\id MAT - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\rem Title Iñupiat New Testament
\rem Spine 1 Iñupiat New Testament
\rem Spine 2 American Bible Society
\rem half title 1 Iñupiat New Testament
\rem half title 2 North Alaskan Eskimo and Today's English Version
\rem American Bible Society, New York
\rem pub page Today's English Version © 1966, American Bible Society
\rem pub page 2 Iñupiat Eskimo/English TEV NT 283 PDI-65150 
\rem pub page 3 ABS-1969-1M-2M-C-2
\rem There are discretionary hyphens sprinkled throughout. [00AD] (Mat 1:17 akimiaġuutaiḷauŋa­rut)

\h Matthew
\toc1 Uqalugiksuat Quliaqtuaġiraŋagun Matthew-m
\toc2 Matthew
\toc3 Mt
\mt1 UQALUGIKSUAT
\mt1 QULIAQTUAĠIRAŊAGUN
\mt1 MATTHEW-M
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Uqalugiksuaŋata Matthew-m uqalugigaa tusaaraksralluataq Jesus-kun unniqsuqłiutauvluni annaurriyumaaġnivḷugu, ilaagun God-im taŋŋiqł̣ugich unniqsuqłiutigiŋarani iñuŋmiñun Old Testament-ni. Taamna tusaaraksralluataq tunŋaŋitchuq Jew-guruał­hiñanun, nanmiñiq Jesus annivikkaluaŋanun iñuguġvianullu, aglaan nunam iñupayauraŋanun tunŋaruq.
\ip Matthew inillaktulluataŋaruq. Aullaġniivḷugu Jesus aniñiŋa­nik, uqausiġiaqsimmivḷuguasii paptaiqsaunġa suli ikł̣igusaaqtau­niŋa, malikpakautivlugu savaurrisaanik alġaqsruimman, iḷisaur­rimman, suli iluaqsiraġaimman Galilee-mi. Taaptuma aquagun uqalugiksuam uqausiġiaqsivḷugu Jesus aullaġataġman Galilee-miñ Jerusalem-muksaqhuni, quliaqtuaġivlugu aqulliġmik min­ġuiqsiġuiqsaaġman, malikpakautivlugik kikiaktuurrausianik aŋŋisaaniglu.
\ip Uqalugiksuam maniuġaa Jesus iḷisaurriqpaunivḷugu ataniġ­naqusiraqhuni kaŋiqsipkaisaqami God-im pitquraiññik, iḷisaur­rivḷuniḷu umialgutaagun God-im. Iñugiaktuat iḷisaurrutaiññi katinŋarut tallimaułługich. (Sivulliq) – Alġaqsruutaa Iġġimi – uqausiqaqtut iñuutchim irrusiagun, savaaksraŋigun sullayumi­ñaqtilaaŋisigun, tikisaaksrautaatigullu iñuich Umialgutaanun Qiḷaum (Avgutit 5-miñ 7-mun); (tuglia) piraksriqsuġmagich qulit malġuk iḷitchitqurani savaaksraŋatigun (Avgun 10); (piŋayuat) uuktuutit umialgutaagun Qiḷaum (Avgun 13); (sisamaŋat) iḷisaur­rimman sivunġagun iḷitchitquraunġum (Avgun 18); suli (tallima­ŋat) isukłirrutiksraŋagun paŋmapak iñuutchivsa suli qaiñiksrau­taagun Umialgutaata God-im (Avgutit 24-miñ 25-mun)
\is1 Avgutit
\io1 Kiŋuvaaġiiḷḷu aniñiŋalu Jesus Christ 1.1–2.23
\io1 John Paptaiqsim savaaŋich 3.1-12
\io1 Jesus paptaiqsinniŋalu ikł̣igusaaqtauniŋalu 3.13–4.11
\io1 Jesus savaaŋa iñuŋiññun Galilee-m 4.12–18.35
\io1 Galilee-miñ Jerusalem-muŋniŋa 19.1–20.34
\io1 Jerusalem-miqsiuġuiqsaaġniŋa 21.1–27.66
\io1 Atanġum aŋiñiŋalu niptaġaġniŋalu 28.1-20

\c 1
\s1 Jesus Maŋŋuŋi
\r (Luke 3.23-38)
\p
\v 1 Uvva aglaich maŋŋuŋigun Jesus Christ, kiŋunġuruam David-mun, Abraham-mullu.
\p
\v 2 Abraham aapagigaa Isaac-gum. Isaac-li aapagigaa Jacob-gum. Jacob-li aapagigaat Judah-mlu aniqatiiŋisalu.
\v 3 Judah aapaŋak Perez-guvlu Zerah-vlu. Taapkuak aakaŋak Tamar. Perez aapaŋa Hezron-gum, Hezron-li aapaŋa Ram-gum.\x + \xo 1.3-6 \xt 1 Ch 2.1-15; Ru 4.18-22.\x*
\v 4 Ram-li aapagigaa Amminadab-gum. Amminadab-li aapagigaa Nashan-gum. Nashan-li aapagigaa Salmon-gum.
\v 5 Salmon-li aapagigaa Boaz-gum, Rahab-mik aakaqaqtuam. Boaz-li aapagigaa Obed-gum, aakaqaqtuam Ruth-mik. Obed-li aapagigaa Jesse-m.
\v 6 Jesse aapagigaa Umialgum David. David-li aapagigaa Solomon-gum, aakaqaqtuam Uriah-m nuliakkaluaŋanik.
\p
\v 7 Solomon aapagigaa Rehoboam-gum, Rehoboam-li aapagigaa Abijah-m, Abijah-li aapagigaa Asa-m,
\v 8 Asa-li aapagigaa Jehoshaphat-gum, Jehoshaphat-li aapagigaa Joram-gum, Joram-li aapagigaa Uzziah-m,
\v 9 Uzziah-li aapagigaa Jotham, Jotham-li aapagigaa Ahaz-gum, Ahaz-li aapagigaa Hezekiah-m,
\v 10 Hezekiah-li aapagigaa Manasseh-m, Manasseh-li aapagigaa Amos-gum, Amos-li aapagigaa Josiah-m,
\v 11 Josiah-li aapagigaa Jechoniah-vlu aniqatiŋisalu. Taimani iñuich Israel-guruat aullaurrausaġmata Babylon-mun.\x + \xo 1.11 \xt 2 K 24.14-15; 2 Ch 36.10; Jr 27.20.\x*
\p
\v 12 Iñuich-aasii aullaurrauganiŋmata Babylon-mun ukuali aniŋarut. Jechoniah aapagigaa Shealtiel-gum. Shealtiel-li aapagigaa Zerubbabel-gum.
\v 13 Zerubbabel aapagigaa Abiud-gum, Abiud-li aapagigaa Eliakim, Eliakim-li aapagigaa Azor-m.
\v 14 Azor-li aapagigaa Zadok-gum, Zadok-li aapagigaa Achim, Achim-li aapagigaa Eliud-gum.
\v 15 Eliud aapagigaa Eleazar-m, Eleazar-li aapagigaa Matthan, Matthan-li aapagigaa Jacob-gum,
\v 16 Jacob-li aapagigaa Joseph-gum, uiŋa Mary-m aakaŋa Jesus Christ-guruam.
\p
\v 17 Tavra kiŋuniġiich Abraham-miñ David-mun akimiaġuutaiḷauŋa­rut. Suli David-miñ aullaurrauniŋannunaglaan Babylon-mun kiŋuni­ġiich akimiaġuutaiḷauŋarut. Aasiiḷi aullaurrauniŋanniñaglaan akimiaġuutaiḷauŋammiut kiŋuniġiich aniñiŋanunaglaan Christ-guruam.
\s1 Aniñiŋa Jesus Christ
\r (Luke 2.1-7)
\p
\v 18 Tavra aniñiŋa Jesus Christ piŋaruq inna. Aakaŋa Mary piksrau­siutauganikami Joseph-mun, tuvaaqatigiiksinŋaiñŋaġmik, iḷitchuġiŋa­ruq siŋaiyautilaamiñik Ilitqusiġiksuakun.\x + \xo 1.18 \xt Lk 1.27.\x*
\v 19 Aasii uiksrautauruaq Joseph, nalaunŋaruaguvluni, Kanŋunaqsiḷiġu­ŋił̣ł̣ugu Mary iñuŋnun, sivunniŋaruq avitchukługu nalunaqtuakun.
\v 20 Tavra taavrumiŋa isumalaaġutiqaqtillugu, Atanġum isaġulga nipta­ŋaruq ilaanun siññaktukun, aasii uqaqłuni, Joseph, kiŋunġuruatiin David-mun, sivuuġanak Mary-mik tuvaaqatiniksaġnipkun, qanuq ilaa siŋaiyaupkaŋagaa Ilitqusiġiksuam.
\v 21 Iġñiqaġniaqtuq, aasii atchiġisigiñ Jesus-mik, qanuq ilaan annauti­niaġai iñuŋni piḷuutiŋiññiñ.\x + \xo 1.21 \xt Lk 1.31.\x*
\p
\v 22 Tamatkua iluqaġmiŋ piŋarut taŋŋiqsaqługu Atanġum uqautigi­ŋaraa ilaan uqaqtimigun inna.
\v 23 “Aŋusiuŋaitchuaq siŋaiyauniaqtuq aasii iġñiqaġluni, aasii atiqaġ­niaqtuq Emmanuel-mik, sivuniqaqtuamik, God-im itqatigigaatigut.”\x + \xo 1.23 \xt Is 7.14.\x*
\p
\v 24 Joseph itiqami, piŋaruq pitqutaagun isaġulgata Atanġum. Ilaan tuvaaqasiutiŋagaa Mary.
\v 25 Aglaan aŋalanŋaitkaa nuliaġiruatun iġñianigataqtillugu aŋunmik, aasii Joseph-gum atchiŋagaa Jesus-mik.\x + \xo 1.25 \xt Lk 2.21.\x*
\c 2
\s1 Iḷitchiruat Qairut Paaŋŋamiñ
\p
\v 1 Jesus aniŋaruq Bethlehem-mi Judea-miittuami, Herod umialgum­man. Tavra Iḷitchiruat iñuich paaŋŋamiñ tikiññamiŋ Jerusalem-mun, apiqsriŋarut.
\v 2 Sumi imma aniva umialgat Jews? Tautuŋagikput uvluġiaŋa paaniin­ŋapta, aasiuvva qairugut sitquġvigiyaqtuqługu nanġaġukługu.
\v 3 Herod-gum umialgum tusaakamiuŋ taamna, isumaaluliŋaruq iluqaġ­miglu iñuŋi Jerusalem.
\v 4 Aasii katitiłługich iluqaisa aŋaayyuliqsiqpaich, iḷisaurriḷḷu pitqura­nik, apiqsruqtupiaŋagai sumi Christ aniyumaaġmagaan.
\v 5 Ilaisa kiuŋagaat, nunaaqqimi Bethlehem-mi Judea-miittuami, qanuq God-im uqaqtaata aglaaġiŋagaa uqalua God-im inna,
\q1
\v 6 “Aasii ilivsi, Bethlehem-miut, nunaŋani Judea-m,
\q1 iñukiññiqsraugaluaqłusi akunġanni nunaaqqiŋisa Judah-m,
\q1 iḷisimanaqsił̣haaġniaqtusi. Qanuq ilivsiññiñ iḷari qaiñiaqtuq
\q1 atanauraq atanniqsimannigniaqtuaq iñumnik.”\x + \xo 2.6 \xt Mic 5.2.\x*
\m
\v 7 Tavraasii Herod qaitquŋagai iḷitchiruat nalunautchivḷuni apiqsruq­tummaġiksaaŋagai nalupqinaimmaġiksisukługu qanuq iḷimman uvlu­ġiaq niptaqtilaaŋanik.
\v 8 Aasii ilaan tiliŋagai Bethlehem-mun, uqaqłuni, Aullaġlusi ivapiaġata­ġiaqsiuŋ miqłiqtuuraq. Aasii paqitanikkuvsiuŋ iḷitchuġipkaġumagiv­siŋa, uvaŋaptauq ullakkumagiga sitquġvigiyaqtuġlugu.
\v 9 Taavrumiŋa umialgum uqallautianiŋmatiŋ, aullaŋarut. Sua taamna, uvluġiaq tautuaġiŋakkaŋat paaniinnamiŋ aullarrigiŋagaat, nutqaġa­taqtillugu qulaanun miqłiqtum irviata.
\v 10 Tautukamirruŋ uvluġiaq, quviasupiaġataŋarut.
\v 11 Aasii isiqłutiŋ iglumun tautuŋagaat miqłiqtuuraq aakaŋalu Mary, aasii sitquqłutiŋ nanġaŋagaat. Tavra aŋmaqługich suġalitiŋ, aitchuŋa­gaat aitchuutinik, manigñik kaviqsuanik, tivraġiksuaniglu, myrrh­niglu.
\p
\v 12 Aasii kiliktauvlutiŋ siññaktukun utiquŋił̣ł̣ugich Herod-mun, utiqsaŋarut nunamiŋnun allakun apqutikun.
\s1 Pigruġniŋat Egypt-mun
\p
\v 13 Tavra iḷitchiruat aullaaniŋmata, isaġulga Atanġum niptaŋaruq Joseph-mun siññaktukun, aasii uqallautivlugu, Makittin. Pigruutikkik miqłiqtuq aakaŋalu Egypt-mun, aasii taamaniitchumausi uvamnun aullaqutchiaġilusi taamaŋŋa. Qanuq Herod ivaqłiayumalliqsuq miqłiq­tumik tuqutchukługu.
\v 14 Aasii unnuakun Joseph makinŋaruq pigruutivlugik miqłiqtuġlu aakaŋalu, aasii aullaqłutiŋ Egypt-mun.
\v 15 Tavraniinŋarut Herod tuquniŋanunaglaan. Taamna taŋŋiutauŋaruq Atanġum uqalugiŋakkaŋanun ilaan uqaqtimigun, “Egypt-miñ qaitqu­ŋagiga Iġñiġa.”\x + \xo 2.15 \xt Ho 11.1.\x*
\s1 Miqłiqtut Tuquġaqtaurut
\p
\v 16 Tavra Herod, iḷitchuġikami sagluqitilaamiñik iḷitchiruanun, qin­nalipiaġataŋaruq. Aasii piraksriiŋaruq tuquġaquvlugich iluqaisa aŋu­gaurat ukiuqaqtuat malġugnik naagga inuŋallaktuamik Bethlehem-miittuat iluqaaniḷu tamattumani nunami, miksrautchaqługu taimani nalupqinaiyaani iḷitchiruaniñ.
\p
\v 17 Tavrani taŋŋiqsauŋaruq Jeremiah-m God-im uqaqtaata uqauti­giŋakkaŋa inna,
\q1
\v 18 “Nipit tusaġnaqtut nunaaqqimi Ramah-mi qiaqpaktuat
\q1 isumaaqpakłutiŋ. Aakauruat isumaaqpaktut,
\q1 maŋŋuġmiktun Rachel-tun, qirratigivlugich miqłiqtutiŋ.
\q1 Isumaaqpaił̣ł̣utiŋ quviasaaġnaiñŋarut, qanuq miqłiqtuŋich
\q1 iluqaġmiŋ tuquŋarut.”\x + \xo 2.18 \xt Jr 31.15.\x*
\p
\v 19 Tavra Herod tuqumman, isaġulga Atanġum niptaŋaruq siññak­tukun Joseph-mun Egypt-mi uqaqłuni,
\v 20 Makittin. Aullautikkik miqłiqtuġlu aakaŋalu nunaŋannun Israel. Taipkua tuqutchiyumaruat miqłiqtumik tuquŋarut.
\v 21 Tavra ilaa makinŋaruq, aasii aullautivlugik miqłiqtuġlu aakaŋalu nunaŋannun Israel.
\p
\v 22 Tavra tusaakamiuŋ Archelaus umialgutilaaŋanik Judea-mi, inaani aapami Herod tuquŋaruam, tavruŋaqsausiiñŋaruq, aasii kilik­tauvluni siññaktukun, aullaŋaruq nunaŋiññun Galilee-m.
\v 23 Aasii iñuurraqsiŋaruq iniqpaŋani Nazareth, taamnaptauq uqautigi ŋakkaŋat miqłiqtukun uqaqtiŋisa God-im taŋŋiqsauŋaruq inna, “Ilaa tairauniaqtuq Nazareth-miumik.”\x + \xo 2.23 \xt Mk 1.24; Lk 2.39; Jn 1.45.\x*
\c 3
\s1 Alġaqsruiñiŋa John Paptaiqsim
\r (Mark 1.1-8; Luke 3.1-18; John 1.19-28)
\p
\v 1 Taipkunani uvluni John Paptaiqsi qaiŋaruq, alġaqsruivḷuni nunagluktuaŋani Judea-m.
\v 2 Uqaqłuni, isumalitqigitchi, qanuq God-im atanniqsimasaaqsigai iñuich.\x + \xo 3.2 \xt Mt 4.17; Mk 1.15.\x*
\v 3 John-guŋaruq Isaiah-m God-im uqaqtaata uqallausiġiŋakkaŋa,
\q1 “Iñuk imma alġaqsruiruq nipatuvluni nunagluktuami, Ataniq qaiyasiruq. Apqutiksriuqsiuŋ sivukkiksiḷugich.”\x + \xo 3.3 \xt Is 40.3.\x*
\p
\v 4 Tavra John annuġaaqaŋaruq kakaktim pikukturuam amianik, suli qisiŋmik tavsiqaqłuni, aasii niqigivlugich nuttagayuich qupilġut igutchaiḷḷu honey-ŋannik paqinnaqtuamik nunagluktuami.\x + \xo 3.4 \xt 2 K 1.8.\x*
\v 5 Tavra iñuich ullaaŋagaat John Jerusalem-miñ iluqaaniḷḷu Judea-miñ, suli iluqaiññiñ nunaaqqiñiñ avataaniittuaniñ kuugum Jordan.
\v 6 Suli John iñuich paptaiŋagai kuuŋani Jordan, quliaqtuqługich piḷuu­titiŋ God-mun.
\p
\v 7 Tavra iḷitchuġikamigich iñugiaktuat Pharisees Sadducees-lu pap­taiqsauyyaqtuat, ilaan uqallautiŋagai, tuqunaliktun nimiġiatun ittusi, pisaasuqtusi. Isumanasi paptaiqsaugiññaġlusi pillugniaġasugalugu God-im tatavsautaa.\x + \xo 3.7 \xt Mt 12.34; 23.33.\x*
\v 8 Iñuusitchi nalunaiġḷugu isumalitqiksilaaqsi piḷuutivsiññiñ.
\v 9 Suli isumasaġnasi pillugniaġasugalugu God-im tatavsautaa pisigilugu Abraham-mun kiŋuniġiniḷusi. Qanuq uqallautigivsi, God miqłiqtuliḷḷa­ruq Abraham-mun makkunaŋŋa uyaġagniñ.\x + \xo 3.9 \xt Jn 8.33.\x*
\v 10 God-im isivġiutaa qallipiaġataqtuq, iñuktun itqanaiqsuatun kipisał­hiñaaġuqługu napaaqtuq kaŋiagun. Napaaqtupayaaq siiġñiḷḷuatalait­chuaq kipirausuuruq, aasii qirugivlugu igniġmun. Tainnatun God-im suksraunġiġñiaġai iñuich nalaunŋarualiqiŋitchuat.\x + \xo 3.10 \xt Mt 7.19.\x*
\v 11 Uvaŋa paptaiġivsi imiġmik isumalitqikavsi, aglaan imma qaiñiaq­tuaq aqupkun sapiġñałhaaqtuq uvamniñ, nalliummatiŋitchuŋaunnii aluġutik saagaġumiñaġlugik. Iḷiñiaġaa Ilitqusiġiksuaq iḷuvsiññun, aasii piiġḷugu piḷuun.
\v 12 Ilaan amiġaiyautini kakiuraqpait saagaġigai, suli suaqłuiyaġniaġaa amiġaiyaiviñi aasii katillugich palauvaksrat tutquiviŋmun, aglaan ikip­kaġniaġai amiġaŋich qaminnaġumiñaitchuamik igniġmik.
\s1 Jesus Paptaiqsauruq
\r (Mark 1.9-11; Luke 3.21-22)
\p
\v 13 Tavra tavrani Jesus iñukpalliŋaruq Galilee-miñ Jordan-mun John-mukłuni, paptaiquvluni ilaanun.
\v 14 John-gum paptaiġuŋitkaluaġaa, uqallakłuni, Ilivich uvva paptaigak­sraġigaluaġiŋma, aasiuvva qaivich uvamnun paptaiquvlutin?
\v 15 Tavra Jesus kiugiññaŋagaa, Tainna piḷi paŋmapak. Taamna pigup­tigu, taŋŋiġñiaġikpuk iluqaan God-im piraksriutaa. Tavra John piyu­maliŋaruq.
\p
\v 16 Tavra Jesus paptaiqsauganikami, tavrauvvaa qakiŋaruq imma­miñ. Tavra qiḷak aŋmaqłuni, John tautuŋagaa Ilitqusiġiksuaŋa God-im atqaqtuaq tiŋmiatun, aasii mitchaaqłuni ilaanun.
\v 17 Aasii tusaaŋagaa nipi qiḷaŋmiñ, Uvva piviuttaġikkaġa Iġñiġa. Ilaa iviġaummatigilluataġiga.\x + \xo 3.17 \xt Gn 22.2; Ps 2.7; Is 42.1; Mt 12.18; 17.5; Mk 1.11; Lk 9.35.\x*
\c 4
\s1 Jesus Ikł̣igutchaktinniaqtauruq
\r (Mark 1.12-13; Luke 4.1-13)
\p
\v 1 Tavra Jesus aullatiŋagaa Ilitqusiġiksuam nunagluktuamun ikł̣igut­chaktinniaquvlugu Tuunġaġmun.\x + \xo 4.1 \xt He 2.18; 4.15.\x*
\v 2 Aasii ilaa niġiḷaiñŋaruq aŋaayyuuġukłuni malġukipiami uvluni unnuaniḷu, aasii aquvatigun kaaliŋaruq.
\v 3 Tuunġaum qaivḷuni uqallautiŋagaa, Iġñiġipiaqpatin God-im, makua uyaġaich punniġuqtitkich.
\v 4 Ilaan kiuŋagaa, Aglausimaruq Bible-ni inna, Iñuk iñuuniaŋitchuq niqikun kisiagun, aglaallu ukpiġilugich God-im uqalupayauraŋi.\x + \xo 4.4 \xt Dt 8.3.\x*
\p
\v 5 Tavrani Tuunġaum aullautiŋagaa Jesus Jerusalem-mun, aasii inil­lakługu nuvuquyuanun aŋaayyuvikpaum qutchigñiqsramun,
\v 6 aasii uqallautivlugu, Iġñiġipiaqpatin God-im, nautkiaġiñ, qanuq aglausimaruq Bible-ni inna,
\q1 “Ilaan tiliñiaġai isaġuliŋni munaġitqulutin, aasii qaunaginiaġaatin piyaqququŋiḷḷutin.”\x + \xo 4.6 \xt Ps 91.11-12.\x*
\m
\v 7 Jesus uqallautiŋagaa, Aglausimammiuqsuli, Uuktuġniaŋitkiñ Ataniq God-in.\x + \xo 4.7 \xt Dt 6.16.\x*
\p
\v 8 Tavrasuli, Tuunġaum aullautiŋagaa qutchipiaġataqtuamun iġġi­mun, aasii satqummiutivlugu iluqaiññik umialgutiŋiññik nunam, kamanautaanniglu.
\v 9 Aasii uqallautivlugu, Iluqaiññik tamatkuniŋa aitchuġniaġikpiñ, sit­quġlutin aŋaayyuvigigumŋa.
\v 10 Tavrani Jesus uqallautiŋagaa, Aullaġiñ Satan, qanuq aglausimaruq Bible-ni inna, “Aŋaayyuvigisaġiñ Ataniq God-in, suli kisian savauti­niaġiñ.”\x + \xo 4.10 \xt Dt 6.13.\x*
\p
\v 11 Tavra Tuunġaum qimaŋagaa, aasii isaġulgich qaivḷutiŋ ikayuŋa­gaat Jesus.
\s1 Jesus Aullaġniigaa Savaani Galilee-mi
\r (Mark 1.14-15; Luke 4.14-15)
\p
\v 12 Tavra Jesus tusaakami John tigutaaġnivḷugu, Galilee-muksaŋa­ruq,\x + \xo 4.12 \xt Mt 14.3; Mk 6.17; Lk 3.19-20.\x*
\v 13 aasii qimakługu Nazareth aullaqłuni iñuurraqsiŋaruq Capernaum-mi tatchim Galilee-m siñaaniittuami, nunaŋani Zebulun Naphtali-vlu.\x + \xo 4.13 \xt Jn 2.12.\x*
\v 14 Taamna uqautigiŋakkaŋa uqaqtaata God-im Isaiah-m nalautaut­quvlugu inna,
\q1
\v 15 “Nunaŋa Zebulun nunaŋalu Naphtali-m, tuŋaani tatchim, taaganitchiani Jordan, Galilee-m iḷaŋani Jew-guŋitchuat iñuuvianni,\x + \xo 4.15-16 \xt Is 9.1-2.\x*
\q1
\v 16 iñuich taaqtuamiittuat, tautugniaġaat ilaa kamanaqtuatun qaummaqtun ittuaq, suli tamatkua sivuuġaruat tuqqunmik, iñuummatun tuqqutim taġġaŋani, iñuurraqsiñiaqtut ukpiliġḷutiŋ, qausaġatautimmatun.”
\m
\v 17 Tavraŋŋaaglaan Jesus alġaqsruirraqsiŋaruq, uqaqłuni, Isumalitqi­gitchi, qanuq God-im atanniqsimasaaqsigai iñuich.\x + \xo 4.17 \xt Mt 3.2.\x*
\s1 Jesus Ququaġai Sisamat Iqaluŋniaqtit
\r (Mark 1.16-20; Luke 5.1-11)
\p
\v 18 Jesus pisuaġniallaġmi siñaagun tasiata Galilee-m, tautuŋagik aniqatigiik, Simon tairauruaq Peter-mik, Andrew-lu aniqataa, kuvriq­suak tatchimun, iqalugniaqtauvlutik.
\v 19 Ilaan uqallautiŋagik, Maliktinŋa. Iqalugniaġusiptiktun, iḷisautinia­ġiptik iñunnagniaġniġmik.
\v 20 Tavrauvvaa qimaŋagaik kuvratik aasii malikługu.
\p
\v 21 Tavraŋŋa aullalgiññami Jesus tautulgitkik malġuksuli aniqati­giik, James-lu John-lu Zebedee-m iġñiŋik, umiuramiinniqsuat Zebedee-lu aapariŋ, allaiyaqługich kuvratiŋ. Ilaan ququaŋagik.
\v 22 Tavrauvvaa qimaŋagaich umiuraqtik aapariglu, aasii malikługu Jesus.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq, Alġaqsruiruq, Iłuaqsiriruġlu Naŋittuanik
\r (Luke 6.17-19)
\p
\v 23 Aasii ilaa kukiḷuŋaruq iluqaani Galilee-mi, iḷisaurrivḷuni aŋaay­yuviŋiññi alġaqsruivḷuniḷu tusaayugaaġiksuaŋanik atanniqsimmataata God-im, suli iłuaqsivḷugich iñuich naŋirrutiqapayauraqtuat.\x + \xo 4.23 \xt Mt 9.35; Mk 1.39.\x*
\v 24 Tavra Jesus tusaaŋagaat aliuġnaġniŋa siamiłłuni iluqaiññun nunaaqqiŋiñun Syria-m. Aasii iñuich qaġġirriŋarut ilaanun iluqaiññik naŋittuanik, tamatkuniŋa nagliksautiqaqtuanik qanusiḷimaanik naŋir­rutinik kiiqsiuġutiniglu, ilitqusiqł̣uqaqtuallu, qiiqsruġuuruallu, avati­ŋiḷḷu tuquŋaruat, aasii ilaan iłuaqsiŋagai iluqaisa.
\v 25 Suli iñugiapiaġataqtuat maliŋagaat Jesus Galilee-miñ, quliniḷḷu nunaaqqiñiñ, Jerusalem-miḷḷu, Judea-miḷḷu taavaŋŋatchianiḷḷu kuu­gum Jordan.
\c 5
\s1 Jesus Alġaqsruutaa Iġġimi
\p
\v 1 Tautukługich iñusalaich, Jesus mayuŋaruq iġġimun, aasii aquvin­man iḷitchitquraŋisa ullaŋagaat.
\s1 Quviasuutipiaġatat
\r (Luke 6.20-23)
\p
\v 2 Aasii ilaan iḷisautirraqsiŋagai, uqaqłuni,
\v 3 Quviasuglich tamatkua iḷisimaruat piqaqtuksrautilaamiŋnik God-im ikayuutaanik, qanuq ilaisa pigigaich God-im umialgutiŋi.
\v 4 Quviasuglich tamatkua isumaaqpaktuat, qanuq God-im quviasaaġ­niaġai.\x + \xo 5.4 \xt Is 57.18; 61.2.\x*
\v 5 Quviasuglich piuniaŋitchuat, qanuq ilaisa kiŋuvaaġiniaġaat God-im unniqsuqłiisaa.\x + \xo 5.5 \xt Ps 37.11.\x*
\v 6 Quviasuglich tamatkua kipiġniuġutiqałhaaqtuat pisukługich God-im pitqutiŋi, qanuq God-im ikayuġniaġai.\x + \xo 5.6 \xt Pr 9.5; Is 55.1-2.\x*
\v 7 Quviasuglich nagliktauruat, qanuq God-im nagliktuġniaġmigai.
\v 8 Quviasuglich salummaqtauruat piḷuutipayaamiñ, qanuq tautugnia­ġaat God.\x + \xo 5.8 \xt Ps 24.3-4.\x*
\v 9 Quviasuglich atisipkaiñiaqtuaguruat iñuŋnik, qanuq God-im taiñia­ġai miqłiqtumiñik.\x + \xo 5.9 \xt Pr 12.20.\x*
\v 10 Quviasuglich tamatkua nagliksaaqtitauruat God-im pitqutiŋi pisuk­ługich, qanuq pigigaich God-im umialgutiŋi.\x + \xo 5.10 \xt 1 P 3.14.\x*
\v 11 Quviasugitchi iñuich uqamaqłuktautigaluaqpasi nagliksaaqtitka­luaqpasiḷu suli nivlialutiŋ qanusipayaanik pigiitchuanik ilivsigun saglu­tigilusi pisigilugu maliġuaqtauniqsi uvamnun.\x + \xo 5.11 \xt 1 P 4.14.\x*
\v 12 Quviasupiaġataġitchi, qanuq aŋiruq akiḷiusiaksraqsi qiḷaŋmi, tain­naptauq iñuich nagliksaaqtinŋammigaich uqaqtiŋi God-im sivuvsiññi iñuuŋaruat.\x + \xo 5.12 \xt 2 Ch 36.16; Ac 7.52.\x*
\s1 Iñuich Ittut Taġiutun Qaummaqtullu
\r (Mark 9.50; Luke 14.34-35)
\p
\v 13 Ilivsi iḷitchitqurat taġiutun ittusi nunam iñuŋiñun. Taġiuq taġiuġniiġumi, qanuġluni taġiuġniḷitqigñiaqpa? Taġiuġniiqami, anniq­suutauŋaiqsuq supayaamun aglaan naavillugu aasii iñuich tunmalugi­lugu.\x + \xo 5.13 \xt Mk 9.50; Lk 14.34-35.\x*
\p
\v 14 Ilivsi iḷitchitqurat qaummatitun ittusi nunam iñuŋiñun. Iniqpak ittuaq qimiqqam qaaŋani tautuŋiññaġumiñaitchuq.\x + \xo 5.14 \xt Jn 8.12; 9.5.\x*
\v 15 Naaggaunnii iñuich ikitchikamiŋ nannimik iḷiḷaitkaat utkusium ataanun, aglaan naniqaġviŋmun, qaummatautquvlugu iñuŋnun iglumi.\x + \xo 5.15 \xt Mk 4.21; Lk 8.16; 11.33.\x*
\v 16 Tainnatulli qaummatitun qaummaġigitchi nakuurualiqilusi, iñuich tautukkumagaich nakuurualiqiasi aasii nanġaġlugu Aapari qiḷaŋmiit­tuaq.\x + \xo 5.16 \xt 1 P 2.12.\x*
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Pitquratigun
\p
\v 17 Isumanasi qaiŋanasugaluŋa asivaġiaġlugich pitqurat qaisauruat Moses-kun, iḷisaurrutiŋiḷḷu uqaqtiŋisa God-im. Qaiŋaitchuŋa asiva­ġiaġlugich, aglaan taŋŋiġiaqługich.
\v 18 Qanuq iḷumun uqallautigivsi, qiḷaglu nunalu piiŋaiñŋaagnik, atau­siuraqunnii God-im pitquraŋiñi naumaŋiññiqsrakkaluaq-unnii piiġu­miñaitchuq iluqaisa pitqurat taŋŋiġataqtillugich.\x + \xo 5.18 \xt Lk 16.17.\x*
\v 19 Kiñapayaaq tavra kamaksriŋitkumi atausiuramikunnii kamanaiñ­ñiqsraŋannik makua pitqurat aasii iḷisautiaqsiḷugich iñuich tainnali pit­qulugich, kamanaiññiqsrauniaqtuq atanniqsimaviani Taavruma qiḷaŋ­miittuam. Aglaan iñuk kamaksriruaq pitquranik iḷisaurrutigivlugiḷḷu, kamanaġniqsrauruq atanniqsimaviani Taavruma qiḷaŋmiittuam.
\v 20 Qanuq uqallautigivsi, Iñuuniaġusiqsi nalaunŋaruakun nakuułhaa­ŋitpan iñuuniaġusianniñ iḷisaurrit pitquranik Pharisees-lu, suurami­kunnii isiġumiñaitchusi atanniqsimavianun Taavruma qiḷaŋmiittuam.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Qinnautaiññikun
\p
\v 21 Tusaaŋarusi uqausiusiaŋannik taipkua iñuich inna, Iñuaġnak. Kiñaliqaa iñuaġniġumi anayasaaġniaqtuq isivġiqsauniġmun.\x + \xo 5.21 \xt Eñ 20.13; Dt 5.17.\x*
\v 22 Aglaalli uvaŋa uqallautigivsi uumiŋa. Iñupayaaq qinnaurriruaq ani­qanmiñik anayasaaġniaqtuq isivġiqsauniġmun. Kialiqaa uqamaqłuuti­gumiuŋ aniqatini, anayasaaġniaqtuq isivġiqsauniġmun ataniġnaqusi­raqtuaniñ. Kiñaliqaasuli uqallaurrigumi inna, Ilivich isumalluaġiit­chuatiin, ilaa anayasaaġniaqtuq nagliksaaġviŋmugniksramun igniġ­mun.
\v 23 Tavraasii aitchuiyumaagaqsiguvsi God-mun aitchuutivsiññik ikip­kaiviŋmi, aasii tavrani itqaiḷusi aniqatiksi sunŋutiqaqtilaaŋanik ilivsiñ­ñun,
\v 24 qimaksigik tavruŋa aitchuutisi sivuġaanun ikipkaivium, aasii aullaġ­lusi, iḷauraaliuqqaaġitchi aniqativsiññun, aasii qaiḷusi aitchuutigiyaq­tuġlugu aitchuutiksi.
\p
\v 25 Atisiqatigisigik pasirisi qilamik, uqaqsitaaġviŋmullavsi, iḷaanni pasirivsi aitchuutigiviaġaasi isivġiqsimun, aasiiḷi isivġiqsim tigutaaqtit­chirimun, aasii isiqtaulusi tigutaaġviŋmun.
\v 26 Iḷumun uqallautigivsi, aniyumiñaipiaqtusi suuramikunnii akiḷiiga­niqqaaŋaunnasi.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Allatuġnaiḷamik
\p
\v 27 Tusaaŋarusi uqautauŋaruamik inna, Allatuġnak.\x + \xo 5.27 \xt Eñ 20.14; Dt 5.18.\x*
\v 28 Aglaalli uqallautigivsi, iñupayaaq qiñiqtuaq aġnamun ikł̣igivlugu, allatuaniktuq isumamiñi.
\v 29 Taliqpium irivsi piḷuksipkaqpasi, iñuusitchi ilivsiññik iraiġḷusi iksi­ruatun irivsiññik. Iłuałhaaġayaqtuq iraitkuvsiunnii aasii iñuulusi nalaunŋaruakun, timisi suġġaiḷḷugich igitauniġmiñ nagliksaaġviŋmun.\x + \xo 5.29 \xt Mt 18.9; Mk 9.47.\x*
\v 30 Suli taliqpium argavsi piḷuksipkaqpasi, iñuusitchi ilivsiññik taliqpiv­siññik argaiġḷusi iksiruatun argavsiññik. Iłuałhaaġayaqtuq ilivsiññun argaiḷḷusiunnii iñuuguvsi nalaunŋaruakun, timisi suġġaiḷḷugich naglik­saaġviŋmuktitauniġmiñ.\x + \xo 5.30 \xt Mt 18.8; Mk 9.43.\x*
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Avitquŋirrunmik
\r (Matthew 19.9; Mark 10.11-12; Luke 16.18)
\p
\v 31 Uqaluuŋammiuqsuli, Kialiqaa avitkumiuŋ nuliani, qaitchiḷiuŋ makpiġaanik aglagluni nalupqinaiġutinik avinnikun.\x + \xo 5.31 \xt Dt 24.1-4; Mt 19.7; Mk 10.4.\x*
\v 32 Tavrali uqallautigivsi, kialiqaa avitkumiuŋ nuliani, allatuŋaitka­luaqtillugu, taamna avittuaq pasirauruq allatuqtitchirualiḷugu uiñitqik­pan nuliani. Aasiisuli aŋun nuliaqtuaq avitauŋaruamik allatuġmiuq.\x + \xo 5.32 \xt Mt 19.9; Mk 10.11-12; Lk 16.18; 1 Co 7.10-11.\x*
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Unniqsuqłiiñikun
\p
\v 33 Tusaaŋammiusi uqausiusiaŋannik taipkua iñuich inna, Aŋiuqsi­ñak unniqsuqłiisignik kimulliqaa sivuġaani Atanġum, aglaan taŋŋiġuŋ unniqsuqłiisigiŋakkan.\x + \xo 5.33 \xt Lv 19.12; Nu 30.2; Dt 23.21.\x*
\v 34 Aasiiḷi uqallautigivsi, Unniqsuqłiiguvsi ukpiġnaqsiḷiġniatagnagu atuġlusi suaŋaruanik uqaluŋnik. Atuġnagu qiḷak uqaluvsiññi, qanuq God umialguruq tavrani.\x + \xo 5.34-35 \xt Is 66.1; Mt 23.22; Jas 5.12.\x*
\v 35 Atuġnagu nuna uqaluvsiññi qanuq God-im isigagmiñun tunŋavi­gimmatun itkaa, naaggaunnii Jerusalem qanuq kamanaqtuam umial­gum iniqpagigaa.\x + \xo 5.35 \xt Ps 48.2.\x*
\v 36 Suli unniqsuqłiiguvsi ukpiġnaqsiḷiġniatagnagu atuġlugu niaquqsi uqaluvsiññi, qanuq atausiqunnii nuyaq qatiqsipkaġumiñaitkiksi naagga maŋaqsipkaġlugu.
\v 37 Tavraasii unniqsuqłiiguvsi aŋiġnił̣hiñauli iḷagaluaġnagu allamik uqaluŋmik, naaggaaġnił̣hiñauluniḷu qanuq supayaam uqaluum iḷḷatau­ruam taapkuŋnuŋa piḷuksipkaqpiaġaasi.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Akisaġnaiḷamik
\r (Luke 6.29-30)
\p
\v 38 Tusaaŋagiksi uqallautauŋaruaq, Iri akisautiqaġli irimik, kigut­tauq kigunmik.\x + \xo 5.38 \xt Eñ 21.24; Lv 24.20; Dt 19.21.\x*
\v 39 Aasiiḷi uqallautigivsi, Akisaqtuġviginagu iñuum pimaqłukpasi. Aglaan kialiqaa iqsraaviñaqpasi taliqpivsigun, mannisiuŋ igḷuanik.\x + \xo 5.39 \xt Lm 3.30.\x*
\v 40 Aasiisuli kialiqaa pitqurriqutilusi uqaqsitaaġviŋmi akiḷiipkaqsaq­pasi qaliġuuravsiññik, quppiġaaqsiḷu piḷiuŋ.
\v 41 Suli aŋuyaktim nunuriḷusi saagaqtitpasi nanmagmiñik atautchisun mile-tun, nanmaksigik malġuktun mile-luuġutiktun.
\v 42 Aitchuqsiuŋ iñuk piatchiaqtuaq ilivsiññiñ, suli itigaurraqtinnagu iñuk attaqsiruaq ilivsiññiñ.
\s1 Piviuttaġisigik Akiḷḷiḷiqsuqtisi
\r (Luke 6.27-28, 32-36)
\p
\v 43 Tusaaŋarusi uqallautauŋaruamik, Piviuttaġiyumagiksi siḷalliqsi aasii uumigilugu akiḷḷiḷiqsuqtiksi.\x + \xo 5.43 \xt Lv 19.18.\x*
\v 44 Aglaalli uqallautigivsi, piviuttaġisigik akiḷḷiḷiqsuqtisi suli aŋaayyuti­lugich tamatkua nagliksaaqtitchiruat ilivsiññik,
\v 45 ilivsi miqłiqtuġiyumagaasi Aapavsi qiḷaŋmiittuam, qanuq siqiñini nuipkallagaa pigiitchuanullu nakuuruanullu, suli sialuguqtiłługu nalaunŋaruanun nalaunŋaŋitchuanullu.
\v 46 Qanuq piviuttaġiguvsigik tamatkua piviuttaġirisi, summan niġiuk­pisi God-mun akiḷiġñiaġasugalusi? Tainnaptauq tax-iñik katitchirit pisuummiut.
\v 47 Paġlaguvsigik kisiisa aniqatiisi, allauruamik pivisi allaniñ? Tainna­tuttauq Jew-guŋitchuat pisuummiut.
\v 48 Tavraasii nalaunŋapiaqtuksraurusi, Aapavsisun qiḷaŋmi nalaunŋa­piaqtuatun.\x + \xo 5.48 \xt Lv 11.44-45; 19.2; Dt 18.13.\x*
\c 6
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Qanuq Nagliktuiñaqtilaamik
\p
\v 1 Qaunagisitchi piraġausiqaġuŋiḷḷusi nagliktuutivsiññik qiñiqusaaq­siññaġlusi sivuġaŋanni iñuich. Tainnatuaġuvsi Aapavsi qiḷaŋmiit­tuam akiḷiġumiñaitkaasi.\x + \xo 6.1 \xt Mt 23.5.\x*
\p
\v 2 Tavra, aitchuiguvsi nagliktuutinik, nipauqłuktautiginagich, ukpiŋŋuaqtuat pilġusiatitun aŋaayyuviŋñi apqutiniḷu, nanġaqusaaqłu­tiŋ iñuŋnun. Iḷumun uqallautigivsi, akiḷiusiaqaaniktut.
\v 3 Aglaan ilivsi aitchuiguvsi nagliktuutinik, iḷisimapkaġniatagnasi sau­miksi nalupkaġmatun suliqitilaaŋanik taliqpivsi.
\v 4 Nagliktuisitchi nalunaqtuakun, aasiiḷi Aapavsi tautullaruam nalu­naqtuami akiḷiġñiaġaasi.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Aŋaayyunikun
\r (Luke 11.2-4)
\p
\v 5 Aasiisuli aŋaayyuguvsi, piññasi ukpiŋŋuaqtuatun, qanuq iliŋich makitavlutiŋ aŋaayyullaturut aŋaayyuviŋñi apqutillu kayyaaŋiññi, tau­tuqusaaqłutiŋ iñuŋnun. Iḷumun uqallautigivsi, akiḷiusiaqaaniktut.\x + \xo 6.5 \xt Lk 18.10-14.\x*
\v 6 Aglaan ilivsi aŋaayyuguvsi, isiġitchi inauravsiññun aasii umiqqaaġ­lugu upkuaq aŋaayyuaqsiḷusi Aapavsiññun nalunaqtuamiittuamun, aasiiḷi Aapavsi tautullaruam nalunaqtuami, akiḷiġñiaġaasi.
\v 7 Suli aŋaayyuniġmi uqallakkaluamiiġñasi taŋiġitchuanik uqaġniġnik Jew-guŋitchuat pilġusiatitun, qanuq isumasuurut tusaarauniaġnivḷutiŋ pisigilugich iñugiaktuat uqalutiŋ.
\v 8 Tuvraġnasigik, qanuq Aapari iḷisimaruq sunik pigiraksraġikkavsiñ­ñik sivuani apiqsriŋaiñŋavsi inmiñun.
\v 9 Aŋaayyusitchiasii inna. Aapavut qiḷaŋmiittuatiin, iñuich qiksigilisin.
\v 10 Ilivich atanniqsimakkich iñupayaat. Iñupayaat piḷich pisuutignik nunami, qiḷaŋmi pisuutignik piruatun.
\v 11 Aitchuqtigut uvlupak niqiksraptiŋnik.\x + \xo 6.11 \xt Pr 30.8-9.\x*
\v 12 Suli suliqutigiŋaikkich itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutivut, uvagut­tauq suliqutigiŋaiġmatun itqaumayumiñaiqł̣ugich tamatkua piḷuksiruat uvaptiŋnun.
\v 13 Suli ikł̣igutchaktinniaqtinnatigut, annautilutalu piḷuktuamiñ. [Qanuq ilivich umialgurutin suaŋŋatiqaqłutin kamanautiqaqłutillu isuitchuamun. Amen.]
\v 14 Qanuq suliqutigiŋaiġuvsigik itqaumayumiñaiġḷugich iñuich piḷuuti­ŋich, Aapavsi qiḷaŋmiittuam suliqutigiŋaiġñiaġmigai itqaumayumi­ñaiġḷugich piḷuutisi.\x + \xo 6.14-15 \xt Mk 11.25-26.\x*
\v 15 Aglaattauq suliqutigiŋaiġumiñaitkuvsigik iñuich piḷuutiŋich, Aapavsivsauq suliqutigiŋaiġumiñaiñmigai piḷuutisi.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Niġiḷaiññikun Aŋaayyuuqłuni
\p
\v 16 Suli niġiḷaitkuvsi aŋaayyuuġlusi, qiññaqaġnasi ipiqtunaqsiḷusi ukpiŋŋuaqtuatun, qanuq ilaisa qiññaġiiḷiraġigaich kiiññatiŋ niġiḷaisi­laaqtiŋ tautuquvlugu iñuŋnun. Iḷumun, uqallautigivsi, akiḷiusiaqaanik­tut.
\v 17 Aglaan niġiḷaitkuvsi aŋaayyuuġlusi, allaŋŋuqtiġnagu kiiñaqsi,
\v 18 iñuich naluyumagaat niġiḷaiññiqsi aŋaayyuuqłusi, aglaan Aapavsi nalunaqtuamiittuam iḷisimagaa, aasii Ilaan tautuaġiruam nalunaq­tuami akiḷiġñiaġaasi.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Suġaliqtigun
\r (Luke 12.33-34)
\p
\v 19 Tutquiñasi mattumuŋa nunamun ilivsi piksravsiññik suġaliġnik, qupilġullu qalġuvlu maqutchuugai, suli tigligayuktit siqumutivlutiŋ tig­ligaġviannun.\x + \xo 6.19 \xt Jas 5.2-3.\x*
\v 20 Aglaan tutquisitchi qiḷaŋmun ilivsi piksravsiññik suġaliġnik. Tat­pagmani qupilġuitchuq qaliḷaitchuġlu maqutchiruksranik, tigligayuk­taitchuġlu siqumutilutiŋ tigliktuksranik.
\v 21 Qanuq irvianni suġalivsi, tavraniitchugniaġmiusi.
\s1 Qaumman Timimun
\r (Luke 11.34-36)
\p
\v 22 Irrak nannisun ittuk timimun. Irisi surruitpata tautuksisuġniaq­tusi iñuulluataġniksramik tuvraġlugu God-im sivunniutaa. Inniaqtusi siḷivinŋaruatun qaummaġiksuamik.
\v 23 Aglaan irisi surruiñŋitpata tautugluatayuiññiaqtusi iñuulluataġnik­sravsiññik, God-im sivunniutaa tuvralguiḷḷugu. Inniaqtusi siḷivinŋarua­tun taaqtuamik. Tavraasii isumagaluaġuvsi iñuunasugalusi God-im iñuutqutaatun makimaŋallaan God-im sivunniutaa, qanutun killu­kuaqtigirusi.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq God-mik, Suġaliqtigullu
\r (Luke 16.13; 12.22-31)
\p
\v 24 Kiñaliqaa savakkumiñaitchuq malġugnik ataniqaġluni atautchi­kun, qanuq ilaan uumiginiaġaa igḷua aasii piviaġilugu igḷua. Naag­gaunnii qiksiksrautiqaġluni igḷuanun aasii suuŋiḷaġilugu igḷua. Savauti­yumiñaitkiksi God suġallagniaġniġlu atautchikun.
\p
\v 25 Tavraasii uqallautigivsi, uŋiarrisiqaġnasi niqiksravsiññik, imik­sravsiññiglu iñuusukpaiḷḷusi, naaggaunnii annuġaaksravsiññik. Iñug­gun naumałhaaqtuq niqiksraqsiuqsiññaġniġmiñ, suli timi naumałhaaq­tuq annuġaaniñ.\x + \xo 6.25-34 \xt Ps 55.22; 1 P 5.7.\x*
\v 26 Qiñiqsigik tiŋmiat tiŋmiruat siḷami, kanġaqsruiḷaitchut nautchiak­sranik naagga kivriḷaitchut katitchiḷaitchullu suġalliqpiŋñun, naag­gauvva Aapavsi qiḷaŋmiittuam niġipkaqsimaaġai. Ilivsi akisułhaaqtusi tiŋmianiñ.
\v 27 Nalliqsi iñuuniqtusiḷaaġumiñaitchuq uŋiarigiññaġluni.
\p
\v 28 Aasii summan uŋiarrisiginiqpisiuŋ annuġaaksraq? Isumalaaġuti­gisigik nauriat qanuq nautilaaŋat. Siġġaqilaitchut ukił̣harriulaitchullu,
\v 29 uqallautigivsi, Solomon-unnii qanutun kamanaqtigigaluaqłuni annuġaaŋaitchuq atautchisun-unnii tamatkunatun nauriatun qiñiyu­naqtigiliġḷuni.\x + \xo 6.29 \xt 1 K 10.4-7; 2 Ch 9.3-6.\x*
\v 30 Tainnatun God-im qaunagillaniqpagich nauriallu ivgiḷḷu uvlupałhi­ñaq nauruat aasii uvlaakun qirriutivlugich igniġviŋmun, nalupqinait­chuq annuġaaksraqaqtinniaġaasi. Qanutun ilivsi ukpiġutikisigirusi uŋiariruasii.
\v 31 Tavraasii uŋiariñasi. Apiqsruqtuġnasi inna, sumik niġiñiaqpisa? Sumik imiġniaqpisa? Sumik annuġaaġniaqpisa?
\v 32 Qanuq ukpiŋaitchuat piññagniaġuurut iluqaiññik tamatkuniŋa. Aapari qiḷaŋmiittuaq iḷisimaruq piqaqtuksrautilaavsiññik iluqaiññik tamatkuniŋa.
\v 33 Tavraasii piqaqtinniaġaasi iluqaiññik tamatkuniŋa ilivsi atanniqsi­mapkaqqaaġuvsi God-mun iñuulusiḷu nalaunŋaruakun.
\v 34 Taamna tainnainman, uŋiarrisaġinagu uvlaakuksraq, qanuq uvlaa­kun iñuk uŋiarrisiqaġumiñaqtuq uvlaakun piruanik. Uvluġaġikpan uuktuaġusiat naamarut uvlullaanun.
\c 7
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Qanuqinniġaqłiġñasi
\r (Luke 6.37-38, 41-42)
\p
\v 1 Qanuqinniġaqłiġñasi allanik, God-ivli qanuqinniġaġniaŋiñmi­gaasi.
\v 2 Qanuq qanuqinniġaunmik uqallautiqaġuvsi taavrumiŋa qanuqinni­ġausiaqaġniaqtusi. Qanutchikun qanuqinniġaiguvsi tuniqtusiḷugu naagga tunikiḷḷugu, tainnatuttauq qanuqinniġausiaqaġniaġmiusi.\x + \xo 7.2 \xt Mk 4.24.\x*
\v 3 Summan pasivisigik aniqatisi killuliqirualivḷugich ilivsi pigiił̣haaġa­luaŋŋavsi?
\v 4 Tainna pikavsi, iñuktun ittusi qirugruaġmik irimiutaqallaġmi irriu­gauramik piiqsiñiataktuatun aniqanmi iraaniñ.
\v 5 Ukpiŋŋuaqtuasii, iłuaqsruqqaaġitchi ilivsiññun, aasii ikayuġumiñaq­sivaalluglugich aniqatisi killukuaġutiŋiññik.
\p
\v 6 Iḷisautiniatagnagich uumisuglutiŋ paaqsaaŋaruat God-mun qanuq qimmisun ittut saallusi ugiaġniaqsaġumaruatun ilivsiññik. Iḷi­sautiniaqsaġaluaqtuni ittut iḷisimmatun uyaġagnik akisuruanik tuttuq­łuich sivuġaannun. Puttuqsrisaitchut akisutilaaŋanik aasii tunmalugi­giññaqługich.
\s1 Aŋaayyusitchi Ivaqłiasitchi Tigluktuġitchi
\r (Luke 11.9-13)
\p
\v 7 Aŋaayyuguvsi, qapiŋaiḷḷusi qiññuaqtuġitchi aitchuusiaqaġniaq­tusi, qapiŋaiḷḷusi ivaqłiasitchi paqinniaġiksi ivakkaqsi, qapiŋaiḷḷusi tig­luktuġitchi aasii upkuiġutiniaġaasi.\x + \xo 7.7-8 \xt Dt 4.29; 2 Ch 15.2-15; Jr 29.13.\x*\x + \xo 7.7-11 \xt Jn 14.13-14; 15.7, 16; 16.23-24; 1 Jn 3.21-22; 5.14-15.\x*
\v 8 Qanuq iñupayaaq qiññuaqtuqtuiññaqtuaq aitchuusiaqallaruq, suli ivaqłiatuiññaqtuaq paqitchivḷuni, iñuk suli tigluktuqtuiññaqtuaq upkuiġurriqaġniaqtuq.
\v 9 Nallivsi aapauruasii aitchuġumiñaitkiksi iġñiqsi uyaġagmik apiġik­pasi punniqaġugluni,
\v 10 naagga aitchuġumiñaitkiksi nimiġiamik apiġikpasi iqaluqaġugluni.
\v 11 Tavraasii ilivsi, nakuuŋitkaluaŋŋavsi, aitchuisuurusi nakuuruanik miqłiqtuvsiññun, qanutułhaaq aasii Aapari qiḷaŋmiittuaq aitchuiyumi­ñaqtigiruq nakuuruanik tamatkunuŋa qiññuaqtuqtuanun inmiñun.
\p
\v 12 Tavra qanupayaaq pitquyumaguvsi iñuŋnun, tainnatulli pisigik, qanuq taamna taŋŋiutauruq pitquranun qaisauruanun Moses-kun, iḷi­saurrutiŋiññullu God-im uqaqtiŋisa.\x + \xo 7.12 \xt Lk 6.31.\x*
\s1 Niġukitchuaq Isiġiaq
\r (Luke 13.24)
\p
\v 13,14 Isiġitchi niġukitchuakun isiġiakun. Isiġiaq niġukitchuq siġḷiġnaqtuġlu apqun kaŋŋiññaqtuaq qiḷaŋmun aasii iñukitchut iñuich paqit­chiruat tamattumiŋa apqunmik. Aasiivsauq igḷuani iñugiaktuat isiŋa­gaat niġuturuaq isiġiaq aasii iglauvigivlugu siġḷiġnaitchuaq apqun kaŋ­ŋiññaqtuaq nagliksaaġviŋmun.\x + \xo 7.13-14 \xt Ps 1.6; Pr 4.18-19.\x*
\s1 Napaaqtuq Siiġñaŋiḷu
\r (Luke 6.43-44)
\p
\v 15 Nipuŋaitchitchi uqaqtauŋŋuaqtuanik God-mun, qanuq qaisuu­rut sagluqinnigukłutiŋ qiññaqaqłutiŋ imnaisun anniaqłiḷaitchuatun. Ili­ŋich ipiaġataqtut kaaksiuruatun amaqqutun anniaqłiġumiñaqtuatun ilivsiññik.
\v 16 Ami iḷitchuġiniaġisi piḷġusiŋisigun, napaaqtututtauq siiġñaŋisigun iḷitchuġimmatun. Grapes siiġñat naulaitchut nauruaniñ kakiḷḷaġnaliŋ­niñ, fig-giḷḷu siiġñat.
\v 17 Tavra napaaqtuġiksuat siiġñisuurut siiġñaġiksuanik, aglaan napaaq­tuġiitchuat siiġñaġiitchuanik.
\v 18 Napaaqtuġiksuaq siiġñiyumiñaitchuq siiġñaġiitchuanik, naaggaun­nii napaaqtuġiitchuaq siiġñaġiksuanik.
\v 19 Napaaqtupayaaq nauriḷaitchuaq siiġñaġiksuanik kipisuugaat aasii qirriutivlugu igniġmun.\x + \xo 7.19 \xt Mt 3.10; Lk 3.9.\x*
\v 20 Tainna tavra uqaqtauŋŋuaqtuat God-mun iḷisimaniaġisi pilġusiŋisi­gun.\x + \xo 7.20 \xt Mt 12.33.\x*
\s1 Qaŋaunnii Iḷisimaŋaitkivsi
\r (Luke 13.25-27)
\p
\v 21 Iḷaŋich uqaqtuat uvamnun inna, Ataniiq, Ataniiq, isiġumiñait­chut atanniqsimavianun Taavruma qiḷaŋmiittuam, aglaan iñupayaaq kamaksriruaq pisuutaanik Aapama qiḷaŋmiittuam isiġniaqtuq.
\v 22 Taivrumani isivġiġviŋmi iñugiaktuat uqaġniaqtut uvamnun, Ata­niiq, Ataniiq, uqaqtauŋaitpisa God-mun pisivlutin, anittaiŋaitpisalu ilitqusiqł̣ugnik atuqługu atqiñ, suli piŋaitpisa iñugiaktuanik aliuġnaq­tuanik atuqługu atqiñ?
\v 23 Tavraliasii nalupqinaiġḷugu uqallautiniaġitka, qaŋaunnii iḷisimaŋait­kivsi, aullaġitchi uvamniñ, ilivsi piḷuusiqirit.\x + \xo 7.23 \xt Ps 6.8.\x*
\s1 Malġuk Igluqpirik
\r (Luke 6.47-49)
\p
\v 24 Iñupayaaq tavra tusaaruaq makkuniŋa uqalumnik aasii kama­givlugich arriqaġniaqtuq isumaturuamik iñuŋmik igluqpiruamik uya­ġagruam qaaŋanun.
\v 25 Tavraasii sialuguqtuq, ulittuġlu, anuġi anuqqaŋmivḷuni aasii qasaq­taqługu taamna igluqpak, aasii ulġuŋitchuq, qanuq maŋŋuqaŋaruq uyaġagruamun.
\v 26 Aasiisuli iñupayaaq tusaaruaq makkuniŋa uqalumnik aasii kamagi­ŋił̣ł̣ugich arriqaġniaqtuq isumalluaġiitchuamik iñuŋmik igluqpiruamik qaviam qaaŋanun.
\v 27 Tavra sialuguŋaruq, suli uliłłuni, anuqqaŋmivḷuni aasii qasaqtaaq­sivḷugu taamna igluqpak, aasii ulġuŋaruq suksraunġipiallakłuni.
\s1 Jesus Ataniġnaqutaa
\p
\v 28 Tavra Jesus uqaŋaiġataġman taapkuniŋa uqaluŋnik, iñusalaich kamasuutiqaŋarut iḷisaurrutiŋiñik,\x + \xo 7.28-29 \xt Mk 1.22; Lk 4.32.\x*
\v 29 qanuq ilaan iḷisautiŋagai iñuktun ataniġnaqusiraqtuatun, iḷisaurriŋi­ł̣aaŋisitun pitquranik.
\c 8
\s1 Jesus Mamititkaa Kiḷḷiġruaqtuqtuaq
\r (Mark 1.40-45; Luke 5.12-16)
\p
\v 1 Tavra Jesus atqaġman iġġimiñ, iñugiapiaġataqtuat iñuich maliŋa­gaat.
\v 2 Tavrani, kiḷḷiġruaqtuqtuaq ullautiŋaruq ilaanun aasii sitquqłuni sivu­ġaanun uqaqłuni, Ataniiq, pisukkuvich mamititchumiñaġiŋma.
\v 3 Tavra Jesus isaaŋaruq aasii aksikł̣ugu uqallakłuni, Piyummatiqaq­tuŋa. Mamittin. Tavra tavraŋŋatchiaq ilaan kiḷḷiġruaqtuutaa maminŋa­ruq.
\v 4 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, uqaqsaiḷiyumautin sumikunnii iñupayaa­mun, aglaan aullaġiñ, tautuktitchaktuġiñ aŋaayyuliqsiqpaŋmun, aasii aitchuiḷutin aitchuunmik Moses-kun piraksriutauruamik, iñuich iḷit­chuġiyumaut salummaqtautilaaġnik piqataullasivḷutin iñuŋnun.\x + \xo 8.4 \xt Lv 14.1-32.\x*
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Aŋuyaktit Atanauraŋata Kivgaŋa
\r (Luke 7.1-10)
\p
\v 5 Tavra Jesus tikiḷġataviksillugu Capernaum-mun, Rome-miugu­ruam aŋuyaktit atanauraŋata paaŋagaa, qiññuaqtuġvigivlugu,
\v 6 uqaqłuni, Ataniiq, uvaptiŋni amma kivgaġa nalaruq, avatiŋi tuquv­lutiŋ, iłuiḷḷiupiaġataqłuni.
\v 7 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Ullaglugu iłuaqsiñiaġiga.
\v 8 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata kiuŋagaa, Ataniiq, nalliummatiŋit­chuŋa isiġiaġumiñaġlutin iglumnun, aglaan uqallaksiññaġiñ pirak­sriunmik, aasii kivgaġa iłuaqsirauniaqtuq.
\v 9 Qanuq uvaŋaptauq ataniqaġmiuŋa atanauranik, aasii aŋuyaktiqaġ­miuŋa aŋalatamnik. Uqallakama iḷaŋannun, Aullaġiñ, aullaġaqtuq. Suli allamun uqallakama, qaġġiiñ, ilaa qairaqtuq. Suli kivgaġikkam­nun uqallakama, Una piuŋ. Taamna pisuummigaa.
\v 10 Tavra Jesus tusaaqqaaqługu ilaa uqaqtuaq, kamatchaŋaruq, aasii uqallautivlugich tamatkua maliġuaqtini, Iḷumun uqallautigivsi, Israel-guruaniunnii iḷitchuġiŋaitchuŋa iñuŋmik ukpiġutiqaqtigiruamik uuma­tun iñuktun.
\v 11 Uqallautigivsi, iñugiaktuat Jew-guŋitchuat qaiñiaqtut nunapayaura­niñ, aasii aquvitqataulutiŋ niġġiviŋñun piqatigilugu Abraham, Isaac-lu, Jacob-lu atanniqsimaviani Taavruma qiḷaŋmiittuam.\x + \xo 8.11 \xt Lk 13.29.\x*
\v 12 Iḷaŋiḷḷi Israel-guruat miqłiqtuunasugiruat atanniqsimanniktuamun igitauniaqtut taaġniqsrauruamun. Tavrani iñuich qianiaqtut tiriqtillu­giḷḷu kigutitiŋ.\x + \xo 8.12 \xt Mt 22.13; 25.30; Lk 13.28.\x*
\v 13 Tavrali aŋuyaktit atanauraŋannun Jesus uqallaŋaruq, Aullaġiñ. Taŋŋiqsuq apiqsrian ukpilianikavich. Tavra kivgaŋa iłuaqsirauŋaruq tavrauvvaa.
\s1 Jesus Iłuaqsigai Iñugiaktuat Iñuich
\r (Mark 1.29-34; Luke 4.38-41)
\p
\v 14 Tavra Jesus isiqami Peter-m igluanun, ilaan tautuŋagaa Peter-m aakaruaŋa nalaruaq uunnautiqaqłuni.
\v 15 Jesus aksiŋagai argaŋi, aasii uunnautaiŋaruq, makitiqłuniasii niqłiu­ġutiaqsivḷugich.
\p
\v 16 Taavrumani unnugiaqtuami iñuich qaġġirriŋarut iñugiaktuanik ilitqusiqł̣uqaqtuanik, aasii Jesus anittaŋagai ilitqusiqł̣uich uqaluŋmi­ñik, suli iłuaqsivḷugich iluqaisa naŋittuat.
\v 17 Taamna taŋŋiutausaŋaruq uqautigiŋaraanun uqaqtiŋan God-im Isaiah-m inna, “Ilaan piiŋagai suaŋairrutivullu naŋirrutivullu.”\x + \xo 8.17 \xt Is 53.4.\x*
\s1 Siġḷiġñaqtuq Iḷitchitqurauniq Jesus-mun
\r (Luke 9.57-62)
\p
\v 18 Tavra Jesus tautukamigich iñugiapiaġataqtuat iñuich avatimiñi, piraksriŋagai iḷitchitqurani ikaaquvlugich taaguŋatchiġmun.
\v 19 Tavra iḷisaurri pitquranik ullautiŋaruq ilaanun aasii uqallautivlugu, Iḷisaurrii, maliġuaġniaġikpiñ sumupayauraq aullaġuvich.
\v 20 Tavrali Jesus uqallautiŋagaa, Pisukkaat sisiqaqtut, tiŋmiallu uglu­qaqłutiŋ, aglaan Iġñiŋa Iñuum aimaaġviitchuq pimaaqtuġumiñakka­miñik.
\v 21 Allasuli iḷaŋat maliġuaqtiŋisa uqallaŋaruq ilaanun, Ataniiq, iḷuvi­ġiallaktiqqaaġlagu aapaga, maliġuaqsaqpaallukkumagikpiñ iḷuviq­qaaġlugu.
\v 22 Tavra Jesus uqallautigiññaŋagaa, Akkupak maliŋŋa. Tamatkua tuquŋaruatun ittuat iḷuvviuġlich tuquŋaruanik.
\s1 Jesus Quunniġuqtitkaa Imaq
\r (Mark 4.35-41; Luke 8.22-25)
\p
\v 23 Tavra Jesus ikimman umiaqpauramun, iḷitchitquraŋisa ikiqasi­ŋagaat.
\v 24 Tavraasii anuqqałłaŋaruq, umiaqpauraqunnii iksruġaliqł̣ugu imġum. Aasii Jesus siñiŋaruq.
\v 25 Tavra ullakługu itiqsaŋagaat, uqaqłutiŋ, Annauttutigut Ataniiq, suksraugaqsirugut.
\v 26 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Summan iqsivisi? Qanutun ukpiġutikisi­givisi? Tavra Jesus makinŋaruq, aasii suakługik anuġiḷu imaġlu, aasii quunniġupaluŋaruq.
\v 27 Tavrani iñuich kamasupaluŋarut, uqaqłutiŋ, Qanusiq uvvauna iñuk, anuġivlu immavlu kamagillaniqpatku.
\s1 Jesus Iłuaqsigik Malġuk Ilitqusiqł̣uqaqtuak
\r (Mark 5.1-20; Luke 8.26-39)
\p
\v 28 Tavra tikiñman taaguŋatchiġmun nunaŋannun Gadarenes, mal­ġuk ilitqusiqł̣uqaqtuak paaŋagaak, iñukpalliqł̣utiŋ iḷuvviviŋniñ, iqsi­ñaqpaił̣ł̣utiŋ iñuich-unnii tamaunaallaiŋaniqsuat.
\v 29 Tavra nipaalarraqsiŋaruk, Iġñiġuruatiin God-mun Suniaqpisiguk? Qaivich nagliksaaqtitchaqtuqłunuk nagliksaaqtitauviksraq nalautin­ŋaiñŋaan?
\v 30 Tavra tuttuqłusalaich niġiñiaŋarut uŋasiuraqłutiŋ iliŋiññiñ.
\v 31 Tavra ilitqusiqł̣uich apiġipiaġataŋagaat, Anitkuptigut, aullaqtittigut tuttuqługnun.
\v 32 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Aullaġitchi. Tavra anikamiŋ aullaŋarut tuttuqługnun. Tavraasiikii, iluqaġmiŋ tuttuqłuich paŋaliŋarut suamav­lutiŋ anmun qutaiḷakun ikpikun immamun, aasii ipivlutiŋ.
\v 33 Tavra qaunaksriruat tuttuqługnik pigruŋarut, aasii iniqpaŋmuka­miŋ quliaqtuaġiŋagaich supayaurat, qanuqtilaaŋagniglu ilitqusiqł̣uqaq­tuak.
\v 34 Tavraasii, iluqaġmiŋ iniqpaum iñuŋi qaiŋarut kasuġiaqługu Jesus. Aasii tautukamirruŋ apiġiŋagaat katchuŋaiqł̣utiŋ qimautitquvlugu ili­miŋniñ.
\c 9
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Aulalaitchuaq Iñuk
\r (Mark 2.1-12; Luke 5.17-26)
\p
\v 1 Tavra Jesus ikivluni umiaqpauramun ikaaŋarut, aasii tikił̣ł̣utiŋ ilaan iñuuvianun iniqpaŋmun.
\v 2 Tavra, qaġġirriŋarut ilaanun aulalaitchuamik, nalavlugu ikuvġamiñi. Tavra Jesus puttuqsrikamiuŋ ukpiġutaat uqallaŋaruq aulalaitchua­mun, Quviasugiñ, iġñiiŋ. Piḷuutitin suliqutigiŋaiqsaurut itqaumayumi­ñaiqł̣ugich.
\v 3 Tavra iḷaŋich iḷisaurrit pitquranik uqaaŋarut inmiŋnun, Una iñuk uqaqtuq iḷiuqłuni God-itun.
\v 4 Tavra Jesus iḷisimavlugich isumaŋich uqallaŋaruq, Summan pigiit­chuanik isumavisi?
\v 5 Nalliak uvva siġḷiġnaił̣haaqpa uqallaktuni inna, Piḷuutitin suliqutigi­ŋaiqsaurut, naagga uqallaktuni, Makillutin pisuaġiñ?
\v 6 Ukpiġnaqsiḷiġniaġiga ilivsiññun Iġñiŋa Iñuum ataniġnaqutiqaqtilaa­ŋanik nunami suliqutigiŋaiġumiñaqługich itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutit. Ilaa tavrani uqallaŋaruq aulalaitchuamun, Makillutin pisua­ġiñ. Tigulugich ikuvġatin aggiiñ.
\v 7 Tavra makiłłuni aiŋaruq.
\v 8 Iñusalaich tautukamirruŋ, kamatchaŋarut, aasii nanġaŋagaat God suaŋŋatiqaqtitchiḷḷaruaq tainnatchimik iñuŋnun.
\s1 Jesus Ququaġaa Matthew
\r (Mark 2.13-17; Luke 5.27-32)
\p
\v 9 Tavra Jesus aullaqłuni tavraŋŋa, tautuŋagaa iñuk atiqaqtuaq Matthew-mik aquppiruaq tax-iḷiqiviŋmi, aasii uqallautiŋagaa, Maliŋŋa. Tavra makiłłuni maliŋagaa.
\v 10 Qakugulimman, Jesus niġiyaqtuŋaruq Matthew-m igluanun. Tav­rani iñugiaktuat tax-iñik katitchirit piḷuusiqirillu qaivḷutiŋ niġiñiaqasi­ŋagaat Jesus iḷitchitquraŋiḷu.\x + \xo 9.10-11 \xt Lk 15.1-2.\x*
\v 11 Tavra Pharisees iḷitchuġikamirruŋ taamna, uqallautiŋagaich iḷitchit­quraŋi, Summan iḷisaurriksi niġiqatiqaġuuva tax-nik katitchirinik piḷuusiqiriniglu?
\v 12 Tavra tusaakamiuŋ taamna, Jesus uqallaŋaruq, Tamatkua surruit­chuat taaktituaksraitchut, aglaan tamatkua naŋittuat.
\v 13 Aullaġlusi iḷitchaqtuqsiuŋ una sumik sivuniqaġmagaan, “Kipiġniu­ġutigiġiga nagliktautquvlusi, ikipkautiłhiñaŋiḷaanik aitchuutinik.” Qaiŋaitchuŋa ququaġiaġlugich nalaunŋaruat aglaan isumalitqiquvlu­gich piḷuusiqirit.\x + \xo 9.13 \xt Ho 6.6; Mt 12.7.\x*
\s1 Apiqqun Niġiḷaiḷaġnikun Aŋaayyuuqłuni
\r (Mark 2.18-22; Luke 5.33-39)
\p
\v 14 Tavra iḷitchitquraŋi John qaiŋarut Jesus-mun, uqaqłutiŋ, Suvlu­tauvagut Pharisees-lu aŋaayyuuqapta niġiḷaitchuuvisa, iḷitchitquratin tainna piḷaisillugich?
\v 15 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Iḷisimarusi katirrusiqiruanun tuyuġ­miaqtauruat ipiqtusugniaŋitchut nayuqtigiŋŋaan uiksraun. Aglaan uik­srautim aullaurrauviksraŋa tikitchumaaqtuq, aasii taimanigu niġiḷait­paallugniaqtut.
\p
\v 16 Suli kiñapayaaq iḷaaqtuutiqalaitchuq iḷiġniġmik ugliŋaitchuamik ukił̣haamik annuġaaluŋmun, qanuq iḷaaqtuutauruaq algutiniaqtuq annuġaamiñ, aasii allaq aglił̣haaġluni.
\v 17 Naaggaunnii nutauruaq wine puuġnaitchuq puuġruanun. Puuġa­luaqpan wine puuġruamik puvlagluni qaaġniaqtuq, aasii wine kuvi­ḷuni, puuġlu maquluni. Aglaan nutauruaq wine puuġnaqtuq nutaurua­nun wine puuŋiññun, aasii iluqatiŋ puuġlu wine-lu maquŋił̣ł̣utiŋ.
\s1 Umialignam Pania, Aġnaġlu Aksiuktuaq Jesus Annuġaaŋanik
\r (Mark 5.21-43; Luke 8.40-56)
\p
\v 18 Tavra tainna uqaġataviksillugu iliŋiññun, umialiŋnaq isiŋaruq aasii sitquqłuni sivuġaanun uqallaŋaruq, Paniga tuquqqammiqsuq. Qaiḷutin aksiugiaġuŋ, aasii iñuuniaqtuq.
\v 19 Tavra Jesus makiłłuni maliŋagaa, piqatigivlugich iḷitchitqurani.
\p
\v 20 Tavra iglaupkaqtillugich, aġnaq nagliksaaġutiqaŋaruaq aunaaq­sruġniġmik qulit malġugni ukiuni Jesus tunuanuŋaruq, aasii aksiullak­ługu siñiġutaa annuġaaŋan,
\v 21 isumavluni, aksiḷḷaksiññaġupkuunnii annuġaaŋa, iłuaqsiñiaġaluaq­tuŋa.
\v 22 Tavra Jesus kiŋiaŋaruq, aasii tautukługu uqallaŋaruq, Quviasugiñ paniuruatiin, ukpiġurvich iłuaqsipkaġaatin. Tavra tavraŋŋatchiaq aġnaq iłuaqsiŋaruq.
\p
\v 23 Tavra Jesus tikiññami umialiŋnam igluqpaŋanun, tautukługich atuqtuuraqtit suvluaqtuġnanik, iñusalaiḷḷu qiaqpaktuat,
\v 24 uqallaŋaruq, Annisitchi. Niviaqsiaġruk tuquŋitchuq. Siñiksiññaq­tuq. Tavra ilaisa iglautigiŋagaat.
\v 25 Tavra iñusalaich anitauganiŋmata, ilaa isiŋaruq aasii tiguŋagaa argaŋisigun, tavrani niviaqsiaġruk makinŋaruq.
\v 26 Tavraasii uqaluk taavrumuuna siaminŋaruq nunaaqqipayaanun.
\s1 Jesus Iłuaqsigik Malġuk Ayauŋaruak Iññuk
\p
\v 27 Tavra Jesus iglaupkaqtillugu tavraŋŋa, malġuk ayauŋaruak maliŋagaak, ququullatigillaan, Iġñiġuruatiin David-mun naglikkutiqa­ġiñ uvaptiŋnun.
\v 28 Jesus isiġman iglumun, ayauŋaruak ullaŋagaak, aasii Jesus apiġiŋa­gik, Ukpiqpisik uvamnun taamna piyumiñaġnivḷugu? Iliŋikta kiuŋa­gaak, Aaŋ, Ataniiq.
\v 29 Tavra ilaan aksiŋagaik iriŋik, uqaqłuni, Ukpiġutiqaqtilaaptiktun taamna pirauli iliptiŋnun.
\v 30 Tavra iriŋik tautullasiŋaruk. Tavraasii Jesus piraksripiallaŋagik, Suuramikunnii uqaġnatik kimulliqaa.
\v 31 Tavra aullaqłutik siaminŋagaak iḷisimanautaa Jesus nunaaqqipayaa­nun.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Uqalaitchuaq Iñuk
\p
\v 32 Aullaqsalgiñmiullu iñuk uqalaitchuaq ilitqusiqł̣uqaqłuni qaġġisi­ŋagaat ilaanun.
\v 33 Tavra ilitqusiqł̣uk anitauganiŋman, uqalaitchuaq iñuk uqallasiŋa­ruq, aasii iñusalaich kamasuŋarut, uqaqłutiŋ, Qaŋaunnii innasiq iḷisi­manaŋaitchuq Israel-mi.
\v 34 Tavrali Pharisees uqallaŋarut, Ilaa anittairuq ilitqusiqł̣ugnik ikayuq­tiqaqłuni umialgannik ilitqusiqł̣uich.\x + \xo 9.34 \xt Mt 10.25; 12.24; Mk 3.22; Lk 11.15.\x*
\s1 Jesus Nagligigai Iñuich
\p
\v 35 Tavra Jesus kukiḷuŋaruq iluqaiññi iniqpaŋni nunaaqqiuraniḷu, iḷisaurrivḷuni aŋaayyuviŋiññi, alġaqsruivḷuniḷu tusaayugaaġiksuaŋiñik God-im atanniqsimmataata iñuŋnun, iłuaqsivḷugiḷḷu naŋirrutipayaat suaŋairrutipayaallu.\x + \xo 9.35 \xt Mt 4.23; Mk 1.39; Lk 4.44.\x*
\v 36 Tavra Jesus tautukamigich iñusalaich, nagligiŋagai, qanuq irrusiqa­ŋarut qanuqsausiiqsuatun ikayuqtaiḷḷiuqłutiglu, imnaisun munaqsrait­chuatun.\x + \xo 9.36 \xt Nu 27.17; 1 K 22.17; 2 Ch 18.16; Jr 50.6-7; Ez 34.5; Zec 10.2; Mk 6.34.\x*
\v 37 Tavra Jesus uqallaŋaruq iḷitchitquramiñun, Iñusalaich utaqqirut tusaayumavlutiŋ tusaayugaaġiksuanik palauvaksratun nauganiktuatun kipisałhiñaaġuqługich, aglaan savaktit iñukitchut.\x + \xo 9.37-38 \xt Lk 10.2.\x*
\v 38 Tavraasii qiññuaqtuġitchi Atanġanun nautchiaqaġvium tilisivsaaqu­lugu savaktiksravsaamiñik.
\c 10
\s1 Jesus Piksraqtuq Qulit Malġugnik Tilirauruanik
\r (Mark 3.13-19; Luke 6.12-16)
\p
\v 1 Tavra Jesus qaitquŋagai inmiñun qulit malġuk iḷitchitqurani aasii suaŋŋasiŋagai ilitqusiqł̣uiyaiḷḷasivḷugich, suli iłuaqsiriyumi­ñaqsivḷugich naŋirrutipayaanik suaŋairrutipayaaniglu.
\v 2 Atiŋich qulit malġuk tilirauruat uvva, sivulliq, Simon tairauruaq Peter-mik, Andrew-lu ilaan aniqataa, James-lu, John-lu iġñiŋik Zebedee-m,
\v 3 Philip-lu, Bartholomew-lu, Thomas-lu, Matthew-lu tax-nik katit­chiri, James-lu iġñiŋa Alphaeus, Thaddaeus-lu,
\v 4 Simon-lu Zealot-guruaq, Judas-lu Iscariot, aitchuutiginniktuaq Jesus-mik.
\s1 Piraksriusiaŋat Qulit Malġuk
\r (Mark 6.7-13; Luke 9.1-6)
\p
\v 5 Taapkua qulit malġuk Jesus tiliŋagai piraksriqł̣ugich inna, Aul­laqqayaanasi sumupayaaq Jew-guŋitchuanun, suli isiġnagich nunaaq­qipayaaŋich Samaria-ġmiut,
\v 6 aglaan aullaqsiññaġitchi tammaŋaruatun imnaisun ittuanun Israel-guruani.
\v 7 Aasii alġaqsruiḷusi iglaullavsi uqaġlusi, Taamna qiḷaŋmiittuaq atan­niqsimanniksaaqsiruq iñuŋnik.\x + \xo 10.7-15 \xt Lk 10.4-12.\x*
\v 8 Iłuaqsisigik naŋittuat, aŋipkaqsigik tuquruat, mamititchigik kiḷḷiġ­ruaqtuqtuat, anittaqsigik ilitqusiqł̣uich. Suaŋŋasiqsauŋarusi akiḷiġa­luaġnagu, aasiiḷi atuqsiuŋ suaŋŋan akiiḷaaġlugu.
\v 9 Saagaġnasi maniqaġvivsiññi maniŋmik kaviqsuamik qatiqtuamiglu, naagga unnii kannuyamik.
\v 10 Puukataiḷaaġlusi iglauguvsi, naaggaunnii annuġaatqiusiraaġnasi, aluġusiraaġnasiḷu, naagga ayauppialiraaġnasi. Savaktauruaq piqaqti­taksrauruq pigiraksraġikkaŋiñik.\x + \xo 10.10 \xt 1 Co 9.14; 1 Ti 5.18.\x*
\p
\v 11 Suli kisupayaamun nunaaqqimun tikitkuvsi, iḷitchuġiyumausi iñuŋmik tukkuliiyumaruamik tavrani, aasii tukkuġilugu aullaġnivsiñ­ñunaglaan.
\v 12 Isiġuvsi iglumun, uqallakkumausi inna, Tutqiutiqaġitchi.
\v 13 Aasii taapkua iñuich paġlakpasi, tutqiutiqaġniaqtut. Aglaan paġla­ŋitpasi, tutqiutiqaġumiñaitchut.
\v 14 Tavra kialiqaa tukkuliŋitpasi naagga naalaġnisuŋitpatigik uqalusi, piiyaqsiuŋ avyuq isigavsiññiñ aniñiallavsi iglumiñ naagga nunaaqqi­miñ.\x + \xo 10.14 \xt Ac 13.51.\x*
\v 15 Iḷumun uqallautigivsi, uvluani isivġiġvium, God naglikkutiqałhaaġ­niaqtuq iñuŋiññun Sodom-lu Gomorrah-vlu taavrumaŋŋa nunaaqqi­miñ tukkuliiŋitchuamiñ ilivsiññik.\x + \xo 10.15 \xt Gn 19.24-28; Mt 11.24.\x*
\s1 Nagliksaaqtirrutiksrautit
\r (Mark 13.9-13; Luke 12.12-17)
\p
\v 16 Uvva, aullaqtitkivsi imnaisun akunġannun amaqqut, iḷimasuk­tuaġitchiasii nimiġiatun suli anniaqłiŋisigilusi tiŋmiatun.\x + \xo 10.16 \xt Lk 10.3.\x*
\v 17 Nipuŋairvigilugich iñuich, qanuq aitchuutigiraġaġniaġaasi uqaqsi­taaġviŋñun, suli ipiġaqtuġlusi aŋaayyuviŋmiŋni.\x + \xo 10.17-20 \xt Mk 13.9-11; Lk 12.11-12; 21.12-15.\x*
\v 18 Suli pisigiluŋa qaġġirrauniaqtusi sivuġaŋiññun kavanauruat umial­giḷḷu, uqaqulusi tusaayugaaġiksuanik inmiŋnun Jew-guŋitchuanullu.
\v 19 Ilaisa tigutaaqpasi, uŋiariñasi qanuq uqaġniaqtilaavsiññik naagga sunik uqautiqaġniaqtilaavsiññik, qanuq uqaluksriusiaqaġniaqtusi tav­raġuqpan.
\v 20 Qanuq ilivsiuŋitchuq uqaqtuaq, aglaan Ilitqusiġiksuaŋa Aapavsi uqaqtuq ilivsigun.
\p
\v 21 Iñuich aitchuutiginiaġaich aniqatitiŋ tuqutautqulugich. Suli aapauruat tainnatun pipkaġniaġmigaich miqłiqtutiŋ. Suli miqłiqtut makivsaallagniaqtut aŋayuqaamiŋnun aasii aŋayuqaatiŋ tuqutillugich.\x + \xo 10.21 \xt Mk 13.12; Lk 21.16.\x*
\v 22 Suli iñupayaat uumikkiutiniaġaasi pisigilugu uvaŋa pigikavsi. Aglaan iñuk igḷutuutiruaq nagliksaaqtitauniġmik iñuuniqtutilaamisun, annaurrauniaqtuq.\x + \xo 10.22 \xt a Mt 24.9; Mk 13.13; Lk 21.17. b Mt 24.13; Mk 13.13.\x*
\v 23 Nagliksaaqtitpasi nunaaqqimi, pigruġitchi tuglianun. Qanuq iḷu­mun uqallautigivsi, naatchianiŋniaŋitchusi savaavsiññik iluqaiññi nunaaqqiŋiññi Israel qaigaluaqtinnagu Iġñiŋa Iñuum.
\p
\v 24 Iḷitchitquraq kamanałhaaŋitchuq iḷisaurrimiñiñ, naaggaunnii kivgaq ataniġmiñiñ.\x + \xo 10.24 \xt a Lk 6.40. b Jn 13.16; 15.20.\x*
\v 25 Naamaruq iḷitchitquraq itkumi iḷisaurrimisun, suli kivgaq ataniġmi­sun. Taiguġuugumiñŋa Beelzebul-mik Ataniġikkavsiŋa, qanutułhaaq iliŋisa atiġiił̣haaqtuanik taiguġniaġaasi uvaŋa kivgatka.\x + \xo 10.25 \xt Mt 9.34; 12.24; Mk 3.22; Lk 11.15.\x*
\s1 Iñuich Sivuuġagiłhaaġnagich
\r (Luke 12.2-7)
\p
\v 26 Tavra sivuuġaginagich iñuich. Suna matuqaqtuaq matuiġñiaq­tuq, aasii nalunautchiapayaaq iḷitchuġipkaqtauniaqtuq.\x + \xo 10.26 \xt Mk 4.22; Lk 8.17.\x*
\v 27 Sut uqallautitka ilivsiññun taaġmi, iḷitchuġipkaqsigik iñuŋnun uvlumi, suli uqautitka ilivsiññun kisivsiññun, quliaqtuaġisigik iglut qaaŋiññiñ.
\v 28 Suli sivuuġaginagich iñuich tuqutchiruat timimik qanuq suksraunġi­ġumiñaitkaat ilitqusiq, sivuuġagiłhaaqsiuŋ God suksraunġiiḷḷaruaq ilu­qaagnik ilitqutchimiglu timimiglu nagliksaaġviŋmi.
\v 29 Iḷisimarusi malġuk tigmiaġruurak tunisuuruk maniuramun atautchi­mun. Naaggauvva nalliak unnii katakkumiñaitchuq nunamun uniuġ­lugu Aapavsi pisuutaa.
\v 30 Ilivsivsauq nutchasiunnii niaquvsiññi iluqaisa God-im iḷisimagai iñugiaktilaaŋat.
\v 31 Tavraasii sivuuġanasi, piqpaŋnałhaaqtusi iñugiaktuaniñ tiŋmiaġruu­raniñ.
\s1 Quliaqtuaqaġniq Christ Annaurriginivḷugu
\r (Luke 12.8-9)
\p
\v 32 Tavra kialiqaa quliaqtuaġigumiŋa iñuŋnun piginiḷuni uvamnun, uvaŋaptauq tainnatun piñiaġmigiga Aapamnun qiḷaŋmiittuamun.
\v 33 Aglaattauq kialiqaa piiḷaaġikpaŋa iñuŋnun pigiŋiññiḷuni uvamnun, uvaŋaptauq piiḷaaġiniaġmigiga Aapamnun qiḷaŋmiittuamun.\x + \xo 10.33 \xt 2 Ti 2.12.\x*
\s1 Qaġġirriŋitchuŋa Aŋuyautairrunmik Aglaan Atiŋirrunmik
\r (Luke 12.51-53; 14.26-27)
\p
\v 34 Isumanasi qaiŋanasugaluŋa iñupayaurat atisipkaġiaġlugich. Qaiŋaitchuŋa atisipkaġiaġlugich, aglaan qaiŋaruŋa atinġiquvlugich.
\v 35 Qanuq qaiñiġma atiŋaiqsinniaġai iġñiġuruat aapatiglu, suli paniu­ruat aakatiglu, suli ukuaguruat aakaruatiglu.\x + \xo 10.35-36 \xt Mic 7.6.\x*
\v 36 Suli iñuich akiḷḷiġiliutiniaġaich ilaisa igluqatitiŋ.
\p
\v 37 Iñuum piviuttaġiłhaaġumiuŋ aapani naagga aakani uvamniñ nalliummatiŋitchuq uvamnun, suli iñuum piviuttaġiłhaaġumiuŋ iġñini naagga paniñi uvamniñ nalliummatiŋitchuq uvamnun.
\v 38 Suli iñuum iqsriutiŋitkumiuŋ aŋarraurani tuqutauyumaliġḷuniunnii pisigiluŋa, nalliummatiŋitchuq uvamnun.\x + \xo 10.38 \xt Mt 16.24; Mk 8.34; Lk 9.23; Jn 12.24.\x*
\v 39 Iñuk iñuullatuvaił̣aktuaq tammaiñiaqtuq iñuggunmiñik, aglaalli iñuk sullatuaġumiḷu atiruaq tuqqutiyumiñaġluŋaunnii, tammaiyumi­ñaipiaġaa iñuggutini.\x + \xo 10.39 \xt Mt 16.25; Mk 8.35; Lk 9.24; 17.33; Jn 12.25.\x*
\s1 Akiḷiusiaksrat
\r (Mark 9.41)
\p
\v 40 Iñuum paġlagumisi paġlammigaaŋa, suli iñuum paġlaruam uvamnik paġlammigaa tilisiŋaruaq uvamnik.\x + \xo 10.40 \xt a Lk 10.16; Jn 13.20. b Mk 9.37; Lk 9.48.\x*
\v 41 Iñuk paġlaruaq uqaqtaanik God-im pisigivlugu uqaqtauniŋa God­mun aitchuusiaqaġniaqtuq uqaqtaata God-im akiḷiusiaŋatun. Suli iñuk paġlaruaq nalaunŋaruamik iñuŋmik pisigivlugu nalaunŋaniŋa, ait­chuusiaqaġniaqtuq nalaunŋaruam iñuum akiḷiusiaŋatun.
\v 42 Suli kiñaliqaa aitchuiruaq atautchimununnii makua kamanaiññiq­srat maliġuaqtima iḷaŋannun qallugauram imałhiñaŋanikunnii nigli­ñaqtuamik imiġmik pisigivlugu iḷitchitquraunini, iḷumun uqallauti­givsi, akiḷiusiaqaġniaqtuq.
\c 11
\s1 John Paptaiqsim Tiligik Iḷitchitquragni Jesus-mun
\r (Luke 7.18-35)
\p
\v 1 Tavra Jesus naatchikami iḷisaurrunmiñik qulit malġuk iḷitchit­quramiñun, tavraŋŋa aullaŋaruq iḷisaurriyaqtuqłuni alġaqsrui­yaqtuqłuniḷu nunaaqqiñun tamaaniittuanun.
\p
\v 2 Tavra John tusaakami tigutaaqtaullaġmi savaaŋigun Christ, tilisi­ŋaruq uqaluŋmik iḷitchitquramigun
\v 3 aasii apiġivlugu Jesus, Taivrumiŋauvich qaiyumaaqtuaguruaq, naagga niġiugniaqpisasuli allamik?
\v 4 Tavra Jesus kiuŋagik, Aullaġlutik quliaqtuaġutiyaqtutku John sunik tusaaravsiññik tautukkavsiññiglu.
\v 5 Ayauŋaruat tautullasirut, tusiattuallu pisuaqtut, kiḷḷiġruaqtuqtuat mamititaurut, tusiḷḷaqtuatsuli tusaallasirut, tuquŋaruallu aŋipkaqtau­rut, suli piqaqtuksrauruat tusaayugaaġiksuanik alġaqsruusiaqaqtut.\x + \xo 11.5 \xt a Is 35.5-6. b Is 61.1.\x*
\v 6 Aasii quviasugli iñuk ukpiŋaiŋitchuaq uvamnun.
\p
\v 7 John-gum iḷitchitquraŋik utiqsaġmaŋnik, Jesus uqautisarraqsiŋa­gai iñusalaich John-kun. Tautugiaqavsiuŋ John nunagluktuamun, sumik tautugniaġasugiraġivisi? Tautugiaqtaqpisiuŋ iñuk maliksuktaq­siññaqtuaq ivigruatun anuġim aulataġikkaŋatun? Naumi.
\v 8 Summanmi aullaġuuniqpisi? Tautugiaqpisiuŋ iñuk annuġaaqaqtuaq akisuruanik annuġaanik? Iḷisimarusi tamatkua akisuruanik annuġaa­qaqtuat umialgich igluqpaŋiññiittut.
\v 9 Summanmi ullautiraġivisi? Tautugiaqpisiuŋ uqaqtaa God-im? Aaŋ, uqallautigivsi nalupqinaitchuq, kamanałhaaqtuqunnii uqaqtiŋiññiñ God-im.
\v 10 John taimñauruq aglausimaruaq Bible-ni inna, “Uvva tiligiga kiv­gaġa sivuŋni, itqanaiyaġniaġai iñuich akuqtuiyumiñaqsiḷugich iliŋ­nik.”\x + \xo 11.10 \xt Ml 3.1.\x*
\v 11 Iḷumun uqallautigivsi, John Paptaiqsi kamanaġniqsrauruq iñuŋniñ aniŋaruaniñ nunami. Aglaattauquvva paŋmapaŋmiñaglaan iñuk kamanaiññiqsrauruaq tamatkunaŋŋa atanniqsimapkaqtuaniñ God-mun kamanałhaaqtuq John-miñ, qanuq iḷitchuġiłhaaġniaqtuq sunik God-im salapqiġñiakkaŋiñik uvapkun.
\v 12 Alġaqsruisaġniŋaniñ John Paptaiqsim paŋmapaŋmunaglaan, piyu­malaaqtuat iñuich siġġaqiŋarut God-mun atanniqsimatquvlutiŋ.\x + \xo 11.12-13 \xt Lk 16.16.\x*
\v 13 Qanuq Moses aglaaŋisa iluqaġmiglu God-im uqaqtiŋisa John-mu­naglaan uqautigiŋagaat sivuani tikiñŋaiñŋaan God-im atanniqsimma­taa.
\v 14 Aasii ukpiġisukkuvsiuŋ uqaluat, ukpiġiyumiñaġiksi John-gutilaaŋa­nik sivuani uqautigikkaŋat qaiñiaġnivḷugu inniaqtuaq Elijah-tun.\x + \xo 11.14 \xt Ml 4.5; Mt 17.10-13; Mk 9.11-13.\x*
\v 15 Siutiqaqtusi tusaggatiksragnik, naalaġnisiŋa.
\p
\v 16 Aglaan sumun arriḷisiginiaqpik ukua paŋmapak iñuuruat? Miq­łiqtutun ittut avutqautiruatun piuraaqłutiŋ kasimaraġaġviŋñi, katirru­siqiŋŋuaqłutiglu, tuquruaniglu aŋaayyurriŋŋuaqtuatun.
\v 17 Piuraallaġmiŋ ququullativlutiŋ avanmun inna, atuqtuurautigalua­ġivsi uaminŋitchusi. Kiŋunġuŋŋuaqłuta qiaŋŋuaqapta, qiaŋitchusi.
\v 18 John Paptaiqsi qaikami niġiḷaitqataŋaruq imiġaluaġnaniḷu wine-mik, aasii uqautigigiksi ilaa ilitqusiqł̣uqaġnivḷugu.
\v 19 Iġñiŋa Iñuum qaiŋaruq niġivḷuni imiqłuniḷu allatun iñuktitun, aasii uvyauġiksi, Marra niġġiqsuruaq wine-tuqtiqpaglu, avilaitqataat tax-i­ñik katitchirit, piḷuusiqirillu. Suliqutauŋitchuq qanuq uqaġaluaġuvsi, qanuq isumaturuat iñuich puttuqsriḷḷagaat God-im isumattutaa.
\s1 Ukpiŋitchuat Nunaaqqich Iḷaŋiññi
\r (Luke 10.13-15)
\p
\v 20 Tavra Jesus suarraqsiŋagai iñuich nunaaqqiñi iñuuruat savagvi­giŋarani iñugiagniqsranik aliuġnaqtuanik, qanuq isumalitqiŋiñmata.
\v 21 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi, Chorazin-miut. Qanutun naglig­naqtigimmiusi ilivsi Bethsaida-ġmiut. Qanuq aliuġnaqtuat savaat savaaguruat ilivsiññi savaaguŋakpata Tyre-miḷu Sidon-miḷu, taima­niuvva isumalitqikkumiñaŋagaluaqtut annuġaaġlutiŋ miitchugnik suli aquppiḷutiŋ aġrani.\x + \xo 11.21 \xt Is 23.1-18; Ez 26.1-28.26; Jl 3.4-8; Am 1.9-10; Zec 9.2-4.\x*
\v 22 Tavra uqallautigivsi, uvluani isivġiġvium isivġiusiaksraŋat Tyre-vlu Sidon-lu iñuŋisa tunikił̣haaġniaqtuq ilivsi isivġiusiaksravsiññiñ.
\v 23 Aasii ilivsi Capernaum-miut, isumavisi tugliqsruutinasugalusi qiḷaŋ­mun kamanaunmi? Nunaaqqiqsi suksraunġiqsauniaqtuq. Qanuq aliuġ­naqtuat savaaguruat ilivsiññi savaaguŋakpata Sodom-mi, napanayaġa­luaqtuq uumuŋaaglaan uvlumun.\x + \xo 11.23 \xt a Is 14.13-15. b Gn 19.24-28.\x*
\v 24 Aglaan uqallautigivsi, tunikił̣haaġniaqtuq isivġiusiaksraŋat iñuŋisa Sodom, uvluani isivġiġvium ilivsiññiñ.\x + \xo 11.24 \xt Mt 10.15; Lk 10.12.\x*
\s1 Qaiḷusi Uvamnun Unaŋuiqsiġitchi
\r (Luke 10.21-22)
\p
\v 25 Tavrani Jesus uqallaŋaruq, Quyyavigigikpiñ, Aapaaŋ, Atanġu­ruatiin qiḷaŋmun nunamullu, iriqsimaŋakapkich iḷumun ittuat pisin isumatunasugiruaniñ iḷisimanasugiruaniḷḷu, aasii satqummiqł̣ugich iñuŋnun miqłiqtutun ittuanun.
\v 26 Aaŋ, Aapaaŋ. Tainna pisuutigiŋagiñ iviġaumagivlugu.
\p
\v 27 Aapama supayaat qaiñŋagai uvamnun, aasii kialiqaa iḷisimaŋit­kaa Iġñiq aglaan kisimi Aapam. Kialiqaa suli iḷisimmaġiitkaa Aapa aglaan Iġñiġum kisimi, kiapayaaġlu Iġñiġum iḷitchuġipkakkaŋa Aapa­mik.\x + \xo 11.27 \xt a Jn 3.35. b Jn 1.18; 10.15.\x*
\v 28 Iluqasi uqumaiḷḷiraqtuasii uŋiarrisaġivlugich piḷuutisi akuqtuqtau­niksraqsiḷu God-mun, qaisitchi uvamnun unaŋuiqsiqsitchumagivsi.\x + \xo 11.28-30 \xt Is 30.15; Jr 6.16.\x*
\v 29 Anuqasiutisitchi uvamnun, aasii iḷisaġlusi uvamniñ, qanuq uvaŋa piaqłuktaŋitchuŋa qimmaksaliyaitchuŋalu, aasii unaŋuiqsiġñiaqtusi.
\v 30 Qanuq anu aitchuutiga ilivsiññun naammaktuq, aasiisuli savaaksraq piraksriutiginiakkaġa ilivsiññun nagniġutauniaŋitchuq.
\c 12
\s1 Apiqqun Jew-guruat Savaiññiŋatigun
\r (Mark 2.23-28; Luke 6.1-5)
\p
\v 1 Tavrani Jesus-lu iḷitchitquraniḷu pisuaŋarut palauvaksranik nautchiaqaġvikun Jew-guruat Savairvianni. Iḷitchitquraŋi kaali­ŋarut, aasii nutchugairraqsiŋarut palauvaksranik aasii niġivḷugich.\x + \xo 12.1 \xt Dt 23.25.\x*
\v 2 Tavra Pharisees tautukamisigik, uvyaqiŋagaat Jesus, Tautukkich, iḷitchitquratin navgirut Savaiññikun pitquraptiŋnik.
\v 3 Tavra Jesus kiuŋagai, Nalupqinaitchuamik taiguaŋarusi qanuq David piŋatilaaŋanik kaaksiuliqamiŋ piqatiniḷu.\x + \xo 12.3-4 \xt 1 S 21.1-6.\x*
\v 4 David isiŋaruq igluanun God-im aasii niġivḷutiŋ punniġmik aitchuu­tauŋaruamik God-mun, nalaunŋaitkaluaqtuamik ilaallu piqatiniḷu niġikparruŋ, kisiiññun aŋaayyuliqsiqpaŋnun niġiñaqtuat.\x + \xo 12.4 \xt Lv 24.9.\x*
\v 5 Nalupqinaitchuamik taiguaŋarusi pitqurat piraksriutiŋiññik aŋaay­yuliqsiqpaŋnun ikipkaitquvlugich aitchuutinik uvlutuaqpan. Savakka­luaqamikunnii Savaitchuani aŋaayyuvikpaŋmi, pasiraulaitchut navgi­ñiḷugich Savaiññikun pitquramik.\x + \xo 12.5 \xt Nu 28.9-10.\x*
\v 6 Uqallautigivsi, Iñuk imma maaniitkaluaqtuq kamanałhaaqtuaq aŋaayyuvikpaŋmiñ.
\v 7 Iñuich killukuaŋitchuat isivġiġumiñaitkaluaġisi pikpata taapkunatun iḷisimaguvsi sivuniŋiññik God-im uqaluŋisa inna uqaqtuat, “Kipiġniu­ġutigigiga nagliktautquvlusi ikipkautiłhiñanik aitchuiŋaiġḷusi.”\x + \xo 12.7 \xt Ho 6.6; Mt 9.13.\x*
\v 8 Tavraasii Iġñiŋa Iñuum ataniġnaqutiqałhaaqtuq pitquraniñ aŋalat­chiruaniñ iñuŋik Savaiññiġmi.
\s1 Iñuk Argakisuuraq
\r (Mark 3.1-6; Luke 6.6-11)
\p
\v 9 Jesus tavraŋŋa aullaŋaruq, aasii isiqłuni aŋaayyuviannun.
\v 10 Iñuk tavrani inŋaruq argakisuurauniqsuaq. Iñuqaŋammiñiqsuq tav­rani ittuanik pasiññigumaruanik Jesus-mik killuliqiniḷugu. Tavra apiġi­ŋagaat, Nalaunŋava iłuaqsiriruni Savaitchuani?
\v 11 Jesus kiuŋagai, Nalliqsi ilivsiññi, atautchimik imnaiqaġniġumi katakpan iḷuqsramun Savaisillugich, qiluyumiñaitpauŋ?\x + \xo 12.11 \xt Lk 14.5.\x*
\v 12 Iñuk piqpaŋnałhaaqtuq imnaimiñ. Tavraasii nalaunŋaruq anniqsui­runi Savaiññiġmi.
\v 13 Tavrani ilaan uqallautiŋagaa iñuk, Isaakkich argaktin. Tavra isaa­ŋagai, aasii argaŋi iłuaqsirauŋarut igḷumiktun.
\v 14 Tavrali Pharisees aniŋarut aasii sivunniugaqsivḷutiŋ qanuġlugu Jesus tuqutchukługu.
\s1 God-im Kivgaksraqtaaŋa
\p
\v 15 Jesus, iḷisimavlugu taamna, aullaŋaruq tavraŋŋa. Aasii iñugiak­tuat maliŋagaat. Suli ilaan iłuaqsiŋagai iluqaisa naŋittuat.
\v 16 Ilaan piraksriŋagai quliaqtuaġitquŋił̣ł̣uni.
\v 17 Taamna taŋŋiutausaŋaruq God-im uqautigiŋaraiññun uqaqtimigun Isaiah-kun inna,
\q1
\v 18 “Uvva kivgaġa piksraqtaaġiŋaraġa, piviuttaġiraġa iviġaummatigilluatakkaġa. Iḷiñiaġiga Ilitqusiġiksuaġa ilaanun, aasii ilaan quliaqtuaġutiniaġai iñupayaat uvaŋa piḷġusiġitqukkamnik.\x + \xo 12.18-21 \xt Is 42.1-4.\x*
\q1
\v 19 Ilaa qapiqtaqłiġñiaŋitchuq saqłaurriñiaŋitchuġlu, naaggaunnii piġuqtiqsaaniaŋitchuq nipaturaġaġluni apqutini.
\q1
\v 20 Ilaan suksraunġiġñiaŋitkai pasiñaqtuat iñuich, ivigruatun ittuat navviraliŋaruatun ataiḷaisaŋatun iñuum, naaggaunnii qamiyasiuraqtuaq qulliq iñuum qamilaiñmatun, God-im pitqiksiġautairrutaa akimmatitchiaġilugu,
\q1
\v 21 suli iñuich ilukaġmiŋ annautitquyumaniaqtut ilaanun.”
\s1 Jesus-lu Beelzebul-lu
\r (Mark 3.20-30; Luke 11.14-23)
\p
\v 22 Tavrani ayauŋaruaġlu uqalaitchuaġlu ilitqusiqł̣ulik qaġġisiŋa­gaat Jesus-mun aasii ilaan iłuaqsiŋagaa. Uqalaitchuaq iñuk uqallasiŋa­ruq tautuksiḷḷasivḷuniḷu.
\v 23 Tavra iñuich iluqaġmiŋ aliuŋarut, suli uqallakłutiŋ, Uvvauna kiŋu­niġiŋitkaluaqpauŋ David-gum, Christ-guruaq?
\v 24 Tavrali Pharisees tusaakamirruŋ taamna uqallaŋarut, Kisiagun Beelzebul-kun, umialgatigun ilitqusiqł̣uich, taamna iñuk anittairuq ilit­qusiqł̣ugnik.\x + \xo 12.24 \xt Mt 9.34; 10.25.\x*
\v 25 Jesus iḷisimavlugich isumaŋich, uqallautiŋagai, Nunauruat atinġiq­ł̣utiŋ aŋuyautikamiŋ inmiŋnun suksraunġiġuurut. Suli iniqpakkaluaq naaggaunnii igluqpaum iñuŋi atinġiqamiŋ suksraunġiġñiaqtut inmiŋ­nik.
\v 26 Tainnatuttauq Satan ilitqusiqł̣uŋi atinġiġumiŋ piyuutilutiŋ avan­mun, ilaan suaŋŋataa isukłiññayaqtuq.
\v 27 Aasii uvaŋa anittaġupkich ilitqusiqł̣uich Beelzebul-kun, kikulli mali­ġuaqtivsi anittaġuuvatigik? Tavra iliŋich isivġiqsiginiaġisi iḷisimanaqsi­ḷugu killukuapiaġataqtilaaqsi.
\v 28 Aglaan Ilitqusiġiksuaŋagun God-im uvaŋa anittaiguma ilitqusiqł̣ug­nik, nalupqinaiqsuq God-im atanniqsimasaanikkai iñuich akunnav­siññi.
\p
\v 29 Iñuk suaŋarualuk qiḷiqsruiqqaaġlugu iglua pakagnaġniaqtuq suġauttaiġḷugulu. Tainnatuttauq Satan payariraksrauqqaaġniaqtuq ilit­qusiqł̣uŋi anitauniaqpata.
\p
\v 30 Iñuk piqatauŋitchuaq uvamnun akiḷḷiuruq uvamnun, iñuktun ittuq kivriñaqsimman palauvaksranik katitchiqataugaluaġnani siavsi­giññaqtuatun.\x + \xo 12.30 \xt Mk 9.40.\x*
\v 31 Tavraasii uqallautigivsi, God-im suliqutigiŋaiġumiñaġai itqaumayu­miñaiġḷugich iluqaisa iñuich piḷuutiŋich iluqaisalu pigiitchuat uqallau­tiŋich, aglaan iñuk uqaqtuaq pigiitchuamik Ilitqusiġiksuakun, sumi­kunnii suliqutigiŋaiqsauyumiñaitchuq.
\v 32 Suli kiñapayaaq uqallakkumi pigiitchuamik Iġñiŋagun iñuum suli­qutigiŋaiqsauyumiñaqtuq itqaumayumiñaiġḷugu, aglaan kiñaliqaa uqallaqtuaq pigiitchuamik Ilitqusiġiksuakun suliqutigiŋaiqsauyumi­ñaitchuq, paŋmapak isuitchuamullu.\x + \xo 12.32 \xt Lk 12.10.\x*
\s1 Napaaqtuq Siiġñaŋiḷu
\r (Luke 6.43-45)
\p
\v 33 Napaaqtuq iḷitchuġinaġmatun nakuutilaaŋanik naagga pigiisi­laaŋanik siiġñiaŋigun, tainnaptauq iñuich iḷisimanaġmiut.\x + \xo 12.33 \xt Mt 7.20; Lk 6.44.\x*
\v 34 Ilivsi tuqunalgich nimiġiat. Qanuġlusi uqaluqaġniaqpisi nakuurua­mik piḷullavsi? Iñuum salapqiagaa irrusipiani uqaluŋmigun.\x + \xo 12.34 \xt a Mt 3.7; 23.33; Lk 3.7. b Mt 15.18; Lk 6.45.\x*
\v 35 Iñulluataq uqaqami salapqiiruq nakuutilaamiñik, aasiiḷi pigiitchuaq iñuk uqaqami salapqiimmiuq pigiisilaamiñik.
\p
\v 36 Uqallautigivsi, uvluani isivġiġvium iñuich pasirauniaqtut anniq­suutauŋitchuatigun uqalupayauratigun uqallausiġikkamikkun.
\v 37 Qanuq uqaluvsigun patchisaiqsauniaqtusi, suli uqaluvsigun pasirau­niaqtusi.
\s1 Jesus Aliuġnaqtuamik Savaqurauruq
\r (Mark 8.11-12; Luke 11.29-32)
\p
\v 38 Tavrani iḷaŋich iḷisaurrit pitquranik iḷaŋiḷḷu Pharisees uqallaŋa­rut Jesus-mun, Iḷisaurrii, tautugukkiptigiñ aliuġnaqtuamik savaglutin nalupqinaiyautiksramik kiutilaaġnik.\x + \xo 12.38 \xt Mt 16.1; Mk 8.11; Lk 11.16.\x*
\v 39 Tavra ilaan kiugiññaŋagai, Qanutun pigiisigirut god-aitchuat makua iñuich savaquriruat uvamnik aliuġnaqtuanik. Aliuġnaqtuatua­luk savaaguniaqtuaq piñiaqtuq Jonah-tun uqaqtiŋatun God-im.\x + \xo 12.39 \xt Mt 16.4; Mk 8.12.\x*
\v 40 Qanuq tainnatuttauq Jonah-m uvluni piŋasuni unnuaniḷu piŋasuni iḷuaniinmatun aġviġum, Iġñiŋaptauq iñuum nunam iḷuaniinniaġmiuq piŋasuni uvluni piŋasuniḷu unnuani.\x + \xo 12.40 \xt Jon 1.17.\x*
\v 41 Isivġiġviŋmi iñuŋisa Nineveh-m akiḷḷiḷiġñiaġaasi ilivsi iñuuruasii paŋmapak aasii pasirauyumiñaqsiḷusi, qanuq iliŋich isumalitqiŋavlutiŋ alġaqsruimman Jonah, aasii imma iñuk kamanałhaaqtuaq Jonah-miñ maaniittuq.\x + \xo 12.41 \xt Jon 3.5.\x*
\v 42 Isivġiġviŋmi suli aġnam umialgum akiḷḷiḷiġñiaġaasi ilivsi iñuuruasii paŋmapak, aasii pasirauyumiñaqsiḷusi. Qanuq ilaa qaiŋaruq uŋallam tuŋaaniñ nunamiñiñ uŋasiksuamiñ tusaayaqtuqługu isumattutaa Solomon. Aasii imma iñuk maaniittuq kamanałhaaqtuaq Solomon-miñ.\x + \xo 12.42 \xt 1 K 10.1-10; 2 Ch 9.1-12.\x*
\s1 Ilitqusiqł̣uk Utiqtuq
\r (Luke 11.24-26)
\p
\v 43 Ilivsi pigiitchuasii iñuuruat paŋmapak ittusi iñuktun ilitqusiqł̣u­qaqtuatun. Ilitqusiqł̣uk anikami iñuŋmiñ, ilaa kukiḷuktuq imiġitchua­kun nunakun ivaqłiavluni piḷaiŋiaqsiaġviksramiñik, aasii paqitchiŋit­chuq.
\v 44 Tavraniasii uqallaktuq, Utiġniaqtuŋa iñuŋmun, annivimñun. Tavra utiqami paqitkaa inigiŋakkani imaiḷaaq, tilaiŋaraatchiaq, sut iłuaq­sruqtat.
\v 45 Tavraasii aullaqłuni qaġġirriruq tallimat malġugnik allanik ilitqusiq­ł̣ugnik pigiił̣haaqtuanik inmiñiñ, aasii isiqłutiŋ iñuuvigiaqsivḷugu. Tainna pimmata, iñuk taamna pigiiḷił̣haaŋaruq aqulliġmi sivulliġmiñ. Tainnaġniaġmiusi pigiitchuasii iñuuruasii paŋmapak.
\s1 Jesus Aakaŋalu Aniqatiiŋiḷu
\r (Mark 3.31-35; Luke 8.19-21)
\p
\v 46 Jesus uqaġniaqtillugusuli iñuŋnun, aakaŋalu aniqatiiŋiḷu maki­taŋarut siḷami, apiqsrivḷutiŋ uqaqatigisukługu.
\v 47 Iñuich iḷaŋata uqallautiŋagaa, Aakallu aniqatiitillu qaŋma makita­rut aniiqł̣utiŋ, apiqsrirut uqaqatigisukłutin.
\v 48 Tavra Jesus kiuŋagaa iñuk uqallaurriñi, Kisuuva aakaga? Suli kisuuvat aniqatitka?
\v 49 Tavra isaaqługich argagni tuŋaannun iḷitchitqurami, ilaa uqallaŋa­ruq, marra makua aakagimmatullu aniqatigimmatullu itkitka.
\v 50 Qanuq kiñaliqaa nalautchiruaq pisuutaanik Aapama qiḷaŋmiittuam aniqatigigiga, aakagigigalu.
\c 13
\s1 Uuktuun Nautchiaksriqirikun
\r (Mark 4.1-9; Luke 8.4-8)
\p
\v 1 Taavrumanisuli uvlumi Jesus aniŋaruq iglumiñ aasii aquptaa­ŋaruq tatchim siñaanun iḷisaurrisukłuni.
\v 2 Tavra iñugiapiaġataqtuat iñuich katirvigiŋagaat avałługu, kiisaimma ikivuq umiaqpauramun aasii tavruŋa aquptaaqłuni, aasiiḷi iñusalaich makitavlutiŋ siñaani.\x + \xo 13.2 \xt Lk 5.1-3.\x*
\v 3 Tavra ilaan uqautiŋagai iñugiaktuanik uuktuutitigun, uqaqłuni, Nunaliqiri aullaqtuq kanġaqsruiyaqtuqłuni nautchiaksranik palauvak­sraġuġniaqtuanik.
\v 4 Tavra kanġaqsruipkaqtillugu iḷaŋich kataŋarut apqutinun, aasii tiŋ­miat qaivḷutiŋ niġiŋagaich.
\v 5 Iḷaŋich aasii kataŋarut uyaġauruamun nunamun nunaqapiaŋitchua­mun. Tavrauvvaa naurut, qanuq mapturuamik nunaitchuq.
\v 6 Siqiñiq salapqiġman maŋŋuił̣ł̣utiŋ panaqłuŋagai, aasii tuquvlutiŋ.
\v 7 Aasii iḷaŋich nautchiaksrat kataŋarut akunġannun kakiḷḷaġnaqtuat nauruat, aasii kakiḷḷaġnaqtuat nauvlutiŋ nagguviksraiŋagaich, naupka­ŋił̣ḷugich nautchiaksrat.
\v 8 Allat kataŋarut nunagiksuamun, aasii nauvlutiŋ palauvaksrat iñu­giaksivḷutiŋ. Iḷaŋich nauŋarut iñuiññaq qulinik palauvaksranik, iḷaŋich aasii piŋasukipiamik, aasii iḷaŋich tallimakipiamik.
\v 9 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġni­siŋa.
\s1 Sivuniŋat Uuktuutit
\r (Mark 4.10-12; Luke 8.9-10)
\p
\v 10 Tavra iḷitchitqurat qaivḷutiŋ Jesus apiġiŋagaat, Summan uqaq­pich iñuŋnun uuktuutitigun?
\v 11 Ilaan kiuŋagai, God-im kaŋiqsipkaŋagaa ilivsiññun kaŋiqsiñaiñŋa­ruaq sivuani atanniqsimmatini iñuŋnun, aglaalli allat iñuich tusaqsra­ġigaat uuktuutitigun.
\v 12 Qanuq iñuk kaŋiqsiñiḷuktuaq kaŋiqsipkavsaaqtauniaqtuq kaŋiqsiḷ­ḷuataġumiñaqsiḷugu. Aglaan iñuk kaŋiqsiñiḷuŋitchuaq piiguiñiaqtuq kaŋiqsił̣auraġaluakkaġmiñik.\x + \xo 13.12 \xt Mt 25.29; Mk 4.25; Lk 8.18; 19.26.\x*
\v 13 Unauvva pisigivlugu uqautigitka uuktuutitigun, qanuq qiñiġaluaq­łutiŋ iḷisaqsriḷaitchut, naalaġnigaluaqłutiŋ tusaalaitchuatun ittut aasii kaŋiqsiḷaił̣ł̣utiŋ.
\v 14 Ilaiññun nalaunŋapiallaktuq aglaaŋa Isaiah-m inna uqaqtuaq,
\q1 “Tusaaniaġaluaqtusi iḷumun aglaan suuramikunnii kaŋiqsiyumiñaitchusi, suli iḷumun qiñiġniaġaluaġmiusi iḷisaqsriyumiñaitchusi.\x + \xo 13.14-15 \xt Is 6.9-10.\x*
\q1
\v 15 Qanuq ilivsi iñuich puqiiḷiŋarusi, suli tusaallaiŋarusi, siqunġiqł̣usiḷu, iḷaanni iḷisaqsriñasugalusi suli tusaanasugalusi aasii kaŋiqsiḷusi, aasii saallusi uvamnun iłuaqsitqulusi.”
\m
\v 16 Aglaalli quviasugitchi uvaŋa iḷitchitquratka, qanuq iḷisaqsrirusi, kaŋiqsivḷusiḷu.
\v 17 Iḷumun uqallautigivsi, iñugiaktuat uqaqtiŋisa God-im nalaunŋarua­kullu iñuuniaqtuaguruat kipiġniuġutigiŋagaat tautugukkaluaqługu ilivsi tautuaqsi, aasii tautukkumiñaiñŋagaat, suli tusaasukkaluaŋagaat tusaaraqsi, aasii tusaayumiñaiñŋagaat.\x + \xo 13.16-17 \xt Lk 10.23-24.\x*
\s1 Jesus Sivunniuġaa Uuktuun Nunaliqirikun Nautchirriiruakun
\r (Mark 4.13-20; Luke 8.11-15)
\p
\v 18 Naalaġnisitchi aasii iḷiḷḷugu sivuniŋa uuktuutim nunaliqirikun nautchirriiruakun.
\v 19 Iñuich tusaaruat uqaluanik God-im atanniqsimmataata aglaan kaŋiqsiŋił̣ł̣ugu, nautchiaksratun ittut kataktuatun apqutinun. Tuun­ġaum qaivḷuni piiguipkaġai tusaakkaŋannik.
\v 20 Aasiiḷi nautchiaksrat kataktuat uyaġaulaamun nunamun, iñuktitun ittut akuqtuiruatun uqaluŋmik quviasuutigivlugu tusaapqauraqamir­ruŋ.
\v 21 Aglaan akuqtuaġiŋiññiġaat uqaluk naamasiḷugu tuniqsimmatiksraq­tiŋ, nautchiaksratun maŋŋuqavigruaŋitchuatun iłłutiŋ. Tavraasii iłuiḷ­ḷiuġutit nagliksaaqtirrusiallu qaimmata uqaluk pisigivlugu, iliŋich tav­rauvvaa nikatchaktut aasii qapiqłutiŋ.
\v 22 Aasiiḷi nautchiaksrat kataktuat akunġannun kakiḷḷaġnat nauruat, ittut iñuktitun tusaaruatun uqaluŋmik, aglaan uŋiarrisit mattumani iñuuniaġniġmi piviuttaqsriñġuvlu suġaliġnik nagguviksraiġaat uqaluk, aasii iñuusiŋich allaŋŋuqtauŋił̣ł̣utiŋ.
\v 23 Aasiiḷi nautchiaksrat kataktuat nunagiksuamun iñuktitun ittut tusaaruatun uqaluŋmik akuqtupiaġataqługu, aasii iñuusiŋich allaŋŋuq­tauvlutiŋ, nautchiaksratun kataktuatun nunagiksuamun, aasii nauriv­ḷuni iḷaŋiññik tallimakipiatun, ilaŋich piŋasukipiatun, suli iḷaŋich iñuiññaq qulitun.
\s1 Uuktuun Palauvaksraġiitchuatigun
\p
\v 24 Allamiksuli uuktuunmik Jesus uqautiŋagai, Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam ittuq iñuktun kanġaqsruiruatun palauvaksra­ġiksuanik nautchiaqaġviŋmiñun.
\v 25 Tavra iñuich siñiktillugich, uumigiriŋa qaiñiqsuq aasii kanġaqsruiv­ḷuni palauvaksraġiitchuanik akunġannun palauvaksraġiksuat, aasii kanġaqsruiqqaaqłuni aullaqłuni.
\v 26 Tavraasii palauvaksrat naummata naummaġiksikavsakłutiŋ, palau­vaksraġiitchuat salapqiŋammiut.
\v 27 Tavraasii kivgaŋisa nunaqaqtuaq ullakługu uqallautiŋagaat, Aŋuun, palauvaksraġiksuanik kanġaqsruiŋarutin nautchiaqaġvigñun. Qanuqłutiŋ palauvaksraġiitchuat salapqiqpat?
\v 28 Ilaan uqallautiŋagai, Uumigirim savaaġiŋagaa taamna. Kivgat api­ġiŋagaat, Aullaquvisigut nutchugaġiaġlugich palauvaksraġiitchuat?
\v 29 Ilaan uqallautigiññaŋagai, Naagga, iḷaanni katitchaġuvsigik palau­vaksraġiitchuat maŋŋuiyaqpiaġisi palauvaksraġiksuat nutchugaqatigi­lugich palauvaksraġiitchuanun.
\v 30 Iluqatik naulich atautchikun kivriviksramunaglaan, aasii kivrivik tikitpan uqallautiniaġitka kivririt, Katitqaaqsigik palauvaksraġiitchuat aasii qiḷiqsruġlugich atautchimun ikipkagaksriuġlugich, aglaan katillu­gich palauvaksraġiksuat suġalliqpimñun.
\s1 Uuktuun Nautchiaksrakun Atiqaqtuakun Mustard-mik
\r (Mark 4.30-32; Luke 13.18-19)
\p
\v 31 Allamiksuli uuktuunmik Jesus quliaqtuaġutiŋagai, uqaqłuni, Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam nausaiññaġniŋa arriqaq­tuq mustard-mik nautchiaksramik iñuum nautchirriutikkaŋatun naut­chiaqaġvigmiñun.
\v 32 Mikiniqsraugaluaŋŋaġmi nautchiaksrapayaaniñ, naukami aŋiniq­sraġuġuuruq nauriapayaaniñ aasii napaaktuġuqłuni. Tiŋmiat qaivḷutiŋ ugluliuqtut qisiqsiutiŋiññun.
\s1 Uuktuun Imaksrakun
\r (Luke 13.20-21)
\p
\v 33 Jesus uqallautivsaaŋagai allamiksuli uuktuunmik. Atanniqsim­mataa Taavruma qiḷaŋmiittuam nausaiññaġniŋa arriqaqtuq imaksra­mik. Aġnam imaksraq akutqatigigaa palauvaŋmun, iluqaan puvlaga­taqtillugu.
\s1 Jesus Summan Uqaqtilaaŋa Uuktuutinik
\r (Mark 4.33-34)
\p
\v 34 Iluqaisa tamatkua Jesus uqautigiŋagai iñusalaŋnun uuktuutiti­gun. Ilaan uqautisuŋiñŋagai sunik uuktuutauŋitchuakun.
\v 35 Ilaa tainna piŋaruq taŋŋiutausaqługu God-im uqaqtaata uqaluanun inna,
\q1 “Uqautiqaġniaqtuŋa uuktuutinik iliŋiññun. Uqautiniaġitka sunik kaŋiqsiñaiñŋaruanik nunaqaŋa savaagumman.”\x + \xo 13.35 \xt Ps 78.2.\x*
\s1 Jesus Sivunniuġaa Uuktuun Palauvaksraġiitchuatigun
\p
\v 36 Tavrani Jesus qimaŋagai iñusalaich aasii isiqłuni iglumun. Aasii iḷitchitquraŋi ullautiŋarut ilaanun uqaqłutiŋ, uqauttutigut sivuniŋanik uuktuutim palauvaksraġiitchuatigun nautchiaqaġviŋmi.
\v 37 Ilaan kiuŋagai, Iñuk kanġaqsruiruaq palauvaksraġiksuanik Iġñiġi­gaa iñuum.
\v 38 Nautchiaqaġvik nunauruq, aasii palauvaksraġiksuat sivuniqaqtut iñuŋiñik God-im atanniqsimakkaŋiñik. Palauvaksraġiitchualli iñugigai Tuunġaum.
\v 39 Aasii taamna uumigiri kanġaqsruiruaq tamatkuniŋa palauvaksra­ġiitchuanik Tuunġaq, kivrivik aasii sivuniqaqtuq nunam isuanik, aasii kivririt isaġulgich.
\v 40 Palauvaksraġiitchuat katitaummatun aasii ikipkaqługich igniġmun, tainnatuttauq piñiaġmiuq nunam isuani.
\v 41 Iġñiŋan Iñuum tiliñiaġai isaġuligni, aasii ilaisa katinniaġaich atan­niqsimakkaġmiñiñ piiyaġlugich iluqaisa piḷuksisauruat, iluqaisalu pigiitchualiqirit,
\v 42 aasii igillugich inaanun igniqpaum. Tavrani iñuich qianiaqtut tiriq­tinniaġaiḷḷu kigutitiŋ.
\v 43 Tavraniasii God-im iñuŋi iłuaqtuat qaumaniqaġniaqtut siqiñiqtun Aapamiŋ Atanniqsimaviani. Iñuum siutiqaqtuam naalaġniḷiŋa.\x + \xo 13.43 \xt Dn 12.3.\x*
\s1 Uuktuun Iriqsimaruakun Suġalikun
\p
\v 44 Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam ittuq suġaliqtun aki­suruatun iriqtauruatun nautchiaqaġviŋmi. Iñuum paqinnamiuŋ sautqi­ŋagaa. Aasii quviatchakpaił̣ł̣uni aullaqłuni tuniŋagai iluqaisa pigikkani tauqsiutiqaġukłuni naamaruanik maniŋñik aasii tauqsiqł̣ugu taamna nautchiaqaġvik.
\s1 Uuktuun Akisuruakun Uyaġagiksuakun
\p
\v 45 Aasiisuli, Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam inmiuq tauqsiġñiaqtitun ivaqłiaruatun akisuruanik uyaġaġiksuanik.
\v 46 Paqinnami atautchimik akisuruamik uyaġagiksuamik akisuqpak­tuamik, aullaqłuni tuniŋagai suġauttapayaani, aasii tauqsiqł̣ugu taamna akisuruaq uyaġagiksuaq.
\s1 Uuktuun Kuvrakun
\p
\v 47 Aasiisuli Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam ittuq kuv­ratun kuvriutauruatun, aasii kuvraqługich qanusipayaat iqaluich.
\v 48 Kuvraġviksraiġutimman, iñuich nuqinŋagaat nunamun aasii aqup­taaqłutiŋ ilaaguaqługich nakuuruat iqaluich utkusigñun, aasii igiłłu­gich pigiitchuat.
\v 49 Tainnatun inniaqtuq nunam isuani. Isaġulgich qaiñiaqtut aasii ilaa­guaġlugich pigiitchuat iñuich nakuuruaniñ,
\v 50 aasii igillugich inaanun igniqpaum. Tavrani iñuich qianiaqtut suli tiriqtinniaġaich kigutitiŋ.
\s1 Nutauruallu Utuqqauruallu Suġalġich
\p
\v 51 Jesus apiġiŋagai, Kaŋiqsivisigik taapkua iluqaisa? Ilaisa kiuŋa­gaat, Aaŋ.
\v 52 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Tavraasii kaŋiqsiñiġuvsi, itqaumasitchi tamatkua iḷisaŋaruat Atanniqsimmataanik Taavruma qiḷaŋmiittuam igluqpiraqtuatun ittut, salapqiiḷḷaruatun sunik nutauruanik naagga utuqqauruanik suġalliqpiŋmiŋniñ.
\s1 Jesus Ukpiġiŋitkaat Nazareth-mi
\r (Mark 6.1-6; Luke 4.16-30)
\p
\v 53 Tavra Jesus naannamigich taapkua uuktuutit, ilaa aullaŋaruq tavraŋŋa.
\v 54 Aasii tikiññami ilaan nunamiñun, iḷisautiŋagai iñuich aŋaayyu­vianni. Iñuich aliuġutchaŋarut, aasii uqallakłutiŋ, Sumiñ uvvauna iñuk piññakpa inna isumattunmik makkuniŋalu aliuġnaqtuanik savaanik?
\v 55 Uvvauna kaamniġum iġñiġiŋitpauŋ? Aakaŋa taiguutiqaŋitpa Mary-mik? Aasiisuli aniqatigiŋitpagich James-lu, Joseph-lu, Simon-lu, Judas-lu?
\v 56 Suli nayaaluŋi maani iñuuŋitpat? Sumiñ aasiuvvauna iñuk piñ­ñakpa isumattunmik piḷḷasivḷuniḷu aliuġnaqtuanik?
\v 57 Tavra iliŋich qanuqpaaŋaliŋarut. Tavra Jesus uqallautiŋagai, God-im uqaqtaa nanġausiaqallaruq sumiḷiqaa aglaan nunamiñi iḷamiñiḷu.\x + \xo 13.57 \xt Jn 4.44.\x*
\v 58 Tavra ilaa piŋaitchuq iñugiaktuanik aliuġnaqtuanik savaanik tav­rani, pisigivlugu ukpiġutairrutaat.
\c 14
\s1 John Paptaiqsi Tuqutauruq
\r (Mark 6.14-29; Luke 9.7-9)
\p
\v 1 Tavrani Herod atanaurauruaq Galilee-mi, tusaakami kamanau­taanik Jesus,
\v 2 ilaa uqallaŋaruq kivgamiñun, Ammaamna John Paptaiqsi piuq, aŋi­ŋaruq tuqqunmiñ. Taamnauvva pisigivlugu savallaruq tamatkuniŋa aliuġnaqtuanik.
\v 3 Qanuq Herod-gum tigupkaŋagaa John aasii qiḷiqsruipkaqługu isiq­ługu tigutaaġviŋmun, pisigivlugu Herodias, aniqanmi Philip nuliaŋa.\x + \xo 14.3-4 \xt Lk 3.19-20.\x*
\v 4 John Paptaiqsim Herod uqallautigaluamiiŋagaa, nalaunŋaitchuq ili­vich tuvaaqasiutigupku aniqarvich nuliaŋa.\x + \xo 14.4 \xt Lv 18.16; 20.21.\x*
\v 5 Tavra ilaan tuqutchukkaluaġmivḷugulu sivuuġagiŋagai iñuich, qanuq ilaisa uqaqtigiruaġiŋagaat God-mun.
\p
\v 6 Tavra Herod annivia tikiñman, pania Herodias kanaakkiuŋaruq sivuġaanni tuyuġmiami, aasii iviġaŋagaa Herod.
\v 7 Tavraasii ilaa unniqsuqłiiŋaruq nalupqinaiqł̣ugu aitchuġniaġnivḷugu supayaamik apiqsrisukpan.
\v 8 Pisuksaaqtiqaqłuni aakamiñik, niviaqsiaq uqallaŋaruq, Aitchuŋŋa niaquanik John Paptaiqsim uumuŋa puggutauramun ikilugu.
\v 9 Tavra umialik isumaaliŋaruq. Aglaan pisigivlugich nalupqinaiqł̣ugu unniqsuqłiisini sivuġaanni tuyuġmiami, ilaa piraksriiŋaruq aitchuuti­gitquvlugu apiqsriaŋa.
\v 10 Herod tilisiŋaruq aasii niaquiqsiłługu John tigutaaġviŋmi.
\v 11 Tavra ilaan niaqua qaġġisiŋagaat puggutauramun aasii aitchuutigiv­lugu niviaqsiamun, aasiiḷi ilaan qaġġisivlugu aakamiñun.
\v 12 Tavra John iḷitchitquraŋisa qaivḷutiŋ piŋagaat timaa aasii iḷuviq­ługu. Aasii aullaqłutiŋ quliaqtuaġutiŋagaat Jesus.
\s1 Jesus Niġipkaġai 5,000 Iñuich
\r (Mark 6.30-44; Luke 9.10-17; John 6.1-14)
\p
\v 13 Tavra Jesus tusaakamiuŋ taamna, ilaa aullaŋaruq tamaaŋŋa umiaqpaurakun iñuił̣aamun kisimġiuġukłuni. Tavra iñusalaich tusaa­kamirruŋ, maliŋagaat pisukataqłutiŋ nunaaqqiñiñ.
\v 14 Tavra tulagniallaġmiŋ ilaan tautuŋagai iñusalaich, aasii nagliksrat­chaŋaruq ilaiññik, aasii iłuaqsiŋagai naŋittuaŋich.
\p
\v 15 Unnuksraaġman, iḷitchitqurat ullakługu uqallautiŋagaat, Iñui­ł̣aaq marra manna ini, unnuagaqsimmivḷuni, aullaqtitkich iñusalaich nunaaqqiñun tauqsiġumaut niqiksramiŋnik.
\v 16 Jesus uqallaŋaruq, Aullaŋitkumikunnii suŋitchut, ilivsi aitchuqsigik sunik niqiksraŋiññik.
\v 17 Ilaisa uqallautiŋagaat, Tallimanik punniġutiqaqsiññaqtugut mal­ġugniglu iqalluŋnik.
\v 18 Jesus uqallautiŋagai, Qaġġisisigik uvamnun.
\v 19 Tavra ilaan piraksriŋagai iñusalaich aquvitquvlugich iviŋnun, aasii tiguvlugich tallimat punniġich malġuglu iqalluk aaġluŋaruq qiḷaŋmun, aasii quyyavigivlugu God. Tavraasii avguqługich aitchuutigiŋagai pun­niġich iḷitchitquranun, aasiiḷi iḷitchitqurat aitchuutigivlugich iñusalaŋ­nun.
\v 20 Tavra iluqaġmiŋ niġiŋarut pisuġuiqsuaqłutiŋ. Aasii iḷitchitqurat katitchiŋarut qulit malġugnik aguummagnik siḷiviłługich avguanik iḷa­kunik.
\v 21 Aasii taapkua niġiruat 5,000 aŋutit itpalliŋarut, kisitqatigigaluaġna­gich aġnat miqłiqtullu.
\s1 Jesus Pisuaqtuq Immam Qaaŋagun
\r (Mark 6.45-52; John 6.15-21)
\p
\v 22 Tavra iḷitchitqurani ikipkaŋagai umiaqpauramun aasii ayusaqtił­ługich sivumiñi ikaanmun, Jesus aullaqtitchiñiaqłuni iñusalagnik.
\v 23 Tavra aullaqtitanikamigich iñusalaich, ilaa mayuŋaruq qimialuŋnun kisimi aŋaayyuyaqtuqłuni. Tanuġaksimman, Jesus tavraniinŋaruq kisimi.
\v 24 Tavrali umiaqpauraq ayuuŋaruq nunamiñ qaggiuqłutiŋ, anuġim arguġiannaġuutivlugich.
\v 25 Tavra uvluyasimman, Jesus ullaŋagai iḷitchitqurani pisuaqłuni immam qaaŋagun.
\v 26 Tavra iḷitchitqurat tautukamirruŋ pisuaqtuaq immam qaaŋagun, iqsitchaŋarut uqaqłutiŋ, Ilitqusiq marra. Tavra nipaalaŋarut iqsialavlu­tiŋ.
\v 27 Tavra tavrauvvaa ilaan uqallautiŋagai, quviatchaktitausitchi. Uva­ŋauruŋa. Iqsiñasi.
\v 28 Tavra Peter-m kiuŋagaa, Ataniiq, iliviupiaġuvich tuksiŋŋa iliŋnun qaitquluŋa immakun.
\v 29 Jesus kiuŋagaa, Qaiñ. Tavra Peter niuŋaruq umiaqpauramiñ aasii pisuaqłuni immam qaaŋagun ullaŋagaa Jesus.
\v 30 Aglaan iḷitchuġikami anuġimik naŋialiŋaruq, aasii kivisaaqsiruiñña­qami nipaalaŋaruq, Ataniiq annautiŋŋa.
\v 31 Jesus tavrauvvaa isaaŋagai argagni aasii tiguvlugu, uqallautivlugu, Ilivich ukpiġutikitchuatiin. Summan nalupqisukpich?
\v 32 Tavra ikimmagnik umiaqpauramun anuġaiŋaruq.
\v 33 Aasii taapkua umiaqpauramiittuat sitquġvigiŋagaat kamanniuġvi­givlugu uqaqłutiŋ, Iḷumun Iġñiġigaatin God-im.
\s1 Jesus Iłuaqsigai Naŋittuat Gennesaret-mi
\r (Mark 6.53-56)
\p
\v 34 Tavra ikaaqamiŋ, nunaliñŋarut Gennesaret-mun.
\v 35 Tavra iñuŋi taavruma nunam iḷisaqsrikamiŋ ilaanik, tilisiŋarut uqa­luŋmik nunaaqqipayauranun aasii qaġġisivlugich naŋirrutiqapayauraq­tuat Jesus-mun,
\v 36 apiġipiaqługu aksiḷḷagniaqsiññaġukługuunnii siñiġutaa annuġaa­ŋan. Aasii iñugiaktilaamiktun aksiutiruat iłuaqsirauŋarut.
\c 15
\s1 Iḷisaurrutaat Maŋŋuuruat
\r (Mark 7.1-13)
\p
\v 1 Tavra Pharisees-lu iḷisaurriḷḷu pitquranik ullautiŋarut Jesus-mun Jerusalem-miñ aasii apiġivlugu,
\v 2 Summan iḷitchitquravich kamagilaitpatigik iḷisaurrutiŋich maŋ­ŋuupta? Qanuq niġiŋaiñŋaġmiŋ iqaġilaitkaich argatiŋ tuvraġlugu piraksriutaat maŋŋuupta.
\v 3 Jesus kiuŋagai, Summallivsauq ilivsi kamagilaitpisigik pitquraŋi God-im, kamagiłhaaqługich maŋŋuuvsi iḷisaurrutiŋich?
\v 4 Qanuq God piraksriiŋaruq Moses-kun, suuŋiḷaġinagik aapallu aakallu. Kiñaliqaa uqallautiqaqtuaq pigiitchuamik aapamigun aakami­gullu, tuquruksraupiaqtuq.\x + \xo 15.4 \xt a Eñ 20.12; Dt 5.16. b Eñ 21.17; Lv 20.9.\x*
\v 5 Ilivsiḷiasii iḷisaurrirusi iñuk piqaġniqpan sumik ikayuutigiyumiñaġa­luakkamiñik aapamiñun naagga aakamiñun aglaan uqallausiġikpagu, Taamna pigigaa God-im,
\v 6 ilaa pasirauyumiñaitchualigiksi ikayuŋitkaluaġumigik aapaniḷu aaka­niḷu, pisigivlugu maŋŋuuvsi iḷisaurrutaat, anniqsuutauŋaiġisi uqaluŋi God-im.
\v 7 Ilivsi ukpiŋŋuaqtuasii. Qanutun nalautigiŋaruq Isaiah uqaqtaa God-im uqallausiġikamisi. Ilaan aglaŋagai God-im uqaluŋi inna,
\q1 “Ukua iñuich nanġaġaluaġaanŋa uqalułhiñamiŋnik, sivuniqasuŋaġnagich uqalutiŋ.
\q1
\v 8 Iliŋisa iḷumutun savautiŋitkaanŋa aŋaayyuvigiluŋalu, qanuq iḷisaurrirut iñuich pitquraliaŋiññik, God-mun pitquraġiruatun iḷivḷugich.”\x + \xo 15.8-9 \xt Is 29.13.\x*
\m
\v 9 Jesus uqallavsaaŋaruq, Kamagiŋitkisi God-im pitquraŋi, kamagił­haaqługich piḷġusiḷiaŋich iñuich.
\s1 Sut Salumaiḷḷisit Iñuŋmun
\r (Mark 7.14-23)
\p
\v 10 Tavra Jesus ququaŋagai iñuich inmiñun aasii uqallautivlugich, Naalaġnisiŋa kaŋiqsiḷusiḷu.
\v 11 Taavruma qaniġmuktuam niġiruatun piḷuksipkalaitkaa iñuk, aglaan taavruma aniruam qaniġmiñ, uqaluum piḷuksipkaġumiñaġaa iñuk.
\p
\v 12 Iḷitchitquraŋisa ullakługu uqallautiŋagaat, Iḷisimavigich Pharisees piavsaktilaaŋat tusaakamirruŋ taamna uqallautin?
\v 13 Ilaan kiuŋagai, Nautchiapayaaq qiḷaŋmiittuam Aapama nautchir­riutiŋaisaŋa nusuktauniaqtuq.
\v 14 Ilimiktun piḷich. Aullarrirut ayauŋaruatun iñuktun. Aasii ayauŋa­ruam iñuum aullatikpauŋ ayauŋaruaq iñuk, iluqatik qargisaġniaqtuk.\x + \xo 15.14 \xt Lk 6.39.\x*
\v 15 Tavra Peter-m uqallautiŋagaa, Sivunniuġuŋ uvaptiŋnun taamna uuktuun.
\v 16 Ilaalli uqallautiŋagai, Ilivsivsauq kaŋiqsisaiñmivisi?
\v 17 Kaŋiqsiŋaitpisiuŋ sunapayaaq qaniġmuktuaq aqiaqqumuguuruq, aasii anivḷuni timimiñ.
\v 18 Aglaan suna pigiitchuaq uqaluk aniruaq qanikun aullaqivluni isu­maqaġvianiñ, taavruma piḷuksipkaġaa iñuk.\x + \xo 15.18 \xt Mt 12.34.\x*
\v 19 Qanuq iñuum isumaqaġvianiñ salapqiġuurut pigiitchuat isumat piḷ­ġusiġiitchuallu, iñuaġutit, allatuutit, tigligautit, saglutiginnigniġich, tiġlirautit.
\v 20 Tamatkua tamarra piḷuksipkaġaat iñuk, aglaan niġiruni iqaġiga­luaġnagich argaich piḷuksisauŋitchuq iñuŋmun.
\s1 Aġnam Ukpiġutaa
\r (Mark 7.24-30)
\p
\v 21 Tavra Jesus aullaŋaruq tavraŋŋa aasii aullaqłuni nunaaqqiŋiñun Tyre-m Sidon-lu.
\v 22 Tavra aġnaq Canaan-miu iñuuruaq tamaani ullautiŋaruq nipimi­gun, Naglikkutiqaġiñ uvamnun Ataniiq, Iġñiŋa David. Paniga atqu­naqługu ilitqusiqł̣uqaqtuq.
\v 23 Tavra Jesus kiuŋaitkaa uqaluuramikunnii. Tavra iḷitchitquraŋisa ullakługu apiġipiaŋagaat, Aqpikkuuŋ una aġnaq, qanuq uvva małak­kaatigut nipimigun.
\v 24 Ilaa uqallaŋaruq, Tilirauŋaruŋa kisiiññun Israel-guruanun imnaisun tammaŋaruatun ittuanun.
\v 25 Tavra aġnaq qaivḷuni sitquŋaruq sivuġaanun uqaqłuni, Ataniiq, ika­yuŋŋa.
\v 26 Tavra ilaan kiuŋagaa, Nalaunŋaŋitchuq tigulugu miqłiqtut niqaat aitchuutigiruni qimmiñun.
\v 27 Aġnaq uqallaŋaruq, Aaglukiaq Ataniiq, naaggaptauq marra qim­mich-unnii niġisuummiut kanġallugnik kataktuanik iñuŋmiŋ niġġivi­ŋiññiñ.
\v 28 Tavra Jesus kiuŋagaa, Aġnaaq, kamanapaluktuq ukpiġutin. Taŋ­ŋiġḷi kipiġniuġutin. Tavra pania iłuaqsirauŋaruq tavrauvvaa.
\s1 Jesus Iłuaqsigai Iñugiaktuat Iñuich
\p
\v 29 Tavra Jesus aullalgitchuq tavraŋŋa aasii iglauvluni siñiqsraqługu tasia Galilee-m. Tavra ilaa mayuŋaruq qimialuŋnun, aasii aquviłłuni tamauŋa.
\v 30 Tavra iñugiapiaġataqtuat iñuich ullautiŋarut ilaanun, qaġġirrivḷutiŋ tusiapiktaqtuanik, qilluutiqaqtuanik, ayauŋaruanik, uqalaitchuanik, suniglu iñugiaktuanik allanik naŋirrutiliŋnik, aasii iḷivḷugich sivuġaa­nun, tavra ilaan iłuaqsiŋagai.
\v 31 Tavraasii iñusalaich kamasuŋarut, tautukamisigik uqalaiḷat uqaaq­simmata, qilluutituqtuat iłuaqsiraummata, tusiattuat pisuaġmata, suli ayauŋaruat tautullasimmata. Tavra ilaisa nanġaŋagaat God-iŋat Israel.
\s1 Jesus Niġipkaġai 4,000 Iñuich
\r (Mark 8.1-10)
\p
\v 32 Tavrani Jesus ququaŋagai iḷitchitqurani inmiñun aasii uqallau­tivlugich, Nagliksraliqsuŋa iñusalaŋnik, pisigivlugu nayuutiniŋat uvamnun paŋmapak piŋasuni uvluni, aasii paŋmapak niqiksraiqsut. Aullaqtitchumaŋitkitka kaaŋŋaisa, sayaiġñiaqtutkiataŋ apqunmi.
\v 33 Tavra iḷitchitqurat apiġiŋagaat, Sumiñ niqiksranigniaqpisa naama­ruamik nunagluktuami niġipkaġumiñaġlugich innatun iñugiaktigiruat?
\v 34 Tavra Jesus apiġiŋagai, Qavsiñik punniġutiqaqpisi? Ilaisa kiuŋa­gaat, Tallimat malġugnik, iñukisuuraniglu iqaluuranik.
\v 35 Tavra Jesus piraksriiŋaruq iñusalaich aquvitquvlugich nunamun.
\v 36 Ilaan tiguŋagai tallimat malġuk punniġich iqaluiḷḷu, aasii quyaani­kami God-mun avguqługich qaiñŋagai iḷitchitquranun, aasiiḷi iḷitchit­qurat qaił̣ł̣ugich iñusalaŋnun.
\v 37 Tavra iluqaġmiŋ niġiŋarut pisuiqsuaqłutiŋ. Aasii iḷitchitqurat katit­chiŋarut tallimat malġugnik aguummakpagnik siḷiviłługich iḷakunik kisiŋŋuqtanik.
\v 38 Tamatkua niġiruat 4,000-tun iñugiaktigiŋarut, aġnat miqłiqtullu kisitqatigigaluaġnagich.
\p
\v 39 Aasii aullaqtitanikługich iñusalaich, ilaa ikuŋaruq umiaqpaura­mun aasii aullaqłutiŋ nunaaqqiŋiññun Magadan.
\c 16
\s1 Iñuich Tautuguŋarut Aliuġnaqtuamik
\r (Mark 8.11-13; Luke 12.54-56)
\p
\v 1 Tavra Pharisees-lu Sadducees-lu qaiŋarut Jesus-mun, aasii uuk­tuaqsaqługu apiġiŋagaat tautuktitquvlutiŋ aliuġnaqtuamik qiḷaŋmiñ, iḷisimanaqsisaġlugu God-mun iviġaumagitilaaŋa.\x + \xo 16.1 \xt Mt 12.38; Lk 11.16.\x*
\v 2 Ilaan kiuŋagai, Unnuksraaġman uqallaguurusi, siḷaŋŋuġniaġaa qanuq qiḷak kaviqsiruq.
\v 3 Aasii uvlaami uqallaguummiusi, sialugniaqtuq uvlupak qanuq qiḷak kaviqsiularuq maŋaaqsiruġlu. Iḷisimagaluaqłusi sivunniuġniŋanik qiñ­ñaŋata qiḷaum, iḷitchuġilaiññiġisi sivuniŋich aliuġnaqtuat savaaguruat akunnavsiññi.
\v 4 Qanutun pigiisigirut god-aitchullu iñuich, makua savaquriruat uvam­nik aliuġnaqtuanik. Aliuġnaqtuatualuk savaaguniaqtuaq piñiaqtuq Jonah-tun uqaqtiŋatun God-im. Tavra ilaan qimaŋagai aasii aullaq­łuni.\x + \xo 16.4 \xt Mt 12.39; Lk 11.29.\x*
\s1 Pharisees-lu Sadducees-lu Arriqaqtut Imaksramik
\r (Mark 8.14-21)
\p
\v 5 Tavra ikaaganikamiŋ taaguŋatchianun tatchim, iḷitchitqurat iḷit­chuġiŋarut piiguqtilaamiŋnik punniġnik.
\v 6 Jesus uqallautiŋagai, Qaunagisitchi nipuŋaiḷḷusiḷu imaksriuqtaŋiññik Pharisees, Sadducees-lu.\x + \xo 16.6 \xt Lk 12.1.\x*
\v 7 Tavra uqaarraqsiŋarut avanmun uqaqłutiŋ, Ilaan uqallausiġigaa taamna punniliraaŋiññapta.
\v 8 Tavra Jesus, iḷisimavlugu qanuq uqaqtilaaŋat uqallaŋaruq, Uvvailivsi summan uqaaġutiqaqpisi akunnavsiññi punniġutaiññivḷusi? Iñuich ilivsi ukpiġutikitchusi.
\v 9 Kaŋiqsiŋaitpisisuli? Itqaumaŋitpisigik ipkua tallimat punniġich avgu­qapkich 5,000-nun aŋutinun? Qavsiñullu aguummagnun immiqsiŋa­visi?\x + \xo 16.9 \xt Mt 14.17-21.\x*
\v 10 Naaggaunnii tallimat malġuk punniġich avguqapkich 4,000-nun? Qavsiñullu aguummakpagnun immiqsiŋavisi?\x + \xo 16.10 \xt Mt 15.34-38.\x*
\v 11 Qanuq imña kaŋiqsiŋiññiqpisi uqautiqaŋisilaamnik punniġnik. Qau­nagisitchi imaksrautiŋisigun Pharisees Sadducees-lu.
\v 12 Tavrani iḷitchitqurat kaŋiqsiŋarut ilaanun uqautiŋisilaamiŋnik imaksraŋagun punniġum, aglaan qaunagitquvlugich iḷisaurrutiŋisigun Pharisees Sadducees-lu.
\s1 Peter-m Uqallautaa Jesus Kiutilaaŋanik
\r (Mark 8.27-30; Luke 9.18-21)
\p
\v 13 Tavra Jesus tikiññamiŋ nunaaqqiŋiññun Caesarea Philippi-m, apiġiŋagai iḷitchitqurani, Iñuich kiunisuuvanŋa, Iġñiŋa Iñuum?
\v 14 Iliŋich uqallaŋarut, John-gunisuugaatin Paptaiqsi, allalli Elijah-univḷutin, allat-suli Jeremiah-univḷutin naaggaqaa iḷaginivḷutin uqaqtiŋi­ñun God-im.\x + \xo 16.14 \xt Mt 14.1-2; Mk 6.14-15; Lk 9.7-8.\x*
\v 15 Ilaan apiġiŋagai, Ilivsiḷimi kiunivisiŋa?
\v 16 Simon Peter uqallaŋaruq, Ilivich Christ-gurutin, Iġñiŋa iñuuruam God-im.\x + \xo 16.16 \xt Jn 6.68-69.\x*
\v 17 Jesus kiuŋagaa, Quviatchaktitaugiñ Simon iġñiŋa John, qanuq iñuum satqummiŋaitkaa iliŋnun taamna uqallautin, aglaan Aapama qiḷaŋmiittuam.
\v 18 Aasii uqallautigikpiñ, ilivich Peter-aurutin, sivuniqaqtuaq Uyaġag­mik, aasii taavrumuŋa uyaġagmun nappaġniaġiga aŋaayyuviga, aasii suaŋŋatipayauraŋisa Tuunġaum payariyumiñaitkaat.
\v 19 Aitchuġniaġikpiñ pitchiġiiyautiŋiñik Atanniqsimmataata Taavruma qiḷaŋmiittuam. Taamna sivuniqaqtuq pitquŋisasi aŋaayyuvimñi nunami pitquniaŋiñmigai Taavruma qiḷaŋmiittuam, aasii supayaat pipkallakkasi nunami pipkallaniaġmigai Taavruma qiḷaŋmittuam.\x + \xo 16.19 \xt Mt 18.18; Jn 20.23.\x*
\v 20 Tavrani Jesus uqautipiaġataŋagai iḷitchitqurani quliaqtuaquŋił̣ł̣u­gich kimununnii Christ-guniḷuni.
\s1 Jesus Uqautigigaa Nagliksaaġniksrani Tuquniksraniḷu
\r (Mark 8.31-9.1; Luke 9.22-27)
\p
\v 21 Tavraŋŋaaglaan Jesus iḷisautirraqsiŋagai iḷitchitqurani aullaqtuk­sraupiaġnivḷuni Jerusalem-mun aasii nagliksaaġutiqaġluni iñugiaktua­nik umialiŋnaŋiññiḷḷu Jew-guruat aŋaayyuliqsiqpagniḷḷu iḷisaurriñiḷḷu pitquranik, aasii tuqutauluni, aasiisuli uvluk piŋayuagni aŋipkaqtau­luni.
\v 22 Tavra Peter-m asivaqtaaġutivlugu uqallautiŋagaa, Tainna uqaqtuk­srauŋitchutin. Ataniiq, God-im pipkaŋaiḷḷiuŋ taamna. Taamna piruk­srauŋipiaqtuq iliŋnun.
\v 23 Tavra Jesus qiviaqługu Peter uqallautiŋagaa, Satan, piiġiñ uvamniñ. Piñaiḷutaurutin uvamnun, qanuq isumaŋitchutin God-im isummasia­nik aglaan iñuich isumaŋannik.
\p
\v 24 Tavrani Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Kialiqaa maligukku­miŋa piruksrauŋitchuq ilaan pisukkamiñik, iqsriutilugu aŋarraurani, itqanaitchuksrauruq tuqqutigiyumiñaġluŋaunnii.\x + \xo 16.24 \xt Mt 10.38; Lk 14.27; Jn 12.24.\x*
\v 25 Qanuq iñuk iñuullatuvaił̣aktuaq tammaiñiaqtuq iñuggunmiñik, aglaalli iñuk sullatuaġumiḷu atiruaq tuqqutiyumiñaġluŋaunnii, tam­maiyumiñaipiaġaa iñuggutini.\x + \xo 16.25 \xt Mt 10.39; Lk 17.33; Jn 12.25.\x*
\v 26 Iñuk suġallakkaluaġumi supayauranik nunamiittuanik aasii tam­mautigilugich, ilaa suuramikunnii anniqsuġumiñaitchuq inmiñik. Sumik piitchuq iñuum simmiutiksraŋanik iñuggunmiñun.
\v 27 Qanuq Iġñiŋa Iñuum qaiyumaaqtuq piqatigilugich isaġuliŋni qau­manġagun Aapami, aasii tavrani akiḷiġḷugu iñupayaaq savaaŋigun.\x + \xo 16.27 \xt a Mt 25.31. b Ps 62.11-12; Pr 24.12; Jr 17.10; Ez 18.30; 33.20; Ro 2.6.\x*
\v 28 Iḷumun uqallautigivsi, iñuqaġniaqtuq iḷaŋiññik makitaruanik uvani tuquniaŋitchuanik tautukkaluaġnatiŋ Iġñiŋanik Iñuum qairuamik umialiktun.
\c 17
\s1 Jesus Qiññaŋa Allaŋŋuqtauruq
\r (Mark 9.2-13; Luke 9.28-36)
\p
\v 1 Tavra itchaksrat uvlut pianiŋmata Jesus piqasiutiŋagai inmiñun Peter-lu, aniqatigiigḷu James-lu John-lu, aasii aullautivlugich qutchiksuamun iġġimun kisiisa.\x + \xo 17.1-5 \xt 2 P 1.17-18.\x*
\p
\v 2 Tavra ilaa qiññaġmiñi allaŋŋuŋaruq sivuġaanni, suli kiiñaŋa qaummaġiksivḷuni siqiñiqtun, annuġaaŋiḷu qatiqsivḷutiŋ qaummaqtun.
\v 3 Tavraasii niptaŋaruk ilaiññun Moses-lu Elijah-lu, uqaaqatigivlugu Jesus.
\v 4 Tavra Peter uqallaŋaruq Jesus-mun, Ataniiq, iłuaqtuq tavraniin­napta. Pisukkuvich tupiġniaqtuŋa piŋasunik mauŋa, atautchimik iliŋ­nun, suli atautchimik Moses-mun, suli atautchimik Elijah-mun.
\v 5 Uqaġataviksillugu suli, qaummaġiksuam nuvuyam qulaŋiġmagich, nipi nuvuyamiñ uqallaŋaruq, Uvva piviuttaġivlugu Iġñiġa iviġaumma­tigilluatakkaġa. Naalaġnisiuŋ.\x + \xo 17.5 \xt a Gn 22.2; Ps 2.7; Is 42.1; Mt 3.17; 12.18; Mk 1.11; Lk 3.22. b Dt 18.15.\x*
\v 6 Iḷitchitqurat tusaakamirruŋ nipi, punŋarut nunamun, suli iqsitcha­piaġataŋarut.
\v 7 Tavra Jesus qaivḷuni aksiŋagai uqallautigillaan, Makittitchi suli iqsi­ŋaiġitchi.
\v 8 Tavrani aaġluqamiŋ, tautuŋitchut iñuŋmik aglaan Jesus kisian.
\p
\v 9 Tavra atqallaġmiŋ iġġimiñ, Jesus piraksriŋagai, Quliaqtuaġnasi iñuŋmun tautukkavsiññik, Iġñiŋa Iñuum aŋitchiaġilugu tuqqunmiñ.
\v 10 Tavra iḷitchitqurat apiġiŋagaat, Summan uvva iḷisaurrit pitquranik uqaġuuvat Elijah qaiqqaaqtuksrauniaġnivḷugu qaiŋaiñŋaan Christ-guruaq?\x + \xo 17.10 \xt Ml 4.5.\x*
\v 11 Ilaan kiuŋagai, Iḷumun ittuq Elijah qaiqqaaġniaqtuq Christ-miñ aasii itqanaiġñiaġai supayaat.
\v 12 Aglaalli uqallautigivsi Elijah qaiganiŋaruq, aasii iñuich iḷisaġiŋait­kaat, aglaan iñuich piŋagaat qanupayauraq pisukamirruŋ. Tainnatut­tauq aasii Iġñiŋa Iñuum nagliksaaqtinniaġmigaat.\x + \xo 17.12 \xt Mt 11.14.\x*
\v 13 Tavrani iḷitchitqurat kaŋiqsiŋarut ilaanun uqautitilaamiŋnik sivuni­ġivlugu John Paptaiqsi.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Nukatpiaġruk Ilitqusiqł̣ulik
\r (Mark 9.14-29; Luke 9.37-43a)
\p
\v 14 Tavra iñusalaŋnun tikiutimmata, iñuum ullaŋagaa Jesus aasii sitquqłuni sivuġaanun uqallaŋaruq,
\v 15 Ataniiq, Naglikkutiqaġiñ iġñimnun, qanuq ilaa qiiqsruġuuruq aasii nagliksaaqpaguuruq, qanuq akulaitchuami puukaġuuruq igniġmun imiġmullu.
\v 16 Qaġġisiŋagaluaġiga iḷitchitquraġnun, iłuaqsiḷaiñŋagaat.
\v 17 Tavra Jesus kiuŋagai, Qanutun uvva ukpiġutaisigirusi killukuaqti­givlusiḷu iñuich. Qanutun sivisutigiruamik nayugaksraġivisi ukpiliġa­taqtillusi? Qanutun igḷutugaksraġivisi? Qaġġitchuuŋ nukatpiaġruk uvamnun.
\v 18 Tavra Jesus suaŋagaa ilitqusiqł̣uk, aasii aniŋaruq nukatpiaġrugmiñ, suli nukatpiaġruk iłuaqsirauŋaruq tavrauvvaa.
\p
\v 19 Tavrani iḷitchitqurat qaiŋarut Jesus-mun iñuił̣aakun aasii uqal­lakłutiŋ, Suvluta uvagut ilitqusiqł̣uk anilaitpisigu?
\v 20 Jesus uqallautiŋagai, Patchisauruq ukpiġutikiññiqsi. Qanuq iḷumun uqallautigivsi, ukpiġutiqaġuvsi nautchiaksratun mustard-tun mikipia­ġaluaqłuni naullaruatun napaaqtuqpaġuqłuni, uqallautiyumiñaġiksi una iġġiq, Nuuttin maaŋŋa avuŋaqpanun, aasii nuunniaqtuq. Suli sunaliqaa piḷḷasiñiaġiksi.\x + \xo 17.20 \xt Mt 21.21; Mk 11.23; 1 Co 13.2.\x*
\v 21 Aglaan tainnasiq ilitqusiqł̣uk sumikunnii aniḷaitchuq aŋaayyutauŋit­chuakun niġiḷaiḷḷuni.
\s1 Jesus Uqautigivsaaġaa Tuqqutini
\r (Mark 9.30-32; Luke 9.43b-45)
\p
\v 22 Tavra kukiḷuŋniallaġmiŋ Galilee-mi, Jesus uqallautiŋagai iḷit­chitqurani, Iġñiŋa Iñuum aitchuutauniaqtuq iñuŋnun,
\v 23 aasii tuqunniaġaat, aglaan ilaa aŋipkaqtauniaqtuq uvluk piŋa­yuagni. Tavra iḷitchitqurat ipiqtutchapiaŋarut.
\s1 Akiḷiiñiq Aŋaayyuvikpaum Tax-iġutiŋiñik
\p
\v 24 Jesus-lu iḷitchitquraniḷu tikiñmata Capernaum-mun, katitchirit Aŋaayyuvikpaum tax-iġutiŋiñik qaiŋarut Peter-mun aasii apiġivlugu, Iḷisaurriksi akiḷiiḷaitpa tax-iutiŋiñik aŋaayyuvikpaum?\x + \xo 17.24 \xt Eñ 30.13; 38.26.\x*
\v 25 Ilaan kiuŋagai, Akiḷiisuuruq. Tavraasii Peter isiġman iglumun, Jesus uqallaqqaaŋaruq ilaanun, Simon, qanuq isumavich? Kisuniñ umialiŋi nunam katitchisuuvat taxes-nik? Ilaisa nunamigni iñuŋmiŋniñ naagga allat nunat iñuŋiññiñ?
\v 26 Peter-m kiuŋagaa, Allaniñ. Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Umialgum iñuŋi akiḷiiḷaitchut.
\v 27 Tainnailluqtuqunnii iłuigutchaguŋiḷḷugich, niksiḷiġiaġiñ immamun, aasii tigulugu niksiksan sivulliq qakitkupku aatchaqtitkupku paqin­niaqtutin naamaruamik maniŋmik tax-iutiksraptiŋnik aŋaayyuvikpaŋ­mun. Tigulugu manik aitchuutigiyumagiñ ilaiññun aitchuisilunuk.
\c 18
\s1 Kiña Kamanaġniqsrauva?
\r (Mark 9.33-37; Luke 9.46-48)
\p
\v 1 Tavra tavrani iḷitchitqurat ullautiŋarut Jesus-mun, apiqsrivḷu­tiŋ, Kiña kamanaġniqsrauva atanniqsimaviani Taavruma qiḷaŋ­miittuam?\x + \xo 18.1 \xt Lk 22.24.\x*
\v 2 Tavra Jesus tuksiaqługu inmiñun miqłiqtuuraq inillaŋagaa qitqan­nun,
\v 3 aasii uqallakłuni, Iḷumun uqallautigivsi, ilivsi isumalitqiŋisuaġuvsi aasii iḷiḷusi miqłiqtutun, sumikunnii isiġumiñaitchusi atanniqsimavia­nun Taavruma qiḷaŋmiittuam.\x + \xo 18.3 \xt Mk 10.15; Lk 18.17.\x*
\v 4 Kiñaliqaa kamanaqsiḷiŋaiġumi inmiñik uuma miqłiqtum irrusiatun iḷiḷuni ilaa kamanaġniqsrauruq atanniqsimaviani Taavruma qiḷaŋmiit­tuam.
\v 5 Iñuum paġlakpauŋ miqłiqtuuraq uvaŋa pisigiluŋa, uvaŋa paġla­gaaŋa.
\s1 Piḷuksipkaqtinniaġutit
\r (Mark 9.42-48; Luke 17.1-2)
\p
\v 6 Kialiqaa ukpiġutaiqsitpagu iḷaŋat makua miqłiqtuuratun iḷivḷutiŋ ukpiqtuat uvamnun, iłuałhaaġayaqtuq uyaġagruaġmik quŋusiġutchiġ­ḷugu ipipkaqpan itiniŋanun taġium.
\v 7 Qanutun naglignaqtigirut nunam iñuŋi ukpiġutaiqsitchiruat iñuŋnik. Tainnainniaġniqsuq ataramik, aglaan qanutun naglignaqtigiruq ukpi­ġutaiqsitchiruaq iñuŋnik.
\p
\v 8 Tavra argavsi naagga isigavsi piḷuksipkaqpasi, iñuusitchi argaiq­suatun naagga isigaiqsuatun piḷusi. Iłuałhaaġayaqtuq isiġuvsi atanniq­simavianun God-im argaiḷḷusiunnii naagga isiġaiḷḷusi piqaġniġmiñ ilu­qaaktun argaqaġlusi isigaqaġlusiḷu igitauniġmiñ isuitchuamun igniġ­mun.\x + \xo 18.8 \xt Mt 5.30.\x*
\v 9 Suli irivsi piḷuksipkaqpasi, iñuusitchi iraiqsuatun piḷusi. Iłuałhaaġa­yaqtuq isiġuvsi atanniqsimavianun God-im atautchimik iriqaġlusi mal­ġugnik iriqaġluni igitauniġmiñ nagliksaaġvium igniŋanun.\x + \xo 18.9 \xt Mt 5.29.\x*
\s1 Uuktuun Tammaŋaruakun Imnaikun
\r (Luke 15.3-7)
\p
\v 10 Qaunagisitchi suuŋiḷaġitchaiḷisiuŋ atausiqunnii makua iḷaŋat miqłiqtutun iḷivḷuni ukpiqtuaguruaq uvamnun. Qanuq uqallautigivsi, qiḷaŋmi isaġuliŋich qakuguliqaa ullautillarut Aapamnun qiḷaŋmiittua­mun.\x + \xo 18.10 \xt Ez 34.16; Lk 19.10.\x*
\v 11 [Qanuq Iġñiŋa Iñuum qaiŋaruq annautiyaqtuqługich tammaŋaruat.]
\p
\v 12 Qanuq isumavisi? Iñuk tallimakipiamik imnaiqaġumi, aasii iḷa­ŋat tammaġluni, qimagniaŋitpagich tallimakipiaġuutaitchuat qimia­luŋnun aasii ivaaqsiḷugu atausiq tammaqtuaq imnaiq?
\v 13 Iḷumun uqallautigivsi, paqitkumiuŋ ilaa quviasuuttaqałhaaqtuq taavrumuŋa atautchimun imnaimun ukunaŋŋa tallimakipiaġuutait­chuaniñ imnaiñiñ tammaŋaitchuaniñ.
\v 14 Tavra pisuutigiŋitkaa Aapavsi qiḷaŋmiittuam atausiqunnii iḷaŋat makua miqłiqtutun iḷivḷutiŋ ukpiliŋaruat tammaqulugu.
\s1 Aniqan Piḷuksiruaq Iliŋnun
\p
\v 15 Aniqatin piḷuksikpan iliŋnun kisivich ullaglugu uqallauttuuŋ pimaqłuutaanik, ilipkullu ilaagullu. Naalaġnikpatin atisiqatigilutin utiqtitqikkiñ aniqatin.\x + \xo 18.15 \xt Lk 17.3.\x*
\v 16 Aglaan atisiqatigisuŋitpatin, ullatqikkumagiñ piqasiġḷutin atautchi­mik naagga malġugnik iñuŋnik iḷisimaruksragnik sunik uqautiŋnik ilaanun. Tainna piguvich, kamaksriñiaqtutin pitquranik uqaluqaqtua­nik inna, “Pasikkutipayaaq ukpiġnaqsiñiaqtuq iḷumun itilaaŋanik malġugnik naagga piŋasunik iḷisimariqaġluni.”\x + \xo 18.16 \xt Dt 19.15.\x*
\v 17 Naalaġnisuŋiḷgitpan, quliaqtuaġili aŋaayyuliqiruanun, aasii naalaġ­nisuŋiḷgitpan aŋaayyuliqiruanik iḷiuqsiuŋ aunniuġutiŋaisavsisun katit­chiritullu tax-iñik.
\s1 Piñaiḷat Piñaqtuallu
\p
\v 18 Iḷumun uqallautigivsi, sunapayaaq piñaisitaqsi nunami piñaisin­niaġmigaa Taavruma qiḷaŋmiittuam. Suli sunaliqaa pipkallakkaqsi nunami pipkallaniaġmigaa Taavruma qiḷaŋmiittuam.\x + \xo 18.18 \xt Mt 16.19; Jn 20.23.\x*
\v 19 Uqallautivsaaġivsi, atisiḷutik malġuulutik sunapayaaq nunami apiq­sriaġiguptitku aŋaayyulutik, pipkaġniaġaa iliptiŋnun Aapama qiḷaŋ­miittuam.
\v 20 Qanuq sumun malġuk naagga piŋasut katinmata pisigivluŋa, tavra­niinmiuŋa piqatigivlugich.
\s1 Uuktuun Suliqutigiŋaiksiŋitchuakun Kivgakun
\p
\v 21 Tavrani Peter ullautiŋaruq Jesus-mun aasii apiġivlugu, Ataniiq, qavsiiqsuaġlugu suliqutigiŋaiġñiaqpigu itqaumayumiñaiġḷugich piḷuk­sigaluamiiqpan aniqatiga uvamnun? Tallimat malġuiqsuaġlugu?\x + \xo 18.21-22 \xt Lk 17.3-4.\x*
\v 22 Jesus kiuŋagaa, Naumi, tallimat malġuŋiḷaaŋni, aglaan qanutupa­yauraq suliqutigiŋaigaksraukpan.
\v 23 Tavra inna ittuq atanniqsimmataa qiḷaŋmiittuam iñuŋnun. Umialik­tun ittuq piyummatiniktuatun iłuaqsruisukłuni akiiḷaŋiññik kivgami.
\v 24 Makpiġarriqisaaniŋman, iñuk qaġġirrauŋaruq ilaanun akiiḷaqtuq­pauraqtuaq maniŋñik.
\v 25 Tavra akiḷiiyumiñaiñman, atanġata tunirautquŋagaa, piqatigilugich nuliaŋalu miqłiqtuŋiḷu supayaallu pigikkaŋi, aasii akiḷiutigilugich akii­ḷaŋiñun.
\v 26 Tavra kivgam sitquqami qiññuaqtulavigiaqsiŋagaa, Ataniiq, qiñuir­rutiqallagiñ uvamnun, akiḷiiviginiaġikpiñ iluqaiññik akiiḷamnik.
\v 27 Tavra naglikkiagutivlugu atanġata aullaqtitkaa suliqutigiŋaiqł̣ugich akiiḷaŋi.
\p
\v 28 Tavraliasii taamna kivgaq, anisaġniallaġmi, kasuġniġaa iḷaŋat kivgauqatimi akiiḷałauraqtuaq inmiñiñ maniŋñik, aasii tigguġlukamiuŋ nunuiñiaqsautigillaan uqallautivlugu, Akiḷiigiñ akiiḷaġnik uvamnun.
\v 29 Tavra kivgauqataa punŋaruq aasii qiññulaaqsivḷugu, Qiñuirrutiqa­ġiñ uvamnun, akiḷiiviginiaġikpiñ.
\v 30 Tavra tainna pisuŋiñŋaruq aasii aullautivlugu isiŋagaa tigutaaġviŋ­mun akiḷiitchiaġisaqługu akiiḷaŋiñik.
\v 31 Allat kivgauqatiŋisa iḷitchuġikamirruŋ piruaq taavrumiŋa, atqunaq iłuiḷḷiuġutigiŋagaat, aasii aullaqłutiŋ quliaqtuaġutivlugu ataniqtiŋ taav­rumiŋa iluqaanik piruamik.
\v 32 Tavra atanġata qaitquŋagaa taamna kivgaq aasii uqallautivlugu, Ili­vich piḷuktuatiin kivgaaq. Suliqutigiŋaiŋagikpiñ iluqaanik taavrumiŋa akiiḷaqpauraġnik qanuq iŋiulakamŋa.
\v 33 Tainnatulli naglikkutiqaqtuksrauŋagaluaqtutin kivgauqatiŋnun, uvaptun naglikkutiqaŋaruatun iliŋnun.
\v 34 Tavra qinnautivlugu atanġata aitchuutigiŋagaa tigutaaqtaliqirinun tatavsaqtautquvlugu akiḷiitchiaġisaqługu iluqaiññik akiiḷaŋiñik.
\v 35 Tasamma tainnatuttauq Aapama qiḷaŋmiittuam piñiaġmigaasi ilu­qasi, ilivsi iḷumutun suliqutigiŋaiḷaitkuvsiuŋ itqaumayumiñaiġḷugu ani­qativsi piḷuutaa ilivsiññun.
\c 19
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Avinnikun
\r (Mark 10.1-12)
\p
\v 1 Tavra Jesus uqaŋaiqami tamatkuniŋa, aullaŋaruq Galilee-miñ aasii tikił̣ł̣uni nunaaqqiŋiñun Judea-m taavanitchiani kuugum Jordan.
\v 2 Tavra iñugiaktuat iñusalaich maliġuaŋagaat, aasii ilaan iłuaqsiŋagai naŋittuat tamaani.
\p
\v 3 Tavra Pharisees ullaŋagaat aasii uuktuaqsaqługu apiġivlugu, Nalaunŋava pitquratigun iñuum nuliani avitpagu sumigliqaa patchisi­qaġlugu?
\v 4 Jesus kiuŋagai, Taiguaġiŋaitpisiuŋ aullaqisaami iññiruamun taap­kuŋniŋa savaŋatilaaŋa aŋunmiglu aġnamiglu?\x + \xo 19.4 \xt Gn 1.27; 5.2.\x*
\v 5 Aasii uqallakłuni, Taamna pisigivlugu, aŋutim qimaguugik aapaniḷu aakaniḷu aasii nayuqsiutivlugu nuliani. Tavra iliŋik malġuuruak ataut­chisun iñuktun iḷiñiaqtuk.\x + \xo 19.5 \xt Gn 2.24.\x*
\v 6 Tavraŋŋaaglaan malġuuŋaiqsuk aglaan atausiŋŋuqtuk. Taamna pisi­gilugu, iñuum avinŋaiḷḷiuŋ tuvaaqatini God-im atautchimuktinŋamma­tik.
\v 7 Pharisees uqallautiŋagaat, Moses suŋiññiŋagaa iñuk makpiġaamun aglagluni nalupqiñaiġutinik avirrusiuqpan, aasii aullaqtillugu nuliani.\x + \xo 19.7 \xt Dt 24.1-4; Mt 5.31.\x*
\v 8 Jesus kiuŋagai, Pisigivlugu iḷisautitchiġiiññiqsi Moses avillayumiñaq­tinŋagaasi nuliavsiññiñ. Aglaan isuaniñqaŋa tainnainŋaitkaluaqtuq.
\v 9 Aasii uqallautigivsi, kialiqaa avirrusiġumiuŋ aġnaqtiŋ, allatuŋisuaq­pan, aasii tuvaaqasiġḷuni allamik aġnamik allatuqtuaguruq.\x + \xo 19.9 \xt Mt 5.32; 1 Co 7.10-11.\x*
\p
\v 10 Iḷitchitqurat uqallautiŋagaat, Tainna aŋun sivuniqaġniqpan tuvaaqanmigun, iłuałhaaġniqsuq tuvaaqatiniŋitchuni.
\v 11 Tavrali ilaan uqallautiŋagai, Taamna iḷisaurrun tamatkiġḷugich aŋu­tit sivuniqaŋitchuq, aglaan tamatkunuŋa God-im ikayukkaŋiñun iñuu­yumiñaqsivḷugich taavrumuuna iḷisaurrutikun.
\v 12 Qanuq aŋutiqaqtuq aniŋavlutiŋ tainna tuvaaqasiġumiñaitchuanik, suli aŋutiqaġmiuq tuvaaqatinikkumiñaiyakkaŋiññik iñuich, aasiisuli aŋutiqaġmivḷuni tuvaaqatinikkumiñaiyaŋaruanik inmiŋnik savautisuk­ługu taamna qiḷaŋmiittuaq. Iñuum akuqtuiyumiñaqtuam taavrumiŋa, akuqtuġliuŋ taamna iḷisaurrun.
\s1 Jesus Aŋaayyutigai Miqłiqtuurat
\r (Mark 10.13-16; Luke 18.15-17)
\p
\v 13 Tavrani iñuich iḷaŋich qaġġirriŋarut miqłiqtunik Jesus-mun iḷit­quvlugich argaŋi ilaiññun aŋaayyutilugiḷḷu. Iḷitchitqurat suaŋagaich iñuich qaġġirriruat.
\v 14 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Miqłiqtuurat qaipkaqsigik uvamnun, suli pitquŋiññagich. Qanuq tainnaiḷiŋaruat atanniqsimagai Taavruma qiḷaŋmiittuam.
\v 15 Tavraasii ilaan aksiukługich aŋaayyutiqqaaqługich miqłiqtuurat, aullaŋaruq.
\s1 Suġalliruaq Nukatpiaq Iñuk
\r (Mark 10.17-31; Luke 18.18-30)
\p
\v 16 Tavra iñuk ullautiŋaruq Jesus-mun uqaqłuni, Iḷisaurrii, sumik savaalluatamik piruksrauvik isuitchuamik iñuggutinnagugluŋa?
\v 17 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Summan apiġiviŋa sum nakuutilaaŋa­nik? Atausiuruq nakuuruaq. Iñuusarraqsisukkuvich kamagikkich God-im pitquraŋi.
\v 18 Nukatpiam apiġiŋagaa, Nalliŋich? Tavra Jesus uqallaŋaruq, iñuaġ­nak, allatuġnak, tigliŋnak, saglutiginnignak,\x + \xo 19.18 \xt a Eñ 20.13; Dt 5.17. b Eñ 20.14; Dt 5.18. c Eñ 20.15; Dt 5.19. d Eñ 20.16; Dt 5.20.\x*
\v 19 suuŋiḷaġinagik aapallu aakallu, suli piviuttaġilugu siḷalliñ iliktun iḷi­ḷugu.\x + \xo 19.19 \xt a Eñ 20.12; Dt 5.16. b Lv 19.18.\x*
\v 20 Nukatpiaq uqallaŋaruq ilaanun, Tamatkua pitqurat iluqaisa kama­giŋagitka. Sumik minitchivik?
\v 21 Jesus uqallautiŋagaa, Inuqsraŋaitchupiaġuvich, aullaġiñ, tunikkich supayaat pisin, aasii aitchuutigilugich maniich iḷiappauruanun, tavra piiḷḷiuġniaŋitchutin qiḷaŋmi. Aasii qaiḷutin, maliŋŋa.
\v 22 Nukatpiam tusaakamiuŋ taamna, aullaŋaruq ipiqtutchakpakłuni, qanuq iñugiaktuanik suġaliqaŋaruq.
\p
\v 23 Tavra Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Iḷumun uqallautigivsi. Qanutun siġḷiġnaqtigiruq suġalliruam isiġniaġniksraŋa atanniqsimavia­nun Taavruma qiḷaŋmiittuam.\x + \xo 19.23-24 \xt Pr 11.28.\x*
\v 24 Uqallautivsaaġivsi, siġḷiġnaił̣haaqtuq pikukturuaq kakakti isiqpan mitqutim iraagun, suġalliruam isiġniksraŋaniñ atanniqsimavianun God-im.
\v 25 Iḷitchitqurat tusaakamirruŋ taamna atqunaqłutiŋ qaallaŋarut uqaq­łutiŋ, Kiñaasii annaurrauniaġniqpa?
\v 26 Tavra Jesus qiviaŋagai aasii uqallautivlugich, Iñuich taamna piyu­miñaitkaluaġaat, aglaan God supayaanik piḷḷaruq.
\p
\v 27 Tavra Peter uqallaŋaruq, Uvva uvagut qimaiŋarugut supayaanik aasii maliġuaqłutin. Sumik aasii piññagniaqpisa?
\v 28 Jesus uqallautiŋagai, Iḷumun uqallautigivsi. Nunatchiami, Iġñiŋa Iñuum aquvitpan kamanaqtuanun umialgum aquppiutaŋiñun, ilivsi iḷitchitqurat maliġuaŋaruasii uvamnik aquppiñiaġmiusi qulit malġugni umialgich aquppiutaŋiññi, isivġiġḷugich qulit malġugnik maŋŋuqaq­tuat Israel.\x + \xo 19.28 \xt a Mt 25.31. b Lk 22.30.\x*
\v 29 Suli kiñaliqaa qimaiŋaruaq iglunik naagga aniqatiinik naagga aapa­miñik aakamiñiglu naagga miqłiqtunik naagga nunamiñik pisigiluŋa, aitchuusiaqaġniaqtuq tallimakipiaġuġlugu, suli kiŋuvaannagluni iñug­gunmik isuitchuamik.
\v 30 Aglaan qaunagisitchi. Tamatkua salliuniataktuat paŋmapak qamal­liġuurrauniaqtut taimanigu, aasii qamalliuruat salliġuutilutiŋ.\x + \xo 19.30 \xt Mt 20.16; Lk 13.30.\x*
\c 20
\s1 Savaktit Siiġñaqaġviŋmi
\p
\v 1 Aasiisuli atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam arriqaqtuq iñuŋmik siiġñaqaġviŋmik nunaqaqtuamik. Ilaa aullaŋaruq uvlaatchaurami akiññagniaġlugich iñuich savaktiksraqsiuqłuni siiġña­qaġviŋmiñi.
\v 2 Sivunniuqatigiqqaaqługich savaktiksrat nutim akikaamik uvlumi savaktuni, tiliŋagai siiġñaqaġviŋmiñun.
\v 3 Aasii aullalgiññami nine o'clock-palliġman kasimmaviŋñun, tautu­ŋagai allat ittuaqsiññaqłutiŋ makitaruat,
\v 4 aasii uqallautiŋagai, Aullaġitchiḷi savagiaġlusi siiġñaqaġvimñun, aasii qanupayaaq nalaunŋaruakun akiḷiġñiaġivsi. Tavra savagiaŋarut.
\v 5 Aullalgił̣ł̣uni qitiqqaqpalliġmallu piŋasunugmallu, tainnasuli piŋa­ruq.
\v 6 Tavrasuli five o'clock-palliġman aullatqiḷgitchuq aasii paqiłługich allat makitagiññaqtuat uqallautiŋagai, Summan makitavisi uvani ittuaqsiññaqłusi uvluqtutilaaŋatun?
\v 7 Iliŋisa kiuŋagaat, Qanuq kia-unnii akiññaksaqtinŋaitkaatigut. Ilaan uqallautiŋagai, Savagiaġitchiḷi siiġñaqaġvimñun.
\p
\v 8 Tavra anaqammagu, iñua siiġñaqaġvium uqallaŋaruq suġautchi­qirimiñun, Qaitqukkich savaktuat aasii akiḷiḷḷugich akiññaktaaŋiññik, isagutilugich savagiaqqaaŋitchuaniñ, sivulliġñunaglaan.\x + \xo 20.8 \xt Lv 19.13; Dt 24.15.\x*
\v 9 Tavra taapkua savaktiksraqtaaguruat five o'clock-palliġman qaiŋa­rut, aasii iñullaa akiññakłuni nutim akikaamik uvlumi savaktuni.
\v 10 Tavra taapkua savaksaqqaaŋaruat qaikamiŋ, isumaŋarut akiññałha­maaġniaġasugalutiŋ. Tainnatun taapkunatun iñullaaptauq akiḷiusiaqa­ŋammiuq nutim akikaamik uvlumi savaktuni.
\v 11 Tavra akiññaanikamiŋ taamna uqavaaġutiaqsiŋagaat akiññagniaġ­viksiŋ,
\v 12 uqaqłutiŋ, Ukua uvva aqulliich savaktut atausił̣hiñami ikarraġmi, aasiuvva ilivich atunim piqasiutigitin uvaptiŋnun igḷutuqługu uunnaq savaktuanun uvluqtutilaaŋatun.
\v 13 Tavra ilaan kiuŋagaa iḷaŋat, Avilaitqaan, ivayaŋitkikpiñ sumikunnii. Sivunniuqatigiŋitpiŋa nutim akikaamik uvlumi savaktuni akiqaġuk­łusi?
\v 14 Tigulugu akiḷiusian, aullaġiñ. Aitchuiyummatiqaŋaruŋa iliŋnun uumuŋa aqulliġmun akiḷiutiptun.
\v 15 Piyumiñaitpik uvaŋa isumaptun sutigun uvaŋa pigikkapkun? Naagga sunŋusuutigiviuŋ anniqsraiññiġa?
\v 16 Tavra Jesus uqallavsaaŋaruq, Tamatkua qamalliuruat paŋmapak salliġuutiniaqtut taimanigu, aasii salliuniataktuat qamalliġuurraulutiŋ.\x + \xo 20.16 \xt Mt 19.30; Mk 10.31; Lk 13.30.\x*
\s1 Jesus Piŋatchiġik Uqaġniŋni Tuqqunmigun
\r (Mark 10.32-34; Luke 18.31-34)
\p
\v 17 Tavra Jesus Jerusalem-mun iglaullaġmiŋ, asivaqtaaġutiqqaaqłu­gich qulit malġuk iḷitchitqurat uqallautiŋagai,
\v 18 Uvva, Jerusalem-muksaaqsirugut, aasii Iġñiŋa Iñuum aitchuutau­niaqtuq aŋaayyuliqsiqpaŋnun iḷisaurriñullu pitquranik, aasii ilaisa tuqutaksraġuġniaġaat.
\v 19 Suli aitchuutiginiaġaat Jew-guŋitchuanun kipagitqulugu ipiġaqtuqu­lugulu, suli kikiaktuutilugu aŋarrauramun, aasii ilaa aŋipkaqtitauniaġ­miuq tuqqunmiñ piŋayuagni uvluk.
\s1 Aakauruam Apiqsriaŋa
\r (Mark 10.35-45)
\p
\v 20 Tavra aakaŋakta iġñakisa Zebedee-m ullaŋagaa Jesus, piqatigiv­lugik iġñagni, sitquqłuni sivuġaanun qiññuaġvigiŋagaa pisitquvlutiŋ.
\v 21 Tavra Jesus apiġiŋagaa aġnaq, Sumik pisitquvich? Ilaan kiuŋagaa, Unniqsuqłiigiñ ukuak malġuk iġñaka aquppiyumiñaqsiḷugik avatiŋni umialliutiguvich.
\v 22 Tavra Jesus kiuŋagaa, Nalurusi sumik apiqsrisilaavsiññik. Tavra Jesus qiviaqługik iġñiŋik uqallautiŋagik, Isumaaqtigiyumiñaqpisik isu­maaġutiginiakkaptun, imiġmatun qallugauramniñ? Iliŋikta kiuŋagaak, Imiġmatun piyumiñaqtuguk qallutiŋniñ.
\v 23 Ilaan uqallautiŋagik, Imiġniapiaqtutik qallugauramniñ, aglaan uvaŋa piksraqtuksrautauŋitchuŋa aquppiruksranik taliqpimñi saumim­ñiḷu. Aapama aitchuutiginiaġik taapkuak inik kisunun itqanaiyautik­kaġmiñun inigitquvlugik.
\p
\v 24 Tavra qulit iḷitchitqurat tusaakamirruŋ taamna, uumitchautiŋa­gaich malġuk aniqatigiik.
\v 25 Tavra Jesus ququaŋagai iluqaisa iḷitchitqurat atautchimun, aasii uqallautivlugich, Iḷisimarusi iñuich atanaurauruat iñuŋnun suaŋŋati­qaqtut iliŋiññun, suli aullarriŋisa atanniqsimavlugich.\x + \xo 20.25-26 \xt Lk 22.25-26.\x*
\v 26 Aglaan tainna piñiaŋitchusi ilivsi. Kiñaliqaa kamanaġuktuaq akun­navsiññi, kivgauruksrauruq ilivsiññun.\x + \xo 20.26-27 \xt Mt 23.11; Mk 9.35; Lk 22.26.\x*
\v 27 Aasii kiñapayauraq ilivsiññi qaukłiusuktuaq, kivgauruksrauruq ilu­qavsiññun.
\v 28 Qanuq Iġñiŋaunnii Iñuum qaiŋaruq kivgaqaġiaqsaŋaiqł̣uni. Ilaa qaiŋaruq kivgauyaqtuqłuni tuquyaqtuqłuniḷu tasuġukługich iñugiak­tuat iñuich.\x + \xo 20.28 \xt Lk 22.27; Jn 13.12-15.\x*
\s1 Jesus Iłuaqsigik Ayauŋaruak Iññuk
\r (Mark 10.46-52; Luke 18.35-43)
\p
\v 29 Tavra aullaqsaqtillugich Jericho-miñ, iñugiapiaġataqtuat iñusa­laich maliŋagaat.
\v 30 Aasii malġuk ayauŋaruak aquppiŋaruk saniġaanni apqutit. Tusaa­kamik Jesus tamaunnaaġnivḷugu, nipaalaŋaruk, Naglikkutiqaġiñ uvaptiŋnun, Ataniiq, Iġñiġuruatiin David-mun.
\v 31 Iñusalaich suakkaluaġaich, uqallautivlugik nipaisaaquvlugik, nipa­tusiḷaaqsiññaŋaruk, Ataniiq, naglikkutiqaġiñ uvaptiŋnun, Iġñiġurua­tiin David-mun.
\v 32 Tavra Jesus nutqaŋaruq aasii qaitquqqaaqługik uqallautivlugik, qanuquvisik uvamnun?
\v 33 Iliŋikta kiuŋagaak, Ataniiq, tautullasisuktuguk.
\v 34 Tavra Jesus nagliksrautikun aksiŋagik iriŋik, aasii tavrauvvaa tau­tuksiḷḷasiŋaruk aasii malikługu.
\c 21
\s1 Jesus Isiġman Jerusalem-mun Kakaksiqł̣uni Umialiktun
\r (Mark 11.1-11; Luke 19.28-40; John 12.12-19)
\p
\v 1 Tavra qallikamiŋ Jerusalem-mun tikisanikłutiŋ Bethphage-mun, Iġġiuramun atiqaqtuamun Olives, Jesus tiliŋagik malġuk iḷitchitqurak,
\v 2 uqallautivlugik, Aullaġitchik nunaaqqiñun akivsiññun, aasii tavrauv­vaa paqinniaġiktik kakakti pituqaqtuak nuġġaŋalu. Pituiġḷugik qaġġi­sitkik uvamnun.
\v 3 Iñuum kialiqaa uqallautikpatik qanuq, uqallakkumautik, Atanġum atuġukkik. Aasii ilaan aullaqtinniaġik tavrauvvaa.
\p
\v 4 Tavra taamna nalaunŋaruq taŋŋiutauvluni uqalugiŋaraanun uqaqtaata God-im, uqaqłuni inna,
\q1
\v 5 “Uqallautisigik iñuŋi Zion, Uvva, umialivsi ullakkaasi, kamasaaŋitchuq, suli kakaksiqsuq kakaktimi, nuġġaŋani kakaktim.”\x + \xo 21.5 \xt Zec 9.9.\x*
\p
\v 6 Iḷitchitqurak aullaŋaruk aasii pivḷutik Jesus pitqutaatun inmiŋ­nun.
\v 7 Iliŋikta qaġġisiŋagaak kakakti nuġġaŋalu, aasii ilaisa iḷianiŋmatigik annuġaatik kakaktiŋnun, Jesus kakaksirraqsiŋaruq.
\v 8 Iñugiagniqsrat isivinŋagaich annuġaatiŋ apqutinun, allalli kivluiŋa­rut qisiqsiutinik napaaqtuniñ aasii iḷiuqqaqługich apqutinun.
\v 9 Tavra iñusalaich pisuaqtuat sivuani tamatkualu aquaguaqtuat nipaa­laŋarut, Hosanna. Nanġaqtauli Iġñiŋa David. God-im piḷḷuataqtilliuŋ qairuaq pisivlugu Ataniq. Nanġaqtauli God.\x + \xo 21.9 \xt Ps 118.25-26.\x*
\p
\v 10 Tavra Jesus tikiñman Jerusalem-mun, iluqatiŋ iñuŋi iniqpaum piallaŋarut, apiqsruqtuqłutiŋ, Kiñauvvauna?
\v 11 Tavra iñusalaich uqaŋarut, Tavra uqaqtiŋa God-im, Jesus Nazareth-miñ Galilee-miittuamiñ.
\s1 Jesus Aŋaayyuvikpaŋmuktuq
\r (Mark 11.15-19; Luke 19.45-48; John 2.13-22)
\p
\v 12 Tavra Jesus isiŋaruq aŋaayyuvikpaŋmun aasii anittaqługich ilu­qaisa tuniuqqairuallu tauqsiqsuqtuallu aŋaayyuvikpaŋmi. Suli ulġu­ġaqługich taipuŋich manniqirit aquppiutaŋiḷḷu tamatkua tuniuqqairuat tiŋmianik.
\v 13 Ilaan uqallautiŋagai, Aglausimaruq Bible-ni God uqallaŋanivḷugu, “Igluqpaga taggisiqaġniaqtuq iñupayaat aŋaayyuyaqtuġviannik.” Aglaalli ilivsi iriqtuġviḷiutiŋagiksi tigligayuktinun.\x + \xo 21.13 \xt a Is 56.7. b Jr 7.11.\x*
\p
\v 14 Tavra ayauŋaruallu tusiattuallu ullautiŋarut Jesus-mun aŋaayyu­vikpaŋmi, aasii ilaan iłuaqsiŋagai.
\v 15 Tavra tautukamisigik aliuġnaqtuat sut piraŋi Jesus, miqłiqtullu nipaalaruat aŋaayyuvikpaŋmi, Nanġaqtauli Iġñiŋa David, aŋaayyuliq­siqpaiḷḷu iḷisaurriḷḷu pitquranik sunŋutchaŋarut.
\v 16 Tavra ilaisa uqallautiŋagaat Jesus, Tusaavigich makua qanuq uqaq­tilaaŋat? Jesus uqallautiŋagai, Aaŋ. Taiguaŋaitpisi qaŋaunnii Bible-ni uqalugnik inna, “Miqłiqtut nanġaipkaŋagitin nanġautilluatamik.”\x + \xo 21.16 \xt Ps 8.2.\x*
\v 17 Tavra qimakługich, Jesus aullaŋaruq iniqpaŋmiñ Bethany-mun aasii siñiktaqłuni tavrani.
\s1 Jesus Tuqulipkaġaa Fig-mik Siiġñalik Napaaqtuq
\r (Mark 11.12-14, 20-24)
\p
\v 18 Tavra uvlaami, utiqsaġniallaġmiŋ iniqpaŋmun, Jesus kaaliŋa­ruq.
\v 19 Aasii tautukługu fig napaaqtua apqutit saniġaanni ullaŋagaa, aasii paqinŋaitchuq siiġñanik tamarra akutuqpaich kisimiŋ. Tavra ilaan uqallautiŋagaa napaaqtuq, Tavraŋŋaaglaan siiġñanik nauritqigñak. Tavra fig napaaqtua tuquliŋaruq tavrauvvaa.
\v 20 Iḷitchitqurat tautukamirruŋ aliuŋarut uqaqłutiŋ, Qanuqłuni manna fig napaaqtua tuquliva tavrauvvaa?
\v 21 Tavra Jesus kiuŋagai, Iḷumun uqallautigivsi, ukpiġutiqaġuvsi sumi­kunnii nalupqisuŋiḷḷusi kisianik savaaqallayumiñaitchusi taavrumiŋa pirauruamik fig napaaqtuanun, aglaan uqallakkuvsiunnii uumuŋa iġġi­mun, Nuuttin, igitaugiñ taġiumun, taamna pirauyumiñaqtuq.\x + \xo 21.21 \xt Mt 17.20; 1 Co 13.2.\x*
\v 22 Suli supayaamik apiqsriguvsi aŋaayyutigilugu, aitchuusiaġiniaġiksi ukpiġutiqaġuvsi.
\s1 Jesus Apiqsruqtauruq Ataniġnaqutaagun
\r (Mark 11.27-33; Luke 20.1-8)
\p
\v 23 Tavra Jesus isiġman aŋaayyuvikpaŋmun, aŋaayyuliqsiqpaich umialignaŋisalu Jew-guruat ullaŋagaat iḷisaurripkaqtillugu, aasii uqal­lautivlugu, Sum ataniġnaqutaagun savaaġivigich tamatkua? Kia ait­chuŋavatin taavrumiŋa ataniġnaqunmik?
\v 24 Jesus kiuŋagai, Uvvalivsauq apiġiniaġivsi apiqqunmik. Uqallauti­guvsiŋa kiggutaanik, uvaŋalivsauq uqallautiniaġmigivsi sum ataniġna­qutaagun pisilaaŋannik tamatkua.
\v 25 Kia ataniġnaqutiksriñŋavauŋ John paptaiqsiñiksraŋagun, God-im naagga iñuich? Tavra iliŋich uqavaaqatigiirraqsiŋarut avanmun, Uqal­lakkupta God-miŋŋaqtauniḷugu, ilaan uqallautiniaġaatigut, Sum­manmi ukpiġiŋaitpisiuŋ John?
\v 26 Aglaan uqaġumiñaitchugut ataniġnaqutaa iñuŋniñ piñiḷugu, Qanuq sivuuġagigivut iñuich. Qanuq iñupayaat nalupqigiŋaitkaat John God-mun uqaqtautilaaŋa.
\v 27 Tavra kiuŋagaat Jesus, Nalurugut. Tavra ilaan uqallautiŋagai, Uva­ŋaptauġli uqallautiyumiñaiñmigivsi kimun ataniġnaqutiksrisilaamnik tamatkuniŋa piyumiñaqsivḷuŋa.
\s1 Uuktuun Malġukkun Iġñikkun
\p
\v 28 Qanuq isumavisi? Iñuk malġugnik iġñiqaŋaruq. Ilaan ullaŋagaa aŋayukłiq aasii uqallautivlugu, Iġñiiŋ, savagiaġiñ siiġñaqaġviŋmi uvlu­pak.
\v 29 Tavra ilaan kiuŋagaa, savagiaġuŋitchuŋa. Aquvatigun isumalitqik­ł̣uni savagiaŋaruq siiġñaqaġviŋmun.
\v 30 Aasii Aapaŋak ullautilgitchuq igḷuanun iġñiġmi aasii uqallautivlugu tainnatun-suli. Tavra iġñiŋan kiuŋagaa, Aaŋ aapa. Savagiaġniaqtuŋa. Aglaan savagiaŋaitchuq.
\v 31 Nalliakta nalautpauŋ aapami pisuutaa? Ilaisa kiuŋagaat, aŋayuk­łium. Jesus uqallautiŋagai, Iḷumun uqallautigivsi, tax-iñik katitchirit akiitchullu isiqqaaġniaqtut atanniqsimavianun God-im sivuliglusi.
\v 32 Qanuq John Paptaiqsi qaiŋaruq ilivsiññun iḷisautivlusi nalaunŋa­ruakun iñuuniaġniġmik, aasii ilivsi ukpiġiŋaitkiksi. Aglaan tax-iñik katitchirit akiitchullu ukpiġiŋagaat, aasiiḷi ilivsi tautugluġisiunnii isu­malitqiksuat, aquvatigununnii ukpiġiliŋaitkiksi isumalitqigḷusi.\x + \xo 21.32 \xt Lk 3.12; 7.29-30.\x*
\s1 Uuktuun Napaaqsiqiritigun Siiġñaqaġviŋmi
\r (Mark 12.1-12; Luke 20.9-19)
\p
\v 33 Jesus uqallaŋaruq, Naalaksiuŋ allasuli uuktuun. Iñuqaŋaruq nunaqaqtuamik nautchirriiruamik siiġñaqaġviŋmik, aasii inillaiŋaruq saputinik avataagun kaivallakługu, nivaŋmivḷuni wine-liuġunnamik tavruŋa, nappaivḷuniḷu nasiqsruġviŋmik, aasii atukkirrutigivlugu napaaqsiqirinun, aasii ilaa aullaqłuni allamun nunamun.\x + \xo 21.33 \xt Is 5.1-2.\x*
\v 34 Tavra siiġñiviksraq qallimman, ilaan tiliŋagai kivgani napaaqsiqiri­nun, aitquvlugich autaaġusiaksrautini siiġñat.
\v 35 Tavrali napaaqsiqirit tiguŋagaich kivgaŋi aasii anaumiŋagaat iḷaŋat, tuqunmivḷugu alla, uyaġagnik miḷuqtuġmivḷugu alla.
\v 36 Tilisitqiŋalgitchuqsuli allanik kivganik, iñugianaaqługich sivulliġ­niñ, tainnatun piŋalgitkaich.
\v 37 Aquatigun ilaa tilisiŋaruq iġñiġmiñik ilaiññun uqaqłuni, Taluġinia­ġaat iġñiġa.
\v 38 Tavra napaaqsiqirit tautukamirruŋ iġñiq, uqaurrutiŋarut inmiŋnun, Tamarra kiŋuvaannaktuksraun. Qaisitchi, tuqullakput piññaktaaġilu­guasii kiŋuvaannaktaaksrautaa.
\v 39 Tavra tiguŋagaat aasii annisivlugu siiġñaqaġviŋmiñ, tuqunŋagaat.
\p
\v 40 Tavra Jesus apiġiŋagai, Iñua siiġñaqaġvium qaigumi, qanuġ­niaqpagich taapkua napaaqsiqirit?
\v 41 Ilaisa kiuŋagaat, Ilaan taapkua iñumaqłuich naŋinnaqtuakun tuqunniaġai, aasii atukkirrutigilugu siiġñaqaġvik allanun napaaqsiqiri­nun aitchuiyumiñaġniaqtuanun inmiñun siiġñanik piviksraŋatigun.
\v 42 Jesus uqallautiŋagai, Qaŋaunnii taiguaġiŋaitpisiuŋ Bible uqalu­ŋiññi? “Kaŋiġalluŋmi uyaġagruaq, piitchuiññiqsrapiaq igluqpiruni, taamna igluqpirit iginŋagaat. Taamna piŋaruq nalaupiaqługu Atan­ġum sivunniuġutaa. Qanutun aliuġnaqtigirut ilaan piraŋi.”\x + \xo 21.42 \xt Ps 118.22-23.\x*
\v 43 Tavrasuli Jesus uqallavsaaŋaruq, God-im atanniqsimaniaŋitkaasi, ukpiŋiññavsi, aasii atanniqsimalugich allat kamaksriyumiñaqtuat inmiñik, iñuatun siiġñaqaġvium qaitchiruatun siiġñaqaġviŋmiñik alla­nun aitchuiḷḷaruanun siiġñanik inmiñun piviksrakun.
\v 44 Aasii iñuk puukaqtuaq taavrumuŋa uyaġagmun kanuġġirauniaq­tuq, aglaattauq taamna uyaġak kattaqinnikkumi iñuŋmik kanuġġiñia­ġaa suksraunġipiaġlugu.
\p
\v 45 Aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu Pharisees-lu tusaakamisigik Jesus uuktuu­tiŋi, puttuqsriŋarut ilaanun uqautigitilaamiŋnik.
\v 46 Tavra tigutaaqsaġumagaluaqamirruŋ ilaa, sivuuġagiŋagaich iñusa­laich, qanuq ilaisa Jesus uqaqtaurualiŋagaat God-mun.
\c 22
\s1 Uuktuun Katitirrusiqiruani Niqinaqiruanik
\r (Luke 14.15-24)
\p
\v 1 Tavra Jesus uqarraqsitqiŋaruq uuktuutitigun iñuŋnun uqaq­łuni,
\v 2 Atanniqsimmataa Taavruma qiḷaŋmiittuam arriḷiñaġumiñaqtuq umialiŋmun katirrusiqutikun niqinaqipkairuamun iġñiġmiñik.
\v 3 Aasii tiliŋagai ilaan kivgani aiyugaaqtauŋaruat qaitquvlugich katir­rusiqutikun niqinaqiruanun, aasii qaisuŋiñŋarut.
\v 4 Tilisivsaaŋaruq allanik kivganik uqaqłuni, Uqallautiyumagisi tamat­kua aiyugaaqtauruat, Uvva, itqanaiganikkiga niqinaqusiaġa, qimuk­titka quiñiruallu tuttuqpaiyaagutitka tuqutaniktut, suli supayaaq itqa­naiqsuq. Niqinaqiyyaġitchi katirrusiqiruanun.
\v 5 Tavra aiyugaaqtauruat suliqutigiŋaitkaat aasii aullaqsiññaqłutiŋ, iḷa­ŋich nunamiŋnun, allattauq tauqsiġñiaġviŋmiŋnun.
\v 6 Iḷaŋisuli tigguġluŋagaich kivgaŋi, anaumikł̣ugich, suli tuquġaqługich.
\v 7 Umialik qinnaliŋaruq, aasii tilivḷugich aŋuyaktini tuquġaŋagaich taapkua iñuaqtit ikipkaqługulu iniqpaŋat.
\v 8 Tavrani uqallautilgitkai kivgani, katirrusiqutiksraq itqanaiqsuq, aglaan taipkua aiyugaaqtauŋagaluaqtuat nalliummatiŋitchut.
\v 9 Aullaġitchi apqutinun aasii aiyugaaqłiiḷusi katirrusiqutikun niqina­qunmun iñugiaktilaaŋisitun kasukkasi.
\v 10 Tavra taapkua kivgat aullaŋarut apqutinun aasii katitchiaqsivḷutiŋ iluqaiññik kasukkaġmiŋnik, piḷuktuallu nakuuruallu ativlugich, tav­raasi katirrusiqivik igluqpak inaiŋaruq aiyuġaaqtauruanik.
\p
\v 11 Tavra umialgum isiqami qiñiġiaqługich aiyugaaqtauruat, tautu­ŋagaa iñuk tavrani katirrusiqutinik annuġaaŋaitchuaq.
\v 12 Aasii ilaan uqallautiŋagaa, Avilaitqaan, qanuqłutin isiqpich uvuŋa katirrusiqunmik annuġaaġaluaġnak. Tavra iñuum kiuŋiḷḷakkaa.
\v 13 Tavrani umialik uqallaŋaruq kivganun, Qiḷiqsruqsiuŋ argaŋigun isi­gaŋigullu, aasii anillugu taaġniqsrauruamun. Tavrani taaġniqsrau­ruami iñuich qianiaqtut suli tiriqtinniaġaich kigutitiŋ.\x + \xo 22.13 \xt Mt 8.12; 25.30; Lk 13.28.\x*
\v 14 Tavraasii Jesus uqallavsaaŋaruq iñugiaktuat aiyugaaqtaugaluaqtut atanniqsimatquvlugich Taavrumuŋa qiḷaŋmiittuamun, aglaan iñukit­chuat piksraqtaagurut.
\s1 Apiqqun Akiḷiiñikun Taxes-nik
\r (Mark 12.13-17; Luke 20.20-26)
\p
\v 15 Tavrani Pharisees aullaqłutiŋ sivunniuŋarut uuktuġukługu Jesus apiqqutinik.
\v 16 Tavra tilisiŋarut iḷaŋiññik iḷitchitquramiŋ ilaanun, piqasiqł̣ugich Herod-kuayaanik uqaqłutiŋ, Iḷisaurrii, iḷisimarugut pitqiksiġautaisi­laaġnik, suli iḷisaurrirutin iḷumun ittuamik God-im pitqutaanik iñuŋ­mun suliqutigiugasuŋaġnagu qanuq iñuich isumaniaqtilaaŋat, qanuq piqutigiŋitkiñ iñuum surautilaaŋa.
\v 17 Uqallauttutigut qanuq isumatilaaġnik. Paaqsaaŋava uvagut pitqu­raptiŋni naagga nalaunŋava akiḷiiruni taxes-nik Caesar-mun Rome-miut umialgannun?
\v 18 Tavra Jesus, iḷisimavlugu pigiitchuakun sivunniuġutaat uqallaŋaruq, Summan uuktuqpisiŋa? Ukpiŋŋuaqtuasii.
\v 19 Tautuktitchiŋa maniŋmik tax-iutiksramik. Tavra qaġġirriŋagaat maniuramik.
\v 20 Tavra Jesus apiġiŋagai, Kiñauna maniurami, atqalu?
\v 21 Iliŋisa kiuŋagaat, Caesar. Tavrali Jesus uqallautiŋagai, aitchuutigisi­gik Caesar-mun sut pigikkaŋi Caesar-m aasii God-mun sut pigikkaŋi God-im.
\v 22 Tusaakamirruŋ taamna, aliuŋarut, aasii qimakługu aullaŋarut.
\s1 Apiqqun Aŋŋisikun Tuqqunmiñ
\r (Mark 12.18-27; Luke 20.27-40)
\p
\v 23 Taavrumani suli uvlumi Sadducees qaiŋarut Jesus-mun, uqaġuu­ruat aŋŋisaiññivḷugu, aasii apiġivlugu apiqqunmik.\x + \xo 22.23 \xt Ac 23.8.\x*
\v 24 Iḷisaurrii, Moses iḷisaurriŋaruq inna, Iñuk tuqukpan miqłiqsigaluaġ­nani, aniqataanun tuvaaqasiutitquvlugu uiḷgaqtuaq, aasii qitunġiuġ­luni aniqatini pisilugu.\x + \xo 22.24 \xt Dt 25.5.\x*
\v 25 Tavra tallimat malġuuŋarut aniqatigiich iñuuŋaruat akunnaptiŋni. Aŋayukłiq nuliaŋaruq aasii tuquvluni miqłiqsigaluaġnani, qimaŋagaa nuliani aniqanmiñun.
\v 26 Tuquŋammiuq suli tuglia, piŋayuaglu, kiisaimma tallimat malġuk aniqatigiich tuquvut.
\v 27 Taapkua iluqaġmiŋ kiŋuatigun aġnaq tuquŋaruq.
\v 28 Aŋŋiviŋmi, nallianun tallimat malġuuruat tuvaaqasiutiniaqpa? Ilu­qaġmiŋ tuvaaqatigianiŋagaat.
\p
\v 29 Tavra Jesus kiuŋagai, Qanutun killukuaqtigirusi. Killukuaġuti­gigiksi naluvlugich Bible uqaluŋich, God-tivlu suaŋŋataa.
\v 30 Aŋigumiŋ tuqqunmiñ, aŋutillu aġnallu katitinniaŋitchut, aglaan inniaqtut isaġuliktitun qiḷaŋmiittuatun.
\v 31 Aasii sivuniġilugu uqaqta tuquŋaruat aŋiñiaġniŋat. Taiguaŋaitpisi qaŋaunnii qanuq God-im uqaluanik ilivsiññun? Ilaa uqallaŋaruq,
\v 32 “Uvaŋa God-igigaaŋa Abraham, God-igigaaŋalu Isaac-gum, God-igimmigaaŋasuli Jacob-gum. Taapkua iñuich iñuurut suli. Ilaa God-auŋitchuq tuquruanun, aglaan God-igigaat iñuuruat.\x + \xo 22.32 \xt Eñ 3.6.\x*
\v 33 Tavra iñusalaich tusaakamirruŋ taamna kamasuuttaqaŋarut iḷisaur­rutiŋiñik.
\s1 Qaukłiat Pitqurat
\r (Mark 12.28-34; Luke 10.25-28)
\p
\v 34 Tavra Pharisees tusaakamiŋ Jesus-mun nipaiġiñivḷugich Sadducees, kasimaŋarut.
\v 35 Aasii iḷaŋata iḷisaurrauruam pitquranik apiġiŋagaa apiqqunmik uuktuaqsaqługu.\x + \xo 22.35-40 \xt Lk 10.25-28.\x*
\v 36 Iḷisaurrii, nalliat qaukłiuva pitqurat iluqaiññiñ?
\v 37 Jesus kiuŋagaa, Piviuttaġipiaqsaġiñ Ataniq God-igikkan, piviutta­ġilugu iḷuŋniñ, iluqaaniḷu iñuuniaġniġni, iluqaaniḷu isumaniġni.\x + \xo 22.37 \xt Dt 6.5.\x*
\v 38 Taamna tavra kamanaġniqsraq pitquraq.
\v 39 Suli igḷua tainnainmiuq, Piviuttaġisaġiñ siḷalliñ iliktun iḷiḷugu.\x + \xo 22.39 \xt Lv 19.18.\x*
\v 40 Iluqaġmiŋ pitqurat qaisauruat Moses-kun, iḷisaurrutiŋiḷḷu uqaqti­ŋisa God-im kaŋiqaqtut taapkuŋniŋa malġugnik pitquragnik.
\s1 Apiqqun Messiah-kun
\r (Mark 12.35-37; Luke 20.41-44)
\p
\v 41 Tavra kasimapkaqługich Pharisees atautchimi, Jesus apiġiŋagai apiqqunmik.
\v 42 Qanuq isummatigivisiuŋ Christ? Kia kiŋuniġivauŋ? Ilaisa kiuŋa­gaat, kiŋuniġigaa David-gum.
\v 43 Ilaan apiġiŋagai, Qanuqłunimi David, puttuqsripkaġmani ilitqusi­ġiksuam, tuqłuŋavauŋ Ataniġmiñik, uqaqłuni,
\q1
\v 44 “Ataniq uqallaŋaruq uvaŋa Atanimnun, Aquvittin taliqpiŋma tuŋaanun, uumigiritin uvamnun akiiḷitchiaġilugich.”\x + \xo 22.44 \xt Ps 110.1.\x*
\m
\v 45 Tavra tainna David ilaata taigaa Ataniġmiñik. Qanuqłuni Christ-guruaq David-gum taikkaŋa Ataniġmiñik kiŋuniġiyumiñaqpauŋ?
\v 46 Tavra nalliataunnii kiusausiiñŋagaa uqaluŋmikunnii, naaggaunnii taavrumaŋŋa uvlumiñ kialiqaa apiġisausiiŋagaa qanusipayaamik apiq­qunmik.
\c 23
\s1 Jesus Kiliktuutigigai Iḷisaurrit Pitquranik Pharisees-lu
\r (Mark 12.38-39; Luke 11.43, 46; 20.45-46)
\p
\v 1 Tavra Jesus uqallaŋaruq iñusalaŋnun iḷitchitquramiñullu,
\v 2 Iḷisaurrit pitquranik Pharisees-lu ataniġnaqutiqaqtut iḷisaurri­yumiñaqłutiŋ pitquranik qaisauruanik Moses-kun,
\v 3 tavraasii kamagiraksraġigisi tuvraġlugiḷḷu supayaanik iḷisautikpasi. Aglaan pisuŋaġnasi piraŋiññik, qanuq alġaqsruisuugaluaqtut tuvralait­kaich alġaqsruutitiŋ.
\v 4 Iḷisaurrisuurut God-im pitquraŋiñik siġḷiġnaqsivḷugich iñuŋnun kamaksriñiksraŋat iluqaiññik, ikayuġniaġnagich suuramikunnii kama­gitqulugich God-im pitquraŋi. Ikayulaitkaich.
\v 5 Iliŋich piut iluqaiññik tautuqusaaqsiññaqłutiŋ iñuŋnun. Tautuksigik qanutun aŋitigirut qauġmiutaŋich taliġmiutaŋiḷḷu kiguunnaurat ima­qaqtuat Bible uqaluuraŋiññik. Qanutun niviŋaniqtutigimmiut nigra­ŋich akuŋiññi tautuqusaaqłutiŋ kamaginiḷugich God-im pitquraŋi.\x + \xo 23.5 \xt a Mt 6.1. b Dt 6.8. c Nu 15.38.\x*
\v 6 Suli inigillatugaich kamanaqtuat aquppiutat niqinaqimmata, salliġ­ñiglu aquppiutaksrallatummiut aŋaayyuviŋñi.
\v 7 Suli paġlatquturullu kasimmaviŋñi inini, suli taitqusuurut iḷisaurriñik iñuŋnun.
\v 8 Aglaan ilivsi inniaŋitchusi iliŋisitun. Tairauniaŋitchusi iḷisaurriñik, qanuq atautchimik iḷisaurriqaqtusi, aasii ilivsi iluqasi aniqatigiiksusi.
\v 9 Suli tuqłuġnagu iñupayaaq aapavsiññik nunami, qanuq atautchimik Aapaqaqtusi, qiḷaŋmiittuamik.
\v 10 Naaggaunnii tairaunasi aullarriñik, qanuq atausiuruq aullarriksi, Christ-guruaq.
\v 11 Iñuk kamanaġniqsrauruaq akunnavsiññi kivgaġiniaġiksi.\x + \xo 23.11 \xt Mt 20.26-27; Mk 9.35; 10.43-44; Lk 22.26.\x*
\v 12 Kiñaliqaa kamanaqsiḷiqtuaq inmiñik kamanaiqsauniaqtuq, suli kiñaliqaa kamasaaŋitchuaq inmiñi kamanaqsiḷiqtauniaqtuq.\x + \xo 23.12 \xt Pr 29.23; Lk 14.11; 18.14.\x*
\s1 Jesus Suakkai Ukpiŋŋuaġniŋatigun
\r (Mark 12.40; Luke 11.39-42, 44, 52; 20.47)
\p
\v 13 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi, iḷisaurriich pitquranik Pharisees-lu, ukpiŋŋuaqtuasii. Ittusi pitchiġiiyaqsimammatun upkuaŋa atanniqsimaviata Taavruma qiḷaŋmiittuam, qanuq ilivsi atanniqsimat­quŋitchusi God-mun, suli iñuich atanniqsimatqugaluaqtuat pitchaiḷira­ġisi.
\p
\v 14 [Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi iḷisaurriich pitquranik, Pharisees-lu, ukpiŋŋuaqtuasii. Qanuq ivayaqtuġuugisi uiḷgaŋaruat, tigligaiv­ḷugiḷḷu igluŋiññik, aasii taimma maniugaqsivḷusi nakuurualivḷusi taki­ruanik aŋaayyuvlusi. Taamna pisigilugu, tatavsausiaksraqsi pigiił̣haaġ­niaqtuq.]
\p
\v 15 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi iḷisaurriich pitquranik, Pharisees-lu, ukpiŋŋuaqtuasii, qanuq kukiḷuktusi immakullu nunakullu atausiuramik-unnii mumiksitchisukłusi. Aasii mumiksitanikavsiuŋ, ilivsi pasirauyumiñaqsiḷaavsaaqsiññaġiksi nagliksaaġviŋmuŋniksramun ilivsisuttauq.
\p
\v 16 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi, ayauŋaruatun aullarrit. Iḷisaur­risuurusi kiñaliqaa unniqsuqłiigumi ukpiġnaqsiḷiġlugu atuġlugu uqaluk aŋaayyuvikpak, pasiñaġumiñaiññivḷugu taŋŋiŋitpagu unniqsuqłiisini. Suli iḷisaurrimmiusi kiñaliqaa aŋiuqsiyumiñaiññivḷugu unniqsuqłiiñmi­ñik atuqpagu uqaluk manik kaviqsuaq suġauttaġikkaŋa aŋaayyuvik­paum.
\v 17 Ilivsi isumalluaġiitchuasii. Sivuniqsiḷguitkisi iḷisaurrutisi. Nalliak naumałhaaqpa? Manik kaviqsuaq naagga aŋaayyuvikpak maniŋmik kaviqsuamik ilaaguaqsiḷḷaruaq God-mun?
\v 18 Aasii iḷisaurrisuummiusisuli, Iñuk kiñaliqaa unniqsuqłiikpan ukpiġ­naqsiḷiġlugu atuġlugu uqaluk ikipkaivik, pasiñaġumiñaiññivḷugu taŋŋi­ŋitpagu unniqsuqłiisini. Suli iḷisaurrimmiusi kiñaliqaa aŋiuqsiyumi­ñaiññivḷugu unniqsuqłiunmiñik atuqpagu uqaluk, aitchuutauruq ikip­kaiviŋmi.
\v 19 Qanutun sivuniqsiḷguisigirusi iḷisaurrutivsiññik. Nalliak naumał­haaqpa? Aitchuun naagga ikipkaivik ilaaguaqsiḷḷaruaq aitchuunmik God-mun?
\v 20 Tavraasii iñuum atuqamiuŋ uqaluk ikipkaivik unniqsuqłiikami, tasamma taputigai aitchuutit ikipkaiviŋmiittuat.
\v 21 Suli iñuum unniqsuqłiikami atuqługu uqaluk aŋaayyuvikpak, tapu­timmigaa God ittuaq tavrani.
\v 22 Suli iñuum unniqsuqłiikami atuqługu uqaluk qiḷak, unniqsuqłiiruq taputivlugu God-im aquppiutaŋa taamnalu aquppiruaq tavrani.\x + \xo 23.22 \xt Is 66.1; Mt 5.34.\x*
\v 23 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi iḷisaurriich pitquranik, Pharisees-lu, ukpiŋŋuaqtuasii. Ilivsi quliŋŋuġutiŋiññik mikiniqsraqpiatchiat nau­riavsi niġiñaqtuat aitchuisuurusi God-mun, aasii kamagiŋił̣ł̣ugich nau­małhaaqtuat iḷisaurrutiŋich pitqurat, pitqiksiġautairrun nagliktuullu, ukpiġnaullu. Taapkua piraksraġiŋagaluaġisi, allallu tamatkua piḷugich.\x + \xo 23.23 \xt Lv 27.30.\x*
\v 24 Piḷġusiqsi tainnainman, iñuktun ittusi imiksriuqtuatun qupilġuiyau­tituġniallaan aasii iivḷugu pikukturuaq kakakti. Iḷumun ayauŋarusi aul­larrit.
\p
\v 25 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi iḷisaurriich pitquranik, Pharisees-lu, ukpiŋŋuaqtuasii. Qanuq ittusi qallugauratun puggutauratullu salummaqtauruatun qaałhiñaŋich, iḷuvsiññi imaqallavsi salumaitchua­mik ivayaqtuunmik piḷḷatunmiglu.
\v 26 Ilivsi ayauŋaruasii Pharisees, salummaqqaaqsiuŋ iḷua qallugauram, aasii siḷataa salumaniaġmiuq.
\p
\v 27 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi iḷisaurriich pitquranik Pharisees-lu, ukpiŋŋuaqtuasii. Qanuq ittusi qatiqsaqtatun iḷuvviviksun, siḷa­tiŋich qiñiyunaqsaqługich, aasii iḷuanni siḷivinŋavlutiŋ iḷuvġich sauni­ŋiññik iluqaaniglu auruamik.\x + \xo 23.27 \xt Ac 23.3.\x*
\v 28 Tavraptauq ilivsi qaałhiñavsigun qiññaqaġmiusi nalaunŋaruaguvlusi iñuŋnun, aasii iḷuvsiññi siḷivinŋarusi ukpiŋŋuaġutinik piḷuutiniglu.
\s1 Jesus Uqautigigaa Tatavsausiaksrautaat
\r (Luke 11.47-51)
\p
\v 29 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi iḷisaurrit pitquranik, Pharisees-lu, ukpiŋŋuaqtuasii. Qanuq iḷuvviviḷiuqtusi nakuusivḷugich uqaqtiŋi­ñun God-im, suli qiñiyunaqsaqługich nappaqutaŋich iñuich nalaunŋa­ruat,
\v 30 uqaqłusi, Iñuuqatauŋagupta taimani maŋŋuuptiŋnun, piqasiqsuuti­yumiñaiñŋagaluaqtugut ilaiññun tuquġaiñiġmi uqaqtiŋiñik God-im.
\v 31 Tainna uqaqavsi, ilivsiññik iḷaurualirusi maŋŋuuvsiññun iñuaqtuq­tuanun uqaqtiŋiñik God-im.
\v 32 Kiasii naatitchiuŋ maŋŋuuvsi aullaġniikkaŋat.
\v 33 Ilivsi nimiġiat. Ilivsi piayaaŋich tuqunaqaqtuat nimiġiat. Qanuġlugu naŋaġumiñaipiaġiksi nagliksaaġviŋmuktitauniksraq.\x + \xo 23.33 \xt Mt 3.7; 12.34; Lk 3.7.\x*
\v 34 Tavra uqallautigivsi. Tilisiñiaqtuŋa ilivsiññun uqaqtiŋiñik God-im isumaturuaniglu iñuŋnik, iḷisaurriñiglu. Iḷaŋich tuqunniaġisi kikiak­tuutilugiḷḷu aŋarrauranun, aasiisuli iḷaŋich ipiġaqtuġniaġisi aŋaayyu­vivsiññi, suli pigruqtitaġlugich nunaaqqiñiñ nunaaqqiñun.
\v 35 Ilivsi iñuich tatavsaqtauyumausi iñuaqtuġnivsigun nalaunŋaruanik iñuŋnik iñuktauniŋaniñqaŋa patchisaitchuam Abel-gum iñuktauniŋa­nunaglaan Zechariah-m Barachiah-m iġñiŋata, iñuktaġikkavsi aŋaay­yuvikpaŋmi, akunġagni inivḷu ilaaguaqtauruam God-mun, ikipkai­viuvlu.\x + \xo 23.35 \xt a Gn 4.8. b 2 Ch 24.20-21.\x*
\v 36 Iḷumun uqallautigivsi, tamatkunuuna iluqaisigun tatavsaqtauniaq­tusi ilivsi iñuuruasii paŋmapak.
\s1 Jesus Piviuttaġigaa Jerusalem
\r (Luke 13.34-35)
\p
\v 37 Jerusalem-miut. Yaqhii Jerusalem-miuguruasii, tuquġairuasii uqaqtiŋiñik God-im, uyaġagniglu miḷḷuuqługich tamatkua God-im tili­raŋi ilivsiññun. Qanutun akulaisigilugu katitchumiñaġaluaġaġigivsi ilu­qasi atautchimun, tiŋmiatun katitchiruatun piayaamiñik isaqquŋmi ataaŋnun, aasii pisulaitchusi.\x + \xo 23.37 \xt 1 K 19.10; Jr 2.30.\x*
\v 38 Uvva, iglusi suksraaqtaupiallagniaqtut suġauttaiqsaulutiglu.
\v 39 Qanuq uqallautigivsi, taututqikkumiñaitkivsiŋa uqallakkumiñaqsiḷ­ġataġlusi, God-im piḷḷuataqtilliuŋ iñuk qairuaq pisivlugu Ataniq.\x + \xo 23.39 \xt Ps 118.26.\x*
\c 24
\s1 Jesus Uqautigigaa Suksraunġiqsauniksraŋa Aŋaayyuvikpaum
\r (Mark 13.1-2; Luke 21.5-6)
\p
\v 1 Jesus qimaaqsimmagu aŋaayyuvikpak, iḷitchitquraisa qaivḷutiŋ uvyaqiŋagaat aŋaayyuvikpaum iniŋiññik.
\v 2 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Tamarra tautukpisigik tamatkua ilu­qaisa? Iḷumun uqallautigivsi, uyaġaqaġumiñaitchuq atautchimikunnii qalliqaqtuamiktauq allamik uyaġagmik ulġutauyumiñaitchuamik.
\s1 Iłuiḷḷiuġutit Nagliksaaqtirrusiallu
\r (Mark 13.3-13; Luke 21.7-19)
\p
\v 3 Tavra Jesus aquppipkaqtillugu Iġġiani Olives, iḷitchitqurat ullaŋa­gaat iñuił̣aami uqaqłutiŋ, Uqallauttutigut, qakugu taamna piñiaqpa aŋaayyuvikpaŋmun? Suli sumik nalunaiñŋutaqaġniaqpa qaiñiksran, isuksraŋalu nunam?
\p
\v 4 Tavra Jesus kiuŋagai, Qaunagisitchi sagluqipkaġnasi.
\v 5 Qanuq iñugiaktuat iñuich qaiñiaqtut uvaŋauŋŋuaqtuat uqaġlutiŋ Uvaŋa Christ-guruŋa, aasii iñugiaktuat sagluqilugich.
\v 6 Tusaaguvsi aŋuyaktuanik, qanitkaluaqpata naagga uŋasikkaluaq­pata, iłuiḷḷiuġutiginagich. Tamatkua piruksraurut, aglaan sivuniġiŋit­kaat isuksraq tikiññiḷugu.
\v 7 Nunauruat aŋuyagniaqtut allanun nunauruanun. Suli umialiqaqtuat aŋuyagniaqtut allanun umialiqaqtuanun. Nunasuli aularaġaġniaqtuq sumipayaaq, iñuiḷḷu paniġniaqtut niqaiḷḷiuġlutiŋ.
\v 8 Tamarra tamatkua aullaqisaaŋich isumaaġutit piruksrauruat Christ-guruaq qaiŋaiñŋaan.
\p
\v 9 Tavraasii iñuich tigutaaġniaġaasi tatavsaqtautqulusi, tuqullusiḷu. Suli iñupayaat uumiginiaġaasi pisigiluŋa.\x + \xo 24.9 \xt Mt 10.22.\x*
\v 10 Tavraasii iñugiaktuat iñuich ukpiġutaiġñiaqtut, suli aitchuutigira­ġautilutiŋ avanmun, uumikkutiliġḷutiglu avanmun.
\v 11 Aasiivsauq iñugiaktuat uqaqtauŋŋuaqtuat God-mun iñukpalliġñiaġ­miut aasii sagluqilugich iñugiaktuat iñuich.
\v 12 Suli pisigilugu piḷuusiqutim iñugiaksiñiŋa, iñugiaktuat iñuich piviut­taqqutaiqsaiññaġniaqtut.
\v 13 Aglaan iñuk igḷutuutiruaq nagliksaaqtitauniġmik iñuuniqtutilaami­sun, annaurrauniaqtuq.\x + \xo 24.13 \xt Mt 10.22.\x*
\v 14 Aasii manna tusaayugaaġiksuaq God-im atanniqsimmataa iñuŋnun alġaqsruutauniaqtuq iluqaani nunapayaami, quliaqtuaguluni nunapa­yaanun, aasii tavrani nunam isua tikiññiaqtuq.
\s1 Naġġutchautiqpak
\r (Mark 13.14-23; Luke 21.20-24)
\p
\v 15 Taiguaqtuaq iñuk ukuniŋa kaŋiqsiḷi. Tautugniaġiksi naġġutchag­napiaġataqtuaq salumaiḷḷisauluni inillaummiruaq aŋaayyuvikpaŋmi iniksraġiŋisamiñi, Daniel-gum uqaqtaata God-im uqautigiŋakkaŋa.\x + \xo 24.15 \xt Dn 9.27; 11.31; 12.11.\x*
\v 16 Tautukkuvsiuŋ taamna, tavrani tamatkua Judea-miittuat pigruġlich iġġiñun.
\v 17 Iñuksuli aniiqsuaqtuaq iglumi qaaŋani iñaviqqutchiġñani atqaġumi saagaksraisuqsaġluni sumik iglumi iḷuaniñ.\x + \xo 24.17-18 \xt Lk 17.31.\x*
\v 18 Aasiivsauq iñuk nautchiaqaġviŋmi savaktuaq iglumiñuŋnani saak­kiutiyaqtuġuglugu annuġaani.
\v 19 Taipkua uvlut tikitpata, yaqhiikkaluaq aġnaq siŋaiyauniġumi, miq­łiqtuuraqaqtuaġlu piḷgusiŋaitchuanik.
\v 20 Aŋaayyusitchi pigruġniksraqsi ukiukuaquŋiḷḷugu naagga Savaiññi­kun.
\v 21 Taipkunanikiataŋ uvluni iñuich nagliksaałhamaaġniaqtut qaŋapaŋ­miñ God-imqaŋa savaŋmagu nuna. Aasii tainnatun nagliksaaqtigitqik­kumiñaiñmiut aquagun taavruma.\x + \xo 24.21 \xt Dn 12.1; Rev 7.14.\x*
\v 22 Aasii Atanġum iñukłiḷaaŋisuaqpagich taipkua uvlut, kiñaliqaa iñuu­yumiñaitchuq. Aglaan pisigilugich God-im piksraqtaani ilaan iñukłi­ḷaaġniaġai uvlut.
\p
\v 23 Tavraasii kialiqaa uqallautikpasi inna, Tautuksiuŋ, uvva Christ, naagga, Ikka ikaniittuq, ukpiġinagu.
\v 24 Qanuq Christ-guŋŋuaqtuat uqaqtauŋŋuaqtuallu God-mun iñukpal­liġñiaqtut savaglutiŋ aliuġnaqtuanik kamanaqtuanik nalupqinaiġñiaq­ługu kiutilaaqtiŋ, asiñuutiniaqsaalugich God-im piksraqtaaŋi, sagluqi­yumiñaġumisigik.
\v 25 Uvva, kilikkivsi piyumaaqtuat sivuanni.
\p
\v 26 Tavraasii iñuich uqallautikpasi, Amma, Christ nunagluktuamiit­tuq, ullaksaalugnagu. Uqallakpata, Amma, iriqsimaruq uvani, ukpiġi­nagu.\x + \xo 24.26-27 \xt Lk 17.23-24.\x*
\v 27 Qanuq Iġñiŋa Iñuum qaiñiaqtuq igniġuuqpatittuatun paaŋŋamiñ, aasii qaummaġiksivḷugu ualiñaaq.
\p
\v 28 Sumipayaaq siḷu itpan, tavrani inniaġmiut tiŋmiaqpaich kasima­lutiŋ.\x + \xo 24.28 \xt Lk 17.37.\x*
\s1 Qaiñiksraŋa Iġñiŋata Iñuum
\r (Mark 13.24-27; Luke 21.25-28)
\p
\v 29 Tavra taipkunani uvluni, pianikpan taamna iłuiḷḷiuġutiqpak, siqiñiq taaqsiñiaqtuq, tatqiġḷu qaummaġiŋaiġñiaqtuq. Suli uvluġiat katagniaqtut, suli qaummatit siḷamiittuat uniuqtinniaqtut inimiŋniñ.\x + \xo 24.29 \xt a Is 13.10; Jl 2.10,31; 3.15; Rev 6.12. b Is 13.10; Ez 32.7; Jl 2.10; 3.15. c Is 34.4; Rev 6.13. d Jl 2.10.\x*
\v 30 Tavrani nalunaiñŋutaŋa Iġñiŋata Iñuum niptaġniaqtuq qiḷaŋmi. Tavraniasii iluqaġmiŋ iñupayaaŋi nunam isumaaqpagniaqtut, tautuk­kumirruŋ Iġñiŋa Iñuum qairuaq nuvuyaŋigun qiḷaum, suaŋŋatiqaġluni qaumaniqpaqaġluniḷu.\x + \xo 24.30 \xt Dn 7.13; Rev 1.7.\x*
\v 31 Aasii kamanaqtuaq nipauqłuktaun nivliqpan atautchimuquriḷuni, ilaan tiliñiaġai isaġuliŋni, aasii ilaisa katinniaġaich ilaan piksraqtaaŋi sumiḷḷiqaa nunapayauraniñ.
\s1 Iḷisaksraq Fig Napaaqtumiñ
\r (Mark 13.28-31; Luke 21.29-33)
\p
\v 32 Fig-nik siiġñaqaqtuamiñ napaaqtumiñ iḷitchisitchi. Qisiqsiutiŋi qituglimmata, akutuqpalivḷuniḷu, iḷisimarusi upinġam qallisilaaŋanik.
\v 33 Tavra ilivsi tainnatuttauq tautukkuvsigik tamatkua nalaurraqsik­pata, iḷisimaniaqtusi Iġñiŋa Iñuum qallisilaaŋanik qallipiaġataqłuni.
\v 34 Iḷumun uqallautigivsi, ukua iñuich tuquanigniaŋitchut iluqaisa tamatkua nalaunŋaunnagich.
\v 35 Qiḷaglu nunalu piiġñiaqtuk, aglaan uqalutka piiġumiñaitchut.
\s1 Iñupayauram Nalugaa Uvluq Ikarraġlu
\r (Mark 13.32-37; Luke 17.26-30, 34-36)
\p
\v 36 Iñupayaam nalugaa taimña uvluq ikarraġlu tamatkua nalaurvik­srautaat. Isaġulgitchunnii qiḷaŋmiittuat, Iġñiŋatalu Iñuum, nalugaat. Aapam kisimi iḷisimagaa.
\v 37 Iñuich iñuuniaġusiatiktun Noah iñuumman, iñuich iñuusiqaġniaġ­miut Iġñiŋa Iñuum qaikpan.\x + \xo 24.37 \xt Gn 6.5-8.\x*
\v 38 Qanuq taipkunani uvluni sivuani uliqpaum iñuich niġigayuktut, imiġayuktullu, katirrusiqisuurullu, uvlumunaglaan Noah-m isiġvianun umiaqpaŋmun,
\v 39 sumik naluŋarut piyumaaqtuamik uliqpaŋmun, pisaġilġataqtillutiŋ iluqaġmiŋ. Tainnatun inniaqtuq qaiñiŋa Iġñiŋata Iñuum.\x + \xo 24.39 \xt Gn 7.6-24.\x*
\v 40 Tavra iññuk malġuk nautchiaqaġviŋmiinniaqtuk, igḷua tigurauniaq­tuq, aasii igḷua qimaktauluni.
\v 41 Aġnak malġuk palauvaksriuġniaqtuk palauvviviŋmi, igḷua tigurau­niaqtuq, aasii igḷua qimaktauluni.
\v 42 Quviqtaiḷisitchiasii, qanuq iḷisimaŋitchusi uvluanik Atanivsi qaġġi­viksraŋan.
\v 43 Aglaan iḷisimalugu una. Igluqpiraqti iḷisimaŋagumi suqpatigun unnuami tigligayuktim qaiñiaqtilaaŋanik, siqunayaitchuq, aasii igluni tigligayuktimun siqumutiluni isiqtinŋiḷḷugu.\x + \xo 24.43-44 \xt Lk 12.39-40.\x*
\v 44 Tavraptauq ilivsi itqanaitchuksraummiusi, qanuq Iġñiŋa Iñuum qai­ñiaqtuq ikarrami niġiugvigiŋisavsiññi.
\s1 Ukpiġnaqtuaq Naagga Ukpiġnaitchuaq Kivgaq
\r (Luke 12.41-48)
\p
\v 45 Kiuniaqpaasii ukpiġnaqtuaguvluni isumaturuaguvluniḷu kivgaq? Taamnauniaqtuq kivgaq atanġata qaukłiḷiutiniakkaŋa allanun kivga­nun niqiksritqulutiŋ piñaqsikpan.
\v 46 Quviasugli taamna kivgaq atanġata qaigumi paqinniaqtaŋa tainna savaktuagulugu.
\v 47 Iḷumun uqallautigivsi, ilaan atanniutiniaġaa iluqaiññun suġaliġmi­ñun.
\v 48 Aglaan taamna piḷuktuaq kivgaq isumaaqsigumi inna, Ataniġaimña qaiḷḷaigutiruq,
\v 49 aasii anaumiaqsiḷugich kivgauqatini, niġimmiuquvva imiqatigivlu­giḷḷu imiqtit,
\v 50 atanġa taavruma kivgam qaiñiaqtuq uvlumi niġiugiŋisilluni ilaanun, ikarramiḷu nalukkaŋani.
\v 51 Aasii atanġata qaigumi tatavsapiaġataġniaġaa, piqasiutilugu ukpiŋ­ŋuaqtuanun. Tavrani iñuich qianiaqtut tiriqtinniaġaiḷḷu kigutitiŋ.
\c 25
\s1 Uuktuun Qulitigun Niviaqsiatigun
\p
\v 1 Taivrumani uvlumi, iñuich atanniqsimapkaqtuat Taavrumuŋa qiḷaŋmiittuamun inniaqtut qulitun niviaqsiatun, tiguvlugich qul­lisiŋ aullaqtuatun paaqsaqługu uiksraun.\x + \xo 25.1 \xt Lk 12.35.\x*
\v 2 Tallimat taapkunani isumatupiaŋitchuat, aasii tallimattauq isumatu­ruaguvlutiŋ.
\v 3 Isumatupiaŋitchuat pikamisigiŋ qullisiŋ, uqsritqiutiksraiḷaġniqsut.
\v 4 Aglaan isumaturualli uqsritqiutiksraligaaġniġaich qullisiŋ.
\v 5 Tavra uiksraun qaiḷḷaiġutipkaqługu niviaqsiat nayaŋaġaluaqamiŋ siquŋarut.
\p
\v 6 Tavra unnuaq qitiqqaġman nivliqsut, Marra uiksraun. Qaisitchi paaqsiuŋ.
\v 7 Tavra qulit niviaqsiat iluqaġmiŋ makinŋarut aasii tatqikł̣ugich qulli­siŋ.
\v 8 Tavra isumatupiaŋitchuat uqallaŋarut isumaturuanun, uqsriutiksrit­chigut. Qullivut marra qamiaqsirut.
\v 9 Isumaturuagutiŋisa kiugiññaŋagaich, Iḷaanniuvagut naamaniaŋitki­siuraaġmiugut uvaptiŋnullu ilivsiññullu. Aullaqsiññaġitchi tuniaksra­liŋnun aasii tauqsiġḷusi uqsruksravsiññik.
\v 10 Tavra isumatupiaŋitchuat niviaqsiat tauqsiġiaqtillugich uqsriutiksra­miŋnik uiksraun qaiŋaruq, aasii taapkua tallimat itqanaitchuat isuma­turuat isiqatigillaksiññaqługu katirrusiqinikun niqinaqiniaqtuanun, aasii upkuaq umikługu.
\p
\v 11 Aquvatigulli alġaiŋich niviaqsiat qaiŋammiut. Ququulaŋarut, Ataniiq, Ataniiq, upkuiġutisigut.\x + \xo 25.11-12 \xt Lk 13.25.\x*
\v 12 Ilaan kiuŋagai, Nalupiaġivsi.
\v 13 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Quviqtaiḷisitchi, qanuq nalugiksi uvluq naagga ikarraq Iġñiŋan Iñuum qaġġiviksraŋa.
\s1 Uuktuun Piŋasutigun Kivgatigun
\r (Luke 19.11-27)
\p
\v 14 Taivrumani uvlumi, iñuich atanniqsimapkaqtuat Taavrumuŋa qiḷaŋmiittuamun inniaqtut kivgaŋisun iñuum aullaaqsiruam. Qaitqu­ŋagai kivgani aasii qaunaksriḷiutivlugich suġauttamiñun.\x + \xo 25.14-30 \xt Lk 19.11-27.\x*
\v 15 Iñullaa aitchuŋagaa piḷḷatilaallaaŋatun. Atausiq kivgaq aitchuŋagaa 5,000 taalanik. Tuglia aitchuŋagaa 2,000 taalanik. Aasii allasuli 1,000 taalanik. Aasii aullaqłuni.
\v 16 Taamna kivgaq aitchuusiaqaqtuaq 5,000 taalanik aullaqłuni tav­rauvvaa tauqsiġñiutigiŋagai manniusiani, aasii piññautigivlugich 5,000 taalavsaanik.
\v 17 Tainnatuttauq, taamna tugliuruaq kivgaq aitchuusiaqaqtuaq 2,000 taalanik piññaŋaruq 2,000 taalavsaanik.
\v 18 Aglaan taamna kivgaq aitchuusiaqaŋaruaq 1,000 taalanik aullaŋa­ruq, nivakługu nuna iriŋagai ataniġmi maniŋi.
\p
\v 19 Tavra sulluataġman atanġat taapkua kivgat utiŋaruq aasii mak­piġarriqutiaqsivḷugich.
\v 20 Tavra taamna kivgaq aitchuusiaqaŋaruaq 5,000 taalanik saavinŋa­ruq, qaitchivḷugu 5,000 taalavsaanik. Ataniiq, qaitchiŋakkaġma 5,000 taalanik, uvva piññavsaaqtuŋa 5,000 taalavsaanik.
\v 21 Ilaan atanġata uqallautiŋagaa, Piḷḷuataqtutin, nakuuruatiin ukpiġ­naqtuatiillu kivgaaq. Ukpiġnaŋarutin aŋalatchiñipkun manił̣auranik, inillagniaġikpiñ aŋalatchiḷḷasiḷutin manisalagnik. Qaiḷutin quviasuqati­giyaqtuŋŋa.
\v 22 Aasiivsauq taamna kivgaq aitchuusiaqaŋaruaġli 2,000 taalanik saa­vinŋammiuq. Ataniiq, qaitchiŋagiŋma 2,000 taalanik. Uvva piññav­saaqtuŋa 2,000 taalavsaanik.
\v 23 Atanġata uqallautiŋagaa, Piḷḷuataġniqsutin, nakuuruatiin ukpiġ­naqtuatiillu kivgaaq. Ukpiġnaŋarutin aŋalatchiñipkun manił̣auranik, inillagniaġikpiñ aŋalatchiḷḷasiḷutin manisalagnik. Qaiḷutin quviasuqati­giyaqtuŋŋa.
\v 24 Tavrali kivgaq aitchuusiaqaŋaruaq 1,000 taalanik saavinŋammiuq, aasii uqallakłuni, Ataniiq, iḷisimagikpiñ suamaruatiin iñuk, kivrisuuv­lutin palauvaksranik nautchirriġvigiŋaisaġnun, katitchisuuvlutillu palauvaksranik kanġaqsruivigiŋisaġniñ.
\v 25 Tavraasii sivuuġavluŋa aullaŋaruŋa, aasii iriqługich manisalaktin nunamun. Uvva pisin pigigitin.
\v 26 Tavra atanġata kiuŋagaa, Piḷuktuatiin iqiasuuruatillu kivgaaq. Iḷisi­maŋagaluaqtutin kivrisuutilaamnik nautchirriġvigiŋaisamnun, suli katitchisuutilaamnik palauvaksranik kanġaqsruivigiŋisamnun.
\v 27 Tavra ilivich manitka ikiyumiñaŋagaluaġitin naggutinnagnaqtua­mun maniqaġviŋmun, aasii qaiguma aitchuusiaqaġluŋa taapkuniŋa uvaŋa pimñik, naggutiŋiññiglu.
\v 28 Tavra pisigik taapkua manisalaich ilaaniñ, aasii aitchuutigilugich taavrumuŋa maniqaqtuamun 10,000 taalanik.
\v 29 Kiñaliqaa aŋalatchiḷḷuataqtuaq aitchuusiamiñik aitchuusiaqavsaaġ­niaqtuq, aasii sippaksraqaġmiḷuni. Aglaan taamna naurrutinnaŋit­chuaq mikiruuraqunnii pigikkaŋa piiqsauniaqtuq ilaaniñ.\x + \xo 25.29 \xt Mt 13.12; Mk 4.25; Lk 8.18.\x*
\v 30 Aasiiḷi una anniqsuutauŋitchuaq kivgaq igitchiuŋ taaġniqsramun. Tavrani iñuich qianiaqtut tiriqtinniaġaiḷḷu kigutitiŋ.\x + \xo 25.30 \xt Mt 8.12; 22.13; Lk 13.28.\x*
\s1 Nation-guruat Isivġiusiaksraŋat
\p
\v 31 Tavra Iġñiŋa Iñuum qaikpan umialiguġluni, piqatigilugich ilu­qaisa isaġulgich, tavrani ilaa aquvinniaqtuq kamanaqtuani umialguni­kun aquppiutamiñi.\x + \xo 25.31 \xt a Mt 16.27. b Mt 19.28.\x*
\v 32 Nation-guruat iñupayaat sivuġaanun katinniaqtut, aasii ilaan aviŋ­niaġai imnaiḷiqiri avgiruatun imnaiñik imnaiñiñ nagruliŋniñ,
\v 33 Aasii ilaan inillagniaġai imnaich taliqpiŋmi tuŋaanun, aglaalli nag­ruqaqtuat saumiŋmi tuŋaanun.
\v 34 Tavrani Umialik uqallagniaqtuq taapkunuŋa taliqpiŋmi tuŋaaniit­tuanun, Qaisitchi, iviġaumakkusiaqaqtuasii Aapamniñ, kiŋuvaannak­taaġisiuŋ God-im atanniqsimavia ini itqanaiyaaguruaq ilivsiññun nunaqaŋa savaagumman.
\v 35 Qanuq kaaktuaguŋaruŋa aasii niqiksriñŋagivsiŋa. Imiġuksiuŋaruŋa aasii imiksriñŋagivsiŋa. Iglaaguŋammiuŋa aasii paġlaŋagivsiŋa aimaaġvivsiññun.\x + \xo 25.35-40 \xt Ez 18.7.\x*
\v 36 Annuġaagiñŋaruŋa aasii annuġaaqtinŋagivsiŋa. Naŋinŋaruŋa aasii qaunagiŋagivsiŋa. Tigutaaġviŋmiinŋaruŋa aasii ullaŋagivsiŋa.\x + \xo 25.36 \xt He 13.3.\x*
\v 37 Tavrani iñuich nalaunŋaruat kiuniaġaat, Ataniiq, qaŋa tautuŋavisi­giñ kaakavich aasii niġipkaqłutin, naagga imiġuktillutin aasii imiqtiłłu­tin?
\v 38 Suli qaŋa tautuŋavisigiñ iglaagukavich aasii paġlavlutin aimaaġviv­siŋñun, naagga annuġaaksraiññavich aasii annuġaaqłutin?
\v 39 Suli qaŋa tautuŋavisigiñ naŋinnavich naagga tigutaaġviŋmi inna­vich, aasii takuvlutin?
\v 40 Tavrali Umialgum kiuniaġai, Iḷumun uqallautigivsi, savaaġikavsiuŋ atautchimununnii naglignaġniqsramun makua aniqatiima iḷaŋannun, ilivsi savaaġiŋagiksi uvamnun.
\v 41 Tavraliasii ilaan uqallautiniaġai taapkua saumiŋmi tuŋaanniittuat, Aullaġitchi uvamniñ, ilivsi suksraunġiqsauniaqtuasii isuitchuamun igniġmun itqanaiyaaguŋaruamun Tuunġaġmun, isaġuliŋiñullu.
\v 42 Qanuq kaaktuaguŋaruŋa aasii aitchuŋaitkivsiŋa niqimik, Imiġuk­siuŋammiuŋa aasii aitchuŋaitkivsiŋa imiksramnik.
\v 43 Iglaaguŋagaluaqtuŋa paġlaŋaitkivsiŋa aimaaġvivsiññun. Annuġaa­giḷḷiuŋaruŋa annuġaaksriñŋiñmigivsiŋa. Naŋinŋaruŋa, tigutaaġviŋ­miinŋaruŋalu aasii takuŋaitkivsiŋa.
\v 44 Tavraptauq iliŋisa kiuniaġaat, Ataniiq, qaŋa tautuŋavisigiñ kaaktil­lutin naagga imiġuksiupkaqłutin naagga iglaagupkaqłutin annuġaak­sraisillutin naagga naŋinnavich, naagga tigutaaġviŋmi innavich aasii ikayuŋił̣ł̣utin?
\v 45 Tavra umialgum kiuniagai, Iḷumun uqallautigivsi, ikayuġuŋiññav­siuŋ atausiqunnii makua iḷaŋat naglignaqtuat, ikayuġuŋiñŋagivsiŋa.\x + \xo 25.45 \xt 1 Co 8.12.\x*
\v 46 Tavra iliŋich tatavsaqtauniaqtut isuitchuamun, aglaalli nalaunŋa­ruat isuitchuamun iñuuniaqtut.\x + \xo 25.46 \xt Dn 12.2.\x*
\c 26
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Jesus
\r (Mark 14.1-2; Luke 22.1-2; John 11.45-53)
\p
\v 1 Tavra Jesus naannamigich iluqaisa tamatkua iḷisaurrutit, ilaan uqallautiŋagai iḷitchitqurani,
\v 2 Iḷisimarusi uvluk malġuk pianikpaŋnik Qulaurrusiqiviŋmun itqaun tikiññiaqtuq, aasii Iġñiŋa Iñuum aitchuutauniaqtuq kikiaktuurrautqu­lugu aŋarrauramun.\x + \xo 26.2 \xt Eñ 12.1-27; Dt 16.1-8.\x*
\p
\v 3 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich umialiŋnaŋiḷḷu Jew-guruat katinŋarut igluqpaŋanun aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata, atiqaqtuam Caiaphas-mik.
\v 4 Aasii sivunniugaqsivḷutiŋ atautchimi tigutaallasiñiaqsaqługu Jesus nalunautchiḷutiŋ, aasii tuqullugu.
\v 5 Tavra uqallaŋarut, Niqinaqiŋŋaisaaglaan piññagu, tuavaallakpiaqtut iñuich.
\s1 Jesus Tivraġiksaġaa Bethany-mi
\r (Mark 14.3-9; John 12.1-8)
\p
\v 6 Tavra Jesus Bethany-miinman isiġmiupkaqługu igluani Simon kiḷ­ḷiġruaqtuqtuam,
\v 7 aġnaq ullautiŋaruq ilaanun piqaqłuni misuġuqtuunmik uyaġagmik akisupiaġataqtuamik tivraġiksaunmik. Aasii kuviŋagaa Jesus niaqua­nun, niġipkaqtillugu.\x + \xo 26.7 \xt Lk 7.37-38.\x*
\v 8 Tavra iḷitchitqurat tautukamirruŋ, piavsaŋarut uqaqłutiŋ, Summan asiñun tivraġiksaun atuqpa?
\v 9 Qanuq una tivraġiksaun tuniyumiñaŋagaluaqtuq manisalaŋnun, aasii aitchuutigilugich maniich iḷiappauruanun.
\v 10 Tavra Jesus, nalunaigivlugu taamna uqallautiŋagai, Summan isu­maaluksaaqpisiuŋ aġnaq? Qanuq savaaqaŋaruq savaalluatapiamik uvamnun.
\v 11 Ataramik nayuqtigigisi iḷiappauruat, aglaan uvaŋa nayuqtiginiaŋit­kivsiŋa ataramik.\x + \xo 26.11 \xt Dt 15.11.\x*
\v 12 Kuvikamiuŋ una tivraġiksaun timimnun savaaġigaa itqanaiyautauv­lugu iḷuvġuniksramnun.
\v 13 Iḷumun uqallautigivsi, sumipayaaq manna tusaayugaaġiksuaq alġaqsruutaukpan nunapayaani, aġnam savaaġiŋaraa quliaqtuaguniaq­tuq itqaummatauluni ilaanun.
\s1 Judas Aŋiqtuq Aitchuutigisukługu Jesus
\r (Mark 14.10-11; Luke 22.3-6)
\p
\v 14 Tavra iḷaŋat qulit malġuk iḷitchitqurat, atiqaqtuaq Judas Iscariot-mik, aŋaayyuliqsiqpaŋnuŋaruq
\v 15 aasii uqallakłuni, Sumik aitchuġniaqpisiŋa aitchuutigigupku Jesus ilivsiññun? Tavra akiḷiñŋagaat iñuiññaq qulitun maniŋñik.
\v 16 Tavra tavraŋŋaaglaan Judas ivaqłiaŋaruq piviksramik aitchuutigi­sukługu Jesus.
\s1 Jesus-lu Iḷitchitquraniḷu Niġirut Itqautim Qulaurrusiqiviŋmun Niqinaqiviani
\r (Mark 14.12-21; Luke 22.7-14, 21-23; John 13.21-30)
\p
\v 17 Sivullianni uvluŋisa Niqinaqivium Puvlaksautaitchuamik pun­niġmik, iḷitchitqurat ullaŋagaat Jesus apiġivlugu, Sumi itqanaiyaquvi­sigut qulaurrusiqiviŋmi nullautchiġviksraġnik?
\v 18 Ilaan kiuŋagai, Aullaġitchi nalaagun iñuŋmun iniqpaŋmiittuamun, aasii uqallautilugu, Iḷisaurri uqallaktuaq, Ikarraġa tikitchuq, qulaurru­siqiniq niġisukkiga uvaŋalu iḷitchitquratkalu igluŋni.
\v 19 Tavra iḷitchitqurat piŋarut Jesus piraksriutaatun inmiŋnun, aasii itqanaiyaqługu qulaurrusiqiniġmi nullautchiġviksraqtiŋ.
\p
\v 20 Unnuksraaġmagu, Jesus aquvinŋaruq niġġiviŋñun piqatigivlu­gich qulit malġuk iḷitchitqurani.
\v 21 Tavra niġiñiallaġmiŋ, Jesus uqallaŋaruq, Iḷumun uqallautigivsi, iḷavsi aitchuutiginiaġaaŋa.
\v 22 Tavra iliŋich isumaalipiaġataŋarut, aasii uqallallaagaqsivḷutiŋ ilaa­nun, Ataniiq, sivuniġiviŋa uvaŋa?
\v 23 Jesus kiuŋagai, Ilaaguruq taamna misuksiqatauruaq punniġmik uvamnun puggutauramun, ilaan aitchuutiginiaġaaŋa.\x + \xo 26.23 \xt Ps 41.9.\x*
\v 24 Iġñiŋa Iñuum tuquniaqtuq taŋŋiġḷugich aglausimaruat inmigun Bible-ni. Aglaan isumaaġutiqpaqaġli taamna iñuk aitchuutiginniktuaq Iġñiŋanik Iñuum. Iłuałhaaŋanayaqtuq taamna iñuk iñuuŋaitkumi.
\v 25 Judas, aitchuutigiriksrautaa, uqallaŋaruq, Iḷisaurrii, Uvaŋauva? Jesus uqallautiŋagaa, Tainna uqallaaniktutin.
\s1 Atanġum Nullautchiġvia
\r (Mark 14.22-26; Luke 22.14-20; 1 Corinthians 11.23-25)
\p
\v 26 Tavra niġiḷḷaġmiŋ Jesus tiguŋagaa punniq, aasii aŋaayyuvluni quyyatigivlugu aviŋagaa, aasii aitchuutigivlugu iḷitchitquranun uqal­lakłuni, Tigulugu niġġisiuŋ, tavra timiga.
\v 27 Suli tiguŋagaa qallugauraq, aasii quyaanikami God-mun, qaiñŋa­gaa ilaiññun, uqallakłuni, Imiġitchi tavraŋŋa, iluqasi.
\v 28 Tavra taamna auga maqipkaqtauyumaaqtuaq iñugiaktuanun. Taav­rumuuna God-im nalupqinaiġñiaġaa sivunniuġutini iñuŋnun suliqutigi­ŋaiġḷugich itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutiŋich.\x + \xo 26.28 \xt a Eñ 24.8; Zec 9.11. b Jr 31.31-34.\x*
\v 29 Uqallautigivsi imitqigñiaŋitchuŋa uumaŋŋa napaaqtuayaam siiġña­ŋan ivsaŋaniñ, tikilġataqtillugu taamna uvluq imiġniksraq nutaulugu piqatigilusi Aapama atanniqsimaviani.
\v 30 Tavra atuanikamiŋ aŋaayyunmik aniŋarut, Iġġimuksaqłutiŋ Olives-mun.
\s1 Jesus Uqautigigaa Piŋaiñŋaan Peter-m Piiḷaaġniksraŋa
\r (Mark 14.27-31; Luke 22.31-34; John 13.36-38)
\p
\v 31 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Iluqasi qimaŋniaġivsiŋa suksraaġ­luŋa uumani unnuami, qanuq aglausimaruq Bible-ni God uqallagniv­ḷugu inna, “Uvaŋa tuqunniaġiga imnaiḷiqiri, aasii imnaich siaminniaq­tut.”\x + \xo 26.31 \xt Zec 13.7.\x*
\v 32 Aglaan aŋipkaqtauganikkuma aullaġniaqtuŋa sivuvsiññi Galilee-mun.\x + \xo 26.32 \xt Mt 28.16.\x*
\v 33 Peter uqallaŋaruq Jesus-mun, Iluqaġmiŋ qimakkaluaqpatin suk­sraaġlutin, uvaŋa sumikunnii qimakkumiñaitkikpiñ.
\v 34 Jesus uqallautiŋagaa, Iḷumun uqallautigikpiñ, Anaqapak uvva pii­ḷaaġiniaġiŋma piŋasuni naluniḷuŋa tiŋmiaq nipatkaluaqtinnagu.
\v 35 Peter-m kiuŋagaa, Tuquqatigiraksraġigupkiñunnii, piiḷaaġiyumi­ñaitkikpiñ sumikunnii. Tainnaptauq uqallagaŋammiut iluqaġmiŋ iḷit­chitqurat.
\s1 Jesus Aŋaayyuruq Gethsemane-mi
\r (Mark 14.32-42; Luke 22.39-46)
\p
\v 36 Tavra Jesus aullaqatigiŋagai iḷitchitqurani inimun atiqaqtuamun Gethsemane-mik, aasii ilaan uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Aquvittitchi uvuŋa, ikuŋa aŋaayyuyaqtuġniaqtuŋa.
\v 37 Aasii piqasiutivlugich ilimiñun Peter-lu malġuglu iġñiŋik Zebedee-m, ilaa ipiqtutcharraqsiŋaruq iłuiḷḷiurraqsivḷuniḷu.
\v 38 Tavrani uqallaŋaruq ilaiññun, Isumaaliqpaił̣ł̣uŋa tuquaqsiruatunun­nii iḷiruŋa, tavraniittitchi, aasii quviqtaiḷiqasiġḷuŋa.
\v 39 Aasii taikuŋaqtaallakłuni isumaaqpaił̣ł̣uni ulġuŋaruq nunamun, aasii aŋaayyuvluni inna, Aapaaŋ, piyumiñaqpan, piiġuŋ nagliksaaġu­tiqpak uvamniñ, aglaattauq uvaŋa pisuutiŋił̣aaptun, aglaan ilivich pisuutiptun.
\p
\v 40 Tavra Jesus utiŋaruq piŋasunun iḷitchitquramiñun aasii tautuŋa­gai siñiktuat. Tavra uqallautiŋagaa Peter, quviqtaiḷiyumiñaiñŋavich atautchimiunnii ikarraġmi?
\v 41 Quviqtaiḷisitchi aŋaayyusitchiḷu, iḷaanni payaripkaqpiaqtusi ikł̣igut­chaktinniaġunmun. Iḷumun ilitqusisi piyummatiqaġaluaqtut, timisi sayaitchut.
\p
\v 42 Tavra Jesus aullavsaaŋaruq igḷuvlugu aasii aŋaayyuvluni, Aapaaŋ, pisuutigigupku nagliksaaqpaktuksrauluŋa, pisuutin piḷi.
\v 43 Tavra utaqqikamigich, tautuvsaaŋagai siñiktillugich, qanuq iriŋich pillitchiŋarut.
\p
\v 44 Tavra Jesus qimatqiŋagai, aullaqłuni aŋaayyuvsaaŋaruq piŋat­chiqł̣ugik, uqalugivlugich taapkuasuli uqaluich.
\v 45 Tavra uttaqiŋagai iḷitchitqurani, aasii uqallautivlugich, Tavrasuli siñikpisi piḷaiŋaiqsiaqłusi. Uvva, aitchuutauniksraŋa Iġñiŋan Iñuum tikitchuq aŋalataġiyumiñaqsivḷugu piḷuktuanun iñuŋnun.
\v 46 Makittitchi. Aullaqta. Tautuksiuŋ uvva aitchuutigiriga uvaniittuq.
\s1 Tigurauruq Jesus
\r (Mark 14.43-50; Luke 22.47-53; John 18.3-12)
\p
\v 47 Jesus uqaġniaqtillugusuli Judas qaiŋaruq, iḷaŋat qulit malġuk, piqatiqaqłuni iñusalaŋnik savikpiraqtuanik anautchiraqtuaniglu, qai­ruanik aŋaayyuliqsiqpaŋniñ umialiŋnaŋiññiḷḷu Jew-guruat.
\v 48 Tavra aitchuutiginniktuam piqatini nalunaiñŋutaksriñŋagai, uqal­lakłuni, Tavrauniaqtuq iñuk kisu kunikkupku, tigusaġiksi.
\v 49 Tavra Judas qaiŋaruq Jesus-mun tavrauvvaa aasii uqallakłuni, Tut­qigiñ Iḷisaurrii, aasii kunikł̣ugu.
\v 50 Jesus uqallaŋaruq ilaanun, Avilaitqaan, piñasuaġuŋ piyaqtukkan. Tavra iliŋich qaivḷutiŋ tigguġluŋagaat Jesus.
\v 51 Tavrali iḷaŋata taapkua tuvaaqatauruat Jesus-mun amuŋagaa savik­pani, aasii anauvlugu kivgaŋa aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata, aasii siu­taiqł̣ugu.
\v 52 Tavrani Jesus uqallautiŋagaa, Utiqtirruŋ savikpaiñ puuŋanun, qanuq tamatkua iluqaġmiŋ savikpagaqtuat tuquniaqtut savikpakun.
\v 53 Isumavich ikayuqtaiḷiqiyumiñaiññasugaluŋa Aapamnun, aasii ilaa tavrauvvaa tilisiḷuni uvamnun qulit malġugnik 6,000-gullaaruanik isa­ġulignik.
\v 54 Aglaan taamna tainna pigaluaqpan qanuġlutiŋ Bible uqaluŋich taŋ­ŋiġñiaqpat, uqaluqaqtuat aitchuutauniaġnivḷuŋa.
\p
\v 55 Tavrani Jesus uqallautiŋagai iñusalaich, Qaiŋavisi tigligayukti­mik pisaġmatun, savikpagnik anauttaniglu satkuqaqłusi tigusaqtuq­łuŋa? Uvlumiñ uvlumun aquppigaluaġaqtuŋa aŋaayyuvikpaŋmi iḷi­saurrivḷuŋa, aasii tigguġlulaitkivsiŋa.\x + \xo 26.55 \xt Lk 19.47; 21.37.\x*
\v 56 Aglaan tamarra tamatkua pirraqsirut Bible uqaluŋich uqaqtiŋigun God-im taŋŋiqsautquvlugich. Tavrani iluqaġmiŋ iḷitchitqurat qimaŋa­gaat aasii pigruqłutiŋ.
\s1 Jesus Apiqsruqtuġaat Uqaqsitaaġviŋmi
\r (Mark 14.53-65; Luke 22.54-55, 63-71; John 18.13-14, 19-24)
\p
\v 57 Tavrani taapkua tiguriruat Jesus-mik aullautiŋagaat Caiaphas-mun, aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiannun, iḷisaurriḷḷu pitquranik, umialiŋ­nallu katirviannun.
\v 58 Tavra Peter-m maliŋagaa uŋasiuraaqługu, siḷalliġuaŋanunaglaan inaanun aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata aasii isiqłuni ilaan aquptaaqati­giŋagai munaqsrich qiñiġukłuni isuanunaglaan.
\v 59 Tavra aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu iluqaġmiglu uqaqsitaaqtitchirit ivaqłiaŋa­rut patchisiksranik saglutigilugu uqautigisukługu Jesus, tuqutchuk­ługu.
\v 60 Tavra paqillaiġutiŋarut pasikkutiksranik, qanutun iñugiaktigiga­luaqtut saglutikun uqautiginniktuat ilaanik. Kiisaimmaa malġuk saa­vitpuk,
\v 61 aasii uqallakłutiŋ, Uvvauna iñuk uqallaŋaruaq, Uvaŋa suksraunġi­ġumiñaġiga God-im aŋaayyuvikpaŋa, aasii nappatqigḷugu uvluni piŋa­suni.\x + \xo 26.61 \xt Jn 2.19.\x*
\p
\v 62 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat makiłłuni uqallaŋaruq Jesus-mun, Kiggutiksraitpich sumik ukuak iññuk uqautikkutaagnik ilipkun?
\v 63 Tavra Jesus nipaiñŋaruq. Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata uqal­lautiŋagaa, Apiġipiaġikpiñ sivuġaani iñuuruam God-im, uqallauttuti­gut Christ-guvich, Iġñiŋa God-im?
\v 64 Jesus kiuŋagaa, Uqallaaniktutin tainna. Aglaan uqallautigivsi qakugukpan tautugniaġiksi Iġñiŋa Iñuum aquppiruaq taliqpiata tuŋaani Sapiġñaqtuam, aasii qaimmiḷuni nuvuyaŋigun qiḷaum.\x + \xo 26.64 \xt Dn 7.13.\x*
\v 65 Tavrani aŋaayyuliqsiqpaum aligaaŋagaa annuġaani, aasii uqallak­łuni, Inmiñik iḷiuqtuq God-itun. Iñuvsaanik pasiññiktuksranik ilaanik piqaqtuksrauŋaiqsugut. Ilivsi paŋmapak tusaaganikkiksi uqamaqłuu­taa.\x + \xo 26.65-66 \xt Lv 24.16.\x*
\v 66 Qanuq sivunniivisi? Ilaisa kiuŋagaat, Tuquruksraġuqtuq.
\p
\v 67 Tavrani tivvuaqturraqsiŋagaat kiiñaŋagun, qakiqsimmaan, suli iḷaŋisa iqsraaqsimmaan,\x + \xo 26.67 \xt Is 50.6.\x*
\v 68 uqaqłutiŋ, Nalautchaġiñ, Christ-guruatiin, kia qakiqpatin?
\s1 Peter-m Piiḷaaġigaa Jesus
\r (Mark 14.66-72; Luke 22.56-62; John 18.15-18, 25-27)
\p
\v 69 Tavrali Peter aquppiŋaruq siḷalliġmi. Aasii aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata niviaqsiaq kivgaŋa ullakługu Peter uqallautiŋagaa, Itqatigi­ŋammigiñ Jesus Galilee-ġmiu.
\v 70 Peter piiḷaaŋaruq takkuanni iluqaġmiŋ, uqallakłuni, Naluruŋa sumik uqautiqaqtilaavsiññik.
\v 71 Tavra ilaa animman qanitchaġuanun, allam niviaqsiam kivgam tau­tuŋagaa, aasii uqallautivlugich tamaani makitaruat, Uvvauna iñuk piqatauruaq Jesus-mun Nazareth-miumun.
\v 72 Tavra Peter piiḷaatqiŋaruq suaŋasivḷugu, Nalugiga iñuk.
\v 73 Akkulivsaallagman tamaani makitaruat ullakługu uqallautilgitkaat Peter, Nalupqinaitchuamik iḷagigaatin taapkua, qanuq uvva uqausip­kun iḷisimanaqtutin.
\v 74 Tavra Peter suammakłuni uqallaŋaruq, God-im tatavsaġliŋa uqaŋit­kuma iḷumun ittuamik. Nalugiga kiutilaaŋa iñuk uqautigikkaqsi. Aasii tavrauvvaa tiŋmiaq nipanŋaruq.
\v 75 Tavra Peter itqaiŋaruq Jesus uqallautiŋiñik inmiñun inna, Tiŋmiaq nipanŋaunnagu, piiḷaaġiniaġiŋma piŋasuni. Tavra anivḷuni qiaqpaŋa­ruq.
\c 27
\s1 Jesus Pilate-muurrauruq
\r (Mark 15.1; Luke 23.1-2; John 18.28-32)
\p
\v 1 Uvlaatchaurami iluqaġmiŋ aŋaayyuliqsiqpaich umialiŋnaŋiḷḷu Jew-guruat sivunniuqatigiiŋarut Jesus-kun tuqutchukługu.
\v 2 Tavra qiḷiqsruiŋagaat, aasii aullautivlugu aitchuutigiŋagaat Pilate-mun kavanauruamun.
\s1 Judas Tuquruq
\r (Acts 1.18-19)
\p
\v 3 Tavrali Judas, Jesus aitchuutigiriŋa, iḷitchuġikami Jesus tuqutak­sraġuqtilaaŋanik nunuuraliŋaruq, aasii utiqtiłługich iñuiññaq qulit maniich aŋaayyuliqsiqpaŋnun, umialiŋnanullu,\x + \xo 27.3-8 \xt Ac 1.18-19.\x*
\v 4 uqallakłuni, Piḷuksiŋaruŋa aitchuutigivlugu tuqutautquvlugu patchi­saitchuaq iñuk. Ilaisa kiuŋagaat, Suliqutauva taamna uvaptiŋnun? Qaunakkuiḷḷi iliŋnik.
\v 5 Tavra Judas miḷuqsautivlugich maniich ilaaguaqtauŋaruamun aŋaay­yuvikpaŋmi, ilaa aullaqłuni qimiñŋaruq inmiñik.
\p
\v 6 Tavrali aŋaayyuliqsiqpaich tiguvlugich maniich uqallaŋarut, Pit­quratiguaŋaitchuq iksraukpata maniich aitchuutiqaġviŋmun aŋaayyu­vikpaŋmi, qanuq akigigai iñuktauruam.
\v 7 Tavra uqaaġutigiŋagaich, aasii tauqsiutigivlugich Utkutchirim Nuna­ŋanik, iḷuviġviksramik iglaaguruanun.
\v 8 Tavra taamna pisigivlugu taamna nuna atchiŋagaat Nunaŋa Augum paŋmapaŋmunaglaan.
\v 9,10 Tavrani taŋŋiqsauŋaruq uqautigiŋaraŋa uqaqtaata God-im Jeremiah-m, uqaqłuni, “Ilaisa tiguŋagaich iñuiññaq qulit maniich, aasii tauqsiutigivlugich utkutchirim nunaŋanun, piraksriutaatun Atanġum uvamnun. Tavra taapkua maniich iñugiaktilaaŋat Israel-guruat sivun­niutigiŋakkaŋich akiḷiutigisukługich ilaanun.”\x + \xo 27.9-10 \xt Zec 11.12-13.\x*
\s1 Jesus Apiqsruqtuġaa Pilate-gum
\r (Mark 15.2-5; Luke 23.3-5; John 18.33-38)
\p
\v 11 Tavra Jesus makitaŋaruq sivuġaani kavanauruam, aasii kavanau­ruam apiġiŋagaa, Umialigivatin Jew-guruat? Jesus kiuŋagaa, Tainna uqallaktutin.
\v 12 Tavra ilaa saŋutkaluaġmanni aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu umialiŋnallu, kiu­laiñŋagai.
\v 13 Kiisaimmaa Pilate uqallakpuq ilaanun, Tusaqsraġiŋitpigich qanutun iñugiaktigiruat uqautigikkaŋich ilipkun?
\v 14 Tavra Jesus kiuŋaitkaa sumikunnii, kavanauruaq aliuġutchapiaġa­taqługu.
\s1 Jesus Tuquruksraġuġaat
\r (Mark 15.6-15; Luke 23.13-25; John 18.39–19.16)
\p
\v 15 Tavra niqinaqilimaaġmata Itqaunmik qulaurrusiqiviŋmun, kava­nauruaq piḷġusiqaŋaruq anipkaivḷuni nallipayaaŋannik tigutaaqtat, iñuich pisukkaŋannik.
\v 16 Tavra tigutaaqtaqaŋarut iñugiiḷapiaġatamik, atiqaqtuamik Barabbas-mik.
\v 17 Tavra katinmata Pilate apiġiŋagai, Kimik anipkaitquvisiŋa? Barabbas-mik, naagga Jesus-mik taggisiqaqtuamik Christ-mik?
\v 18 Qanuq Pilate iḷisimaŋaruq killuġivlugu Jesus ilaiññun aitchuutigiŋa­tilaaŋanik inmiñun.
\p
\v 19 Tavra Pilate isivġiipkaqtillugu isivġiġvium aquppiutaŋiñi, nulia­ŋan tilisivigiŋagaa uqaluŋmik, Iḷaksianagu taamna nalaunŋaruaq iñuk, qanuq iłuiḷḷiuġutigillakkiga ilaa unnuapak siññaktuġivlugu.
\p
\v 20 Tavra aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu umialiŋnallu maliksuktitchiŋarut iñuŋnik annaktitquvlugu Barabbas aasii tuqullugu Jesus.
\v 21 Tavra Kavanauruam apiġitqiŋagai, Nalliak ukuak iññuk anipkaqu­visiuŋ? Iliŋisa kiuŋagaat, Barabbas.
\v 22 Pilate uqallautiŋagai, Aasii qanuġniaqpigu Jesus taggisiqaqtuaq Christ-mik? Iluqaġmiŋ uqallaŋarut, Kikiaktuutili aŋarrauramun.
\v 23 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Summan, sumik pigiitchualiqiŋava? Tavra nipaallavsaaqsiññaŋarut, Kikiaktuutili aŋarrauramun.
\v 24 Tavra Pilate iḷitchuġikami qanuġluni piyumiñaiññiqami, piallagnik­sraŋat isagutiniuraaqsiññaaqsimman, ilaa tigusiŋaruq imiġmik aasii iqaġivlugich argagni takkuanni iñusalaich, uqallakłuni, Uvaŋa patchi­sauŋitchuŋa uuma iñuum tuqutauniksraŋagun. Ilivsi pisiuŋ.\x + \xo 27.24 \xt Dt 21.6-9.\x*
\v 25 Tavra iluqaġmiŋ iñuich kiuŋagaat, Tatavsausiaq tuqutauniŋagun uvaptiŋnun piḷi miqłiqtuptiŋnullu.
\v 26 Tavrani Pilate-gum anipkaŋagaa Barabbas, aasii ipiġaqtuqtitqaaq­ługu Jesus, aitchuutigiŋagaa kikiaktuutitquvlugu aŋarrauramun.
\s1 Aŋuyaktit Kipagigaat Jesus
\r (Mark 15.16-20; John 19.2-3)
\p
\v 27 Tavrani aŋuyaktiŋisa Pilate aullautiŋagaat Jesus kavanauruam igluqpaŋanun, aasii katinŋagaich tamatkiqł̣ugich aŋuyaktauqatigiich avataanun Jesus.
\v 28 Tavra annuġaiyaŋagaat aasii atipkaqługu kavviġiksuamik annuġaa­nik umialiktun.
\v 29 Aasii niaquġusiŋarut kakiḷḷaġnaqtuanik qisiqsiutinik, aasii iḷivḷugu niaquanun, suli saakkiqł̣ugu qiruŋmik taliqpianun. Tavra sitquqłutiŋ sivuġaanun kipagiŋagaat uqaqłutiŋ, Sivisuruamik iñuuli umialgat Jews.
\v 30 Tavra tivvuaqtuŋagaat, suli tiguvlugu qiruk tigumiaġikkaŋa anau­ŋagaat niaquagun.
\v 31 Tavra kipautigianikamirruŋ, annuġaagiŋagaat, aasii atipkaqługich ilaan annuġaaŋi, aullautivlugu kikiaktuutisukługu aŋarrauramun.
\s1 Jesus Kikiaktuurrauruq Aŋarrauramun
\r (Mark 15.21-32; Luke 23.26-43; John 19.17-27)
\p
\v 32 Tavra iglaullaġmiŋ, paaŋagaat iñuk Cyreneġ-miu, atiqaqtuaq Simon-mik. Taamna iñuk nunurivḷugu iqsruktinŋagaat Jesus aŋarrau­raŋanik.
\v 33 Tavra tikiññamiŋ inimun atiqaqtuamik Golgotha, sivuniqaqtuaq niaquġruam inaanik,
\v 34 tavrani aitchuŋagaat Jesus wine-mik imiksraŋanik, avuramik suŋŋa­mik. Tavra uullakkaluaqamiuŋ, imiġuŋiñŋagaa.
\p
\v 35 Tavra kikiaktuutianikamirruŋ aŋarrauramun, autaaŋagaich annuġaaŋi inmiŋnun saaptautigivlugich.\x + \xo 27.35 \xt Ps 22.18.\x*
\v 36 Tavrani aquptaaqłutiŋ naipiqtuŋagaat.
\v 37 Aasii qulaanun niaquan iḷiŋagaat pasikkun ilaagun, taiguaġnaq­tuaq, Uvva Jesus Umialgat Jew-guruat.
\v 38 Tavraptauq malġuk tigligayuktik kikiaktuutiŋammigaich, igḷua taliqpian tuŋaanun, suli igḷua saumian tuŋaanun.
\p
\v 39 Suli iñuich tamaunnaaqtuat niaqulavigiraġaŋagaat nivliativlu­gulu pisaaŋŋatinik Jesus,\x + \xo 27.39 \xt Ps 22.7; 109.25.\x*
\v 40 uqaqłutiŋ, Ilivich siquvsiyumaaŋaruatin aŋaayyuvikpaŋmik aasii nappatqigḷugu uvluni piŋasuni, annauttuiñ iliŋnik. Iġñiġikpatin God-im, atqaġiñ aŋarrauramiñ.\x + \xo 27.40 \xt Mt 26.61; Jn 2.19.\x*
\v 41 Tavraptauqsuli aŋaayyuliqsiqpaich, piqatigivlugich iḷisaurriḷḷu pitqu­ranik umialiŋnallu, kipagiŋagaat uqaqłutiŋ,
\v 42 Annaurriŋagaluaqtuq allanik, annautilaitchuq inmiñik. Umialigi­niqparruŋ Israel, atqaġli paŋmapak aŋarrauramiñ ukpiġiliġñiaġikput.
\v 43 Ukpiqtuq God-mun, uqaqłuniḷu Iġñiġinivḷuni God-mun. Kiasii tau­tuglakput God-mun annautisuŋmagaan paŋmapak.\x + \xo 27.43 \xt Ps 22.8.\x*
\v 44 Taapkuaktauq tigligayuktik kikiaktuutiqatauruak ilaanun kipagi­ŋammigaak tainnatun.
\s1 Jesus Tuquruq
\r (Mark 15.33-41; Luke 23.44-49; John 19.28-30)
\p
\v 45 Tavra uvlum qitiqqaġniŋaniñ piŋasunugataqtillugu taaqsiŋaruq nuna iluqani.
\v 46 Tavra piŋasunukpalliġman Jesus nipatutilaamisun nivliŋaruq, Eli, Eli, lama sabachthani. Taamna sivuniqaqtuaq, God-iiŋ, God-iiŋ, sum­man suksraaqpiŋa?\x + \xo 27.46 \xt Ps 22.1.\x*
\v 47 Tavra iḷaŋisa tamaani makitaruat tusaavlugu uqallaŋarut, Uvvauma ququulagaa Elijah.
\v 48 Tavra iḷaŋat tavrauvvaa aqpamik tigusiŋaruq ivsaktaqtuamik, immiqł̣ugu wine-mik, iḷivḷugu qiruum nuvuanun, qaiñŋagaa ilaanun imiquvlugu.\x + \xo 27.48 \xt Ps 69.21.\x*
\v 49 Aasiiḷi allat uqallaŋarut, Aannagu, naipiqtuġlakput Elijah qaiñiaġ­magaan annautiyaqtuġlugu.
\v 50 Tavra Jesus nivlitqiŋaruq nipatuvluni aasii aniġniġiqł̣uni.
\p
\v 51 Tavra tavrani, talukiyaaŋa aŋaayyuvikpaum aliŋaruq malġuuł­łuni, qulimiñiñ anmun. Tavrasuli nuna aulaŋaruq, uyaġagruallu quvlu­ŋarut.\x + \xo 27.51 \xt Eñ 26.31-33; 2 Ch 3.14.\x*
\v 52 Iḷuvviviiḷḷu aŋmaŋarut, suli iñugiaktuat God-im iñuŋi tuquŋaruat aŋiŋarut tuqqunmiñ.
\v 53 Suli qimaŋagaich iḷuvġuvisiŋ. Jesus aŋianiŋman tuqqunmiñ, Jerusalem-muŋarut aasii tautuŋagaich iñuich iñugiaktuat.
\p
\v 54 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata tamatkualu aŋuyaktauqatiŋisa munaqsriruat Jesus-mik, tautukługich nuna aularuaq sullu piraġaqtuat aliuġusuliŋarut aasii uqallakłutiŋ, Iḷumun una Iġñiġimagaa God-im.
\v 55 Tavra tavrani iñugiaŋammiut aġnat, qiñiqtuaqtuat uŋasiñiñ, mali­ŋaruat Jesus-mik Galilee-miñ, savautivlugu.\x + \xo 27.55-56 \xt Lk 8.2-3.\x*
\v 56 Iḷagiŋagaat Mary Magdalene, Mary-suli aakaŋak James-lu Joseph-lu, aakaŋaglu iġñakisa Zebedee-m.
\s1 Jesus Iḷuvviuġaat
\r (Mark 15.42-47; Luke 23.50-56; John 19.38-42)
\p
\v 57 Tavra unnuksraaġman, suġalliruaq iñuk qaiŋaruq Arimathea­miñ, atiqaqtuaq Joseph-mik, iḷitchitquraummiñiqsuaq Jesus-mun.
\v 58 Ilaa ullautiŋaruq Pilate-mun aasii apiqsriaġivlugu timaa Jesus. Tavrani Pilate piraksriiŋaruq aitchuutigitquvlugu Jesus timaa Joseph-mun.
\v 59 Tavra Joseph atqaqługu timi, nimmaaŋagaa nutauruamik ukił̣haa­ġiqsuamik.
\v 60 Aasii iḷiŋagaa ilaan nanmiñiq nutaamun iḷuvviviŋmiñun, iḷuvviviḷia­miñun uyaġagruakun, aasii ilaan aksraliŋagaa uyaġagruaqpak upkur­riutivlugu iḷuvviviŋmun, aasii aullaqłuni.
\v 61 Mary Magdalene allalu Mary aquppiŋaruk tavrani sanmivḷugu iḷuv­vivik.
\s1 Munaqsrich Iḷuvviviŋmik
\p
\v 62 Siqiñiq nipianiŋman, Jew-guruat nutauruaq uvluat isagutim­man, aŋaayyuliqsiqpaich Pharisees-lu kasimaqatigiŋagaat Pilate,
\v 63 aasii uqallakłutiŋ, Kamanaaq, itqaumarugut qanuq taimña saglu­qinnikti iñuuŋŋaġmi uqaŋatilaaŋanik, Uvlut piŋasut pianikpata aŋi­ñiaqtuŋa.\x + \xo 27.63 \xt Mt 16.21; 17.23; 20.19; Mk 8.31; 9.31; 10.33-34; Lk 9.22; 18.31-33.\x*
\v 64 Taamna pisigilugu iḷuvvivik anayanaiyaqtillugu uvluk piŋayuaŋnunaglaan, iḷaanni iḷitchitquraŋisa qaiḷutiŋ tiglikpiaġaat aul­lautilugu, aasii iñuich uqautiaqsiḷugich, Ilaa aŋiñiḷugu tuqqunmiñ, aasiitaimma aqulliq saglutaun pigiił̣haaġluni sivulliġmiñ.
\v 65 Pilate uqallautiŋagai, munaqsriqaqtusi aŋuyaktinik anayanaiya­ġiaqsiuŋ piyumiñaqtilaavsisun.
\v 66 Tavra aullaqłutiŋ anayanaiyaŋagaat iḷuvvivik aŋmaqsausiqaġnaiq­ł̣ugu nalunaiñŋutchiqsuqługu nalunaiñŋutamiŋnik munaqsriḷiqł̣ugulu aŋuyaktinik.
\c 28
\s1 Jesus Aŋiruq Tuqqunmiñ
\r (Mark 16.1-10; Luke 24.1-12; John 20.1-10)
\p
\v 1 Tavra Jew-guruat Itchaksriġmata Savaiññiŋat qaaŋiġman, qau­saġataaqsimman, Mary Magdalene allalu Mary tautugiaŋagaak iḷuvvivik.
\v 2 Tavra tavrani nuna aulaqpaŋaruq, qanuq isaġulgata Atanġum atqaq­łuni qiḷaŋmiñ aksraktinŋagaa uyaġagruaq, aasii aquppiutchiutivlugu.
\v 3 Ilaan qiññaŋa inŋaruq igniġuuqpatittuatun, annuġaaŋiḷu qatiqtigiv­lutiŋ aputitun.
\v 4 Tavra iqsigivlugu aŋuyaktit munaqsrich uuliksiŋarut aasii irrusiñikłu­tiŋ tuquŋaratun iñuktun.
\p
\v 5 Tavra isaġulik uqallaŋaruq aġnagnun, Iqsiñatik, qanuq iḷisima­ruŋa ivaġiktik Jesus kikiaktuurrauŋaruaq aŋarrauramun.
\v 6 Uvaniinŋitchuq, qanuq aŋiŋaruq uqausiġmisun. Qaisitchik, tautu­giatku ini nallavia.
\v 7 Tavraasii aullaġitchik qilamik, aasii uqallautilugich iḷitchitquraŋi aŋi­ñiḷugu tuqqunmiñ. Aasiuvva, ilaa ayuniaqtuq sivuvsiññi Galilee-mun. Taamani tautugniaġiksi. Uvva, uqallautigivsi.
\v 8 Tavra aullaqsaaluŋaruk qilamik iḷuvviviŋmiñ iqsisigillaan quviasuk­pakłutiglu, aasii aqpamik uqallautiyaqtuŋagaich iḷitchitqurat.
\p
\v 9 Tavrasuli Jesus kasuŋagik aasii uqallautivlugik, Tutqiutiqaġit­chik. Tavra ullakługu tiguŋagaak isigaŋigun aasii aŋaayyuvigivlugu.
\v 10 Tavrani Jesus uqallautiŋagik, Iqsiñatik. Aullaġlutik uqallautiyaqtut­kik aniqatiitka aullaqulugich Galilee-mun. Taamani tautugniaġaanŋa.
\s1 Quliaqtuaqtut Munaqsrich
\p
\v 11 Tavrali aġnak igliqtillugik, iḷaŋich aŋuyaktit munaqsrich aullaġ­niqsut iniqpaŋmun aasii quliaqtuaġutivlugich aŋaayyuliqsiqpaich ilu­qaiññik piruanik.
\v 12 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich katinnamik atautchimun piqatigivlugich Jew-guruat umialiŋnat suli sivunniuganikłutiŋ, aitchuŋagaich manisa­lagnik aŋuyaktit,
\v 13 aasii uqallautivlugich, Uqautiyumagisi iñuich iḷitchitquraŋiñun qaiv­ḷutiŋ unnuami tigligniḷugu timaa, aullautivlugu siñiktillusi.
\v 14 Taamnaasii kavanauruam tusaaniqpagu, iviġaumapkaġniaġikput aasii qanuqtinŋiḷḷusi.
\v 15 Tavra aŋuyaktit munaqsrich akuqtuŋagaich maniich aasii pivḷutiŋ piraksriusiamiktun. Aasii taamna quliaqtuaq siaminŋaruq Jew-guruani uvlupaŋmunaglaan.
\s1 Jesus Niptaqtuq Iḷitchitquramiñun
\r (Mark 16.14-18; Luke 24.36-49; John 20.19-23; Acts 1.6-8)
\p
\v 16 Tavra qulit atautchimik iḷitchitqurat aullaŋarut Galilee-mun, iġġimun Jesus nalunaiqsaġiŋaraŋanun inmiŋnun.\x + \xo 28.16 \xt Mt 26.32; Mk 14.28.\x*
\v 17 Tavra tautukamirruŋ Jesus, aŋaayyuvigiŋagaat, aglaan iḷaŋich nalupqisuŋarut.
\v 18 Tavra Jesus qalliḷaaqługich uqallautiŋagai, Ataniġnaqusiqsauŋa­ruŋa aŋalataġiyumiñaqsivḷugich qiḷaŋmiittuat nunamiittuallu.
\v 19 Tavraasii aullaġitchi aasii iḷitchitquraliuġlusi nunapayaaniñ, pap­taiġḷugich atqagun Aapam Iġñiġuvlu Ilitqusiġiksuavlu,\x + \xo 28.19 \xt Ac 1.8.\x*
\v 20 iḷisautilugich kamaksritqulugich iluqaiññik piraksriutigiŋaramnik ilivsiññun. Aasiuvva, itqatigigivsi ataramik, isuanunaglaan nunam.