\id LUK - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h LUKE
\toc1 Uqalugiksuat Quliaqtuaġiraŋagun Luke
\toc2 Luke
\toc3 Lk
\mt1 UQALUGIKSUAT
\mt1 QULIAQTUAĠIRAŊAGUN LUKE
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Uqalugiksuaŋata Luke-gum Jesus-li iḷiuġaa malġuułługu unniqsuqłiutauŋaruaq Annaurriyumaaqtuaq Jew-guruanik suli Annaurriyumaaqtuaq iñupayauranik. Luke aglaktuq Jesus ququaŋanivḷugu Ilitqusiġiksuaŋanun Atanġum, “alġaqsruutautquvlugu uqalugiksuaq iḷiappauruanun”, taaptuma uqalugik­suam isumaaluutigigaich iñuich supayaatigun inuqsimmatipayaa­ŋisigun. Qatqiññiŋa quviasuutim iḷisimanaġmiuq Luke-mi, nalupqinaipiksuaqłuni aullaqisaaġutaanni avgutit aggiġñiŋagun Jesus, suli aqulliqsaaġutaanni, Jesus mayuurraumman Qiḷaŋ­mun. Quliaqtuaġiŋagaa nausiiññautaat Christ-muktuqtuat ukpiġunmiŋni siaminmivḷuni ukpiġilivsaaqługu mayuurrauganiŋman Jesus aasiivsauq taaptuma aglaktuam aglaaġimmigaich makpi­ġaaŋi Acts-gum.
\ip Uumani uqalugiksuami paqinnatualuktut atuġniŋat isaġulgich, ullautiniŋallu imnaiḷiqirit animman Jesus, aŋaayyuvikpaŋmuusialu Jesus-gum nukatpiaġruukami, uuktuullu Samaria-ġmiulluatakkun suli Tammaŋaruakun Iġñikkun. Uqalugik­suam aglaan uqallausiġigaluamiiġaġigaa aŋaayyun nuimaruaġiv­lugu Ilitqusiġiksuaġlu, suli irrusiksraŋat aġnat alġaqsruutaagun Jesus, suli God-im suliqutigiŋaiqsiḷḷaniŋa piḷuutinik.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun 1.1-4
\io1 Aniñiŋik miqłiqtuuniŋiglu John Paptaiqsivḷu Jesus-lu 1.5–2.52
\io1 John Paptaiqsim savaaŋich 3.1-20
\io1 Paptaiqsinniŋalu ikł̣igusaaqtauniŋalu Jesus 3.21–4.13
\io1 Jesus savaaŋa iñuŋiññun Galilee-m 4.14–9.50
\io1 Galilee-miñ Jerusalem-muŋniŋa 9.51–19.27
\io1 Jerusalem-miqsiuġuiqsaaġniŋa 19.28–23.56
\io1 Aŋiñiŋa, niptaġaġniŋi, mayuurrauniŋalu Atanġum 24.1-53
\c 1
\p
\v 1 Iñulluatapiaġatamun Theophilus-mun.
\p Iñugiaktuat iñuich pisuqtilaamiktun aglautiŋagaich sut piŋaruat akunnaptiŋni.
\v 2 Tamatkuniŋa quliaqtuaġutiŋagaatigut iñuich qiñiŋaruat tamatkua pimmata isuaniñqaŋa. Iñuich tamatkua paŋmapak alġaqsruiraurut tamattumiŋa tusaayugaaġiksuamik.
\v 3 Tavra iliŋnun, Theophilus, isummatigiŋammigiga nakuurualivḷugu aglautigupkich tamatkua iłuaqsruaġlugich, qanuq qaŋapasugruuraq qaunakłaaqłuŋa iḷitchuġiniataŋagiga iḷumun ittuaq iliŋisigullaa piruati­gun.\x + \xo 1.3 \xt Ac 1.1.\x*
\v 4 Aasiuvva aglautiŋagitka tamatkua, iḷisimatquvlutin iḷumun itilaaŋannik iḷisausiaġiŋakkatin.
\s1 John Paptaiqsim Aniñiksrautaa Quliaqtuaguruq
\p
\v 5 Herod iñuuŋŋaan umialguruaq Judea-mi, aŋaayyuliqsiqpaqaŋaruq atiqaqtuamik Zechariah-mik. Aŋaayyuvikpaŋmi savaqatauŋaruq aŋaayyuliqsiqpaŋnun taiguutiqaqtuanun Abijah-m piqatiŋiñik. Zechariah nuliaqaŋaruq atiqaqtuamik Elizabeth-mik, maŋŋuqaqtuamik Aaron-miñ, aŋaayyuliqsiqpaich maŋŋuanniñ.\x + \xo 1.5 \xt 1 Ch 24.10.\x*
\v 6 Tavra iluqatik nalaunŋarualiqirauŋaruk sivuġaani God-im, kamagivlugich iluqaisa pitquraŋi Atanġum pasiñaġumiñaił̣ł̣utik.
\v 7 Aglaan miqłiqtuiñŋaruk, qanuq Elizabeth miqłiqsiḷaiñŋaruq, suli ilu­qatik utuqqaliŋaruk.
\p
\v 8 Abijah-m piqatiŋi tikiutimmagich savaŋniksraŋata aŋaayyuvikpaŋmi, Zechariah-m savautiŋagaa God aŋaayyuliqsiqpauvluni.
\v 9 Aasii aŋaayyuliqsiqpaich piḷġusiatigun, Zechariah nalunaiqsauŋaruq aŋaayyuliqsiqpauruksrauvluni ikipkaiḷuni tivraġiksaunmik. Ilaa isiŋa­ruq aŋaayyuvikpaŋanun Atanġum ikipkaiviŋmun tivraġiksaunmik.
\v 10 Tavra Zechariah ikipkaipkaqtillugu tivraġiksaunmik, iluqaġmiŋ iñu­salaich aŋaayyuŋarut siḷataani.
\v 11 Tavra tavrani Atanġum isaġulga niptaŋaruq, makitavluni taliqpiata tuŋaani ikipkaivium tivraġiksaunmik.
\v 12 Tavra Zechariah-m tautukkamiuŋ isaġulik tupaŋaruq, iqsitchaŋa­ruġlu.
\v 13 Tavra isaġulgum uqallautiŋagaa, Iqsiñak Zechariah, qanuq God-im tusaaŋagaa aŋaayyutin, aasii nulian Elizabeth iġñiqaġniaqtuq. John-mik atchiġñiaġiñ.
\v 14 Tavra quviasuutiqpaqaġniaqtutin, suli iñugiaktuat iñuich quviasuu­tiqpaqaġniaqtut anikpan.
\v 15 Qanuq ilaa kamanaġniaqtuq sivuġaani Atanġum, suli imiġniaŋit­chuq wine-mik naggaunnii imiŋasiñaqtuamik, suli immiqsauniaqtuq Ilitqusiġiksuamik aniñiġmiñiñqaŋa.\x + \xo 1.15 \xt Nu 6.3.\x*
\v 16 Ilaan utiġuliqsinniaġai iñugiaktuat Israel-guruat ukpiġuliqsillugich Ataniġmun God-iŋannun.
\v 17 Tavra Ataniq qaiŋaiñŋaan, taamna John alġaqsruiñiaqtuq Elijah-m alġaqsruisiatun suaŋŋatiqaġniŋatullu. Ilaan aŋayuqaaguruat atisipkaġ­niaġai miqłiqtuŋiññun. Tamatkua uqaqsiġiitchuat ukpiliqsinniaġai nalaunŋaruatun iñuktun. Tainna piḷuni, ilaan itqanaiyaġniaġai iñuich akuqtuġumiñaqsiḷugu Ataniq.\x + \xo 1.17 \xt Ml 4.5-6.\x*
\p
\v 18 Tavra Zechariah uqallaŋaruq isaġuliŋmun, Qanuġlugu iḷisimaniaqpigu taamna piñiaqtilaaŋanik? Qanuq aŋayuqaaŋaruŋa, nuliaġa­suli aaquaŋammiuq.
\v 19 Tavra isaġulgum kiuŋagaa, Uvaŋa Gabriel-guruŋa, savaktiŋa God­im iviġaumagivluŋa, aasii tilirauŋaruŋa uqautitquvlutin taavrumiŋa tusaayugaaġiksuamik.\x + \xo 1.19 \xt Dn 8.16; 9.21.\x*
\v 20 Qanuq ukpiġiŋiññapkich uqalutka, nalaunniaqtuat piviksramik­kun, nipaiññiaqtutin uqalaitchuatun iñuktun tikilġataġlugu uvluq tamatkua nalaurviksraŋat.
\p
\v 21 Tavrali iñuich utaqqiŋagaat Zechariah, suli isummatigiŋagaat muluvluni isiġmiuniŋa aŋaayyuvikpaŋmi.
\v 22 Tavraasii anikami, uqautiyumiñaiñŋagai iñuich. Tavrani iḷitchuġiŋarut tautuktilaaŋanik qiñiqtuuraamik aŋaayyuvikpaŋmi. Tavra urriqaŋagai argagmiñik uqallaiŋavluni.
\p
\v 23 Tavra Abijah-m piqatiŋisa savagviksraŋat naannamiuŋ aŋaayyuvikpaŋmi, Zechariah aiŋaruq.
\v 24 Tamatkua pianiŋmata, Zechariah-m nuliaŋa Elizabeth siŋaiyauŋa­ruq, aasii tallimani tatqiñi aimmiŋaruq isumalaaqłuni,
\v 25 Ataniq savaŋaruq aliuġnaqtuamik uvamnun. Paŋmapak kanŋusuk­kumiñaiqsuŋa miqłiqtuiññiġa pisigilugu.
\s1 Jesus Aniñiksraŋa Quliaqtuaguruq
\p
\v 26 Tavra itchaksrat tatqich pianiŋmata Elizabeth siŋaiyausaaniŋ­man, isaġulik Gabriel tiliŋagaa God-im iniqpaŋmun atiqaqtuamun Nazareth-mik, Galilee-miittuamun.
\v 27 God-im tiliŋagaa niviaqsiamun aŋusiuŋaitchuamun atiqaqtuamun Mary-mik, piksrautiniŋaruamun aŋunmik atiqaqtuamik Joseph-mik, kiŋunġuruaq umialiŋmun David-mun.\x + \xo 1.27 \xt Mt 1.18.\x*
\v 28 [Tavra Gabriel-gum ullaŋagaa aasii uqallautivlugu, Tutqiutiqaġiñ, iviġaumagiraupiaqtuatiin, Atanġum itqatigigaatin. Quviatchaktitauru­tin naumaruamik aġnapayaaniñ.]
\v 29 Tavra Mary-m atqunaqłuni tupauttaġiŋagaa uqalua isaġulgum, suli isumalaaġutigivlugu sumik paġlatiŋi sivuniqaġniaqtilaaŋannik.
\v 30 Tavra isaġulgum uqallautiŋagaa, Iqsiñak Mary. God-im iviġaummatigigaatin.
\v 31 Uvvaasii siŋaiyauniaqtutin aasii iġñiqaġlutin. Atchiġumagiñ Jesus-mik.\x + \xo 1.31 \xt Mt 1.21.\x*
\v 32 Ilaa kamanaġniaqtuq. Iġñiġiniaġaa sapiġñaġniqsrauruam God-im. Suli Atanġum God-im umialiguqtinniaġaa David-tun maŋŋuuruatun ilaanun.\x + \xo 1.32-33 \xt 2 S 7.12,13,16; Is 9.7.\x*
\v 33 Aasii ilaa umialguniaqtuq isuitchuamun kiŋuniŋiñun Jacob, aasii­suli ilaan atanniqsimmataa isuiññiaqtuq.
\p
\v 34 Mary-m uqallautiŋagaa isaġulik, Qanuġluni taamna piyumiñaqpa uigiḷḷaġma?
\v 35 Tavra isaġulgum kiuŋagaa, Ilitqusiġiksuaq qaiñiaqtuq iliŋnun, aasii suaŋŋataata sapiġñaqtuam God-im itqatiginiaġaatin nalautillasiḷugu. Taamnaasii pisigilugu piḷuutaitchuaq miqłiqtuq tairauniaqtuq Iġñiŋa­nik God-im.
\v 36 Aasiuvva, nanmiñiq iḷan Elizabeth aaquaŋagaluaqtuq, siŋaiyausaa­niŋammiuq aŋunmik. Uvvaasii iḷisimanaqtuam miqłiqsiḷaitchuaguv­lugu itchaksriġai tatqich siŋaiyausaqami.
\v 37 Qanuq God piḷḷaruq supayaamik.\x + \xo 1.37 \xt Gn 18.14; Jr 32.16,27.\x*
\p
\v 38 Tavra Mary uqallaŋaruq, Uvva Atanġum kivgaġigaaŋa. Piḷi uvamnun tuvraġlugu uqaluiñ. Tavra isaġulik aullaŋaruq ilaaniñ.
\s1 Mary-m Ullakkaa Elizabeth
\p
\v 39 Taavruma aquagun, Mary aullaġnasuaŋaruq qimialuuruamun nunamun, nunaaqqich iḷaŋannun Judea-miittuamun.
\v 40 Aasii isiŋaruq igluanun Zechariah-m, paġlavlugu Elizabeth.
\v 41 Tavrali Elizabeth tusaakamiuŋ paġlataa Mary-m, miqłiqtuq aulaliq­tuŋaruq iḷuani, suli Elizabeth Ilitqusiġiksuam aŋalałługu,
\v 42 uqallaŋaruq nipatuvluni, God-im iviġaumagiłhaaŋagaatin aġnapayauraniñ God-im iviġaumagigaa siŋaiyaan.\x + \xo 1.42 \xt Jg 5.24.\x*
\v 43 Qanutun iviġaumakkusiaqaqtigivik aakaŋata Ataniġma ullakkumi­ñaġmaŋa.
\v 44 Qanuq uvva, paġlatin tusaapqauraqapku, miqłiqtuuraq iḷumni aula­liqtuŋaruq quviatchaktuatun.
\v 45 Aasii quviatchaktitaugiñ ukpiliŋarutin taŋŋiqsauniaġnivḷugich uqausiusiatin Ataniġmiñ.
\s1 Mary-m Nanġautaa
\p
\v 46 Tavra Mary uqallaŋaruq, Uummatimniñ iluqaaniñ nanġaġiga Ataniq,\x + \xo 1.46-55 \xt 1 S 2.1-10; Ps 113.5-9.\x*\x + \xo 1.46-47 \xt Is 61.10.\x*
\v 47 suli iḷumni quviasukpaktuŋa qanuq God-im annaurrigikkaġma
\v 48 piksraqtaaġiŋagaaŋa kamanaił̣ł̣uŋa kivgaġigaluaqłuŋa. Qanuq uvva, tavraŋŋaaglaan iñupayaat taiñiaġaanŋa iviġaumakkusiaqaqtua­mik.
\v 49 Qanuq taavruma sapiġñaqtuam God-im savautiŋagaaŋa kamanaqtuakun aliuġnaqtuamik. God piḷuutaitchuq.
\v 50 Suli ilaan nagliktuutaa ittuq iñupayaanun qiksiksrautiqaqtuanun inmiñun kiŋuniġiipayaani.
\v 51 Ilaa savaŋaruq aliuġnaqtuanik. Kamanaiŋagai kamasaaqtuat taputivlugich sivunniuġutiŋich.
\v 52 Tamatkua atanniqsimanniktuat suaŋŋataiŋagai, suli kamanaitchuat kamanaqsipkaqługich.
\v 53 Tamatkua ikayuqtisiuqtuat piqaqtuksrauvlutiŋ pisuġuiqsitkai, aasiiḷi ikayuqtisiuŋitchuat pigiraksraġikkaġmikkun ilaan pisuŋitkai.
\v 54,55 Ilaan ikayuŋagai kivgani Israel-guruat, suli nagliktuqługich, unniqsuqłiisimisun maŋŋuptiŋnun Abraham-mun kiŋuniŋiñullu isuitchuamun.\x + \xo 1.55 \xt Gn 17.7.\x*
\v 56 Tavra Mary-m nayuŋagaa Elizabeth miksraułługich tatqich piŋasut, aasii utiŋaruq aimaaġviŋmiñun.
\s1 John Paptaiqsi Aniruq
\p
\v 57 Tavra tikiutiŋagaa Elizabeth iġñiviksraŋanun, aasii iġñiqaŋaruq.
\v 58 Tavra siḷalliŋisa nanmiñiŋisalu tusaaŋagaat Ataniq kamanaqtuamik nagliktuiñivḷugu Elizabeth-mun, aasii quviasukpaqatigiŋagaat.
\p
\v 59 Tavra tallimat piŋasuanni uvlut, iliŋikta nalunaiñŋutchiqsitchaqtuŋagaak miqłiqtuq, aasii atchiġuŋagaluaġaat Zechariah-mik aapaŋatun.\x + \xo 1.59 \xt Lv 12.3.\x*
\v 60 Tavra aakaŋa uqallaŋaruq, Taavrumiŋa atiqaġniaŋitchuq. Ilaan ati­ġiniaġaa John.
\v 61 Tavra ilaisa kiuŋagaat, Nalliatunnii nanmiñiq iḷavich atiqaŋaitchuq taavrumiŋa atiġmik.
\v 62 Tavra iliŋich urriqaŋarut aapaŋanun, apiqsrivḷutiŋ sumik ilaanun atchiqummagaan nukatpiaġruk.
\v 63 Tavra Zecharias apiqsriŋaruq aglagviksramik, aasii aglakłuni uumiŋa. Ilaan atqa John. Tavra iliŋich aliuŋarut.
\v 64 Tavra tavraŋŋatchiaq Zechariah uqallasiŋaruq, aasii uqallakłuni, nanġaqługu God.
\v 65 Tavra aliuġutchaŋarut iluqaġmiŋ siḷalliŋi. Suli tamatkua iluqaisa uqautigiŋagaich iluqaani qimialuŋiññi Judea-m nunaaqqiŋisa.
\v 66 Tavra iluqaġmiŋ tusaaruat tamatkuniŋa piiguitkaaġiŋagaich, uqaur­rutiŋarut avanmun, Qanutun aliuġnaqtiginiaqpa una miqłiqtuq. Qanuq nalunaiñŋaruq Ataniġmun itqatigitilaaŋa.
\s1 Zechariah-m Nanġautaa
\p
\v 67 Tavra John-gum aapaŋa Zechariah Ilitqusiġiksuam aŋalałługu uqaqtinŋagaa nanġautinik piyumaaqtuaniglu.
\v 68 Nanġaġlakput Ataniq God-iŋat Israel-guruat, qanuq ilaan ikayuġia­ŋagai aasii annautivlugich iñuŋni.
\v 69 Akunġanniñ kiŋuniŋisa David, God piksraŋaruq Iñuŋmik suaŋŋatiqaqtuamik annautiyumiñaqłuta.
\v 70 Taimaŋŋaqaŋa uqausiġmisun ilaan nanmiñiq uqaqtimigun,
\v 71 annaurrauniaġnivḷuta akiḷḷivsiŋñiñ, suli iluqaiññiñ uumikłiqsuaniñ uvaptiŋnik.
\v 72 God nagliktauruq aŋayuqaaptiŋnun taŋŋiqł̣ugich unniqsuqłiisini miqłiqtuŋiññun.
\v 73 Uvva unniqsuqłiiñ nalupqinaiŋaraŋa maŋŋuptiŋnun Abraham-mun.
\v 74 Uvagut ilaan annautiniaġnivḷuta akiḷḷivsiŋñiñ uvaptiŋnun savautit­quvluni iqsiŋaiġḷuta.
\v 75 Suli savautilugu iñuuniqtutilaaptiktun piḷuutaitchuakun nalaunŋaruakullu.
\v 76 Aasii ilivich miqłiqtuuŋ, tairauniaqtutin uqaqtaanik sapiġñaġniqsrauruam God-im, qanuq aulaniaqtutin sivuani Atanġum itqanaiyaġlugich iñuich akuqtuġumiñaqsiḷugu Ataniq,\x + \xo 1.76 \xt Ml 3.1.\x*
\v 77 iḷitchuġipkaġlugich God-mun annautiniḷugich, suliqutigiŋaiqł̣ugich itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutiŋich.
\v 78 Qanuq God-ikput nagliktuutiqpaqaqtuq piaqłuktautiqaŋitchuġlu uvaptiŋnun. Uvlum nutauruam qausaġatauraġniŋatun inniaqtuq uvaptiŋnun, tilikpagu Annaurri.
\v 79 Tamatkua paŋmapak taaqtuamiittuat sivuuġagivlugu tuqqun, iñuurraqsiñiaqtut qaummaġmi, ukpiġlutiŋ ilaanun, aasii ilaan iñuupkaġluta tutqiksilluta.\x + \xo 1.79 \xt Is 9.2.\x*
\p
\v 80 Tavra miqłiqtuq agliŋaruq suaŋasisaiññaqłuniḷu nalaunŋarualiqiniġmun. Suli nunagluktuami iñuuŋaruq uvluanunaglaan satqummiġ­ñiksrami Israel-guruanun.
\c 2
\s1 Jesus Aniñiŋa
\r (Matthew 1.18-25)
\p
\v 1 Taipkunani uvluni Caesar Augustus pitquraliŋaruq nunam iñupayauraŋi atanniqsimakkani atchiitquvlugich.
\v 2 Taamna atchiiñiq piqqaaŋaruq Quirinius atanauraumman Syria-mi.
\v 3 Tavra iñupayaat atchiiyaqtuaŋarut ilaisa nanmiñiq iniqpaŋmiŋñun.
\p
\v 4 Tavraptauq Joseph aullaŋammiuq Galilee-miñ, iniqpaŋmiñ Nazareth-miñ, Judea-mun iniqpaŋanun David, atiqaqtuamun Bethlehem-mik, qanuq ilaa David-gum kiŋuniġivlugu.
\v 5 Joseph atchiiyyaqatigiŋagaa Mary, tuvaaqatiksrautini, siŋaiyauruaq.
\v 6 Tavra tavraniillaġmiŋ, iġñiviksraŋan tikiutiŋagaa.
\v 7 Tavra iġñiŋaruq aŋayukłiġmik aŋunmik aasii nimmaaŋagaa miqu­ŋaitchuanik ukił̣haanik, aasii iḷivḷugu niġrutit niġġiviannun, qanuq iniksraiñŋarut tukkumaviŋmi.
\s1 Isaġulgich Niptaqtut Imnaiḷiqirinun
\p
\v 8 Tavra tamaani nunami imnaiḷiqirit qaunaksriŋarut imnaimiŋnik unnuami.
\v 9 Tavra Atanġum isaġulgata niptaġvigiŋagai, suli qaumanġa Atanġum qaummaġiksinŋaruq avataannun, aasii iqsiḷiŋarut.
\v 10 Tavra isaġulgum uqallautiŋagai, Iqsiñasi, qanuq uvva, quliaqtuaġutiyaqtuġivsi tusaayugaaġiksuanik iñupayaat quviasuutiqpaginiakkaŋiñ­ñik.
\v 11 Qanuq uumani unnuami aniruq annaurriksi, iniqpaŋani David, Christ-guruaq Ataniq.
\v 12 Aasiuvva iḷitchuqqutiksraqsi ilaagutilaaŋanik. Ilivsi paqinniaġiksi miqłiqtuuraq nimmaaŋaruaq miquŋaitchuanik ukił̣haanik, suli nalav­luni niġrutit niġġivianni.
\p
\v 13 Tavra tavraŋŋatchiaq isaġulik piqasiŋagaat isaġulisalaich nanġaqługu God, suli uqaqłutiŋ,
\v 14 Nanġaqtauli God qiḷaŋmiittuaq, suli nunami aŋuyautairrutiqaġli akunġanni iñuich ilaan iviġaumagikkaŋisa.
\p
\v 15 Isaġulgich qiḷaŋmuaniŋmata, imnaiḷiqirit uqaŋarut inmiŋnun, Aullaqtauvagut Bethlehem-mun tautugiaġlugu taamamna piruaq, Atanġum kilgutigikkaŋa uvaptiŋnun.
\v 16 Tavra qilamiqsruqłutiŋ aullaŋarut, aasii paqiłługich Mary-ḷu Joseph-lu miqłiqtuuraġlu nalaruaq niġrutit niġġivianni.
\v 17 Tavra tautuqqaaqługu, uqautigiŋagaat uqaluk uqausiusiaqtik taavrumuuna miqłiqtukun.
\v 18 Aasii iluqaġmiŋ iñuich tusaaruat imnaiḷiqiriniñ uqaluusiamiŋnik aliuŋarut.
\v 19 Mary-vḷiasii itqaumagiŋagai isumalaaġutigivlugich iluqaisa piruat.
\v 20 Tavra imnaiḷiqirit utiŋarut, kamanaqsiḷiqługu nanġaqługulu God iluqaisigun tusaaramikkun tautukkamikkullu uqausiusiamiktun.
\s1 Jesus Atchiġaat
\p
\v 21 Tavra tallimat piŋasut uvlut naanmata, nalunaiñŋutchiqsauga­niŋman, atchiqsauŋaruq Jesus-mik, atchiutiksrirrutaanik isaġulgum siŋaiyaagusaŋaiñŋaan.\x + \xo 2.21 \xt a Lv 12.3. b Lk 1.31.\x*
\s1 Jesus God-mun Aitchuutauruq Aŋaayyuvikpaŋmi
\p
\v 22 Nalautinman Mary-vḷu Jesus-lu aullaġviksraŋak aŋaayyuvikpaŋmun nalautitchiyaqtuġlutiŋ Moses pitquraŋiñik miqłiqtuq animman, Jerusalem-muŋarut aitchuutigiyaqtuqługu miqłiqtuqtiŋ Ataniġmun.\x + \xo 2.22-24 \xt Lv 12.6-8.\x*
\v 23 Taavrumuuna aglausimaruq God-im pitquraŋiñi inna, “Aŋugai­yaaq aŋayukłiq ilaaguaqtauniaqtuq Ataniġmun.”\x + \xo 2.23 \xt Eñ 13.2,12.\x*
\v 24 Tavra tikiññamiŋ aŋaayyuvikpaŋmun, aitchuiŋaruk ikipkautinik, Atanġum pitquraŋisa uqaluatigun, “Malġugnik nuyuaqturuagnik tiŋ­miaŋnik, naagga malġugnik tiŋmiayaaŋnik nuyuitchuaŋnik.”
\p
\v 25 Tavra iñuk inŋaruq Jerusalem-mi atiqaqtuaq Simeon-mik. Taamna iñuk nalaunŋaruaguŋaruq sivuġaani God-im, iñulluatauvlu­niḷu, aasii niġiuŋaruq qakugu God tilisiñiaqtilaaŋanik Annaurrimik Israel-nun, suli Ilitqusiġiksuam aŋalanŋagaa.
\v 26 Ilitqusiġiksuam iḷitchuġipkaŋagaa tuquniaŋiññivḷugu tautukkaluaġ­nagu Annaurri Atanġum tiliñiakkaŋa.
\v 27 Tavra Ilitqusiġiksuam isummiŋagaa aŋaayyuviŋmuguliqsiłługu. Tavraasii aŋayuqaaguruak itqutimmatku miqłiqtuq Jesus, pisisaqtuq­ługu piḷġusiatigun pitqurat,
\v 28 Simeon tigumirriutiŋagaa aasii nanġaaqsivḷugu God uqaqłuni.
\v 29 Ataniiq, paŋmapak uvaŋa kivgan tuquyumiñaqsiruŋa tutqigḷuŋa, qanuq taŋŋiŋagiñ unniqsuqłiisin uvamnun.
\v 30 Qanuq uvamnik tautuanikkiga Annaurri,
\v 31 ilivich tiliŋakkan annautitquvlugich iñuich sumipayaaq.
\v 32 Tusaayugaaġiksuat ilaagun inniaqtut qaummaqtun Jew-guŋitchua­nun, satqummiġḷugu iliŋiññun iḷumun ittuaq God-ikun, suli iñuktin Israel isumakkusiaqallasiḷugich qutchiksuakun.\x + \xo 2.32 \xt Is 42.6; 49.6; 52.10.\x*
\p
\v 33 Tavra Joseph-lu Mary-vḷu aliuġiŋagaich Simeon uqautiŋi miqłiq­tukun.
\v 34 Suli Simeon qiññuaġutiŋagik quviasuunmik, suli uqallautivlugu Mary aakaŋa. Sivunniutauŋaruq una miqłiqtuq agvisauniaġnivḷugu annagniksraŋannun iñugiaktuat Israel-guruani, suli iñugiaktuat tam­maġniksraŋannun. Suli pisigilugu ilaan suutilaaŋa, iñugiaktuat akiḷḷi­ḷiqsuġniaġaat uqaluŋmiŋni,
\v 35 salapqialugu qanuq isummatiqaqtilaaqtiŋ ilaagun. Aasiiḷi ilivich isumaaġutiqpaum nagliksaaqtiniaġaatin.
\p
\v 36 Tavraptuaq aġnaq atiqaqtuaq Anna-mik inmiñiqsuq, uqaqtaa God-im pania Phanuel-gum maŋŋuqaqtuam Asher-mik. Anna aaquaŋaniqsuq, tuvaaqatiqaŋaniqsuaq tallimat malġugni ukiuni, aasii uiŋa tuquvluni.
\v 37 Taimaŋŋaaglaan iñuuŋaruq uiḷgaŋavluni, aasii sisamakipiaq sisa­manik ukiuniŋaruq. Aŋaayyuvikpaŋmiñ piiḷaiḷaaguŋaruq unnuakka­luami uvlukkaluamiḷu niġiḷaiḷaaguraġaluni nanġaqługu aŋaayyuvigiv­lugu Ataniq.
\v 38 Aasii tavruŋa ullakługich taavrumanivsauq ikarraġmi, quyyavigiŋa­gaa God. Quliaqtuaġisaġataŋagaa miqłiqtuq iluqaiññun Jerusalem-miittuanun niġiuktuaguruanun annaunmik.
\s1 Utiqtut Nazareth-mun
\p
\v 39 Tavra taŋŋianikamitkik supayaurat pitquraŋiguaqtuat Atanġum, utiŋarut Galilee-mun, aimaaġviŋmiŋnun Nazareth-mun.\x + \xo 2.39 \xt Mt 2.23.\x*
\v 40 Tavra miqłiqtuq Jesus agliŋaruq saŋŋisivḷuniḷu, isumattusiqpakłu­niḷu. Suli God-im iviġaummatigiŋagaa.
\s1 Nukatpiaġruk Jesus Aŋaayyuvikpaŋmiittuq
\p
\v 41 Tavra Jesus aŋayuqaak aullaġaqtuk Jerusalem-mun ukiutuaġ­man niqinaqiviani Qulaurrusiqutikun Itqautim.\x + \xo 2.41 \xt Eñ 12.1-27; Dt 16.1-8.\x*
\v 42 Tavra Jesus qulit malġugnik ukiuniŋman, aullaŋalgitchuk piḷġusi­kaamiktun niqinaqiyaqtuqłutiŋ.
\v 43 Tavra niqinaqivik isukłiñman, utiqsaġmaŋnik nukatpiaġruk Jesus qimaktinŋaruq Jerusalem-mun. Aŋayuqaak aasii naluŋaruk.
\v 44 Tavra isummatigivlugu iglaani iglauqataunasugivlugu, iglauŋaruk uvluqtutilaaŋatun, aasii ivaŋagaluaġaak nanmiñiġmiŋni aunniuġusi­makkamiŋniḷu.
\v 45 Tavraasii paqinŋisanikamitku, utiqsaŋaruk Jerusalem-mun ivaqługu.
\v 46 Uvlut piŋasut pianiŋmata paqinŋagaak aŋaayyuvikpaŋmi, aquppi­ruaq akunġanni iḷisaurrit pitquranik, naalaġnivḷugich apiqsruqtuqłu­giḷḷu.
\v 47 Tavra iluqaġmiŋ tusaaruat ilaanik kamasuŋarut kaŋiqsisuġniŋanik kiggutiŋiñiglu.
\v 48 Tavra aŋayuqaakisa tautukamitku, niġiiḷḷaqtauŋaruk. Aasii aakaŋata uqallautiŋagaa, Iġñiiŋ, summan inna piŋiksraqtitpisiguk? Uvva, aapallu uvaŋalu ivaŋagiptigiñ uŋiarrisigivlutin.
\v 49 Tavra Jesus kiuŋagik, Qanuq imña ivaġniqpisiñŋa? Puttuqsriŋayu­miñaŋagaluaqtutik ittuksrautilaamnik Aapama igluani.
\v 50 Tavra kaŋiqsiŋaitkaak ilaan uqallautaa inmiŋnun.
\p
\v 51 Tavra Jesus utiqatigiŋagik Nazareth-mun. Suli kamakkutiqaŋa­ruq iliŋiŋnun, aasiiḷi aakaŋan tamatkua iluqaisa itqagiŋagai.
\v 52 Tavra Jesus isumatusisaiññaŋaruq aglivḷuniḷu, suli iñuuŋaruq nalaunŋaruakun iviġaumavlugu God iñuiḷḷu.\x + \xo 2.52 \xt 1 S 2.26; Pr 3.4.\x*
\c 3
\s1 Alġaqsruiñiŋa John Paptaiqsim
\r (Matthew 3.1-12; Mark 1.1-8; John 1.19-28)
\p
\v 1 Tavra una piŋaruq akimiaŋanni ukiut umialguniŋani Tiberius Caesar-m, Pontius Pilate kavanaupkaqługu Judea-mi, aasiiḷi Herod atanauraumman Galilee-mi, ilaan aniqataa Philip atanauraum­man nunaŋiññun Ituraea-m Trachonitis-lu, suli Lysanias atanauraum­man Abilene-mi.
\v 2 Aŋaayyuliqsiqpaummaŋnigli Annas-lu Caiaphas-lu. Taavrumani ukiumi, God-im uqaluksriñŋagaa John, iġñiŋa Zecharias-gum, nunagluktuamiitillugu.
\v 3 Tavra John kukiḷuŋaruq iluqaiññun nunanun avataani kuuŋan Jordan ittuanun, alġaqsruivḷuni iñuich paptaiqsautquvlugich, isumalitqiq­qaaġlutiŋ piḷuunmiŋniñ, God-mun suliqutigiŋaiqulugich itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutitiŋ.
\v 4 Taamna sivuniġivlugu aglausimaruq Bible-ni inna. Isaiah uqallaŋa­ruq,
\q1 “Iñuk imma alġaqsruiruq nipatuvluni nunagluktuami uqaqłuni, Ataniq qaiyasiruq. Apqutiksriuqsiuŋ sivukkiksiḷugich.\x + \xo 3.4-6 \xt Is 40.3-5.\x*
\q1 \v 5 Iñuktun aularuatun sivulliuqługu umialik immiivḷugich iḷuqsrat, qaiqsaqługich iġġich qimiqqallu, sivukkiksaqługiḷḷu saquŋaruat apqutit, qaiqsiñiaqsaavlugich qaiġiitchuat. Tainnatulli iñuich isumalitqiksuksraupiaqtut isumatiŋ nalaunŋasiḷugich akuqtuġumiñaqsiḷugu God-im uqalua.
\q1 \v 6 Qanuq iñupayaaq iḷitchuġiniaqtuq God-im annaurriḷḷatilaaŋanik iñuŋnik.”
\p
\v 7 Tavra ilaan uqallautiŋagai iñusalaich ullautiruat paptaiquvlutiŋ ilaanun, Tuqunaliktun nimiġiatun ittusi, pisaasuqtusi. Isumanasi paptaiqsaugiññaġlusi pillugniaġasugalugu God-im tatavsautaa.\x + \xo 3.7 \xt Mt 12.34; 23.33.\x*
\v 8 Iñuusitchi nalunaiġḷugu isumalitqiksilaaqsi piḷuutivsiññiñ. Suli isu­masaġnasi pillugniaġasugalugu God-im tatavsautaa pisigilugu Abraham-mun kiŋuniġiniḷusi. Qanuq uqallautigivsi, God miqłiqtuliḷḷaruq Abraham-mun makkunaŋŋa uyaġagniñ.\x + \xo 3.8 \xt Jn 8.33.\x*
\v 9 God-im isivġiutaa qallipiaġataqtuq, iñuktun itqanaiqsuatun kipisał­hiñaaġuqługu napaaqtuq kaŋiagun. Napaaqtupayaaq siiġñiḷḷuatalait­chuaq kipirausuuruq, aasii qirugivlugu igniġmun. Tainnatun God-im suksraunġiġñiaġai iñuich nalaunŋarualiqiŋitchuat.\x + \xo 3.9 \xt Mt 7.19.\x*
\p
\v 10 Tavra iñusalaich apiqsruqtuŋagaat, Aasiuvva Qanuġniaqpisa?
\v 11 Tavra John kiuŋagai, Iñuk una malġugnik quppiġaaqaqtuaq, aitchuiḷi igḷuanik piitchuamun, suli iñuk niqautiqaqtuaq, tainnatuttauq piḷi.
\v 12 Tax-iñik katitchirit qaiŋammiut paptaiqsauyyaqłutiŋ, aasii apiġivlugu, Iḷisaurrii, qanuġniaqpisa?\x + \xo 3.12 \xt Lk 7.29.\x*
\v 13 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Katitchiñiaŋitchusi qaaŋiġḷugu piraksriusiaqsi.
\v 14 Aŋuyaktittauq apiġiŋagaat, Aasiiḷi uvagut qanuġniaġmivisa? Tavra John kiuŋagai, Tigligiñagu iñupayaaq. Saglutigilugich iñuich uqautigi­nagich. Apaigisigik akiññaktaasi.
\p
\v 15 Tavra iñuich niġiuktuaguvlutiŋ Christ-mik qaiyumaaqtuamik, iluqaġmiŋ nalupqisuutiqaŋarut John-kun, iḷaanni Christ-gunasuga­lugu.
\v 16 John-gum uqallautiŋagai iluqaisa, Ilaaguŋitchuŋa. Alla imma iñuk qaiñiaqtuq sapiġñałhaaqtuaq uvamniñ. Nalliummatiŋitchuŋa siŋiiġu­miñaġlugik aluġutiŋik. Uvaŋa paptaiġivsi imiġmik, aglaan ilaan iḷiñiaġaa Ilitqusiġiksuaq iḷuvsiññun, aasii piiġḷugu piḷuun.
\v 17 Ilaa arrilisauniaqtuq iñuŋmun ilaaguaqsiruamun palauvaksranik amiġaŋiññiñ. Katitchuugaich palauvaksrat aasii tutquqługich, aglaalli katitchuugaich amiġaiyaġniġich aasii ikipkaqługich. Tainnatun Ilaa qaiyasiruq isivġiġiaġlugich iñupayaurat, annautiyaqtuġlugich nalaunŋaruat aasii suksraunġiġḷugich piḷuktuat igniġmun qamilaitchuamun.
\p
\v 18 Tavra iñugiaktuanik allaniglu siḷġiqsuutinik, John alġaqsruiŋaruq tusaayugaaġiksuanik iñuŋnun.
\v 19 Tavra John uqautigiŋagaa naġġuksruqługu atanauraq Herod pisigivlugu tuvaaqasiutimmagu Herodias aniqanmi tuvaaqataa, suli sutigun allatigun iluqaisigun pigiitchuatigun Herod piraŋigun.\x + \xo 3.19-20 \xt Mt 14.3-4; Mk 6.17-18.\x*
\v 20 Aasii Herod piŋaruq pigiił̣hamaaqtuamiksuli, John tigutaaqtiłługu.
\s1 Jesus Paptaiqsauniŋa
\r (Matthew 3.13-17; Mark 1.9-11)
\p
\v 21 Tavra iluqaġmiŋ iñuich paptaiqsauganiŋmata, Jesus-tauq paptaiqsauŋammiuq. Paptaiqsauganikłuni aŋaayyupkaqtillugu, qiḷak aŋmaŋaruq.
\v 22 aasii Ilitqusiġiksuaq atqaŋaruq ilaanun timiqaqłuni tiŋmiatun. Aasii nipi tusaġnaŋaruq qiḷaŋmiñ, Ilivich piviuttaġivlutin Iġñiġigikpiñ, iviġaummatigilluataġikpiñ.\x + \xo 3.22 \xt Gn 22.2; Ps 2.7; Is 42.1; Mt 3.17; Mk 1.11; Lk 9.35.\x*
\s1 Jesus Maŋŋuŋi
\r (Matthew 1.1-17)
\p
\v 23 Jesus isagutimmagu savaani iḷisaurriñiq ukiuqtutilaaqaqpalliŋa­ruq iñuiññaq qulitun. Iñuich isummatigiŋagaat Joseph-mun iġñiġivlugu. Joseph iġñiġigaa Heli-m,
\v 24 Heli-ḷi iġñiġigaa Matthat-gum, Matthat-li iġñiġigaa Levi-m, Levi-ḷi iġñiġigaa Melchi-m, Melchi-ḷi iġñiġigaa Jannai-m, Jannai-ḷi iġñiġigaa Joseph-gum,
\v 25 Joseph-li iġñiġigaa Mattathias-gum, Mattathias-li iġñiġigaa Amos-gum, Amos-li iġñiġigaa Nahum-gum, Nahum-li iġñiġigaa Esli-m, Esli-ḷi iġñiġigaa Naggai-m,
\v 26 Naggai-ḷi iġñiġigaa Maath-gum, Maath-li iġñiġigaa Mattathias-gum, Mattathias-li iġñiġigaa Semein-gum, Semein-li iġñiġigaa Josech-gum, Josech-li iġñiġigaa Joda-m,
\v 27 Joda-li iġñiġigaa Joanan-gum, Joanan-li Rhesa-m, Rhesa-li iġñiġigaa Zerubabbel-gum, Zerubabbel-li iġñiġigaa Shealtiel-gum, Shealtiel-li iġñiġigaa Neri-m,
\v 28 Neri-ḷi iġñiġigaa Melchi-m, Melchi-ḷi iġñiġigaa Addi-m, Addi-ḷi iġñiġigaa Cosam, Cosam-li iġñiġigaa Elmadam, Elmadam-li iġñiġigaa Er-gum,
\v 29 Er-li iġñiġigaa Joshua-m, Joshua-li iġñiġigaa Eliezer-m, Eliezer-li iġñiġigaa Jorim, Jorim-li iġñiġigaa Matthat, Matthat-li iġñiġigaa Levi-m,
\v 30 Levi-ḷi iġñiġigaa Simeon, Simeon-li iġñiġigaa Judah, Judah-li iġñiġigaa Joseph-gum, Joseph-li iġñiġigaa Jonam, Jonam-li iġñiġigaa Eliakim,
\v 31 Eliakim-li iġñiġigaa Melea-m, Melea-li iġñiġigaa Menna-m, Menna-li iġñiġigaa Mattatha-m, Mattatha-li iġñiġigaa Nathan-gum, Nathan-li iġñiġigaa David-gum,
\v 32 David-li iġñiġigaa Jesse-m, Jesse-ḷi iġñiġigaa Obed-gum, Obed-li iġñiġigaa Boaz-gum, Boaz-li iġñiġigaa Shelah-m, Shelah-li iġñiġigaa Nahshon,
\v 33 Nahshon-li iġñiġigaa Amminadab-gum, Amminadab-li iġñiġigaa Admin, Admin-li iġñiġigaa Arni-m, Arni-ḷi iġñiġigaa Hezron, Hezron-li iġñiġigaa Perez-gum, Perez-li iġñiġigaa Judah-m,
\v 34 Judah-li iġñiġigaa Jacob-gum, Jacob-li iġñiġigaa Isaac-gum, Isaac-li iġñiġigaa Abraham-gum, Abraham-li iġñiġigaa Terah-m, Terah-li iġñiġigaa Nahor-m,
\v 35 Nahor-li iġñiġigaa Serug-um, Serug-li iġñiġigaa Reu-m, Reu-li iġñiġigaa Peleg-um, Peleg-li iġñiġigaa Eber-m, Eber-li iġñiġigaa Shelah-m,
\v 36 Shelah-li iġñiġigaa Cainan, Cainan-li iġñiġigaa Arphaxad-gum, Arphaxad-li iġñiġigaa Shem, Shem-li iġñiġigaa Noah-m, Noah-li iġñiġigaa Lamech-gum,
\v 37 Lamech-li iġñiġigaa Methuselah-m, Methuselah-li iġñiġigaa Enoch-gum, Enoch-li iġñiġigaa Jared-gum, Jared-li iġñiġigaa Mahalaleel-gum, Mahalaleel-li iġñiġigaa Cainan,
\v 38 Cainan-li iġñiġigaa Enos-gum, Enos-li iġñiġigaa Seth-gum, Seth-li iġñiġigaa Adam, Adam-li iġñiġigaa God.
\c 4
\s1 Jesus Ikł̣igutchaktinniaġusiaŋa
\r (Matthew 4.1-11; Mark 1.12-13)
\p
\v 1 Tavra Jesus aŋalałługu Ilitqusiġiksuam, aullaŋaruq kuugmiñ Jordan-miñ aasii Ilitqusiġiksuam aullaqtinŋagaa
\v 2 nunaġluktuamun. Tavrani ikł̣igutchaktinniaŋagaa tuunġaum malġukipiami uvluni. Aasii taapkunani uvluni, niġiŋaitchuq sumikunnii. Aasii isukłiñmata, Jesus kaaliŋaruq.
\p
\v 3 Tuunġaum uqallautiŋagaa, Iġñiġipiaqpatin God-im, una uyaġak punniġuquuŋ.
\v 4 Jesus kiuŋagaa, Aglausimaruq Bible-ni, Iñuk iñuuniaŋitchuq niqi­kun kisiagun, [aglaallu ukpiġilugich uqalupayaaŋi God-im.]\x + \xo 4.4 \xt Dt 8.3.\x*
\v 5 Tavrasuli tuunġaum mayuutiŋagaa qutchiksuamun iġġimun, aasii satqummiutivlugu iluqaiññik umialgutiŋiñik nunam akkupauraq.
\v 6 Aasii uqallautivlugu, iliŋnun aitchuutiginiaġiga iluqaan taamna ataniġnaqun kamanautaallu, qanuq aitchuutauŋaruq uvamnun, aasii kimulliqaa pisukkuma aitchuutigiyumiñaġiga.
\v 7 Tavraasii ilivich sitquġlutin aŋaayyuvigigumŋa, iluqaisa aitchuutiginiaġitka tamatkua iliŋnun.
\v 8 Tavra Jesus kiuŋagaa, [Aullaġiñ Satan.] Aglausimaruq Bible-ni inna, Aŋaayyuvigisaġiñ Ataniq God-in, suli kisian savautilugu.\x + \xo 4.8 \xt Dt 6.13.\x*
\p
\v 9 Tavra Tuunġaum aullautiŋagaa Jerusalem-mun, aasii inillakługu nuvuquyuanun aŋaayyuvikpaum, aasii uqallautivlugu, Iġñiġipiaqpatin God-im, tavraŋŋa nautkiaġiñ,
\v 10 qanuq aglausimaruq Bible-ni inna, “God-im tiliñiaġai isaġuliŋni munaġitqulutin.”\x + \xo 4.10 \xt Ps 91.11.\x*
\v 11 Aasii isaġulgich qaunaginiaġaatin piyaqququŋiḷḷutin.\x + \xo 4.11 \xt Ps 91.12.\x*
\v 12 Tavra Jesus kiuŋagaa, Uqallautauŋaruq Bible-ni, Uuktuġniaŋitkiñ Ataniq God-in.\x + \xo 4.12 \xt Dt 6.16.\x*
\v 13 Tavra Tuunġaum aġiuganikkamigich iluqaisa ikł̣igutchaktinniutit, ilaa qimautiŋaruq ilaaniñ nalautitchiaġisaqługu uuktuatqigviksrani.
\s1 Jesus Aullaġniigaa Savaani Galilee-mi
\r (Matthew 4.12-17; Mark 1.14-15)
\p
\v 14 Tavra Jesus aŋalałługu Ilitqusiġiksuam Galilee-mun utiŋaruq aasii quliaqtuaġiŋagaat nunaaqqipayaanun sumulliqaa.
\v 15 Tavra ilaa iḷisaurriŋaruq aŋaayyuviŋiññi, aasii iluqaġmiŋ iñuich nanġaŋagaat.
\s1 Jesus Ukpiġiŋitkaat Nazareth-mi
\r (Matthew 13.53-58; Mark 6.1-6)
\p
\v 16 Tavra Nazareth-muŋaruq iñuguġviŋmiñun, aasii aŋaayyuviŋmuŋaruq piḷġusikaamisun Jew-guruat savairvianni. Tavra makinŋaruq taiguaġniaqłuni.
\v 17 Aasii qaiñŋagaich makpiġaaŋi Isaiah-m uqaqtaata God-im. Ilaan isivinŋagai makpiġaat aasii paqiłługu aglausimaruaq inna,
\q1 \v 18 “Ilitqusiġiksuaŋan Atanġum aŋalatkaaŋa, qanuq ilaan nalunaiqsaġiŋagaaŋa alġaqsruitquvluŋa tusaayugaaġiksuanik kamasaaŋitchuanun, [quviasaaquvlugiḷḷu isumaaġutituqtuat.] Ilaan tiliŋagaaŋa quliaqtuaġitquvlugich tamatkua aŋalatittuat piḷuunmun annaurrauyumiñaġnivḷugich, suli qiñillasiḷugich ayauŋaruat, atanġiqsitautquvlugiḷḷu tamatkua nagliksaaqtitauruat piḷuun pisigivlugu.\x + \xo 4.18-19 \xt Is 61.1-2.\x*
\q1 \v 19 Ilaan-suli tiliŋagaaŋa quliaqtuaġutitquvlugich iñuich paŋmapak akuqtuġumiñaġniḷugich Ataniġmun.”
\p
\v 20 Tavra Jesus imuŋagai makpiġaat, aasii utiqtiłługich kivgamun tutququvlugich, aasii aquviłłuni. Tavrani iluqaġmiŋ iñuich aŋaayyuviŋmiittuat takunnaakkiutiŋagaat.
\v 21 Tavra uqautirraqsiŋagai, Uvlupak taamna tusaakkaqsi Bible-niñ taŋŋiqsauganiktuq.
\v 22 Tavra iluqaġmiŋ uqautigilluataŋagaat, suli kamasuutigiŋagaich uqalulluatat uqautigiraŋi. Uqallaŋammiut, Uvvauna Joseph-gum iġñiġigaa.
\v 23 Tavra uqallautiŋagai, Nalupqinaitchuamik uqallagviginiaġivsiŋa uumiŋa uqalugaamik. Taaktii, iliŋnik iłuaqsiiñ. Tusaaŋaravut kamanaqtuat savaatin Capernaum-mi maaniḷu savaaġikkich ilivich nunaŋni.
\v 24 Jesus uqallavsaaŋaruq, Iḷumun uqallautigivsi, uqaqtaa God-im akuqtuqtaulaitchuq nanmiñiq iñuŋmiñi.\x + \xo 4.24 \xt Jn 4.44.\x*
\v 25 Aglaan iḷumun uqallautigivsi, iñugiaktuat uiḷgaŋaruat iñuuŋarut Israel-mi Elijah iñuumman. Sialulaiñŋaruq ukiuni piŋasuni itchaksra­niḷu tatqiñi, kaaksiuqpaŋmata iñuich iluqaani nunaŋanni.\x + \xo 4.25 \xt 1 K 17.1.\x*
\v 26 Tavra Elijah tilirauŋaitchuq nalliannun-unnii taapkua iñuich, aglaan uiḷgaŋaruamun Jew-guŋitchuamun, iñuuruamun Zarepheth-mi nunaaqqimi Sidon-miittuami.\x + \xo 4.26 \xt 1 K 17.8-16.\x*
\v 27 Suli God-im uqaqtaa Elisha iñuumman iñugiaŋarut kiḷḷiġruaqtuq­tuat Israel-mi, aasii nalliŋich-unnii iłuaqsirauŋaitchut. Aglaan Naaman, Syria-ġmiu kisimi iłuaqsirauŋaruq.\x + \xo 4.27 \xt 2 K 5.1-14.\x*
\v 28 Tavra tusaakamirruŋ taamna, iluqaġmiŋ aŋaayyuviŋmiittuat qinna­piaġataŋarut.
\v 29 Tavra iliŋich maksriŋarut aasii tiguniqłakługu annisiŋagaat Jesus iniqpaŋmiñ, saqigrugivlugu siñaanun qimiqqam siŋitchukługu. Iniqpaŋat ittuaq qimiqqam qaaŋani.
\v 30 Tavra akunniraqługich iñusalaich, Jesus aullaŋaruq.
\s1 Iñuk Ilitqusiqł̣ulik
\r (Mark 1.21-28)
\p
\v 31 Tavra Jesus Capernaum-muŋaruq iniqpaŋmun Galilee-mi. Tavraasii ilaan iḷisautiŋagai Jew-guruat savairvianni.
\v 32 Tavra iñuich kamasuutiqaŋarut iḷisaurriñiŋanik, qanuq ilaan uqaluŋi kamanaŋarut.\x + \xo 4.32 \xt Mt 7.28-29.\x*
\v 33 Tavra aŋaayyuviŋmi inŋaruq iñuk ilitqusiqł̣uqaqtuaq, aasii nipatuti­laamisun nivliŋaruq,
\v 34 uqaqłuni, Jesus Nazareth-miu, summan iḷaksiavisigut? Uvaniitpich suksraunġiġuqłuta? Iḷisimagiga kiutilaan. Ilaa Piḷuutaitchuaq God-im pia.
\v 35 Tavra Jesus suaŋagaa uqallautivlugu, Nipaisaaġiñ. Anniiñ ilaaniñ. Tavra ilitqusiqł̣uum ulġutqaaqługu sivuġaanun Jesus, aniŋaruq ilaaniñ anniġaluaġnagu.
\v 36 Tavra iluqaġmiŋ aliuŋarut aasii avanmun uqaagaqsivḷutiŋ, Sunauna uqallaun? Qanuq sumiñ ataniġnaqutiqaqłuni suaŋŋatiqaqłuniḷu piraksriḷḷagai ilitqusiqł̣uich, aasii ilaisa kamagillavlugu.
\v 37 Tavra uqaluk ilaagun siaminŋaruq inipayaanun tamatkunani nunani.
\s1 Jesus Iłuaqsigai Iñugiaktuat Iñuich
\r (Matthew 8.14-17; Mark 1.29-34)
\p
\v 38 Tavra Jesus anivḷuni aŋaayyuviŋmiñ Simon aimaaġvianuŋaruq. Tavra Simon aakaruaŋa naŋinŋaruq uunnautiqpaqaqłuni, aasii ilaisa ikayuqtaiḷiqutiŋagaat ilaanun.
\v 39 Tavra Jesus makitchaqtuŋaruq siñigviŋisa saniġaannun, aasii suak­ługu uunnautaa, aasii uunnautaiŋaruq. Tavrauvvaa makiłłuni niqłiuġu­tirraqsiŋagai.
\p
\v 40 Tavra siqiñiq nipisaġataaqsimman, iluqaġmiŋ tamatkua naŋit­tuaqaqtuat qanusiḷimaanik naŋirrutinik qaġġisiŋagaich Jesus-mun. Tavra ilaan aksiuŋagai iluqaisa aasii iłuaqsivḷugich.
\v 41 Suli ilitqusiqł̣uich-unnii animmiraqtut iñugiaktuaniñ iñuŋniñ nipaa­lavlutiŋ, Ilivich Iġñiġigaatin God-im. Tavra Jesus suagaġigai, suli uqaqtitchaiḷivḷugich, qanuq iḷisimagaat Christ-gutilaaŋanik, Iġñiŋa God-im.
\s1 Jesus Alġaqsruiruq Judea-mi
\r (Mark 1.35-39)
\p
\v 42 Tavra uvlaaġmagu Jesus aullaŋaruq aasii iñuił̣aamukłuni. Tavra iñuich ivaŋagaat. Aasii paqinnamirruŋ, qimaktaiḷiŋarut ilaanun.
\v 43 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Alġaqsruiruksrauruŋa tusaayugaaġik­suanik atanniqsimmataata God-im, allanullu iniqpaŋnun, qanuq God-im tiliŋagaaŋa taamna savaaġitquvlugu.
\v 44 Tavra ilaa alġaqsruiŋaruq aŋaayyuviŋiññi Judea-m.
\c 5
\s1 Jesus Ququaġai Sivulliich Iḷitchitqurat
\r (Matthew 4.18-22; Mark 1.16-20)
\p
\v 1 Tavra Jesus makitaŋaruq siñaani tasiata Gennesaret. Tavrani iñuich katilġataviŋarut naalagumavlutiŋ uqaluanik God-im.\x + \xo 5.1-3 \xt Mt 13.1-2; Mk 3.9-10; 4.1.\x*
\v 2 Tavra Jesus tautuŋagik malġuk umiaqpaurak amummiruak. Iqaluŋ­niaqtit qimakkaŋich salummaivḷutiŋ kuvranik.
\v 3 Ikivluni igḷuanun umiaqpauram Simon pigikkaŋanun, Jesus apiġiŋagaa kaimitaallaquvlugu nunamiñ. Aasii ilaa aquptaaqłuni iḷisautirraqsiŋagai iñuich umiaqpauramiñ.
\p
\v 4 Tavra Jesus uqaŋaiqami, uqallautiŋagaa Simon, Saavittitchi iti­ruamun aasii niŋillugich kuvraŋi qaaksaġlusi.
\v 5 Tavra Simon-gum kiuŋagaa, Iḷisaurrii iqaluŋniallakkaluaqtugut tavra unnuaqtutilaaŋatun aŋiiññallaktugut. Aglaan uqallautin pisigilugu kuvriġñiaqtuŋa.\x + \xo 5.5 \xt Jn 21.3.\x*
\v 6 Tavra kuvrianikamiŋ, qaaŋagaich iqalusalaich, aasii kuvraŋich ali­gaġnialaŋarut.\x + \xo 5.6 \xt Jn 21.6.\x*
\v 7 Nuluġaŋagaich alġaisiŋ igḷuani umiaqpauramiittuat qaiḷugich ikayuġiaquvlutiŋ. Aasii qaivḷutiŋ usiḷḷiŋagaik iluqaaktun umiaqpaurak, puk­łipiaġataqługik.
\v 8 Tavra Simon Peter-m iḷitchuġikamiuŋ taamna, sitquŋaruq sivuġaanun Jesus aasii uqallakłuni, Aullaġiñ uvamniñ Ataniiq, qanuq uvaŋa piḷuktuaguruŋa iñuk.\x + \xo 5.8 \xt Job 7.19-20; Ps 39.13.\x*
\v 9 Qanuq ilaalu taapkualu piqatini niġiiḷḷaqtauŋarut taapkunuuna iqa­luktamikkun.
\v 10 Taapkuagluami James-lu John-lu iġñiŋik Zebedee-m alġaiguruak Simon-mun. Tavra Jesus uqallautigaa Simon, Iqsiñak. Iqalugniaġusiq­sun, tavraŋŋaglaan iñunnagniaġniaqtutin.
\v 11 Tavra amuanikamisigik umiaqpauratik, qimaŋagaat sunapayaaq aasii malikługu Jesus.
\s1 Jesus Mamititkaa Kiḷḷiġruaqtuqtuaq
\r (Matthew 8.1-4; Mark 1.40-45)
\p
\v 12 Tavra Jesus itillugu iniqpaich iḷaŋanni, iñuk qaiŋaruq kiḷḷiġruaqtuqpaktuaq. Tautukamiuŋ Jesus sitquŋaruq sivuġaanun aasii apiġivlugu, Ataniiq, pisukkuvich mamititchumiñaġiŋma.
\v 13 Tavra Jesus isaaqłuni aksiuŋagaa uqallakłuni, Piyummatiqaqtuŋa. Mamittin. Tavraŋŋatchiaq kiḷḷiġruaŋi maminŋarut.
\v 14 Tavra Jesus uqaullaapiaŋagaa quliaqtuaquŋił̣ł̣ugu kimulliqaa, aglaan uqallautivlugu, Aŋaayyuliqsiqpaŋmugiñ qanuqitilaaġiaġlutin, aasii aitchuiḷutin ikipkautinik Moses piraksriutiŋiñik, ukpiġnaqsisaaġlugu paŋmapak salumasisilaan.\x + \xo 5.14 \xt Lv 14.1-32.\x*
\v 15 Tavra siamiłhaaqsiññaŋaruq uqaluk ilaagun, aasii iñugiapiaġataq­tuat iñuich katinŋarut naalagiaqłutiŋ suli iłuaqsipkaġiaqłutiŋ naŋirruti­miŋniñ.
\v 16 Tavra Jesus aullaġuuruq iñuił̣aamun aŋaayyuyaqtuqłuni.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Aulalaitchuaq Iñuk
\r (Matthew 9.1-8; Mark 2.1-12)
\p
\v 17 Tavra tamatkua uvlut iḷaŋanni, Jesus iḷisaurripkaqtillugu, iḷaŋich Pharisees-lu iḷisaurriḷḷu pitquranik aquppiŋarut saniġaani, qaiŋaruat nunaaqqipayaaŋiñiñ Galilee-m Judea-vlu, Jerusalem-miḷḷu, tavra Atanġum God-im suaŋŋasiŋagaa Jesus iłuaqsiyumiñaqsivḷugich naŋittuat.
\v 18 Tavraptauq iñuich iḷaŋich qaġġirriŋarut aulalaitchuamik nalaruamik ikuvġamiñi, aasii itqutisaġaluaŋagaat iglumun iḷisukługu sivuġaanun Jesus.
\v 19 Aasii itqutiyumiñaiññamirruŋ, iñuich tativlutiŋ, mayuŋarut iglum qaaŋanun, qiḷaŋa aasii aŋmaqqaaqługu niŋiłługu ikuvġaqtuummaan qitqannun iñuich sivuġaanun Jesus.
\v 20 Tavra Jesus puttuqsrikamiuŋ ukpiġutaat taapkua iñuich, ilaa uqallaŋaruq aulalaitchuamun, Iñuuk, piḷuutitin suliqutigiŋaiqsaurut itqaumayumiñaiqł̣ugich.
\v 21 Tavra iḷisaurriḷḷu pitquranik Pharisees-lu apiqsruqtuutirraqsiŋarut avanmun, Kiñauna iñuk uqaqpa tainna God-itun? Kiñaliqaa suliqutigiŋaiqsiyumiñaitchuq itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutinik aglaan God kisimi.
\v 22 Tavra Jesus puttuqsrikami tainna isumaniġmata, uqallautiŋagai, Summan isumavisi tamatkuniŋa?
\v 23 Nalliak siġḷiġnaił̣haaqpa uqallaktuni, Piḷuutitin suliqutigiŋaiqsaurut iliŋnun, naagga uqallaktuni, Makillutin pisuaġiñ?
\v 24 Ukpiġnaqsiḷiġniaġiga ilivsiññun Iġñiŋa iñuum ataniġnaqutiqaqtilaaŋanik nunami suliqutigiŋaiġumiñaqługich piḷuutit. Tavrani uqallautiŋagaa iñuk aulalaitchuaq, uqallautigikpiñ, makittin. Tigulugich ikuv­ġatin, aggiiñ.
\v 25 Tavra tavrauvvaa ilaa makinŋaruq sivuġaanni, aasii tiguvlugich ikuvġani aiŋaruq nanġaqługu God.
\v 26 Tavra iñuich aliuġutchapiaŋarut kamatchakłutiŋ, nanġaŋagaat God uqaqłutiŋ, Qiñiŋarugut aliuġnaqtuanik sunik uvlupak.
\s1 Jesus Ququaġaa Levi
\r (Matthew 9.9-13; Mark 2.13-17)
\p
\v 27 Taavruma aquagun Jesus aniŋaruq, aasii tautuŋagaa tax-iñik katitchiri atiqaqtuaq Levi-mik, aquppiñiqsuaq tax-iḷiqiviŋmi. Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Maliŋŋa.
\v 28 Tavra Levi-m makiłłuni qimaŋagai supayaat, aasii malikługu Jesus.
\v 29 Tavra Levi-m niqinaqusiuġutiqpaŋagaa Jesus iglumiñi. Aasii tavrani iñusalaich inŋarut tax-iñik katitchirit iḷaqaqłutiŋ allaniglu aquppiqa­tauruanik niġġiviŋñi piqatigivlugich.
\v 30 Tavra Pharisees iḷisaurriŋiḷḷu pitquranik uqamayuutiŋagaich Jesus iḷitchitquraŋi, Summan niġiqatiqaġuuvisi imiqatiqaqłusiḷu tax-iñik katitchirinik piḷuusiqiriniglu?\x + \xo 5.30 \xt Lk 15.1-2.\x*
\v 31 Tavra Jesus kiuŋagai, Surruitchuat taaktituaksraitchut, aglaan naŋittuat.
\v 32 Qaiŋaitchuŋa ququaġiaġlugich nalaunŋaruat iñuich, aglaan piḷuusiqirit isumalitqiquvlugich.
\s1 Apiqqun Niġiḷaiḷaġnikun Aŋaayyuuqłuni
\r (Matthew 9.14-17; Mark 2.18-22)
\p
\v 33 Tavra iñuich iḷaŋisa uqallautiŋagaat Jesus, John-gum iḷitchitquraŋi akulaitchuami niġiḷaitchuurut aŋaayyuuqłutiŋ, tamatkualu iḷitchitquraŋich Pharisees, aasiiḷi ilivich iḷitchitquratin niġiugaqtut imiqłu­tiglu.
\v 34 Tavrali Jesus kiuŋagai, Isummatigivisigik tuyuġmiat katirrusiqi­ruani niġiḷaitquvlugich sivisutilaaŋatun uiksrautim nayuutiniŋata iliŋiññun? Tainna piñiaŋitchut.
\v 35 Aglaan uiksrautim aullaurrauviksraŋa tikitchumaaqtuq, aasii taimanigu niġiḷaitpaallugniaqtut.
\p
\v 36 Jesus uqautivsaaŋammigai uuktuunmik. Kiñaliqaa aliksiḷait­chuq iḷaviñiŋanik nutauruam annuġaam aasii iḷaaġutivlugu annuġaaluŋmun. Tainna pigumi, aligniaġaa nutauruaq annuġaaq, suli iḷaak­sraqtaaguruaq nutauruamiñ annuġaamiñ allakaagusugniaġmiuqsuli utuqqauruamiñ.
\v 37 Iñuum suli immiutilaitkaa nutauruaq wine puuġruanun, qanuq nutauruam wine-gum puvlagluni qaaġniaġaa puuġruaq, aasii wine maqiluni asiñun, aasiiḷi puut maqulutiŋ.
\v 38 Aglaan nutauruaq wine puugaksraupiaqtuq nutauruanik puunik.
\v 39 Suli iñuktun kipiġniuŋitchuatun imiġugluni nutauruamik wine-mik imianiŋavluni utuqqauruamik wine-mik, tainnatun iñuich uqaġuurut utuqqauruat piḷġutchich nakuułhaaġnivḷugich nutauruaniñ piḷġutchi­ñiñ.
\c 6
\s1 Apiqqun Jew-guruat Savaiññiŋatigun
\r (Matthew 12.1-8; Mark 2.23-28)
\p
\v 1 Jew-guruat savairvianni, Jesus-lu iḷitchitquraniḷu pisuallaġmiŋ palauvaksrat nautchiaqaġviatigun, ilaan iḷitchitquraŋisa nutchuga­ŋagaich nauganiktuat palauvaksrat, amiġaiyaqługich argaŋmiŋnik, aasii niġivḷugich.\x + \xo 6.1 \xt Dt 23.25.\x*
\v 2 Tavrali iḷaŋich Pharisees uqallaŋarut, Summan uvva inna pivisi? Qanuq pitquŋisauruq taamna pitquraptiŋni savaiññiptigun.
\v 3 Tavra Jesus kiuŋagai, Nalupqinaitchuamik taiguaŋarusi qanuq David piŋatilaaŋanik kaaksiuliqamiŋ piqatiniḷu.\x + \xo 6.3-4 \xt 1 S 21.1-6.\x*
\v 4 Ilaa isiŋaruq God-im igluanun aasii punniksraqłuni ilaaguaqtauŋa­ruanik God-mun, niġitquŋisauruanik iñuŋnun aglaan aŋaayyuliqsiqpaŋnun kisian. David niġiŋaruq suli aitchuqługich piqatini.\x + \xo 6.4 \xt Lv 24.9.\x*
\v 5 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Iġñiŋa iñuum ataniġnaqutiqałhaaqtuq pitquraniñ aŋalatchiruaniñ iñuŋnik savaiññiġmi.
\s1 Iñuk Argakisuuraq
\r (Matthew 12.9-14; Mark 3.1-6)
\p
\v 6 Allamisuli Jew-guruat savairvianni, Jesus isiġman aŋaayyuviŋ­mun suli iḷisaurrivḷuni, iñuk tavraniinŋammiñiqsuq taliqpia argakisuu­raq.
\v 7 Tavra pitquranik iḷisaurriḷḷu Pharisees-lu naipiqtuŋagaat, iłuaqsiri­ñiaqtilaaŋanik savaitchuani, pasisukkaluaqługu.
\v 8 Tavra Jesus iḷisimaŋagai ilaisa isumaŋich, aasii uqallautiŋagaa iñuk argakisuurauniqsuaq, Qaiñ. Makittin uvuŋa. Tavra tavruŋa makinŋa­ruq.
\v 9 Tavra Jesus uqallautiŋagai. Apiġigivsi uumiŋa, pitquratiguaŋava Savaiññiġmi nakuurualiqiruni naagga pigiitchualiqiruni? Ikayugaksra­ġivisigik iñuich naagga iḷatchiġḷugich Savaiññiġmi?
\v 10 Tavra ilaan qiñiġaallakkaluaqamigich iluqaisa kiutchiaġivluni, uqal­lautiŋagaa, Isaakkich argaktin. Tavra isaaŋaruq, aasii argaŋi iłuaqsi­rauŋarut.
\v 11 Tavra iḷisaurriḷḷu Pharisees-lu piavsapiaġataŋarut, aasii uqaagaqsiv­ḷutiŋ avanmun qanuġukkaluaqługu Jesus.
\s1 Jesus Piksraqtuq Qulit Malġugnik Tilirauruanik
\r (Matthew 10.1-4; Mark 3.13-19)
\p
\v 12 Taipkunani uvluni Jesus aullaŋaruq qimialuŋnun aŋaayyuyaqtuqłuni, aasii unnuaqtutilaaŋatun ilaa aŋaayyuuŋaruq God-mun.
\v 13 Tavraasii uvluġman, ilaan qaitquŋagai iḷitchitqurani, aasii piksraġvi­givlugich qulit malġugnik, tairauruanik ilaan tiliraŋiñik.
\v 14 Ilaan piksraqtaaġiŋagai ukua, Simon ilaan taiguusiŋagaa Peter-mik, Andrew-lu aniqataa, suli James-lu John-lu Philip-lu Bartholomew-lu,
\v 15 Matthew-lu Thomas-lu James-lu iġñiŋa Alphaeus, Simon-lu tairau­ruaq Zealot-mik,
\v 16 Judas-lu iġñiŋa James, suli Judas Iscariot aitchuutiginniktuaq ilaanik.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Iłuaqsirivḷuniḷu
\r (Matthew 4.23-25)
\p
\v 17 Tavra Jesus atqaqatigiŋagai iḷitchitqurani qimialuŋmiñ, aasii makiłłuni qaiqsuami nunami piqatigivlugich iñusalaich iḷitchitquraliu­tiruat inmiñun. Allallu iñugiapiaġataqtuat iñuich qairuat iluqaaniñ Judea-miñ Jerusalem-miḷḷu taġium siñaaġmiullu Tyre-miñ Sidon-miḷḷu.
\v 18 Tamatkua iñuich qaiŋarut naalagiaqłutiŋ Jesus-mik, suli iłuaqsipka­ġiaqtuallu naŋirrunmiŋniñ. Tamatkualu ilitqusiqł̣uqaqtuat iłuaqsirau­ŋarut.
\v 19 Suli iluqaġmiŋ iñusalaich aksiugniataŋagaat, qanuq ilaa suaŋŋatiqa­ŋaruq inmiñi iłuaqsiḷḷavlugich, aasii iluqaġmiŋ qairuat ilaanun iłuaqsi­rauŋarut.
\s1 Quviasuutit Isumaaġutillu
\r (Matthew 5.1-12)
\p
\v 20 Tavra Jesus qiviaŋagai iḷitchitqurani, aasii uqallakłuni, Quviasu­gitchi ilivsi iḷiappauruasii, qanuq pigigisi God-im umialgutiŋi.
\v 21 Quviasugitchi ilivsi kipiġniuġutiqałhaaqtuat pisukługich God-im pit­qutiŋi iñuktun kaaktuatun paŋmapak, qanuq pisuġuiqsitauniaqtusi. Quviasugitchi ilivsi isumaaqtuasii pisigivlugu piḷuun, qanuq taimanigu isumaaŋaiġñiaqtusi.
\p
\v 22 Quviasugitchi iñuich uumikkiutikpasi, pisuŋitpasiḷu uqamaqłuu­tilusiḷu, suli uqaġlutiŋ pigiiññiḷusi pisigilugu uvamnik maliġuaġniqsi Iġñiŋanik Iñuum.\x + \xo 6.22 \xt 1 P 4.14.\x*
\v 23 Quviasukpagitchi taavrumani uvlumi, minŋiqtaġitchiunnii quvia­suglusi, qanuq akiḷiusiaksraqsi kamanaqtuq qiḷaŋmi. Itqaumasigik tainnatuttauq maŋŋuuŋisa piyuaŋagaich uqaqtiŋi God-im.\x + \xo 6.23 \xt 2 Ch 36.16; Ac 7.52.\x*
\p
\v 24 Qanutun naglignaqtusiuvva ilivsi suġalliruasii paŋmapak, qanuq quviasaaġusiaqaaniktusi suġalivsiññiñ.
\v 25 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi pisuksiuŋitchuasii sumik nakuurua­mik paŋmapak, iñuktun niqinŋuruatun, qanuq pisuksiuliġñiaqtusi. Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi aliasuŋisaaqsiññaqtuasii paŋmapak, qanuq ipiqtutchagniaqtusi, qialusiḷu.
\p
\v 26 Qanutun naglignaqtigirusi iñupayaat uqausiġilluataqpasi. Tain­naptauq maŋŋuuŋisa uqautigilluataŋammigaich uqaqtauŋŋuaqtuat God-mun.
\s1 Piviuttaġisigik Akiḷḷiḷiqsuqtisi
\r (Matthew 5.38-48; 7.12a)
\p
\v 27 Aglaalli naalaġniruasii uqallautigivsi ukuniŋa. Piviuttaġisigik akiḷḷiḷiqsuqtisi. Nakuuruamik pisigik tamatkua uumikłiqsuat ilivsiññik.
\v 28 Apiġisiuŋ God nagligitqulugich tamatkua uqamaqłuurriruat ilivsiñ­ñik. Aŋaayyutilugich pimaqłuktairuat ilivsiññik.
\v 29 Iñuum qakiqpasi iqsravsigun, akisaġaluaġnasi mannisiuŋ igḷuanik. Iñuum suli quppiġaagiqpasi, qaliġuuraqsiḷu piḷiuŋ.
\v 30 Aitchuisitchi iñupayaanun piatchiaqtuanun ilivsiññiñ. Suli iñuk aannikpan suġauttaġnik, katchuŋairrutiginagich tasuġuglugich.
\v 31 Tavra qanuq pitquyumaguvsi iñuŋnun, tainnatulli pisigik.\x + \xo 6.31 \xt Mt 7.12.\x*
\p
\v 32 Piviuttaġiguvsigik kisiisa piviuttaġirisi, kamanałhaaqtuamik piŋitchusi piḷuusiqiriniñ, qanuq piḷuusiqiritunnii piviuttaġimmigaich piviuttaġiritiŋ.
\v 33 Aasiisuli anniqsuisuuguvsi tamatkunuŋa kisiiññun anniqsuqtikaav­siññun, kamanałhaaqtuamik piŋitchusi piḷuusiqiriniñ, qanuq piḷuusiqirit-unnii tainna pisuummiut.
\v 34 Suli atukkiññikkuvsi tamatkunuŋa kisiiññun niġiugvigikkavsiññun paaqłiusiaksramik, kamanałhaaqtuamik piŋitchusi piḷuusiqiriniñ, qanuq piḷuusiqirit-unnii atukkiññiguummiut piḷuusiqirinun, atukkirru­timiktun aktigiruamik utiqtitchivigitquvlutiŋ.
\v 35 Aglaan ilivsi piḷḷuatałhaaqtuksraurusi tamatkunaŋŋa piḷuusiqiriniñ. Tavra piviuttaġisigik uumigirisi, anniqsuġlugiḷḷu. Atukkiññigitchi paaqłiusiaksramik niġiuŋaiġḷusi, aasii akiḷiusiaqsi kamanaġniaqtuq, suli miqłiqtuġiniaġaasi sapiġñaġniqsrauruam God-im, qanuq ilaa piaq­łuktaŋitchuq quyyataitchuanun-unnii anniqsrauruanullu.
\v 36 Nagliktausitchi Aapavsisuttauq nagliksrauruatun.
\s1 Qanuqinniġaqłiġñiq Allanik
\r (Matthew 7.1-5)
\p
\v 37 Qanuqinniġaqłiġñasi allanik, God-ivli qanuqinniġaġniaŋiñmi­gaasi. Uqallausiġinagich iñuich anniqsuutauŋiññiḷugich, God-ivli uqal­lausiġiniaŋiñmigaasi anniqsuutauŋiññiḷusi. Suliqutigiŋaiqsigik itqau­mayumiñaiġḷugich iñuich piḷuutiŋich, God-ivli suliqutigiŋaiġñiaġmigai itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutisi.
\v 38 Aitchuisitchi iñuŋnun sigñataiḷḷusi aasiiḷi God-im aitchuġniaġmigaasi inuaŋaiġḷugu. Aitchuusiaqaġniaqtusi imaqtutilaaġutiqaqtuamik naqittaqługu, tunniġiksaqługulu ukpitaalallasiḷaallaan. Qanuq imaqtu­tilaaġutitun atukkavsisun aitchuikavsi iñuŋnun, God-iptauq atuġniaġ­migaa uuktuutigikkaqsi ilivsiññi.
\p
\v 39 Jesus quliaqtuaġutiŋammigai uuktuunmik. Ayauŋaruam iñuum aullatiyumiñaitkaa ayauŋaruaq iñuk. Iluqatik qargisaġniaqtuk iḷuqsra­mun.\x + \xo 6.39 \xt Mt 15.14.\x*
\v 40 Iḷisaqtuaguruaq iḷisimałhaaŋitchuq iḷisaurrimiñiñ, aglaan iḷisaqtua­guruaq naatchigumi iḷisaamiñik, iḷisimatigiliġñiaqtuq iḷisaurrimisun.\x + \xo 6.40 \xt Mt 10.24-25; Jn 13.16; 15.20.\x*
\p
\v 41 Summan pasiviuŋ aniqatin killuliqirualivḷugu ilivich pigiił̣haaġa­luaŋŋaqpich?
\v 42 Tainna pikavich, iñuktun ittutin qirugruaġmik irimiutaqallaġmi irriugauramik piiqsiñiataktuatun aniqanmi iraaniñ. Ukpiŋŋuaqtuatiin, iłuaqsruqqaaġiñ iliŋnun, aasii ikayuġumiñaqsivaalluglugu aniqatin kil­lukuaġutiŋiñik.
\s1 Napaaqtuq Siiġñaŋiḷu
\r (Matthew 7.16-20; 12.33-35)
\p
\v 43 Napaaqtuġiksuapayaaq siiġñiḷaitchuq piḷuktuanik, naaggaunnii napaaqtuġiitchuaq siiġñiḷaiñmiuq siiġñaġiksuanik.
\v 44 Qanuq napaaqtullaat iḷisimanaqtut siiġñiaŋisigun. Fig-gich puku­laitkisi kakiḷḷaġnaniñ napaaqtuniñ, naaggaunnii grapes-nik pukulaiñ­miusi uqpiłhuniñ.\x + \xo 6.44 \xt Mt 12.33.\x*
\v 45 Iñulluataq nakuurualiqiruq qanuq nakuuvluni isumaqaġviŋmiñi. Aasiisuli pigiitchuaq iñuk pigiitchualiqivluni, pigiitchuamik isumaqaq­łuni. Tavra iñuk uqaqami uqaluŋmigun salapqiagaa irrusipiani.\x + \xo 6.45 \xt Mt 12.34.\x*
\s1 Malġuk Igluqpirik
\r (Matthew 7.24-27)
\p
\v 46 Tuqłuġagaksraġiŋitkivsiŋa Atanivsiññik kamagiyumaŋitkuvsigik iḷisaurrutitka ilivsiññun.
\v 47 Iñupayaaq qairuaq uvamnun aasii tusaavlugich uqalutka kamagiv­lugiḷḷu, iḷisautiniaġivsi sumik arriqaqtilaaŋanik.
\v 48 Arriqaqtuq iñuŋmik igluqpiruamik nivakłuni itisivḷugu, maŋŋuliiv­ḷuniasii uyaġaum qaaŋanun. Tavraasii uliqpaŋman, kuugaluich ulutim­marruŋ taamna igluqpak, aulayyaŋaitchuq, qanuq maŋŋuliġḷuataŋa­ruq.
\v 49 Aglaalli iñuktauq tusaagaluaqłuni kamaksriŋiññami uqaluŋnik, arriqaqtuq igluqpiruamik nunam qaaŋanun maŋŋuił̣aaqługu. Tavraasii kuugaluich ulutimmarruŋ, tavraŋŋatchiaq ulġuvluni suksraunġipalu­ŋaruq.
\c 7
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Aŋuyaktit Atanauraŋata Kivgaŋa
\r (Matthew 8.5-13)
\p
\v 1 Tavra Jesus uqaŋaiqami iluqaiññik uqalugiramiñik iñuŋnun, ilaa Capernaum-muŋaruk.
\v 2 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata kivgaŋa piqpagikkaŋa naŋinŋaruq tuquyasivḷuni.
\v 3 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata tusaakamiuŋ Jesus qaisilaaŋanik, tilisi­ŋaruq ilaanun umialiŋnaŋiñik Jew-guruat apiġitquvlugu qaiḷuni iłuaq­siyaqtuaquvlugu kivgani.
\v 4 Tavra tikiññamirruŋ Jesus, apiġiŋagaat kipiġnaqsivḷugu, uqaqłutiŋ, Ilaa nalliummatiruq ilivich ikayuġupku taavrumiŋa,
\v 5 qanuq ilaan nakuaġipiallakkai iñuvut, suli aŋaayyuviḷiŋagaatigut.
\v 6 Tavra Jesus aullaqatigiŋagai. Tavra qallimman iglumun, aŋuyaktit atanauraŋata tiliŋagai avilaitqatit ilaanun, uqallautitquvlugu, Ataniiq, isumaalluksaaġnak iliŋnik, qanuq uvaŋa nalliummatiŋitchuŋa qaigu­vich isiġlutin iglumnun.
\v 7 Uvva isummatigiŋił̣ł̣uŋa nalliummatiluŋa ullakkumiñaġlutin uqallak­siññaġiñ uqaluŋmik, aasii kivgaġa iłuaqsirauniaqtuq.
\v 8 Uvvaliuvaŋa ataniqaġmiuŋa atanauranik, aasii aŋuyaktiqaġmiuŋa aŋalatamnik. Uqallakama iḷaŋannun, Aullaġiñ, tavra aullaqtuq, suli allamun, Qaġġiiñ, qaimmiraqtuq, suli kivgamnun uqallakama, Una piuŋ, ilaan pisuummigaa.
\v 9 Tavra Jesus tusaakamiuŋ taamna, ilaan aliuġusuutigiŋagaa, aasii kiŋiaqłuni uqallautiŋagai iñusalaich maliktuat, Uqallautigivsi, Israel-guruaniunnii kasuiŋaitchuŋa iñuŋmik tainnatun ukpiġutiqaqtuamik.
\v 10 Tavra taapkua tilirauŋaruat utiqamiŋ iglumun, tautuŋagaat kivgaq iłuaqsiŋavlugu.
\s1 Jesus Aŋipkaġaa Uiḷgaŋaruam Iġñiŋa
\p
\v 11 Uvlaakumman Jesus aullaŋaruq iniqpaŋmun atiqaqtuamun Nain-mik, aasii iḷitchitquraisa iñusalaiḷḷu maliŋagaat.
\v 12 Tavra qallimmiuġlu paaqpaŋanun iniqpaum, aatchiŋarut iñuich tuquruamik akigaqługu, iġñitualuaptauq aġnam uiḷgaŋaruam, aasii iñusalaich iniqpaŋmiñ piqasiġñikkaŋat.
\v 13 Tavra Atanġum tautukkamiuŋ uiḷgaŋaruaq, nagliksratchaŋaruq ilaanik aasii uqallautiŋagaa, Qianak.
\v 14 Tavra ullakługu aksiuŋagaa akigautaat, aasii akigaqtiŋi nutqaŋarut. Tavra Jesus uqallaŋaruq, Nukatpiaq, uqallautigikpiñ, makittin.
\v 15 Tavra tuquŋaruaq iñuk aquvinŋaruq, aasii uqarraqsivḷuni. Tavra Jesus qaiñŋagaa aakaŋanun.
\v 16 Kamatchapiaġataŋarut iluqaġmiŋ iñuich, aasii ilaisa nanġaŋagaat God uqaqłutiŋ, Kamanaqtuaq uqaqtaa God-im iñukpalliŋaruq akunnaptiŋni, uqaqłutiglu God-im annautiyaqtuġai iñuŋni.
\v 17 Tavra taamna Jesus piraŋa tusaaŋagaat iluqaġmiŋ Judea-mi, avataa­niḷu iluqaiññi nunaaqqiñi.
\s1 John Paptaiqsim Tiligik Iḷitchitquraŋni Jesus-mun
\r (Matthew 11.2-19)
\p
\v 18 Iḷitchitquraŋisa John quliaqtuaġutiŋagaat tamatkuniŋa iluqaiñ­ñik.
\v 19 Tavrali John, qaitquŋagik malġuk iḷitchitquraŋni, aasii tilivḷugik Ataniġmun, apiġiyaqtuquvlugu uumiŋa apiqqunmik, Iliviuvich taimña qaiyumaaqtuaguruaq, naagga allamik niġiuvsaaġniaqpisa?
\v 20 Tavra iññuk tikiññamitku Jesus, iliŋik uqallaŋaruk, John Paptaiqsim tiliŋagaatiguk iliŋnun, iḷisimasukłuni ilivich taimñaummagaan qaiyumaaqtuaq, naagga allamik niġiuvsaaġniaqpisa?
\v 21 Taavrumani ikarraġmi Jesus iłuaqsiŋagai iñugiaktuat naŋirrutiniñ, suaqłiuġutiniḷḷu, ilitqusiqł̣uŋniḷḷu, suli iñugiaktuat ayauŋaruat qiñilla­sipkaŋagai.
\v 22 Tavra ilaan uqallautiŋagik John iḷitchitqurak, Aullaġlutik quliaq­tuaġutiyaqtuatku John sunik tautukkaptiŋnik tusaaŋaraptiŋniglu, ayauŋaruat qiñillasirut, tusiattuat pisuallasirut, kiḷḷiġruaqtuqtuat mamittut, suli tusaalaitchuat tusaallasirut, tuquruat aŋipkaqtaummiut, piqaqtuksrauruat tusaayugaaġiksuaq alġaqsruusiaġigaat.\x + \xo 7.22 \xt a Is 35.5-6. b Is 61.1.\x*
\v 23 Quviasugli iñuk ukpiŋaiŋitchuaq uvamnun.
\p
\v 24 Tavra John iḷitchitquraŋik aullaaniŋmaŋnik, Jesus uqautirraqsi­ŋagai iñugiaktuat iñuich sivuniġivlugu John. Sunaimña tautugiaqta­ġuuvisiuŋ nunagluktuamun? Tautugiaqtaqpisiuŋ iñuk maliksuktaqsiñ­ñaqtuaq ivigruatun anuġim aulataġikkaŋatun? Naumi.
\v 25 Suna tautugiaqtaġuuvisiuŋ? Tautugiaqtaqpisiuŋ iñuk annuġaaġik­suaq akisuruanik? Iḷisimarusi tamatkua annuġaaġipiaqtuanik annuġaaqaqtuat suli iñuuruat sunik ayuqsraŋił̣ł̣utiŋ umialgich igluqpaŋiñ­ñiittut.
\v 26 Suna tavra tautugiaqtaġaġniqpisiuŋ? Tautugiaqtaġuuvisiuŋ God-im uqaqtiŋa? Aaŋ. Nalupqinaitchuq, kamanałhaaqtuq-unnii uqaqtiŋiñiñ God-im.
\v 27 John taimñauruq aglausimaruaq Bible-ni inna, “Uvva, tiligiga kivgaġa sivuŋni, itqanaiyaġniaġai iñuich akuqtuiyumiñaqsiḷugich iliŋnik.”\x + \xo 7.27 \xt Ml 3.1.\x*
\v 28 Nalupqinaitchuamik uqallautigivsi, John kamanaġniqsrauruq iñuŋniñ aniŋaruaniñ nunami. Paŋmapaŋmiñaglaan iñuk kamanaiññiqsrauruaq tamatkunaŋŋa atanniqsimapkaqtuaniñ God-mun, kamanałhaaq­tuq John-miñ, qanuq iḷitchuġiłhaaġniaqtuq sunik God-im salapqiġ­ñiakkaŋiñik uvapkun.
\p
\v 29 John uqaġman iluqaġmiŋ iñuich, tax-iñiglu katitchirit naalaġni­ŋagaat. Iliŋich kamaksriŋarut God-im nalaunŋaruamik piraksriutaa­nik, paptaiqsiłłutiŋ John-mun.\x + \xo 7.29-30 \xt Mt 21.32; Lk 3.12.\x*
\v 30 Aglaalli Pharisees-lu iḷisaurriḷḷu pitquranik paptaiquŋitchuat John-mun, pisuŋiñŋagaat sivuniġikkaŋa God-im inmiŋnun.
\p
\v 31 Tavra Jesus uqallavsaaŋaruq. Sumun aasii arriḷiñiaqpik ukua iñuuruat paŋmapak? Suli sutun itpat?
\v 32 Miqłiqtutun ittut avutqautiruatun piuraaqłutiŋ kasimaraġaġviŋñi, katirrusiqiŋŋuaqłutiglu, tuquruaniglu aŋaayyurriŋŋuaqtuatun. Piu­raallaġmiŋ ququullativlutiŋ avanmun inna, Atuqtuurautigaluaġivsi uaminŋitchusi. Kiŋunġuŋŋuaqłuta qiaŋŋuaqapta, qiaŋitchusi.
\v 33 John Paptaiqsi qaiŋaruq. Qaikami niġiḷaitqataŋaruq imiġaluaġna­niḷu wine-mik, aasii uqautigigiksi ilaa ilitqusiqł̣uqaġnivḷugu.
\v 34 Iġñiŋa iñuum qaiŋaruq niġivḷuni imiqłuniḷu allatun iñuktitun, aasii uvyauġiksi, Marra niġġiqsuruaq wine-tuqtiqpaglu, avilaitqataat tax-iñik katitchirit, piḷuusiqirillu.
\v 35 Suliqutauŋitchuq qanuq uqaġaluaġuvsi, qanuq isumaturuat iñuich puttuqsriḷḷagaat God-im isumattutaa.
\s1 Jesus Aimaaġvianiittuq Simon Pharisee-guruam
\p
\v 36 Iḷaŋata Pharisees aiyugaaŋagaa niġiqatigitquvluni. Jesus aiyugaaqtauŋaruq Pharisee-m igluanun, aasii aquvinŋaruq niġiñiaqłuni.
\v 37 Tavra tavrani iniqpaŋmi, aġnaq piḷuusiqirauruaq iñuuŋaruq. Tusaa­kami Jesus niġiqataunivḷugu Pharisee-m igluani, qaġġirriŋaruq tivra­ġiksaunmik puuqaqtuamik uyaġagmik misuġuqtuunmik.\x + \xo 7.37-38 \xt Mt 26.7; Mk 14.3; Jn 12.3.\x*
\v 38 Aasii makinŋaruq tunuani Jesus isigaŋiñi qiavluni, ilaan aiḷaqtirraq­siŋagai isigaŋi qulvimiñik, aasii tilaktuqługich nutchamiñik, suli kunik­ł̣ugich isigaŋi tivraġiksaŋagai.
\v 39 Tavra Pharisee-m aiyugaaqłiqsuam Jesus-mik taamna tautukka­miuŋ, isumallaŋaruq, Iñuk una iḷumutun uqaqtaugumi God-mun, iḷisi­mayumiñaŋagaluaqtuq qanusiutilaaŋanik una aġnaq aksiugniktuaq ilaanik, qanuq piḷuusiqirauruq.
\v 40 Tavra Jesus-gum uqallautiŋagaa, Simon, uqallautiksraqaqtuŋa iliŋnun. Aasiiḷi ilaan kiuŋagaa, Sumik Iḷisaurrii?
\v 41 Iñuk akiiḷaqtuqtitchiri malġugnik akiiḷaqtuqtiqaŋaruq, igḷuata akii­ḷaŋagaa 500 taalamik, aasii igḷuata 50 taalamik.
\v 42 Akiḷiiyumiñaiñmaŋnik, ilaan suliqutigiŋaiŋagik akiiḷaŋik. Tavra nalliakta piviuttaġiłhaaġniaqpauŋ?
\v 43 Simon kiuŋagaa, Isumaruŋa, taavruma suliqutigiŋaiqsauruam iñu­giałhaanik. Aasii Jesus uqallautiŋagaa, Kiggutin nalauttuq.
\v 44 Tavrani qiviaġutigillaan aġnaq Jesus uqallaŋaruq Simon-mun, Tau­tukpiuŋ una aġnaq? Isiqama igluŋnun, imiġmik aitchuŋitkiŋma isi­gaŋma iqaqqutiksraŋannik, aasii uuma iqaġiŋagai isigatka qulvimiñik suli saluaqtiqługich nutchamiñik.
\v 45 Paġlaŋaitkiŋma kunigḷuŋa isiqama, aasiiḷi uuma aġnam kunikka­luamiiŋagai isigatka.
\v 46 Ilivich uqsruġutiksriñŋaitkiŋma niaqqumnun piḷġusikaatun, aglaalli uuma aġnam tivraġiksaŋagai isigatka.
\v 47 Tavraasii uqallautigikpiñ, kamanaqtuaq piviuttaqqutaa iḷitchuqqu­tauruq iñugiaktuat piḷuutiŋi suliqutigiŋaiqsautilaaŋannik itqaumayu­miñaiqł̣ugich. Iñuk isumaruaq piḷuutiqapiaŋiññasugaluni suliqutigiŋai­gaksranik piviuttaqsripiaġniaŋitchuq.
\v 48 Tavraasii Jesus uqallautiŋagaa aġnaq, Piḷuutitin suliqutigiŋaiqsau­rut itqaumayumiñaiqł̣ugich.
\v 49 Tavrani tavra tamatkua niġiñiaqatauruat piqatigivlugu Jesus uqar­raqsiŋarut inmiŋnun, Uvvauna kiña suliqutigiŋaiqsiḷḷaniqpa piḷuuti­nik?
\v 50 Tavra ilaa uqallaŋaruq aġnamun, Ukpiġurvich annautigaatin. Aullaġiñ tutqiksiḷutin.
\c 8
\s1 Aġnat Malikkaat Jesus
\p
\v 1 Taavruma aquuraŋagun Jesus kukiḷuŋaruq iniqpaktigun nunaaqqiuratigullu, alġaqsruivḷuni tusaayugaaġiksuanik God-im atanniqsimmataagun iñuŋnun. Suli qulit malġuk kukiḷuqatigiŋagaat.
\v 2 Suli iḷaŋisa aġnat kukiḷuqatigiŋammigaat iłuaqsirauŋaruat ilitqusiq­ł̣uŋniñ suaŋairrutiniḷḷu. Iḷagiŋagaat Mary, tairauruaq Magdalene, ilit­qusiqł̣uiqsauŋaruaq tallimat malġugnik,\x + \xo 8.2-3 \xt Mt 27.55-56; Mk 15.40-41; Lk 23.49.\x*
\v 3 Joanna-lu, nuliaŋa Chuzam, Herod-gum suġautchiqiriŋata, Susanna-lu, iñugiaktuallu allat aġnat ikayuiruat Jesus-mik iḷitchitquraŋiñiglu ilaisa pimiŋniñ.
\s1 Uuktuun Nautchiaksriqirikun
\r (Matthew 13.1-9; Mark 4.1-9)
\p
\v 4 Tavra iñugiapiaġataqtuat iñuich katinmata atautchimun suli iñuich sumiḷḷiqaa nunaaqqiñiñ ullautimmata inmiñun, Jesus uqaŋaruq uuktuusiqł̣uni.
\p
\v 5 Nunaliqiri aullaŋaruq kanġaqsruiyaqtuqłuni nautchiaksranik palauvaksraġuġniaqtuanik. Kanġaqsruimman nautchiaqaġviŋmun, ila­ŋich kataŋarut apqutinun, aasii iñuich tunmalugiŋagaich, tiŋmiaġ­ruiḷḷu qaivḷutiŋ niġiŋagaich.
\v 6 Aasii iḷaŋich nautchiaksrat kataŋammiut uyaġauruanun nunamun, aasii naummata panaqłuŋagai, qanuq nuna paliumavluni.
\v 7 Aasii iḷaŋich nautchiaksrat kataŋarut kakiḷḷaġnaqtuat nauruat akunġannun, aasii kakiḷḷaġnaqtuat nauqasiqł̣ugich nautchiaksrat nagguvik­sraiñŋagaich.
\v 8 Aasii iḷaŋich kataŋammiut nunagiksuamun aasii nauvlutiŋ palauvak­srat, naurivḷutiŋ tallimakipiatun atautchimiñ. Taamna uqausiġillaan nipatusivḷuni uqallaŋaruq, Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġni­siŋa.
\s1 Sivuniŋat Uuktuutit
\r (Matthew 13.10-17; Mark 4.10-12)
\p
\v 9 Tavra iḷitchitqurami apiġimmanni qanuq taamna uuktuun sivuni­qaġmagaan,
\v 10 Jesus kiuŋagai, God-im kaŋiqsipkaŋagaa ilivsiññun kaŋiqsiñaiñŋa­ruaq sivuani atanniqsimmatini iñuŋnun, aglaalli allat iñuich tusaqsra­ġigaat uuktuutitigun, qiñiġaluaqłutiŋ iḷisaqsriḷaitquvlugich, suli naa­laġnigaluaqłutiŋ, kaŋiqsiḷaitquvlugich.\x + \xo 8.10 \xt Is 6.9-10.\x*
\s1 Jesus Sivunniuġaa Uuktuun Nunaliqirikun Nautchirriiruakun
\r (Matthew 13.18-23; Mark 4.13-20)
\p
\v 11 Uuktuun inna sivuniqaqtuq. Nautchiaksrat palauvaksraġuġniaq­tuat God-im uqaluatun ittut.
\v 12 Nautchiaksrat iḷaŋich kataŋmatun apqutinun, tainnatuttauq iñuich iḷaŋich tusaaruat uqaluanik God-im siqquqsimmiraqtut. Tuunġaum qaivḷuni, piiguipkaġai tusaakkaŋannik, ukpiġlutiŋ annaurrautquŋił̣ł̣u­gich.
\v 13 Allalli iñuich ittut nautchiaksratun kataktuatun uyaġauruamun nunamun. Tusaapqauraqamirruŋ uqaluk, quyyatigivlugu akuqtuġaat. Aglaan akuqtuaġiŋiññiġaat uqaluk naamasiḷugu tuniqsimmatiksraqtiŋ, nautchiaksratun maŋŋuqavigruaŋitchuatun iłłutiŋ. Ukpiliḷḷakkaluaqłu­tiŋ uuktuaġusiat qaimmata nikatchaktut aasii qapiqłutiŋ.
\v 14 Allalli iñuich ittut nautchiaksratun kataktuatun akunġannun kakiḷ­ḷaġnat nauruat. Tamatkua iñuich tusaagaluaqtuat uqaluŋmik, uŋiarri­sit mattumuuna iñuuniaġnikun, piviuttaqsriñġuvlu suġaliġnik, aliasu­ŋisaaġutiniglu nagguviksraiġaat uqaluk, aasii iliŋisa iñuusiŋich allaŋ­ŋuqtauŋił̣ł̣utiŋ.
\v 15 Aasiiḷi allat iñuich ittut nautchiaksratun kataktuatun nunagiksua­mun. Iliŋisa tusaagaat uqaluk akuqtupiaġataqługu kamagivlugulu, aasii iñuusiŋich allaŋŋuqtauvlutiŋ.
\s1 Qulliq Ataani Utkusium
\r (Mark 4.21-25)
\p
\v 16 Iñuum kialiqaa ikitanikkamiuŋ naniq matulaitkaa utkusiŋmik, naaggaunnii iḷiḷaitkaa ataannun siñigviich, aglaan iḷisuugaa naniqaġ­viŋmun, tamatkua isiqtuat tautuquvlugich qaummaġmik.\x + \xo 8.16 \xt Mt 5.15; Lk 11.33.\x*
\v 17 Sunapayaaq matutuqtuaq paŋmapak sivunniqsauŋaruq salapqiġu­maaqługu taimanigu, suli sunapayaaq iḷisimapkaqtauŋitchuaq paŋma­pak sivunniqsauŋaruq iḷitchuġipkaqtauyumaaqługu iñupayaanun tai­manigu.\x + \xo 8.17 \xt Mt 10.26; Lk 12.2.\x*
\p
\v 18 Naalaġnimmaġiksaaqsiuŋ tusaakkaqsi. Qanuq iñuk naalaġniḷ­ḷuataqtuaq kaŋiqsipkavsaaqtitauniaqtuq, aasiiḷi iñuk naalaġniḷḷuata­laitchuaq tammaiñiaqtuq kaŋiqsił̣auraġasugigaluakkaġmiñik.\x + \xo 8.18 \xt Mt 25.29; Lk 19.26.\x*
\s1 Jesus Aakaŋalu Aniqatiiŋiḷu
\r (Matthew 12.46-50; Mark 3.31-35)
\p
\v 19 Tavrani Jesus aakaŋallu aniqatiiŋisalu ullaŋagaat, aglaan tiki­ḷaiñŋagaat iñugiakpaił̣ł̣uni.
\v 20 Tavra iñuum uqallautiŋagaa, Aakavich aniqatiiviḷḷu qaŋma siḷami tautugukkaatin.
\v 21 Tavra Jesus uqallautiŋagai iluqaisa, Tamatkua tusaaruat uqaluanik God-im kamagivlugulu aakaptun aniqatiiptullu ittut.
\s1 Jesus Quunniġuqtitkaa Imaq
\r (Matthew 8.23-27; Mark 4.35-41)
\p
\v 22 Uvlut iḷaŋanni Jesus ikiŋaruq umiaqpauramun piqatigivlugich iḷitchitqurani, aasii uqallautivlugich, Ikaaqta aŋmuŋatchianun tatchim. Tavra ayaksaaŋarut.
\v 23 Tavra tiŋinnaaġniallaġmiŋ Jesus siquŋaruq. Tavra anuqqaŋaruq tasiq, aasii iksruġaliqł̣ugu imiġmik umiaqpauraŋat, navianniuliŋarut.
\v 24 Tavra iḷitchitqurat ullakługu Jesus itiqsaŋagaat uqaqłutiŋ, Iḷisaurrii, Iḷisaurrii, kiviaqsirugut. Tavra itiŋaruq aasii suakługu anuġi ulivrigaq­tuallu qaiḷḷiġich, aasii anuġaiŋaruq quunniġuqłuniḷu.
\v 25 Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Ukpiġutaipiaqtusiimña. Tavra taluqsratchaŋarut, suli kamanniuqłutiŋ uqaurrutiŋarut avanmun, Uvvauna kiuva? Anuġivlu immavlu kamagillaniġaak.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Iñuk Iñugiaktuanik Ilitqusiqł̣ulik
\r (Matthew 8.28-34; Mark 5.1-20)
\p
\v 26 Tavrani tikiñŋarut nunaŋannun Gerasenes, akianiittuamun Galilee-m.
\v 27 Tavra Jesus niummiuġlu nunamun, iñuum ilitqusiqł̣uqaqtuam paa­ŋagaa iniqpaŋmiitchuuŋaruam. Sivisuruamik annuġaiḷaġniqsuq, suli iñuuniaqtuaguŋił̣ł̣uni iglumi, aglaan akunġanni iḷuvviviich.
\v 28 Tautukkamiuŋ Jesus, ilaa nipaalaŋaruq aasii punŋaruq sivuġaanun, uqallakłuni nipatutilaamisun, Jesus, Iġñiŋa sapiġñaġniqsrauruam God-im, suniaqpiŋa? Apiġipiaġikpiñ, tatavsaġnaŋa.
\v 29 Qanuq Jesus anitquaniŋagaa ilitqusiqł̣uk ilaaniñ. Iñugiaktuani ilit­qusiqł̣uum piyugaġniġaa. Tigutaaqtaugaluaġaqtuq argaŋiḷu isigaŋiḷu qiḷiqsruqługich kalimñanik kiktuġaġuuniġai, aasii ilitqusiqł̣uum nunag­luktuamuktitaqługu.
\v 30 Jesus tavrani apiġiŋagaa, Kiña atqiñ. Aasii ilaan kiuŋagaa, Uvaŋa atiġa Legion. Qanuq iñugiaktuat ilitqusiqł̣uich isiġmiuvigiŋagaat.
\v 31 Tavra ilitqusiqł̣uich apiġipiaŋagaat Jesus tilitquŋił̣ł̣utiŋ nagliksaaġ­viŋmun.
\p
\v 32 Tavra tavrani iñugiaktuat tuttuqłuich niġiñiaŋarut maniñġani qimialuum. Tavra ilitqusiqł̣uich apiġipiaŋagaat Jesus isiqtitquvlutiŋ tuttuqłuŋnun. Tainnaasii pipkaŋagai.
\v 33 Tavra ilitqusiqł̣uich aniŋarut iñuŋmiñ aasii isiġvigivlugich tuttuq­łuich. Tavraasii tuttuqłuich arviksuŋarut qutaitchuakun ikpikun tatchi­mun, aasii ipivlutiŋ.
\p
\v 34 Tavra qaunaksriruat tuttuqługnik tautukkamirruŋ taamna piruaq, pigruŋarut, aasii quliaqtuaġiaqsivḷugu iniqpaŋmi nunaaqqi­ñiḷu.
\v 35 Tavrani iñuich aullaaŋarut tautugiaqsaqłutiŋ suna pisilaaŋanik. Ullakamirruŋ Jesus, tautuŋagaat iñuk ilitqusiqł̣uich anniviat, aquppi­ruaq sivuġaani Jesus, annuġaaqaqłuni suli qaurimmaaġikł̣uni. Aasii iñuich iqsitchaŋarut.
\v 36 Aasii iñuich tautuktuat taavrumiŋa quliaqtuaġutiŋagaich allat iñuich qanuq taamna ilitqusiqł̣uqaŋaruaq iłuaqsirautilaaŋanik.
\v 37 Tavrani iluqaġmiŋ iñuich avataanni nunaaqqiŋisa Gerasenes apiġi­ŋagaat Jesus aullaquvlugu, qanuq iliŋich iqsitchakpaŋarut. Tavraasii ilaa ikiŋaruq umiaqpauramun aasii aullaqłutiŋ.
\v 38 Iñuum taavruma ilitqusiqł̣uiqsauŋaruam qasiḷiŋagaluaġaa maliguk­ługu, aasii Jesus aitqugiññaŋagaa uqallautivlugu,
\v 39 Utiġiñ aimaaġviŋñun, aasii quliaqtuaġlutin qanutun God-mun ika­yuŋatilaaġnik. Tavra ilaa aullaŋaruq, quliaqtuaġivlugu iluqaani iniq­paŋmi qanutun Jesus-mun ikayuŋatilaani.
\s1 Jairus Pania, Aġnaġlu Aksiuktuaq Jesus Annuġaaŋanik
\r (Matthew 9.18-26; Mark 5.21-43)
\p
\v 40 Tavra Jesus utiġman taaguŋatchianun tatchim, iñusalaich paġla­ŋagaat, qanuq iluqaġmiŋ utaqqiuŋagaat.
\v 41 Tavra tavrani iñuk qaiŋaruq atiqaqtuaq Jairus-mik, umialiŋnauruaq aŋaayyuviŋmun, aasii pułłuni Jesus sivuġaanun, apiġipiaŋagaa iglumi­ñuquvlugu.
\v 42 Panisualuqaġniqsuaq, qulit malġugnik ukiuliŋmik, tuquaqsiruamik. Tavra Jesus aullaŋaruq aasii igliqtillugu, iñuich tatiŋarut avataanun.
\p
\v 43 Tavra aġnaq suniġluqaqtuaq auŋmik qulit malġugni ukiuni iłuaqsiḷaiññikkaŋat taaktit,
\v 44 tunuŋiutiŋaruq ilaanun iñusalaŋni, aasii aksiukługu siñiġutaa annu­ġaaŋan, aasii aunaaqsruŋaiqł̣uni tavrauvvaa.
\v 45 Tavra Jesus apiqsriŋaruq, Kia aksiukpaŋa? Tavra iluqaġmiŋ piiḷaaġ­mata, Peter uqallaŋaruq, Iḷisaurrii, iñusalaich uvva avanŋagaatin suli tatimmiraġaatin.
\v 46 Tavra Jesus uqallalgitchuq, Iñuum imma aksiŋagaaŋa qanuq iḷisi­magiga suaŋŋan aullaqtuaq uvamniñ.
\v 47 Tavrali aġnaq iḷitchuġikami ilaa iriqsimayumiñaisilaamiñik, qaiŋa­ruq uullaġruaqtun, aasii pułłuni sivuġaanun Jesus. Takkuanni iñupa­yaat quliaqtuaŋaruq suvluni aksiuktilaaŋanik, quliaqtuaqłuniḷu qanuq iłuaqsirautilaamiñik tavrauvvaa.
\v 48 Tavra ilaan uqallautiŋagaa, Aġnaaq, ukpiġurvich iłuaqsipkaġaatin. Aullaġiñ tutqiksiḷutin.
\p
\v 49 Jesus uqaġataviksillugusuli, kivgaŋa umialiŋnam igluaniñ qaiŋa­ruq aasii uqallakłuni, Paniiñ tuquruq. Iḷaksianagu Iḷisaurri.
\v 50 Tavra Jesus tusaavlugu taamna uqallautiŋagaa Jairus, Ipiqtusug­nak. Ukpiqsiññaġiñ iłuaqsiñiaqtuq.
\v 51 Tavra tikiññamiuŋ iglu, isiqasiqsinŋaitchuq iñuŋmun, aglaan Peter-lu John-lu James-lu, aapaŋalu aakaŋalu miqłiqtum.
\v 52 Tavra iluqaġmiŋ iñuich qiaqpaŋarut, aasii Jesus uqallaŋaruq, qia­ŋaiġitchi. Miqłiqtuq tuquŋaitchuq, siñiksiññaqtuq.
\v 53 Tavra ilaisa iglautigiŋagaat, iḷisimavlutiŋ miqłiqtum tuquŋatilaaŋa­nik.
\v 54 Tavra Jesus tiguvlugu argaŋigun ilaa uqallaŋaruq, Miqłiqtuuq, makittin.
\v 55 Tavra miqłiqtuq iñuusatqiŋaruq, aasii makinŋaruq tavrauvvaa. Jesus piraksriŋagai sumik niġipkaquvlugu.
\v 56 Tavra ilaan aŋayuqaak aliuŋaruk, aasii Jesus piraksriŋagik uqaqu­ŋił̣ł̣ugik kimulliqaa taavrumiŋa piruamik.
\c 9
\s1 Jesus Tiligai Qulit Malġuk Iḷitchitqurat
\r (Matthew 10.5-15; Mark 6.7-13)
\p
\v 1 Tavra Jesus qaitquŋagai qulit malġuk iḷitchitqurani atautchimun, aasii aitchuqługich ataniġnaqunmik, suaŋŋasiqł̣ugich payariyumi­ñaqsivḷugich iluqaisa ilitqusiqł̣uich, suli iłuaqsiyumiñaqsivḷugich naŋir­rutiqaqtuat.
\v 2 Aasii ilaan tiliŋagai alġaqsruitquvlugich God-im atanniqsimmataanik iñuŋnun, suli iłuaqsiritquvlugich naŋittuanik.
\v 3 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Saagaġnasi supayaamik iglauniksravsiñ­ñun, ayauppiagiḷḷusi, puukataiḷḷusiḷu, taquagiḷaaġlusiḷu, maniiḷaaġlu­siḷu, suli malġugnik qaliġuuraqaġnasi.\x + \xo 9.3-5 \xt Lk 10.4-11.\x*
\v 4 Suli kisumulliqaa iglumun tukkuliqpasi, tavraniitchumausi, aullaġ­nivsiññunaglaan.
\v 5 Suli sumipayaaq tukkuliŋitpasi, aullaġuvsi taavrumaŋŋa nunaaqqi­miñ, ivsuktuġumagiksi avyuq isigavsiññiñ kiliksaġlugich killuliqitilaa­ŋannik.\x + \xo 9.5 \xt Ac 13.51.\x*
\v 6 Tavra iḷitchitqurat aullaŋarut aasii iglauvlutiŋ nunaaqqisigun, alġaqsruivḷutiŋ tusaayugaaġiksuamik, iłuaqsirivḷutiglu naŋittuanik sumiḷi­qaa.
\s1 Herod Alapittuq
\r (Matthew 14.1-12; Mark 6.14-29)
\p
\v 7 Tavra Herod Atanaurauruaq Galilee-mi, tusaakami iluqaiññik savaaguruanik, ilaa alapinŋaruq, pisigivlugu iñuich iḷaŋisa uqautigik­kaŋat John Paptaiqsi aŋipkaqtaunivḷugu tuqqunmiñ,\x + \xo 9.7-8 \xt Mt 16.14; Mk 8.28; Lk 9.19.\x*
\v 8 iḷaŋisali Elijah niptaġnivḷugu, aasii allattauq uqaqłutiŋ iḷaŋat taipkua uqaqtiŋisa God-im aŋiñivḷugu.
\v 9 Herod uqallaŋaruq, John niaquiŋagiga, aasiuvva kiuva taimña iñuk tusaqsraġikkaġa uqautigikkaŋat? Tavra ilaan kasuġumaŋagaluaġaa Jesus.
\s1 Jesus Niġipkaġai 5,000 Iñuich
\r (Matthew 14.13-21; Mark 6.30-44; John 6.1-14)
\p
\v 10 Tavra tilirauŋaruat iḷitchitqurat utiqamiŋ, quliaqtuaġutiŋagaat Jesus savaamikkun. Tavra ilaan piqasiutiŋagai aasii aullautivlugich iñuił̣aamun qaniŋanun nunaaqqim Bethsaida-m.
\v 11 Iñusalaich iḷitchuġikamirruŋ Jesus maliŋagaat. Aasiivsauq ilaan paġ­laŋagai suli uqautivlugich God-im atanniqsimmataanik iñuŋnun, iłuaqsivḷugiḷḷu tamatkua iłuaqsiraksrauruat.
\p
\v 12 Tavra siqiñiq nipiaqsimman, qulit malġuk iḷitchitqurat ullakługu uqallautiŋagaat Jesus, Aullaqtitkich iñusalaich, aullaqulugich nunaaq­qiñun sumulliqaa, siñiktaġviksranun taquaksraġviksranullu. Qanu­quvva maaniittugut iñuił̣aami.
\v 13 Tavra Jesus kiuŋagai, Ilivsi niqiksritchigik. Iliŋich uqallaŋarut, Tal­limatualuŋnik punniġutiqaqtugut malġugniglu iqalluŋnik. Aullaġluta tauqsiġiaŋisuaġupta niqiksraŋiññik ukua iluqaġmiŋ iñuich naamayu­miñaitchugut.
\v 14 Iñugiaktilaaqaqpalliŋarut 5,000-tun aŋutit. Tavra ilaan uqallautiŋa­gai iḷitchitqurani, Aquvititchigik iñuich malġukipiaq quligullaalugich atautchiich.
\v 15 Tavra aquvitinŋagaich iluqaisa.
\v 16 Tavra tiguvlugich tallimat punniġich malġuglu iqalluk, Jesus qivia­ŋaruq qiḷaŋmun, aasii quyyavigivlugu God. Aasii avguqqaaqługich aitchuutigivlugich iḷitchitquranun niqłiqsuutigitquvlugich iñusalaŋnun.
\v 17 Tavra iluqaġmiŋ iñuich niġiŋarut niqinŋuqłutiŋ. Aasii iḷitchitqurat katinŋagaich iḷakut, qulit malġugnun aguummaŋnun.
\s1 Peter-m Uqallautaa Jesus Kiutilaaŋanik
\r (Matthew 16.13-19; Mark 8.27-29)
\p
\v 18 Tavra uvlut iḷaŋanni Jesus kisimi aŋaayyuŋaruq iḷitchitqurat saniġaanni. Aasii aŋaayyuaniŋman, iḷitchitquraŋisa ullaŋagaat, aasii ilaan apiġiŋagai, Iñuich kiunisuuvanŋa?
\v 19 Tavra ilaisa kiuŋagaat, John-gunisuugaatin Paptaiqsi, aglaan allat uqaġuummiut Elijah-univḷutin, suli allat uqaqłutiŋ iḷaŋat taipkua uqaqtiŋisa God-im aŋiñivḷugu.\x + \xo 9.19 \xt Mt 14.1-2; Mk 6.14-15; Lk 9.7-8.\x*
\v 20 Tavrali Jesus apiġiŋagai, Ilivsiḷimi kiunivisiŋa? Peter-m kiuŋagaa, Ilivich God-im Tiliraŋa, Christ-guruaq.\x + \xo 9.20 \xt Jn 6.68-69.\x*
\s1 Jesus Uqautigigaa Nagliksaaġniksrani Tuquniksraniḷu
\r (Matthew 16.20-28; Mark 8.30-9.1)
\p
\v 21 Tavra Jesus piraksriŋagai iḷitchitqurani quliaqtuaquŋipiallakłu­gich taavrumiŋa kimulliqaa.
\v 22 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Iġñiŋa iñuum nagliksaaqtuksrauruq atqunaq, suli umialiŋnallu aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu iḷisaurriḷḷu pitquranik pisuŋiññiaġaat suli tuqutauluni. Aasii aŋipkaqtauniaqtuq uvluk piŋa­yuaŋni.
\p
\v 23 Kialiqaa maligukkumiŋa, piruksrauŋitchuq ilaan pisukkamiñik, iqsriutilugu aŋarraurani, itqanaitchuksrauruq tuqutautigiyumiñaġlu­ŋa-unnii.\x + \xo 9.23 \xt Mt 10.38; Lk 14.27; Jn 12.24.\x*
\v 24 Qanuq iñuk iñuullatuvaił̣aktuaq tammaiñiaqtuq iñuggunmiñik, aglaalli iñuk sullatuaġumiḷu atiruaq tuqqutiyumiñaġluŋa-unnii, tam­maiyumiñaipiaġaa iñuggutini.\x + \xo 9.24 \xt Mt 10.39; Lk 17.33; Jn 12.25.\x*
\v 25 Iñuk suġallakkaluaġumi supayauranik nunamiittuanik aasii tam­mautigilugich, ilaa suuramik-unnii anniqsuġumiñaitchuq inmiñik. Simmiutigimmatun iñuggutini pigaa.
\v 26 Qanuġviitchuq, iñuum kanŋugikpaŋa iḷisaurrutitkalu iñuŋnun, uva­ŋaptauq Iġñiŋan iñuum kanŋuginiaġmigiga qaiguma qaumanġani Aapama piqatigilugich piḷuutaitchuat isaġulgich.
\v 27 Uqallautigivsi iḷumun. Iñuqaqtuq iḷaŋiññik uvani makitaruanik, tuquŋaiñŋaġmiŋ tautugniaqtuanik God-im atanniqsimmataanik iñuŋ­nun.
\s1 Jesus Qiññaŋa Allaŋŋuqtauruq
\r (Matthew 17.1-8; Mark 9.2-8)
\p
\v 28 Tavra tallimat piŋasut uvlut pianikpalliġmata aquatigun taapkua uqaluuruat, Jesus piqasiutiŋagai Peter-lu John-lu James-lu, aasii mayuqłutiŋ iġġimun aŋaayyuyaqtuqłutiŋ.\x + \xo 9.28-35 \xt 2 P 1.17-18.\x*
\v 29 Tavra ilaa aŋaayyupkaqtillugu, kiiñaŋa allaŋŋuŋaruq, suli annu­ġaaŋi qivliatitaliqł̣utiŋ qatiġruaqtun.
\v 30 Tavrasuli malġuk iññuk uqaqatigirraqsiŋagaak Moses-lu Elijah-vlu.
\v 31 Niptaŋaruk qaumaniqaqłutiŋ, aasii uqautigiaqsivḷugu tuqutaunik­sraŋa nalautinniakkaŋa Jerusalem-mi.
\v 32 Tavra Peter-lu iḷagikkaŋniḷu siñiŋarut. Itiqłutiŋ tautuŋagaat Jesus qaumanġa taapkuaglu iññuk malġuk makitaruak saniġaani.
\v 33 Tavra iññuk aullaqsaġmagnik ilaaniñ, Peter uqallaŋaruq Jesus-mun, Iḷisaurrii, iłuaqtuq uvaniinnapta. Piŋasunik tupiqta, atautchimik iliŋnun, atautchimik Moses-mun, suli atautchimik Elijah-mun. Iḷisima­ŋitchuq sumik uqaqtilaamiñik.
\v 34 Uqaqtillugu Peter taavrumiŋa, nuvuya qaiŋaruq aasii qulaŋiqł̣u­gich. Tavra iqsitchaŋarut nuvuyamun maġġutisaġniallaġmik.
\v 35 Tavra nivliŋaruq nuvuyamiñ uqallakłuni, Uvva Iġñiġa, uvaŋa Pik­sraqtaaġa. Naalaġnisiuŋ.\x + \xo 9.35 \xt Is 42.1; Mt 3.17; 12.18; Mk 1.11; Lk 3.22.\x*
\v 36 Tavra nipi uqallaaniŋman, Jesus kisiŋŋuqtauŋaruq. Taipkunani uvluni iliŋich quliaqtuaqsaiḷiŋarut kisupayaamun supayaamik tautuk­kaġmiŋnik.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Nukatpiaġruk Ilitqusiqł̣ulik
\r (Matthew 17.14-18; Mark 9.14-27)
\p
\v 37 Tavra uvlaakumman, atqaaniŋmata iġġimiñ, iñusalaich ullaŋa­gaat Jesus.
\v 38 Tavra iñuk akunġanniñ iñusalaich saqłaŋaruq, Iḷisaurrii, qiññuvigi­piallakkikpiñ iłuaqsitquvlugu iġñiġa, qanuq iġñitualugigiga.
\v 39 Ilitqusiqł̣uum aŋalattaġiaqsiraġigaa, aasii tavraŋŋatchiaq nipaallak­łuni, qiiqsruaqsiraqtuq innuġrualiqiliġataqłuni, suli iqł̣ataġivlugu. Ilit­qusiqł̣uum qimaummipialaitkaa.
\v 40 Qiññuaġvigiŋagaluaġitka iḷitchitquratin anitquvlugu ilitqusiqł̣uk, aasii anilaiñŋagaat.
\v 41 Jesus uqallaŋaruq. Qanutun ukpiġutaisigirusi killukuaqtigirusiḷu. Qanutun sivisutigiruamik nayuġniaqpisi igḷutuġlusiḷu? Qaġġitchuuŋ iġñiġiñ uvuŋa.
\v 42 Qaisaġniaqtillugu, ilitqusiqł̣uum iqł̣ataġiŋagaa nukatpiaġruk qiiq­sruqtiłługulu. Tavra Jesus suaŋagaa ilitqusiqł̣uk. Aasii iłuaqsikamiuŋ nukatpiaġruk, qaitqikł̣ugu aapaŋanun.
\v 43 Tavra iluqaġmiŋ iñuich kamatchaŋarut God-im suaŋŋatiqpaŋanik.
\s1 Jesus Uqautigivsaaġaa Tuqqutini
\r (Matthew 17.22-23; Mark 9.30-32)
\p Tavrali iñuich iluqaġmiŋ kamasualapkaqługich supayaatigun pirai­gun, Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani,
\v 44 ukua uqaluich piiguġnagich uqautigikkatka ilivsiññun, qanuq Iġñiŋa Iñuum aitchuutauniaqtuq iñuŋnun tuqutqulugu.
\v 45 Iliŋisa kaŋiqsiŋaitkaat taamna uqallaun, suli kaŋiqsipkaqtitauŋait­chuq iliŋiññuñ, puttuqsriyumiñaiqł̣ugich taavrumiŋa, suli iliŋisa apiġi­sausiiñŋagaat taavrumuuna uqallautaagun.
\s1 Kiña Kamanaġniqsrauva
\r (Matthew 18.1-5; Mark 9.33-37)
\p
\v 46 Tavra uqavaarraqsiŋarut iḷitchitqurat nalliqsiŋ kamanałhaaġ­niaqtilaaŋagun.\x + \xo 9.46 \xt Lk 22.24.\x*
\v 47 Tavra Jesus puttuqsrikamiuŋ isumaŋat kamanaġumaruaq, ilaan tiguŋagaa miqłiqtuq aasii saniqqamiñun inillakługu.
\v 48 Aasii uqallautiŋagai, Kialiqaa paġlakpagu piaqłuktaŋiḷḷugu una miqłiqtuq uvaŋa pisigiluŋa, paġlagaaŋa uvaŋa. Aasiisuli kialiqaa paġ­lagumiŋa paġlammigaa tiliriga. Iñuk kamasaaŋiññiqsrauruaq iluqavsiññiñ kamanaġniqsrauruq.\x + \xo 9.48 \xt Mt 10.40; Lk 10.16; Jn 13.20.\x*
\s1 Akiḷḷiḷiqsuutiŋitchuaq Ilivsiññun Iḷagigiksi
\r (Mark 9.38-40)
\p
\v 49 John uqallaŋaruq, Iḷisaurrii, tautuŋarugut iñuŋmik anittairua­mik ilitqusiqł̣uŋnik atuqługu atqiñ, aasii iñiqtikkaqput qanuq piqatigi­ŋitkaatigut.
\v 50 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Iñiqtiġnagu, qanuq akiḷḷiḷiqsuiŋitchuaq ilivsiññik iḷagigiksi.
\s1 Samaria-ġmiut Tukkuliŋitkaat Jesus
\p
\v 51 Tavra qallimman Jesus qiḷaŋmugviksrani, qapiŋaipiaŋaruq aulla­ġukłuni Jerusalem-mun. Aasii tilisiŋaruq kivganik sivumiñi.
\v 52 Taapkua aullaŋarut aasii tikił̣ł̣utiŋ nunaaqqiannun Samaria-ġmiut, itqanaiyautisukługu Jesus.
\v 53 Tavra iñuich tukkuliŋaitkaat Jesus, qanuq iḷitchuġivlutiŋ Jerusalem-muksaqtilaaŋanik.
\v 54 Tavra James-lu John-lu iḷitchitqurak iḷitchuġikamitku taamna, uqallaŋaruk, Ataniiq, qiññuaquvisiguk igniġmik qiḷaŋmiñ aasii ikip­kaġlugich Elijah-m piraŋatun.\x + \xo 9.54 \xt 2 K 1.9-16.\x*
\v 55 Tavra Jesus qiviaqługik suaŋagik uqallautivlugik, [kaŋiqsiŋaitchu­tik qanuq piḷġusiksramik,
\v 56 qanuq Iġñiŋa iñuum qaiŋaitchuq suksraunġiġiaġlugich iñuich aglaan annautiyaqtuqługich.] Aasii iliŋich iglauŋarut allamun nunaaq­qimun.
\s1 Siġḷiġnaqtuq Iḷitchitqurauniq Jesus-mun
\r (Matthew 8.19-22)
\p
\v 57 Tavra iglaupkaqtillugich, iñuum uqallautiŋagaa, Maliġuaġnia­ġikpiñ sumulliqaa aullaġuvich.
\v 58 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Pisukkaat sisiqaqtut, suli tiŋmiat uglu­qaqtut, aglaan Iġñiŋa iñuum aimaaġviitchuq pimaaqtuġumiñakkami­ñik.
\v 59 Allamulli Jesus uqallaŋammiuq, Maliŋŋa. Aasii iñuum kiuŋagaa, Ataniiq, iḷuviġiallaktiqqaaġlagu aapaga.
\v 60 Tavra Jesus kiuŋagaa, Tamatkua tuquŋaruatun ittuat iḷuvviuġlich tuquŋaruanik. Aglaalli ilivich, aullaġlutin quliaqtuaġiyaqtuġuŋ God-im atanniqsimmataa iñuŋnun.
\v 61 Allasuli iñuk uqallaŋaruq, Ataniiq uvaŋa maliġuaġniaġikpiñ, aglaan takuruġuiqsuaġiallaglagich iglumniittuat.\x + \xo 9.61 \xt 1 K 19.20.\x*
\v 62 Jesus uqallautiŋagaa, kiñaliqaa saqutittuaq savaamiñ uvaŋa sivun­niutigikkamniñ ilaanun, nalliummatiŋitchuq atanniqsimapkaġumiñaġ­luni God-mun.
\c 10
\s1 Jesus Tiligai 70 Iḷitchitqurat
\p
\v 1 Taavruma aquagun Ataniq piksraŋaruq 70 allanik iḷitchitqura­nik, aasii aullaqtiłługich sivumiñi malġuullaavlugich, nunaaqqi­payaanun ilaan ullakkumakkamiñun.
\v 2 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Iñusalaich utaqqirut tusaayumavlutiŋ tusaayugaaġiksuanik, palauvaksratun nauganiktuatun kipisałhiñaa­ġuqługich, aglaan savaktit iñukitchut. Tavraasii qiññuaqtuġitchi Atanġannun savaktit tilisivsaaqulugu savaktiksravsaamiñik.\x + \xo 10.2 \xt Mt 9.37-38.\x*
\v 3 Aullaġitchi. Uvva, tiligivsi imnaiyaatun akunġannun amaqqut.\x + \xo 10.3 \xt Mt 10.16.\x*
\v 4 Saagaġnasi maniqaġviŋñik, puukataniglu, aluġutiniglu, suli paġlan­nigḷusi iñaviqqutchiġñasi apqunmi.\x + \xo 10.4-11 \xt Mt 10.7-14; Mk 6.8-11; Lk 9.3-5.\x*
\v 5 Kisupayaaq iglu isiġvigiguvsiuŋ, uqallaqqaaġitchi inna, Tutqiutiqa­ġitchi.
\v 6 Tavraasii tutqiḷḷaturuaq iñuk tavraniitpan, tutqiun inniaqtuq. Aasii tutqiutiqallaturuamik iñuitpan, tutqiun inniaŋitchuq tavrani.
\v 7 Nayuutiyumausi taavrumani iglumi, niġiḷusi sunik niqiksritpasi imiġlusiḷu, qanuq savakti nalliummatiruq akiḷiusiaksramiñun. Nuktaġnasi iglumiñ iglunun.\x + \xo 10.7 \xt 1 Co 9.14; 1 Ti 5.18.\x*
\v 8 Qakugupayaaq tikitkuvsi nunaaqqiñun aasii paġlakpasi, niġiyumausi sunik niqłiqsuqpasi.
\v 9 Iłuaqsiḷugich naŋittuat taavrumani nunaaqqimi, suli uqallautilugich, God-im atanniqsimmataata qallipiaġataġaasi.
\v 10 Aglaan qakugupayaaq tikitkuvsi nunaaqqimun aasii paġlaŋitpasi, aullaġumausi apqutiŋiññun aasii uqallaglusi,\x + \xo 10.10-11 \xt Ac 13.51.\x*
\v 11 Avyuŋaunnii nunaaqqiunivsi niviruaq isigaptiŋnun, uvagut tilakti­ġikput akiḷḷiḷiutivlugu ilivsiññun. Aglaan una iḷisimasiuŋ, God-im atanniqsimmataata qallipiaġataŋagaluaġaasi.
\v 12 Uqallautigivsi, uvluani isivġiġvium, God naglikkutiqałhaaġniaqtuq iñuŋiññun Sodom taavrumaŋŋa nunaaqqimiñ tukkuliiŋitchuamiñ ilivsiññik.\x + \xo 10.12 \xt Gn 19.24-28; Mt 10.15; 11.24.\x*
\s1 Ukpiŋitchuat Nunaaqqich Iḷaŋiññi
\r (Matthew 11.20-24)
\p
\v 13 Qanutun naglignaqtigirusi ilivsi, Chorazin-miut. Qanutun naglignaqtigimmiusi ilivsi Bethsaida-ġmiut. Qanuq aliuġnaqtuat savaat savaaguruat ilivsiññi savaaguŋakpata Tyre-miḷu Sidon-miḷu, taimaniuvvaa isumalitqikkumiñaŋagaluaqtut annuġaaġlutiŋ miitchuŋnik suli aquppiḷutiŋ aġrani.\x + \xo 10.13 \xt Is 23.1-18; Ez 26.1-28.26; Jl 3.4-8; Am 1.9-10; Zec 9.2-4.\x*
\v 14 Tavra uqallautigivsi, uvluani isivġiġvium isivġiusiaksraŋak Tyre-vlu Sidon-lu tunikił̣haaġniaqtuq ilivsi isivġiusiaksravsiññiñ.
\v 15 Aasii ilivsi Capernaum-miut, isumavisi tugliqsruutinasugalusi qiḷaŋ­mun kamanaunmi? Nunaaqqiqsi suksraunġiqsauniaqtuq. Qanuq aliuġ­naqtuat savaaguruat iliŋni savaaguŋakpata Sodom-mi, napanayaġa­luaqtuq uumuŋaaglaan uvlumun.\x + \xo 10.15 \xt Is 14.13-15.\x*
\v 16 Tavra Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, kialiqaa naalaġnigumisi naalaġnimmigaaŋa. Suli kialiqaa pisuŋitchuam ilivsiññik pisuŋiñmi­gaaŋa. Aasiisuli kialiqaa pisuŋiññamiŋa, pisuŋiñmigaa tiliriga.\x + \xo 10.16 \xt Mt 10.40; Mk 9.37; Lk 9.48; Jn 13.20.\x*
\s1 Utiqtut 70 Tilirauruat Iḷitchitqurat
\p
\v 17 Utiŋarut 70 iḷitchitqurat quviasuutiqpaqaqłutiŋ, uqaqłutiŋ, Ataniiq ilitqusiqł̣uich-unnii kamagigaatigut anittaqaptigik atqiñ atuqługu.
\v 18 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Tautuŋagiga Satan kataktuaq igniġuuq­patittuatun qiḷaŋmiñ.
\v 19 Uvva, suaŋŋasiŋagivsi tunmaġumiñaqsivḷusi nimiġianun igutchaq­paŋnullu kapputiliŋnun, suli payariyumiñaqsivḷugu iluqaan suaŋŋataa uumigirim, suli sum anniġumiñaitkaasi.\x + \xo 10.19 \xt Ps 91.13.\x*
\v 20 Aglaattauq quviatchakpautiginagu ilitqusiqł̣uich kamaksriñiŋat ilivsiññik, aglaan quviasukpagitchi atisi aglautiŋammata qiḷaŋmi.
\s1 Jesus Quviatchakpaktuq
\r (Matthew 11.25-27; 13.16-17)
\p
\v 21 Taavrumani ikarraġmi Ilitqusiġiksuam quviatchaktinniġaa Jesus, aasii uqallaktiłługu, Aapaaŋ, Atanġuruatiin qiḷaŋmun nunamullu, quyyavigigikpiñ tamatkua iriqsimaŋakapkich isumaturuaniñ kaŋiqsisi­qaqtuaniḷḷu, aasii satqummiqł̣ugich iñuŋnun ukpiġutiqaqtuanun miq­łiqtutun. Aaŋ, Aapaaŋ, taamna piŋagiñ ilivich pisuutigivlugu iviġau­magivlugulu.
\v 22 Aapama supayaat qaiñŋagai uvamnun, aasii kialiqaa iḷisimaŋitkaa Iġñiq aglaan kisimi Aapam. Kialiqaa suli iḷisimaaġiŋitkaa Aapa aglaan Iġñiġum kisimi, kiapayaaġlu Iġñiġum iḷitchuġipkakkaŋa Aapamik.\x + \xo 10.22 \xt a Jn 3.35. b Jn 10.15.\x*
\p
\v 23 Tavrani qiviaqługich iḷitchitqurani Jesus uqallautiŋagai iñui­ł̣aami, Quviasugitchi tautukavsi tautuavsiññik.
\v 24 Qanuq uqallautigivsi, iñugiaktuat uqaqtiŋisa God-im umialgiḷḷu kipiġniuŋagaluaqtut tautugukługich ilivsi tautukkasi, aasii tautuŋait­kaich, suli tusaayumavlugich sut tusaakkasi, aasii tusaaŋaitkaich.
\s1 Uuktuun Iñulluatakun Samaria-ġmiukun
\p
\v 25 Tavra pitquranik iḷisaurri makinŋaruq uuktuaqsaqługu, apiġivlugu Jesus, Iḷisaurrii, sumik piruksrauvik iñuuyumiñaqsisaġluŋa isuitchuamun?\x + \xo 10.25-28 \xt Mt 22.35-40; Mk 12.28-34.\x*
\v 26 Jesus kiuŋagaa, Qanuq God-im pitquraŋi iñuutqurivat? Sunik taiguaġuuvich taapkunani?
\v 27 Ilaan kiuŋagaa, Piviuttaġipiaqsaġiñ Ataniq God-igikkan, piviuttaġilugu iḷuŋniñ, iluqaaniḷu iñuuniaġniġni, iluqaaniḷu piḷġusiġñi, iluqaaniḷu isumaniġni, suli piviuttaġiraksraġigiñ siḷalliñ iliktun iḷiuġlugu.\x + \xo 10.27 \xt a Dt 6.5. b Lv 19.18.\x*
\v 28 Tavra Jesus kiuŋagaa, Kiggutin nalaunŋaruq. Tainna iñuuniaġiñ aasii iñuuniaqtutin isuitchuamun.\x + \xo 10.28 \xt Lv 18.5.\x*
\p
\v 29 Tavra iḷisaurri pitquranik, kipiġniuqłuni patchisaitchukłuni inmiñi, apiġiŋagaa Jesus, Kiuva siḷalliġa?
\v 30 Jesus kiuŋagaa, Iñuk aullaŋaruq Jerusalem-miñ Jericho-mun. Aasii kasuivḷuni tigligayuktinik, ilaisaasii annuġaiyaŋagaat anaumikł̣ugulu aasii qimakługu tuquanŋuqługu.
\v 31 Tavra aŋaayyuliqsiqpak iglaummiñiqsuq tamatkunuuna apqutiti­gun, aasii tautukamiuŋ ikiḷik iñuk, qaaŋiqsaaŋagaa taavuunatchikun.
\v 32 Tainnatunsuli Levite, tikiññami tavruŋa qiñiqtuallakkaluaqamiuŋ, qaaŋiqsaaŋaruq taavuunatchikun.
\v 33 Tavrali Samaritan-guruaq, iglauniallaġmi tikiññiqsuq ikiḷiŋmun iñuŋmun, aasii tautukługu nagliksratchaŋaruq.
\v 34 Aasii ullakługu mamitaqtuŋagai kiḷḷiaġniŋi, kuviġaqługich uqsru­mik wine-miglu, aasii qakiłługu kakaktimiñun, qaġġisiŋagaa tukkuma­viŋmun, aasii qaunagiaqsivḷugu.
\v 35 Uvlaakumman tigusiŋaruq malġugnik maniuraŋnik aasii aitchuuti­givlugik tukkumavium qaunaksriŋanun uqallautivlugu, Qaunagiyuma­giñ, aasii qanutupayaaq maniksuutigigupku, utiqtitchiviginiaġikpiñ utiġuma.
\v 36 Tavra Jesus apiġiŋagaa, Isummatigiviuŋ nalliat taapkua piŋasut iñuich nalupqinaiqpa siḷalliutilaamiñik iñuŋmun kasuiruamun tigliga­yuktinik?
\v 37 Iḷisaurri pitquranik uqallaŋaruq, Taamna nagliktuiruaq ilaanik. Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Aullaġlutin tainnatulli piyaqtuġiñ.
\s1 Jesus Isiqattaaqtuq Martha-mun Mary-mullu
\p
\v 38 Tavra Jesus iḷitchitquraniḷu iglauvlutiŋ-suli tikiñŋarut nunaaqqi­mun. Tavrani aġnam atiqaqtuam Martha-mik paġlaŋagaa aimaaġviŋmiñun.\x + \xo 10.38-39 \xt Jn 11.1.\x*
\v 39 Aasii aniqatiqaŋaruq atiqaqtuamik Mary-mik. Mary aquppiŋaruq sivuġaani Atanġum naalaġnivḷuni iḷisaurrutiŋiñik.
\v 40 Tavrali Martha isumanŋutaniŋaruq pisigivlugu atqunaq savaŋnini, aasii ullakługu uqallautiŋagaa, Ataniiq, suliqutigiŋitpiuŋ aniqanma kisima savaurripkaġmaŋa? Tilliuŋ ikayuquluŋa.
\v 41 Tavra Atanġum kiuŋagaa, Martha, Martha, uŋiarirutin isumaaluk­paitchutillu sutigun iñugiaktuatigun.
\v 42 Atausiq piraksraupiaqtuq. Mary-m piksraqtaaġiŋagaa nalaunŋaruaq. Piiġumiñaitchuq ilaaniñ.
\c 11
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Aŋaayyuniġmik
\r (Matthew 6.9-13; 7.7-11)
\p
\v 1 Tavra Jesus iḷaanni aŋaayyuŋalgitchuq, aasii aŋaayyuaniŋman iḷaŋata iḷitchitquraŋisa uqallautiŋagaa, Ataniiq, iḷisauttutigut aŋaayyuniġmik, John-tuttauq iḷisaurriruatun iḷitchitquraġmiñik aŋaayyuniġmik.
\v 2 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Aŋaayyuyumausi inna, Aapavut qiḷaŋ­miittuatiin, iñuich qiksigilisin. Ilivich Atanniqsimakkich iñupayaat. Ilivich pisuutin taŋŋiqsauli nunami iluqaani qiḷaŋmi pimmatun.
\v 3 Aitchuqtigut uvluġaġimman niqiksraptiŋnik.\x + \xo 11.3 \xt Pr 30.8-9.\x*
\v 4 Suli suliqutigiŋaikkich itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutivut, qanuqtauq suliqutigiŋaiġuummigivut itqaumayumiñaiqł̣ugich iñupayaat piḷuuti­ŋich uvaptiŋnun. Ikł̣igutchaktinniaqtinnatigut, [annautilutalu piḷuk­tuamiñ.]
\v 5 Tavra Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Nalliqsi avilaitqatiqaqtuaq ullautiyumiñaqpa ilaanun unnuam qitqani aasii uqallautilugu, Avilait­qaan, atukkiñŋa piŋasunik punniġnik,
\v 6 qanuq amma avilaitqatiga iglaaq tikitchuaq, aasii niqłiqsuutiksrait­chuŋa.
\v 7 Aasii ilaan kiulugu tatqamaŋŋamiñ. Iḷaksianaŋa. Upkuaq pitchiġii­yaŋaruq, miqłiqtutkalu uvaŋalu tuttaaŋarugut. Makitiġniaŋitchuŋa aitchuġuglutin supayaamik.
\v 8 Uqallautigivsi, makitiġniaŋiññiḷuqtum-unnii aitchuġuglugu supayaa­mik avilaitqatigigiññaġniḷugu, aglaan pisigilugu katchuŋaiññiŋa, ilaa makitiġniaqtuq aasii aitchuġlugu qanutupayauraq piqaġuktilaaŋatun.
\v 9 Aŋaayyuguvsi, qapiŋaiḷḷusi qiññuaqtuġitchi aitchuusiaqaġniaqtusi, qapiŋaiḷḷusi ivaqłiasitchi paqinniaġiksi ivakkaqsi, qapiŋaiḷḷusi tigluktu­ġitchi aasii upkuiġutiniaġaasi.\x + \xo 11.9-13 \xt Jn 14.13-14; 15.7,16; 16.23-24; 1 Jn 3.21-22; 5.14-15.\x*
\v 10 Qanuq iñupayaaq qiññuaqtuqtuiññaqtuaq aitchuusiaqallaruq, suli ivaqłiatuiññaqtuaq paqitchivḷuni, iñuk suli tigluktuqtuiññaqtuaq upkuiġurriqaġniaqtuq.
\v 11 Iḷasi aapaurut. Iġñisi apiqsrikpata iqaluktuġuglutiŋ, aitchuġniaŋitkisi nimiġiamik.
\v 12 Naagga apiqsrikpata manniksuġuglutiŋ, aitchuġniaŋitkisi igutchaq­paŋmik kapputiliŋnik.
\v 13 Tavraasii ilivsi, nakuuŋitkaluaŋŋavsi, aitchuisuurusi nakuuruamik miqłiqtuvsiññun, qanutułhaaq-aasii Aapari qiḷaŋmiittuaq aitchuiyumiñaqtigiruq Ilitqusiġiksuamik tamatkunuŋa apiqsriruanun inmiñun.
\s1 Jesus-lu Beelzebul-lu
\r (Matthew 12.22-30: Mark 3.20-27)
\p
\v 14 Tavra Jesus anitchiŋaruq ilitqusiqł̣uŋmik uqalaitchuamik. Aasii ilitqusiqł̣uk animman uqalaitchuaq iñuk uqallasiŋaruq, aasii iñuich aliuŋarut.
\v 15 Tavrali iḷaŋich iñuich uqallaŋarut, Jesus anittairuq ilitqusiqł̣uŋnik suaŋŋataagun Beelzebul, umialgata ilitqusiqł̣uich.\x + \xo 11.15 \xt Mt 9.34; 10.25.\x*
\v 16 Allalli uuktuqsiññaqługu apiġiŋagaat aliuġnaqtuamik tautuktitquv­lutiŋ qiḷaŋmiñ, iḷisimanaqsisaġlugu God-mun iviġaumagitilaaŋa.\x + \xo 11.16 \xt Mt 12.38; 16.1; Mk 8.11.\x*
\v 17 Tavra Jesus puttuqsrivḷugich isumaŋich, uqallautiŋagai, Nunauruat atinġiqł̣utiŋ aŋuyautikamiŋ inmiŋnun suksraunġiġuurut. Qitunġaġiich atinġiqamiŋ inmiŋni suksraunġiġñiaqtut inmiŋnik.
\v 18 Tainnatuttauq Satan ilitqusiqł̣uŋi atinġiġumiŋ piyuutilutiŋ avan­mun, Satan suaŋŋataa isukłiññayaqtuq. Ilivsi uqaqtusi anittaiñivḷuŋa ilitqusiqł̣uŋnik suaŋŋataagun Beelzebul.
\v 19 Aasii uvaŋa anittaġupkich ilitqusiqł̣uich Beelzebul-kun, kikulli mali­ġuaqtivsi anittaġuuvatigik? Tavra iliŋich isivġiqsiginiaġisi iḷisimanaqsi­ḷugu killukuapiaġataqtilaaqsi.
\v 20 Tavraaglaan anittaikama ilitqusiqł̣uŋnik suaŋŋataagun God-im, nalupqinaitchuq God-im atanniqsimmataa maaniittuq.
\p
\v 21 Suaŋaruam iñuum, satkuaġigḷuataqłuni ittuam, munaġigaa igluqpakpani, aasii ilaan suġaliŋi iñuich iḷaksianiaŋitkaich.
\v 22 Aglaattauq iñuum saŋŋił̣haaqtuam ilaaniñ aŋuyakpagu payariḷugu, aatchumiñaġaa satkuŋiñik arguaŋŋatigikkaŋiñiglu, autaaġmiḷugich suġaliŋi piqatimiñun.
\p
\v 23 Iñuk piqatauŋitchuaq uvamnun akiḷḷiuruq uvamnun, iñuktun ittuq kivriñaqsimman palauvaksranik, katitchiqataugaluaġnani siavsi­giññaqtuatun.\x + \xo 11.23 \xt Mk 9.40.\x*
\s1 Ilitqusiqł̣uk Utiqtuq
\r (Matthew 12.43-45)
\p
\v 24 Ilivsi pigiitchuasii iñuuruat paŋmapak ittusi iñuktun ilitqusiqł̣u­qaqtuatun. Ilitqusiqł̣uk anikami iñuŋmiñ, ilaa kukiḷuktuq imiġitchua­kun nunakun ivaqłiavluni piḷaiŋaiqsiaġviksramiñik, aasii paqitchiŋit­chuq. Tavraniasii uqallaktuq, Utiġniaqtuŋa iñuŋmun, annivimñun.
\v 25 Tavra utiqami paqitkaa inigiŋakkani imaiḷaaq, tilaiŋaraatchiaq, sut iłuaqsruqtat.
\v 26 Tavraasii aullaqłuni qaġġirriruq tallimat malġugnik allanik ilitqusiq­ł̣ugnik pigiił̣haaqtuanik inmiñiñ, aasii isiqłutiŋ iñuuvigiaqsivḷugu. Tainna pimmata, iñuk taamna pigiiḷił̣haaŋaruq aqulliġmi sivulliġmiñ.
\s1 Iḷumun Ittuaq Quviasuun
\p
\v 27 Taavrumiŋa Jesus uqaġniaqtillugu, aġnaq nivliŋaruq nipatusiv­ḷuni akunġanniñ iñuich uqallakłuni ilaanun, Quviasugli aġnaq taimña aniaqaqtuaq iñukkuksaaqaqtuaġlu iliŋnik.
\v 28 Tavra Jesus kiuŋagaa, Quviasułhaaġlich iñuich tusaaruat God-im uqaluŋiññik kamagivlugiḷḷu.
\s1 Jesus Aliuġnaqtuamik Savaqurauruq
\r (Matthew 12.38-42)
\p
\v 29 Iñuich iñugiaksisaiññaaqsimmata, Jesus uqarraqsiŋaruq, Ukua iñuuruat paŋmapak pigiitchuagurut, apiqsrirut aliuġnaqtuamik tautu­gukłutiŋ nalupqinaiyautiksramik God-mun iviġaumagitilaamnik. Aliuġnaqtuatualuk savaaguniaqtuaq piñiaqtuq Jonah-mun piŋarua­tun.\x + \xo 11.29 \xt Mt 16.4; Mk 8.12.\x*
\v 30 Nineveh-mi iñuuŋaruatitun iḷitchuġivlugu aliuġnaqtuaq God-im Piŋaraŋa Jonah-mun, tainnatun iñuich paŋmapak iñuuruat iḷitchuġi­niaqtut God-im aliuġnaqtuamik savaaŋanik Iġñiŋanun iñuum.\x + \xo 11.30 \xt Jon 3.4.\x*
\v 31 Isivġiġviŋmi aġnam umialgum akiḷḷiḷiġñiaġai iñuich iñuuruat paŋma­pak aasii pasirauyumiñaqsiḷugich. Qanuq ilaa qaiŋaruq uŋallam tuŋaa­niñ nunamiñ uŋasiksuamiñ tusaayaqtuqługu isumattutaa Solomon. Uqallautigivsi, aasiimma iñuk maaniittuq kamanałhaaqtuaq Solomon­miñ.\x + \xo 11.31 \xt 1 K 10.1-10; 2 Ch 9.1-12.\x*
\v 32 Isivġiġviŋmi iñuŋisa Nineveh-m akiḷḷiḷiġñiaġaasi ilivsi iñuuruasii paŋmapak aasii pasirauyumiñaqsiḷusi, qanuq iliŋich isumalitqiŋavlutiŋ alġaqsruimman Jonah, aasiimma iñuk kamanałhaaqtuaq Jonah-miñ maaniittuq.\x + \xo 11.32 \xt Jon 3.5.\x*
\s1 Qaumman Timimun
\r (Matthew 5.15; 6.22-23)
\p
\v 33 Kialiqaa ikitanikamiuŋ qulliq matulaitkaa, naagga inillalaitkaa utkusium ataanun, aglaan iḷisuugaa qulliqaġviŋmun, tamatkua isiqtuat qaummaġiquvlugich.\x + \xo 11.33 \xt Mt 5.15; Mk 4.21; Lk 8.16.\x*
\v 34 Irisi nannisun ittut timivsiññun. Irisi surruitpata tautullagiksi pisuaġviksi. Aglaan irisi inŋitpata surruiḷḷutiŋ, tautukkumiñaitkiksi pisuaġviksi. Tainnatun ittut isumasi. Isumasi surruitpata, iñuulluata­ġumiñaġniaqtusi.
\v 35 Qaunagisitchi kaŋiqsiḷḷuataġuglugu iñuulluataġniksraqsi.
\v 36 Tavraasii iñuulluataġuvsi, timisi inniaqtut imaqaqtuatun qaummaġ­mik, taaqtuamik piiḷḷuni. Kaŋiqsiḷḷuataġniaqtusi, naniqaqtuatun qaummatiksramik iglauviksravsiññun.
\s1 Jesus Pasigai Pharisees Iḷisaurriḷḷu Pitquranik
\r (Matthew 23.1-36; Mark 12.38-40)
\p
\v 37 Jesus uqaaniŋman taapkuniŋa, Pharisee-m tuyuġmiaqsaŋagaa niġiqatigitquvluni. Tavra isiqłuni aquvinŋaruq niġisaqłutiŋ.
\v 38 Tavra Pharisee allasuŋaruq Jesus iqaġiqqaaġaluaġnagich argagni niġisaġumaaqsimman, tuvraġaluaġnagu Pharisees piḷġusiat.
\v 39 Tavra Ataniq uqallaŋaruq ilaanun, Ilivsiuvva Pharisees salummai­suurusi kisianik qaaŋanik timivsi, salummaġmatun qallugauram, naagga puggutauram qaałhiñaŋa. Aasii piḷḷatupiaġataqtusi, pigiipiaġa­taqłusiḷu.
\v 40 Isumalluaġiitchuasii. Puttuqsriŋaitpisiuŋsuli God savaŋaruaq iñuich timiŋiññik savaŋatilaaŋaniktauq uummatiŋiññik.
\v 41 Savaaġisigik nagliktuiñisi uummativsiññiñ iluqaaniñ. Tainna piguvsi, iḷisimanaqtinniaġiksi uummativsi salumatilaaŋa.
\p
\v 42 Naglignaqtusiuvva ilivsi Pharisees, qanuq aitchuisuurusi God-mun quliŋŋuġutiŋiññik mikiniqsraqpiatchiat nauriavsi niġiñaqtuat, aasii naluruuraaġisi pitqiksiġautairrullu piviuttaqsriñiġlu God-mik. Taapkuak piraksraġigisi, aasii aitchuimmiḷusi quliŋŋuġutinik.\x + \xo 11.42 \xt Lv 27.30.\x*
\p
\v 43 Naglignaqtusiuvva ilivsi Pharisees, qanuq aquppiḷḷaturusi kama­naqtuat aquppiutaŋiññi aŋaayyuviŋñi, paġlalluataquvlusiḷu tauqsiq­suġviŋñi inini.
\v 44 Naglignaqtusiuvva ilivsi Pharisees, qanuq iḷuvviviktun ittusi nalu­naiñŋutaitchuatun. Iñuich pisuaġvigikkaŋisun qaaŋatigun naluvlugich, aasii salumaiḷivḷutiŋ pitqurat uqaluatigun. Ukpiŋŋuaġnivsigun asiñuu­tigisi iñuich.
\p
\v 45 Iḷaŋata iḷisaurrich pitquranik uqallautiŋagaa, Iḷisaurrii, uqallak­kavich tainna pisaaŋammigiptigut.
\v 46 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Naglignaqtusi ilivsi iḷisaurrich, qanuq iḷi­saurrutisi God-im pitquraŋigun siġḷiġnaqsisuugisi iñuich kamaksriñik­sraŋannun iluqaiññik, ikayuġniuraġniaġnagich suuramik-unnii kama­gitqulugich God-im pitquraŋi. Ikayulaipiaġisi.
\v 47 Naglignaqtusi ilivsi, qanuq qaunagilluatapiaġisi iḷuviŋich uqaqtiŋisa God-im, iñuktaġikkaŋisa maŋŋuuvsi.
\v 48 Iḷisimaraurusi iviġaumagigisiḷu maŋŋuuvsi pikkaŋich, qanuq ilaisa iñuktaġiŋagaluaġaich, ilivsiḷi qaunagilluataġisi iḷuvviviŋich.
\v 49 Taamna pisigivlugu God isumaturuaq uqallaŋaruq inna, Tilisiñiaq­tuŋa iliŋiññun uqaqtimnik alġaqsruiriñiglu. Iḷaŋich ilaisa iñuktaġinia­ġaich, suli nagliksaaqtillugich iḷaŋich.
\v 50 God-im tatavsaġniaġaasi iluqasi iñuuruasii paŋmapak, qanuq pasi­ñaġumiñaqtusi iluqaisigun uqaqtiŋigun God-im, iñuktauruatigun nunaqaŋa isagutimman.
\v 51 Pasiraurusi iluqaisigun nalaunŋaruatigun iñuktauruatigun, Abel-miñqaŋa Zechariah-mun, tuqutauruaq akunġagni ikipkaiviuvlu inivḷu ilaaguaqtauruam God-mun. Uqallautigivsi taavrumiŋa, qanuq iñuk­tauruat iluqaisa pisigilugich, tatavsaqtauniaqtusi iñuuruasii makku­nani uvluni.\x + \xo 11.51 \xt a Gn 4.8. b 2 Ch 24.20-21.\x*
\p
\v 52 Naglignaqtusiuvva ilivsi iḷisaurrich pitquranik. Qanuq ilivsi nalaullugu kaŋiqsiŋaitkiksi, iḷisaurrutigiŋaitkiksiḷu isumattutaa God-im. Ilivsi iñuuŋaitchusi God-im isumattutaagun, aasii piñaiḷutchiqsuġ­mivḷugich iñuusukkaluaqtuat God-im isumattutaagun.
\p
\v 53 Tavra aullaġman tavraŋŋa, iḷisaurriḷḷu pitquranik Pharisees-lu suammautiniarraqsiŋagaat, suli alapitinnialavlugu apiqsruqtuqługu iñugiaktuanik apiqqutinik.
\v 54 Taamna piŋagaat uqallaktinniaġaluaqługu killukuaŋaruamik, ili­ŋisa pasisukługu.
\c 12
\s1 Kiliktuun Ukpiŋŋuaġnikun
\r (Matthew 10.26-27)
\p
\v 1 Iñuich iñugiaksiqpapiaġataqłutiŋ iḷimmata katittuat atautchi­mun tunmautillasiḷaaqamik-unnii, Jesus uqautirraqsiŋagai iḷit­chitqurani, Qaunagisitchi imaksrautiŋiññiñ Pharisees, sivuniġigiga ukpiŋŋuaġutaat.\x + \xo 12.1 \xt Mt 16.6; Mk 8.15.\x*
\v 2 Qanuq ukpiŋŋuaġun satqummiġumaaqtuq, iriqsimagaluaġumi paŋ­mapak.\x + \xo 12.2 \xt Mk 4.22; Lk 8.17.\x*
\v 3 Aasiivsauq ilivsi iḷumun ittuq, sunapayaaq iñuił̣aami uqallautigik­kaqsi satqummiġñiaġmiuq. Suli isivruutigikkaqsi inaurani quliaqtua­guniaqtuq iglut qaaŋiññiñ.
\s1 Iñuich Sivuuġagiłhaaġnagich
\r (Matthew 10.28-31)
\p
\v 4 Uqallautigivsi, uvaŋa avilaitqatiitkaa, sivuuġaginagich tuqutchi­ruat timimik, taavruma aquagun sunnikkumiñaitchuat.
\v 5 Aglaan uvva kilikkivsi sivuuġagiraksravsiññik. Sivuuġagisiuŋ God, tuqupkaiganikami suaŋŋatiqaqtuaq nagliksaaġviŋmuktitchiyumiñaq­łuni. Aaŋ, uqallautigivsi, sivuuġagisiuŋ.
\v 6 Tallimat tiŋmiaġruurat tuniñaitpat malġugnun maniuraŋnun? Aasiuvva atausiq-unnii iḷaŋat God-im piigulaitkaa.
\v 7 Nutchasiunnii niaquvsiññiittuat kisisaaqtaurut. Tavraasii iqsiñasi, akisułhamaaqtusi iñugiaktuaniñ-unnii tiŋmiaġruuraniñ.
\s1 Quliaqtuaqaġniq Christ Annaurriginivḷugu
\r (Matthew 10.32-33; 12.32; 10.19-20)
\p
\v 8 Aasii uqallautigivsi, kialiqaa quliaqtuaġigumiŋa iñuŋnun pigini­ḷuni uvamnun, Iġñiŋattauq iñuum tainnatun quliaqtuaġiniaġmigaa isa­ġuliŋiñun God-im.
\v 9 Aglaattauq kialiqaa piiḷaaġikpaŋa iñuŋnun pigiŋiññiḷuni uvamnun, Iġñiŋataptauq iñuum piiḷaaġiniaġmigaa isaġuliŋiñun God-im.
\v 10 Suli kiñapayaaq uqallakkumi pigiitchuamik Iġñiŋagun iñuum, suli­qutigiŋaiqsauyumiñaqtuq itqaumayumiñaiġḷugu, aglaan kiñaliqaa uqallaktuaq pigiitchuamik Ilitqusiġiksuakun, suliqutigiŋaiqsauyumi­ñaitchuq.\x + \xo 12.10 \xt Mt 12.32; Mk 3.29.\x*
\p
\v 11 Aasii qaġġisikpasi isivġiġuglusi Jew-guruat aŋaayyuviŋiññun kavanauruallu atanaurallu, uŋiariñasi isumalusi sumik kiggutiksravsiñ­ñik, naagga patchisaiññiksravsiññik.\x + \xo 12.11-12 \xt Mt 10.19-20; Mk 13.11; Lk 21.14-15.\x*
\v 12 Qanuq Ilitqusiġiksuam iḷisautiniaġaasi taavrumani ikarraġmi sunik uqaqtuksrautilaavsiññik.
\s1 Uuktuun Iñukun Suġalliruakun Isumalaaġutaił̣ł̣uni
\p
\v 13 Iḷaŋata iñusalaich uqallautiŋagaa, Iḷisaurrii, uqallauttuuŋ aniqa­tiga autaaqatigitquluŋa kiŋuvaannaktaaksrautiptiŋnik.
\v 14 Tavra Jesus kiuŋagaa, Iñuuk, kia isivġiqsiġuqpaŋa naagga autaaqti­liutivluŋalu suġautavsiññun.
\v 15 Tavra Jesus uqallautiŋagai iñuich, Qaunagisitchi piḷḷatuvaił̣aŋniġ­miñ, qanuq iñuk suġallakkaluaqami-unnii sippakuutaallasivḷuni suġali­ŋisa iñuggutiksriḷaitkaat.
\v 16 Tavra ilaan quliaqtuaġutiŋagai uuktuunmik uqaqłuni, Nunaŋa iñuum suġalliruam nauriqpaŋaruq.
\v 17 Aasii isumaŋaruq, Sulaŋatuġuvaŋa, qanuq uvva tutquqsiviksrait­kaqsiruŋa sumun nauriamnik.
\v 18 Tavra uqallaŋaruq, Innauvva piñiaqtuŋa. Iguminniaġitka suġalliq­pitka, aasii nappaiḷuŋa aŋiłhaaqtuanik, aasii tavruŋa tutquġlugich palauvaksrat nauriatka, iluqaisalu suġalitka.
\v 19 Tavraasii uqallautiniaqtuŋa uvamnun, Piḷḷuataqtuŋaasuuvaŋa. Iḷa­ŋaniñ suġaliġmik tutquqsiruŋa ukiuksranun iñugiaktuanun. Siġġaqi­ŋaiġḷaŋa, niġiugaġlaŋa, imiġluŋalu, aliasuŋiḷḷuŋalu.
\v 20 Tavrali God-im uqallautiŋagaa suġalliruaq, Isumalluaġiitchuatiin. Unnuapak iñuggutaiqsauniaqtutin, aasii kia piginiaqpagich suġalġich katitatin?
\v 21 Tavra Jesus uuktuun aġiusausiŋagaa, uqallakłuni, Tainnauvva iñuk ittuq nulauksiruaq suġaliġnik piksramiñik, ukpiġigaluaġnagu God.
\s1 Ukpiġutiqaġniq God-mun
\r (Matthew 6.25-34)
\p
\v 22 Tavra Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Taapkuniŋa uqallauti­givsi, uŋiarrisiginagu iñuggurri, sumik niġiñiaqtilaaksraqsi, naaggaun­nii sumik annuġaaġniaqtilaavsiññik.
\v 23 Qanuq iñuggun naumałhaaqtuq niqiksraqsiuqsiññaġniġmiñ, timi­suli naumałhaaqtuq annuġaaniñ.
\v 24 Qiñiqsigik tulukkat. Kanġaqsruiḷaitchut nautchiaksranik kivriḷait­chullu. Suġalliqpiitchut, tutquqsiviiñmiut, naaggauvva God-im niġip­kaqsimaaġai. Ilivsi akisułhaaqtusi tiŋmianiñ.
\v 25 Aasiiḷi nalliqsi iñuuniqtusiḷaaġumiñaitchuq uŋiarigiññaġluni.
\v 26 Tavraasii piḷḷayumiñaiññiġuvsiuŋ tainnatun mikitigiruaqunnii, sum­man uŋiarrisaġivisigik tamatkua.
\v 27 Qiñiqsigik nauriat qanuq nausuutilaaŋat, siġġaqilaitchut annuġar­riulaitchullu, uqallautigivsi naaggauvva Solomon-unnii qanutun kama­naqtigigaluaqłuni annuġaaŋaitchuq atautchisun-unnii tamatkunatun nauriatun qiñiyunaqtigiliġḷuni.\x + \xo 12.27 \xt 1 K 10.4-7; 2 Ch 9.3-6.\x*
\v 28 Tainnatun God-im qaunagillaniqpagich nauriallu ivgiḷḷu uvlupałhi­ñaq nauruat aasii uvlaakun qirriutivlugich igniġviŋmun, nalupqinait­chuq annuġaaksraqaqtinniaġaasi. Qanutun ilivsi ukpiġutikisigirusi.
\v 29 Tavraasii uŋiariñasi. Apiqsruqtuġnasi inna, sumik niġiñiaqpisa? Sumik imiġniaqpisa? Uŋiarrisiqaġnasi.
\v 30 Qanuq ukpiŋaitchuat mattumani nunami piññagnialarut iluqaiññik tamatkuniŋa. Aapari iḷisimaruq ilivsiññun pigiraksraġitilaaŋannik tamatkua.
\v 31 Tavraasii piqaqtinniaġaasi iluqaiññik tamatkuniŋa ilivsi atanniqsi­mapkaqqaaġuvsi God-mun.
\s1 Jesus Iḷisaurriruq Suġaliqtigun
\r (Matthew 6.19-21)
\p
\v 32 Iqsiñasi iñukitchuasii imnaich, qanuq Aapari iviġaumaruq atan­niqsimasukłusi aasii qaunagilusi.
\v 33 Tavraasii tunisigik suġalisi, aasii nagliktuutigilugich. Tainna piguvsi maniqaġviqaġmatun maqulaitchuanik inniaqtusi, suġaliqaġmatun qiḷaŋmi nuŋulaiḷaanik. Tatpagmani tigligayuktit piyumiñaitkaich, qupilġullu maqunniaŋitkaich.
\v 34 Qanuq irvianni suġaliqpich, tavraniitchugniaġmiutin.
\s1 Kivgat Quviqtaiḷiruat
\p
\v 35 Itqanaitchitchi annuġaaqtummaġiksaaŋalusi, nannisi ikumalu­gich, ataramik niġiugilugu Ataniqsi utiġumaaqtuaq.\x + \xo 12.35 \xt Mt 25.1-13.\x*
\v 36 Irrusiqaġlusi kivgatun niġiuktuatun ataniġmiŋnik aiyumaaqtuamik niqinaqiruaniñ katirrusiqivlutiŋ, upkuiġutiyumavlugu tavrauvvaa qai­ḷuni tigluktuqpan.\x + \xo 12.36 \xt Mk 13.34-36.\x*
\v 37 Quviasuglich taapkua kivgat atanġata paqinniakkaŋi itqumalugich qaigumi. Iḷumun uqallautigivsi, ilaa qalliġñik annuġaaġiksuanik annu­ġaagiyaġluni aquvitillugich niġġiviŋñun, niqłiqsuġniaġai.
\v 38 Qanutun quviasuglich kivgat Atanġata iḷitchuġikkaŋi itqanaił̣ł̣ugich unnuam qitqani naagga aksraksaaġaluaqpan.
\v 39 Una suli iḷisimalugu. Igluqpiraqti iḷisimaŋagumi suqpatigun tigliga­yukti siqumutiluni qaiñiaqtilaaŋanik, isiqtinnayaitkaa.\x + \xo 12.39-40 \xt Mt 24.43-44.\x*
\v 40 Ilivsivsauq itqanaitchitchi, qanuq Iġñiŋa iñuum qaiñiaqtuq ikarrami niġiugvigiŋisavsiññi.
\s1 Ukpiġnaqtuaq Naagga Ukpiġnaitchuaq Kivgaq
\r (Matthew 24.45-51)
\p
\v 41 Peter uqallaŋaruq, Ataniiq, quliaqtuaġiviuŋ taamna uuktuun sivuniġivluta naagga sivuniġivlugich iñupayaat?
\v 42 Tavra Atanġum kiuŋagaa, kiuniaqpaasii ukpiġnaqtuaguvluni isu­maturuaguvluniḷu kivgaq? Taamnauniaqtuq kivgaq atanġata qaukłiḷiu­tiniakkaŋa allanun kivganun niqiksritqulutiŋ piñaqsikpan.
\v 43 Quviasugli taamna kivgaq atanġata qaigumi paqinniaqtaŋa tainna savaktuagulugu.
\v 44 Iḷumun uqallautigivsi, ilaan atanġata atanniutiniaġaa iluqaiññun suġaliġmiñun.
\v 45 Tavraaglaan taamna kivgaq isummiġumi, Ataniġa qaiḷḷaigutiruq, aasii anaumiaqsiḷugich aŋutit kivgat aġnallu kivgat, niġivḷuni imiqłu­niḷu imiŋasivḷuniḷu.
\v 46 Atanġa taavruma kivgam qaiñiaqtuq uvlumi ilaanun niġiugvigiŋisa­ŋani suli kisumi ikarraġmi nalukkaŋani, aasii tatavsapiaġataġniaġaa, piqasiutilugu kamakkutaitchuanun.
\p
\v 47 Aasii taamna kivgaq iḷisimaŋagaluaqłuni ataniġmi pisuutaanik, aasii itqanaiyaŋitchuaq kamagiŋił̣ł̣ugulu pisuutaa ataniġmi, ipiġaqtuu­siaqapalugniaqtuq.
\v 48 Aglaan kivgaq naluruaq ataniġmi piraksriutaanik, pigaluaqtuaq ipi­ġaqtuusiaqaġnaġumiñaqtuamik, ipiġaqtuusiaqapiaġniaŋitchuq. Iñupa­yaaq savaaksriusiaqpaqaqtuaq Atanġum niġiugviginiaġaa tainnatun pitqulugu, suli iñupayaaq savaaksriusiaqavsaaqtuaq niġiugvigirauv­saaġniaġmiuq tainnatuttauq pitqulugu.
\s1 Jesus Atiŋirrutiġullaruq Iñuŋnun
\r (Matthew 10.34-36)
\p
\v 49 Nunamuŋaruŋa isumaaluutauyyaqłuŋa. Qaiñiġa ittuq igniqsuġ­matun nunamun, ami igniq ikuallaaniquyumagaluaġiga.
\v 50 Nalautchaagaksraġigitka isumaaluutit paptaiġutigimmatun piḷu­gich, aasii qanutun iłuiḷḷiuġutigisaġataġitka pilluŋniŋannun-aglaan.\x + \xo 12.50 \xt Mk 10.38.\x*
\v 51 Isumavisi nunamuŋanasugaluŋa atisipkaġiaqsaqługich iñuich? Naagga, uqallautigivsi, qaiŋaruŋa atinġiġiaqługich.
\v 52 Qanuq paŋmapaŋmiñ-aglaan iglumi atautchimi tallimat atinġiġ­ñiaqtut, piŋasut akiḷḷiulutiŋ malġugnun, suli malġuk piŋasunun.
\v 53 Atinġiġñiaqtut aapa iġñiġmun suli iġñiq aapamun, aaka paniŋmi­ñun suli paniuruaq aakamiñun, aakaruaq ukuamiñun suli ukuaguruaq aakaruamiñun.\x + \xo 12.53 \xt Mic 7.6.\x*
\s1 Kaŋiqsisiqaġniq Sutigun Piyumaaqtuatigun
\r (Matthew 16.2-3)
\p
\v 54 Jesus uqallautiŋammigai iñusalaich, Tautukavsiuŋ nuvuya nau­saġataqtuaq ualiñaami, uqallagnasaalaitchusi sialuguġniaġaa, taim­maasii sialuguġuuruq.
\v 55 Suli tautukavsiuŋ uŋalaq anuqłiqsuaq, uqallagmiraqtusi, pasigñaq­siḷuguunnii uunnaġuġniaġaa, taimmaasii uunnaġuġuuruq.
\v 56 Ilivsi ukpiŋŋuaqtuasii, iḷisimagaluaqtusi siḷaksramik qiññaŋagun nunam qiḷauvlu, aglaan kaŋiqsiḷaiññiġiksi suliqitilaaġa.
\s1 Atisiqatigiuŋ Akiḷḷiñ
\r (Matthew 5.25-26)
\p
\v 57 Summan-aasii kaŋiqsiḷaitpisi ilivsiññik, sum nalaunŋatilaaŋanik piraksravsi?
\v 58 Iñuum pasikpasi pitquratigun aasii aullautilusi uqaqsitaaġviŋmun, atisiqatiginiḷuksiuŋ pasiriksi uqaqsitaaġviŋmullavsi. Iḷaanni aitchuuti­giviaġaasi isivġiqsimun, aasiiḷi isivġiqsim aitchuutigilusi tigurimun, aasii tigurim tigutaaġviŋmuglusi.
\v 59 Uqallautigivsi, aniḷġataġumiñaitchusi tigutaaġviŋmiñ akiḷiġaluaġna­gich akiḷiaksrapayaurasi.
\c 13
\s1 Isumalitqiŋisuaġuvsi Suksraunġiġñiaqtusi
\p
\v 1 Jesus uqaġataviksillugu iñuich tavraniinŋarut. Iḷaŋisa uqallauti­ŋagaat Jesus Galilee-ġmiutigun Pilate tuqunŋaraŋigun aitchuip­kaqtillugich ikipkautinik God-mun, auŋich iḷḷativlugich niġrutit auŋiñ­ñun.
\v 2 Tavra ilaan kiuŋagai, Isumavisi taapkua Galilee-ġmiut piḷułhaaġasu­galugich iluqaiññiñ Galilee-ġmiuniñ, tainna tuqutaummata?
\v 3 Naumi, aglaalli uqallautigivsi, ilivsi isumalitqiŋisuaġuvsi iluqasi, tainnatun suksraunġiġñiaġmiusi.
\v 4 Qanuqtauq-aasii taipkua 18-guruat kattaqikkaŋi nasiqsruġviata Siloam tuqułługich, Isummatigivisigik piḷułhaaqłutiŋ tuqutaunasugalu­gich iluqaiññiñ iñuuruaniñ Jerusalem-mi?
\v 5 Naumi. Uqallautigivsi, ilivsivsauq isumalitqiŋisuaġuvsi iluqasi, tain­natun suksraunġiġñiaġmiusi.
\s1 Uuktuun Siiġñiḷaitchuakun Fig-nik Napaaqtuq
\p
\v 6 Tavra Jesus quliaqtuaġutiŋagai uumiŋa uuktuunmik sivuniġiv­lugu uqautigianikkani. Iñuk fig napaaqtuanik nautchirriŋaruq siiġña­qaġviŋmiñun, aasii qaivḷuni ivaqłiavigiŋagaa siiġñanik aasii paqinŋait­chuq.\x + \xo 13.6-9 \xt Is 5.1-7; Jr 2.21; 8.13.\x*
\v 7 Tavra ilaan uqallautiŋagaa napaaqtumik qaunaksri, Uvva, piŋasuni ukiuni ullaguugaluaġiga ivaqłiavluŋa siiġñanik mattumaŋŋa fig napaaqtuaniñ, aasii paqilaitchuŋa. Kippuuŋ. Summan nunaiġutchau­tauniaqpa?
\v 8 Tavra qaunaksrim napaaqtunik kiuŋagaa, Aŋuun, iḷaksianagu ukiiv­saallagli. Nivaŋniaqtuŋa avataagun aasii iḷḷiqilugu nagguksautinik.
\v 9 Aasii siiġñikpan ukiutqigu piḷḷuataġniaqtuq, aglaan siiġñiŋiḷgitpan, kipiyumiñaġniaġiñ.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Qilluutituqtuaq Aġnaq Savaisillugich
\p
\v 10 Tavra iḷaŋanni Jew-guruat savaiññiŋata Jesus iḷisaurriŋaruq aŋaayyuviŋmi.
\v 11 Tavra tavraniinŋaruq aġnaq ilitqusiqł̣uqaqtuaq naŋititchiruamik ilaanik 18 ukiuni. Taamna aġnaq isivilaiñŋaniqsuq tainnatun sivisutigi­ruamik.
\v 12 Tavra Jesus tautukamiuŋ aġnaq, ququaŋagaa aasii uqallautivlugu, Aġnaaq, atanġiqsitaurutin naŋirrutiŋniñ.
\v 13 Tavra Jesus aksiŋagaa aġnaq, aasii tavrauvvaa isivvaġiksiŋaruq, suli nanġaŋagaa God.
\v 14 Tavrali umialiŋnaŋa aŋaayyuvium, piavsaŋaruq pisigivlugu Jesus iłuaqsiriñiŋa Jew-guruat savaiññiŋanni. Tavra ilaan uqallautiŋagai iñuich, Itchaksrat uvlut ittut savagviksravut, qairaġutitchi taapkunani uvluni iłuaqsirauyaqtuġlusi, savaiññiġum uvluŋiḷaaŋiñi.\x + \xo 13.14 \xt Eñ 20.9-10; Dt 5.13-14.\x*
\v 15 Tavra Atanġum kiuŋagaa, Ilivsi ukpiŋŋuaqtuasii, atausiullaavlusi savaitchuani pituiqł̣ugich qimuktisi naagga kakaktisi niġrutiqaġviŋmiñ tasikuaqługich imiqtitchaqtuġuugisi savaitchuani.
\v 16 Aasiiḷivsauq una aġnaq, Abraham kiŋuniŋa, Satan-gum nagliksaaq­tinŋaraŋa 18 ukiuni, atanġiqsitaksrauŋitpa nagliksaaqtitauniŋaniñ savaitchuani?
\v 17 Taamna uqallausiġimmagu iluqaġmiŋ akiḷḷiḷiqsuqtiŋi kanŋutchaŋa­rut aasiiḷi iñuich iluqaġmiŋ quviasukpaŋarut pisigivlugich iluqaisa quvianaqtuat sut ilaan savaaġiŋaraŋi.
\s1 Uuktuun Nautchiaksrakun Atiqaqtuaq Mustard-mik
\r (Matthew 13.31-32; Mark 4.30-32)
\p
\v 18 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Sutun itpa God-im atanniqsimmataa iñuŋnun? Sumik uuktuusiġñiaqpigu nausaiññaġniŋa?
\v 19 Arriqaqtuq mustard-mik nautchiaksramik mikiniqsrapiaġataŋannik nautchiaksrat. Nunaliqirim nautchirriutigaa nunamiñun, kanġaqsruu­tigivlugu nautchiaqaġviŋmiñun, aasii nauŋaruq napaaqtuqpaġuqłuni, aasii tiŋmiat ugluliuqłutiŋ qisiqsiutiŋiñun.
\s1 Uuktuun Imaksrakun
\r (Matthew 13.33)
\p
\v 20 Suli Jesus uqallatqiŋaruq, Sutun itpa God-im atanniqsimma­taata nausaiññaġniŋa?
\v 21 Arriqaqtuq imaksratun aġnam akutaŋatun palauvaŋmun. Imaksram puvlaktitkaa iluqaan akutaq.
\s1 Niġukitchuaq Isiġiaq
\r (Matthew 7.13-14, 21-23)
\p
\v 22 Jesus iglauŋaruq nunaaqqisigun nunaaqqiuratigullu iḷisaurriv­ḷuni, suli iglauvluni tuŋaanun Jerusalem.
\v 23 Tavra iñuum uqallautiŋagaa, Ataniiq, annaurrauruat iñukitchu­maaqpat? Tavra Jesus uqallautiŋagai,
\v 24 Isiġniaġniq qiḷaŋmun ittuq isiġniataŋmatun kapittuakun isiġiakun. Isiġniḷupiaġitchi kapittuakun isiġiakun, qanuq uqallautigivsi, iñugiak­tuat isiġniaqsaaniaġaluaqtut isiġumiñaiññiaqtut.
\p
\v 25 Taimanigu piñiaqtuq iñuktun igluqpiraqtuatun makinniaqtua­tun aasii umiglugu upkuaq. Upkuaqpagu makitasaġataġniaqtusi siḷami aasii tigluktuaqsiḷusi upkuamun uqaġlusi, Ataniiq, upkuiġuttutigut. Ilaan kiuniaġaasi, Nalugivsi sumiŋŋaqtuagutilaavsiññik.
\v 26 Tavraasii kiuniaġiksi, Niġisuusugaugut imiqłutalu piqatigivlutin, suli iḷisaurrivḷutin nunaaqqivsiŋni.
\v 27 Ilaa uqallatqigñiaqtuq, Uqallautigivsi, nalugivsi sumiñ qairuaguti­laavsiññik. Aullaġitchi uvamniñ, iluqasi piḷuusiqirit.\x + \xo 13.27 \xt Ps 6.8.\x*
\v 28 Tavrani qianiaqtusi suli tiriqtillugich kigutisi, tautukkuvsiuŋ Abraham Isaac-lu Jacob-lu iluqaisalu uqaqtiŋi God-im atanniqsimaviani God-im, ilivsiḷi siḷamiutaupkaġlusi.\x + \xo 13.28 \xt Mt 22.13; 25.30.\x*\x + \xo 13.28-29 \xt Mt 8.11-12.\x*
\v 29 Suli iñuich qaiñiaqtut nunapayauraniñ aasii aquvitqataulutiŋ niġġi­viŋñun God-im atanniqsimaviani.
\v 30 Tavraasii, iḷaŋich aqulliurut paŋmapak isiqqaaġniaqtuat qiḷaŋmun, suli iḷaŋich sivulliurut aqulliuniaqtuat.\x + \xo 13.30 \xt Mt 19.30; 20.16; Mk 10.31.\x*
\s1 Jesus Piviuttaġigaa Jerusalem
\r (Matthew 23.37-39)
\p
\v 31 Taavrumanipiallak ikarraġmi iḷaŋich Pharisees qaiŋarut, aasii uqallautivlugu Jesus, Aullaġiñ maaŋŋa, qanuq amma Herod tuqut­chukkaatin.
\v 32 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Aullaġlusi uqallautiyaqtuqsiuŋ taa­mamna pisukkaaq, anittaiñiḷuŋa ilitqusiqł̣uŋnik suli iłuaqsiriñiḷuŋa naŋirrutinik uvlupak uvlaakullu, aasii uvluk piŋayuaŋni naallugu savaaġa.
\v 33 Iglauruksraupiaqtuŋa Jerusalem-mun uvlupak uvlaakullu uŋalia­gullu, qanuq uqaqtaa God-im tuqutauruksrauŋitchuq uniuġlugu Jerusalem.
\p
\v 34 Jerusalem-miut. Yaqhii Jerusalem-miuguruasii, tuquġairuasii uqaqtiŋiñik God-im uyaġagniglu miḷḷuuqługich tamatkua God-im tili­raŋi iliŋnun. Qanutun akulaisigilugu katitchumiñaġaluaġaġigivsi ilu­qasi atautchimun, tiŋmiatun katitchiruatun piayaamiñik isaqquŋmi ataaŋnun, aasii tainna pitqulaitchusi.
\v 35 Uvva, iglusi suksraaqtaupiallaŋniaqtut. Aasii uqallautigivsi, tautut­qikkumiñaitkivsiŋa uqallakkumiñaqsiḷġataġlusi, God-im piḷḷuataqtil­liuŋ iñuk qairuaq pisivlugu Ataniq.\x + \xo 13.35 \xt Ps 118.26.\x*
\c 14
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Naŋittuaq Iñuk
\p
\v 1 Iḷaŋanni Jew-guruat savairvianni, Jesus niġiqatauyaqtuġman igluanun atanaurauruam iḷauvluni Pharisee-ñun, iñuich Jesus naipiqtupiaŋagaat.
\v 2 Tavra tavrani, iñuk qaiŋaruq Jesus-mun immaqaġniqsuaq iluqaani timimiñi.
\v 3 Tavra Jesus apiġiŋagai pitquranik iḷisaurrich Pharisee-ḷḷu, uqallak­łuni, Nalaunŋava iłuaqsiriruni Savaiññiġmi, naagga nalaunŋaitpa?
\v 4 Tavra kiuŋaitkaat. Tavraniasii Jesus aksiuŋagaa naŋittuaq aasii iłuaqsivḷugu aullaqtiłługulu.
\v 5 Tavra Jesus uqallautiŋagai iñuich, Nalliqsi iġñiqaġumi naagga qimuktiqaġumi kataktuamik nivviamun savaiññivsiññi, tavrauvvaa nuqitchaqtuġniaŋitpauŋ?\x + \xo 14.5 \xt Mt 12.11.\x*
\v 6 Iliŋisa kiuŋaitkaat taavrumuuna.
\s1 Tukkuliiñiq Kamanaġniaŋiññiġlu
\p
\v 7 Tavra Jesus iḷitchuġivlugich iḷaŋich aiyugaaqtauruat, iniksraqtuq­tuat inigigñiqsranik, quliaqtuaġutiŋagai uuktuunmik iluqaisa.
\v 8 Qakuguliqaa aiyugaaqpasi katirrusiqivlutiŋ niqinaqiruat, aquvinnasi inigigñiqsramun. Iḷaanni naumalluktuat ilivsiññiñ aiyugaaŋaviaġmigai.\x + \xo 14.8-10 \xt Pr 25.6-7.\x*
\v 9 Aasii taimma taavruma aiyugaaqłiŋaruam iluqavsiññik ullaglusi uqallautilusi, Iniksritchiuŋ una iñuk, taimaasii ilivsi kanŋutchautigil­laan inillaaqsiḷusi kamanaiññiqsramun inimun.
\v 10 Aglaan aiyugaaqtauguvsi, aquvitchumausi kamanaiññiqsramun inimun, taavruma aiyugaaqtivsi qaiḷuni uqallautiyumagaasi, Avilaitqaan, qaiḷaaġiñ inigipayaamun. Tavraniasii kamanaqsiḷaaqtauniaqtutin tak­kuanni iluqaġmiŋ aiyuġaaqtauruat.
\v 11 Qanuq kiñaliqaa kamanaqsiḷiqtuaq inmiñik kamanaiqsauniaqtuq, suli kiñaliqaa kamasaaŋitchuaq inmiñi kamanaqsiḷiqtauniaqtuq.\x + \xo 14.11 \xt Pr 29.23; Mt 23.12; Lk 18.14.\x*
\p
\v 12 Jesus suli uqallautiŋagaa aiyugaaqtini, Niġipkaiguvich naagga niqinaqurriguvich, aiyugaaġnagich avilaitqatitin naagga aniqatiitin, naagga nanmiñiq iḷatin naagga suġalliruat siḷallisin, ilaisaptauq aiyugaaqpiaġmigaatin paaqłiqsaġlutin.
\v 13 Aglaan niqinaqurriguvich, aiyugaakkich iḷiappaich, qilluutituqtuat, tusiattuat, ayauŋaruat,
\v 14 aasii quviatchaktitauniaqtutin, qanuq ilaisa paaqłiġumiñaitkaatin. Tavra God-im paaqłiġñiaġaatin aŋikpata tuqqunmiñ nalaunŋaruat.
\s1 Uuktuun Niqinaqiqpaktuatigun
\r (Matthew 22.1-10)
\p
\v 15 Tavra iḷaŋata niġġiviŋñi aquppiqatauruam Jesus-mun tusaaka­miuŋ taamna, uqallaŋaruq ilaanun, Quviasuglich iñuich niġiyumiñaġ­niaqtuat God-im atanniqsimaviani.
\v 16 Tavrali Jesus kiuŋagaa uuktuusiqł̣uni, Iñuk iḷaanni niqinaqusiuqpa­ŋaruq, aasii aiyugaaqługich iñugiaktuat iñuich.
\v 17 Tavra piñaqsimman niqinaqiniksraq, ilaan tiliŋagaa kivgani uqal­lautitquvlugich aiyugaaqtauŋaruat, Qaiñaqsigaasi. Supayaat paŋma­pak itqanaiqsut.
\v 18 Tavra iluqaġmiŋ atisivḷutiŋ patchisiqsurraqsiŋarut. Sivulliq uqalla­ŋaruq kivgamun, Nunasiŋaruŋa, aullaqtuksraupiaqtuŋa tautugiaġ­lugu. Apiġigikpiñ suliqutiginaŋa.
\v 19 Allasuli uqallaŋaruq, Tauqsiŋaruŋa tallimaiñik igḷugiiñik qimukti­nik, aullaqtuksrauruŋa uuktuaġiaġlugich. Apiġigikpiñ suliqutiginaŋa.
\v 20 Allasuli uqallaŋaruq, Nuliaqqammiqsuŋa. Taamna pisigivlugu, aiyugaaqtauyumiñaitchuŋa.
\v 21 Tavra kivgam utiqami quliaqtuaġiŋagai taapkua ataniġmiñun. Tavrani atanġa iglum qinnaliŋaruq aasii uqallakłuni kivgamiñun, Aullaġiñ qilamik apqutiŋiñun apqugauraŋiñullu iniqpaum, aasii qaġġisilugich iḷiappauruat qilluutituqtuallu ayauŋaruallu tusiattuallu.
\v 22 Tavra kivgam utiqami uqallautiŋagaa, Ataniiq, piraksriutin pianik­tuq, aasii iniqaqtuq-suli.
\v 23 Tavra atanġa uqallaŋaruq kivgamun, Aullavsaaġiñ apqutinun apqu­gauranullu siḷataanun iniqpaum aasii araglugich iñuich qaipkakkich, igluga siḷivitchumauq iñuŋnik.
\v 24 Uqallautigivsi, nalliat-unnii taipkua aiyugaaqtaugaluaqtuat niġiyu­miñaiññiaqtut niqinaqusiuqtamnik. Tainna piñiaġmiuq God-im atan­niqsimaviani.
\s1 Siġḷiġnaġaluaqtuq Iḷitchitqurauniq Jesus-mun
\r (Matthew 10.37-38)
\p
\v 25 Tavra iñugiapiaġataqtuat iñusalaich iglauqasiŋagaat Jesus, aasii ilaan kiŋiaqługich uqallautiŋagai,
\v 26 Kiñaliqaa qairuaq uvamnun iḷitchitquraġiyumiñaitkiga piviuttaġił­haaġumiñaitpaŋa ilaan aapamiñiñ, aakamiñiḷḷu, nuliamiñiḷḷu, miqłiq­tumiñiḷḷu, aniqatiimiñiḷḷu, inmiñiñ-unniiḷu.\x + \xo 14.26 \xt Mt 10.37.\x*
\v 27 Kialiqaa iqsriutiŋitkumiuŋ aŋarraurani tuqutauyumaliġḷuni-unnii pisigiluŋa, nalliummatiŋitchuq iḷitchitqurauyumiñaġluni uvamnun.\x + \xo 14.27 \xt Mt 10.38; 16.24; Mk 8.34; Lk 9.23; Jn 12.24.\x*
\v 28 Qanuq nalliqsi, nappaiyumaalliġumi nasiqsruġviŋmik, aquptaaġ­luni kisitchiqqaaġniaŋitpa qanutun akisutilaaksraŋanik naamaniaġa­luaġmagaaġmi naatchumiñaġlugu?
\v 29 Tainna piŋisuaġumi, maŋŋuliqsiññaġlugu naatchiyumiñaiññiqpan, iñuich tautukkumirruŋ kipautigirraqsiñiaġaat,
\v 30 uqaġlutiŋ, Iñugliuna nappaisaġaluaqłuni, naatchiyumiñaiḷḷaġmi pimmiñiqsuq.
\v 31 Naagga kisu umialik, aŋuyaqatiqaqsaġumaagaqsigumi allamik umialiŋmik, naipiqtuqqaaġniaŋitpa isumalaaġutigiaqsiḷugu igḷutuuti­yumiñaġniaqtilaamiñik 10,000-mik aŋuyaktiqaġluni 20,000-mik aŋuyaktiqaqtuamun.
\v 32 Igḷutuutiyumiñaiññiaġumi, uŋasisugruŋŋaan akiḷḷiñi, ilaa tilisiñiaq­tuq kivgamik umialiŋmun apiqsrisaqłuni aŋuyaŋirrutiksramik.
\v 33 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Tainnatun kiñaliqaa ilivsiññi suksraaġiŋit­kumi supayaanik pigikkaġmiñik, iḷitchitqurauyumiñaitchuq uvamnun.
\s1 Anniqsuutauŋitchuaq Taġiuq
\r (Matthew 5.13; Mark 9.50)
\p
\v 34 Taġiuq nakuuruq, aglaattauq taġiuq taġiuġniiġumi, qanuġlugu taġiuġniḷitqikkumiñaitchuq.
\v 35 Anniqsuutauyumiñaitchuq nunamun naagga nagguksautauyumi­ñaġluni nunamun. Aglaan naavitaksrauruq asiñun. Ilivsi iḷitchitqu­ratka taġiutun ittusi nunam iñuŋiñun. Tavraasii siutiqaqtusi tusagga­tiksragnik, Naalaġnisiŋa.
\c 15
\s1 Imnaiq Tammaqtuaq
\r (Matthew 18.12-14)
\p
\v 1 Iḷaanni tax-iñik katitchirit piḷuusiqirillu qaiŋarut Jesus naalak­tuaġukługu.\x + \xo 15.1-2 \xt Lk 5.29-30.\x*
\v 2 Tavra Pharisees iḷisaurriḷḷu pitquranik uqamayuŋarut uqaqłutiŋ, Uuma iñuum paġlasuugai piḷuusiqirit niġiqatigivlugiḷḷu.
\v 3 Tavra Jesus uqautiŋagai uumiŋa uuktuunmik.
\p
\v 4 Nalliqsi qanuġayaqpa tallimakipiamik imnaiqaqtuaq tammai­gumi atautchimik? Qimakkayaġai tallimakipiaġuutaitchuat, aasii ivaaqsiḷugu atausiq tammaqtuaq imnaiq paqilġataġlugu.\x + \xo 15.4-5 \xt Is 40.11; Ez 34.11-12; Jn 10.1-16; He 13.20.\x*
\v 5 Tavraasii paqinnamiuŋ quviasukpaŋaruq. Aasii iqsriutivlugu aggisivlugu.
\v 6 Tavra aikami, ququaŋagai atautchimun avilaitqatini siḷalliñiḷu, uqal­lautivlugich, Quviasuqasiqsiŋa, qanuq paqinŋagiga imnaiġa tammaŋa­ruaq.
\v 7 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Uqallautigivsi, tainnatuttauq quviasuutigił­hamaaġniaġaat qiḷaŋmi atausiq piḷuusiqiri isumalitqiksuaq taapku­naŋŋa tallimakipiaġuutaitchuaniñ nalaunŋaruaniñ iñuŋniñ isumalit­qiaksraitchuaniñ.
\s1 Maniuraq Tammaqtuaq
\p
\v 8 Naagga aġnaq qanuġayaqpa qulinik maniuraqaqtuaq tammaigu­miuŋ atausiq iḷaŋat maniŋmi? Ikinnayaġaa qulliq aasii tilaiḷugu igluni ivammaġiksaapiaġataġlugu paqilġataġlugu.
\v 9 Aasii paqitanikamiuŋ, ququaqługich atautchimun avilaitqatini siḷalli­ñiḷu uqallakłuni, Quviasuqasiqsiŋa qanuq paqinŋagiga maniuraq tam­maikkaġa.
\v 10 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Uqallautigivsi tainnatuttauq quviasuŋmiut isaġuliŋi God-im pisigivlugu atausiq piḷuusiqiri isumalitqiŋman.
\s1 Iġñiq Tammaqtuaq
\p
\v 11 Jesus uqallavsaaŋaruq, Iñuk malġugnik iġñiqaŋaruq.
\v 12 Nukaqłiq uqallaŋaruq aapamiñun, Aapaaŋ, aitchuŋŋa kiŋuvaan­naktaaksrautimnik. Tavra Aapaŋakta autaaŋagai suġaliġni iġñagmi­ñun.
\v 13 Uvliupasakkaluaġnani, nukaqłium tuniŋagai autaaġusiani maniŋ­ñun, aasii aullaqłuni uŋasiksuamun nunamun. Taamaniasii kinniquti­giaqsivḷugich maniŋñi iñuumaqłuktaqłuni.
\v 14 Tavra suiġutianiŋmiuġlu, kaaksiuqparraqsiŋarut taavrumani nunami, aasii ilaa suiġutiŋaruq.
\v 15 Tavra ilaa aullaqłuni iḷaliutiŋaruq iḷaŋannun nutim iñuŋisa taav­ruma nunam, aasii taavruma iñuum tiliŋagaa nautchiaqaġviŋmiñun qaunaksritquvlugu tuttuqłuŋnik.
\v 16 Tavra kaaliqpaił̣ł̣uni niġiyumiñaġaluaġaqtuq tuttuqłuich niqiŋiññik, suli iñuich aitchulaitkaat.
\v 17 Tavra qaurilġataqami uqallaŋaruq, Qanutun iñugiaktigiruanik aapaga akiññagniaqtuanik kivgaqaqtuq niqaiḷḷisaaŋitchuanik aitchuutiksraqallavlutiglu, uvvaliasiuvaŋa maani paniaqsiruŋa.
\v 18 Aiñiaqtuŋa aapamnun aasii uqallautilugu, Aapaaŋ, piḷuksiŋaruŋa God-mun iliŋnullu.
\v 19 Tavraŋŋaaglaan nalliummatiŋaiqsuŋa iġñiġuyumiñaġluŋa iliŋnun. Aŋalataġiŋŋa iḷaŋatitun akiññagniaqtuat kivgavich.
\v 20 Tavra ilaa utiqsaŋaruq aapamiñun. Tavrali uŋasisugruktillugu-suli, aapaŋan tautuŋagaa aasii naglikkiutivlugu, aqpamik iqimmaaġiaqtu­ŋagaa iġñini kunikł̣ugulu.
\v 21 Tavra iġñiŋan uqallautiŋagaa, Aapaaŋ, piḷuksiŋaruŋa God-mun iliŋ­nullu. Nalliummatiŋaiqsuŋa iġñiġuyumiñaġluŋa iliŋnun.
\v 22 Tavra aapaŋa uqallaksiññaŋaruq kivgamiñun, Qilamik qaġġirisitchi annuġaaġigñiqsranik, aasii atipkaġlugich ilaanun, qitiqłiaġusiġḷugulu anŋiqpaglugulu.
\v 23 Suli qaġġirisitchi quiññaksaqtamik tuttuqpaiyaamik aasii tuqullugu, niġiyumaugut aliasuŋiḷḷutalu.
\v 24 Qanuq uvvauna iġñiġa tuquŋaruatun itkaluaqtuaq iñuusatqiksuq, tammaŋagaluaqtuaq paqitauruq. Tavra niqinaqirraqsiŋarut.
\p
\v 25 Tavra aŋayukłiq iġñiŋa nautchiaqaġviŋmiinŋaruq. Tavraasii aiñiallaġmi qallikami iglumun, tusaaŋaruq atuqtuuraqpaaluŋmik kanaakkiuruaniglu.
\v 26 Tavra ilaan qaitquŋagaa kivgat iḷaŋat aasii apiġivlugu summagaisa.
\v 27 Aasii kivgam kiuŋagaa, Aniqatin airuaq aasii aapan tuqutchiruaq quiññaksaqtamik tuttuqpaiyaamik, pisigivlugu aiñiŋa sugaluaġnani.
\v 28 Tavra aŋayukłiq qinnaliŋaruq isiġunġiqł̣uniḷu. Aapaŋata anivḷuni arakkaluaġmigaa isiquvlugu.
\v 29 Tavra ilaan aapani kiuŋagaa, Uvva, aippaapak savautiŋagaluaġik­piñ kivgatun iḷivḷuŋa, aasii sumikunnii kipuqłaŋaitkaluaġiga piraksriu­tin, naaggauvva aitchuŋaitkiŋmaunnii imnaiyaamik nagruliŋmik, quviasuqatiqaquluŋa avilaitqatimnik.
\v 30 Aasiuvvauna iġñiġiñ qaimman, kinniqutigiqqaaqługich suġaliqtin akiitchunullu, tuqutchisiŋagiñ quiññaksaqtamik tuttuqpaiyaamik.
\v 31 Tavra aapaŋan kiuŋagaa, Iġñiiŋ, ataramik nayuġiŋma, suli sunapa­yaaq piga pigimmigiñ.
\v 32 Nalautittuq quviasualaniksraqput quyaniksraqpullu, qanuq aniqa­tin tuquŋaruatun itkaluaqtuaq iñuusatqiksuq, suli tammaŋagaluaq­tuaq paqitauruq.
\c 16
\s1 Suġautchiqiri Pitqiksiġaqtuaq
\p
\v 1 Jesus uqallautivsaaŋagai iḷitchitqurani uuktuusiqł̣uni, Iñuqaŋa­ruq suġalliruamik suġautchiqiriqaqtuamik. Aasii uqallautiŋa­gaat suġalliruaq suġautchiqiriŋa aŋalatchiḷḷuataŋiññivḷugu maniŋiñik.
\v 2 Tavra suġalliruam ququaqługu uqallautiŋagaa, Sunaimña tusaavigu ilipkun? Qaitkich aglaich suġautchiqiraunipkun, qanuq tavraŋŋaag­laan suġautchiqirigiŋaiġñiaġikpiñ.
\v 3 Tavra suġautchiqiri isumalaaŋaruq, Suniaqpik? Umialiŋma anitkaq­sigaaŋa savaamniñ. Kurriḷguiñmiuŋa, kanŋugimmigiga piatchiaqtaġ­niq.
\v 4 Sivunnianiktuŋa suniaqtilaaksramnik, savaagiġuma avilaitqatiqaġu­miñaqsiḷuŋa paġlariksramnik aimaaġviŋiññun.
\v 5 Tavra qaitquŋagai umialiŋmi akiiḷaqtuqtiŋi atausiullaavlugich. Sivulliq uqallautiŋagaa, Qanutun akiiḷaqpiuŋ umialiga?
\v 6 Ilaa uqallaŋaruq, Tallimakipiatun qattaġruayaanik olive uqsrunik. Tavra suġautchiqirim uqallautiŋagaa, Uvva akiiḷatin, aquvillutin qila­mik aglakkich akiiḷatin avvaŋich piiyaġlugich.
\v 7 Tavra uqallautilgitkaa alla, Qanutulli akiiḷaqaqpich? Ilaa uqallaŋa­ruq, 1,000-tun bushels palauvaksranik. Suġautchiqirim uqallautiŋagaa, Iḷaŋich piiyaġlugich aglagiñ 800-mik.
\v 8 Tavra atanġata pisaasuġniŋagaa pitqiksiġayuktuaq suġautchiqiri sivunniuġutaagun. Iñuŋi mattuma nunam aŋalatchisułhaaqtut suġaliġ­miŋnik ukpiqtuaniñ.
\p
\v 9 Tavra Jesus uqallavsaaŋaruq, Uqallautigivsi, avilaitqasiuġitchi ilivsiññun nagliktuġlugich iñuich suġalivsiññiñ. Tavraasii suġalisi nuŋukpata, paġlapiaġniaġaasi isuitchuamun aimaaġviŋmi.
\v 10 Kiñaliqaa ukpiġnaqtuaq mikiruurakkaluakun, ukpiġnaqtuagum­miuq aŋiruakun. Aasiivsauq kiñaliqaa pitqiksiġaġuuruaq mikiruurak­kaluakun, pitqiksiġaqtuagusuummiuq aŋiruatigun.\x + \xo 16.10 \xt Mt 25.21; Lk 19.17.\x*
\v 11 Tavraasii ilivsi ukpiġnaġniaŋaitkuvsi aŋalatchiñivsiññi nunami suġa­liġnik, qanuġlusi ukpiġnaġniaqpisi aŋalatchisaġuvsi qiḷaum iḷumun ittuanik suġaliŋiñik?
\v 12 Suli ukpiġnaŋaitkuvsi aŋalatchiñivsigun God-im piŋiñik maani, aitchuusiaqaġniaŋitchusi ilivsi pivsiññik taimanigu.
\v 13 Kiñaliqaa savakkumiñaitchuq malġugnik ataniqaġluni atautchikun, qanuq ilaan uumiginiaġaa igḷua aasii piviaġilugu igḷua. Naaggaunnii qiksiksrautiqaġluni igḷuanun aasii suuŋiḷaġilugu igḷua. Savautiyumi­ñaitkiksi God suġallagniaġniġlu atautchikun.\x + \xo 16.13 \xt Mt 6.24.\x*
\s1 Iḷaŋat Jesus Uqaluŋisa
\r (Matthew 11.12-13; 5.31-32; Mark 10.11-12)
\p
\v 14 Pharisees piqpaksriruat maniŋmik, tusaaŋagaich taapkua iluqaisa uqaluich aasii ilaisa Jesus kipagiŋagaat.
\v 15 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Ilivsi patchisaiññisuurusi takkuanni iñuich, aglaan God-im iḷisimapiaġai iñuutchisi, qanuq suna kamanaq­siḷiqtauruaq akunġanni iñuich naġġugipiaġataġaa God-im.
\p
\v 16 John Paptaiqsim alġaqsruisaġniŋanun-aglaan, Moses aglaaŋi uqaqtiŋisalu God-im uqaluŋich aŋalatigiŋagisi. Aglaan John aullaqi­saaŋagai tusaayugaaġiksuat God-im atanniqsimmataagun qaigaqsirua­kun. Aasii paŋmapak piyumalaaqtuat iñusalaich siġġaqiŋarut God-mun atanniqsimatquvlutiŋ.\x + \xo 16.16 \xt Mt 11.12-13.\x*
\v 17 Aglaan siġḷiġnaił̣haaqtuq qiḷaglu nunalu piiqsaqpaŋnik, atausiuraq­unnii God-im pitquraŋiñi naumaŋiññiqsrauruaq piiġñiksraŋaniñ.\x + \xo 16.17 \xt Mt 5.18.\x*
\v 18 Kiñaliqaa avittuaq nuliamiñiñ aasii tuvaaqasitqikł̣uni allamik alla­tuqtuaguruq, suli iñuk tuvaaqasiqsuaq aġnamik avitaŋanik uiŋata, allatuqtuaguruq.\x + \xo 16.18 \xt Mt 5.32; 1 Co 7.10-11.\x*
\s1 Suġalliruaġlu Lazarus-lu
\p
\v 19 Suġalliruaqaŋaruq annuġaaqaqtuamik akisupiaġataqtuanik, suli uvlutuaġman niqinaqiugaqłuni iḷaŋaniñ.
\v 20 Aasii iñuk iḷiappak kiḷḷiġruaqtuqtuaq atiqaqtuaq Lazarus-mik, qaġ­ġisisuuniġaat uvlutuaġman paaŋanun suġalliruam.
\v 21 Niġiyumasuugaluaġniqsuq kataktuanik-unnii suġalliruam niġġiviŋi­ñiñ. Aasii qimmich qaimmiraġniqsut aluktuqługich kiḷḷiŋi.
\v 22 Tavra iḷiappauruaq iñuk tuquŋaruq suli isaġulgich aullautiŋagaat Abraham saniġaanun niqinaqiruanun qiḷaŋmi. Suġalliruaq tuquŋam­miuq aasii iḷuviŋagaat.
\v 23 Tavra Nagliksaaġviŋmi nagliksaaqłuni, aaġluŋaruq aasii tautukługu Abraham uŋasiñun Lazarus-lu saniġaaniittuaq.
\v 24 Tavra ilaa ququulaŋaruq, Aapauruatiin Abraham, nagligiŋŋa. Til­liuŋ Lazarus misullagiaqulugu argani imiġmun aasii niglaqtaaġlugu qaniġa, qanuq uvva iłuiḷḷiuqpaktuŋa uumani igniġmi.
\v 25 Tavra Abraham uqallaksiññaŋaruq, Iġñiiq, itqaġiñ iñuuniġni aitchuusiaqaġuuruatiin nakuuruanik sunik, aasiiḷi Lazarus tainnatuttauq pigiitchuanigli. Aasii paŋmapak quviasaaġusiaqaqtuq uvani, aasiiḷi ilivich nagliksaaġnami ittutin.
\v 26 Aasii taamnatualuuŋitchuq, akunnaptiŋni uvagullu iliviḷḷu kama­naqtuaq qutaiḷaq ittuq savaaq, tamatkua ikaaġukkaluaqtuat maaŋŋa ilivsiññun piyumiñaiqsaqługich, suli kiñaunnii ikaaġumiñaiqł̣ugu ilivsiññiñ uvaptiŋnun.
\v 27 Tavra suġalliruaq uqallaŋaruq, Tainnaitpan aapauruatiin, qiññuaġ­vigigikpiñ tilitquvlugu Lazarus aapama igluanun,
\v 28 qanuq samma tallimanik aniqatiqaqtuŋa, ilaan kiliktuġumagai, iḷaanni uvuŋaqpiaġmiut nagliksaaġviŋmun.
\v 29 Tavra Abraham uqallautiŋagaa, Aniqatiivich pigigaich aglaaŋi Moses uqaqtiŋisalu God-im kiliktuiruat iliŋiññik. Aniqatiivich naalaġ­niḷisigik taiguaqpatigik.
\v 30 Suġalliruam kiuŋagaa, Aapauruatiin Abraham, naalaġniyumiñaitchut, aglaan iñuk ullautikpan inmiŋnun tuquŋaruaniñ aŋiluni, isuma­litqigñiaqtut.
\v 31 Abraham kiuŋagaa, kamagiyumiñaitkumisigik aglaaŋi Moses uqaq­tiŋisalu God-im, qanuqpisiiḷḷirauyumiñaiñmiut iñuk aŋigaluaqpan tuq­qunmiñ.
\c 17
\s1 Piḷuun
\r (Matthew 18.6-7, 21-22; Mark 9.42)
\p
\v 1 Tavra Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani, Nalupqinaitchuq, ikł̣igutchaktinniutit piḷuksiñiksramun qaiyumaaqtut, aglaan qanutun naglignaqtigiruq taamna iñuk patchisauruaq tamatkunuŋa.
\v 2 Kialiqaa ukpiġutaiqsitpagu iḷaŋat makua miqłiqtuuratun iḷivḷutiŋ ukpiqtuat uvamnun, iłuałhaaġayaqtuq uyaġagruaġmik quŋusiġutchiġ­ḷugu aasii ipipkaġlugu taġiumun.
\v 3 Qaunagisitchi. Aniqatiksi piḷuksikpan, suaksiuŋ. Aasii isumalitqik­pan, suliqutigiŋaiqsiuŋ itqaumayumiñaiġḷugich.\x + \xo 17.3 \xt Mt 18.15.\x*
\v 4 Aasii piḷuksikpan ilivsiññun tallimat malġuiqsuaġlugu uvluq, aasii isumalitqikpan tallimat malġuiqsuaġluni uqallautilusi, Isumalitqik­suŋa. Suliqutigiŋaigaksraġiġiksi.
\s1 Ukpiġun
\p
\v 5 Iḷitchitquraunikun tilirauruat uqallautiŋagaat Ataniq, Suaŋasiḷaa­ġuŋ ukpiġutikput.
\v 6 Tavra Ataniq uqallaŋaruq, Ukpiġutiqaġuvsi nautchiaksratun mustard-tun, mikipiaġaluaqłuni naullaruatun napaaqtuqpaġuqłuni, uqallautiyumiñaġiksi manna napaaqtuq, Maŋŋupkun nusugiñ aasii nautchirriutaulutin taġiumi. Tavra kamagiyumiñaġaluaġaasi.
\s1 Kivgam Piraksriusiaŋi
\p
\v 7 Nalliqsi kivgaqaqtuaq nunaliqiruamik naagga qaunaksriruamik imnaiñik, aimman uqallautilaitkiksi inna, Aquvillutin niġiñiaġiñ.
\v 8 Aglaan uqallautisuugiksi, Itqanaiyaġiñ nullautaksramnik. Saaġuaġ­lutin savautiŋŋa niġipkaqtilluŋa imiġluŋalu. Aasiiḷi taavruma aquagun niġiñiaqtutin imiġlutillu.
\v 9 Kivgaq quyanaagaksraitchuq kamaksriñiḷugu piraksriusiamiñik.
\v 10 Tainnatuttauq ilivsi, pianikkaluaġuvsiuŋ iluqaan piraksriusiaqsi, uqallagitchi, Uvagut nalliummatiŋitchugut kivgat, pigiññaqtugut piraksriusiaptiŋnik.
\s1 Jesus Mamititkai Qulit Iñuich Kiḷḷiġruaqtuqtuat
\p
\v 11 Iglauyaamiñi Jerusalem-mun, Jesus akunġakkuaŋaruq Samaria-vlu Galilee-vḷu.
\v 12 Tavra tikitchaġataviksillugich nunaaqqiñun, paaŋagaat qulit kiḷḷiġ­ruaqtuqtuat, qikausiŋarut uŋasiuraqłutiŋ
\v 13 aasii ququulaŋarut, Jesus Ataniiq nagligitigut.
\v 14 Tavra Jesus tautukamigich uqallautiŋagai, Aullaġitchi aŋaayyuliqsiqpaich mamitilaaġumagaasi. Tavra iglauniallaġmiŋ maminŋarut.\x + \xo 17.14 \xt Lv 14.1-32.\x*
\v 15 Tavra iḷaŋat, iḷitchuġikami iłuaqsirautilaamiñik, utiqsaŋaruq, nan­ġaqługu God nipatuvluni.
\v 16 Tavra punŋaruq sivuġaanun Jesus, quyyavigivlugu. Taamna iñuk Samaria-ġmiu.
\v 17 Tavra Jesus uqallaŋaruq, quliguŋitpat ipkua mamittuat? Nauŋ ipkua quliŋŋuġutaiḷat?
\v 18 Utiġumiñaŋagaluaġmiut quyyavigisuglugu God. Aglaan uvvauna Samaria-ġmiu utiŋaruq.
\v 19 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Makillutin aullaġiñ. Ukpiġurvich iłuaq­sipkaġaatin.
\s1 Qaiñiksraŋa God-im Atanniqsimmataata Iñuŋnun
\r (Matthew 24.23-28, 37-41)
\p
\v 20 Iḷaŋisa Pharisees apiġiŋagaat Jesus qakugu atanniqsimmataa God-im isagutiniaġmagaan. Ilaan kiuŋagai, Atanniqsimmataa God-im isagutiyumaaŋitchuq tautuŋnaġluni.
\v 21 Naaggaunnii uqallagniaŋiñmiut, Uvva uvaniittuq. Naagga taikka taikaniittuq, qanuq atanniqsimmataa God-im ittuq uvaniittuani kamaksriruani.
\p
\v 22 Tavra Jesus uqallaŋaruq iḷitchitquramiñun, Uvlut qaiyumaaqtut kipiġniuliġviksrautisi tautugumaliġḷugu atanniqsimmataa Iġñiŋan iñuum nunami, aglaan tautukkumiñaitkiksi.
\v 23 Tavraasii iñuich uqallautiniaġaasi qaiñiḷuŋa aasii amaniinniḷuŋa naagga maaniinniḷuŋa. Ukpiġinagich, ivaqsaġnaŋa.
\v 24 Qanuq igniġuuqpatittuaq qaummaatinmatun qaummaġiksiviñaq­ługu qiḷak igḷuaniñ igḷuanun, tainnatun piñiaqtuq Iġñiŋa iñuum qaigumi.
\v 25 Aglaan nagliksaaqqaaqtuksrauniaqtuŋa iñugiaktuatigun sutigun suli pisuŋiḷḷuŋa iñuich paŋmapak iñuuruat.
\v 26 Taimani Noah iñuumman iñuuruatitun, tainnatuttauq iñuusiqaġ­niaġmiut qaiyasikpan Iġñiŋa iñuum.\x + \xo 17.26 \xt Gn 6.5-8\x*
\v 27 Iñuich niġigayuktut, imiqłutiglu katirrusiqivlutiglu Noah isiġataqtil­lugu umiaqpaŋmiñun, aasii uliqpaum tuqunŋagai iluqaisa.\x + \xo 17.27 \xt Gn 7.6-24.\x*
\v 28 Tainnatuttauq iñuumman Lot, niġigayuŋammiut imiqłutiglu tauq­siqsuqłutiglu tuniuqqaivḷutiglu nautchirriqsuivḷutiglu igluqpiuqłutiglu\x + \xo 17.28-29 \xt Gn 18.20-19.25.\x*
\v 29 aullaġataqtillugu Lot Sodom-miñ. Tavra igniq tivluktuaġlu isiq sia­luuŋaruk qiḷaŋmiñ aasii tuqułługich iluqaisa iñuŋi Sodom.
\v 30 Tavra tainnatun piñiaqtuq Iġñiŋa iñuum qiñiġnaqsikpan.
\p
\v 31 Taimanigu iñuk aniiqsuaqtuaq iglumi qaaŋani atqaġnani suġaut­tani iglum iḷuaniittuat aisuglugich. Tainnatuttauq iñuk nautchiaqaġ­viŋmiittuaq utiqsaġnani iglumiñun.\x + \xo 17.31 \xt Mt 24.17-18; Mk 13.15-16.\x*
\v 32 Itqaumasiuŋ suna piruaq Lot-gum nuliaŋanun.\x + \xo 17.32 \xt Gn 19.26.\x*
\v 33 Kialiqaa annautiniaqsaagumigich iñuuniutini tammaiñiaġaa iñuggutini, aglaan kialiqaa tammaigumigich iñuuniutini annautiniaġaa iñuggutini.\x + \xo 17.33 \xt Mt 10.39; 16.25; Mk 8.35; Lk 9.24; Jn 12.25.\x*
\v 34 Uqallautigivsi, taavrumani unnuami malġuk aŋutik inniaqtuk ataut­chiiñi siñigviŋñi, igḷua aullaurrauniaqtuq aasii igḷua qimaktauluni.
\v 35 Malġuk aġnak palauvaksiuġniaġmiuk atautchimi, igḷua aullaurrau­niaqtuq aasii igḷua qimaktauluni.
\v 36 Malġuk aŋutik nautchiaqaġviŋmi savaŋniaqtuk, igḷua aullaurrau­niaqtuq aasii igḷua qimaktauluni.
\v 37 Tavra iḷitchitqurat apiġiŋagaat, Ataniiq, sumun aullaurrauniaqpat? Jesus kiuŋagai, Sumipayaaq siḷu inman, tavrani tiŋmiaqpaich katit­chuurut.
\c 18
\s1 Uuktuun Uiḷgaŋaruakun Isivġiqsikullu
\p
\v 1 Tavra Jesus quliaqtuaġutiŋagai uumiŋa uuktuunmik, iḷisauti­saqługich ataramik aŋaayyuruksraunivḷugich nikatchalaiḷḷutiŋ.
\v 2 Ilaa uqallaŋaruq, Iniqpaŋmi isivġiqsiqaŋaruq qiksiksrautaitchuamik God-mun naaggaunnii suliqutiksraaqtuaŋitchuamik iñuŋnik.
\v 3 Tavra inŋaruq uiḷgaŋaruaq taavrumani iniqpaŋmi ullaaġautiruaq isivġiqsimun nalaunŋaruakun ikayuquvluni iñuŋmiñ ivayaġniaqtimi­ñiñ.
\v 4 Sivisuuraqtuami isivġiqsi pisuŋiñŋaruq. Aglaan aquvatigun isumal­laktuq inna, Qiksigiŋiḷḷuġiga-unnii God naagga suliqutigiŋił̣ł̣ugich iñuich,
\v 5 pisigigiññaġlugu uuma uiḷgaŋaruam iḷaksianniŋniŋa uvamnik, ika­yuġniaġiga nalaunŋaruakun ilaanun, qanuq ikayuŋisuaġupku piḷaiq­sinniaġaaŋa ataramik qaiguġluni.
\v 6 Tavra Ataniq uqallaŋaruq, Isummatigisiuŋ qanuq nalaunŋaitchuaq isivġiqsim isumallautaa.
\v 7 Tainnatuttauq God isivġiiñiaqtuq pisilugich ilaan iñuksraqtaani nipauqtuat inmiñun ikayuqtaiḷiqivlutiŋ uvlukkaluami unnuamiḷu. Ika­yukallaŋisauraaġniaqpagich?
\v 8 Uqallautigivsi, ilaa isivġiiñiaqtuq qilamik pisilugich iñuksraqtaani. Aglaattauq, Iġñiŋa iñuum qaikpan nunamun, qanutun iñugiaktigiruat ukpiġutiqaġniaqpat aŋaayyuuqtuagulutiglu?
\s1 Uuktuun Pharisee-kun Tax-iliqirikullu
\p
\v 9 Jesus quliaqtuavsaaŋammiuq uumiŋa uuktuunmik iñuŋnun nalupqisuŋitchuanun nalaunŋanivḷutiŋ aasii suuŋiḷaqsruqługich allat iñuich.
\v 10 Malġuk iññuk aŋaayyuvikpaŋmuŋaruk aŋaayyuyaqtuqłutik. Igḷua Pharisee aasii igḷua tax-iñik katitchiri.
\v 11 Pharisee makitavluni aŋaayyuŋaruq inna, God, quyanaaġikpiñ iñuu­siqaŋiññama allatun iñuktitun, piḷḷaturuatun, pitqiksiġaqtitun, allatuq­titun, naaggaunnii uumatun tax-iñik katitchiritun.
\v 12 Niġiḷaitchuuruŋa aŋaayyuuġnimni malġuiqsuaqługu savaiññaak akunġak. Aitchuisuummiuŋa quliŋŋuġutiŋiññik supayaat piġġak­taaġma.
\v 13 Tavrali tax-iñik katitchiri, makitavluni taavanisaaq, aaġluqsausiiñ­ŋaruq-unnii qiḷaŋmun, aglaan patiksiññaqługu satqani aŋaayyuŋaruq inna, God nagligiŋŋa uvaŋa piḷuusiqiri.
\v 14 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Uqallautigivsi, taamna tax-iñik katitchiri airuq nalaunŋasivḷuni God-mun igḷumiñiñ, qanuq kiñaliqaa kamanaq­siḷiqtuaq inmiñik kamanaiqsauniaqtuq, suli iñuk kamasaaŋitchuaq inmiñi kamanaqsipkaqtauniaqtuq.\x + \xo 18.14 \xt Pr 29.23; Mt 23.12; Lk 14.11.\x*
\s1 Jesus Aŋaayyutigai Miqłiqtuurat
\r (Matthew 19.13-15; Mark 10.13-16)
\p
\v 15 Tavrani iñuich iḷaŋisa qaġġisiŋagaich miqłiqtuuratiŋ Jesus-mun, aksiuquvlugich ilaanun. Tavra iḷitchitqurat tautukamisigik, suaŋagaich iñuich.
\v 16 Tavra Jesus qaitquŋagai miqłiqtut inmiñun, uqallakłuni, Miqłiqtuu­rat qaipkaqsigik uvamnun, suli pitquŋiññagich. Tainnaiḷiŋaruat God-im atanniqsimagai.
\v 17 Iḷumun uqallautigivsi, Kialiqaa ukpiġiŋitpagu God miqłiqtuuram ukpiqsrausiatun, isiġumiñaitchuq God-im atanniqsimavianun.
\s1 Suġalliruaq Iñuk
\r (Matthew 19.16-30; Mark 10.17-31)
\p
\v 18 Tavra Jew-guruat umialiŋnaŋata apiġiŋagaa Jesus, Iḷisaurrigik­suatiin, sumik piñiaqpik isuitchuamik iñuggutinnagugluŋa?
\v 19 Jesus kiuŋagaa, Summan taiviŋa nakuuruamik. Nakuuruagitchuq iñuŋmik God kisimi.
\v 20 Iḷisimagitin Pitqurat, Allatuġnak, Iñuaġnak, Tiglignak, Saglutigin­niŋnak, Suuŋiḷaġinagik aapallu aakallu.\x + \xo 18.20 \xt a Eñ 20.14; Dt 5.18. b Eñ 20.13; Dt 5.17. c Eñ 20.15; Dt 5.19. d Eñ 20.16; Dt 5.20. e Eñ 20.12; Dt 5.16.\x*
\v 21 Tavra umialiŋnam kiuŋagaa, Tamatkua iluqaisa kamagiŋagitka nutaġaunnamniñ.
\v 22 Tavra Jesus taamna tusaakamiuŋ, ilaan uqallautiŋagaa, Atautchi­mik piraksraqavsaaqtutin-suli. Aullaġiñ, tunikkich supayaat pisin, aasii aitchuutigilugich maniich iḷiappauruanun, tavra piiḷḷiuġniaŋitchu­tin qiḷaŋmi. Aasii qaiḷutin maliŋŋa.
\v 23 Tavra taamna tusaakamiuŋ ipiqtutchaŋaruq, qanuq suġalliqpaktua­guvluni.
\p
\v 24 Jesus qiviaqługu ilaa uqallaŋaruq, Qanutun siġḷiġnaqtigiva tamatkunuŋa suġalliruanun isiġniaġniksraq God-im atanniqsimavia­nun.\x + \xo 18.24-25 \xt Pr 11.28.\x*
\v 25 Siġḷiġnaił̣haaqtuq pikukturuaq kakakti iraaguaġumi mitqutim, suġalliruam isiġniaġniksraŋaniñ God-im atanniqsimavianun.
\v 26 Iñuich tusaaruat taavrumiŋa uqallaŋarut, Kiñami annaurrauniaġ­niqpa?
\v 27 Tavrani Jesus kiuŋagai, Suna iñuich piyumiñaisaŋat God-im piḷḷa­gaa.
\p
\v 28 Tavra Peter uqallaŋaruq, Uvva, uvagut qimaŋagivut aimaaġvivut maliġuaġuqłutin.
\v 29 Tavrali Jesus uqallautiŋagai, Iḷumun uqallautigivsi, Iñuk kiñaliqaa qimairuaq aimaaġviŋmiñik, naagga nuliamiñik naagga aniqatiimiñik naagga aŋayuqaamiñik naagga miqłiqtumiñik, pisigivlugu God-im atanniqsimmataa,
\v 30 aitchuusiaqaġniaqtuq iñugiaksił̣haasugruglugich paŋmapaŋmi, suli taimanigu iñuggutinnagniaqtuq isuitchuamik.
\s1 Jesus Piŋatchiġik Uqaġniŋni Tuqqunmigun
\r (Matthew 20.17-19; Mark 10.32-34)
\p
\v 31 Tavra asivaqtaaġutivlugich qulit malġuk iḷitchitqurat, Jesus uqal­lautiŋagai, Uvva, Jerusalem-muksaaqsirugut, aasii supayaat uqaqtiŋisa God-im aglaaġiŋaraŋich Iġñiŋagun iñuum nalautitauniaqtut.
\v 32 Tavra ilaa aitchuutauniaqtuq Jew-guŋitchuanun, suli kipaginiaġaat kanŋunaqsipiaġlugu aŋalataġilugu tivvuaqtuġlugulu.
\v 33 Ipiġaqtuġniaġaat suli tuqullugu, aasii uvluk piŋayuaŋni ilaa aŋi­ñiaqtuq.
\v 34 Tavra iḷitchitqurat kaŋiqsiŋaitkaich nalliat-unnii tamatkua uqa­luich, taamna uqaluk kaŋiqsiŋaitkaat sumik sivuniqaqtilaaŋa, puttuq­sriŋiḷḷakkaat sumik Jesus uqautiqaqtilaaŋanik.
\s1 Jesus Iłuaqsigaa Ayauŋaruaq Piatchiaqtaqti
\r (Matthew 20.29-34; Mark 10.46-52)
\p
\v 35 Tavra Jesus qallimmiuġlu Jericho-mun, ayauŋaruaq aquppiŋa­ruq apqutit saniġaanni piatchiaqtaqłuni.
\v 36 Tavra tusaavlugich iñusalaich tamaunnaaqtuat, ilaa apiqsriŋaruq summagaisa.
\v 37 Ilaisa uqallautiŋagaat, Jesus Nazareth-miu tamaunnaaqtuq.
\v 38 Tavra ilaa nipaalaŋaruq, Jesus, Iġñiġuruatiin David-mun, nagli­giŋŋa.
\v 39 Tavra tamatkua salliuruat suaŋagaat, uqallautivlugu nipaisaaquv­lugu. Tavra ilaa nipattuvsaaqsiññaŋaruq, Iġñiġuruatiin David-mun, nagligiŋŋa.
\v 40 Tavra Jesus nutqaŋaruq, aasii piraksriivḷuni qaġġisitquvlugu inmiñun. Tavra qallimman Jesus apiġiŋagaa,
\v 41 Sumik pisitquvich uvamnun. Ilaa uqallaŋaruq, Ataniiq, tautuksiḷḷa­sisuktuŋa.
\v 42 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Tautuksiḷḷasiiñ, ukpiġurvich iłuaqsip­kaġaatin.
\v 43 Tavra tavrauvvaa ilaa tautullasiŋaruq aasii Jesus malikługu, nan­ġaqługu God. Tavra iluqaġmiŋ iñuich tautukamirruŋ, God nanġaŋa­gaat.
\c 19
\s1 Jesus-lu Zacchaeus-lu
\p
\v 1 Jesus tikiñŋaruq Jericho-mun aasii iglauvigiaqsivḷugu.
\v 2 Tavra iñuqaŋaruq atiqaqtuamik Zacchaeus-mik, umialguniq­suamik tax-iñik katitchirauruanun, suli suġalliruaguvluni.
\v 3 Tavra ilaan tautuŋniataŋagaa Jesus tautulaiñmivḷugulu, iñuich iñu­giakpaił̣ł̣utiŋ ilaalu mikivluni.
\v 4 Tavra aqpamik isagutiŋaruq sivuniksraŋannun aasii mayuqłuni Sika­muam napaaqtuanun tautugukługu Jesus, qanuq tamaunnaaġumaaq­tuq.
\v 5 Tavra Jesus tikiññami tavruŋa, aaġluqłuni uqallautiŋagaa, Zacchaeus, atqaġiñ qilamik, qanuq igluŋniittuksrauruŋa uvlupak.
\v 6 Tavra Zacchaeus atqaqsaaluŋaruq, aasii aiyugaaŋagaa Jesus quvia­suutigivlugu.
\v 7 Tavra iñuich tautukamirruŋ taamna iluqaġmiŋ uqamayurraqsiŋarut, Taamna iñuk tuyuġmiaguyyaqtuq piḷuusiqirimun.
\v 8 Aglaalli Zacchaeus makiłłuni sivuġaanun uqallaŋaruq Ataniġmun, Ataniiq, avvaŋich suġaliġma aitchuutiginiaġitka iḷiappauruanun, suli saglutaġniġupku kiñapayaaq supayaakun, utiqtitchiviginiaġiga sisa­maŋŋuġlugu.
\v 9 Tavra Jesus uqallautiŋagaa, Taamna pisigivlugu, uvlupak una iñuk igluqatiniḷu annaurrausaqtut, ilaaptauq kiŋunġuvluni Abraham-mun.
\v 10 Qanuq Iġñiŋa iñuum qaiŋaruq ivaġiaqługich annautiyaqtuqługiḷḷu tammaŋaruat iñuich.\x + \xo 19.10 \xt Ez 34.16; Mt 18.11.\x*
\s1 Uuktuun Kaviqsuatigun Maniksigun
\r (Matthew 25.14-30)
\p
\v 11 Tavra tamatkua tusaaruat uqaluŋnik, Jesus quliaqtuaġutiŋagai uuktuunmik. Ilaa qalliŋaruq Jerusalem-mun, aasii iñuich isumaqaŋa­rut atanniqsimmataa God-im satqummiyasiñasugalugu.\x + \xo 19.11-27 \xt Mt 25.14-30.\x*
\v 12 Tavra ilaa uqallaŋaruq, Iñuk umialiŋniñ kaŋiqaqtuaq aullaŋaruq uŋasiksuamun nunamun umialguqtitausukłuni, aasii utiġmiḷuni.
\v 13 Aullaŋaiñŋaġmi qaitquŋagai qulit kivgani, aasii aitchullaavlugich atausiḷḷaanik kaviqsuanik maniŋñik, aasii uqallautivlugich, Naggutin­nagniaġitchi ukuniŋa maniŋñik qaiñimnun-aglaan.
\v 14 Tavra nunatqatiŋisa uumigiŋagaat aasii tilisiŋarut kivgamik inmiŋ­niñ aquagun, uqaqłutiŋ, Uvagut umialigisuŋitkikput taamna iñuk.
\p
\v 15 Umialiguġiaqtuaq umialiguanikami utiŋaruq. Tavrauvvaa qait­quŋagai taapkua kivgani aitchuŋarani maniŋñik, iḷitchuġisukłuni qanutun naggutinnaktilaaŋannik.
\v 16 Sivulliq kivgaq qaiŋaruq sivuġaanun uqallakłuni, Ataniiq, maniich aitchuutitin uvamnun naggutinnautigigitka qulitun maniksun.
\v 17 Tavra umialgata uqallautiŋagaa, Piḷḷuataqtutin, kivgaġiksuatiin. Pisigivlugu piḷḷuataġniġiñ mikiruurakkaluakun, ataniġnaqutiqaġniaq­tutin qulinun iniqpaŋnun.
\v 18 Igḷua kivgam qaiŋaruq uqallakłuni, Ataniiq, maniich aitchuutitin uvamnun naggutinnautigigitka tallimatun maniksun.
\v 19 Tavra umialgata uqallautiŋagaa, Iliviḷḷi atanniqsimaniaġitin tallimat iniqpaich.
\v 20 Tavrali allaptauq kivgaq qaiŋaruq uqaqłuni, Ataniiq, Uvva manik­sin aitchuutitin uvamnun. Iriqsimaŋagitka puuqługich kakkiiyaunmik.
\v 21 Sivuuġagiŋagikpiñ qanuq suamarutin. Tigusisuurutin pigiŋisaġnik, suli kivrivḷutin palauvaksranik nautchirriutigiŋisaġnik.
\v 22 Umialgata uqallautiŋagaa, Piḷuktuatiin kivgaaq. Atuġniaġitka ili­vich uqaluktin uvapkun suksraunġiutigilugich iliŋnun. Iḷisimaŋaga­luaqtutin suamatilaamnik tigusisuunimniglu pigiŋisamnik, suli kivri­suuvluŋa palauvaksranik nautchirriutigiŋaisamnik.
\v 23 Summan aasiuvva ikuŋitpigich manitka maniqaġviŋmun, aasii qai­guma tasuġayakkatka naggutituummaisa.
\v 24 Tavra umialik uqallaŋaruq tamatkunuŋa makitaruanun saniġaani, Pisigik kaviqsuat maniich ilaaniñ, aasii qaiḷḷugich taavrumuŋa kivga­mun qulinik maniqaqtuamun.
\v 25 Tavra kivgat uqallautigaluaġaat, Umialiik, qulitun maniqaaniŋa­ruq.
\v 26 Umialgata kiuŋagai, Uqallautigivsi, iñupayaaq aŋalatchiḷḷuataqtuaq aitchuusiaqavsaaġniaqtuq, aglaan taamna naurrutinnaŋitchuaq miki­ruuraqunnii pigikkaŋa, piiqsauniaqtuq ilaaniñ.\x + \xo 19.26 \xt Mt 13.12; Mk 4.25; Lk 8.18.\x*
\v 27 Taipkualiasii uumigiritka, umialiqaġuŋitchuat uvamnik, uvuŋautisi­gik aasii tuquġaġlugich sivuqqamni.
\s1 Jesus Isiġman Jerusalem-mun Kakaksiqł̣uni Umialiktun
\r (Matthew 21.1-11; Mark 11.1-11; John 12.12-19)
\p
\v 28 Taamna uqausiġianikamiuŋ, Jesus aullaqivsaaŋaruq Jerusalem-mun sivuanni iñuich.
\v 29 Tavra qallikami Bethphage-mun Bethany-mullu, tikiññamiŋ iġġi­mun atiqaqtuamun Olives, ilaa tilisiŋaruq malġugnik iḷitchitquramiñiñ,
\v 30 aasii uqallautivlugik, Aullaġitchik ininun sivuniptiŋnun. Aasii tikip­qaġuptik, paqinniaqtutik kakaktim nuġġaŋanik pituqaqtuamik, iñuum kakaksiġvigiŋaisaŋanik. Pituiġḷugu qaġġisiyumagiktik.
\v 31 Iñuum kialiqaa apiġikpatik, Summan pituigaqsivitkuuna, uqallauti­yumagiktik inna, Atanġum atuġukkaa.
\v 32 Tavra taapkuak tilirauruak aullaŋaruk aasii paqinŋagaak Jesus uqausiatun inmiŋnun.
\v 33 Tavra pituiqsisaġniaqtillugik kakaktimik, iñuŋisa kakaktim uqal­lautiŋagaik, Summan pituigaqsivitku kakakti?
\v 34 Tavra iliŋik uqallaŋaruk, Atanġum atuġukkaa.
\v 35 Tavra iliŋikta qaġġisiŋagaak kakakti Jesus-mun, aasii iñuich qalliq­suutivlugich annuġaatiŋ kakaktimun, Jesus kakaksirraqsiŋaruq.
\v 36 Tavra kakaksiqsillugu, iñuich siaminŋagaich annuġaatiŋ apqutinun.
\v 37 Tavra qallimman Jerusalem-mun, atqaġiaŋanun iḷimman iġġimun Olives-mun, iñusalaich iḷitchitquraŋi quviatcharraqsiŋarut suli nanġaq­ługu God nipatuvlutiŋ, pisigivlugich iluqaisa kamanaqtuat savaat tau­tuŋaratiŋ,
\v 38 uqaqłutiŋ, God-im piḷḷuataqtilliuŋ Umialik qairuaq pisivlugu Ata­niq. Nanġaqtauli God qiḷaŋmiittuaq tutqiutiqaqtitchiruaq.\x + \xo 19.38 \xt Ps 118.26.\x*
\p
\v 39 Tavra iḷaŋisa Pharisees iñusalaŋniittuat uqallautiŋagaat Jesus, Iḷisaurrii, suakkich iḷitchitquratin nipaisaaqulugich.
\v 40 Ilaan kiuŋagai, Uqallautigivsi, ukua nipaiġaluaqpata, uyaġaich nipaallakkumiñaqtut.
\s1 Jesus Qirratigigaa Jerusalem
\p
\v 41 Tavra Jesus qallikami tautukługu iniqpak qirratigiŋagai Jerusalem iñuŋi,
\v 42 uqaqłuni, Uvvaunnii uvlupak puttuqsriyumiñaġaluaqtusi suruk­srautilaavsiññik tutqiutiqaġukkuvsi. Aglaan paŋmapak puttuqsriŋit­chusi.
\v 43 Qanuq uvlut tikiññiaqtut uumigirivsi avanniaġaat iniqpaksi, sau­lugu avatiksi aniyumiñaiyaġlusi, quġġutilusiḷu sumiḷḷiqaa.
\v 44 Aasii iliŋisa suksraunġipiallagniaġaasi iniqpaksiḷu, katchisiḷu, suli uyaġak atausiq-unnii nuunniaġaat inaaniñ, qanuq puttuqsriŋaitkiksi God qaigaluaġman annautisukłusi.
\s1 Jesus Aŋaayyuvikpaŋmuktuq
\r (Matthew 21.12-17; Mark 11.15-19; John 2.13-22)
\p
\v 45 Tavra Jesus isiŋaruq aŋaayyuvikpaŋmun, aasii anittaaqsivḷugich tamatkua tauqsiqsuqtuat,
\v 46 uqallautivlugich, Aglausimaruq Bible-ni God-im uqallautaa inna, “Uvaŋa igluqpaga taggisiqaġniaqtuq iñupayaat aŋaayyuyaqtuġvian­nik.” Aglaalli ilivsi iriqtuġviḷiutiŋagiksi tigligayuktinun.\x + \xo 19.46 \xt a Is 56.7. b Jr 7.11.\x*
\v 47 Tavra Jesus iḷisaurriraqtuq uvlutuaġman aŋaayyuvikpaŋmi. Aŋaayyuliqsiqpaich iḷisaurriḷḷu pitquranik umialiŋnaŋisalu iñuich tuqutchuk­kaluaŋagaat,\x + \xo 19.47 \xt Lk 21.37.\x*
\v 48 aglaan qanuġlugu pisausiiñŋagaat, qanuq iluqaġmiŋ iñuich masaġ­nisigiŋagaich ilaan uqaluŋi.
\c 20
\s1 Jesus Apiqsruqtauruq Ataniġnaqutaagun
\r (Matthew 21.23-27; Mark 11.27-33)
\p
\v 1 Uvlut iḷaŋanni, Jesus iḷisaurripkaqtillugu iñuŋnik aŋaayyuvikpaŋmi suli alġaqsruivḷuni tusaayugaaġiksuamik, aŋaayyuliqsiqpaich iḷisaurriḷḷu pitquranik, piqatigivlugich Jew-guruat umialiŋnaŋich ullaŋagaat Jesus.
\v 2 Aasii apiġivlugu, Uqallautitigut sum ataniġnaqutaagun tamatkua pivigich? Kia taavrumiŋa ataniġnaqusiqpatin tamatkua pitquvlugich?
\v 3 Jesus kiuŋagai, Uvaŋaptauġli apiġiniaġivsi apiqqunmik. Paŋmapak uqallautisiŋa,
\v 4 Kia ataniġnaqutiksriñŋavauŋ John paptaiqsiñiksraŋagun, God-im naagga iñuum?
\v 5 Tavra iliŋisa uqaaġutigiŋagaat taamna avanmun, Uqallakkupta God-miñ piñiḷugu, ilaa uqallagniaqtuq, Summan John ukpiġiŋaitpisiuŋ?
\v 6 Aglaattauq uqallakkupta, Iñuŋniñ piñiḷugu, iñuich iluqaġmiŋ miḷuq­tuġniaġaatigut uyaġaŋnik, qanuq iliŋisa ukpiġipiallakkaat John uqaq­tautilaaŋa God-mun.
\v 7 Tavra ilaisa kiuŋagaat nalunivḷutiŋ sumiñ pisilaaŋanik John paptaiq­siñiŋa.
\v 8 Tavrali Jesus uqallautiŋagai, Uvaŋaptauq uqallautiyumiñaiñmigivsi kimun ataniġnaqutiksrisilaamnik tamatkuniŋa piyumiñaqsivḷuŋa.
\s1 Uuktuun Napaaqsiqiritigun Siiġñaqaġviŋmi
\r (Matthew 21.33-46; Mark 12.1-12)
\p
\v 9 Tavra Jesus uqautirraqsiŋagai iñuich uumiŋa uuktuunmik, Iñuk nautchirriiruaq siiġñaqaġviŋmik, aasii atukkirrutigivlugu napaaqsiqiri­nun, aasii aullaqłuni allamun nunamun sivisuuraqtuami.\x + \xo 20.9 \xt Is 5.1.\x*
\v 10 Tavra piviksraq tikiñman, ilaa tilisiŋaruq kivgamik napaaqsiqiri­nun, ilaiññun aitchuquvluni piksraunmiñik siiġñiaŋiññiñ. Tavra napaaqsiqirit anaumiŋagaat kivgaq, aasii aullaqtiłługu aitchuġaluaġnagu.
\v 11 Tavra iñua siiġñaqaġvium tilisivsaaŋaruq allamik kivgamik. Taam­nasuli anaumiŋagaat aŋalataġivlugulu kanŋunaqtuakun, aasii aullaq­tiłługu-suli aitchuġaluaġnagu.
\v 12 Tilisivsaalgitchuq-suli piŋatchiqł̣ugu, taamna anniaŋalgitkaat aniłłu­gulu.
\v 13 Tavra iñua siiġñaqaġvium uqallaŋaruq, Qanuġniaqpik uvaŋa? Tili­ñiaġiga piviuttaġikkaġa iġñiġa. Nalupqinaitchuamik taluġiniaġaat.
\v 14 Tavra napaaqsiqirit tautukamirruŋ, uqaqatigiiŋarut avanmun, Tamarra kiŋuvaannaktuksraun. Tuqullakput kiŋuvaannaktaaksraun uvagut pigiyumagikput.
\p
\v 15 Tavra aninŋagaat siiġñaqaġviŋmiñ aasii tuqułługu. Tavraasii Jesus apiġiŋagai, Qanuq-aasii piñiaqpa iñua siiġñaqaġvium napaaqsi­qirinun?
\v 16 Ilaan qaiḷuni tuqunniaġai taapkua napaaqsiqirit, aasii aitchuutigilugu siiġñaqaġvik allanun napaaqsiqirinun. Taamna iñuich tusaaka­mirruŋ, iliŋich uqallaŋarut, Tainna piññani.
\v 17 Tavra Jesus qiviaqługich iñuich uqallaŋaruq, Sunamiuvvauna aglau­simava Bible-ni inna? “Kaŋiġalluŋmi uyaġagruaq, piitchuiññiqsrapiaq igluqpiñiġmi, taamna igluqpirit iginŋagaat.”\x + \xo 20.17 \xt Ps 118.22.\x*
\v 18 Kiñaliqaa puukaqtuaq taavrumuŋa uyaġaŋmun kanuġġirauniaqtuq. Aasiisuli uyaġak kattaqinnikkumi iñuŋmik kanuġġiñiaġaa suksraunġi­piaġlugu.
\s1 Apiqqun Akiḷiiñikun Taxes-nik
\r (Matthew 22.15-22; Mark 12.13-17)
\p
\v 19 Tavra iḷisaurriḷḷu pitquranik aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu tigutaaqsaġu­maalliŋagaluaġaat Jesus tavrauvvaa, qanuq ilaisa puttuqsriŋagaat ilaan quliaqtuaġikkaŋa uuktuun inmiŋnun tuttiłługu, aglaan sivuuġagivlu­gich iñuich tiguŋaitkaat.
\v 20 Tavra iliŋich nalautitchiiŋarut piviksramik. Tavra tilisiŋarut spy-ñik ukpiġnaqsisaqługich, Jesus uuktuġukługu apiqsruqtuutinik aitchuuti­gillasisukkaluaqługu kavanamun.
\v 21 Taapkua spy-ch apiġiŋagaat Jesus, Iḷisaurrii, iḷisimarugut uqaġuuti­laaġnik iḷisaurrisuutilaaġniglu nalaunŋaruanik. Suli iḷisimarugut suli­qutigiŋitkiñ iñuum surautilaaŋa aglaan iḷisaurrutigigiñ iḷumutun ittuaq God-im pitqutaa iñuŋmun.
\v 22 Uqallautitigut paaqsaaŋava uvagut pitquraptiŋni naagga nalaun­ŋava akiḷiiruni taxes-nik Caesar-mun Rome-miut umialgannun?
\v 23 Tavra Jesus puttuqsriŋagaa iñuich savituġmiaġutaat, aasii uqallau­tivlugich,
\v 24 Mannisiuŋ uvamnun maniuraq. Kia una arriŋa aglaŋiḷu. Ilaisa kiu­ŋagaat, Caesar-m.
\v 25 Jesus uqallautiŋagai, Tavra aitchuutigisigik Caesar-mun sut Caesar-m piŋi, aasiiḷi God-mun sut God-im piŋi.
\v 26 Tavra iliŋisa pisaġiŋaitkaat apiqsruqtuunmiŋnik takkuanni iñuich. Aasii nipaiġutiŋarut aliuġivlugich kiggutiŋi.
\s1 Apiqqun Aŋŋisikun Tuqqunmiñ
\r (Matthew 22.23-33; Mark 12.18-27)
\p
\v 27 Tavrani ullautiŋarut Jesus-mun iḷaŋich Sadducees, tamatkua uqaġuuruat aŋŋisaiññivḷugu tuqqunmiñ. Tavra ilaisa apiġiŋagaat Jesus apiqqunmik.\x + \xo 20.27 \xt Ac 23.8.\x*
\v 28 Iḷisaurrii, Moses aglaŋaruq uumiŋa pitquramik maŋŋuuptiŋnun uvaptiŋnullu. Iñuum aniqataa tuqukpan, qimaglugu nuliani miqłiqsi­galuaġnani, aniqataanun tuvaaqasiutitquvlugu nuliaŋa, aasii qitun­ġiuġluni aniqatini pisilugu.\x + \xo 20.28 \xt Dt 25.5.\x*
\v 29 Tavra tallimat malġuuŋarut aniqatigiich. Tavra aŋayukłiq nuliaŋa­ruq, aasii tuquvluni kiŋuvaaligaluaġnani.
\v 30 Tavra tugliata nuliaŋagaa, aasii tuquŋammiuq kiŋuvaaligaluaġnani­suli.
\v 31 Piŋayuak suli tuquŋammiuq. Tavra tallimat malġuk nuliaŋagaat, aasii kiŋuvaaliŋaitchut.
\v 32 Aqulliuvluni iluqaŋiññiñ aġnaq tuquŋammiuq.
\v 33 Tavra aŋŋiviŋmi, aŋikpata nalliata nuliaġiniaqpauŋ? Qanuq talli­mat malġuk nuliaġiŋagaat.
\p
\v 34 Tavra Jesus kiuŋagai, Aŋutillu aġnallu katititchuurut mattumani nunami,
\v 35 aglaan tamatkua nalliummatiruat aŋipkaqtauniġmun tuqqunmiñ, aasii iñuulutiŋ taimanigu katitinniaŋitchut.
\v 36 Tuqutqikkumiñaitchut qanuq irrusiñiktut isaġuliktun. Suli iġñiġiliu­tiŋagai God-im qanuq aŋipkaqtauŋarut tuqqunmiñ.
\v 37 Moses nalupqinaiqł̣ugu ukpiġnaqsiŋagaa tuquŋaruat aŋipkaqtauniaġnivḷugich. Tautukługich ikualaruat uqpiich tusaaŋagaa God uqal­laktuaq, “God-auruŋa Abraham-mun Isaac-mullu Jacob-mullu.” Taapkua iñuich iñuurut-suli.\x + \xo 20.37 \xt Eñ 3.6.\x*
\v 38 Ilaa God-auŋitchuq tuquŋaruanun, aglaan God-igigaat iñuuruat. Qanuq iluqaġmiŋ iñuurut ilaanun.
\v 39 Tavra Iḷaŋich iḷisaurrit pitquranik uqallaŋarut, Iḷisaurrii, Kiulluata­ġitin.
\v 40 Aasii iliŋich apiqsriyummataiŋarut ilaanun qanusipayaamik apiq­qunmik.
\s1 Apiqqun Messiah-kun
\r (Matthew 22.41-46; Mark 12.35-37)
\p
\v 41 Tavra Jesus apiġiŋagai, Qanuġlutiŋ uqallausiġiyumiñaqparruŋ Christ iġñiġiniḷugu David-mun.
\v 42 Qanuq David ilaa uqallaŋaruq makpiġaani Psalms-ni inna, “Ataniq uqallaŋaruq Atanimnun, Aquvittin taliqpiŋma tuŋaanun\x + \xo 20.42-43 \xt Ps 110.1.\x*
\v 43 uumigiritin uvamnun akiiḷitchiaġilugich.”
\v 44 David ilaata taigaa Ataniġmiñik. Qanuqłuni Christ-guruaq David-gum taikkaŋa Ataniġmiñik kiŋuniġiyumiñaqpauŋ?
\s1 Jesus Kiliktuutigigai Iḷisaurrit Pitquraŋich
\r (Matthew 23.1-36; Mark 12.38-40)
\p
\v 45 Suli tusaġnaqsivḷugu iluqaiññun iñuŋnun, Jesus uqallautiŋagai iḷitchitqurani,
\v 46 Qaunagisitchi iḷisaurriñiñ pitquranik kukiḷullaturuaniñ akuqturua­nik annuġaaqaqłutiŋ, iḷisimatquvlutiŋ suutilaamiŋnik aasii iñupayaa­nun purvigitquvlutiŋ tauqsiqsuġviŋñi. Iliŋich aquppiutaksrallatummiut kamanaqtuat aquppiutaŋiññik aŋaayyuviŋñi, suli kamanaqtuat aqup­piutaŋiññi aquppiḷḷatuvlutiŋ niqinaqimmata.
\v 47 Iḷaŋisa-suli ivayaqtuġmiraġigaich uiḷgaŋaruat igluŋiññiglu tigligaiv­ḷugich, aasii taimma maniugaqsivḷutiŋ nakuurualivḷutiŋ takiruanik aŋaayyuvlutiŋ. Tamatkua pisigilugich, tatavsausiaŋat pigiił̣haaġniaq­tuq.
\c 21
\s1 Uiḷgaŋaruam Aitchuutaa
\r (Mark 12.41-44)
\p
\v 1 Jesus qiviaqłuni tautuŋagai suġalliruat iksriruat aitchuunmiŋ­nik aŋaayyuvikpaum maniqaġvianun.
\v 2 Suli tautuŋammigaa iḷiappauruaq uiḷgaŋaruaq iksriruaq malġugnik kannuyaŋnik maniuraŋnik.
\v 3 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Iḷumun uqallautigivsi, una iḷiappauruaq uiḷgaŋaruaq ikisił̣hamaaqtuq iluqaiññiñ allaniñ iñuŋniñ.
\v 4 Qanuq iluqaġmiŋ ikisiŋarut piukkaġniġmiŋniñ, aasii ilaa pisuksiu­niġmiñiñ ikisiŋaruq iluqaanik pimiñik, iñuusautiksratualuŋmiñik-un­nii.
\s1 Jesus Uqautigigaa Suksraunġiqsauniksraŋa Aŋaayyuvikpaum
\r (Matthew 24.1-2; Mark 13.1-2)
\p
\v 5 Tavra iñuich iḷaŋisa uqallausiġimmarruŋ aŋaayyuvikpak, qanu­tun qiñiyunaġniŋa uyaġagruaġiksuanik aitchuutiniglu God-mun piqaq­łuni, Jesus uqallaŋaruq,
\v 6 Tautuksigik tamatkua iluqaisa. Taimanigu kisiŋŋuqtaqaġumiñait­chuq uyaqqaŋnik qaliġiiksuaŋnik ulġutauniaŋitchuaŋnik.
\s1 Iłuiḷḷiuġutit Nagliksaaqtirrusiallu
\r (Matthew 24.3-14; Mark 13.3-13)
\p
\v 7 Tavra ilaisa apiġiŋagaat, Iḷisaurrii, qakugu taamna piñiaqpa? Suli sumik nalunaiñŋutaqaġniaqpa taamna piyumaagaqsikpan?
\v 8 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Qaunagisitchi. Iñuŋmun sagluqipkaġnasi. Qanuq iñugiaktuat iñuich qaiñiaqtut uvaŋauŋŋuaqtuat uqaġlutiŋ, Uvaŋa Christ-guruŋa, uqaġlutiglu, Tavraġuutigaatigut. Ilivsi maligna­gich.
\v 9 Suli tusaaguvsi aŋuyaŋnik suli piallakłutiŋ sivuniksraiḷḷitchuanik, iqsiñasi, qanuq tamatkua piqqaaqtuksraurut, aglaan isuksraq tikiñ­ŋaitchuq-suli.
\v 10 Tavra Jesus uqallautivsaaŋagai, Nunauruat aŋuyaŋniaqtut allanun nunauruanun. Suli umialiqaqtuat aŋuyaŋniaqtut allanun umialiqaq­tuanun.
\v 11 Nunalu aulaviñaqtaġniaqtuq, suli sumiḷiqaa inini niqaiḷḷiuqtaġniaq­tut naŋirrutiqpaiḷḷu, suli piñiaqtut iqsiñaqtuat kamanaqtuallu alla­yuaġnaqtuat siḷami.
\p
\v 12 Aglaan tamatkua iluqaġmiŋ sivuanni, iñuich tiguniaġaasi naglik­saaqtillusiḷu. Aitchuutiginiaġaasiḷu aŋaayyuviŋñun tigutaaġviŋñullu, qaġġirrauraġaġniaġmiusi sivuġaannun umialgich atanaurallu pisigi­luŋa.
\v 13 Tavrani nalautinniaqtuq ilivsi quliaqtuaġviksraqsi tusaayugaaġik­suanik.
\v 14 Tigukpasi uŋiarrisiginagu sivuani qanuq uqaġniksraqsi.\x + \xo 21.14-15 \xt Lk 12.11-12.\x*
\v 15 Qanuq aitchuġniaġivsi uqaluksravsiññik isumattutiksravsiññiglu. Nalliataunnii uumigirivsi igḷutuġumiñaisaŋannik qapiqtaġumiñaisa­ŋanniglu.
\v 16 Aitchuutigiraġaġniaġaasi-unnii aŋayuqaavsi aniqatiivsiḷu nanmiñik­kaluavsiḷu avilaitqatikkaluavsiḷu, aasiisuli iḷasi tuqunniaġaich.
\v 17 Uumiginiaġaasi iñupayaat pisigiluŋa.
\v 18 Aglaan nalupqinaitchuamik annaurrauniaqtusi, nusaqsi-unnii atau­siq tammaŋiñmatun.
\v 19 Qapiġnasi suuramik-unnii, qanuq qapiŋitkuvsi, annautiniaġisi iñug­gutisi.
\s1 Jesus Uqautigigaa Suksraunġiqsauniksraŋa Jerusalem
\r (Matthew 24.15-21; Mark 13.14-19)
\p
\v 20 Tavraaglaan tautukkuvsiuŋ Jerusalem avanniqparruŋ aŋuyaich, tavrani iḷisimayumausi suksraunġiqsauniksraŋa qallisilaaŋanik.
\v 21 Tavraniasii tamatkua Judea-miittuat pigruġlich iġġiñun, suli tamat­kua iniqpaŋmiittuat aullaġlutiŋ, suli tamatkua nunamiittuat isiġnagu iniqpak.
\v 22 Qanuq tavrani isagutiniaqtut tatavsausiaksraŋich iñuich nalautit­chaġlugich iluqaisa Bible uqaluŋich.\x + \xo 21.22 \xt Ho 9.7.\x*
\v 23 Qanutun naglignaqtiginiaqtut aġnat siŋaiyauruat, aakauruallu miq­łiqtuuraqaqłutiŋ. Qanuq kamanaqtuaq iłuiḷḷiuġutiqpak qaiñiaqtuq nunamun qinnautaalu God-im ukunuŋa iñuŋnun.
\v 24 Iñuich savikpaŋnik tuquġaġniaġaich, suli iñuich tigutaaqtaulutiŋ nunapayaani. Suli Jerusalem aŋalanniaġaat Jew-guŋitchuat, piviksra­ŋat Jew-guŋitchuat nalaulġataqtillugu.
\s1 Qaiñiksraŋa Iġñiŋata Iñuum
\r (Matthew 24.29-31; Mark 13.24-27)
\p
\v 25 Tavra siqiñiġmi tatqimiḷu uvluġianiḷu allanaqtuat piyumaaqtut kiliktuutit iñuŋnun. Suli nunami iluqaani nunauruat tutqiiḷiñiaqtut qanuqsausiiġḷutiglu sutigun iqsitchautaullaruatigun ulivrigaqpaktua­tun taġiutun qasaqtaqtuatullu qaiḷḷiqsun.\x + \xo 21.25 \xt Is 13.10; Ez 32.7; Jl 2.31; Rev 6.12-13.\x*
\v 26 Iñuich sayaiġñiaqtut sivuuġavaiḷḷutiŋ sutigun piruatigun nunami ilu­qaani, qanuq qaummatit siḷamiittuat uniuqtinniaqtut inimiŋniñ.
\v 27 Tavraniasiiñ tautugniaġaat Iġñiŋa iñuum qairuaq nuvuyakun suaŋ­ŋatiqaġluni suli kamanaqtuamik qaumaniġmik.\x + \xo 21.27 \xt Dn 7.13; Rev 1.7.\x*
\v 28 Tavra tamatkua piraġaaqsikpata, qiviaġitchi qunmun suli aaġluġlusi, qanuq annaurrauniksraqsi qalliruq.
\s1 Iḷisaksraq Fig Napaaqtumiñ
\r (Matthew 24.32-35; Mark 13.28-31)
\p
\v 29 Tavra Jesus quliaqtuaġutiŋagai uuktuunmik. Tautuksiuŋ fig napaaqtua, iluqaisalu napaaqtut.
\v 30 Tavra tautukavsigik napaaqtut akutuqpaŋich nausaġataaqsimmata, iḷisimarusi upinġayasisilaaŋanik.
\v 31 Tainnatuttauq, tautukkuvsigik tamatkua iqsiñaqtuat nalaurraqsik­pata, iḷisimaniaqtusi God-im atanniqsimmataa qallisilaaŋanik.
\p
\v 32 Iḷumun uqallautigivsi, ukua iñuich tuquaniŋniaŋitchut iluqaisa tamatkua nalaunŋaunnagich.
\v 33 Qiḷaglu nunalu piiġñiaqtuk, aglaan uqalutka piiġñiaŋitchut.
\s1 Qaunagisitchi
\p
\v 34 Aglaan qaunagisitchi ilivsiññun. Aptatiqaġnasi niqinaqivaił̣ag­lusi imiŋasiḷusiḷu, suli uŋiarrisigilugich iñuggutisi, qanuq iḷaanni taamna uvlua Atanġum qaiñiaqtuq tavraŋŋatchiaq niġiuŋisillusi.
\v 35 Qanuq taamna uvluq qaiyumaaqtuq iluqaiññun iñupayaanun nuna­miittuanun, niġiiḷḷautiluni naniġiaq umiksaġmatun.
\v 36 Aglaan ilivsi quviqtaiḷiyumausi ataramik, aŋaayyuuġlusi suaŋŋati­qaġuglusi pillukkumiñaġlugich sugaluaġnasi iluqaisa tamatkua piyu­maaqtuat, suli makitayumiñaġuglusi sivuġaani Iġñiŋata iñuum.
\v 37 Tavra Jesus uvlutuaġman iḷisaurriŋaruq aŋaayyuvikpaŋmi, aasii unnuaġmagu unnuiyaqtuqłuni iġġimun atiqaqtuamun Olives-mik.\x + \xo 21.37 \xt Lk 19.47.\x*
\v 38 Aasii uvlaatchaurami iñuich iluqaġmiŋ ullagaġigaat aŋaayyuvikpaŋmun naalagiaqługu.
\c 22
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Jesus
\r (Matthew 26.1-5; Mark 14.1-2; John 11.45-53)
\p
\v 1 Niqinaqivik Puvlaksiŋaitchuamik Punniġmik qalliŋaruq, ati­qaqtuaq Itqaunmik Qulaurrusiqiviŋmun.\x + \xo 22.1 \xt Eñ 12.1-27; Dt 16.1-8.\x*
\v 2 Aasii aŋaayyuliqsiqpaich iḷisaurriḷḷu pitquranik piviksraqsiuŋarut qanuġlugu tuqutchukługu Jesus, suiḷauriḷutiŋ sivuuġagivlugich iñuich.
\s1 Judas Aŋiqtuq Aitchuutigisukługu Jesus
\r (Matthew 26.14-16; Mark 14.10-11)
\p
\v 3 Tavra Satan isiŋaruq Judas-mun taggisiqaqtuamun Iscariot-mik, iḷauruaq qulit malġuŋnun iḷitchitquranun.
\v 4 Ilaa aullaŋaruaq aasii uqaqatigiaqsivḷugich aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu ata­nauraŋiḷḷu aŋaayyuvikpaum munaqsriŋisa, qanuġlugu aitchuutigisukługu Jesus iliŋiññun.
\v 5 Tavra iliŋich quyatchaŋarut, suli aitchuġuŋagaat maniŋñik.
\v 6 Tavra Judas aŋiŋammiuq, aasii piviksraqsiugaqsivḷuni aitchuutigisukługu Jesus ilaiññun iñuich quviġlugich.
\s1 Jesus Niġiyumiññaksaqtuq Qulaurrusiqiviŋmi
\r (Matthew 26.17-25; Mark 14.12-21; John 13.21-30)
\p
\v 7 Tavra tikiñŋaruq uvlua Puvlaksiŋaitchuam Punniġum, taamna qulaurrusiqutim imnaiyaam tuqutauviksraŋa.
\v 8 Tavra Jesus tiliŋagik Peter-lu John-lu uqallakłuni, Aullaġlutik itqa­naiyautiyaqtuqtigut qulaurrusiqinikun niġiyumaugut.
\v 9 Iliŋikta apiġiŋagaak, Sumun itqanaiyaġiaquvisiguk taavrumiŋa.
\v 10 Ilaan kiuŋagik, Naalaġnisitchik. Aullaġitchik iniqpaŋmun, aasii paaġniaġaatik iñuum saagaqtuam qattamun imiġmik. Malikkumagik­tik,
\v 11 aasii sumupayaaq isiqpan, uqallautiyumagiktik iñua iglum, Iḷisaurri uqallaktuaq, Sumiitpa tuyuġmiaqaġvik, niġġiviksraqput iḷitchitqurat­kalu qulaurrusiqunmik?
\v 12 Tavra iḷisautiniaġaatik inituruamik qiḷaguamik upaluŋaitchuamik. Tavrani itqanaiyautiyumagiptigut.
\v 13 Tavra aullaŋaruk, aasii paqinŋagaak Jesus uqausiatun inmiŋnun, aasii iliŋik itqanaiyaŋaruk qulaurrusiqutiksramik.
\s1 Atanġum Nullautchiġvia
\r (Matthew 26.26-30; Mark 14.22-26; 1 Corinthians 11.23-25)
\p
\v 14 Tavra ikarraq tikiñman, Jesus aquvinŋaruq niġġiviŋñun piqati­givlugich tilirat iḷitchitqurani.
\v 15 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Piyummatigipiallakługu niġiqatigiyuma­ŋagivsi uumiŋa Qulaurrusiqunmik nagliksaaŋaiñŋaġma.
\v 16 Qanuq uqallautigivsi, niġitqigñiaŋitkiga tikitchiaġilugu sivunipiaŋa atanniqsimaviani God-im.
\v 17 Tavra ilaan tiguŋagaa qallugauraq, aasii quyaanikami God-mun, uqallaŋaruq, Tigulugu taamna, autaaqsiuŋ ilivsiññun.
\v 18 Tavra uqallautigivsi paŋmapaŋmiñ-aglaan, imiġniaŋitchuŋa uumiŋa wine-mik qaiñiŋanun-aglaan atanniqsimavia God-im.
\v 19 Jesus tiguŋagaa punniq, aasii quyaanikami God-mun, aviŋagaa aitchuutigivlugu ilaiññun uqallakłuni, Tavra taamna timiga aitchuutauruaq ilivsiññun. Taamna pisiuŋ itqaummatigilugu uvamnun.
\v 20 Tainnatunsuli aitchuŋagai qallugauramik nullautchianikamiŋ, uqal­lakłuni, Una qallugauraq imaqaqtuq uvaŋa aumnik maqipkaqtaurua­mik pisigivlusi. Taavrumuuna God-im nalupqinaiġñiaġaa sivunniuġu­tini iñuŋnun.\x + \xo 22.20 \xt Jr 31.31-34.\x*
\p
\v 21 Aglaattauq uvva iñuk uvaniittuq niġġiviŋñi aitchuutiginniktuaq uvamnik.\x + \xo 22.21 \xt Ps 41.9.\x*
\v 22 Qanuq Iġñiŋa iñuum tuqutinniaqtuq God-im sivunniutaatun, aglaan qanutun naglignaqtigiruq taamna iñuk aitchuutiginniktuaq ilaanik.
\v 23 Tavra apiqsruqtuutirraqsiŋarut avanmun nalliqsiŋ aitchuutiginnig­niaġmagaan ilaanik.
\s1 Uqavaaġun Kamanaġugnikun
\p
\v 24 Uqavaarraqsiŋarut iḷitchitqurat, nalliqsiŋ isumakkusiaqaġniaqti­laaksraŋanik kamanaġniqsraulugu.\x + \xo 22.24 \xt Mt 18.1; Mk 9.34; Lk 9.46.\x*
\v 25 Tavra Jesus uqallaŋaruq ilaiññun, umialiŋich Jew-guŋitchuat atan­niqsimasuugaich iñutiŋ suli tamatkua umialgich tairauvlutiŋ anniqsui­riñik.\x + \xo 22.25-26 \xt Mt 20.25-27; Mk 10.42-44.\x*
\v 26 Aglaan tainna ilivsi piñiaŋitchusi. Aglaan kamanaġniqsrauruaq akunnavsiññi iḷiḷi nukaqłiqsun, suli aullarriruaq kivgatun.\x + \xo 22.26 \xt Mt 23.11; Mk 9.35.\x*
\v 27 Nalliak kamanaġniqsrauva, iñuk aquppiruaq niġġiviŋñi, naagga niqłiqsuqtuaq? Taamna aquppiruaq niġġiviŋñi. Aglaan uvaŋa kivga­ġimmatun itkivsiŋa.\x + \xo 22.27 \xt Mt 20.28; Mk 10.45; Jn 13.12-15.\x*
\p
\v 28 Ilivsi nayuŋagivsiŋa iluqaiññi uuktuaġusiamni.
\v 29 Aapamali aitchuŋammaŋa atanniqsimmanmik, tainnatulli aitchuġniaġmigivsi atanniqsimmanmik,
\v 30 aasii niġiñiaqtusi imiġlusiḷu niġġivimñi atanniqsimavimñi, suli aquppiḷusi umialgich aquppiutaŋiññi isivġiġḷugich qulit malġuk maŋ­ŋuġiich Israel-guruat.\x + \xo 22.30 \xt Mt 19.28.\x*
\s1 Jesus Uqautigigaa Piŋaiñŋaan Peter-m Piiḷaaġniksraŋa
\r (Matthew 26.31-35; Mark 14.27-31; John 13.36-38)
\p
\v 31 Simon, Simon, naalaġniiñ. Satan uuktuaġumiñaqsiŋagaasi ilu­qasi, nunaliqiritun palauvaksranik amiġaiyairuatun.
\v 32 Aglaan Simon, aŋaayyutiŋagikpiñ ukpiġutaiquŋił̣ł̣utin, aasii isuma­litqianikkuvich, suaŋasiḷaagaksraġigitin aniqatiitin.
\v 33 Tavra Peter-m kiuŋagaa, Ataniiq, itqanaitchuŋa tigutaaqtauqatigi­yumiñaqłutin tuquqatigiyumiñaqłutillu.
\v 34 Jesus uqallautiŋagaa, Uqallautigikpiñ Peter, tiŋmiaq nipanniaŋit­chuq uumani uvlumi, ilivich piŋasuiqsuaġlutin piiḷaaganiksiaġilutin naluniḷuŋa.
\s1 Maniqaġvik Puukataġlu Savikpaglu
\p
\v 35 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Taimani aullaqtinnavsi maniqaġvii­ł̣aaqłusi puukataiḷaaqłusiḷu aluġuġutaiḷaaqłusiḷu, sumik inuqtuŋavisi? Iḷitchitqurat kiuŋagaat, Inuqtuuraŋaitchugut sumik.\x + \xo 22.35 \xt Mt 10.9-10; Mk 6.8-9; Lk 9.3; 10.4.\x*
\v 36 Ilaan uqallautiŋagai, Aglaan paŋmapak, kiñaliqaa maniqaġviqaq­tuaq puukataqaqtuaġlu saagaġligik. Suli kiñaliqaa savikpaitchuaq tauqsiġḷi savikpaŋmik tuniḷugu quppiġaani.
\v 37 Qanuq uqallautigivsi, Bible uqaluat sivuniqaqtuaq uvamnik inna nalauttuksrauruq, “Ilaa kisiuqatauŋaruq piḷuusiqirinun.” Suli supa­yaat aglausimaruat Bible-ni uvapkun taŋŋiġñiaqtut.\x + \xo 22.37 \xt Is 53.12.\x*
\v 38 Tavra iḷitchitqurat uqallaŋarut, Tautugiñ Ataniiq, uvva malġuk savikpaak. Ilaan uqallautiŋagai, Naamaruk.
\s1 Jesus Aŋaayyuruq
\r (Matthew 25.36-46; Mark 14.32-42)
\p
\v 39 Tavra Jesus aniŋaruq, aasii aullaqłuni piḷġusikaamisun iġġimun atiqaqtuamun Olives-mik. Iḷitchitqurat maliŋammigaat.
\v 40 Tavra tikiññami inimun ilaan uqallautiŋagai, Aŋaayyusitchi payarit­quŋiḷḷusi ikł̣igutchaktinniaġunmun.
\v 41 Tavra ilaa taikuŋaqtaallavsaaŋaruq iliŋiññiñ uyaġaŋmik miḷuqsalgu­tilaavalliqsun, aasii sitquqłuni aŋaayyuŋaruq.
\v 42 Aapaaŋ, pisuutigigupku, piiġuŋ nagliksaaġutiqpak uvamniñ. Aasiivsauq uvaŋa pisuutiŋiḷaaptun, aglaan ilivich pisuutin piḷi.
\v 43 Tavra tavrani isaġulik qiḷaŋmiñ niptaŋaruq ilaanun aasii suaŋŋasiq­ł̣ugu.
\v 44 Aasii iłuiḷḷiuġutiqpaqaqłuni ilaa aŋaayyuŋaruq qapiŋaipiaġataqłuni, suli ilaan siiqsipkaġniŋa kutaaŋaruq nunamun auktun kusiqsuatun.
\v 45 Tavra makinnami aŋaayyuŋaiqł̣uni, ilaan ullaŋagai iḷitchitqurat suli tautuŋagai siñiktuat, isumaaqpaił̣ł̣utiŋ.
\v 46 Tavra ilaan uqallautiŋagai, Summan siñikpisi? Makillusi aŋaayyusitchi payariŋitchumagaasi ikł̣igutchaktinniaġutim.
\s1 Tigurauruq Jesus
\r (Matthew 26.47-56; Mark 14.43-50; John 18.3-11)
\p
\v 47 Tavra Jesus uqaġniaqtillugu-suli, iñusalaich qaiŋarut, suli taamna Judas-mik atilik, iḷaŋat qulit malġuk iḷitchitqurat, aullarrivḷuni iliŋiññik. Ilaan ullaŋagaa Jesus kunigiaqługu.
\v 48 Tavra Jesus uqallaŋaruq ilaanun, Judas, aitchuutigiyumaviuŋ Iġñiŋa iñuum kunigḷugu?
\v 49 Tavra iḷitchitqurat avataaniittuat Jesus, iḷitchuġikamiŋ suna piaqsi­silaaŋanik, uqallaŋarut, Ataniiq, savikpagaġniaqpisa?
\v 50 Tavra iḷaŋata anauŋagaa aŋaayyuliqsiqpaum kivgaŋa, aasii siutaiq­ł̣ugu taliqpianik.
\v 51 Tavra Jesus iñiqtiŋagai, Tavraaġitchi. Aasii ilaan aksiuŋagaa siutaa iłuaqsivḷugu.
\p
\v 52 Tavra Jesus uqallaŋaruq aŋaayyuliqsiqpaŋnun atanauraŋiññullu aŋaayyuvikpaum munaqsriŋisa umialiŋnanullu tiguriyaqtuqtuanun inmiñik, Qaiŋavisi tigligayuktimik pisaġmatun, savikpaŋnik anautta­niglu satkuqaqłusi tigusaqtuqłuŋa?
\v 53 Nayuqtigiraġikavsi uvlumiñ uvlumun aŋaayyuvikpaŋmi tigulaitkiv­siŋa. Aglaan piviksraqsi nalautittuq, taavrumalu suaŋŋataata taaq­tuam.\x + \xo 22.53 \xt Lk 19.47; 21.37.\x*
\s1 Peter-m Piiḷaaġigaa Jesus
\r (Matthew 26.57-58, 69-75; Mark 14.53-54, 66-72; John 18.12-18, 25-27)
\p
\v 54 Tavra ilaisa tigutaaŋagaat Jesus suli aullautivlugu aŋaayyuliqsiqpaum igluanun. Peter maliġuaŋaruq aquatigun uŋasikł̣uni.
\v 55 Tavraasii igniqsuaniŋmata qitqanun siḷalliata kasimavium suli aqup­taaqłutiŋ atautchimun, Peter aquvinŋammiuq akunġannun.
\v 56 Tavrani niviaqsiam kivgam, tautukługu Peter aquppipkaqtillugu igniġum qaummaŋani uqallaŋaruq, Una iñuk tuvaaqatauŋammiruaq Jesus-mun.
\v 57 Tavra Peter-m piiḷaaġiŋagaa taamna uqallakłuni, Aġnaaq, ilaa uvaŋa nalugiga.
\v 58 Akkuliurallaksiññaġman iñuum tamaaŋŋa tautulgitkaa Peter aasii uqallakłuni, Ilivich uvva iḷagimmigaatin. Tavra Peter uqallaŋaruq, Aŋuun, iḷagiŋitkaanŋa.
\v 59 Taavruma aquagun ikarraq pianikpalliġman, allasuli iñuk katchu­ŋaiqsruqłuni uqallaŋaruq, Nalupqinaitchuamik una iñuk piqatauŋaruq Jesus-mun qanuq Galilee-ġmiugummiuq.
\v 60 Tavra Peter uqallaŋaruq, Aŋuun, naluruŋa sumik uqautiqaqtilaaġ­nik. Tavra tavrauvvaa, uqaġniaqtillugusuli, tiŋmiaq nipanŋaruq.
\v 61 Aasiisuli Ataniq qiviaqłuni qiñiŋagaa Peter. Tavra Peter itqaiŋaruq uqaluanik Atanġum uqallautaanik inmiñun, Sivuani tiŋmiam nipan­niksraŋan uvlupak, piiḷaaġiniaġiŋma piŋasuni naluniḷuŋa.
\v 62 Tavra Peter aniŋaruq aasii qiapiaġataŋaruq.
\s1 Jesus Kipagigaat Anaumikł̣ugulu
\r (Matthew 26.67-68; Mark 14.65)
\p
\v 63 Tavra taapkua munaqsriruat Jesus-mik kipagiŋagaat anaullaq­ługu.
\v 64 Suli irrak mattutchiqł̣ugik apiġiraġaŋagaat, Kia qakiqpatin? Nalaut­chaġiñ.
\v 65 Suli iliŋich uqallaŋarut iñugiaktuanik uqaluŋnik pisaaŋavlugu uqa­maqłuutivlugulu.
\s1 Jesus Apiqsruqtuġaat Uqaqsitaaġviŋmi
\r (Matthew 26.59-66; Mark 14.55-64; John 18.19-24)
\p
\v 66 Tavra uvluġman, umialiŋnaŋich Jew-guruat aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu iḷisaurriḷḷu pitquranik katinŋarut atautchimun, aasii qaġġisiŋagaat Jesus uqaqsitaaġviŋmiŋnun.
\v 67 Apiġiŋagaat, Ilivich Christ-guvich? Uqallautitigut. Tavra Jesus kiu­ŋagai, Uqallautigaluaġuvsi ukpiġiniaŋitkivsiŋa.
\v 68 Suli apiġigaluaġmiguvsi kiummagaaġma, kiuniaŋiñmigivsiŋa nalaunŋaruamik.
\v 69 Aglaan paŋmapaŋmiñ Iġñiŋa iñuum aquppiutchiqsauniaqtuq taliq­piata tuŋaanun Sapiġñaqtuam God-im.
\v 70 Tavra iluqaġmiŋ uqallaŋarut, Uvvailivich Iġñiġivatin God-im? Tavra Jesus kiuŋagai, Uqallaktusi Iġñiġinivḷuŋa.
\v 71 Tavra iliŋich uqallaŋarut, Iñuvsaanik pasiññiktuksranik ilaanik piqaqtuksrauŋaiqsugut. Uvagut paŋmapak tusaaganikkivut ilaan uqa­luŋi Iġñiġinivḷuni God-mun.
\c 23
\s1 Jesus Pilate-muurrauruq
\r (Matthew 27.1-2, 11-14; Mark 15.1-5; John 18.28-38)
\p
\v 1 Tavra iluqaġmiŋ piqatigiich makinŋarut, aasii qaġġisivlugu Jesus Pilate-mun.
\v 2 Tavra iliŋisa uqautigirraqsiŋagaat uqaqłutiŋ, Iḷitchuġigikput una iñuk asiñuurriñiaqtuaguvlugu iñuptiŋnik, suli aitchuitquriŋił̣ł̣uni aki­ḷiutinik taxes-nik Caesar-mun, uqaqłuni ilaa Christ-gunivḷuni umialik.
\v 3 Tavra Pilate-gum apiġiŋagaa Jesus, Umialigivatin Jew-guruat? Tavra ilaan kiuŋagaa, Tainna uqallaktutin.
\v 4 Tavra Pilate uqallaŋaruq aŋaayyuliqsiqpaŋnun iñusalaŋnullu, Pat­chisiksramik iḷitchuġiŋitchuŋa uumani iñuŋmi.
\v 5 Tavra iliŋich katchuŋaiñŋarut uqaqłutiŋ, Ilaan aŋalayyauġai iñuich, iḷisaurrivḷuni iluqaani Judea-mi, Galilee-miñ-qaŋa uumuŋaaglaan ini­mun.
\s1 Jesus Herod-muutigaat
\p
\v 6 Tavra Pilate taamna tusaakamiuŋ, apiqsriŋaruq iñuk taamna Galilee-ġmiugummagaan.
\v 7 Tavra Pilate iḷitchuġikami Jesus Herod atanniqsimakkaŋani inniġ­man, ilaan Herod-muktinŋagaa, Herod Jerusalem-miinmimman taav­rumani piviksrami.
\v 8 Tavra Herod tautukamiuŋ Jesus, ilaa quyapiaġataŋaruq, qanuq sivi­suruami tautugumalaaŋavlugu, pisigivlugich tusaasuukkani ilaagun, suli tautugumaŋagaluaqtuq qanutchimik aliuġnaqtuamik savakpan.
\v 9 Tavra Herod-gum sivisuuraqtuami apiqsruqtuŋagaa Jesus, aglaan ilaan kiulaiñŋagaa.
\v 10 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich iḷisaurriḷḷu pitquranik makitaruat tamaani, suammakłutiŋ saŋunŋagaat Jesus.
\v 11 Tavra Herod-gum aŋuyaktiŋisalu aŋalataġiŋagaat pisaaŋŋatikun kipagivlugulu, kiisaimma annuġaalgitpaat annuġaaġipiaġataqtuanik umialiktun, aasii utiqtiłługu Pilate-mun.
\v 12 Tavraasii Herod-lu Pilate-lu avilaitqatigiiksinŋaruk avanmun taav­rumanipiallak uvlumi, qanuq sivuani taavruma uumikkutiŋagaluaq­tuak avanmun.
\s1 Jesus Tuquruksraġuġaat
\r (Matthew 27.15-26; Mark 15.6-15; John 18.39–19.16)
\p
\v 13 Pilate tavrani ququaŋagai atautchimun aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu umialiŋnallu iñuiḷḷu,
\v 14 aasii uqallautivlugich, Qaġġirriŋagivsiŋa uumiŋa iñuŋmik asiñuurri­ñiaqtualivḷugu iñuŋnik. Aasii qanuġitilaaqqaaqługu sivuqqavsiññi, iḷit­chuġiŋitkiga una iñuk piḷuutiqaġlugu nalliannik-unnii pasikkutivsi ilaanun.
\v 15 Herod-unnii iḷitchuġiŋiñmiuq pasikkutiksramik, qanuq utiqtisiñña­ŋammigaa uvaptiŋnun. Una iñuk piitchuq sumik tuqurrutauyumiñaq­tuamik ilaanun.
\v 16 Tavra ipiġaqtuqtisiññaġniaġiga aasii tigutaaqtauŋaiqsillugu.
\v 17 [Tavra Pilate tigutaaqtauŋaiqsitchiruksrausuuruq atautchimik tigu­taaqtamik niqinaqimmata qulaurrusiqiviŋmun itqaunmi.]
\v 18 Tavra iluqaġmiŋ iñusalaich atautchikun nipaallaŋarut, Tuqutauli taamna iñuk, aasii tigutaaqtauŋaiqsillugu Barabbas.
\v 19 Barabbas tigutaaqtauruaq pisigivlugu tuavaallaktitchiŋaniŋa iniq­paŋmi iñuaqłuniḷu.
\v 20 Pilate-gum nivliutitqikkalualgitkai atausivsaami, kipiġniuġaluaq­łuni tigutaaqtauŋaiqsitchukługu Jesus.
\v 21 Tavra iliŋich saqłarraqsigiññaŋarut, Kikiaktuutili, kikiaktuutili aŋarrauramun.
\v 22 Piŋayuaŋni Pilate-gum uqallautigalualgitkai, Summan? Sumik pigiitchuamik piŋava? Iḷitchuġiŋitchuŋa ilaani qanusipayaamik patchi­siksramik tuqurrutauyumiñaqtuamik. Tavra ipiġaqtuqtisiññaġlugu tigutaaqtauŋaiqsinniaġiga.
\v 23 Tavra iñuich katchuŋaiñŋarut, saqłakłutiŋ Jesus kikiaktuutiraksrau­piaġnivḷugu aŋarrauramun. Kiisaimmaa saqłakłutiŋ akimavut.
\v 24 Tavra Pilate sivunniiŋaruq piruksraġuqługu kipiġniuġutaat.
\v 25 Tavra ilaan tigutaaqtauŋaiqsinŋagaa iñuk isiqtitauruaq tigutaaġviŋ­mun tuavaallaktitchiñikun iñuaġnikullu, ilaisa apiqsriaġikkaŋat, aglaan Jesus ilaan aitchuutigiŋagaa ilaiññun qanuq pisukparruŋ pit­quvlugu.
\s1 Jesus Kikiaktuurrauruq Aŋarrauramun
\r (Matthew 27.32-44; Mark 15.21-32; John 19.17-27)
\p
\v 26 Tavra aullautisaġniallaan Jesus, paaŋagaat iñuk Simon Cyrene-miu, tikitchaġataviksuaq iniqpaŋmun. Tigguġluŋagaat aasii iqsriqł̣ugu aŋarrauramik, iqsruquvlugu aquagun Jesus.
\v 27 Tavra iñusalaich, maliŋagaat aquagun aġnallu qiaqpakługu Jesus.
\v 28 Tavra Jesus kiŋiaqługich uqallautiŋagai, Aġnaat Jerusalem-mi, qir­ratigiŋaiqsiŋa uvaŋa. Qirratigisitchi ilivsiññun miqłiqtuvsiññullu.
\v 29 Qanuq uvlut tikiññiaqtut iñuich uqallagniaġmata, Quviasuglich miqłiqsiḷaitchuat, siŋaiyaulaitchuallu, miluktitchiŋaitchuallu qaŋaun­nii.
\v 30 Taimanigu iñuich uqaġniaqtut iġġiñun, Kattaqisigut, Qimiqqamullu iriqtigut.\x + \xo 23.30 \xt Ho 10.8; Rev 6.16.\x*
\v 31 Qanuq tainna pikparruŋ iñuk patchisaitchuaq paŋmapak, qanutun piñiaġmivat iñuŋnun taimanigu?
\p
\v 32 Malġuktauq allak, pitquranik kamaksriŋitchuaq, tuqutauruk­sraġuŋammigaich piqatigilugu Jesus.
\v 33 Tavra tikiññamik inimun atiqaqtuamun Niaquġruamik, tavrani kikiaktuutiŋagaat Jesus aŋarrauramun, malġuglu pitquranik kamaksri­ḷaitchuak ilaan avatiŋnun.
\v 34 Tavra Jesus uqallaŋaruq, Aapaaŋ, suliqutigiŋaiġuŋ itqaumayumi­ñaiġḷugu piḷuutaat, qanuq nalurut suliqitilaamiŋnik. Suli saaptautigi­ŋagaich autaaġukługich ilaan annuġaaŋi.\x + \xo 23.34 \xt Ps 22.18.\x*
\v 35 Tavra iñuich makitaŋarut tamaani takunnaqłutiŋ. Aglaalli Jew-guruat umialiŋnaŋich kipakłiŋarut ilaanik uqaqłutiŋ, Ilaa annaurriŋaruq allanik, annautimmiḷi inmiñik, ilaa Christ-gugumi God-im Piksraq­taaŋa.
\v 36 Aŋuyaktit kipagiŋammigaat, ullakługu aitchuŋagaat wine-mik,
\v 37 uqallautivlugulu, Umialigikpatin Jew-guruat, annauttuiñ iliŋnik.
\v 38 Ukua uqaluich aglautiŋammigaich qulaanun, Unauvva Umialgat Jew-guruat.
\p
\v 39 Igḷuata pitquranik kamaksriḷaitchuam niviŋaruam pisaaŋaŋam­migaa, uqaqłuni, Christ-guguvich, annautuiñ iliŋnik uvaguglu annauti­lunuk.
\v 40 Tavra igḷuata suaŋagaa igḷuni uqaqłuni, Sivuuġagiŋitpiuŋ God tain­natuttauq tuquaqsiḷḷamnuk?
\v 41 Uvaguk iḷumun piḷḷuataġaatiguk, qanuq aitchuusiaqaqtuguk nalaunŋaruamik savaaptiŋnun, aglaan una iñuk piŋaitchuq sumik pigiitchuamik.
\v 42 Tavra ilaa uqallaŋaruq Jesus-mun, Jesus, itqaumayumagiŋma qai­guvich umialiguġlutin.
\v 43 Tavra Jesus kiuŋagaa, Iḷumun uqallautigikpiñ, uvlupak itqatiginia­ġiŋma Nakuuvlutiŋ Ayuruat Irvianni.
\s1 Jesus Tuquruq
\r (Matthew 27.45-56; Mark 15.33-41; John 19.28-30)
\p
\v 44 Tavra uvluq qitiqqaqpalliġman siqiñiq taaqsiŋaruq nunalu ilu­qani piŋasunugataqtillugu.
\v 45 Tavra talukiyaaŋa aŋaayyuvikpaum aliŋaruq malġuułłuni.\x + \xo 23.45 \xt Eñ 26.31-33; 2 Ch 3.14.\x*
\v 46 Tavrani Jesus nipatusivḷuni uqallaŋaruq, Aapaaŋ, qaitkiga ilitqu­siġa iliŋnun munaġitquvlugu. Aasii taamna uqallausiġianikługu aniġni­ġiŋaruq.\x + \xo 23.46 \xt Ps 31.5; Ac 7.59.\x*
\v 47 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata iḷitchuġikami taapkuniŋa piruanik, ilaan nanġaŋagaa God uqallakłuni, Nalupqinaitchuamik una iñuk pat­chisaiñŋaruq.
\v 48 Tavra iluqaġmiŋ iñusalaich kasimaruat qiñiqtuaġiaqłutiŋ, tautuani­kamiŋ taapkuniŋa piruanik, utiŋarut aiyaavlutiŋ, atqunaq iłuiḷḷiuġuti­qaqłutiŋ.
\v 49 Suli iluqaġmiŋ Jesus aunniuqsimakkaŋisa, aġnallu maliktuat ilaanik Galilee-miñ, makitaŋarut taavaniqpani qiñiqłutiŋ tamatkuniŋa.\x + \xo 23.49 \xt Lk 8.2-3.\x*
\s1 Jesus Iḷuvviuġaat
\r (Matthew 27.57-61; Mark 15.42-47; John 19.38-42)
\p
\v 50,51 Tavra iñuqaŋammiuq atiqaqtuamik Joseph-mik qairuamik Jew-guruat nunaaqqianniñ Arimathea-miñ. Ilaa iḷaugaluaqłuni aŋaayyuvikpaum uqaqsitaaqtitchiriŋiñun, iviġaumagiŋaitkaa sivunniutaat savaaŋallu. Joseph iñulluatauŋaruq isumakkusiaqaġluataqłuniḷu niġiu­givlugulu tikiññiksraŋa God-im atanniqsimmataa nunami.
\v 52 Taamna iñuk ullautiŋaruq Pilate-mun aasii apiqsriaġivlugu Jesus timaa.
\v 53 Tavra ilaan atqaŋagaa timaa, aasii nimaaqługu ukił̣haaġiksuamik iḷuvviuġunmik, aasii iḷuviqługu uyaġagruakun iḷuvviviḷiamun, iñuum qaŋaunnii iḷuviqtauvigiŋaisaŋanun.
\v 54 Taamna uvluq Jew-guruat Itqanaiyaġviat, savaiññiq isagutiaqsiv­ḷuni.
\p
\v 55 Tavra aġnat maliŋaruat Jesus-mik Galilee-miñ piqasiŋagaat Joseph, aasii tautukługu iḷuvvivik, qanuġlu Jesus timaa iḷisilaaŋanik.
\v 56 Tavraniasii aiŋarut, aasii itqanaiyaqłutiŋ tivraġiksautinik uqsruġuti­niglu atugaksramiŋnik Jesus timaanun. Savairraqsimmata iliŋich min­ġuiqsiŋarut kamagivlugich pitqurat.\x + \xo 23.56 \xt Eñ 20.10; Dt 5.14.\x*
\c 24
\s1 Jesus Aŋiruq Tuqqunmiñ
\r (Matthew 28.1-10; Mark 16.1-8; John 20.1-10)
\p
\v 1 Tavra Jew-guruat itchaksriġmata savaiññiŋat qaaŋiġman, qauksrauraqsaġataqtuami, aġnat iḷuvviviŋmuŋarut tigumiaqłu­gich tivraġiksautit itqanaiyaatiŋ.
\v 2 Tavra iliŋisa tautuŋagaat uyaġak aksraktinŋaniqsuaq paaŋaniñ iḷuv­vivium.
\v 3 Aasii isiqamiŋ paqinŋaitkaat timaa Atanġum Jesus.
\v 4 Qanuqsausiitchaġataviksillugich taavrumuuna, tavraŋŋatchiaq iññuk malġuk makinniqsuk saniġaannun qiŋŋaġnaqtuanik annuġaaqaqtuak.
\v 5 Tavra iqsitchakłutiŋ aġnat punŋarut nunamun. Iññuk uqallaŋaruk ilaiññun, Summan ivaqpisiuŋ iñuuruaq akunġanni tuquŋaruat? Uva­niinŋitchuq. Aŋiŋaruq tuqqunmiñ.
\v 6 Itqaqsiuŋ ilaan uqallautaa ilivsiññun Galilee-miinŋaġmi inna,\x + \xo 24.6-7 \xt Mt 16.21; 17.22-23; 20.18-19; Mk 8.31; 9.31; 10.33-34; Lk 9.22; 18.31-33.\x*
\v 7 Iġñiŋa iñuum aitchuutauniaqtuq piḷuusiqirinun, aasii kikiaktuurrau­luni aŋarrauramun, suli uvluk piŋayuaŋni aŋiñiaqtuq.
\v 8 Tavra aġnat itqaŋagaich Jesus uqaluŋi,
\v 9 aasii utiqłutiŋ iḷuvviviŋmiñ quliaqtuaġiŋagaich tamatkua iluqaisa qulit atautchimun iḷitchitquranun, iluqaiññullu iḷaŋiññun.
\v 10 Tavra Mary Magdalene Joanna-lu Mary-ḷu aakaŋa James, allallu aġnat piqatigivlugich quliaqtuaŋarut taavrumiŋa tiliranun iḷitchitqura­nun.
\v 11 Aasii taapkuali tilirat iḷitchitqurat isumaŋarut aġnat asiḷiqinivḷugich, aasii ukpiġiŋaitkaich.
\v 12 Aglaan Peter makinŋaruq, aasii aqpamik iḷuvviviŋmukłuni. Itchua­qami, ilaan tautuŋagai ukił̣haaġiksuat iḷuvviuġutit kisiisa. Aisaŋaruq isumaaluutigivlugich tamatkua piruat.
\s1 Iññuk Emmaus-muksaqtuak
\r (Mark 16.12-13)
\p
\v 13 Taavrumanivsauq uvlumi malġuk iḷaŋich aullaqsaġmiñiqsuak nunaaqqimun atiqaqtuamun Emmaus-mik, tallimat malġuktun mile­tun uŋasiksigiruamun Jerusalem-miñ.
\v 14 Suli uqaqatigiiŋaruk avanmun tamatkunuuna iluqaisigun piruati­gun.
\v 15 Tavra uqaġataviksillugik avanmun tamatkuniŋa sivuniqsiñialavlutik atautchimi, Jesus ilaa qalliḷaaġutiŋaruq aasii pisuaqasiutivlugik.
\v 16 Tavra tautukkaluaġaak, iḷisaqsripkaqtauŋaitchuk.
\v 17 Tavra ilaan uqallautiŋagik, Sunaimña uqaaġutigiraqtik avanmun pisuallaptik? Tavra iliŋich nutqaŋarut, qiññaqaŋaruk taapkuak ipiqtu­suktuatun.
\v 18 Tavra igḷua atiqaqtuaq Cleopas-mik uqallaŋaruq ilaanun, Uvvaili­vich kisivich iglaaguruatin Jerusalem-mun naluvich sunik piŋaruanik makkunani aqulliġñi uvluni?
\v 19 Tavra ilaan apiġiŋagik. Sut piruat? Iliŋiktali kiuŋagaak, Ivrumuuna Jesus-kun Nazareth-miukun, uqaqtaagun God-im sapiġñaqtuakun savaŋniġmiñi uqaluŋmiḷu sivuġaani God-im iluqaġmiglu iñuich.
\v 20 Qanuġlu aŋaayyuliqsiqpaptiŋnun umialiŋnanullu aitchuutigiŋatilaa­ŋanik tuqutaksraġuqługu, aasii kikiaktuutivlugu aŋarrauramun.
\v 21 Uvagulli niġiugigaluaqtaqput ilaagunivḷugu tasuqsairuksraun Israel-guruanik. Aaŋami taapkuatualuuŋiñmiut, paŋmapak uvva uvluk piŋa­yuak tamatkua-qaŋa pimmata.
\v 22 Aasiisuli iḷaŋisa aġnat iḷaptiŋni tupaimmiraatigut. Iḷuvviviŋmugniq­suat uvlaatchaurami
\v 23 aasii paqinŋaitkaat ilaan timaa, aasii utiqłutiŋ uqaŋarut niptaġniv­ḷugich isaġulgich uqaqłutiŋ iñuunivḷugu.
\v 24 Iḷavuttauq piqatauruat uvaptiŋnun iḷuvviviŋmuŋarut, aasii paqił­ługu tainnatupiaġataq aġnat uqausiatitun, aglaan ilaa tautuŋisiññaq­ługu.
\p
\v 25 Tavra Jesus uqallautiŋagik, Isumatuitchutik ukpikallaitchutiglu iluqaiññik uqaqtiŋisa God-im uqalugiŋaraŋiññik.
\v 26 Qanuq uqautigiŋagaat taimani Christ nagliksaaqtuksraunivḷugu aasii God-im kamanaqsipkaġlugu.
\v 27 Tavra Jesus kaŋiqsipkaġniaŋagik uqaluŋnik inmigun iluqaiññi Bible-niittuanik, isagutivluni aglaaŋiñiñ Moses aglaaŋiññiglu iluqaiñ­ñik uqaqtiŋisa God-im.
\p
\v 28 Tavra qalliŋarut nunaaqqimun ullaukkamiŋnun. Jesus qiññaqa­ŋaruq qaaŋiġñiaqtuatun.
\v 29 Tavra iliŋikta arapiaŋagaak uqaqłutik, Nayuqtiguk, qanuquvva unnugiaqtuq suli uvluq taaqsiaqsiruq. Tavraasii ilaan isiqatigiŋagik.
\v 30 Tavra Jesus niġiqatigisaaqsikamigik, tiguŋagaa punniq aasii aŋaayyuqqaaqłuni aviŋagaa punniq, aasii aitchuutigivlugu iliŋiŋnun.
\v 31 Tavra iliŋikta iḷisaġiŋagaak, aasii ilaa qiñiġnaiŋaruq iliŋiŋniñ.
\v 32 Tavra iliŋik uqaurrutirraqsiŋaruk avanmun, Qaariŋaitpiñuk iḷup­tiŋni ilaan uqautiugaġmatiguk iglaullapta, kaŋiqsipkaġniaqługich Bible uqaluŋich?
\p
\v 33 Tavra iliŋik utiqsautigillaan piŋaruk Jerusalem-mun, aasii kasu­ŋagaich qulit atautchimik iḷitchitqurat kasimaruat atautchimi tamat­kualu piqatiŋich.
\v 34 Aasii taapkua kasimaruat uqaŋarut, Ataniq iḷumun aŋiŋaruq, aasii niptaqłuni Simon-mun.
\v 35 Tavrali iliŋik quliaqtuarraqsiŋaruk sum pisilaaŋanik apqunmi, qanuġlu Jesus iḷisaġipkaqtilaaŋanik inmiŋnun avikamiuŋ punniq.
\s1 Jesus Niptaqtuq Iḷitchitquramiñun
\r (Matthew 28.16-20; Mark 16.14-18; John 20.19-23; Acts 1.6-8)
\p
\v 36 Taavrumiŋa uqaġataviksillugik, Jesus ilaa makinŋaruq akunġannun, aasii uqallautivlugich, Tutqiutiqaġitchi.
\v 37 Tavra iliŋich tupaŋarut iqsitchakłutiglu, isumavlutik aliuqtuġasuga­lutiŋ.
\v 38 Tavra Jesus uqallautiŋagai, Summan isumaalukpisi? Summallu nalupqisukpisi isumavsiññi?
\v 39 Tautuksigik argatka isigatkalu, uvaŋapiaġatauruŋa. Savitchiŋa iḷit­chuġiyumausi, qanuq ilitqusiq timaitchuq saunġitchuġlu tautuusivsisun uvamnik timiqaqtuatun.
\v 40 Tavra taamna uqallausiġiqqaaqługu, ilaan qiñiqtinŋagai argaŋmiñik isigaŋmiñiglu.
\v 41 Tavra ukpiŋaitkaluallaġmiŋ quviasugataviksillugich aliuqłutiglu, ilaan apiġiŋagai, Sumik niġiñaġumiñaqtuamik piqaqpisi?
\v 42 Tavra aitchuŋagaat iḷaviñiŋanik uunŋaruam iqaluum.
\v 43 Aasii ilaan tiguvlugu niġiŋagaa takkuanni.
\p
\v 44 Tavrani ilaan uqallautiŋagai, Tamarra uqalutka uqautigiŋaratka ilivsiññun nayuŋŋavsi, supayaat aglausimaruat uvapkun pitqurani qai­sauŋaruani Moses-kun, uqaqtiŋisigullu God-im, Psalms-niḷu nalaut­tuksraupiaġnivḷugich.
\v 45 Tavra Jesus kaŋiqsiyumiñaqsiŋagai Bible uqaluŋiññik,
\v 46 aasii uqallautivlugich, Inna aglausimaruq, Christ nagliksaaqtuk­sraunivḷugu aasii uvluk piŋayuaŋni aŋiḷuni tuqqunmiñ.
\v 47 Aasii pisigilugu ilaan piraŋa, tusaayugaaġiksuat God-im suliqutigi­ŋaiġutaagun itqaumayumiñaiġḷugich piḷuutit isumalitqiksuanun alġaqsruutigiraksrauvlugu nunapayaanun aullaqilugich Jerusalem-miñ.
\v 48 Ilivsi tautuŋaruasii tamatkuniŋa quliaqtuaġiniaġisi.
\v 49 Aasiuvva, uvaŋa tiliñiaġiga ilivsiññun unniqsuqłiisaa Aapama. Aglaan utaqqiruksraurusi iniqpaŋmi, God-im suaŋŋataa atqaqsiaġi­lugu ilivsiññun.\x + \xo 24.49 \xt Ac 1.4.\x*
\s1 Jesus Mayuurrauruq Qiḷaŋmun
\r (Mark 16.19-20; Acts 1.9-11)
\p
\v 50 Tavra Jesus aullatiŋagai iniqpaŋmiñ Bethany-munaglaan, suli isaaqługich argaŋni aŋaayyutiŋagai.\x + \xo 24.50-51 \xt Ac 1.9-11.\x*
\v 51 Aŋaayyutiniallaisa, ilaa mayuurrauŋaruq ilaiññiñ qiḷaŋmun.
\v 52 Ilaisa qiksigivlugu nanġaŋagaat, aasii utiqłutiŋ Jerusalem-mun quviasuutiqpaqaqłutiŋ.
\v 53 Suli ataramik aŋaayyuvikpaŋmiinŋarut nanġaqługu quyyavigivlu­gulu God.