\id MRK - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h MARK
\toc1 Uqalugiksuat Quliaqtuaġiraŋagun Mark
\toc2 Mark
\toc3 Mk
\mt1 UQALUGIKSUAT
\mt1 QULIAQTUAĠIRAŊAGUN MARK
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Uqalugiksuaŋa Mark-gum isagutisaaŋaruq inna, “Tusaarak­sralluataq Jesus Christ-kun Iġñiŋagun God”. Tavrani Jesus qiñiqtitkaa aptaruaguvlugu suli ataniġnaqutiqaqhuni Ataniġna­qutaa nalunaił̣ł̣uni iḷisaurrutaiññi, anmuqsruqsimaaġutaani tuun­ġaġnun, suliqutigiŋaiqsiḷḷataanullu iñuich piḷuutaiññun. Jesus inmiñik uqaġimmiuq Iġñiġunivḷuni Aŋunmun, aitchuutigiyyaq­ługu iñuggunni iñuich annallasisaqługich piḷuunmiñ.
\ip Mark-gum quliaqtuaġigaa Jesus nalupqinaiqsruutigivlugu, uluġiił̣ł̣ugu, nuimałhaaġivlugich suraġautchiŋich uqaluŋiññiñ unnii iḷisaurrutaiññiḷḷu. Uqausiġiurallakkaluaqqaaqługu John Paptaiqsi, suli paptaiqsaunġa Jesus ikł̣igusaaqtauniŋalu, aglak­tuam saqqutigillaaġaa savaurrisaanun Jesus iluaqsirivḷuni iḷisaur­rivḷuniḷu. Iglauniallaġmiŋ, maliġuaqtauruat Jesus-mun kaŋiqsi­siiññaġmipkaqługich ilaagun, paaqłaŋaruat Jesus-mik suammak­siiññaqhutigli. Aqulliqsaaŋiññi avgutit uqalugigaa Jesus nunami minġuiqsiġuiqsaaġniŋa, suli kikiaktuurrauniŋa aŋiñiŋalu.
\ip Malġuk nuŋusaaġutauruak uqalugiksuami, tittauraqaqhutik, isummatigiraġigaik aglaagunasugalugik allamun Mark-guŋit­chuamun.
\is1 Avgutit
\io1 Aullaqisaaġniŋa Uqalugiksuam 1.1-13
\io1 Jesus savaaŋa iñuŋiññun Galilee-m 1.14–9.50
\io1 Galilee-miñ Jerusalem-muŋniŋa 10.1-52
\io1 Jerusalem-miqsiuġuiqsaaġniŋa 11.1–15.47
\io1 Jesus aŋiñiŋa 16.1-8
\io1 Niptaġaġniŋiḷḷu mayuurrauniŋalu Atanġum 16.9-20

\c 1
\s1 Alġaqsruiñiŋa John Paptaiqsim
\r (Matthew 3.1-12; Luke 3.1-18; John 1.19-28)
\p
\v 1 Uvva tusaayugaaġiksuat aullaqisaaŋat Jesus Christ-kun, Iġñiŋa­gun God-im.
\v 2 God-im uqaqtaa Isaiah aglaŋaruq taavrumuuna aglakamigich God-im uqaluŋi inna,
\q1 “Uvva kivgaġa, tiliñiaġiga sivuŋni itqanaiyautitqulugu tikiññiksran.\x + \xo 1.2 \xt Ml 3.1.\x*
\q1
\v 3 Iñuk imma alġaqsruiruq nipatuvluni nunagluktuami, Ataniq qaiyasiruq. Apqutiksriuqsiuŋ sivukkiksiḷugich.”\x + \xo 1.3 \xt Is 40.3.\x*
\p
\v 4 Tavraasii John Paptaiqsi iñukpalliŋaruq nunagluktuami, alġaq­sruivḷuni iñuich paptaiqsautquvlugich isumalitqiqqaaġlutiŋ piḷuunmiŋ­niñ, God-mun suliqutigiŋaiqulugich itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutitiŋ.
\v 5 Tavra iñuich ullaaŋagaat iluqaiññiñ nunaŋiñiñ Judea-m, Jerusalem-miḷḷu, aasii paptaiqsiłłutiŋ ilaanun kuuŋani Jordan, quliaqtuqługich piḷuutitiŋ God-mun.
\p
\v 6 Tavra John annuġaaqaŋaruq pikukturuam kakaktim amianik, tavsiqaqłuniḷu qisiŋmik, suli niqiqaqłuni nuttagayuŋnik qupilġunik, honey-miglu paqinnaqtuamik nunagluktuami.\x + \xo 1.6 \xt 2 K 1.8.\x*
\v 7 Suli alġaqsruiŋaruq uqaqłuni, Imma qairuaqaqtuq aqupkun sapiġ­ñałhaaqtuamik uvamniñ, siŋiqsuutiŋik aluġutikisa nalliummatiŋit­chuŋa putchumiñaġluŋa siŋiiyaġuglugu.
\v 8 Uvaŋa paptaiġivsi imiġmik, aglaan ilaan iḷiñiaġaa Ilitqusiġiksuaq iḷuvsiññun.
\s1 Paptaiqsauniŋa Ikł̣igutchaktinniaġusiaŋalu Jesus
\r (Matthew 3.13–4.11; Luke 3.21-22; 4.1-13)
\p
\v 9 Taipkunani uvluni, Jesus qaiŋaruq iniqpaŋmiñ Nazareth-miñ, Galilee-miittuamiñ, aasii paptaiqsiłłuni John-mun kuuŋmi Jordan-mi.
\v 10 Tavra tavrauvvaa qakikami immamiñ, Jesus tautuŋagaa qiḷak aŋmaqtuaq, suli Ilitqusiġiksuaq tiŋmiatun atqaqtuaq inmiñun.
\v 11 Tavra tusaaŋagaa nipi qiḷaŋmiñ, Ilivich piviuttaġivlutin Iġñiġigikpiñ, iviġaummatigilluataġikpiñ.\x + \xo 1.11 \xt Gn 22.2; Ps 2.7; Is 42.1; Mt 3.17; 12.18; Mk 9.7; Lk 3.22.\x*
\p
\v 12 Tavra tavrauvvaa Ilitqusiġiksuam aullautiŋagaa nunagluktua­mun.
\v 13 Tavra Jesus nunagluktuamiinŋaruq malġukipiani uvluni. Aasii Satan-gum ikł̣igutchaktinniaŋagaa. Iqsiñaqtuat niġrutit tavraniinŋam­miut, aasii isaġulgich qaivḷutiŋ ikayuŋagaat Jesus.
\s1 Jesus Ququaġai Sisamat Iqaluŋniaqtit
\r (Matthew 4.12-22; Luke 4.14-15; 5.1-11)
\p
\v 14 Tavra John tigutaaqtauganiŋman, Jesus Galilee-muŋaruq alġaq­sruivḷuni tusaayugaaġiksuanik God-miñ,
\v 15 uqaqłuni, Piviksraq nalautittuq, God-im atanniqsimasaaqsigai iñuich. Isumalitqigitchi. Ukpiġisiuŋ tusaayugaaġiksuaq.\x + \xo 1.15 \xt Mt 3.2.\x*
\p
\v 16 Tavra Jesus pisuaġniallaġmi siñiqsraqługu tasia Galilee-m, tautu­ŋagaa Simon Andrew-lu aniqataa kuvriqsuak tatchimun, iqalugniaq­tauvlutik.
\v 17 Tavra Jesus uqallautiŋagik, Maliktinŋa. Iqalugniaġusiptiktun, iḷi­sautiniaġiptik iñunnagniaġniġmik.
\v 18 Tavra tavrauvvaa qimaŋagaik kuvratik, aasii malikługu.
\v 19 Ayuuġuraanilgiññami tavraŋŋa, tautuŋagik aniqatigiik James-lu, John-lu, iġñiŋik Zebedee-m, umiaqpauramiinniqsuat aapariglu, allai­yaqługich kuvratik.
\v 20 Tavra tautupqaqamigik ququaŋagik, aasii iliŋikta qimakługu aapa­riŋ Zebedee umiaqpauramun tuvaaqatiqaqługu akiññagniaqtuanik kiv­ganik, maliŋagaak Jesus.
\s1 Iñuk Ilitqusiqł̣ulik
\r (Luke 4.31-37)
\p
\v 21 Tavra Capernaum-muŋarut. Aasii tavrauvva Jew-guruat Savair­vianni, Jesus aŋaayyuliaŋaruq, aasii iḷisaurrivḷuni.
\v 22 Tavra iñuich kamasuŋarut iḷisaurrutiŋigun, qanuq ilaan iḷisaurrutiŋi kamanaŋarut. Iḷisaurriŋaitchuq pitquranik iḷisaurritun.\x + \xo 1.22 \xt Mt 7.8-29.\x*
\p
\v 23 Tavra aŋaayyuviŋmiinŋaruq iñuk ilitqusiqł̣uqaqtuaq, aasii nipaalaŋaruq,
\v 24 uqaqłuni, Jesus Nazareth-miu, summan iḷaksiavisigut? Uvaniitpich suksraunġiġukłuta? Iḷisimagiga kiutilaan. Ilivich piḷuutaitchuaq God-im pia.
\v 25 Tavra Jesus suaŋagaa uqaqłuni, Nipaisaaġiñ. Anniiñ ilaaniñ.
\v 26 Tavra ilitqusiqł̣uum uuliksipkasugruŋagaa suli nipaalavluni aniŋa­ruq ilaaniñ.
\v 27 Tavra iluqaġmiŋ kamanniuŋarut, kamasukpaił̣ł̣utiŋ apiqsruqtuuti­ŋarut ilimiŋnun, Sunauna? Nutauruaq iḷisaurrun? Ataniġnaqutiqaq­łuni piraksriḷḷagai ilitqusiqł̣uich, aasii ilaisa kamagillavlugu.
\v 28 Tavra Jesus tusaaŋagaat aliuġnaġniŋa uqaluk siamiłłuni qilamik sumulliqaa nunaaqqiñun Galilee-mi.
\s1 Jesus Iłuaqsigai Iñugiaktuat Iñuich
\r (Matthew 8.14-17; Luke 4.38-41)
\p
\v 29 Tavra anikamiŋ aŋaayyuviŋmiñ, tavrauvvaa isiŋarut igluagnun Simon-lu Andrew-vlu, tuvaaqatigivlugik James-lu John-lu.
\v 30 Tavra Simon aakaruaŋa nalaŋaruq naŋiłłuni uunaqsivḷuni, aasii tav­rauvvaa uqallautiŋagaat Jesus.
\v 31 Tavra ullakługu tiguŋagaa argaŋigun, aasii makitiłługu. Suli tav­rauvvaa uunnautaiŋaruq, aasii niqłiuġutiaqsivḷugich.
\p
\v 32 Tavra anaqaksraaġman, siqiñiq nipianiŋman, Jesus-muutiŋa­gaich iluqaisa naŋirrutilgich, tamatkualu ilitqusiqł̣uqaqtuat.
\v 33 Tavra iñupayaaŋi iniqpaum katinŋarut sivuġaanun iglum.
\v 34 Aasii ilaan iluaqsiŋagai iñugiaktuat naŋirrutilgich qanusiḷimaanik, suli aniłługich iñugiaktuat ilitqusiqł̣uich. Suli ilitqusiqł̣uich uqaqtaiḷiv­ḷugich qanuq iḷisimaŋagaat kiutilaaŋanik.
\s1 Jesus Alġaqsruiruq Galilee-mi
\r (Luke 4.42-44)
\p
\v 35 Tavra uvlaami Jesus itiqłuni uvluġiaġituŋŋaan aniŋaruq, aasii aullaqłuni iñuił̣aamun aŋaayyuŋaruq.
\v 36 Tavra Simon piqatiniḷu aullaŋarut ivaġiaqługu,
\v 37 aasii paqinnamirruŋ uqallautiŋagaat, Iñupayaat ivaqłiarut iliŋnik.
\v 38 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Aullaqta tuglivsiŋñun nunaaqqiñun alġaqsruimmiyumauŋa taamani. Tainnaġiaqłuŋa qaiŋaruŋa.
\v 39 Tavra alġaqsruiŋaruq aŋaayyuviŋiññi iluqaani Galilee-mi, anittaqłu­giḷḷu ilitqusiqł̣uich iñuŋniñ.\x + \xo 1.39 \xt Mt 4.23; 9.35.\x*
\s1 Jesus Mamititkaa Kiḷḷiġruaqtuqtuaq
\r (Matthew 8.1-4; Luke 5.12-16)
\p
\v 40 Tavra kiḷḷiġruaqtuqtuaq ullautiŋaruq ilaanun aasii sitquqłuni qasiḷivḷugu uqaqłuni, Pisukkuvich mamititchumiñaġiŋma.
\v 41 Tavra Jesus nagliksratchakłuni isaaŋaruq, aasii aksiukługu uqallau­tiŋagaa, Piyummatiqaqtuŋa. Mamittin.
\v 42 Tavrauvvaa kiḷḷiġruaŋi maminŋarut, aasii salummaqłuni.
\v 43 Tavra aullaqtitchaqamiuŋ, uqaullaapiaġataŋagaa,
\v 44 Sumikunnii uqaġnak taavrumiŋa kimulliqaa. Aglaan aŋaayyuliqsiq­paŋmugiñ qanuqitilaaġiaġlutin, aasii aitchuiḷutin ikipkautinik Moses piraksriutiŋiñik, ukpiġnaqsisaġlugu paŋmapak salumasisilaan.\x + \xo 1.44 \xt Lv 14.1-32.\x*
\v 45 Aglaan aullaqami quliaqtuaqsautigillaġmi piŋaruq sumulliqaa. Quliaqtuaqpaił̣ł̣uni Jesus isiġumiñaiŋagaa iniqpaŋnun takkuqsraġlu­gich iñuich. Tavra nunagluktuamiinŋaruq, aasii iñuich qaiguŋarut ilaa­nun sumiḷḷiqaa.
\c 2
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Aulalaitchuaq Iñuk
\r (Matthew 9.1-8; Luke 5.17-26)
\p
\v 1 Tavra Jesus utitqiŋaruq Capernaum-mun uvluġaaġruurat pianiŋ­mata. Aasii tusaaŋaniġaat aiŋatilaaŋanik.
\v 2 Tavra iñugiaktuat katinŋarut atautchimun, sumikunnii iniksraiġutiv­lutiŋ, paakkaluamiunnii. Tavra alġaqsruiŋaruq ilaiññun.
\v 3 Tavra iñuich qaiŋarut ilaanun, qaġġisivlugu naŋittuaq avatiŋi tuqu­ŋavlutiŋ, akigaqługu sisamat iñuich.
\v 4 Aasii qaninŋaġumiñaiññiqamirruŋ Jesus tativlutiŋ iñuich, qiḷaiŋa­gaat iglum qiḷaŋa nalaagun Jesus. Tavra qiḷaiganikamirruŋ niŋinŋagaat nalaruaq ikuvġamiñi aulasuił̣ł̣uni.
\v 5 Jesus puttuqsrikamiuŋ ukpiġutaat, uqallautiŋagaa aulalaitchuaq, Iġñiiq, piḷuutitin suliqutigiŋaiqsaurut itqaumayumiñaiqł̣ugich.
\v 6 Iḷaŋich iḷisaurrit pitquranik aquppiruat tavrani isummatiqaŋarut inna,
\v 7 Qanuqłuniuna uqaġumiñaqpa tainna God-itun? Kiñaliqaa suliqutigi­ŋaiqsiyumiñaitchuq piḷuutinik itqaumayumiñaiġḷugich aglaan God kisimi.
\v 8 Tavra tavrauvvaa Jesus puttuqsrikami tainna isumaniġmata, uqallau­tiŋagai, Summan isumavisi tamatkuniŋa?
\v 9 Nalliak siġḷiġnaitpa uqallaksaqtuni, Piḷuutitin suliqutigiŋaiqsaurut iliŋnun, naaggaunnii uqallaktuni, Makittin, tigulugich ikuvġatin, pisuaġiñ?
\v 10 Tavraasii ukpiġnaqsiḷiġniaġiga ilivsiññun Iġñiŋa Iñuum ataniġnaqu­tiqaqtilaaŋanik nunami suliqutigiŋaiġumiñaqługich piḷuutit. Ilaan aasii uqallautiŋagaa aulalaitchuaq iñuk,
\v 11 Uqallautigikpiñ, Makittin. Tigulugich ikuvġatin, aggiiñ iglugnun.
\v 12 Tavra tavrauvvaa ilaa makinŋaruq, tiguvlugich ikuvġani, aniŋaruq takkuanni iluqaġmiŋ. Iluqaġmiŋ kamasuŋarut, suli nanġaŋagaat God uqaqłutiŋ, Qaŋaunnii innatchimik tautuŋaitchugut.
\s1 Jesus Ququaġaa Levi
\r (Matthew 9.9-13; Luke 5.27-32)
\p
\v 13 Tavra Jesus saavitqiŋaruq tatchim siñaanun, aasii iluqaġmiŋ iñu­salaich ullautiŋarut ilaanun. Tavrani ilaan iḷisautiŋagai.
\v 14 Pisuallaġmi Jesus tautuŋagaa tax-nik katitchiri, Levi iġñiŋa Alphaeus, aquppiruaq akiḷiiviŋmi tax-iñik. Jesus uqallaŋaruq ilaanun, Maliŋŋa. Levi-m makiłłuni maliŋagaa Jesus.
\p
\v 15 Qakugulimman Jesus niġiyaqtuŋaruq Levi-m igluanun. Tavrani iñugiaŋarut tax-nik katitchirit piḷuusiqirillu maliktuat Jesus-mun, aasii iḷaŋisa niġiñiaqasiqł̣ugu ilaa iḷitchitquraŋiḷu.
\v 16 Tavra iḷisaurrit pitquranik Pharisee-guruat tautukługu niġiqatiqaq­tuaq tax-nik katitchirinik, piḷuusiqiriniglu, uqallautiŋagaich iḷitchitqu­raŋi, Qanuqłuni niġiqatiqaqpa imiqatiqaqpalu tax-nik katitchirinik piḷuusiqiriniglu?
\v 17 Jesus tusaakamiuŋ taamna, uqallaŋaruq ilaiññun, Surruitchuat taaktituaksraitchut, aglaan naŋittuat. Qaiŋaitchuŋa ququaġiaġlugich nalaunŋaruat iñuich aglaan piḷuusiqirit isumalitqiquvlugich.
\s1 Apiqqun Niġiḷaiḷaġnikun Aŋaayyuuqłuni
\r (Matthew 9.14-17; Luke 5.33-39)
\p
\v 18 Iḷaanni qakugumman iḷitchitquraŋi John Paptaiqsim Pharisee-ḷḷu niġiḷaitkayuktut aŋaayyuuqłutiŋ. Iñuich iḷaŋich ullautiŋarut Jesus-mun aasii apiġivlugu, Summan iḷitchitquraŋi John Paptaiqsim Pharisee-ḷḷu iḷitchitquraŋich niġiḷaitchuuvat aŋaayyuuqłutiŋ, aasii ili­vich iḷitchitquratin tainna piḷaił̣ł̣utiŋ?
\v 19 Jesus kiuŋagai, Isummatigivisigik tuyuġmiat katirrusiqiruani niġi­ḷaitquvlugich? Sivisutilaaŋatun uiksrautim nayuutiniŋata iliŋiññun, niġiḷaiññiaŋitchut.
\v 20 Aglaan uiksrautim aullaurrauviksraŋa tikitchumaaqtuq, aasii tai­manigu niġiḷaitpaallugniaqtut.
\p
\v 21 Iñuk iḷaaqtuutiqalaitchuq iḷiġniġmik nutauruamik ugliŋaitchua­mik ukił̣haamik annuġaaluŋmun, qanuq nutauruaq iḷiġniq iḷaaġutau­ruaq ugligluni aligaaġutiniaqtuq utuqqauruamiñ annuġaamiñ, aasii allaq aglił̣haaġluni.
\v 22 Iñuum suli immiutilaitkaa nutauruaq wine puuġruanun, qanuq nutauruam wine-gum puvlagluni qaaġniaġaa puuġruaq, aasii wine maqiluni asiñun, aasiiḷi puut maqulutiŋ. Aglaan nutauruaq wine puu­gaksraupiaqtuq nutauruanik puunik.
\s1 Apiqqun Jew-guruat Savaiññiŋatigun
\r (Matthew 12.1-8; Luke 6.1-5)
\p
\v 23 Savairvianni Jew-guruat, Jesus pisuaŋaruq palauvaksranik naut­chiaqaġvikun, aasii iḷitchitquraŋi iglaullaġmiŋ nutchugairraqsiŋarut palauvaksranik.\x + \xo 2.23 \xt Dt 23.25.\x*
\v 24 Pharisees uqallautiŋagaat, Tautukkich. Iḷitchitquratin navgirut Savaiññikun pitquraptignik.
\v 25 Jesus kiuŋagai, Taiguaġiŋaitpisiuŋ qaŋaunnii qanuq David piŋati­laaŋa, ilaalu iñuŋniḷu piiḷḷiuliqł̣utiŋ kaaksiuliqamiŋ?\x + \xo 2.25-26 \xt 1 S 21.1-6.\x*
\v 26 David isiŋaruq igluanun God-im aasii niġivḷugu punniq aitchuutau­ŋaruaq God-mun. Taamna piŋaruq Abiathar aŋaayyuliqsiqpaumman. Pitqurat uqaluatigun aŋaayyuliqsiqpaich kisimiŋ niġiyumiñakkaŋat taamna punniq.\x + \xo 2.26 \xt Lv 24.9.\x*
\v 27 Jesus suli uqallaŋaruq, Savaiññiq savaaguruq anniqsuqsaqługu iñuk, iñuk savaaguŋaitchuq pisigilugu Savaiññiq.
\v 28 Iġñiŋa Iñuum ataniġnaqutiqałhaaqtuq pitquraniñ aŋalatchiruaniñ iñuŋnik Savaiññiġmi.
\c 3
\s1 Iñuk Argakisuuraq
\r (Matthew 12.9-14; Luke 6.6-11)
\p
\v 1 Tavra Jesus isitqiŋaruq aŋaayyuviŋmun, tavra tavraniinniqsuq iñuk argakisuuraq.
\v 2 Tavra Jesus naipiqtuŋagaat, iluaqsiriñiaqtilaaŋanik Jew-guruat Savaiññiŋanni, pasisukługu.
\v 3 Tavra Jesus uqallautiŋagaa iñuk argakisuuraq, Qaiñ uvuŋa.
\v 4 Tavra Jesus uqallautiŋagai iñuich, Pitquratiguaŋava Savaiññiġmi nakuurualiqiruni naagga pigiitchualiqiruni? Ikayugaksraġivisigik iñuich naagga iḷatchiġḷugich Savaiññiġmi? Tavra nivliŋiḷḷaŋarut.
\v 5 Tavra Jesus qiñiġaallakługich qinnaliŋaruq pisigivlugu sivunmuuni­ŋat killukuaġniŋallu, aglaattauq iḷunŋutchautigiŋagai. Ilaan uqallauti­ŋagaa iñuk, Isaakkich argaktin. Tavra isaaŋagai, aasii argaŋi iłuaqsi­rauŋarut igḷumiktun.
\v 6 Tavra Pharisees aniŋarut, aasii tavrauvvaa sivunniuqatigiaqsivḷugich Herod-kuayaat Jesus-kun, qanuġlugu tuqutchukługu.
\s1 Iñusalaich Tatchim Siñaani
\p
\v 7 Tavra Jesus aullaŋaruq iḷitchitquraniḷu tatchimun, aasii iñusa­laich maliŋagaat Galilee-miñ Judea-miḷḷu,
\v 8 Jerusalem-miḷḷu, Idumea-miḷḷu uŋataaniḷḷu kuugum Jordan, avataan­niḷḷu Tyre-vlu Sidon-lu. Iñusalaich ullaaŋagaat tusaaŋavlutiŋ sunik kamanaqtuanik savaaŋiñik.
\v 9 Iñusalaich iñugiaksivaił̣ł̣utiŋ, Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani umiamik itqanaiqsitquvlugich, iñuŋnun saqigruginasugaluni.\x + \xo 3.9-10 \xt Mk 4.1; Lk 5.1-3.\x*
\v 10 Ilaan iluaqsiŋagai iñugiaktuat iñuich, aasii taamna pisigivlugu ilu­qaġmiŋ naŋittuat saqiraqłiŋarut tikiutiniatakłutiŋ ilaanun aksiḷḷasiñia­takługu.
\v 11 Suli ilitqusiqł̣uqaqtuat, tautukamirruŋ, sitquġaqtut sivuġaanun, aasii nipaalavlutiŋ, Ilivich Iġñiġigaatin God-im.
\v 12 Tavra piraksripiaŋagai quliaqtuaġitquŋił̣ł̣ugu iliŋiññun kiutilaani.
\s1 Jesus Piksraqtuq Qulit Malġugnik Iḷitchitquranik
\r (Matthew 10.1-4; Luke 6.12-16)
\p
\v 13 Tavra Jesus mayuŋaruq iġġimun, aasii ququaqługich ilimiñun iñuich pigisukkani, aasii ullaŋagaat.
\v 14 Tavra piksraqtaaġiŋagai qulit malġuk, iliŋiññun piqatigitquvluni, suli ilaan tilisukługich alġaqsruitquvlugich,
\v 15 suli suaŋŋatiqaquvlugich iłuaqsiyumiñaġlugich naŋirrutit, suli anit­chumiñaġlugich ilitqusiqł̣uich.
\v 16 Ukua piksraqtaaġiŋagai Simon atchikługu Peter-mik,
\v 17 aasiiḷi James iġñiŋa Zebedee-m, John-lu aniqataa James, atchikł̣u­gik Boanerges-mik, sivuniqaqtuamik kalluktun iññuk,
\v 18 aasii Andrew-lu, Philip-lu, Bartholomew-lu, Matthew-lu, Thomas-lu, James-lu iġñiŋa Alpheus, Thaddaeus-lu, Simon-lu Zealot-guruaq,
\v 19 Judas-lu Iscariot, aitchuutiginniktuaq ilaanik.
\s1 Jesus-lu Beelzebul-lu
\r (Matthew 12.22-32; Luke 11.14-23; 12.10)
\p
\v 20 Tavraasii tavrani Jesus aiŋaruq. Aasii iñusalaich katitqiŋarut atautchimun niġiñiayunaiqsaallaisa Jesus-lu iḷitchitquraniḷu.
\v 21 Tavra nanmiñiq iḷaŋisa tusaakamirruŋ taamna, aullaqiŋarut aggisi­yaqtuqługu Jesus, qanuq iñuich uqautigivlugu kinnaġuġnivḷugu.
\p
\v 22 Tavrali iḷisaurrit pitquranik qairuat Jerusalem-miñ uqaŋarut, Ilaa aŋalatiqaqtuq Beelzebul-mik, umialgannik ilitqusiqł̣uich, aasii taavrumuuna anittairuq ilitqusiqł̣uŋnik.\x + \xo 3.22 \xt Mt 9.34; 10.25.\x*
\v 23 Tavra iḷisaurrit pitquranik ququaŋagai ilimiñun, aasii uqautiaqsivḷu­gich uuktuutitigun, Qanuġluni Satan anitchumiñaqpa inmiñik?
\v 24 Nunat iñuŋich atinġiġḷutiŋ inmikkuaŋasiḷutiŋ piyuutiaqsikpata, nunauniŋat siammayaaġniaqtut.
\v 25 Tainnatuttauq nanmiñiġiich atinġiġḷutiŋ piyuutiaqsikpata, taapkua nanmiñiġiikkaluat siammayaaġniaqtut.
\v 26 Tainnatuttauq Satan ilitqusiqł̣uŋi atinġiġumiŋ piyuutilutiŋ avan­mun, ilaan suaŋŋataa isukłiññayaqtuq.
\p
\v 27 Iñuk suaŋarualuk qiḷiqsruiqqaaġlugu, iglua pakagnaġniaqtuq suġauttaiġḷugulu. Tainnatuttauq Satan payariraksrauqqaaġniaqtuq ilit­qusiqł̣uŋi anitauniaqpata.
\p
\v 28 Iḷumun uqallautigivsi. God-im suliqutigiŋaiġumiñaġai itqauma­yumiñaiġḷugich iluqaisa iñuich piḷuutiŋich, iluqaisalu pigiitchuat uqal­lautiŋich,
\v 29 aglaan iñuk uqaqtuaq pigiitchuanik Ilitqusiġiksuaq sivuniġilugu sumikunnii suliqutigiŋaiqsauyumiñaitchuq, qanuq pisigilugu taamna piḷuun, ilaa pasirauniaqtuq isuitchuamun.\x + \xo 3.29 \xt Lk 12.10.\x*
\v 30 Jesus taamna uqallausiġiŋagaa qanuq iñuich uqallausiġiŋagaat inna, Ilaa Jesus ilitqusiqł̣uqaqtuq.
\s1 Jesus Aakaŋalu Aniqatiiŋiḷu
\r (Matthew 12.46-50; Luke 8.19-21)
\p
\v 31 Tavra nukaaluŋi aakaŋalu qaiŋarut tavruŋa, aasii qikaqłutiŋ siḷami, tilisiŋarut ilaanun qaitquvlugu.
\v 32 Tavra iñusalaich aquppiruat avataani Jesus, uqallautiŋagaat, Qaŋma, aakaviḷḷu nukaaluuviḷḷu pisukkaatin.
\v 33 Tavra Jesus kiuŋagai, Kiuva aakaga aniqatiitkalu?
\v 34 Tavra qiviaŋaruq tamatkunuŋa aquppiruanun avanmiñi, aasii uqal­lakłuni, Marra makua aniqatigimmatun aakagimmatullu itkitka.
\v 35 Qanuq kiñaliqaa nalautchiruaq pisuutaanik God-im, taamna aniqa­tigigiga, aakagigigalu.
\c 4
\s1 Uuktuun Nautchiaksriqirikun
\r (Matthew 13.1-9; Luke 8.4-8)
\p
\v 1 Tavra Jesus iḷisaurrisatqiŋaruq tatchim siñaani, aasii tavruŋa iñu­salaich katinŋarut ikillasiḷaallaan umiaqpauramun aquviłłuni. Aasii iluqaġmiŋ iñusalaich siñaaniinŋarut tatchim.\x + \xo 4.1 \xt Lk 5.1-3.\x*
\v 2 Tavra ilaan iḷisautiŋagai iñugiaktuanik sunik uuktuutitigun. Aasii iḷi­saurrunmiñi uqallautivlugich,
\v 3 Naalaġnisiŋa. Nunaliqiri aullaqtuq kanġaksruiyaqtuqłuni nautchiak­sranik palauvaksraġuġniaqtuanik.
\v 4 Tavra kanġaqsruipkaqtillugu iḷaŋich kataŋarut apqutinun, aasii tiŋ­miat qaivḷutiŋ niġiŋagaich.
\v 5 Iḷaŋich aasii kataŋarut uyaġauruamun nunamun nunaqapiaŋitchua­mun. Tavrauvvaa naurut, qanuq mapturuamik nunaitchuq.
\v 6 Siqiñiq salapqiġman maŋŋuił̣ł̣utiŋ, panaqłuŋagai aasii tuquvlutiŋ.
\v 7 Aasii iḷaŋich nautchiaksrat kataŋarut akunġannun kakiḷḷaġnaqtuat nauruat, aasii kakiḷḷaġnaqtuat nauvlutiŋ nagguviksraiŋagaich naut­chiaksrat.
\v 8 Allat kataŋarut nunagiksuamun, aasii nauvlutiŋ palauvaksrat iñu­giaksivḷutiŋ. Iḷaŋich nauŋarut iñuiññaq qulinik palauvaksranik, iḷaŋich aasii piŋasukipiamik, aasii iḷaŋich tallimakipiamik.
\v 9 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġni­siŋa.
\s1 Sivuniŋat Uuktuutit
\r (Matthew 13.10-17; Luke 8.9-10)
\p
\v 10 Tavra Jesus kisiŋŋuġman, tamatkua avataaniittuat piqatigivlu­gich qulit malġuk iḷitchitqurat apiġiŋagaat uuktuutikun.
\v 11 Tavra ilaan uqallautiŋagai, God-im kaŋiqsipkaŋagaa ilivsiññun kaŋiqsiñaiñŋaruaq atanniqsimmatini iñuŋnun. Aglaalli allat iñuich tusaqsraġigaat uuktuutitigun.
\v 12 Tamatkua iñuich taŋŋiġaich Isaiah-m uqaluŋi Bible-ni,
\q1 “Tautukkaluaqłutiŋ iḷisaqsriḷaitchut, tusaagaluaqłutiŋ kaŋiqsiḷaitchut. Kaŋiqsiñiġumiŋ, saannasugalutiŋ God-mun, aasii ilaan suliqutigiŋaiġḷugich itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutiŋich.”\x + \xo 4.12 \xt Is 6.9-10.\x*
\s1 Jesus Sivunniuġaa Uuktuun Nunaliqirikun Nautchirriiruakun
\r (Matthew 13.18-23; Luke 8.11-15)
\p
\v 13 Jesus uqallautiŋagai, kaŋiqsiŋitkuvsiuŋ una uuktuun, qanuġlusi kaŋiqsiñiaqpisigik uuktuutipayaat?
\v 14 Nunaliqiri kanġaqsruimmatun nautchiaksranik palauvaksraġuġ­niaqtuanik, tainnatun uqalua God-im alġaqsruutauruq iñuŋnun.
\v 15 Nautchiaksrat iḷaŋich kataŋmatun apqutinun, tainnatuttauq iñuich iḷaŋich tusaaruat uqaluanik God-im siqquqsimmiraqtut. Tusaaganip­qaġmarruŋ uqaluk Satan-gum piiguipkaġai qilamik tusaakkaŋannik.
\v 16 Allalli iñuich ittut nautchiaksratun kataktuatun uyaġauruamun nunamun. Tusaapqauraqamirruŋ uqaluk, quyyatigivlugu akuqtuġaat.
\v 17 Aglaan akuqtuaġiŋiññiġaat uqaluk naamasiḷugu tuniqsimmatiksraq­tiŋ, nautchiaksratun maŋŋuqavigruaŋitchuatun iłłutiŋ. Tavraasii iłuiḷ­ḷiuġutit nagliksaaqtirrusiallu, qaimmata uqaluk pisigivlugu, iliŋich tav­rauvvaa nikatchaktut aasii qapiqłutiŋ.
\v 18 Allalli iñuich ittut nautchiaksratun kataktuatun akunġannun kakiḷ­ḷaġnat nauruat. Tamatkua iñuich tusaagaluaqtuat uqaluŋmik,
\v 19 uŋiarrisit mattumuuna iñuuniaġnikun, piviuttaqsriñġuvlu suġaliġ­nik, allallu qanusipayaat kipiġniuġutit nagguviksraiġaat uqaluk, aasii iliŋisa iñuusiŋich allaŋŋuqtauŋił̣ł̣utiŋ.
\v 20 Aasiiḷi allat iñuich ittut nautchiaksratun kataktuatun nunagiksua­mun. Iliŋisa tusaagaat uqaluk akuqtupiaġataqługu, aasii iñuusiŋich allaŋŋuqtauvlutiŋ, nautchiaksratun kataktuatun nunagiksuamun, aasii naurivḷuni palauvaksranik, iḷaŋiññik iñuiññaq qulitun, iḷaŋich piŋasu­kipiatun, suli iḷaŋich tallimakipiatun.
\s1 Qulliq Ataani Utkusium
\r (Luke 8.16-18)
\p
\v 21 Qulliq inimuutisuuvarruŋ matusukługu utkusiŋmik, naagga atautitchukługu siñigviŋñun? Naumi. Iḷisuugaat qulliqaġviŋmun.\x + \xo 4.21 \xt Mt 5.15; Lk 11.33.\x*
\v 22 Sunapayaaq matutuqtuaq paŋmapak sivunniqsauŋaruq salapqiġu­maaqługu taimanigu, suli sunapayaaq iḷisimapkaqtauŋitchuaq paŋma­pak sivunniqsauŋaruq iḷitchuġipkaqtauyumaaqługu iñupayaanun tai­manigu.\x + \xo 4.22 \xt Mt 10.26; Lk 12.2.\x*
\v 23 Taamna pisigilugu, siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik naalaġnisiŋa.
\p
\v 24 Jesus uqallautivsaaŋagai, Naalaġnimmaġiksaaqsiuŋ tusaak­kaqsi. Qanutun kaŋiqsisilaaqsi aktilaaqaqtuq naammaŋatun naalaġniḷ­ḷuataqtilaavsi, suli kaŋiqsisaiññaġniaqtusi.\x + \xo 4.24 \xt Mt 7.2; Lk 6.38.\x*
\v 25 Qanuq iñuk naalaġniḷḷuataqtuaq kaŋiqsipkavsaaqtitauniaqtuq, aasiiḷi iñuk naalaġniḷḷuatalaitchuaq tammaiñiaqtuq kaŋiqsił̣auraġa­luakkamiñik.\x + \xo 4.25 \xt Mt 13.12; 25.29; Lk 19.26.\x*
\s1 Uuktuun Nauniŋagun Nautchiaksram
\p
\v 26 Suli Jesus uqallavsaaŋaruq, God-im atanniqsimmataa iñuŋnun arriliñaġumiñaqtuq nunaliqirimun, palauvaksranullu nautchirriutikka­ŋiñun.
\v 27 Nunaliqiri siñiksaġaktuq unnuaġman, aasii itiqami uvluġman kuki­ḷuaqsivḷuni. Aasiivsauq tainna pipkaqługu, palauvaksrat nauyugaqtut nakautchivḷutiŋ. Nunaliqirim nalugai qanuqłutiŋ nautilaaŋat.
\v 28 Nunam naupkaġai iñugiaksipkaqługich palauvaksrat atautchimiñ palauvaksramiñ. Qitutuuraq nakautaq nausaqqaaġaqtuq, nakautami nauraqtuq puuŋa palauvaksram, aasii iḷuani puuŋan nauraksraiqsuat palauvaksrat itkayuktut.
\v 29 Palauvaksrat nauganigluataġmata iñuk kivriñmiñik kivrisaġaqtuq palauvaksranik qanuq kivrivikaaq tikitchuq.\x + \xo 4.29 \xt Jl 3.13.\x*
\s1 Uuktuun Nautchiaksrakun Atiqaqtuakun Mustard-mik
\r (Matthew 13.31-32, 34; Luke 13.18-19)
\p
\v 30 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Sumun arriḷiñiaqpigu God-im Atan­niqsimmataa iñuŋnun? Sumik uuktuusiġñiaqpigu nausaiññaġniŋa?
\v 31 Arriqaqtuq mustard-mik nautchiaksramik, mikiniqsrapiaġataŋan­nik nautchiaksrat. Nunaliqirim nautchirriutigaa nunamun.
\v 32 Qakugulimman nauruq taaniqtusił̣haaqłuni nauriapayaaniñ. Qisiq­siutiġluksivaił̣ł̣uni tiŋmiat ugluliuġvigiŋagaich qisiqsiutiŋi.
\v 33 Tavra Jesus alġaqsruituiññaŋaruq iñuŋnun, atuqłuni iñugiaktuanik uuktuutinik allaniglu taapkunatun. Uqautiŋagai kaŋiqsiyumiñaqtilaa­ŋatiktun.
\v 34 Uqautilaiñŋagai uuktuutaiḷḷuni. Aglaan kisiŋŋuqamiŋ supayaat uqautini sivunniuġaġigai iḷitchitquramiñun.
\s1 Jesus Quunniġuqtitkaa Imaq
\r (Matthew 8.23-27; Luke 8.22-25)
\p
\v 35 Tavra taavrumanisuli uvlumi, unnuksaġman, Jesus iḷitchitqurani uqallautiŋagai, Ikaaqta auŋatchianun tatchim.
\v 36 Tavra qimaŋagaich iñusalaich, aasii aullautiŋagaat Jesus umiaqpau­ramun ikianiŋman. Tavraptauq tuvaaqatiqaŋammiut allanik umiaq­pauranik.
\v 37 Tavra anuqqakpaŋaruq, suli malgich iksruġaŋagaat umiaqpauraq, siḷivitkaqsivḷugu.
\v 38 Tavra Jesus aquaniinŋaruq umiaqpauram, siñikłuni akisiqaqłuni. Aasii itiqsaŋagaat, uqallautivlugu, Iḷisaurrii, suliqutigiŋitpiuŋ ipi­gupta?
\v 39 Tavra makinŋaruq, suli suaŋagaa anuġi uqallakłuni, Anuġaiġiñ, uqallakłuniḷu immamun, Quunniġuġiñ. Tavra anuġaiŋaruq, quunni­ġuqłuni.
\v 40 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Summan iqsisuvaitpisi? Qanuqimña ukpiġutaitpisi?
\v 41 Tavra iliŋich aliuŋarut atqunaqłutiŋ, suli uqaqłutiŋ avanmun, Qanu­siq una Iñuk? Anuġimunnii immavlu kamagillavatku.
\c 5
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Iñuk Iñugiaktuanik Ilitqusiqł̣ulik
\r (Matthew 8.28-34; Luke 8.26-39)
\p
\v 1 Tavra ikaaŋarut taaguŋatchianun tatchim Galilee-m, nunaŋannun Gerasenes.
\v 2 Aasii niumman Jesus umiaqpauramiñ, tavrauvvaa paaŋagaa iñuum ilitqusiqł̣uqaqtuam iḷuviġniñ.
\v 3 Taamna iñuk iñuuniqsuaq akunġanni iḷuvviviich, aasii kialiqaa qiḷiq­sruiḷaiññiġaa, kalimñanikunnii.
\v 4 Qanuq ilaa akulaił̣ł̣ugu qiḷiqsruigaluaġaġniġaat kalimñanik isigaŋi­gullu tayaġniŋigullu. Kalimñat kiktuġaaġaġniġai, suli kalimñat isigag­miñiittuat kanuqqivḷugich. Iñulimaam ittuayusipkalaiññiġaa.
\v 5 Aasii ataramik unnuamiḷu uvlumiḷu qimialuŋniitkayugniqsuq iḷuvvi­viŋniḷu nipaalavluni, kiḷḷiaqłuni ilimiñik uyaġagnun.
\p
\v 6 Tavra ilaan tautukamiuŋ Jesus uŋasiñun, aqpanŋaruq, aasii puł­łuni sivuġaanun.
\v 7 Suli nipaalaqpaŋaruq, Jesus, Iġñiŋa sapiġñaġniqsrauruam God-im, suniaqpiŋa? Apiġipiaġikpiñ God-ikun, tatavsaġnaŋa.
\v 8 Qanuq Jesus uqallautiŋagaa, Ilitqusiqł̣uuk anniiñ iñuŋmiñ.
\v 9 Suli Jesus apiġiŋagaa, Sumik atiqaqpich? Tavra kiuŋagaa, Uvaŋa atiġa Legion, qanuq iñugiaktugut.
\v 10 Tavra ilitqusiqł̣uqaqtuam apiġipiaġataŋagaa Jesus aullaqtitquŋił̣ł̣u­gich ilitqusiqł̣uich tamattumaŋŋa nunamiñ.
\p
\v 11 Aasii tuttuqłusalaich tavraniinniqsut qaniłłutiŋ qimialuŋni niġi­ñiaqtuat.
\v 12 Tavra ilitqusiqł̣uich iluqaġmiŋ apiġipiaġataŋagaat, Tillisigut tuttuq­ługnun, isiġumagivut.
\v 13 Tavra tavraŋŋa Jesus aullaqtinŋagai. Aasii ilitqusiqł̣uich aniŋarut iñuŋmiñ isiqłutiŋ tuttuqługnun. Tavra tuttuqłuich paŋaliŋarut suamav­lutiŋ anmun qutaŋŋiaġiksuakun immamun, aasii ipivlutiŋ. Iñugiakti­laaqaqpalliŋarut 2,000-tun.
\p
\v 14 Tavrali qaunaksriruat tuttuqługnik pigruŋarut, aasii quliaqtua­ġivlugu taamna iniqpaŋmi nunaaqqiñiḷu. Tavra iñuich qaiŋarut tautu­giaqługu suna pisilaaŋanik.
\v 15 Tavra ullaaŋagaat Jesus, suli tautukługu ilitqusiqł̣uqaŋaruaq iñu­giaktuanik, aquppiruaq annuġaaŋavluni qauriŋavluniḷu. Tavra iliŋich iqsitchaŋarut.
\v 16 Aasii tamatkua tautuktuat quliaqtuaġutiŋagaich iñuich, qanuq pirauŋatilaaŋanik taamna ilitqusiqł̣uqaŋaruaq, tuttuqłuktigullu.
\v 17 Tavra apiġipiaŋagaat Jesus aullaquvlugu nunamiŋniñ.
\p
\v 18 Tavra ikiaqsimman umiaqpauramun, taavruma ilitqusiqł̣uqaŋa­ruam apiġipiaŋagaluaġaa nayuġukługu.
\v 19 Tavra Jesus pipkaŋaitkaa, aglaan uqallautiŋagaa, Aggiiñ avilaitqa­tiŋnun, aasii quliaqtuaġutilugich qanuq kamanaqtigiruanik Atanġum piraŋiñik iliŋnun, suli naglikkutiqaŋatilaaŋanik iliŋnun.
\v 20 Tavra iñuk aullaŋaruq, aasii quliaqtuagaqsivḷuni qulinun nunaaqqi­ñun qanuq kamanaqtuanik Jesus savaaġikkaŋiñik ilimiñun. Aasii ilu­qaġmiŋ iñuich kamasuŋarut.
\s1 Jairus Pania, Aġnaġlu Aksiuktuaq Jesus Annuġaaŋanik
\r (Matthew 9.18-26; Luke 8.40-56)
\p
\v 21 Tavra Jesus ikaatqianiŋman umiaqpaurakun taaguŋatchiġmun, iñusalaich katinŋarut ilaanun. Aasii ilaa tatchim siñaaniinŋaruq.
\v 22 Tavra qaiŋaruq iḷaŋat umialiŋnaŋat Jew-guruat aŋaayyuviata, Jairus-mik atilik. Aasii tautukamiuŋ Jesus punŋaruq sivuġaanun.
\v 23 Aasii qiññuaqtupiaŋaruq uqaqłuni, Paniuraġa amma tuquaqsiuraq­tuq. Qaiḷutin aksiugiapiaqugiga iliŋnun iłuaqsitquvlugu iñuuyumauq.
\v 24 Tavra Jesus piqasiŋagaa. Suli iñugaaġruich malikługu tatiŋagaat.
\p
\v 25 Tavra aġnaq suniġluqaqtuaq auŋmik qulit malġugni ukiuni tamaaniinŋaruq.
\v 26 Taamna aġnaq nagliksaaqtuaq sapunniaqtiqaŋagaluaqtuq iñugiak­tuanik taaktinik. Ilaa maniiġutiŋagaluaqtuqunnii nakuusipayaaŋait­chuq, aglaan pigiiḷisaiññaŋaruq.
\v 27 Tusaaganiŋavluni Jesus-mik, qaiŋaruq tatiruatigun tunuaniñ, aasii aksiukługu Jesus annuġaaŋa,
\v 28 isumavluni, aksiuksiññaġupkich-unnii annuġaaŋi, iłuaqsiyumiñaq­tuŋa.
\v 29 Tavra aksiuŋagaa Jesus annuġaaŋa, aasii aunaaqsruŋaiqł̣uni tav­rauvvaa. Timimiñi iḷitchuġigaa iłuaqsisilaani naŋirrunmiñiñ.
\v 30 Tavra Jesus, tavrauvvaa iḷitchuġivluni ilimiñiñ suaŋŋan aullaqtilaa­ŋanik, kiŋiaŋaruq tatiruani, aasii uqallakłuni, Kia aksiukpagich annu­ġaatka?
\v 31 Tavra iḷitchitquraŋisa kiuŋagaat, Tautukkitin iñusalaich tatiruat iliŋ­nun. Summan aasii apiqsrivich kimun aksiuŋmagaaqpich?
\v 32 Tavra alaqiñŋaruq avanmun tautugniaqługu kimun aksiuktilaani.
\v 33 Tavra aġnaq sivuuġallaġmi uulillaġmiḷu, qaiŋaruq Jesus-mun iḷisi­mavluni iluaqsisilaamiñik, aasii pułłuni sivuġaanun, uqautivlugu ilu­qaanik iḷumun ittuamik.
\v 34 Tavra ilaan uqallautiŋagaa, Paniuruatiin, ukpiġurvich iłuaqsipka­ġaatin. Aullaġiñ tutqiksiḷutin, suli iłuaqsiraulutin naŋirrutiŋniñ.
\p
\v 35 Jesus uqaġniaqtillugu, qaiŋarut iḷaŋich kivgat Jairus igluaniñ aasii uqallautivlugu, Paniiñ tuquaniktuq. Iḷaksiaŋaiġuŋ Iḷisaurri.
\v 36 Tavra Jesus suliqutigisuŋaġnagu uqallautaat, uqallautiŋagaa umia­liŋnaq, Iqsiñak, ukpiqsiññaġiñ.
\v 37 Tavra Jesus iñuŋmun maliktinŋaitchuq, aglaan Peter-mun James-mullu John-mullu aniqataanun James.
\v 38 Tavra ilaa tikiñŋaruq igluanun umialiŋnaŋata aŋaayyuvium, aasii tautukługich tuavaalaruat, tamatkualu qiaqpaktuat.
\v 39 Tavra isiqami ilaan uqallautiŋagai, Summan inna pivisi qiavisiḷu? Niviaqsiaġruk tuquŋaitchuq. Siñiksiññaqtuq.
\v 40 Tavra iglautigiŋagaat kipagivlugu. Aasii ilaan anitanikkamigich ilu­qaisa, piŋagik aapaŋalu aakaŋalu niviaqsiaġruum, taapkualu piŋasut iḷitchitqurani, aasii isiqłutiŋ niviaqsiaġruum irvianun.
\v 41 Tavra Jesus tiguŋagaa niviaqsiaġruk argaŋigun, aasii uqallautivlugu, Talitha koum, sivuniqaqtuamik, Niviaqsiaġruuk, uqallautigikpiñ, makittin.
\v 42 Tavra tavrauvvaa niviaqsiaġruk makinŋaruq, aasii pisuaqłuni. Ukiuqaŋaruq qulit malġugnik. Tavra kamasupiaġataŋarut iñuich.
\v 43 Tavra uqautipiaŋagai iñuŋmun iḷitchuġitquŋiłł̣ugu. Aasii niġipkaqu­ŋagaa.
\c 6
\s1 Jesus Ukpiġiŋitkaat Nazareth-mi
\r (Matthew 13.53-58; Luke 4.16-30)
\p
\v 1 Tavra Jesus aullaŋaruq tavraŋŋa, aasii tikił̣ł̣uni nunamiñun. Suli iḷitchitquraŋisa maliŋagaat.
\v 2 Tavra Jew-guruat Savaiññiŋat tikiñman, iḷisaurrirraqsiŋaruq aŋaay­yuviŋmi. Tavra iñugiaktuat tusaavlugu kamasuŋarut, uqaqłutiŋ, Sumiñ una iḷisimmatinikpa? Qanuqłuni isumattutinikpa? Qanuqłuni suli aliuġnaqtuanik piva?
\v 3 Kaamniġuŋitpauna, Mary-m iġñiŋa, aapiyaŋa James-gum Joses-lu Judas-lu Simon-lu? Aasiisuli nayaaluŋi uvaniinŋitpat itqatigivluta? Tavra iliŋich qanuqpaaŋaliŋarut ilaanun.
\v 4 Aasiiḷi Jesus uqallautiŋagai, God-im uqaqtaa nanġausiaqallaruq sumiḷiqaa, nunamiñiaglaan iḷamiñiḷu.\x + \xo 6.4 \xt Jn 4.44.\x*
\v 5 Tavra Jesus tavrani savakkumiñaiñŋaruq aliuġnaqtuanik, aglaan aksiuŋagai iñukitchuat naŋittuat aasii iłuaqsivḷugich.
\v 6 Pisigivlugu ilaisa arguasuutaat, Jesus aliuŋaruq.
\s1 Jesus Tiligai Qulit Malġuk Iḷitchitqurat
\r (Matthew 10.5-15; Luke 9.1-6)
\p Aasii Jesus kukiḷuŋaruq nunaaqqiñi iḷisaurrivḷuni.
\v 7 Tavra qaitquŋagai ilimiñun qulit malġuk iḷitchitqurat, aasii aullaqtit­chaaqsivḷugich malġuullaavlugich. Ilaan suaŋŋasiŋagai ilitqusiqł̣uiyaiḷ­ḷasivḷugich.
\v 8 Suli piraksriŋagai upaluŋaiyaquŋił̣ł̣ugich sunik iglauniksramiŋnun, aglaan ayauppiuraq kisian, puukataiḷaaġlugich, taquagiḷaaġlugich, maniiḷaaġlugich maniqaġviŋmiŋni,\x + \xo 6.8-11 \xt Lk 10.4-11.\x*
\v 9 aluġutiqaquvlugich, aglaan malġugnik qaliġuuraqaquŋił̣ł̣ugiḷḷu.
\v 10 Jesus uqallautivsaaŋagai, Nunaaqqiñun tikitkuvsi tukkuġiyumagisi iñuich aiyugaaqtisi aullaġataġnivsiññun aglaan.
\v 11 Aasii iñuich paġlaŋitpasi naalaġnisuŋitpatigiglu uqalusi, qimakkisi­giksi taamna ini aasii piiyaġlugu avyuq isigavsiññiñ. Taamna kilgutau­niaqtuq ilaiññun pisuŋisilaaŋanik tusaayugaaġiksuaq.\x + \xo 6.11 \xt Ac 13.51.\x*
\v 12 Tavra aullaŋarut, aasii alġaqsruivḷutiŋ iñuich isumalitqiksuksrauniv­ḷugich piḷuunmiŋniñ.
\v 13 Suli anittaiŋarut iñugiaktuanik ilitqusiqł̣uŋnik, suli uqsruqtiqługich olive uqsruanik iñugiaktuat naŋittuat iłuaqsivḷugich.\x + \xo 6.13 \xt Jas 5.14.\x*
\s1 Tuqutauniŋa John Paptaiqsim
\r (Matthew 14.1-12; Luke 9.7-9)
\p
\v 14 Tavra umialik Herod tusaaŋaruq iluqaiññik tamatkuniŋa, qanuq Jesus uqautigivlugu uqaluk siaminŋaruq sumulliqaa. Iñuich iḷaŋich uqaŋarut, John Paptaiqsi aŋiruq tuqqunmiñ, Tainnaqłuni aliuġnaqtua­nik piḷḷaruq.\x + \xo 6.14-15 \xt Mt 16.14; Mk 8.28; Lk 9.19.\x*
\v 15 Allalli uqaŋarut Elijah-univḷugu. Allallivsauq uqaŋarut, uqaqtigigaa God-im, iḷaŋatitun taipkua iŋiḷġaan kamanaqtuat uqaqtiŋisun God-im.
\p
\v 16 Tavrali Herod tusaakami uqallaŋaruq, John-guruq aŋiruq tuq­qunmiñ, niaquiŋakkaġa.
\v 17 Qanuq Herod tilisivḷuni aŋuyaktinik tigupkaŋagaa John, aasii qiḷiq­sruivḷugu tigutaaġviŋmi pisigivlugu Herodias, aniqanmi Philip nuliaŋa, ilaan nulialiutikkani.\x + \xo 6.17-18 \xt Lk 3.19-20.\x*
\v 18 John Paptaiqsim Herod uqallautigaluamiiŋagaa, Nalaunŋaitchuq ilivich tuvaaqasiutigupku aniqarvich nuliaŋa.
\v 19 Herodias isumamaqłuutiqaŋaruq John-mun tuqutitchumaliqsaal­laan. Aglaan Herod-mik piñaiḷutaqaŋaruq.
\v 20 Qanuq Herod-gum John sivuuġagiŋagaa, iḷisimavluni iñulluatauti­laaŋanik suli nalaunŋavluni iñuk, piyaqquqtaiḷiŋagaa. Herod-gum John naalaġniḷḷatuŋagaa tutqiiḷiqpaguugaluaŋŋaġmi naalaktuapayau­raqamiuŋ.
\p
\v 21 Kiisaimmaa Herodias piviksraŋa nalautitpuq. Herod annivia tikiñman niqinaqutimmagich iluqaisa qaukłiich kavamauruat, aŋuyak­tillu qaukłiŋich, suġalliruallu Galilee-mi.
\v 22 Tavra Herodias pania isiqłuni kanaakkiumman, Herod iviġaktauŋa­ruq tuyuġmianiḷu. Aasii umialik uqallaŋaruq niviaqsiamun, Sumik piqaġukkaluaqpich? Aitchuġumiñaġikpiñ supayaamik pigisukkaġnik.
\v 23 Tavra unniqsuqłiiŋagaa nalupqinaiqł̣ugu, Supayaamik apiqsrigu­vich uvamniñ, aitchuutiginiaġiga iliŋnun, avvaġiluġaa-unnii umial­gunma.
\v 24 Tavra niviaqsiaq aniŋaruq, aasii uqallautivlugu aakani, Sumik piqa­ġugniaqpik? Tavra Herodias uqallaŋaruq, Niaquanik John Paptaiq­sim.
\v 25 Tavra utiŋaruq qilamiqsruqłuni umialiŋmun, aasii apiqsrivḷuni, Ait­chuŋŋa akkupak niaquanik John Paptaiqsim puggutauramun.
\v 26 Tavra umialik atqunaqłuni isumaaŋaruq, aasii unniqsuqłiisini pisi­givlugu, pisigivlugiḷḷu tuyuġmiani, ilaan itigaurraqtitchumiñaiñŋagaa.
\v 27 Tavra tavrauvvaa umialik tilisiŋaruq qaunaksrimik, piraksriivḷuni John niaqua qaġġisitquvlugu. Tavra aullaqłuni, niaquiŋagaa John tigu­taaġviŋmi.
\v 28 Aasii qaġġisivlugu niaqua puggutauramun, aitchuutigiŋagaa niviaq­siamun, aasiiḷi niviaqsiam aitchuutigivlugu aakamiñun.
\v 29 Tavra John iḷitchitquraŋi tusaakamiŋ taavrumiŋa, qaivḷutiŋ piŋa­gaat timaa aasii iḷuviqługu.
\s1 Jesus Niġipkaġai 5,000 Iñuich
\r (Matthew 14.13-21; Luke 9.10-17; John 6.1-14)
\p
\v 30 Tavra tilirauŋaruat iḷitchitqurat utiŋarut Jesus-mun, aasii quliaqtuaġutivlugu supayaanik, savaamiŋniglu, suniglu iḷisaurrutigik­kamiŋnik.
\v 31 Iñugiaktuat iñuich qairaġaŋarut aullaqsimmaġmiglu niġiḷḷaiqsitaal­laisa Jesus-lu iḷitchitquraniḷu kiisaimmaa Jesus uqallautivai iḷitchitqu­rani, Aullallakta sumun iñuił̣aamun kisimġiuqtuallakkumaugut piḷai­ŋaiqsiallagluta.
\v 32 Tavra aullaŋarut umiaqtuqłutiŋ iñuił̣aamun kisimiŋ.
\p
\v 33 Iñugiaktuat iñuich tautukługich aullaġmata, iḷisaġiŋagaich kit­kuutilaaŋat. Tavraasii iñuich aullaaŋarut iluqaiññiñ nunaaqqiñiñ aqpa­mik qutaaguqłutiŋ, aasii tikitqaaqłutiŋ inimun sivulikługich Jesus-lu iḷitchitquraniḷu.
\v 34 Jesus niukami, tautuŋagai iñusalaich suli nagliksratchaŋaruq iliŋiñ­ñik, qanuq imnaisun inŋarut munaqsraitchuatun. Tavra ilaan iḷisautir­raqsiqpaŋagai.\x + \xo 6.34 \xt Nu 27.17; 1 K 22.17; 2 Ch 18.16; Jr 50.6-7; Ez 34.5; Zec 10.2; Mt 9.36.\x*
\v 35 Tavra uvlukłiaqsimman iḷitchitquraŋisa ullakługu uqallautiŋagaat, uvlukłivigruaqtuq nunaaqqiiñmiuq maani.
\v 36 Aullaqtitkich iñuich, aullaġlutiŋ nunaaqqiñun qanipayaaqtuanun tauqsiġumaut niqiksramiŋnik.
\v 37 Jesus kiuŋagai, ilivsi niġipkaqsigik. Ilaisali apiġiŋagaat, Aullaquvi­sigut tauqsiġiaquluta 200 taalatun niqiksraŋiññik aasii niġipkaġlugich?
\v 38 Jesus apiġiŋagai, Qavsiñik punniġutiqaqpisi? Tautugiaqsigik. Tavra iḷitchuġianikamiŋ uqallaŋarut, Tallimanik iqallugniglu malġugnik.
\p
\v 39 Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Qavsiuttaaġlugich aquvitit­quvlugich iñuich suŋaaqtuanun iviŋnun.
\v 40 Tavra aquptiŋarut qavsiuttaaqłutiŋ, tallimakipiaguttaqłutiglu, mal­ġukipiaq quliguttaqłutiglu.
\v 41 Tavra tiguanikamigich tallimat punniġich iqalluglu, aaġluŋaruq qiḷaŋmun, aasii quyyavigivlugu God. Aasii avguqqaaqługich punni­ġich, qaiñŋagai iḷitchitquramiñun, niqłiqsuutigitquvlugich iñuŋnun. Iqalluk autaaŋammigik iluqaiññun.
\v 42 Iluqaġmiŋ niġiŋarut, niqinŋuġataqłutiŋ.
\v 43 Tavra iḷitchitqurat katitchiŋarut qulit malġugnik aguummaŋnik siḷi­viłługich iḷakunik punniġnik iqallugniglu.
\v 44 Aasii taapkua niġiruat 5,000-guŋarut aŋutit.
\s1 Jesus Pisuaqtuq Immam Qaaŋagun
\r (Matthew 14.22-33; John 6.15-21)
\p
\v 45 Tavra tavrauvvaa Jesus ikitqupiaŋagai iḷitchitqurani umiaqpau­ramun ayutquvlugich Bethsaida-mun, tatchim taaguŋatchianun, ilaa iñuŋnik aullaqtitchipkaqtilluni.
\v 46 Tavra iñuich aullaqtitanikamigich, ilaa aullaŋaruq iġġimun aŋaay­yuyaqtuqłuni.
\v 47 Tanuġaksimman, umiaqpauraq qitqanuiḷiŋaruq tatchim, aasii Jesus kisimġiuqłuni nunami.
\v 48 Tautuŋagai iḷitchitqurani siġġaqiruat ipuqsruqłutiŋ anuġi arguġian­naqłuni. Tavra uvluyasimman ilaan ullaŋagai pisuaqłuni immam qaa­ŋagun. Qaaŋiqsaġumaruatun piŋagai.
\v 49 Tavra tautukamirruŋ pisuaqtuaq qaaŋagun immam, ilitqusiunasugi­ŋagaat, aasii nipaalavlutiŋ.
\v 50 Qanuq iluqaġmiŋ tautuŋagaat, aasii iqsitchapiaġataŋarut. Tavra tavrauvvaa ilaan uqallautiŋagai, Quviatchaktitausitchi. Uvaŋauruŋa. Iqsiñasi.
\v 51 Tavra ikiŋaruq umiaqpauramun, suli anuġaiŋaruq. Tavra iḷitchitqu­raŋi kamanniupiaġataŋarut sivuniksraqsiḷḷaiŋarut,
\v 52 qanuq kaŋiqsiŋaitkaat sivuniŋa aliuġnaqtuaq savaaŋa punniġnik, ukpiġilguił̣ł̣ugu.
\s1 Jesus Iłuaqsigai Naŋittuat Gennesaret-mi
\r (Matthew 14.34-36)
\p
\v 53 Tavra ikaaganikamiŋ, tikiñŋarut nunaŋannun Gennesaret aasii tulakłutiŋ nunamun.
\v 54 Tavra niuganiŋmata umiaqpauramiñ, tavrauvvaa iñuich iḷisaġiŋa­gaat Jesus.
\v 55 Aasii aqpanŋarut iluqaagun nunakun sumulliqaa, qaġġisivḷugich nallaviksuummaisa naŋittuat, tusaaraġikamiŋ sumiitilaaŋanik.
\v 56 Tavra sumupayauraq Jesus tikiñman, nunaaqqiñun, naagga iniq­paŋnun, naaggaunnii nautchialiqirinun, iñuich naŋittuat iḷiŋagaich apqutinun, aasii apiġipiaġataqługu aksiullagukługuunni annuġaaŋan siñiġutaa. Aasii iluqaġmiŋ aksiuktuat ilaanik iłuaqsiŋarut.
\c 7
\s1 Iḷisaurrutaat Maŋŋuuruat
\r (Matthew 15.1-9)
\p
\v 1 Tavra Pharisees-lu iḷisaurriḷḷu pitquranik qairuat Jerusalem-miñ katirvigiŋagaat Jesus.
\v 2 Tavra tautuŋagaich Jesus iḷitchitquraŋisa iḷaŋich niġiruat iqaġiqqaa­ġaluaġnagich argatiŋ Pharisees piraksriutaatitun iñuŋnun.
\p
\v 3 Qanuq Pharisees, iluqaġmiglu Jews, Iqaġigaluamiiŋaunnagich argatiŋ, niġiḷaitchut, kamagivlugu taimaŋŋaqtaq iḷisaurrutaat maŋŋuu­ruat.
\v 4 Aasii tauqsiġñiaġviŋñiñ aikamiŋ niġiḷaitchut iqaġiŋaunnatiŋ. Suli iñugiaktuat allat akuqtuaġiŋagaich piḷġusiġisukługich, iqaġiniŋich qal­lugaurat, niuqqiutillu, uvluyuiḷallu utkusiich.
\p
\v 5 Tavra Pharisees-lu iḷisaurriḷḷu pitquranik Jesus apiġiŋagaat, Sum­man iḷitchitquravich kamagilaitpatigik iḷisaurrutiŋich maŋŋuupta, niġivḷutiŋ iqaġiqqaaġaluaġnagich argatiŋ?
\v 6 Jesus kiuŋagai, Ilivsi ukpiŋŋuaqtuasii. Qanutun nalautigiŋaruq Isaiah uqaqtaa God-im uqallausiġikamisi. Ilaan aglaŋagai God-im uqaluŋi inna,
\q1 “Ukua iñuich nanġaġaluaġaanŋa uqalułhiñamiŋnik, sivuniqasuŋaġnagich uqalutiŋ.\x + \xo 7.6-7 \xt Is 29.13.\x*
\q1
\v 7 Iliŋisa iḷumutun savautiŋitkaanŋa aŋaayyuvigiluŋalu, qanuq iḷisaurrirut iñuich pitquraliaŋiññik, God-mun pitquraġiruatun iḷivḷugich.”
\m
\v 8 Jesus uqallavsaaŋaruq, Kamagiŋitkisi God-im pitquraŋi, kamagił­haaqługich piḷġusiḷiaŋich iñuich.
\p
\v 9 Suli uqallautivsaaqługich, Ayyaksaasuġisi pitquraŋi God-im piup­kaġniałhaaqługich ilivsi iḷisaurrutisi.
\v 10 Moses piraksriiŋaruq, Suuŋiḷaġinagik aapallu aakallu. Kiñaliqaa uqallautiqaqtuaq pigiitchuamik aapamigun naagga aakamigun tuqu­taksraupiaqtuq.\x + \xo 7.10 \xt a Ex 20.12; Dt 5.16. b Ex 21.17; Lv 20.9.\x*
\v 11 Ilivsiḷiasii iḷisaurrirusi iñuk piqaġniqpan sumik ikayuutigiyumiñaġa­luakkamiñik aapamiñun naagga aakamiñun, aglaan uqallausiġikpagu, Taamna Corban-guruq, sivuniqaqtuamik taamna God-im pia,
\v 12 ilaa pasirauyumiñaiññigiksi ikayuŋitkaluaġumigik aapaniḷu aaka­niḷu.
\v 13 Tainna pikavsi, God-im uqalua anniqsuutauŋaiġiksi taimaŋŋaqtati­gun iḷisaurrutivsigun iḷisaurrutigikkavsigun. Suli tainnatchiñik iñugiak­tuanik piusi.
\s1 Sut Salumaiḷḷisit Iñuŋmun
\r (Matthew 15.10-20)
\p
\v 14 Tavra ququaganikamigich iluqaisa iñuich ilimiñun, Jesus uqal­lautiŋagai, Naalaġnisiŋa iluqapayauravsi, kaŋiqsiḷusiḷu.
\v 15 Sumik piitchuq siḷataaniñ iñuum, niġikkaŋatun, isiqtuamik ilaanun piḷuksipkaġumiñaġlugu, aglaan aniaruam iñuum iḷuaniñ, uqaluusiatun piḷġusiatullu, tamatkua iñuk piḷuksipkaġumiñagaat.
\v 16 [Taamna pisigilugu, siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik naalaġnisiŋa.]
\p
\v 17 Tavra iñuich qimakługich isiġman iglumun, iḷitchitquraŋisa api­ġiŋagaat taavrumuuna uuktuutikun.
\v 18 Aasii ilaan uqallautiŋagai, Kaŋiqsisaiñmivisivsauq? Kaŋiqsiŋitpisi? Supayaam iḷuanuktuam iñuum siḷanmiñ piḷuksiŋitkaa,
\v 19 qanuq isiŋitchuq isumaqaġvianun aglaan aqiaġuanun, aasii anivḷuni timaaniñ. Tainna uqallakami, Jesus niġiñaqtualigai niqipayaurat.
\v 20 Suli uqallavsaaŋaruq, Sum aniruam iñuŋmiñ, pigiitchuakun uqa­luan piḷġusiġiitchuavlu, piḷuksipkaġaa,
\v 21 qanuq qamaŋŋamiñ iñuum isumaqaġvianiñ salapqiġaqtut piḷuktuat isumat, tigligaġniġich, iñuaġniġich,
\v 22 allatuutit, Kaviuqqutit, pigiitchualiqutit, sagluqqutit, pitquraiḷaġni­ġich, killuqsraġniġich, uqautikłiġñiġich pigiitchuamik, kamasaaġun, isumalluaġiirrun.
\v 23 Tamatkua iluqaġmiŋ pigiitchuat qairut iñuum iḷuaniñ, aasii piḷuk­sipkaqługu.
\s1 Aġnam Ukpiġutaa
\r (Matthew 15.21-28)
\p
\v 24 Tavra tavraŋŋa Jesus aullaŋaruq nunaŋiññun Tyre-vlu Sidon-lu. Isiqami iglumun iḷisimatquyumaŋaitkaluaġaa sumiitilaani. Iñuich aasii iḷisimaŋagaat sumiitilaaŋa.
\v 25 Tavra tamaani aġnaq paniqaġniqsuaq ilitqusiqł̣uqaqtuamik tusaa­kami Jesus-mik, ullaŋagaa tavrauvvaa, aasii pułłuni sivuġaanun.
\v 26 Taamna aġnaq Jew-guŋitchuq, aniŋaruaq Phoenicia-mi Syria-miit­tuami. Ilaan apiġipiaŋagaa Jesus anitquvlugu ilitqusiqł̣uk paniŋmiñiñ.
\v 27 Tavra Jesus uqallaŋaruq ilaanun, Miqłiqtut Jew-guruat niqiksrit­qaaġlavut, qanuq nalaunŋaitchuq aitchuutigiruni miqłiqtum niqautaa qimmiñun.
\v 28 Tavra aġnam kiuŋagaa, Aaŋ iḷisaurrii, qimmich niġisuummiut niġġi­viich ataanni miqłiqtut iḷakuŋiññik.
\v 29 Jesus uqallautiŋagaa aġnaq, Pisigilugu kiggutin, aggiiñ. Ilitqusiqł̣uk aniŋaruq paniŋniñ.
\v 30 Tavra aġnaq aikami, tautuŋagaa paniñi nalaruaq siñigviŋñi, ilitqu­siqł̣uk aniŋavluni ilaaniñ.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Tusaalaitchuaq Uqalaitchuaġlu Iñuk
\p
\v 31 Tavra Jesus aullaŋaruq Tyre-miñ Sidon-kuaqłuni aasii tavraŋŋa tasianun Galilee-m apqusaaqługich qulit nunaaqqich.
\v 32 Tavra iñuich qaġġisiŋagaat Jesus-mun tusiḷḷaqtuaq, iptuġiqł̣uniḷu. Aasii apiġipiaŋagaat Jesus aksiuquvlugu.
\v 33 Tavra Jesus asivaqtaaġutiŋagaa iñusalaŋniñ, aasii iḷiŋagai argagni siuttaŋnun, suli tivvuaqqaaqłuni, aksiuŋagaa uqaŋa.
\v 34 Tavra aaġluqłuni qiḷaŋmun, Jesus aniqsaapaŋaruq aasii uqallautiv­lugu, Ephphatha, sivuniqaqtuamik, aŋmaġiñ.
\v 35 Tavra tavrauvvaa siuttak aŋmaŋaruk, suli uqaŋa iłuaqsivḷuni, aasii uqaŋaruq kaŋiqsiñaqsivḷuni.
\v 36 Tavra piraksriŋagai quliaqtuaquŋił̣ł̣ugich iñuŋmun, tavra piraksrim­maġiksaaġuraġniaġmatiŋ, tainnatułhaavsaaq atqunaqługu quliaqtuaġi­ŋagaat.
\v 37 Iluqaġmiŋ tusaaruat kamasupiaġataŋarut, uqaqłutiŋ, Ilaa savaŋa­ruq supayaanik piḷḷuataqługich. Ilaan tusiḷḷaqtuat tusaallasigai, uqa­yuitchuallu uqallasivḷugich.
\c 8
\s1 Jesus Niġipkaġai Four Thousand Iñuich
\r (Matthew 15.32-39)
\p
\v 1 Taavruma aquqiatchiaŋagun iñusalaich katinŋarut. Niqiksraiñ­mata, Jesus ququaŋagai iḷitchitqurani inmiñun aasii uqallautivlu­gich.
\v 2 Nagligigitka ukua iñuich, qanuq nayuġaanŋa uvluni piŋasuni aasii paŋmapak niqiksraiġutirut.
\v 3 Aisaqtitkupkich niġipkaġaluaġnagich, sayaiġñiaqtut apqunmi, qanuq iḷaŋich qaiŋarut uŋasiksuamiñ.
\v 4 Tavra iḷitchitquraŋisa kiuŋagaat, Sumiñ iñuum niġisuiqsinniaqpagich ukua iñuich maani nunagluktuami?
\v 5 Tavra Jesus apiġiŋagai, Qavsiñik punniġutiqaqpisi? Iliŋich uqallaŋa­rut, Tallimat malġugnik.
\p
\v 6 Tavra iñuich piraksriŋagai aquvitquvlugich nunamun. Tiguvlu­gich tallimat malġuk punniġich quyyavigiqqaaqługu God, avguŋagai aasii aitchuutigivlugich iḷitchitquramiñun autaaquvlugich iñuŋnun. Tavra iḷitchitqurat tainna piŋarut.
\v 7 Suli iqaluutiqaŋarut iñukitchuanik iqalukułłuuranik. Jesus quyyavi­giqqaaqługu God, piraksriŋagai iḷitchitqurani niqłiksuutigitquvlugich iñuŋnun.
\v 8 Iñupayaat niġiŋarut niqinŋuġataqłutiŋ. Iñugiaktilaaqaqpalliŋarut 4,000-tun.
\v 9 Tavra iḷitchitqurat katitchiŋarut iḷakunik tallimat malġuk aguum­makpaich siḷiviłługich. Taamna pianiŋman, Jesus aullaqtinŋagai iñuich.
\v 10 Tavra tavrauvvaa ilaa ikiŋaruq umiaqpauramun piqatigivlugich iḷit­chitqurani, aasii tikiñŋarut Dalmanutha-mun.
\s1 Pharisees Tautuguŋarut Aliuġnaqtuamik
\r (Matthew 16.1-4)
\p
\v 11 Iḷaŋisa Pharisees ullaŋagaat Jesus aasii uqavaaġutiaqsivḷugu. Uuktuġukługu apiġiŋagaat tautuktitquvlutiŋ aliuġnaqtuamik qiḷaŋ­miñ, iḷisimanaqsisaġlugu God-mun iviġaumagitilaaŋa.\x + \xo 8.11 \xt Mt 12.38; Lk 11.16.\x*
\v 12 Tavra aniqsaapaŋaruq atqunaq, aasii uqallakłuni, Summan makua iñuich apiqsrivat tautugukłutiŋ aliuġnaqtuamik? Uqallautigivsi, tain­nasiq aliuġnaqtuaq tautuktitauniaŋitchuq taapkunuŋa iñuŋnun.\x + \xo 8.12 \xt Mt 12.39; Lk 11.29.\x*
\v 13 Tavra ilaan qimaŋagai, aasii ikitqikł̣uni umiaqpauramun, ikaaŋarut taaguŋatchianun tatchim.
\s1 Pharisees-lu Herod-lu Arriqaqtut Imaksramik
\r (Matthew 16.5-12)
\p
\v 14 Tavra iḷitchitqurat puiguiŋarut punniliraaksramiŋnik, aglaan punniġutiqaŋarut atautchimik umiaqpauramiŋñi.
\v 15 Tavra Jesus iḷitchitqurani kiliŋagai uqaqłuni, Qaunagisitchi imak­srautiŋiññiñ Pharisees-lu umialguvlu Herod-gum.\x + \xo 8.15 \xt Lk 12.1.\x*
\v 16 Iḷitchitqurat uqarraqsiŋarut avanmun, Ilaa uqallaktuq tainna, pun­niġutaiññapta.
\v 17 Jesus iḷisimavlugu uqautigikkaŋat uqallautiŋagai, Summan uqaaġu­tigivisiuŋ punniġutaiññiq? Iḷitchuġiŋaitpisi kaŋiqsiŋaił̣ł̣usiḷu? Puqiisigi­visi tainnatun?
\v 18 Iriqaġaluaqłusi tautuksiḷaitpisi? Siutiqaġaluaqłusi tusaalaitpisi? Pii­guturusi.\x + \xo 8.18 \xt Jr 5.21; Ez 12.2; Mk 4.12.\x*
\v 19 Avguqapkich tallimat punniġich 5,000-nun iñuŋnun, qavsiñik aguummagnik siḷiviłługich iḷakunik katitchiŋavisi? Iliŋisa kiuŋagaat, Qulit malġugnik.
\v 20 Suli avguqapkich tallimat malġuk punniġich 4,000-nun iñuŋnun, qavsiñik aguummakpaŋnik siḷiviłługich iḷakunik katitchiŋavisi? Tavra kiuŋagaat, Tallimat malġugnik.
\v 21 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Naaggasuliuvva kaŋiqsiŋaitchusi uqauti­qaqtilaamnik iḷisaurrutiŋiññik Pharisees-lu Herod-lu.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Ayauŋaruaq Iñuk Bethsaida-mi
\p
\v 22 Tavra tikiñŋarut Bethsaida-mun, suli qaġġisiŋagaat iñuk ayau­ŋaruaq Jesus-mun, apiġipiaqługu aksiuquvlugu.
\v 23 Tavra ilaan tiguŋagaa ayauŋaruaq argaŋigun, aasii aullativlugu annisiŋagaa nunaaqqimiñ. Tavra tivvuaganikamiuŋ irrakkun, suli aksianikamiuŋ apiġiŋagaa, Sumik tautullasivich?
\v 24 Tavra aaġluŋaruq aasii uqallakłuni, Tautukkitka iñuich pisuaqtuat ilaapkua napaaqtut.
\v 25 Taamna pianiŋman Jesus aksiutqiŋagaa irrakkun. Tavrani iñuk qiñimmaġiksaapiaŋaruq aasii tautuksiḷḷasiŋaruq takpiksivḷuni.
\v 26 Tavra Jesus aipkaŋagaa igluanun, uqallautivlugu, Nunaaqqimug­nak.
\s1 Peter-m Uqallautaa Jesus Kiutilaaŋanik
\r (Matthew 16.13-20; Luke 9.18-21)
\p
\v 27 Tavra Jesus-lu iḷitchitquraniḷu aullaŋarut nunaaqqiŋiñun Caesarea Philippi-m. Iglaullaġmiŋ iḷitchitqurani apiġiŋagai, Uqallautisiŋa iñuich kiunisuuvanŋa?
\v 28 Ilaisa kiuŋagaat, Iñuich iḷaŋisa John-gunisuugaatin Paptaiqsi, allalli Elijah-univḷutin, aasiivsauq allat iḷaginivḷutin uqaqtiŋiñun God-im.\x + \xo 8.28 \xt Mk 6.14-15; Lk 9.7-8.\x*
\v 29 Jesus apiġiŋagai, ilivsiḷiasii kiunivisiŋa? Peter-m kiuŋagaa, Ilivich Christ-gurutin God-im Tiliraŋa.\x + \xo 8.29 \xt Jn 6.68-69.\x*
\v 30 Jesus piraksriŋagai, Uqautiginagu taamna kimulliqaa.
\s1 Jesus Uqautigigaa Nagliksaaġniksrani Tuquniksraniḷu
\r (Matthew 16.21-28; Luke 9.22-27)
\p
\v 31 Tavra Jesus iḷisautirraqsiŋagai iḷitchitqurani, Iġñiŋa Iñuum nag­liksaaqpaktuksrauruq, pisuŋiññiaġaallu Jew-guruat atanauraŋisa, aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu, iḷisaurriḷḷu pitquranik. Aasiisuli tuqutauluŋa, piŋayuagniasii uvluk aŋiḷuŋa.
\v 32 Ilaan uqautigiŋagaa taamna iliŋiññun kaŋiqsiñaqsipiaqługu. Tavra Peter-m asivaqtaaġutivlugu uqallautiŋagaa, Tainna uqaqtuksrauŋit­chutin.
\v 33 Tavra Jesus qiviaqługich iḷitchitqurani, suaŋagaa Peter, Satan, pii­ġiñ uvamniñ. Isumaŋitchutin God-im isummasianik, aglaan iñuich isu­maŋannik.
\p
\v 34 Tavra Jesus ququaganikamigich iñuich ilimiñun iḷitchitquraniḷu, uqallautiŋagai, Kialiqaa maligukkumiŋa, piruksrauŋitchuq ilaan pisukkamiñik, iqsriutilugu aŋarraurani, itqanaitchuksrauruq tuqutau­tigiyumiŋaġluŋaunnii.\x + \xo 8.34 \xt Mt 10.38; Lk 14.27; Jn 12.24.\x*
\v 35 Qanuq iñuk iñuullatuvaił̣aktuaq tammaiñiaqtuq iñuggunmiñik, aglaalli iñuk sullatuaġumiḷu atiruaq tuqqutiyumiñaġluŋaunnii, tusaa­yugaaġiksuaġlu, tammaiyumiñaipiaġaa iñuggutini.\x + \xo 8.35 \xt Mt 10.39; Lk 17.33; Jn 12.25.\x*
\v 36 Iñuk suġallakkaluaġumi supayauranik nunamiittuanik aasii tam­mautigilugich, ilaa suuramik-unnii anniqsuġumiñaitchuq inmiñik.
\v 37 Sumik piitchuq iñuum simmiutiksraŋanik iñuggunmiñun.
\v 38 Qanuġviitchuq. Iñuum kanŋugikpaŋa iḷisaurrutitkalu iñuŋnun ukpiġutaitchuanun piḷuktuanullu, uvaŋaptauq Iġñiŋan Iñuum kanŋu­giniaġmigiga qaiguma qaumanġani Aapama piqatigilugich piḷuutait­chuat isaġulgich.
\c 9
\p
\v 1 Tavra Jesus uqallavsaaŋaruq. Iḷumun uqallautigivsi. Marra iñuich iḷaŋich ittut tuquniaŋitchuat tautuŋaiñŋaan kamanaqtuakun atan­niqsimannigniksraŋa God-im.
\s1 Jesus Qiññaŋa Allaŋŋuqtauruq
\r (Matthew 17.1-13; Luke 9.28-36)
\p
\v 2 Tavra itchaksrat uvlut pianiŋmata, Jesus piqasiutiŋagai Peter-lu James-lu John-lu, aasii mayuutivlugich qutchiksuamun iġġimun kisiisa. Tavrani ilaan qiññaŋa allaŋuŋaruq takkuanni.\x + \xo 9.2-7 \xt 2 P 1.17-18.\x*
\v 3 Suli annuġaaŋi qaummaġiksiŋarut, qatiqsipiaġataqłutiŋ aputitun, qatiqpaił̣ł̣utiŋ kialiqaa nunami salummaġumiñaiñŋagai qatiqsił̣haaġlu­gich.
\v 4 Tavra niptaŋaruk Elijah-lu Moses-lu, aasii iliŋikta uqaqatigiŋagaak Jesus.
\v 5 Tavra Peter uqallaguliqsiŋaruq Jesus-mun, Iḷisaurrii, nakuuruq maa­niinnapta. Tupiqta piŋasunik iḷaŋat iliŋnun, iḷaŋat suli Moses-mun, atausiqsuli Elijah-mun.
\v 6 Ilaa naluŋaruq sumik uqallautiksramik, iqsivaił̣ł̣utiŋ.
\v 7 Tavra nuvuyam qulaunŋagai, aasii nuvuyamiñ iġiña, uqallaŋaruq. Uvva piviuttaġiraġa Iġñiġa. Naalaġnisiuŋ, aasii kamagilugu.\x + \xo 9.7 \xt Mt 3.17; Mk 1.11; Lk 3.22.\x*
\v 8 Tavra tavrauvva, alaqisanikamiŋ tautuŋaitchut iñuŋmik, aglaan Jesus kisian iliŋiḷḷu.
\v 9 Tavra atqallaġmiŋ iġġimiñ, piraksriŋagai quliaqtuaquŋił̣ł̣ugich iñuŋ­mun sunik tautuŋakkamiŋnik, Iġñiŋa Iñuum aŋiḷġataqtillugu tuqqun­miñ.
\v 10 Tavra quliaqtuaġiŋaitkaat taamna. Apiqsruqtuutirraqsiŋarut avan­mun sumik aŋiñiq tuqqunmiñ sivuniqaġmagaan.
\v 11 Tavra apiġiŋagaat Jesus, Summan iḷisaurrit pitquranik uqaġuuvat Elijah qaiqqaaqtuksraunivḷugu qaiŋaiñŋaan Christ-guruaq?\x + \xo 9.11 \xt Ml 4.5; Mt 11.14.\x*
\v 12 Jesus kiuŋagai, Iḷumun ittuq Elijah qaiqqaaġniaqtuq Christ-miñ aasii itqanaiġñiaġai supayaat. Aglaalli qanuq Bible uqaluŋich uqalu­qaqpat Iġñiŋagun Iñuum? Inna uqaluqaqtut, nagliksaaqpaktuksrau­nivḷugu suli pisuŋisauluni.
\v 13 Aglaalli uqallautigivsi, Elijah qaiganiŋaruq, aasii iñuich piŋagaat qanupayauraq pisukamirruŋ, nalautiłługich aglausimaruat Bible-ni ilaagun.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Nukatpiaġruk Ilitqusiqł̣ulik
\r (Matthew 17.14-21; Luke 9.37-43a)
\p
\v 14 Tavra Jesus tikiññami iḷitchitquramiñun pairuanun, tautuŋagai iñugiapiaġataqtuat iñusalaich avataanni iḷisaurriḷḷu pitquranik uqa­vaaqtuat iḷitchitquranun.
\v 15 Tavra tavrauvvaa iluqaġmiŋ iñuich, tautukamirruŋ Jesus, atqunaq­łutiŋ niġiiḷḷaqtauŋarut, aasii aqpałłutiŋ ilaanun paġlaŋagaat.
\v 16 Tavra ilaan apiġiŋagai, Sunik uqavaaġutiqaqpisi?
\v 17 Tavra iḷaŋata iñusalaich kiuŋagaa, Iḷisaurrii, qaġġisiŋagiga iliŋnun iġñiġa. Ilaa uqalaitchuq ilitqusiqł̣uqaqłuni.
\v 18 Ilitqusiqł̣uum aŋalataġirraqsimmagu, ilaan iqł̣ataġiraġigaa, innuliqi­raqtuġlu, tiriqtitakługiḷḷu kigutini, tiggaqsivluniḷu. Aasii apiġiŋagalua­ġitka iḷitchitquratin ilaiññun anitquvlugu ilitqusiqł̣uk aasii anilaiñŋa­gaat.
\v 19 Jesus uqallautiŋagai, qanutun uvva ukpiġutaisigirusi iñuich. Qanu­tun sivisutigiruamik nayugaksraġivisi ukpiliġataqtillusi? Qanutun igḷu­tugaksraġivisi? Qaġġitchuuŋ nukatpiaġruk uvamnun.
\v 20 Tavra ilaisa qaġġisiŋagaat Jesus-mun. Tautugmagu Jesus, tavrauv­vaa ilitqusiqł̣uum qiiqsruqtinŋagaa, aasii ulġuŋaruq nunamun, suli aksralikłuni innuliqivluni qaniġmiñi.
\v 21 Tavra Jesus apiġiŋagaa aapaŋa, Qaŋaaglaan tainnaiḷiŋava? Ilaan kiuŋagaa, Miqłiqtuurauniġmiñiñaglaan.
\v 22 Akulaitchuami ulġuttaġigaa igniġmun, immamullu, tuqutchukługu. Piḷḷaguvich supayaamik, nagligilunuk ikayuqtiguk.
\v 23 Jesus kiuŋagaa, Apiqsrivich piḷḷatilaamnik? Supayaaq piḷḷaruq ukpiġutiqaqtuamun.
\v 24 Tavra tavrauvvaa aapaŋa miqłiqtum uqallaŋaruq nipatuvluni, Ata­niiq, ukpiqtuŋa. Ikayuŋŋa ukpilivsaaquluŋa.
\p
\v 25 Tavra Jesus tautukamigich iñuich qairuat aqpamik atautchimun, ilaan suaŋagaa ilitqusiqł̣uk, Ilivich ilitqusiqł̣uuk, uqalaisitchiruatiin tusaalaisitchiruatiillu anitqugikpiñ nukatpiaġruŋmiñ. Isitqigñak ilaa­nun.
\v 26 Tavra ilitqusiqł̣uk nipaalaŋaruq, suli iqł̣ataġiqqaaqługu atqunaq nukatpiaġruk, aniŋaruq ilaaniñ. Tavra iḷiŋaruq tuquŋaruatun iñugiak­tuat uqallallasivḷugich, Tuquruq.
\v 27 Tavra Jesus tiguŋagaa argaŋigun, aasii ikayuqługu makitiłługu, aasii makinŋaruq.
\p
\v 28 Tavra Jesus isiġman iglumun, iḷitchitquraŋisa apiġiŋagaat sui­ḷaurivḷutiŋ, Summan uvagut ilitqusiqł̣uk anilaitpisigu?
\v 29 Jesus kiuŋagai, Aŋaayyutim kisimi anillagaa tainnasiq ilitqusiqł̣uk, sum allam piyumiñaitkaa.
\s1 Jesus Uqautigivsaaġaa Tuqqutini
\r (Matthew 17.22-23; Luke 9.43b-45)
\p
\v 30 Tavra aullaŋarut tavraŋŋa, aasii iglauvlutiŋ Galilee-kun. Ilaan iñupayaamun iḷisimatquŋaitkaa sumiitilaani,
\v 31 qanuq iḷisautiŋagai iḷitchitqurani, suli uqallautiŋagai, Iġñiŋa Iñuum aitchuutauniaqtuq iñuŋnun, aasii tuqunniaġaat. Tuqutauganikkumi, ilaa aŋiñiaqtuq piŋayuagni uvluk.
\v 32 Tavra kaŋiqsiŋaitkaat taamna uqaluk, suli taluqsraŋarut apiġiniaġ­niksraŋagun.
\s1 Kiña Kamanaġniqsrauva?
\r (Matthew 18.1-5; Luke 9.46-48)
\p
\v 33 Tavra tikiñŋarut Capernaum-mun. Iglumiillaġmiŋ Jesus apiġi­ŋagai, Sumik uqavaaġutiqaqtuasii avanmun iglaullapta?
\v 34 Iḷitchitqurat kiuŋaitkaat, qanuq iglaullaġmiŋ uqaaŋarut avanmun kiña kamanaġniqsrauniaġmagaan.\x + \xo 9.34 \xt Lk 22.24.\x*
\v 35 Tavra aquvinŋaruq, aasii qaitquŋagai qulit malġuk iḷitchitqurat, aasii uqallautivlugich, Kiñaliqaa iluqaiññiñ kamanaqsił̣haaġukkumi, kamanaił̣haaqtuksrauruq inmiñik, kivgaliutiluni iluqaiññun.\x + \xo 9.35 \xt Mt 20.26-27; 23.11; Mk 10.43-44; Lk 22.26.\x*
\v 36 Tavra ilaan tiguŋagaa miqłiqtuq, aasii inillakługu akunġannun, aasii saġlirriutianikamiuŋ, uqallautiŋagai,
\v 37 Iñuum paġlakpauŋ miqłiqtuuraq uvaŋa pisigiluŋa, uvaŋa paġla­gaaŋa. Kialiqaa paġlakamiŋa uvaŋałhiñaq paġlaŋitkaaŋa aglaallu tilisi­ŋaruaq uvamnik.\x + \xo 9.37 \xt Mt 10.40; Lk 10.16; Jn 13.20.\x*
\s1 Akiḷḷiḷiqsuutiŋitchuaq Uvaptiŋnun Iḷagigikput
\r (Luke 9.49-50)
\p
\v 38 Tavra John uqallautiŋagaa Jesus, Iḷisaurrii, tautuktuaguut iñuŋ­mik anittairuamik ilitqusiqł̣uŋnik atuqługu atqiñ, aasii iñiqtikkaqput, qanuq uvaptiŋnun piqatauŋiñman.
\v 39 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Iñiqtiġnagu. Qanuq aliuġnaqtuamik savakkumiñaqtuamik iñuitchuq atuġlugu atiġa, pigiitchuamik uqauti­giyumiñallaġmiŋa.
\v 40 Qanuq akiḷḷiḷiqsuutiŋitchuaq uvaptiŋnun iḷagigikput.\x + \xo 9.40 \xt Mt 12.30; Lk 11.23.\x*
\v 41 Kialiqaa aitchuġumisi qallugauramun imiġmik imigaksravsiññik Christ pigimmasi, iḷumun uqallautigivsi, akiḷiusiaqaġniaqtuq.\x + \xo 9.41 \xt Mt 10.42.\x*
\s1 Piḷuksipkaqtinniaġutit
\r (Matthew 18.6-9; Luke 17.1-2)
\p
\v 42 Kialiqaa piḷuksipkaqpauŋ iḷaŋat makua miqłiqtuuratun iḷivḷutiŋ ukpiqtuat uvamnun, iłuałhaaġayaqtuq uyaġagruamik quŋusiġutchiġ­ḷugu taamna iñuk igitaukpan taġiumun.
\v 43 Argakpich piḷuksipkaqpatin, iñuugiñ argaiqsuatun piḷutin. Iłuał­haaġayaqtuq isiġuvich atanniqsimavianun God-im atautchimikunnii argaqaġlutin, iluqaaktun argaqaġniġmiñ aasii nagliksaaġviŋmuktitau­lutin, igniġmun qamilaił̣aamun.\x + \xo 9.43 \xt Mt 5.30.\x*
\v 44 [Taavrumani inimi, qupilġut niġiruat tuqulaitchut, suli igniq sumi­kunnii qamilaitchuq.]
\v 45 Tainnatun suli isigakpich piḷuksipkaqpatin, iñuugiñ isigaiqsuatun piḷutin. Iłuałhaaġayaqtuq isiġuvich atanniqsimavianun God-im isigait­kaluaŋŋaqpich malġugnik isigaqaġniġmiñ aasii nagliksaaġviŋmuktitau­lutin.
\v 46 [Taavrumani inimi, qupilġut niġiruat tuqulaitchut, suli igniq sumi­kunnii qamilaitchuq.]
\v 47 Suli irivich piḷuksipkaqpatin, iñuugiñ iraiqsuatun piḷutin. Iłuałhaa­ġayaqtuq isiġuvich God-im atanniqsimavianun iriqaġlutin atautchimik malġugnik iriqaġniġmiñ aasii nagliksaaġviŋmuktitaulutin.\x + \xo 9.47 \xt Mt 5.29.\x*
\p
\v 48 Taavrumani inimi qupilġut niġiruat timiŋiññik tuqulaitchut, suli igniq sumikunnii qamilaitchuq.\x + \xo 9.48 \xt Is 66.24.\x*
\v 49 Iñupayaaq nakuqsiḷaaqtauyumiñaqtuq igḷutuiḷuni nagliksaaġutinik, tapiglautimmatun ignikun.
\v 50 Taġiuq niqimun tivraġiksiḷaaġutauruq, aglaan taġiuq taġiuġniiqpan, qanuq taġiuġniḷiġñiaqpisiuŋ? Taġiuġniiġñasi ilivsiññi, suli uqavaaġu­taiḷḷusi avanmun.\x + \xo 9.50 \xt Mt 5.13; Lk 14.34-35.\x*
\c 10
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Avinnikun
\r (Matthew 19.1-12; Luke 16.18)
\p
\v 1 Tavra Jesus aullaŋaruq tavraŋŋa, aullaqłuni nunanun Judea-miittuanun, taavuŋatchianullu kuugum Jordan. Iñusalaich ulla­ŋagaat aasii ilaan iḷisautiŋagai piḷġusikaamisun.
\p
\v 2 Tavra Pharisees ullaŋagaat, aasii killuqsaqtinniaqługu apiġiŋa­gaat. Pitquraptigni nalaunŋava iñuum avitpagu nuliani?
\v 3 Tavra Jesus kiuŋagai, Qanuq pitqurat qaisauruat Moses-kun pirak­sriŋavasi?
\v 4 Ilaisa kiuŋagaat, Moses suŋiññiŋagaa iñuk aglagluni nalupqinaiġuti­nik makpiġaamun avirrusiuqpan, aasii aullaqtillugu nuliani.\x + \xo 10.4 \xt Dt 24.1-4; Mt 5.31.\x*
\v 5 Tavra Jesus kiuŋagai, Taamna pitquraq qaisauruaq Moses-kun aglaaguŋaruq ilivsi pisigivlusi iḷisautitchiġiiññavsi.
\v 6 Supayaat savaaguqqaaġmata, God savaŋaruq aŋunmiglu aġnamiglu.\x + \xo 10.6 \xt Gn 1.27; 5.2.\x*
\v 7 Taamna pisigivlugu aŋutim qimaguuniġik aapaniḷu, aakaniḷu, aasii nayuqsiutivlugu nuliani.\x + \xo 10.7-8 \xt Gn 2.24.\x*
\v 8 Tavra iliŋik malġuuruak atautchisun iñuktun iḷiñiaqtuk. Tavraŋŋaag­laan malġuuŋaiqsuk, aglaan atausiŋŋuqtuk.
\v 9 Taamna pisigilugu, iñuum avinŋaiḷḷiuŋ tuvaaqatini God-im atautchi­muktinŋammatik.
\p
\v 10 Tavra iglumi iḷitchitquraŋisa apiġitqiŋagaat taavrumiŋa.
\v 11 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Kialiqaa avitkumiuŋ nuliani, aasii nuliaġluni allamik, allattuqtuq, piḷuksivḷuni nuliaqqaamiñun.\x + \xo 10.11-12 \xt Mt 5.32; 1 Co 7.10-11.\x*
\v 12 Tainnatun suli aġnaq allattuqtuq avinnamiuŋ uiñi allamik uiñitqik­ł̣uni.
\s1 Jesus Aŋaayyutigai Miqłiqtuurat
\r (Matthew 19.13-15; Luke 18.15-17)
\p
\v 13 Tavra iñuich iḷaŋisa qaġġisiŋagaich miqłiqtut, Jesus-mun aksiu­quvlugich. Tavra iḷitchitquraŋisa suaŋagaich tamatkua qaġġirriruat ili­ŋiññik.
\v 14 Aasiiḷi Jesus iḷitchuġikamiuŋ taamna, iviġaumaiñŋaruq atqunaq­łuni, aasii uqallautivlugich, Miqłiqtuurat qaipkaqsigik uvamnun, suli pitquŋiññagich. Tainnaiḷiŋaruat God-im atanniqsimagai.
\v 15 Iḷumun uqallautigivsi. Kialiqaa ukpiġiŋitpagu God miqłiqtuuram ukpiqsrausiatun, isiġumiñaitchuq God-im atanniqsimavianun.\x + \xo 10.15 \xt Mt 18.3.\x*
\v 16 Tavra tigumirriutiŋagai miqłiqtuurat, iḷivḷugich argagni ilaiññun aŋaayyutiŋagai.
\s1 Suġalliruaq Iñuk
\r Matthew 19.16-30; Luke 18.18-30)
\p
\v 17 Tavra aullaġman apqutitigun, qaiŋaruq iñuk aqpamik, aasii sit­quqłuni apiġivlugu, Iḷisaurrigiksuaq, sumik piñiaqpik isuitchuamik iñuggutinnagugluŋa?
\v 18 Tavra Jesus kiuŋagaa, Summan taiviŋa nakuuruamik? Nakuurua­gitchuq iñuŋmik, God kisimi.
\v 19 Iḷisimagitin pitqurat, Allatuġnak, Iñuaġnak, Tigliŋnak, Saglunak, Saglutaġniŋnak, Suuŋiḷaġinagik aapallu aakallu.\x + \xo 10.19 \xt a Ex 20.13; Dt 5.17. b Ex 20.14; Dt 5.18. c Ex 20.15; Dt 5.19. d Ex 20.16; Dt 5.20. e Ex 20.12; Dt 5.16.\x*
\v 20 Iñuum kiuŋagaa, Iḷisaurrii, iluqaisa tamatkua kamagiŋagitka nuta­ġaunnamniñ.
\v 21 Tavra Jesus qiñillaan piviuttaġivlugu, uqallautiŋagaa, Atausivsaa­mik piruksraurutin. Aullaġiñ, tunikkich supayaat pisin, aasii aitchuuti­gilugich maniich iḷiappauruanun, tavra piiḷḷiuġniaŋitchutin qiḷaŋmi. Aasii qaiḷutin, maliŋŋa.
\v 22 Tavra ipiqtutchautigiŋagaa taamna uqaluk, aasii aullaqłuni nikat­chakłuni, qanuq iñugiaktuanik suġaliqaŋaruq.
\p
\v 23 Tavra Jesus alaqiñŋaruq avanmun, aasii uqallautivlugich iḷitchit­qurani, Qanutun siġḷiġnaqtiginiaqtuq suġalliruat iñuich isiġniaġniksra­ŋat God-im atanniqsimavianun.\x + \xo 10.23-25 \xt Pr 11.28.\x*
\v 24 Iḷitchitqurat niġiiḷḷaqtauŋarut taapkunuuna Jesus uqaluŋigun, aasii ilaan uqallautivsaaŋagai, Miqłiqtuut, qanutun siġḷiġnaqtigiruq isiġ­niaġniksraŋat God-im atanniqsimavianun, tamatkua nayummatiqaq­tuat suġaliġnik.
\v 25 Siġḷiġnaił̣haaqtuq pikukturuaq kakakti iraaguaġumi mitqutim, suġalliruam isiġniaġniŋaniñ God-im atanniqsimavianun.
\v 26 Tavra niġiiḷḷaqtaupiaġataŋarut uqaqłutiŋ ilimiŋnun, Kiñaasiiñ annaurrauniaqpa?
\v 27 Jesus takunnaqługich uqallaŋaruq, Taamna piyumiñaitkaluaġaat iñuich, aglaan God-im piyumiñaġaa. God supayaanik piḷḷaruq.
\p
\v 28 Tavra Peter uqarraqsiŋaruq ilaanun, Iḷisimarutin uvagut qimai­ŋarugut supayaanik, aasii malikłutin.
\v 29 Tavra Jesus kiuŋagaa, Iḷumun uqallautigivsi, pisigiluŋa tusaayugaa­ġiksuaġlu iñuk qimairuaq iglumiñik, naagga aniqatiinik, naagga aapa­mik, aakamiglu, naagga miqłiqtunik, naagga nunamiñik,
\v 30 aitchuusiaqaġniaqtuq tallimakipiatun iḷiḷugich paŋmapaŋmi qimak­kani, iglut, aniqatit, aakat, miqłiqtut, nunat, iḷalugich nagliksaaqtirru­sianik. Suli taimanigu iñuggutinnagniaqtuq isuitchuamik.
\v 31 Aglaan qaunagisitchi. Iñugiaktuat paŋmapak salliuniataktuat qamalliġuurrauniaqtut. Suli iñugiaktuat paŋmapak qamalliuruat salli­ġuutiniaqtut.\x + \xo 10.31 \xt Mt 20.16; Lk 13.30.\x*
\s1 Jesus Piŋatchiġik Uqaġniŋni Tuqqunmigun
\r (Matthew 20.17-19; Luke 18.31-34)
\p
\v 32 Tavra iglauŋarut aullaqłutiŋ Jerusalem-mun, Jesus sivulliuŋa­gai. Aasii iḷitchitqurat allayuaŋarut. Suli allat iñuich maliġuaġniallaan, taluqsratchaŋarut. Tavra Jesus qulit malġuk iḷitchitqurani ilaaguaġutit­qiŋagai, aasii uqautivlugich sutigun piyumaaqtuatigun inmiñun.
\v 33 Naalaġnisiŋa, Jesus uqallautiŋagai, Iglaurugut uvva Jerusalem-mun Iġñiŋan Iñuum aitchuutauviksraŋanun aŋaayyuliqsiqpaŋnun, pitqura­niglu iḷisaurriñun. Tuqutaksrauniñiaġaat aasii qaiḷḷugu Jew-guŋitchua­nun.
\v 34 Aasii taapkua kipaginiaġaat, tivvuaqtuġniaġaallu ipiġaqtuġlugulu, suli tuqunniaġaat. Aasii uvluk piŋayuaŋni, ilaa aŋiñiaqtuq.
\s1 Apiqsriñiŋak James-lu John-lu
\r (Matthew 20.20-28)
\p
\v 35 Tavra James-lu John-lu iġñak Zebedee-m qaiŋaruk Jesus-mun aasii uqallautivlugu, Iḷisaurrii, sumik samma pisitqugaluaqtuguk iliŋ­nun.
\v 36 Tavra ilaan uqallautiŋagik, Sumik pisitquyumavisik uvamnun?
\v 37 Iliŋikta kiuŋagaak, aquvitkuvich umialguniġni iksivautaġnun kama­naqtuami atanniqsimmanmi, iliŋnun aquvititquruguk avatiŋnun, aip­paqpuk taliqpiŋñun aasii igḷukpuk saumiŋñun.
\v 38 Jesus uqallautiŋagik, nalurutik sumik apiqsrisilaaptiŋnik. Isumaaq­tigiyumiñaqpisik isumaaġutiginiakkaptun, imiġmatun qallugauram­niñ? Suli igḷutuġumiñaqpitku nagliksaaqtirrusiaġa, paptaiqsaummatun paptaiġusiamnik?\x + \xo 10.38 \xt Lk 12.50.\x*
\v 39 Tavra iliŋik uqallaŋaruk ilaanun, Piyumiñaqtuguk. Tavra Jesus uqallautiŋagik, Iḷumun imiġniaqtutik qallugauramniñ imiġvimñiñ, suli paptaiġusiamnik paptaiqsauniaqtutik,
\v 40 aglaan uvaŋa piksraqtuksrautauŋitchuŋa aquppiruksranik taliq­pimñi saumimñiḷu. God-im aitchuutiginiaġik taapkuak inik kisunun itqanaiyautikkaġmiñun inigitquvlugik.
\p
\v 41 Tavra allat qulit iḷitchitqurat tusaakamirruŋ taamna, uumitchau­tiqpaŋagaich James-lu John-lu.
\v 42 Tavra Jesus ququaŋagai iluqaisa iḷitchitqurat atautchimun, aasii uqallautivlugich, Iḷisimarusi iñuich atanaurauruat iñuŋnun suaŋŋati­qaqtut iliŋiññun, suli aullarriŋisa atanniqsimavlugich.\x + \xo 10.42-43 \xt Lk 22.25-26.\x*
\v 43 Aglaan tainna piñiaŋitchusi ilivsi. Kiñaliqaa kamanaġuktuaq akun­navsiññi, kivgauruksrauruq ilivsiññun.\x + \xo 10.43-44 \xt Mt 23.11; Mk 9.35; Lk 22.26.\x*
\v 44 Suli kiñapayauraq ilivsiññi qaukłiusuktuaq, kivgauruksrauruq ilu­qavsiññun.
\v 45 Qanuq Iġñiŋaunnii Iñuum qaiŋaruq kivgaqaġiaqsaŋaiqł̣uni. Ilaa qaiŋaruq kivgauyaqtuqłuni tuquyaqtuqłuniḷu tasuġukługich iñugiak­tuat iñuich.\x + \xo 10.45 \xt Lk 22.27; Jn 13.12-15.\x*
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Ayauŋaruaq Bartimaeus
\r (Matthew 20.29-34; Luke 18.35-43)
\p
\v 46 Tavra tikiñŋarut Jericho-mun, aasii aullaqsaġman Jericho-miñ iḷitchitquraniḷu iñusalaiḷḷu, ayauŋaruaq Bartimaeus, iġñiŋa Timaeus, aquppiŋaruq apqutit saniġaanni piatchiaqtaqłuni.
\v 47 Tavra tusaakami Jesus-gutilaaŋanik Nazareth-miu, ilaa ququular­raqsiŋaruq, Jesus, iġñiġuruatiin David-mun, nagligiŋŋa.
\v 48 Tavra iñugiaktuat iñiqtiŋagaat nipattuksrauŋiññivḷugu. Aglaan ilaa ququulavsaaqsiññaŋaruq atqunaq, Iġñiġuruatiin David-mun, nagli­giŋŋa.
\v 49 Tavra Jesus nutqaqłuni qikaŋaruq, aasii iñuich uqallautivlugich, qaitqusiuŋ. Tavra ququaŋagaat ayauŋaruaq uqallautivlugu, Quviasu­giñ. Makittin. Qaitqugaatin.
\v 50 Tavra ilaan, mattaqługu uligaani, makinŋaruq aasii Jesus-mukłuni.
\v 51 Tavra Jesus apiġiŋagaa, Sutquvich uvamnun? Ayauŋaruam kiuŋa­gaa, Iḷisaurrii, tautullasisuktuŋa.
\v 52 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Aullaġiñ. Ukpiġurvich iłuaqsipkaġaa­tin. Tavra tavrauvvaa ilaa tautullasiŋaruq, aasii malikługu Jesus apqu­titigun.
\c 11
\s1 Jesus Isiqtuq Jerusalem-mun Kakaksiqł̣uni Umialiktun
\r (Matthew 21.1-11; Luke 19.28-40; John 12.12-19)
\p
\v 1 Tavra qallivḷutiŋ Jerusalem-mun tikiñŋarut Bethphage-mullu Bethany-mullu maniñġaniittuagnun iġġim Olives. Jesus tiliŋagik malġuk iḷitchitquraŋni sivumiŋni,
\v 2 aasii uqallautivlugik, aullaġitchik ininun sivuniptiŋnun. Aasii tikip­qaġuptik, paqinniaqtutik kakaktim nuġġaŋanik pituqaqtuamik, iñuum kakaksiġvigiŋaisaŋanik. Pituiġḷugu qaġġisiyumagiktik.
\v 3 Aasii iñuum apiġikpatik, Summan tainna pivisik? Uqallakkumautik, Atanġum atuġukkaa, tavrauvvaa utiqtinniaġaa atuanikkumiuŋ.
\v 4 Tavra aullaŋaruk sivuniġmiŋnun. Suli paqinŋagaak kakaktim nuġ­ġaŋa pituqaqtuaq siḷami apqutini saniġaani upkuam. Pituiġñiaqsaqtil­lugu,
\v 5 iḷaŋisa qikaqtuat tavrani uqallautiŋagaik, Summan pituiqpitku kakaktim nuġġaŋa?
\v 6 Tavra iliŋikta uqallautiŋagaich, Jesus piraksriutaatun. Tavra iliŋisa aullaqtinŋagaich.
\v 7 Tavra Jesus-mun qaġġisiŋagaak kakaktim nuġġaŋa. Aasii iḷiŋagaich annuġaatiŋ kakaktimun, tavra Jesus kakaksirraqsiŋaruq.
\v 8 Tavra iñugiaktuat iñuich isivinŋagaich annuġaatiŋ apqunmun. Allalli kivriŋarut qisiqsiutinik napaaqtuniñ, aasii iḷiuqqaqługich apqutinun.
\v 9 Tavra iñuich sivulliuruat, aquaguaqtuallu nipaallaŋarut, Hosanna, nanġaqtauli God. God-im piḷḷuataqtilliuŋ qairuaq pisivlugu Ataniq.\x + \xo 11.9 \xt Ps 118.25-26.\x*
\v 10 God-im piḷḷuataqtilliuŋ atanniqsimannikkumaaqtuaq maŋŋuptiktun David-tun. Nanġaqtauli God.
\p
\v 11 Tavra Jesus tikiñŋaruq Jerusalem-mun, aasii isiqłuni aŋaayyuvik­paŋmun. Tavra qiñiġaaganikami supayaanun aniŋaruq. Tanuġaksiv­ḷuni, aullaŋaruq Bethany-mun piqatigivlugich qulit malġuk iḷitchitqu­rat.
\s1 Jesus Tuqulipkaġaa Fig-nik Siiġñalik Napaaqtuq
\r (Matthew 21.18-19)
\p
\v 12 Tavra uvlaakumman, qaikamiŋ Bethany-miñ, Jesus kaaliŋaruq.
\v 13 Tavra tautukługu fig napaaqtuat uŋasiñiñ akutuqpalik, ilaan ullaŋa­gaa, iḷaanni paqinnasugaluni fig-nik tavraŋŋa. Tavra tikiññamiuŋ paqinŋaitchuq sumik, aglaan akutuqpaich, qanuq nauviksraŋat fig-gich tikiñŋaitchuq.
\v 14 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Iñupayaam siiġñaqtuġvigiŋaiḷḷisin tav­raŋŋaaglaan. Iḷitchitquraŋisa tusaaŋagaat uqallaŋman.
\s1 Jesus Aŋaayyuvikpaŋmuktuq
\r (Matthew 21.12-17; Luke 19.45-48; John 2.13-22)
\p
\v 15 Tavra tikiñŋarut Jerusalem-mun, aasii Jesus isiŋaruq aŋaayyu­vikpaŋmun. Ilaan anittaŋagai tuniuqqairuat tauqsiqsuqtuallu aŋaayyu­vikpaŋmi, suli ulġuuŋagai aglagviŋich maniḷiqirit, aquppiutaŋiḷḷu tuniuqqairuat tiŋmianik.
\v 16 Suli iñupayaaq saagaqtitchumiñaiñŋagaa supayaamik aŋaayyuvi­kuaġlugu.
\v 17 Tavra ilaan iḷisautiŋagai iñuich, Aglausimaruq Bible-ni God-im uqallautaa inna, “Uvaŋa igluqpaga taggisiqaġniaqtuq iñupayaat aŋaayyuyaqtuġviannik.” Aglaalli ilivsi iriqtuġviḷiutiŋagiksi tigligayuk­tinun.\x + \xo 11.17 \xt a Is 56.7. b Jr 7.11.\x*
\p
\v 18 Tavra pitquranik iḷisaurrit, aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu taamna tusaaŋa­gaat, aasii ivaqłiaŋarut qanuġlugu tuqutchukługu sivuuġagiliqł̣ugu, qanuq iñupayaat aliuŋarut iḷisaurrutiŋigun.
\p
\v 19 Tavra tanuġaksimman, Jesus-lu iḷitchitquraniḷu aullaŋarut iniq­paŋmiñ.
\s1 Iḷisaksraq Fig-nik Siiġñaliŋmiñ Napaaqtumiñ
\r (Matthew 21.20-22)
\p
\v 20 Tavra uvlaami, nalautchaaqługu fig napaaqtuq tautuŋagaat tuquliŋaruaq maŋŋuġmiñunaglaan.
\v 21 Tavra Peter-m itqautivlugu uqallautiŋagaa, Iḷisaurrii, tautuguŋ, fig napaaqtuq tuquliŋaruq uqallautiŋaran siiġñaqtuġvigitquŋił̣ł̣ugu tavraŋ­ŋaaglaan.
\v 22 Tavra Jesus kiuŋagaa, God-mun ukpiġutiqaġitchi.
\v 23 Qanuq iḷumun uqallautigivsi, kialiqaa uqallautikpagu una iġġiq, Nuuttin, igitaugiñ taġiumun. Nalupqisuŋipiaġuvich, aglaan ukpiġlutin tamatkua sut uqallausiġikkatin nalaunniaġniḷugich, tavra taamna pirauniaqtuq iliŋnun.\x + \xo 11.23 \xt Mt 17.20; 1 Co 13.2.\x*
\v 24 Tavraasii uqallautigivsi, supayaat kipiġniuġutigikkasi, aŋaayyutigi­guvsigik ukpiġitchi aitchuusiaġiniḷugich, tavra piginiaġisi.
\v 25 Suli qikaqavsi aŋaayyuvlusi, suliqutigiŋaiġñigitchi itqaumayumi­ñaiġḷugich sunŋutiqaġuvsi kimulliqaa, Aapavsivsauq qiḷaŋmiittuam suliqutigiŋaiġumagai piḷuutisi itqaumayumiñaiġḷugich.\x + \xo 11.25 \xt Mt 6.14-15.\x*
\v 26 [Ilivsi suliqutigiŋaiġñiŋitkuvsi itqaumayumiñaiġḷugich, Aapavsiv­sauq qiḷaŋmiittuam suliqutigiŋaiġñiaŋiñmigai itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutisi.]
\s1 Jesus Apiqsruqtauruq Ataniġnaqutaagun
\r (Matthew 21.23-27; Luke 20.1-8)
\p
\v 27 Utiġmata Jerusalem-mun, Jesus pisuaqtillugu aŋaayyuvik­paŋmi, qaiŋarut ilaanun aŋaayyuliqsiqpaich, iḷisaurriḷḷu pitquranik, umialiŋnallu,
\v 28 aasii apiġivlugu, Sum ataniġnaqutaagun tamatkua pivigich? Kia taavrumiŋa ataniġnaqusiqpatin tamatkua pitquvlugich?
\v 29 Tavra Jesus kiuŋagai, Apiqsriñiaqtuŋalivsauq ilivsiññiñ atautchimik apiqqunmik. Kiuguvsiŋa, uqallautiniaġivsi qanutchikun ataniġnaquti­kun uvaŋa pisilaamnik tamatkuniŋa.
\v 30 Kia ataniġnaqutiksriñŋavauŋ John paptaiqsiñiksraŋagun, God-im naagga iñuum?
\v 31 Tavra uqavaaŋarut avanmun uqaqłutiŋ, Uqallakkupta God-miŋŋaq­tauniḷugu ilaa uqallagniaqtuq, Summanmi ilivsi John ukpiġiŋaitpi­siuŋ?
\v 32 Suli uqaġumiñaitchugut ataniġnaqutaa iñuŋniñ piñiḷugu. Iliŋisa sivuuġagiŋagaich iñuich, qanuq iñupayaat nalupqigiŋaitkaat John God-mun uqaqtautilaaŋa.
\v 33 Tavra Jesus kiuŋagaat, Nalurugut. Aasii Jesus uqallautiŋagai, Uqal­lautiyumiñaiñmigivsivsauq kimun ataniġnaqutiksrisilaamnik tamatku­niŋa piyumiñaqsivḷuŋa.
\c 12
\s1 Uuktuun Napaaqsiqiritigun Siiġñaqaġviŋmi
\r (Matthew 21.33-46; Luke 20.9-19)
\p
\v 1 Tavra Jesus uqautirraqsiŋagai iñuich uuktuutitigun. Iñuqaŋa­ruq nautchirriiruamik siiġñat grapes nagguviksraŋannik, kaŋiq­qivḷugu avataagun, suli nivakłuni ivsaiyaiviksramik, nasiqsruġviḷivḷu­niḷu, aasii atukkirrutigivlugu napaaqsiqirinun, aullaŋaruq allamun nunamun.\x + \xo 12.1 \xt Is 5.1-2.\x*
\v 2 Katitchiñiksraq siiġñanik nalautinman nunaqaqtuaq tilisiŋaruq kiv­gamik napaaqsiqirinun pisukługich autaaġusiaksrautini siiġñat.
\v 3 Tavra napaaqsiqirit tigguġluŋagaat kivgaq, aasii anaullaqługu. Suli aullaqtinŋagaat saagaiḷaaqługu.
\v 4 Tavra iñua siiġñaqaġvium tilisiŋaruq allamik kivgamik. Napaaqsiqi­rit anaumiŋagaat niaquagun aulataġivlugulu kanŋunaqtuakun.
\v 5 Tavra tilisitqiḷgitchuq allamik kivgamik aasii napaaqsiqirit tuqunŋa­gaat. Allanik iñugiaktuanik tilisiŋaruk aasii iḷaŋich anauttaŋagaich, iḷaŋich suli tuqułługich.
\v 6 Tavra iġñiqaqłuni atautchimik, piviuttaġipiakkamiñik, ilaan tiliŋam­migaa napaaqsiqirinun aqulliuvlugu, uqaqłuni, Taluġiniaġaat iġñiġa.
\v 7 Tavra taapkua uqaŋarut inmiŋni, Tavra kiŋuvaannaktuksraun. Qai­sitchi. Tuqullakput, aasii kiŋuvaannaktaksrautaa piginiaġikput.
\v 8 Tavra tigguġluŋagaat iġñiq tuqunŋagaat, aasii annisivlugu timaa siiġ­ñaqaġviŋmiñ.
\p
\v 9 Qanuġniaqpaasiiñ iñua siiġñaqaġvium? Qaiñiaqtuq aasii tuqullu­gich napaaqsiqirit, aasii atukkirrutigilugu siiġñaqaġvik allanun.
\v 10 Qaŋaunnii taiguaŋaitpisi uqaluŋnik Bible-ni inna?
\q1 “Kaŋiġalluŋmi uyaġagruaq, piitchuiññiqsrapiaq igluqpiñiġmi, taamna igluqpirit iginŋagaat.\x + \xo 12.10-11 \xt Ps 118.22-23.\x*
\q1
\v 11 Taamna piŋaruq nalaupiaqługu Atanġum sivunniuġutaa.
\q1 Qanutun aliuġnaqtigirut ilaan piraŋi.”
\m
\v 12 Tavra Jew-guruat umialiŋnaŋisa tigutaaqsaŋagaat Jesus, iḷisimavlu­tiŋ taamna uuktuun ilimiŋnun sivuniqaqtilaaŋanik. Aglaan sivuuġavlu­tiŋ iñuŋnik, qimaŋagaat aasii aullaqłutiŋ.
\s1 Apiqqun Akiḷiiñikun Taxes-nik
\r (Matthew 22.15-22; Luke 20.20-26)
\p
\v 13 Iḷaŋich Pharisees iḷaŋiḷḷu Herod-kuayaat tilirauŋarut Jesus-mun uuktuġukługu apiqsruqtuutinik.
\v 14 Tavra ullakamirruŋ uqallautiŋagaat, Iḷisaurrii, iḷisimarugut pitqiksi­ġautaisilaaġnik. Suliqutigiŋitkiñ qanuq iñuich isumapkaġniaqtilaaŋat, qanuq piqutigiŋitkiñ iñuum surautilaaŋa, aglaan iḷisaurrutigigiñ iḷu­mun ittuaq God-im pitqutaa iñuŋmun. Uqallautitigut paaqsaaŋava uvagut pitquraptiŋni, naagga nalaunŋava akiḷiiruni taxes-nik Caesar-mun Rome-miut umialgannun?
\v 15 Akiḷiiruksrauvisa, naagga akiḷiiñiaŋitpisa? Tavra Jesus, iḷisimavlugu pisaaŋŋuaġutaat, uqallautiŋagai, Summan uuktuqpisiŋa? Qaġġirrisiŋa maniuramik tautukkumagiga.
\v 16 Tavra maniuraq qaġġisiŋagaat. Aasii ilaan apiġiŋagai, Kiñauna maniurami atqalu? Tavra iliŋisa kiuŋagaat, Caesar.
\v 17 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Aitchuutigisigik Caesar-mun sut pigik­kaŋi Caesar-m, aasii God-mun sut pigikkaŋi God-im. Tavra ilaa kama­suutigiŋagaat.
\s1 Apiqqun Aŋŋisikun Tuqqunmiñ
\r (Matthew 22.23-33; Luke 20.27-40)
\p
\v 18 Tavra Sadducees ullautiŋarut Jesus-mun. Taapkua iñuich uqa­ġuuruat aŋiñiaŋiññivḷugich iñuich tuqqunmiñ.\x + \xo 12.18 \xt Ac 23.8.\x*
\v 19 Iliŋisa uqallautiŋagaat, Iḷisaurrii, uvaptiŋnun Jew-guruanun Moses aglaŋaruq uumiŋa pitquramik, Iñuum aniqataa tuqukpan, qimaglugu nuliani miqłiqsigaluaġnani, aniqataanun tuvaaqasiutitquvlugu nuliaŋa, aasii qitunġiuġluni aniqatini pisilugu.\x + \xo 12.19 \xt Dt 25.5.\x*
\v 20 Tavra tallimat malġuuŋarut aniqatigiich. Aasii aŋayukłiq nuliaŋa­ruq, aasii tuquvluni kiŋuvaaligaluaġnani.
\v 21 Tavra tugliata nuliaŋagaa, aasii tuquŋaruq, kiŋuvaaligaluaġnani­suli. Piŋayuak suli tuquŋammiuq.
\v 22 Tavra tallimat malġuk nuliaŋagaat, aasii kiŋuvaaliŋaitchut. Aqul­liuvluni iluqaŋiññiñ aġnaq tuquŋammiuq.
\v 23 Tavra aŋŋiviŋmi, aŋikpata nalliata nuliaġiniaqpauŋ? Qanuq talli­mat malġuk nuliaġiŋagaat.
\p
\v 24 Tavra Jesus kiuŋagai, Qanutun killukuaqtigirusi. Killukuaġuti­gigiksi naluvlugich Bible uqaluŋich, God-ivlu suaŋŋataa.
\v 25 Qanuq aŋigumiŋ tuqqunmiñ, aŋutillu aġnallu katitinniaŋitchut, aglaan inniaqtut isaġuliktitun qiḷaŋmiittuatun.
\v 26 Aasii sivuniġilugu uqaqta tuquŋaruat aŋiñiaġniŋat. Taiguaŋaitpisi makpiġaani Moses aglaaŋiñi quliaqtuamik uqpiksigun ikualaruatigun? Taavrumani quliaqtuami aglausimaruq God-im uqallautaa Moses-mun inna, “Uvaŋa God-igigaaŋa Abraham, God-igigaaŋalu Isaac-gum, God-igimmigaaŋasuli Jacob-gum.” Taapkua iñuich iñuurut-suli.\x + \xo 12.26 \xt Ex 3.6.\x*
\v 27 Ilaa God-auŋitchuq tuquŋaruanun, aglaan God-igigaat iñuuruat. Ilivsiasiiñ killukuapaluktusi.
\s1 Qaukłiat Pitqurat
\r (Matthew 22.34-40; Luke 10.25-28)
\p
\v 28 Tavra iḷisaurri pitquranik tavraniinŋaruq naalaġniruaq uqaaġuti­ŋiññik. Iḷitchuġivluni Jesus-mun kiulluataqtilaaŋiññik Sadducees, ilaan ullaŋagaa Jesus apiqqutiksraqaqłuni, Nalliat qaukłiuva pitqurat iluqaiññiñ?\x + \xo 12.28-34 \xt Lk 10.25-28.\x*
\v 29 Tavra Jesus kiuŋagaa, Qaukłiat pitqurapayaat innaittuq, Naalaġni­siŋa Israel-guruasii. Ataniq God-ikput kisimisualuk Atanġuruq.\x + \xo 12.29-30 \xt Dt 6.4-5.\x*
\v 30 Aasii piviuttaġipiaqsaġiñ Ataniq God-igikkan, piviuttaġilugu iḷuŋ­niñ, iluqaaniḷu iñuuniaġniġni, iluqaaniḷu isumaniġni, iluqaaniḷu piḷġu­siġñi.
\v 31 Aasii tuglia qaukłiuruam pitquram innaittuq, Piviuttaġisaġiñ siḷalliñ iliktun iḷiḷugu. Allamik pitquraitchuq qaukłiułhaaqtuamik taapkuŋ­naŋŋa.\x + \xo 12.31 \xt Lv 19.18.\x*
\v 32 Tavra iḷisaurrim pitquranik uqallautiŋagaa, Nalauttutin Iḷisaurrii. Uqallausiġigiñ iḷumun ittuaq, qanuq God atausiuruq. God-aitchuq allamik aglaan God kisimi.\x + \xo 12.32 \xt Dt 4.35.\x*
\v 33 Suli iñuum piviuttaġipiagaksraġigaa God iḷumiñiñ, iluqaani isuma­niġmiñi, iluqaaniḷu piḷġusimiñi, aasiisuli piviuttaġipiaġmiḷugu siḷalliñi ilimisun iḷiuġlugu. Iłuałhaasaktaqtuq kamagiruni taapkuak malġuk pitqurak qaġġirriñiġmiñ niġrutinik ikipkautiksranik ikipkaiviŋmi, alla­niglu ikipkautinik God-mun.\x + \xo 12.33 \xt Ho 6.6.\x*
\v 34 Tavra Jesus puttuqsrikamiuŋ kiggutaa isumattutikun, ilaan uqallau­tiŋagaa, Itqanaitkavsakkaluaqtutin God-mun atanniqsimapkaġnik­sraġnun. Taavruma uqallautaata aquagun kialiqaa iñuum apiqsruqsau­siiŋagaa Jesus apiqqunmik.
\s1 Apiqqun Messiah-kun
\r (Matthew 22.41-46; Luke 20.41-44)
\p
\v 35 Jesus iḷisaurriñiallaġmi Aŋaayyuvikpaŋmi apiqsriŋaruq, Qanuq­łutiŋ iḷisaurrit pitquranik uqallakkumiñaqpat Christ-guruaq kiŋuniġi­niaġnivḷugu David-mun?
\v 36 Qanuq Ilitqusiġiksuam uqallaktinŋagaa David inna,
\q1 “Ataniq uqallaŋaruq uvaŋa Atanimnun, Aquvittin taliqpiŋma tuŋaanun uumigiritin uvamnun akiiḷitchiaġilugich.”\x + \xo 12.36 \xt Ps 110.1.\x*
\m
\v 37 David ilaata taigaa Ataniġmiñik. Qanuqłuni Christ-guruaq David-gum taikkaŋa Ataniġmiñik kiŋuniġiyumiñaqpauŋ? Tavra iñugruiñ­ñaich Jesus tusaaŋagaat quviasukłutiŋ.
\s1 Jesus Kiliktuutigigai Iḷisaurrit Pitquranik
\r (Matthew 23.1-36; Luke 20.45-47)
\p
\v 38 Tavra Jesus iḷisaurriḷḷaġmi iñuŋnik uqallautiŋagai, Qaunagisitchi iḷisaurriñiñ pitquranik kukiḷullaturuaniñ akuqturuanik annuġaaqaqłu­tiŋ iḷisimatquvlutiŋ suutilaamiŋnik aasii iñupayaanun purvigitquvlutiŋ tauqsiqsuġviŋñi.
\v 39 Iliŋich aquppiutaksrallatummiut kamanaqtuat aquppiutaŋiññik aŋaayyuviŋñi, suli kamanaqtuat aquppiutaŋiññi aquppiḷḷatuvlutiŋ niqinaqimmata.
\v 40 Iḷaŋisasuli ivayaqtuġmiraġigaich uiḷgaŋaruat igluŋiññiglu tigligaiv­ḷugich, aasii taimma maniugaqsivḷutiŋ nakuurualivḷutiŋ takiruanik aŋaayyuvlutiŋ. Tamatkua pisigilugich, tatavsausiaŋat pigiił̣haaġniaq­tuq.
\s1 Uiḷgaŋaruam Aitchuutaa
\r (Luke 21.1-4)
\p
\v 41 Tavra Jesus aquppiŋaruq akiani aŋaayyuvikpaum maniqaġviata, aasii qiñiqługich iñuich ikisiruat manigñik maniqaġviŋmun, suli iñu­giaktuat suġalliruat ikisiviiññaqtaŋarut manisalagnik.
\v 42 Tavra iḷiappauruaq uiḷgaŋaruaq qaiŋaruq, aasii ikisivḷuni malġugnik kannuyagnik maniuragnik akiiññiqsrapiamik maniuramik.
\v 43 Tavra Jesus ququŋagai ilimiñun iḷitchitqurani, aasii uqallautivlu­gich, Iḷumun uqallautigivsi, taamna iḷiappauruaq uiḷgaŋaruaq ikisił̣­haaŋaruq iluqaŋiññiñ ikisiŋaruaniñ maniqaġviŋmun.
\v 44 Qanuq iluqaġmiŋ ikisiŋarut piukkaġniġmiŋniñ, aasiiḷi uiḷgaŋaruaq pisuksiuniġmiñiñ ikisiŋaruq iluqaanik pimiñik, iñuusautiksratualuŋmi­ñik-unnii.
\c 13
\s1 Jesus Uqautigigaa Suksraunġiqsauniksraŋa Aŋaayyuvikpaum
\r (Matthew 24.1-2; Luke 21.5-6)
\p
\v 1 Tavra Jesus aniñiaqtillugu aŋaayyuvikpaŋmiñ, iḷaŋat iḷitchitqu­raŋisa uqallaŋaruq ilaanun kamatchakłuni, Iḷisaurrii, tautuk­kich, qanutun kamanaqtigirut makua uyaġaich. Qanutun qiñiyunaqti­girut init aŋaayyuvikpaŋmi.
\v 2 Tavra Jesus kiuŋagaa, Tautukpigich tamatkua kamanaqtuat init aŋaayyuvikpaŋmi? Kisiŋŋuqtaqaġumiñaitchuq uyaqqagnik qaliġiik­suagnik ulġutauniaŋitchuagnik.
\s1 Iłuiḷḷiuġutit Nagliksaaqtirrusiallu
\r (Matthew 24.3-14; Luke 21.7-19)
\p
\v 3 Tavra Jesus aquppiŋaruq iġġiani Olives qiñiqługu aŋaayyuvikpak. Peter-lu James-lu John-lu Andrew-lu ullautiŋarut ilaanun iñuiġman.
\v 4 Uqallauttutigut qakugu tamatkua piñiaqpat? Suna suli iḷitchuqłiu­tauniaqpa iluqaġmiŋ tamatkua nalautkaqsikpata?
\p
\v 5 Tavra Jesus uqautirraqsiŋagai, Qaunagisitchi. Iñuŋmun sagluqip­kaġnasi.
\v 6 Qanuq iñugiaktuat iñuich qaiñiaqtut uvaŋauŋŋuaqtuat uqaġlutiŋ, Uvaŋa Christ-guruŋa, aasii iñugiaktuat sagluqilugich.
\v 7 Tusaaguvsi aŋuyaktuanik qanitkaluaqpata naagga uŋasikkaluaqpata iłuiḷḷiuġutiginagich. Tamatkua piruksraurut, aglaan sivuniġiŋitkaat isuksraq tikiññiḷugu.
\v 8 Nunauruat aŋuyagniaqtut allanun nunauruanun. Suli umialiqaqtuat aŋuyagniaqtut allanun umialiqaqtuanun. Nunasuli aularaġaġniaqtuq sumipayaaq, iñuiḷḷu paniġniaqtut niqaiḷḷiuġlutiŋ. Tamarra tamatkua aullaqisaaŋich isumaaġutit piruksrauruat Christ-guruaq qaiŋaiñŋaan.
\p
\v 9 Aasii qaunagiyumausi ilivsiññun, qanuq aitchuutiginiaġaasi uqaqsitaaġviŋñun, suli Jew-guruat aŋaayyuviŋiññi anaullaqtauniaq­tusi, suli qaġġirrauraġaġniaqtusi sivuġaŋiññun atanaurallu umialgiḷḷu pisigiluŋa, ilivsi quliaqtuaġumiñaqsiḷusi tusaayugaaġiksuanik iliŋiñ­ñun.\x + \xo 13.9-11 \xt Mt 10.17-20; Lk 12.11-12.\x*
\v 10 Christ-guruaq qaiŋaiñŋaan, tusaayugaaġiksuaq alġaqsruutauqqaaq­tuksrauruq iñupayaanun.
\v 11 Tavraasii tigutaaqpasi, aullautilusi uqaqsitaaġviŋñun, uŋiarrisaqaġ­nasi sivuani piviksram sunik uqaluksravsiññik. Uqaġnaqsikpasi uqaġu­mausi qanupayaaq uqaluksriusiavsiññik tavraġuqpan. Qanuq uqalugi­niakkasi ilivsi uqalugiŋitkisi, aglaan uqaluksriusiaġiniaġisi Ilitqusiġik­suamiñ.
\v 12 Tavra iñuich aniqatitiŋ aitchuutiginiaġaich tuqutautqulugich. Suli tainnatun aapauruam iġñini. Suli miqłiqtut makivsaallaktaġniaqtut aŋayuqaamiŋnun, aasii tuqutillugich.
\v 13 Suli uumigitchiġñiaqtusi iñupayaaniñ pisigiluŋa, aasii iñuk igḷutuu­tiruaq nagliksaaqtitauniġmik iñuuniqtutilaamisun, annaurrauniaqtuq.\x + \xo 13.13 \xt Mt 10.22.\x*
\s1 Naġġutchautiqpak
\r (Matthew 24.15-28; Luke 21.20-24)
\p
\v 14 Taiguaqtuaq iñuk ukuniŋa kaŋiqsiḷi. Tautukkuvsiuŋ naġġut­chagnapiaġataqtuaq salumaiḷḷisauluni inillaummiruaq aŋaayyuvik­paŋmi iniksraġiŋisamiñi, tamatkua iñuuruat Judea-mi pigruġlich iġġi­ñun.\x + \xo 13.14 \xt Dn 9.27; 11.31; 12.11.\x*
\v 15 Iñuksuli aniiqsuaqtuaq iglumi qaaŋani iñaviqqutchiġñani atqaġluni saagaksraisuqsaġluni sumik iglumi iḷuaniñ.\x + \xo 13.15-16 \xt Lk 17.31.\x*
\v 16 Aasiivsauq iñuk nautchiaqaġviŋmi savaktuaq iglumiñuŋnani saak­kiutiyaqtuġuglugu annuġaani.
\v 17 Taipkua uvlut tikitpata, yaqhiikkaluaq aġnaq siŋaiyauniġumi, miq­łiqtuuraqaqtuaġlu piḷgusiŋaitchuanik.
\v 18 Aŋaayyutitchi pigruġniksraqsi ukiukuaquŋiḷḷugu.
\v 19 Taipkunanikiataŋ uvluni iñuich nagliksaałhamaaġniaqtut qaŋapaŋ­miñ God-im qaŋa savaŋmagu nuna. Aasii tainnatun nagliksaaqtigitqik­kumiñaiñmiut aquagun taavruma.\x + \xo 13.19 \xt Dn 12.1; Rev 7.14.\x*
\v 20 Aasii Atanġum iñukłiḷaaŋisuaqpagich taipkua uvlut, kiñaliqaa iñuu­yumiñaitchuq. Aglaan pisigilugich God-im piksraqtaani, ilaan iñukłi­ḷaaġniaġai uvlut.
\p
\v 21 Tavraasii iñuum uqallautikpasi, Tautuksiuŋ, uvva Christ, naagga, Tautuksiuŋ, ikaniittuq, ukpiġinagu,
\v 22 qanuq Christ-guŋŋuaqtuat, uqaqtauŋŋuaqtuallu God-mun iñukpal­liġñiaqtut savaglutiŋ aliuġnaqtuanik nalupqinaiġñiaqługu kiutilaaqtiŋ, asiñuutiniaqsaalugich God-im piksraqtaaŋi, sagluqiyumiñaġumisigik.
\v 23 Aglaan nipuŋaitchitchi ilivsi. Kilikkivsi sivuani supayaanik piŋaiñ­ŋaisa.
\s1 Qaiñiksraŋa Iġñiŋata Iñuum
\r (Matthew 24.29-31; Luke 21.25-28)
\p
\v 24 Tavra taipkunani uvluni, pianikpan taamna iłuiḷḷiuġutiqpak, siqiñiq taaksiñiaqtuq, tatqiġḷu qaummaġiŋaiġñiaqtuq.\x + \xo 13.24 \xt a Is 13.10; Jl 2.10,31; 3.15; Rev 6.12. b Is 13.10; Ez 32.7; Jl 2.10; 3.15.\x*
\v 25 Suli uvluġiat katagniaqtut, suli qaummatit siḷamiittuat uniuqtin­niaqtut inimiŋniñ.\x + \xo 13.25 \xt a Is 34.14; Rev 6.13. b Jl 2.10.\x*
\v 26 Tavra iñuich tautugniaġaat Iġñiŋa Iñuum qairuaq nuvuyani kama­naqtuamik suaŋŋatiqaġluni qaumaniqaġluniḷu.\x + \xo 13.26 \xt Dn 7.13; Rev 1.7.\x*
\v 27 Tavra tiliñiaġai isaġuliŋni, aasii katillugich atautchimun ilaan pik­sraqtaani sumiḷḷiqaa nunapayauraniñ.
\s1 Iḷisaksraq Fig Napaaqtumiñ
\r (Matthew 24.32-35; Luke 21.29-33)
\p
\v 28 Fig-nik siiġñaqaqtuamiñ napaaqtumiñ iḷitchisitchi. Qisiqsiutiŋi qituglimmata, akutuqpalivḷuniḷu iḷisimarusi upinġaam qallisilaaŋanik.
\v 29 Tavra ilivsi tainnatuttauq, tautukkuvsigik tamatkua nalaurraqsik­pata, iḷisimaniaqtusi Iġñiŋa Iñuum qallisilaaŋanik, qallipiaġataqtilaa­ŋanik.
\v 30 Iḷumun uqallautigivsi, ukua iñuich tuquanigniaŋitchut, iluqaisa tamatkua nalaunŋaunnagich.
\v 31 Qiḷaglu nunalu piiġñiaqtuk, aglaan uqalutka piiġumiñaitchut.
\s1 Iñupayauram Nalugaa Uvluq Ikarraġlu
\r (Matthew 24.36-44)
\p
\v 32 Iñupayaam nalugaa taimña uvluq ikarraġlu tamatkua nalaurvik­srautaat. Isaġulgich unnii qiḷaŋmiittuat, Iġñiġuvlu nalugaat. Aapam kisimi iḷisimagaa.\x + \xo 13.32 \xt Mt 24.36.\x*
\v 33 Qaunakkutitchi, quviqtaiḷisitchiḷu, qanuq iḷisimaŋitchusi qakugu taimña uvluq tikisilaaksraŋanik.
\v 34 Qanuq Iġñiŋa Iñuum ittuq iñuktun uŋasiksuamun iglauruatun. Qimaaqsikamiuŋ igluni kivgani savaaksriḷḷaaŋagai, suli piraksriqł̣ugu upkuamik qaunaksri quviqtaiḷitquvlugu utiqtilaaksramiñun.\x + \xo 13.34 \xt Lk 12.36-38.\x*
\v 35 Quviqtaiḷisitchiḷi, qanuq iḷisimaŋitchusi qakugu atanġa iglum qai­ñiaqtilaaŋanik, tanuġaksiruami, naagga unnuaq qitiqqaqpan, naagga qauyasiaqsikpan, naagga uvlaami.
\v 36 Iḷaanni qaił̣ł̣agluni siñiktillusi qaiviaqtuq.
\v 37 Aasii uqallautiga ilivsiññun, uqallausiġigiga iluqaiññun, Quviqtaiḷi­sitchi.
\c 14
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Jesus
\r (Matthew 26.1-5; Luke 22.1-2; John 11.45-53)
\p
\v 1 Tavra malġuk uvluk pianikpaŋnik tikitchumaaŋaruq Niqinaqi­via Itqautim qulaurrusiqinikun iñuich niġimmata puvlaksautait­chuamik punniġmik. Tavralivsauq tainnaiḷimman aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu iḷisaurriḷḷu pitquranik piviksraqsiuŋarut qanuġlugu nalunautchiḷutiŋ tigutaaġukługu Jesus tuqulluguasii.\x + \xo 14.1 \xt Ex 12.1-27; Dt 16.1-8.\x*
\v 2 Tavra uqaaŋarut avanmun, Piraksraġiŋitkikput taamna niqinaqip­kaġlugich, iñuich makivsaallautiviaġaatigut.
\s1 Jesus Tivraġiksaqtauruq Bethany-mi
\r (Matthew 26.6-13; John 12.1-8)
\p
\v 3 Jesus-li Bethany-mi, igluani Simon kiḷḷiġruaqtuqtuam, aquppip­kaqtillugu niġivḷutiŋ qaiŋaruq aġnaq piqaqłuni uyaġagmik misuġuq­tuunmik tivraġiksaunmik akisupiaġataqtuamik atiqaqtuamik Nard. Tavra siqummaŋagaa puuŋa, aasii kuvivḷugu Jesus niaquanun.\x + \xo 14.3 \xt Lk 7.37-38.\x*
\v 4 Tavra tavraniinŋarut iñuich iḷaŋich piavsaktuat uqaqłutiŋ, Summan una asiñuksiññaqpa tivraġiksaun?
\v 5 Tuniyumiñaġaluaqtuaq qaaŋiġḷugu 300 taala, aasii aitchuutigiyumi­ñaġlugich iḷiappauruanun. Tavra aġnaq pisaaŋaŋagaat suammativlugu.
\v 6 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Iḷaksianagu. Summan isumaalluksaaqpi­siuŋ? Savaŋaruq savaalluatamik uvamnun.
\v 7 Qanuq itqatigigisi iḷiappauruat ilivsiññi ataramik, aasii qakuguliqaa pisukkuvsi anniqsuġumiñaġisi. Aglaan uvaŋa nayuqtigiŋitkivsiŋa ata­ramik.\x + \xo 14.7 \xt Dt 15.11.\x*
\v 8 Aġnaq piŋaruq piyumiñakkamiñik. Ilaan tivraġiksaŋagaa timiga itqanaiyaqługu iḷuvġuniksraŋanun piviksram sivuani.
\v 9 Iḷumun uqallautigivsi, Sumipayaaq manna tusaayugaaġiksuaq alġaq­sruutaukpan nunapayaani, aġnam savaaġiŋaraa quliaqtuaguniaqtuq itqaummatauluni ilaanun.
\s1 Judas Aŋiqtuq Aitchuutigisukługu Jesus
\r (Matthew 26.14-16; Luke 22.3-6)
\p
\v 10 Tavra Judas Iscariot, iḷaŋat qulit malġuk, aullaŋaruq aŋaayyu­liqsiqpaŋnun, aitchuutigisukługu Jesus iliŋiññun.
\v 11 Tavra tusaakamirruŋ, quyaŋarut, suli unniqsuqłiiŋagaat aitchuġuk­ługu manigñik. Tavra Judas ivaqłiaŋaruq piviksramik qanuġlugu ait­chuutigisukługu.
\s1 Jesus-lu Iḷitchitquraniḷu Niġirut Itqautim Qulaurrusiqiviŋmun Niqinaqiviani
\r (Matthew 26.17-25; Luke 22.7-14, 21-23; John 13.21-30)
\p
\v 12 Sivullianni uvluŋisa Niqinaqivium Puvlaksautaitchuamik pun­niġmik imnaiyaaq tuqutaugayuktuq itqanaiyautauvlugu qulaurrusiqi­viŋmi Niqinaqiniksramun. Taavrumani uvlumi iḷitchitqurat apiġiŋa­gaat Jesus, Sumi itqanaiyaquvisigut qulaurrusiqiviŋmi nullautchiġvik­sraġnik?
\v 13 Tavra tiliŋagik malġuk iḷitchitquramiñiñ, uqallautivlugik, Aullaġit­chik iniqpaŋmun, aasii paaġniaġaatik iñuum saagaqtuam qattamun imiġmik. Malikkumagiktik,
\v 14 aasii sumupayaaq isiqpan, uqallautiyumagiktik iñua iglum, Iḷisaurri uqallaktuaq, Sumiitpa tuyuġmiaqaġvik, niġiviksraqput iḷitchitqurat­kalu qulaurrusiqunmik?
\v 15 Tavra iḷisautiniaġaatik inituruamik qiḷaguamik upaluŋaitchuamik. Tavrani itqanaiyautiyumagiptigut.
\v 16 Tavra ilaan iḷitchitqurak aullaŋaruk, aasii tikił̣ł̣utik iniqpaŋmun, paqinŋagaich supayaat uqausiatun Jesus ilimiŋnun. Suli itqanaiyaŋa­ruk qulaurrusiqiniksramun.
\p
\v 17 Tavra unnuksraaġman Jesus tikiñŋaruq piqatigivlugich qulit malġuk.
\v 18 Tavra niġiḷḷaġmiŋ niġġiviŋñi, Jesus uqallaŋaruq, Iḷumun uqallauti­givsi, Iḷavsi niġiqatigikkaġma aitchuutiginiaġaaŋa.\x + \xo 14.18 \xt Ps 41.9.\x*
\v 19 Tavra isumaalirraqsiŋarut, aasii apiqsruqtuaqsivḷugu ilaanun atau­siullaavlutiŋ, Uvaŋauva? Allat suli uqaqłutiŋ, Sivuniġiviŋa uvaŋa?
\v 20 Tavra Jesus kiuŋagai, Iḷagigiksi qulit malġuk, misuksiqatauruaq punniġmik uvamnun puggutauramun.
\v 21 Iġñiŋa Iñuum tuquniaqtuq taŋŋiġḷugich aglausimaruat inmigun Bible-ni. Aglaan isumaaġutiqpaqaġli taamna iñuk aitchuutiginniktuaq Iġñiŋanik Iñuum. Iłuałhaaŋanayaqtuq taamna iñuk iñuuŋaitkumi.
\s1 Atanġum Nullautchiġvia
\r (Matthew 26.26-30; Luke 22.14-20; 1 Corinthians 11.23-25)
\p
\v 22 Tavra niġiñiallaġmiŋ Jesus tiguŋagaa punnik, aasii aŋaayyuvluni quyyatigivlugu, suli avikługu aitchuutigivlugu iḷitchitquramiñun, uqal­lakłuni, Tigulugu niġġisiuŋ tavra timiga.
\v 23 Suli ilaan tiguŋagaa qallugauraq, aasii quyaanikami God-mun, ilaan aitchuutigiŋagaa ilaiññun. Aasii iluqaġmiŋ imiġvigiŋagaat.
\v 24 Suli Jesus uqallautiŋagai, Tavra auga maqipkaqtauyumaaqtuaq iñu­giaktuanun. Taavrumuuna God-im nalupqinaiġñiaġaa sivunniuġutini iñuŋnun.\x + \xo 14.24 \xt a Ex 24.8; Zec 9.11. b Jr 31.31-34.\x*
\v 25 Iḷumun uqallautigivsi, Imitqigñiaŋitchuŋa siiġñaŋan ivsaŋaniñ napaaqtuayaam, tikilġataqtillugu taamna uvluq imiġniksraġa nutau­lugu God-im atanniqsimaviani.
\v 26 Tavra atuanikamiŋ aŋaayyunmik, aullaŋarut iġġianun Olives.
\s1 Jesus Uqautigigaa Piŋaiñŋaan Peter-m Piiḷaaġniksraŋa
\r (Matthew 26.31-35; Luke 22.31-34; John 13.36-38)
\p
\v 27 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Iluqasi qimagniaġivsiŋa suksraaġ­luŋa uumani unnuami. Aglausimaruq Bible-ni God uqallagnivḷugu inna, “Uvaŋa tuqunniaġiga imnaiḷiqiri aasii imnaich siamillutiŋ.”\x + \xo 14.27 \xt Zec 13.7.\x*
\v 28 Aasii aŋianikkuma, aullaġniaqtuŋa sivuvsiññi Galilee-mun.\x + \xo 14.28 \xt Mt 28.16.\x*
\v 29 Tavra Peter uqallaŋaruq ilaanun, Iluqaġmiŋ qimakkaluaqpatin uvaŋa qimakkumiñaitkikpiñ suksraaġlutin.
\v 30 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Iḷumun uqallautigikpiñ, Anaqapak uvva piiḷaaġianiŋniaġiŋma piŋasuiqsuaġlutin naluniḷuŋa, tiŋmiaq mal­ġuiqsuaġluni nipanŋaiñŋaan.
\v 31 Tavra Peter uqallaŋaruq qapiŋaivsaaqłuni, Tuquqatigiraksraġigup­kiñunnii, piiḷaaġiyumiñaitkikpiñ sumikunnii. Tainnatuttauq iluqaġmiŋ iḷitchitqurat uqallaŋarut.
\s1 Jesus Aŋaayyuruq Gethsemane-mi
\r (Matthew 26.36-46; Luke 22.39-46)
\p
\v 32 Tavra tikiñŋarut inimun atiqaqtuamun Gethsemane-mik, aasii Jesus uqallaŋaruq iḷitchitquramiñun, Aquvittitchi uvuŋa, aŋaayyuyaq­tuqtilluŋa.
\v 33 Tavra piqasiutiŋagai ilimiñun Peter-lu James-lu John-lu, Suli atqu­naq iłuiḷḷiurraqsiŋaruq, ipiqtusuliqpakłuniḷu,
\v 34 aasii uqallautiŋagai, Isumaaliqpaił̣ł̣uŋa tuquaqsiruatununnii iḷiruŋa. Tavraniittitchi aasii quviqtaiḷiḷusi.
\v 35 Tavra ilaa taikuŋaqtaallaŋaruq, aasii isumaaqpaił̣ł̣uni ulġuŋaruq nunamun aasii aŋaayyuvluni, Piñaġumiñaqpan, nagliksaaġuŋitkaluaq­łuni.
\v 36 Tavra ilaa uqallaŋaruq, Aapaaŋ, supayaat piḷḷagitin. Piiġuŋ naglik­saaġutiqpak uvamniñ. Aglaattauq uvaŋa pisuutiŋił̣aapkun, aglaan ili­vich pisuutipkun.
\p
\v 37 Jesus utiŋaruq piŋasunun iḷitchitquramiñun, aasii tautukługich siñiktuat. Peter uqallautiŋagaa, Simon, siñikpich? Quviqtaiḷiyumiñaiñ­ŋavich atautchimiunnii ikarraġmi?
\v 38 Quviqtaiḷisitchi aŋaayyusitchiḷu, iḷaanni payarirauviaqtusi ikł̣igut­chaktinniaġunmun. Iḷumun ilitqusisi piyummatiqaġaluaqtut, timisi sayaitchut.
\p
\v 39 Tavra Jesus aullatqiŋaruq, aasii aŋaayyuvluni taapkuniŋa-suli uqaluŋnik.
\v 40 Tavra utiqami, ilaan tautuŋagai siñiktuat-suli qanuq pillitchiŋarut. Suli iḷisimaŋaitchut kiggutiksramiŋnik ilaanun.
\p
\v 41 Tavra qaiŋaruq piŋayuaŋni, aasii uqallautivlugich, Siñikpisi-suli unaŋuiqsiqł̣usiḷu? Siñikpaaniktusi. Uvva aitchuutauniksraŋa Iġñiŋan Iñuum tikitchuq aŋalataġiyumiñaqsivḷugu piḷuktuanun iñuŋnun.
\v 42 Makittitchi. Aullaqta. Tautuksiuŋ uvva. Aitchuutiginniktuaq uvam­nik tikitchuq.
\s1 Tigurauruq Jesus
\r (Matthew 26.47-56; Luke 22.47-53; John 18.3-12)
\p
\v 43 Tavra tavrauvvaa uqaġniaqtillugusuli, qairuq Judas, iḷaŋat qulit malġuk. Piqatigiŋagai iñusalaich savikpaliraqtuat anauttaksraligaaq­tuallu, tiliraŋich aŋaayyuliqsiqpaich iḷisaurriḷḷu pitquranik umialiŋ­nallu.
\v 44 Tavra taavruma aitchuutiginniktuam ilaanik nalunaiñŋutaksriñŋa­gai, uqaqłuni, Kiñaliqaa kunikkaġa taamna ilaaguruq. Tigugisigiksi aasii aullatilugu qaunagilugu.
\p
\v 45 Tavra Judas tikipqauraqami, tavrauvvaa ullaŋagaa Jesus aasii uqallakłuni, Iḷisaurrii. Suli kuniŋagaa.
\v 46 Tavra tiguniqłaŋagaat.
\v 47 Tavra iḷaŋata qikaqtuat tamaani amuŋagaa savikpak, aasii anauv­lugu kivgaŋa aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata aasii siutaiqł̣ugu.
\v 48 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Qaivisi tigligayuktimun pimmatun, savikpaqaqłusi anaullautiniglu tiguyaqtuqłuŋa?
\v 49 Uvaŋa uvlutuaġman piqatigigivsi aŋaayyuvikpaŋmi iḷisaurrivḷuŋa, aasii tigulaitkivsiŋa. Aglaan Bible uqaluat nalauttuksrauruq.\x + \xo 14.49 \xt Lk 19.47; 21.37.\x*
\v 50 Tavra iluqaġmiŋ iḷitchitqurat qimagruiññaqługu pigruŋarut.
\p
\v 51 Tavra nukatpiam Jesus maliŋagaa ukił̣haaġiksuamik uligaaqtuq­łuni annuġaiññami. Tavra tiguŋagaluaġmigaat,
\v 52 aglaan ilaan qimaŋagaa uligaani, aasii pigruqłuni iliŋiññiñ annuġai­ḷaq.
\s1 Jesus Apiqsruqtuġaat Uqaqsitaaġviŋmi
\r (Matthew 26.57-68; Luke 22.54-55, 63-71; John 18.13-14, 19-24)
\p
\v 53 Tavra aullautiŋagaat Jesus aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata iglua­nun, suli piqatigivlugu kasimaŋarut iluqaġmiŋ aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu umialiŋnallu iḷisaurriḷḷu pitquranik.
\v 54 Tavra Peter-m maliŋagaa Jesus aquagun uŋasikł̣ugu aasii isiqłuni siḷallianun igluata aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata. Tavruŋa aquvinŋaruq piqatigivlugich munaqsrich pasiaqłuni igniġmi.
\v 55 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich iluqaġmiglu uqaqtitaaqtitchirit pasikku­tiksraqsiuŋagaat Jesus tuqutchumiñaqsisukługu. Aglaan paqitchiḷaiñ­ŋarut.
\v 56 Iñugiaktuat iñuich sagluuŋarut iḷisimaniruat ilaagun pasikkutiksra­nik. Suli uqaluŋich atilaiñŋarut.
\p
\v 57 Tavra iñuich iḷaŋich makinŋarut, aasii saglunik uqaqłutiŋ ilaa­gun.
\v 58 Tusaaŋagikput uqallaŋman, Suksraunġiġñiaġiga una aŋaayyuvik­pak savaaŋat iñuich, aasii uvlut piŋasut sippiġaluaġnagich savagniaq­tuŋa allamik aŋaayyuvikpaŋmik iñuich savaaġiŋisaŋannik.\x + \xo 14.58 \xt Jn 2.19.\x*
\v 59 Naaggaptauqsuli uqaluŋich atiŋaitchut.
\p
\v 60 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat makinŋaruq qitqannun, aasii apiġivlugu Jesus, Kiggutiksraitpich ukua iñuich uqaluŋiññun ilipkun?
\v 61 Tavra Jesus nivliŋaitchuq, suli kiuŋaitkaa sumik. Aŋaayyuliqsiq­paich qaukłiata apiġitqiŋagaa, Ilivich Christ-guvich, Iġñiŋa Nanġaq­tauruam?
\v 62 Jesus uqallaŋaruq, Tavrauruŋa. Aasii ilivsi tautugniaġiksi Iġñiŋa Iñuum aquppiruaq taliqpiata tuŋaani Sapiġñaqtuam, suli qairuaq nuvuyaŋigun qiḷaum.\x + \xo 14.62 \xt Dn 7.13.\x*
\v 63 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata aliktuŋagai annuġaani suli uqaqłuni, Iñuvsaanik pasiññiktuksranik ilaanik piqaqtuksrauŋaiqsu­gut.
\v 64 Tusaaganikkiksi God-itun iḷiuqtuaq inmiñik. Qanuq sivunniqpi­siuŋ? Tavra iluqaġmiŋ sivunniŋagaat tuqutauruksraġuqługu.\x + \xo 14.64 \xt Lv 24.16.\x*
\p
\v 65 Tavra iñuich iḷaŋisa tivvuaqturraqsiŋagaat Jesus, suli matuvlugu kiiñaŋa qakiqtaqługu uqaqłutiŋ, Nalautchaġiñ kimun qakiqtilaaġnik. Suli qaunaksrit tiguvlugu pattaŋagaat.
\s1 Peter-m Piiḷaaġigaa Jesus.
\r (Matthew 26.69-75; Luke 22.56-62; John 18.15-18, 25-27)
\p
\v 66 Tavra Peter siḷalliġmiitillugusuli, iḷaŋat Aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata niviaqsiaq kivgaŋa tavruunnaaŋaruq.
\v 67 Aasii tautukamiuŋ Peter pasiaqtuaq, takunnaŋagaa aasii uqallautiv­lugu, Ilivitchauq piqatigimmikkan Jesus Nazareth-miu.
\v 68 Tavra Peter piiḷaaŋaruq, Nalugiga. Kaŋiqsiŋitchuŋaunnii sumik uqaqtilaaġnik. Tavra aniŋaruq aniiġviŋmun, aasii tiŋmiaq nipanŋaruq.
\v 69 Tavra niviaqsiam kivgam taututqiŋagaa, aasii uqautiaqsivḷugich tamaani qikaqtuat, Unauvva iḷaŋat.
\v 70 Tavra Peter piiḷaatqiŋaruq. Suli akkuliurallaŋman, tamatkua qikaq­tuat saniġaani uqallatqiŋarut Peter-mun, Iḷumun iḷagigaatin, qanuq Galilee-ġmiugummiutin.
\v 71 Tavra Peter suammakłuni uqallaŋaruq, God-im tatavsaġliŋa uqaŋit­kuma iḷumun ittuamik. Nalugiga kiutilaaŋa iñuk uqautigikkaqsi.
\v 72 Tavra tiŋmiam nipannini aippiŋagaa. Aasii Peter-m itqaŋagaa uqa­lua Jesus inmiñun inna, Tiŋmiaq nipatkaluaqtinnagu malġugni, ilivich piiḷaaġiniaġiŋma piŋasuni. Tavra taamna itqaqamiuŋ, ilaa qiaġutiŋa­ruq.
\c 15
\s1 Jesus Apiqsruqtuġaa Pilate-gum
\r (Matthew 27.1-2, 11-14; Luke 23.1-5; John 18.28-38)
\p
\v 1 Tavra uvlaatchaurami aŋaayyuliqsiqpaich umialiŋnallu iḷisaur­riḷḷu pitquranik iluqaġmiglu uqaqsitaaqtitchirit kasimaliqtuayaa­ŋarut sivunniuqłutiŋ. Iliŋisa qiḷiqsruivḷugu Jesus, aullautiŋagaat qait­chukługu Pilate-mun.
\v 2 Tavra Pilate apiġiŋagaa, Umialigivatin Jews? Tavra Jesus kiuŋagaa, Uqallausiġigiñ.
\v 3 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich pasiŋagaat iñugiaktuatigun sutigun.
\v 4 Tavra Pilate-gum apiġitqiŋagaa, Kiggutiksraitpich? Qanutun uvva iñugiaktigiruanik pasigaatin.
\v 5 Tavra Jesus kiuŋiḷgitchuqsuli. Tavra Pilate kamatchaktuq.
\s1 Jesus Tuquruqsraġuġaat
\r (Matthew 27.15-26; Luke 23.13-25; John 18.39–19.16)
\p
\v 6 Tavra niqinaqilimaaġmata qulaurrusiqiviŋmik, Pilate annaktitka­yukkaa atausiq tigutaaqtaq, kiñapayaaq pisuŋmarruŋ.
\v 7 Tavrani iñuk inŋaruq atilik Barabbas-mik tigutaaqtauqatauruaq iñuŋnun tuavaallaktitchiññiktuanun iñuaŋavlutiŋ.
\v 8 Tavra iñusalaich nipaalavlutiŋ qasiḷiaqsiŋagaat Pilate pitquvlugu piḷ­ġusikaamisun ilimiŋnun.
\v 9 Tavra Pilate-gum apiġiŋagai, Tigutaaqtauŋaiqsitquvisiuŋ uvamnun umialgat Jews?
\v 10 Qanuq ilaa iḷisimalluataŋaruq aŋaayyuliqsiqpaŋnun aitchuutigiŋati­laaŋanik killuġivlugu.
\v 11 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich aulayyaŋagaich iñuich, ilaanun tigutaaq­tauŋaiqsitquvlugu Barabbas.
\v 12 Tavra Pilate-gum apiġitqiŋagai, Qanuquvisiuŋ aasii uvamnun ilivsi taikkaqsi Umialgannik Jews?
\v 13 Iliŋisa saqłautiŋagaat, kikiaktuutili.
\v 14 Tavra Pilate-gum uqallautiŋagai, Summan? Sumik pitquramik nav­giŋava? Tavra saqłautivsaaqsiññaŋagaat atqunapiaġataq, Kikiaktuu­tili.
\v 15 Tavra Pilate-gum, iviġagumavlugich iñuich, tigutaaqtauŋaiqsinŋa­gaa Barabbas. Aasii aitchuutigiŋagaa Jesus ipiġaqtuqtitanikamiuŋ kikiaktuutitquvlugu aŋarrauramun.
\s1 Aŋuyaktit Kipagigaat Jesus
\r (Matthew 27.27-31; John 19.2-3)
\p
\v 16 Tavra aŋuyaktit itqutiŋagaat Jesus Pilate-gum igluqpaŋanun, aasii katitquŋagaich iḷakut aŋuyaktit atautchimun.
\v 17 Tavra atipkaŋagaat annuġaanik suŋauraammaġiksuanik umialik­tun, suli niaquġusiŋarut kakiḷḷaġnaqtuanik qisiqsiutinik, aasii iḷivḷugu niaquanun.
\v 18 Tavra iliŋisa kipagivlugu nanġarraqsiŋagaat uqaqłutiŋ, Sivisurua­mik iñuuli Umialgat Jews.
\v 19 Suli anaullaŋagaat niaquagun qiruatchiamik, tivvuaqtuqługulu. Suli kipagivlugu sitquġvigiŋagaat purvigivlugulu.
\v 20 Tavra kipagianikamirruŋ, mattaqtinŋagaich suŋauraammaġiksuat annuġaat ilaaniñ, aasii annuġaaqługu ilaan annuġaaŋiñik, aasii aullau­tivlugu kikiaktuutiyaqtuqługu.
\s1 Jesus Kikiaktuurrauruq Aŋarrauramun
\r (Matthew 27.32-44; Luke 23.26-43; John 19.17-27)
\p
\v 21 Iglaullaġmiŋ aŋuyaktit paaŋagaat iñuk atiqaqtuaq Simon-mik, tikitchaqtuqtuaq iniqpaŋmun imaŋŋa nunamiñ. Tavra nunuriŋagaat iqsruquvlugu ilaanun Jesus aŋarrauraŋa. Taamna Simon Cyrene-miu, aapaŋak Alexander-vlu Rufus-lu.\x + \xo 15.21 \xt Ro 16.13.\x*
\v 22 Tavra Jesus tikiutiŋagaat inimun Golgotha-mun, sivuniqaqtuamun Inaanik Niaquġruam.
\v 23 Tavra imiksriñŋagaat wine-mik avuuŋaruamik Myrrh-mik, aasii imiŋaitkaa.
\v 24 Tavra kikiaktuutianikamirruŋ, autaaŋagaich annuġaaŋi, saaptauti­givlugich nalliannik iñullaa piñiaqtilaaŋanik.\x + \xo 15.24 \xt Ps 22.18.\x*
\v 25 Nine-ukłaaġman uvlaami kikiaktuutiŋagaat.
\v 26 Suli aglaich pasikkusiaŋi iḷiŋagaich niaquata qulaanun uqaluqaq­tuat inna, “Umialgat Jews.”
\v 27 Suli tuvaaqasiqł̣ugu kikiaktuutiŋagaich malġuk tigligayuktik, atau­siq taliqpiata tuŋaanun, suli igḷua saumiata tuŋaanun.\x + \xo 15.27 \xt Is 53.12.\x*
\v 28 [Tavra Bible uqaluat taŋŋiŋaruq, uqaluqaqtuaq, “Ilaa kisiuqatau­ŋaruq piḷuktualiqirinun.”]
\p
\v 29 Iñuich tamaunnaaqtuat Jesus niaqulavigiraġaŋagaat nivliativlu­gulu pisaaŋŋatinik, Yaqhii, suksraunġiiyumaaqtuatiin imña aŋaayyu­vikpaŋmik aasii nappatqigḷugu uvluni piŋasuni,\x + \xo 15.29 \xt a Ps 22.7; 109.25. b Mk 14.58; Jn 2.19.\x*
\v 30 annauttuiñ iliŋnik, atqaġiḷḷu aŋarrauramiñ.
\v 31 Tainnatuttauq aŋaayyuliqsiqpaich iḷisaurriḷḷu pitquranik, kipagiv­lugu uqaaŋarut ilimiŋnun, Annaurriŋagaluaqtuq allanik, ilimiñik annautilaitchuq.
\v 32 Tautuglakput Christ umialgat Israel, atqaġli aŋarrauramiñ akkupak ukpiġiliġumagikput. Suli malġuk kikiaktuurrauqatauruak Jesus-mun pisaaŋaŋammigaak.
\s1 Jesus Tuquruq
\r (Matthew 27.45-56; Luke 23.44-49; John 19.28-30)
\p
\v 33 Tavra uvluq qitiqqaġman, taaqsiŋaruq iluqani nuna piŋasunuga­taqtillugu.
\v 34 Tavra piŋasunuŋman Jesus nivliŋaruq nipatuvluni, Eloi, Eloi, lama sabachthani, sivuniqaqtuaq, God-iiŋ, God-iiŋ, summan suksraaqpiŋa?\x + \xo 15.34 \xt Ps 22.1.\x*
\v 35 Tavra iḷaŋisa qikaqtuat saniġaani tusaakamirruŋ, uqallaŋarut, Ququulagaa Elijah.
\v 36 Tavra iñuk aqpanŋaruq aasii immiqł̣ugu ivsaktaqtuaq wine-mik, iḷivḷugu qiruum nuvuanun, aitchuŋagaa imiquvlugu uqallautivlugich, Aannagu. Naipiqtuġlakput Elijah qaiñiaġmagaan atqaġiaġlugu.\x + \xo 15.36 \xt Ps 69.21.\x*
\v 37 Tavra Jesus nivliŋaruq nipatuvluni, aasii aniġniġiqł̣uni.
\v 38 Tavra talukiyaaŋa aŋaayyuvikpaum aliŋaruq malġuułłuni qulimiñiñ ataanun.\x + \xo 15.38 \xt Ex 26.31-33; 2 Ch 3.14.\x*
\v 39 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata, qikaqtuam akiani, tusaakamiuŋ tainna nivliqsuaq aniġniġiġmallu, uqallaŋaruq, Iḷumun una iñuk Iġñi­ġiniġaa God-im.
\v 40 Tavranivsauq aġnat qiñiŋarut uŋasiñiñ. Iḷagiŋagaich Salome, Mary-ḷu Magdalene, suli Mary aakaŋak James-lu kamanaiññiqsram Joses-lu.\x + \xo 15.40-41 \xt Lk 8.2-3.\x*
\v 41 Taapkua aġnat maliġiŋakkaŋat Jesus Galilee-miinman pamaġivlugu. Allattauq iñugiaktuat aġnat tavraniinŋarut maliŋaruat Jerusalem-uŋ­man.
\s1 Jesus Iḷuvviuġaat
\r (Matthew 27.57-61; Luke 23.50-56; John 19.38-42)
\p
\v 42 Tanuġaksiaqsimman Joseph Arimathea-ġmiu tikiñŋaruq.
\v 43 Ilaa isumakkusiaqaġluataqłuni iḷauruaq aŋaayyuvikpaum uqaqsi­taaqtitchiriŋiñun, niġiuktuaguruaq tikiññiksraŋanun God-im atanniq­simannigniksraŋanik iñuŋnun. Taamna uvluq Itqanaiyaġviuruaq sivuani Jew-guruat Savairviata. Tavra Joseph sivuuqqataiqł̣uni Pilate­muŋaruq, aasii apiqqusiġivlugu Jesus timaa.
\v 44 Pilate niġiiḷḷaqtauŋaruq tusaakamiuŋ Jesus tuquaniktilaaŋa. Tavra qaitquŋagaa aŋuyaktit atanauraŋat aasii apiġivlugu tuquaniŋmagaan Jesus.
\v 45 Tavra iḷitchuġianikamiuŋ aŋuyaktit atanauraŋanniñ, pitquŋagaa timaa Jesus Joseph-mun.
\v 46 Tavra Joseph tauqsiŋaruq qatiqtuamik ukił̣haaġiksuamik, aasii atqaqługu Jesus timaa, suli nimmaaqługu qatiqtuamik ukił̣haaġiksua­mik iḷiŋagaa iḷuvviviŋmun nayuurramun uyaġakun. Tavra aksraŋagaa uyaġagruaq upkurriutivlugu iḷuvviviŋmun.
\v 47 Tavra Mary Magdalene Mary-ḷu aakaŋa Joses qiñiŋagaak sumun Jesus iḷuviqtilaaŋa.
\c 16
\s1 Jesus Aŋiruq Tuqqunmiñ
\r (Matthew 28.1-8; Luke 24.1-12; John 20.1-10)
\p
\v 1 Tavra Jew-guruat Itchaksriġmata Savaiññiŋat qaaŋiġman, Mary Magdalene Mary-ḷu aakaŋa James Salome-ḷu tauqsianiŋa­niqsut tivraġiksautinik iḷuvviuġutikaanik, iḷuvviuġutigisukługich Jesus timaanun.
\v 2 Tavra uvlaatchaurami Savaitchuani, iḷuvviviŋmuŋarut siqiñiq nuisa­ġataġman.
\v 3 Taapkua aġnat uqaŋarut ilimiŋnun, Kia aksraktitchisiniaqpatigut uyaġagmik paaŋaniñ iḷuvvivium?
\v 4 Taamna uyaġak aŋitaktuaŋaruq. Tavra qiviaqamiŋ, tautuŋagaat uya­ġak aksraktinŋaruaq.
\v 5 Tavra isiqłutiŋ iḷuvviviŋmun, tautuŋagaat nukatpiaq aquppiruaq taliqpiata tuŋaani, annuġaaqaqłuni akuqturuamik qatiqtuamik, aasii iqsitchakłutiŋ.
\v 6 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Iqsitchagnasi. Ivaġiksi Jesus Nazareth-miu, kikiaktuurrauŋaruaq, aŋiŋaruq. Uvaniinŋitchuq. Tautuksiuŋ uvva inaa iḷuviġmarruŋ.
\v 7 Aullaqsiññaġitchi uqallautiyaqtuqsigik iḷitchitquraŋi Peter-lu ayuni­ḷugu Galilee-mun. Taamani tautugniaġiksi, uqallausiatun ilivsiññun.\x + \xo 16.7 \xt Mt 26.32; Mk 14.28.\x*
\v 8 Tavra aniŋarut qilamik, suli pigruŋarut iḷuvviviŋmiñ. Iqsitchakpaił̣­ł̣utiŋ uuliksiŋarut, quliaqtuaġniugaŋaitchullu supayaamik kimulliqaa iqsitchakpaił̣ł̣utiŋ.
\s1 Jesus Niptaqtuq Mary Magdalene-mun
\r (Matthew 28.9-10; John 20.11-18)
\p
\v 9 [Tavra Jesus aŋikami uvlaatchaurami Savaiññiġmi, niptaqqaaŋa­ruq Mary Magdalene-mun, ilitqusiqł̣uikkamiñun tallimat malġugnik.
\v 10 Aasii Mary-m aullaqłuni uqallautiŋagai tuvaaqatigiŋakkaŋi Jesus. Taapkua kiŋuvġuŋarut qiavlutiglu.
\v 11 Tavrali iḷitchitqurat tusaakamiŋ iñuunivḷugu tautuŋnimmagulu, ukpiŋaitchut.
\s1 Jesus Niptaqtuq Malġugnun Iḷitchitquraŋnun
\r (Luke 24.13-35)
\p
\v 12 Taavruma aquagun Jesus niptaŋaruq allauvluni malġugnun iḷa­ŋiññun, pisuaqtillugik nunaaqqimuksaqłutiŋ.
\v 13 Tavra iliŋik utiŋaruk aasii quliaqtuaġivlugu Jesus allanun. Naagga­suli ukpiġiŋaitkaich.
\s1 Jesus Niptaqtuq Qulit Atautchimun Iḷitchitquranun
\r (Matthew 28.16-20; Luke 24.36-49; John 20.19-23; Acts 1.6-8)
\p
\v 14 Aquvatigun Jesus niptaŋaruq qulit atautchimun niġiñiaqtillu­gich. Aasii suaŋagai arguasuutaatigun ukpiġuŋirrutaatigullu, qanuq ukpiġiŋaitkaich tautuŋaruat ilaanik aŋianiŋman.
\v 15 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Aullaġitchi nunapayaanun, aasii alġaq­sruutigilugu tusaayugaaġiksuaq iñupayaanun.\x + \xo 16.15 \xt Ac 1.8.\x*
\v 16 Iñuk ukpiqtuaq tusaayugaaġiksuamik suli paptaiqsauruaġlu annaurrauniaqtuq, aglaan ukpiŋitchuaq suksraunġiqsauniaqtuq.
\v 17 Tamatkua ukpiqtuat piqaġniaqtut makkuniŋa nalunaiñŋutaŋiñik suaŋŋatim. Anittaġniaġaich ilitqusiqł̣uich uvaŋa atipkun, uqaġniaq­tullu uqautchiñik nalukkamiŋnik,
\v 18 tiguniaġaich nimiġiat tuqunaqaqtuat, suli imiġaluaġumiŋ qanusiḷi­maamik tuqunamik, anniġumiñaitkai.
\s1 Jesus Mayuurrauruq Qiḷaŋmun
\r (Luke 24.50-53; Acts 1.9-11)
\p
\v 19 Tavra Atanġum Jesus uqaqatigianikamigich iḷitchitqurani, mayuurrauŋaruq qiḷaŋmun aasii aquviłłuni taliqpiata tuŋaanun God-im.\x + \xo 16.19 \xt Ac 1.9-11.\x*
\v 20 Iḷitchitqurat aullaqłutiŋ alġaqsruiŋarut sumiḷiqaa. Aasii Atanġum savaqatigiŋagai ukpiġnaqsiḷiqługu alġaqsruiñiŋat iḷumun itilaaŋanik aliuġnaqtuatigun savaaŋisigun.] Amen.