\id ACT - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h ACTS
\toc1 Savaaŋich Tilirauruat
\toc2 Acts
\toc3 Ac
\mt1 SAVAAŊICH TILIRAURUAT
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Acts iḷaurut uqalugiksuanun Luke aglaaŋiññun. Aglaŋagaich quliaqtuaġukługi Jesus maliġuaqtiŋisa siamitchiñiŋat, quliaqtua­nik ilaagun Jerusalem-mi, iluqaagni Judea-miḷu Samaria-miḷu, suli isuŋiññun nunapayaam. Quliaqtuaguruq ukpiġniaqtuat igliġ­niŋatigun isagutiqqaaġmata Jew-guruat aasii nauvluni nunapa­yaamun. Aglaktuam kaŋiqsimmaġiksaaquŋagaich ukpiġniaqtuat anayasaaqłiŋisilaaŋat Rome-miut umialgutaannik suli ukpiġutaat taŋŋiutautilaaŋa Jew-guruat aŋaayyuliqutaannun.
\ip Acts piŋasuutchumiñaqtuq agliiññaġniŋatigun quliaqtuat Jesus-kun suli aŋaayyuvium isagutiniŋagun: 1) aullaqiqqaaġniŋa­tigun ukpiġniaqtuat Jerusalem-mi Jesus mayuurrauganiŋman; 2) siaminniŋat Palestine-mi; 3) suli taputiniŋich nunat Mediterranean-ni Rome-muaglaan.
\ip Nuimaruq Acts-mi savagniŋa ilitqusiġiksuam, suamaruq ullautiruaq ukpiġniaqtuanun Jerusalem-mi uvluani Pentecost suli aullarriruq suaŋŋatiqaqtitchiruġlu aŋaayyuvigmik, aullarriŋiñ­ñiglu. Tusaaraksraq taimaŋŋa quliaqtuaguruq qavsiñi alġaqsruu­tini, suli quliaqtuaguruat Acts-mi qiñiqtitkaa suaŋaniŋa tusaa­raksram iñuusiŋisigun ukpiġniaqtuat suli aŋaayyuviuruat.
\is1 Avgutit
\io1 Itqanaiyautit 1.1-26
\io1 a. Jesus aqulliq pitqutaa unniqsuqłiisaalu 1.1-14
\io1 b. Judas akiaġutaa 1.15-26
\io1 Tilirauruat savaaŋich Jerusalem-mi 2.1–8.3
\io1 Tilirauruat savaaŋich Judea-miḷu Samaria-miḷu 8.4–12.25
\io1 Paul savaaŋich 13.1–28.31
\io1 a. Aŋaayyuliqsiuyyaqqaaġniŋa 13.1–14.28
\io1 b. Kasimaruat Jerusalem-mi 15.1-35
\io1 c. Tuglia aŋaayyuliqsiuyyaġniŋata 15.36–18.22
\io1 d. Piŋayuat aŋaayyuliqsiuyyaġniŋiksa 18.23–21.16
\io1 e. Paul tigutaaqtauniŋa Jerusalem-mi Caesarea-mi Rome-miḷu 21.17–28.31
\c 1
\s1 Savaaŋich Tilirauruat
\p
\v 1 Nakuaġiramnun Theophilus-mun. Sivulliġñi makpiġaani uqausi­ġiŋagitka iluqaisa Jesus savaaġikkaŋi iḷisaurrutiŋiḷu,\x + \xo 1.1 \xt Lk 1.1-4.\x*
\v 2 uvlumun-aglaan mayuurrauvianun qiḷaŋmun. Mayuurrauŋaiñŋaan Ilitqusiġiksuam suaŋŋasiŋagaa piraksriiyumiñaqsivḷugu iñuŋnun pik­sraqtaaġiŋaraŋiñun tilisukługich.
\v 3 Malġukipiami uvluni tuqutauqqaaqłuni tautuktitqataŋaruq inmiñik ilaiññun iñugiaktuani, nalupqinaiqł̣ugu iñuutilaani. Ilaisa tautukkayu­ŋagaat, uqaqatigivlugiḷḷu ilaata God-im atanniqsimmataanik iñuŋnun.
\v 4 Katinmata atautchimun Jesus piraksriŋagai uumiŋa, Jerusalem-miñ aullaġnasi, aglaan utaqqiyumagiksi aitchuutiksraun Aapama unniq­suqłiisaa, uqautigiŋakkaġa ilivsiññun.\x + \xo 1.4 \xt Lk 24.49.\x*
\v 5 Qanuq John paptaiġutiqaŋaruq imiġmik, aglaanuvva iñukitchuat uvlut pianikpata, Ilitqusiġiksuaq iḷuvsiññun iḷiñiaġiga.\x + \xo 1.5 \xt Mt 3.11; Mk 1.8; Lk 3.16; Jn 1.33.\x*
\s1 Jesus Mayuurrauruq Qiḷaŋmun
\p
\v 6 Tavra iḷitchitqurat katinnamiŋ piqatigivlugu Jesus apiġiŋagaat, Ataniiq, paŋmapak isagutipkaġniaqpiuŋ Israel-guruat umialiqaġumi­ñaqsiḷugich inmiŋni taimanisun?
\v 7 Jesus kiuŋagai, Ilivsi iḷisimaraksrautigiŋitkisi uvlullu piviksrallu Aapam inillaŋaraŋi ilaan ataniġnaqunmigun.
\v 8 Aglaan Ilitqusiġiksuam qaigumi ilivsiññun suaŋŋasiġñiaġaasi quliaq­tuaġumiñaqsiḷusi tusaayugaaġiksuanik uvapkun Jerusalem-mi, iluqaa­niḷu Judea-mi, Samaria-miḷu, uŋasigñiqsraŋiññullu nunam.\x + \xo 1.8 \xt Mt 28.19; Mk 16.15; Lk 24.47-48.\x*
\v 9 Tavra taapkuniŋa uqautianikkamigich takunnaqtillugich, ilaa mayuurrauŋaruq qiḷaŋmun, suli nuvuyam tautugnaiqsinŋagaa ilaiññiñ.\x + \xo 1.9 \xt Mk 16.19; Lk 24.50-51.\x*
\v 10 Tavra takunnaġataviksillugich qiḷaum tuŋaanun aullaġvianun, iññuk malġuk makitaaniŋaniqsuk saniġaanni qatiqtuanik annuġaaqaq­tuak,
\v 11 aasii uqallakłutik, Galilee-ġmiuguruasii, summan makitavisi takun­naqłusi qiḷaŋmun? Taamna Jesus mayuurrauruaq ilivsiññiñ qiḷaŋmun, qaiñiaqtuq tainnatunsuli tautuusivsisun aullaġman qiḷaŋmun.
\s1 Judas Simmausiġaat
\p
\v 12 Tavra iḷitchitqurat utiŋarut Jerusalem-mun iġġiuramiñ atiqaq­tuamiñ Olives, half-a-mile-tun uŋasiksigiruaq iniqpaŋmiñ.
\v 13 Tavra tikiññamiŋ Jerusalem-mun mayuŋarut qiḷaguamun inigikka­miŋnun, Peter-lu John-lu James-lu Andrew-lu Philip-lu Thomas-lu Bartholomew-lu Matthew-lu James-lu iġñiŋa Alphaeus, Simon-lu Zealot-guruaq, Judas-lu iġñiŋa James.\x + \xo 1.13 \xt Mt 10.2-4; Mk 3.16-19; Lk 6.14-16.\x*
\v 14 Taapkua iluqaġmiŋ katitkayuŋarut aŋaayyuqatigiikł̣utiŋ akulaił̣­ł̣ugu, piqatigivlugich aġnat, Mary-ḷu aakaŋa Jesus, aniqatiiŋiḷu.
\v 15 Uvlut iñukitchuat pianiŋmata kasimaŋarut ukpiqtuat iñugiaktilaa­qaqpalliqł̣utiŋ 120, aasii Peter makinŋaruq uqaġukłuni,
\v 16 Aniqatiit, Bible uqaluŋich nalauttuksrauŋarut Ilitqusiġiksuam uqaqtinmagu David, sivuniġivlugu Judas, aullarriruaq taapkunuŋa tigutaaqsiruanik Jesus-mik.
\v 17 Qanuq taamna Judas iḷagiŋagikput, suli aitchuusiaqaqłuni, iḷauvluni taavrumani savaaptiŋni.
\v 18 (Tavra taamna iñuk tauqsiŋaruq nunamik, akiḷiusiaŋanik piḷuusi­qiaqpaŋmi. Tavrani ilaa tuquŋaruq katakłuni, niaqquni sivulliġivlugu, aasii qaaqłuni, iluqaġmiŋ ilġaviŋi pikiaŋarut.\x + \xo 1.18-19 \xt Mt 27.3-8.\x*
\v 19 Suli taamna tusaaŋagaat iluqaġmiŋ iñuich Jerusalem-miittuat, taamna nuna atchiŋagaat uqausiġmiŋni Akeldama, sivuniqaqtuaq Nunaŋanik Augum.)
\p
\v 20 Peter uqavsaaŋaruq, Qanuq aglausimaruq makpiġaaŋiñi Psalms,
\q1 “Ilaan aimaaġvia iñuiġḷi, suli kialiqaa iñuuviginagu.”
\m Aglausimammiuq-suli inna,
\q1 “Ilaan savaaŋa allam piḷiuŋ.”\x + \xo 1.20 \xt a Ps 69.25. b Ps 109.8.\x*
\v 21,22 Tavraasii iñuum iḷaraksraġigaatigut, tautuŋaruam, quliaqtuaġu­miñaqsiŋaruavlu Ataniq Jesus aŋimman. Taamna iñuk piqatauruk­srauŋaruq uvaptiŋnun iluqaani Ataniq Jesus kukiḷuŋman piqatigivluta, isagutilġataġniŋaniñ John alġaqsruimman paptaiġunmik, uvlumunag­laan Jesus mayuurraumman uvaptiŋniñ qiḷaŋmun.\x + \xo 1.22 \xt a Mt 3.16; Mk 1.9; Lk 3.21. b Mk 16.19; Lk 24.51.\x*
\v 23 Tavra ilaisa nalunaiŋagaich malġuk. Joseph taggisiqaqtuaq Barsabbas-mik atiqaġmiruaq Justus-mik, Matthias-lu.
\v 24 Tavra iliŋich aŋaayyuŋarut uqaqłutiŋ, Ataniiq, iḷisimagitin uumma­tiŋich iñupayaat. Aasii Ataniiq, nalunaiġuŋ nalliak ukuak piksraqtaa­ġitilaaŋanik iliŋnun,
\v 25 inaŋiutautquvlugu Judas-mun uumani savaurriñiġmi, tiliraunikun qimakkaŋagun, aullaqłuni ilaan iniksraunmiñun.
\v 26 Tavra tiguullaivḷutiŋ atiġnik piksraqtaaġiŋagaat Matthias. Tavra Matthias iḷḷatiŋagaat qulit atautchimun tilirauruanun.
\c 2
\s1 Ilitqusiġiksuaq Qairuq
\p
\v 1 Tavra uvlua Pentecost-liqivium tikiñman, iluqaġmiŋ ukpiqtuat kasimaŋarut inimi atautchimi.\x + \xo 2.1 \xt Lv 23.15-21; Dt 16.9-11.\x*
\v 2 Tavraŋŋatchiaq qiḷaŋmiñ qaiŋaruq sukpaluk anuqsraallaviñaqtua­tun, aasii immiŋagaa iluqaan igluqpak kasimaviat.
\v 3 Tavra tautuŋarut qiññaqaqtuanik uqqatun igniġnik siamittuanik inmiŋnun, aasii iñullaa aksiuŋagaa uqqatun ittuam.
\v 4 Aasii iluqaġmiŋ immiqsauŋarut Ilitqusiġiksuamik, aasii uqaaqsivḷu­tiŋ allanik uqautchiñik naluramiŋnik, Ilitqusiġiksuam suaŋŋasiġmatiŋ uqaġumiñaqsivḷugich.
\p
\v 5 Tavra Jerusalem-mi iñuuniaqtuaqaŋaruq Jew-nik, God-iliqirua­nik iñuŋnik, qairuanik nunapayauraniñ.
\v 6 Tavra tusaakamirruŋ taamna piruaq, iñusalaich katinŋarut atautchi­mun. Aasii tuavaallaŋarut, qanuq iñullaam tusaaŋagaich ukpiqtuat uqaqtuat ilaisa uqausiḷḷaamiktun.
\v 7 Kamasualavlutiŋ aliuqłutiglu uqallaŋarut, Uvvaukua iluqaġmiŋ uqaqtuat Galilee-ġmiugurut.
\v 8 Aasii qanuqłutiŋ tusaavisigik uqaqtuat uvagut uqausiḷḷaaptigun?
\v 9 Uvagut-uvva Parthian-miut Mede-miullu Elamite-miullu iñuŋiḷḷu Mesopotamia-m Judea-vlu Cappadocia-vlu Pontus-lu Asia-vlu,
\v 10 Phrygia-miḷḷu Pamphylia-miḷḷu Egypt-miḷḷu nunaŋiñiḷḷu Libya-m qanittuam Cyrene-mun, iḷavullu piruat Rome-miñ,
\v 11 iluqaġmiŋ Jew-llu, Jew-guŋitchuallu ukpiliŋaruat Jew-guruatun, iḷa­vut-suli qaiŋaruat Crete-miñ Arabia-miḷḷu. Tamarra iluqaisa tusaagivut uqaqtuat uvagut nanmiñiq uqausivsiktun, uqautigivlugich kamanaq­tuat sut God-im piŋaraŋi.
\v 12 Tavra iñuich kamasuŋarullu kaŋiqsiḷḷaiŋarullu, apiqsruqtuutivlutiŋ avanmun, Sumik taamna sivuniqaqpa?
\v 13 Aglaalli allat kipakłiqł̣utiŋ ukpiqtuanik uqaŋarut, Uvvaukua iñuich imiŋasiñiqsut.
\s1 Peter-m Alġaqsruutaa
\p
\v 14 Tavra Peter, makitqatauvluni qulit atautchimun tilirauruanun, nipatusivḷuni uqautirraqsiŋagai iñusalaich uqaqłuni, Jew-guqatitkaa, iluqavsiḷu iñuuruasii Jerusalem-mi, naalaġnisiŋa uqallautiksrautimnik.
\v 15 Aŋutit ukua imiŋasiŋaitchut tainna isummatigikkasi, qanuq uvva nine o'clock-paalluktuq uvlaami.
\v 16 Aglaan taamna taŋŋiutauruq uqaqtaata God-im Joel uqaluanun inna,
\q1
\v 17 “God uqallaŋaruq, Tavra aqulliġñi uvluni inna piñiaqtuŋa. Kuviñiaġiga Ilitqusiġiksuaġa iñupayaanun, igñisiḷu panisiḷu uqaqtiġuġlugich uvamnun, suli nukatpiasi qiñiqtuuraaqtitauniaqtut pisuutimnik, suli utuqqanaasi siññaktuqtitaulutiŋ pisuutimnik.\x + \xo 2.17-21 \xt Jl 2.28-32.\x*
\q1
\v 18 Aaŋ, uvluni taipkunani siaminniaġiga Ilitqusiġiksuaġa kivgamnun, aŋutikkaluanun aġnanullu, aasii iliŋisa uqautiginiaġaat pisuutigikkaġa.
\q1
\v 19 Suli qiñiqtinniaġitka nunamiittuanun tatamaatchagnaqtuat qiḷaŋmi pamani. Suli aliuġnaqtuat nalupqinaiyautit suaŋŋatiqaqtilaamnun maani nunami, auk maqipkaqtauluni, igniġlu, puyuġruaġlu.
\q1
\v 20 Siqiñiq taaqsiñiaqtuq, suli tatqiq kaviqsiñiaqtuq auktun sivuani Atanġum isivġiiviksrautaata qaiñiksraŋan kamanaqtuaq, naluruuraaġnaġumiñaitchuaġlu.
\q1
\v 21 Aasii kiñaliqaa ikayuqtaiḷiqiruaq Ataniġmun annaurrauniaqtuq.”
\p
\v 22 Iñuŋi Israel, tusaasigik ukua uqaluich. Ilivsiññun God-im ukpiġ­naqsiḷiŋagaa Jesus Nazareth-miu ilaan piksraqtaaġiŋatilaaŋanik, savakłuni ilaagun kamanaqtuanik, aliuġnaqtuaniglu. Taamna iḷisima­giksi, qanuq tamatkua piŋagai akunnavsiññi.
\v 23 God-im ilaan pisuutigivlugu, iḷisimavluniḷu, sivunniutianiŋagaa Jesus aitchuutautquvlugu ilivsiññun. Aasii ilivsi tuqunŋagiksi, piḷuusi­qirinun kikiaktuutipkaqługu aŋarrauramun.\x + \xo 2.23 \xt a Lk 24.26. b Mt 27.35; Mk 15.24; Lk 23.33; Jn 19.18.\x*
\v 24 Aasii God-im aŋipkaŋagaa tuqqunmiñ, pilluktiłługu suaŋŋataaniñ tuqqutim, qanuq tuqqutim tigutaaqtaġiyumiñaiñŋagaa.\x + \xo 2.24 \xt Mt 28.5-6; Mk 16.6; Lk 24.5.\x*
\v 25 David aglaŋaruq Bible-ni sivuniġivlugu Jesus inna,
\q1 “Iḷisimaruŋa Atanġum itqatigigaaŋa ataramik. Ił̣uiḷḷiuġniaŋitchuŋa, qanuq ilaa saniqqamniittuq taliqpiŋma tuŋaani.\x + \xo 2.25-28 \xt Ps 16.8-11.\x*
\q1
\v 26 Taamna pisigivlugu quviasukpaktuŋa, suli uqaluktuŋa nanġautinik ilaanun, suli uvaŋa tuquyumaaġaluaqłuŋa nalupqisuŋitchuŋa iñuutqigñiaqtilaamnik.
\q1
\v 27 Qanuq ilivich God suksraaġniaŋitkiñ ilitqusiġa inaannun tuquŋaruat, naaggaunnii Piḷuutaitchuan aupkaġniaŋitkiñ.
\q1
\v 28 Iḷisautiŋagiŋma apqunmik kaŋiḷḷiññaqtuamik iñuggunmun, aasii nayuqłuŋa quviasuutiqpaqaqtinniaġiŋma.”
\p
\v 29 Aniqatiit, uqaqtuksrauruŋa ilivsiññun kaŋiqsiñaqsiḷugu maŋ­ŋuptigun David-kun, ilaa tuquŋaruq, iḷuvġuruġlu, aasii iḷuvvivian nayuġaatigut uvlupaŋmun-aglaan.
\v 30 David God-im uqaqtigiŋagaa, suli iḷisimaŋaruq God-im unniqsuqłii­saanik inmiñun. God-im unniqsuqłiiŋagaa David iḷaŋat kiŋuniŋisa umialiguqtinniaġnivḷugu ilaatuttauq.\x + \xo 2.30 \xt Ps 132.11; 2 S 7.12-13.\x*
\v 31 David puttuqsripkaqtauŋaruq qanuq piyumaaqtilaaŋanik God-im, aasii uqallausiġiŋagaa aŋiyumaaqtilaaŋa Christ, aasii uqallaqłuni inna, “Ilaa suksraaqtauniaŋitchuq nunaŋannun tuquŋaruat. Ilaan timaa auniaŋitchuq.”
\v 32 Taamna Jesus God-im aŋipkaŋagaa, aasii taavrumuuna uvagut ilu­qata ukpiqtuat iḷisimaraurugut.
\v 33 Ilaa mayuurrauŋaruq taliqpiata tuŋaanun God-im, aitchuusiaqaq­łuni ilaaniñ Ilitqusiġiksuamik, Aapami unniqsuqłiisaatun. Aasii taamna paŋmapak tautukkaqsi tusaakkaqsiḷu ilaan aitchuutaa, kuvik­kaŋa uvaptiŋnun.
\v 34 David mayuurrauŋaitchuq qiḷaŋmun Christ-tun, aglaan inmiñik uqallaksiññaŋaruq inna,
\q1 “Ataniq uqallaŋaruq Atanimnun, Aquvittin uvuŋa taliqpiŋma tuŋaanun\x + \xo 2.34-35 \xt Ps 110.1.\x*
\q1
\v 35 uumigiritin uvamnun akiiḷitchiaġilugich.”
\m
\v 36 Iluqapayauraġmiŋ Israel-guruat iḷisimaruksraurut nalupqisuŋaiġḷu­tiŋ, taamna Jesus kikiaktuutiraqsi aŋarrauramun God-im ataniġuqtit­kaa, Christ-guqługulu.
\p
\v 37 Tavra iñuich tusaakamirruŋ taamna qanuqpisiiḷḷirauŋarut, aasii uqallakłutiŋ Peter-mun iḷitchitquranullu tilirauruanun, Aniqatiit, suniaqpisa?
\v 38 Tavra Peter-m uqallautiŋagai, Isumalitqigitchi, paptaiqsaulusiḷu ilu­qapayauravsi, atqagun Jesus Christ, God-im suliqutigiŋaiġumagai piḷuutisi itqaumayumiñaiġḷugich, aasii aitchuusiaqaġniaqtusi ilaan ait­chuutaanik Ilitqusiġiksuamik.
\v 39 Qanuq God unniqsuqłiiŋaruq taavrumiŋa ilivsiññun, miqłiqtuvsiñ­ñullu, iluqaiññullu uŋasikpakkaluaqtuanun, iñupayaanun Atanġum God-ipta ququaqtaŋiñun inmiñun.
\p
\v 40 Peter-m piyumasaapiaŋagai allaniglu uqaluŋnik, siḷġiqsuqłu­giḷḷu, uqaqłuni, Annaksaġitchi tatavsausiaksrautaanniñ ukua piḷuktuat iñuich.
\v 41 Tavra tamatkua ukpiqtuat Peter-m uqaluanik paptaiqsauŋarut, aasii iḷḷatiruat taavrumani uvlumi 3,000 iñuich.
\v 42 Aasii taapkua iñuich atuŋagaat piviksraqtiŋ iḷisaqłutiŋ tiliraunikun iḷitchitqurauruaniñ, piqatauvlutiŋ kasimammata, niġimmatalu Atan­ġum nullautchiġviani, aŋaayyummatalu.
\s1 Ukpiqtuat Iñuuniaġusiat
\p
\v 43 Tavra iḷitchitqurat piŋarut iñugiaktuanik aliuġnaqtuanik nalup­qinaiyautinik God-mun tiliŋatilaamiŋnik. Aasii iñupayaat qiksiksrauti­qaŋarut.
\v 44 Suli iluqaġmiŋ ukpiliqsuat atautchimiinŋarut, supayaatiŋ pigivlu­gich atunim.\x + \xo 2.44 \xt Ac 4.32-35\x*
\v 45 Suli tuniuqqaŋagaich nunatiŋ suġauttatiglu, aasii autaaqługich ilu­qaiññun ukpiqtuanun, kiñapayaaq piqaqtuksraġuġaġimman.
\v 46 Suli uvlumiñ uvlumun aŋaayyuliaqtaqatigiikł̣utiŋ aŋaayyuvikpaŋ­mun, suli niġiqatigiikł̣utiŋ atautchimi aimaaġviḷḷaamiŋni, niġivḷutiŋ quyyatiqaqłutiŋ, killuqsrautaił̣ł̣utiglu,
\v 47 nanġaqługu God suli iviġaumakkutiqaqłutiŋ iñupayaallu. Aasiiñ Atanġum uvlutuaġman iñugiaksiḷaaġaġigai iḷḷativlugich tamatkua annaurrausaqtuat.
\c 3
\s1 Pisualaitchuaq Iñuk Iłuaqsirauruq
\p
\v 1 Tavra Peter-lu John-lu aŋaayyuvikpaŋmuŋaruk aŋaayyunaqsim­man piŋasunuŋman.
\v 2 Tavra tavrani aŋaayyuvikpaum paaqpaŋani atiqaqtuam Piññaġnaq­tuamik iñuk inŋaruq pisualaitchuaq aniñiġmiñiñ-qaŋa. Uvlutuaġman akigaġayuŋniġaat taavrumuŋa paaqpaŋmun maniŋñik piatchiaqtaquv­lugu isiqtuaniñ aŋaayyuvikpaŋmun.
\v 3 Tautukługik Peter-lu John-lu isiqsaqtuak aŋaayyuvikpaŋmun, apiq­sriŋaruq nagliktuusiaqsranik.
\v 4 Tavra iluqatik takunnaŋagaak, aasii Peter-m uqallautiŋagaa, Qiñiqti­guk.
\v 5 Tavra takunnaŋagik niġiukłuni aitchuusiaksramiñik iliŋiŋniñ.
\v 6 Tavra Peter-m uqallautiŋagaa, Maniitchuŋa suuramik-unnii, aglaan aitchuġniaġikpiñ pigikkamnik, ataniġnaqutaagun Jesus Christ Nazareth-mium pisuaqugikpiñ.
\v 7 Tavra Peter-m tiguŋagaa taliqpiagun, aasii makitiłługu. Tavra tav­rauvvaa isigaŋi siŋiġñiŋiḷu suaŋŋasiqsauŋarut.
\v 8 Aasii minŋiqłuni makinŋaruq, pisuaqłuniḷu, aasii isiqasiqł̣ugik aŋaayyuvikpaŋmun, pisuaqłuni minŋiqtaqłuniḷu, suli nanġaqługu God.
\v 9 Tavra iñupayaat tautuŋagaat pisuaqługu, nanġaġmagulu God,
\v 10 iḷisaġivlugulu taimña aquppisuuruaq nagliktuusiaksrat pisigivlugich Piññaġnaqtuami, Paaqpaŋani aŋaayyuvikpaum, suli iliŋich kamasu­piaġataŋarut iłuaqsiraumman.
\s1 Peter Alġaqsruiruq Aŋaayyuvikpaŋmi
\p
\v 11 Iñuk iłuaqsirauruaq tigummipkaqtillugu Peter-miglu John-miglu iñuich iluqaġmiŋ kamasualavlutiŋ aqpamik katinŋarut ilaiññun, taġġi­simaaġviŋmi atiqaqtuami Solomon pianik.
\v 12 Tavra Peter-m tautukkamigich iñuich, uqallautiŋagai, Iñuich Israel­guruasii, Summan kamasuuttaġivisiuŋ taamna? Summan takunnaqpi­sigut? Isumavisi uvaguk suaŋŋatiptiŋnun naagga god-tiliqiniptiŋnun una iñuk pisuallasipkaġasugalugu?
\v 13 God-tiŋata Abraham Isaac-guvlu Jacob-lu, God-iŋata maŋŋuupta kamanaqsiḷiŋagaa kivgani Jesus. Ilivsi aitchuutigiŋagiksi ataniġnaquti­qaqtuanun, pisuŋił̣ł̣ugulu Pilate takkuani, ilaan tigutaaqtauŋaiqsit­chukkaluaġmagu.\x + \xo 3.13 \xt a Ex 3.15. b Is 52.13–53.12; Phil 2.7-9.\x*
\v 14 Aasii ilivsi piiḷaaġiŋagiksi Jesus Piḷuutaitchuaq, Nalaunŋaruaġlu, aasii apiqsriaġiłhaaqługu Pilate-mun iñuaqti tigutaaqtauŋaiqsitquv­lugu.\x + \xo 3.14 \xt Mt 27.15-23; Mk 15.6-14; Lk 23.13-23; Jn 19.12-15.\x*
\v 15 Aasii ilivsi iñuktaġivlugu Iñuggutiqaqtitchiruaq. Aglaan God-im aŋipkaŋagaa tuqqunmiñ. Aasii uvagut tautuŋavlugu quliaqtuaġigik­put.
\v 16 Taamna Jesus taamnauruq ukpiġivlugu ataniġnaqutaa uqautigik­kaqput. Ilaan iłuaqsiŋagaa una iñuk iḷisimakkaqsi. Qanuq taamna iñuk ukpiliŋaruq Jesus-mun, aasii ukpiġutaata iłuaqsipkaġaa surruiq­ł̣ugu, aasii iluqasi tautukkiksi.
\p
\v 17 Aasii paŋmapak aniqatiit, iḷisimaruŋa taamna pikkaqsi Jesus-mun, ilivsiḷu umialiŋnasiḷu piŋagiksi naluvlusi.
\v 18 God-im, sivuani taamna piŋaiñŋaan, uqautigiŋagaa uqaqtimigun iluqaisigun ilaan Christ-ni nagliksaaqtuksraunivḷugu, aasii ilaan taŋ­ŋiqsinŋagaa tainna.
\v 19 Isumalitqigitchi, suli God-mun saallusi, ilaan piiġumagai piḷuutisi,
\v 20 aitchuusiaqaġumausi Ataniġmiñ ilitqutchivsi suaŋŋatiksraŋanik, quviasuunmiglu, suli ilaan tiliyumagaa Jesus Annaurriksraqtaani iliv­siññun.
\v 21 Taamna Jesus qiḷaŋmiinniaqtuq tikitchiaġilugu supayaat nutaaġuġ­niksraŋat, God-im uqausiatun sivuani ilaaguaqtauŋaruatigun uqaqti­migun iŋiḷġaan.
\v 22 Moses uqallaŋaruq inna, “Ataniq God-iksi tilisiñiaqtuq ilivsiññun, uqaqtimik aniqatiivsiññiñ uvamniktauq tilisiŋammatun. Ilivsi naalaġ­niraksraġigiksi supayaanik uqallautikpasi.\x + \xo 3.22-23 \xt Dt 18.15-19; 34.10.\x*
\v 23 Aasii kiñaliqaa naalaġniŋitchuaq taavruma uqaqtaata God-im uqa­luŋiñik piiqsauniaqtuq God-im iñuŋiñiñ, aasii suksraunġiqsauluni.”
\v 24 Aasiivsauq uqaqtiŋi God-im, taputivlugich Samuel-lu taipkualu iñuuruat aquagun, iluqaġmiŋ uqaluksraqaŋaruat uqautigiŋammigaich makua paŋmapak uvlut.
\v 25 God-im unniqsuqłiisiŋi uqaqtimigun ilivsiññun ittut, aasii iḷaŋiutiv­lusi sivunniuġutiŋiñun God-im maŋŋuuvsiññun, uqallausiġmisun Abraham-mun inna, “Ilivich kiŋunipkun uvaŋa anniqsuġniaġitka iñu­payaurat nunami.”\x + \xo 3.25 \xt Gn 12.3; 22.18.\x*
\v 26 Tavraasii God piksraŋaruq, aasii tilivḷugu kivgani ilivsiññun, sivulli­ġivlusi anniqsuġukłusi iluqasi isumalitqiksillusi piḷuktuaniñ piḷġusivsiñ­ñiñ.
\c 4
\s1 Peter-lu John-lu Apiqsruqtuġaich Uqaqsitaaġviŋmi
\p
\v 1 Tavra Peter-lu John-lu uqaġataviksillugik iñuŋnun aŋaayyuliqsiq­paich, atanauraŋallu aŋaayyuvikpaum munaqsriŋisa, Sadducees-lu ullaŋagaich,
\v 2 qanuqpaaŋavlutiŋ pisigivlugu iḷisaurriñiŋat iñuŋnik quliaqtuaġivlugu Jesus aŋiñivḷugu tuqqunmiñ, ukpiġnaqsivḷugu iñuich aŋipkaqtauniaġ­niŋat tuqqunmiñ.
\v 3 Tavra tigutaaŋagaich, suli inillakługik tigutaaġviŋmun uvlaakut­chiaqsaqługu, unnugruiññaġman.
\v 4 Aglaalli tamatkua iñugiaktuat tusaaruat uqaluŋmik ukpiliŋarut, aasii iñugiaktilaavalliat iñuich ukpiliqsuat 5,000.
\p
\v 5 Uvlaakumman Jew-guruat atanauraŋiḷḷu, umialiŋnaŋiḷḷu, iḷisaur­riḷḷu pitquranik katinŋarut atautchimun Jerusalem-mi,
\v 6 kasimaqatigivlugich aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat Annas, Caiaphas-lu John-lu Alexander-lu, allallu iḷauruat aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata nanmiñiq iḷaŋiñun.
\v 7 Tavra inillaanikamisigik Peter-lu John-lu sivuqqamiŋnun apiġiŋa­gaich, Qanuqłutik taimña iñuk iłuaqsiŋavitku? Sumik suaŋŋatiqaqpi­sik? Kia ataniġnaqutaagun taamna piŋavitku?
\v 8 Tavra Peter, Ilitqusiġiksuam aŋalałługu kiuŋagai, Atanaurauruasii, iñuŋnun umialiŋnauvlusiḷu,
\v 9 uvaguk qanuqitilaaqtaugumnuk uvlupak pisigilugu savaaġiksuaq pirauruaq pisualaitchuamun iñuŋmun qanuġlu iłuaqsirautilaaŋa,
\v 10 iḷisimaruksraurusi iluqasi, iluqaġmiglu iñuich Israel-guruat iḷisima­ruksraummiut, una iñuk makitaruaq sivuqqavsiññi iłuaqsiraupiaġata­ŋaruq suaŋŋataagun Jesus Christ Nazareth-mium, ilivsi kikiaktuuti­ŋakkaqsi aŋarrauramun, aasiiḷi God-im aŋipkakkaŋa tuqqunmiñ.
\v 11 Jesus uyaġagruatun ittuq Bible uqautigikkaŋat inna,
\q1 “Kaŋiġalluŋmi uyaġagruaq, piitchuiññiqsrapiaq igluqpiñiġmi, ilivsi igluqpirit iginŋagiksi.”\x + \xo 4.11 \xt Ps 118.22.\x*
\m
\v 12 Iñuitchuq allamik annaurriksraptiŋnik, qanuq allamik iñuitchuq iluqaani nunami God-im atchiŋakkaŋanik uvagut annaurrigiyumiñak­kaptiŋnik.\x + \xo 4.12 \xt Jn 14.6.\x*
\p
\v 13 Tavra uqaqsitaaqtitchirit iḷitchuġikamiŋ Peter-lu John-lu taluq­sraŋisilaaŋaŋnik, suli iḷisaŋaisilaaŋaŋnik iñugruiññauvlutiglu, kamasu­liŋarut. Tavra iḷitchuġiŋarut piqatauŋatilaaŋaŋnik Jesus-mun.
\v 14 Tavra tautuaġivlugu iñuk iłuaqsirauŋaruaq makitaruaq saniġaaŋni, akiḷḷiḷiqsuutiksraiñŋarut.
\v 15 Tavra aqpigiqqaaqługik uqaqsitaaġviŋmiñ uqaqatigiirraqsiŋarut avanmun,
\v 16 uqaqłutiŋ, Qanuġniaqpisigik apkuak iññuk? Qanuquvva iñupayaat iñuuruat Jerusalem-mi iḷisimagaat suqpauruaq aliuġnaqtuaq savaaŋak taamapkuak, aasii piiḷaaġiyumiñaitkikput.
\v 17 Aglaan siamitinŋaiqsaġlugu iñuŋnun tavraŋŋaaglaan kiliglavut sivuuġasaaġlugik uqautigiŋaiqulugu Jesus iñuŋmun kimulliqaa.
\v 18 Tavra ququatqiŋagaich, aasii piraksriqł̣ugik suuramikunnii uqaŋai­quvlugik, iḷisaurriŋaiġḷugiglu Jesus-kun.
\p
\v 19 Tavra Peter-vlu John-lu kiuŋagaich, Ilivsiññik isivġiqsiuŋ nalliak nalaunŋatilaaŋa God-im takkuani kamaksrigumnuk, ilivsiññik naagga God-mik.
\v 20 Qanuq uqautigiŋaiġumiñaitkikput uvagut uvaptiŋnik tautuŋakkaq­put, tusaaŋakkaqpullu.
\v 21 Tavra uqaqsitaaqtitchirit sivuuġasaavsaaqqaaqługik Peter-lu John-lu aullaqtinŋagaich. Iliŋich iḷitchuġiŋaitchut tatavsautauyumiñaqtuamik iliŋiŋnun, qanuq iñupayaat nanġaŋagaat God taavrumuuna piruakun.
\v 22 Taamna iñuk iłuaqsirauruaq aliuġnaqtuakun ukiuqaŋaruq sippiq­ł̣ugu malġukipiaq.
\s1 Ukpiqtuat Aŋaayyurut Taluqsrautaitchukłutiŋ
\p
\v 23 Tavra Peter-lu John-lu anipkaġmatiŋ aullaŋaruk avilaitqanmiŋ­nun, aasii quliaqtuaqłutiŋ qanuq aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu umialiŋnallu uqautiŋiññik inmiŋnun.
\v 24 Tavra tusaakamirruŋ taamna, iluqaġmiŋ aŋaayyuqatigiirraqsiŋarut God-mun, uqallakłutiŋ, Sapiġñaqtuaq Ataniq, savaŋaruatiin qiḷaŋmik, nunamiglu, taġiumiglu, suli supayaanik imaġikkaŋiññik,\x + \xo 4.24 \xt Ex 20.11; Ne 9.6; Ps 146.6.\x*
\v 25 ilivich David kivgan maŋŋuqput ilitqusiġiksuakkun uqaqtinŋagiñ uqallaŋman inna,\x + \xo 4.25-26 \xt Ps 2.1-2.\x*
\q1 “Summan Jew-guŋitchuat makivsaallakpat akiḷḷiḷiutivlutiŋ Ataniġmun, isumavlutiŋ akiḷḷiḷiqsuutitiŋ taŋŋiġñiaġasugalugich pivigiruaguŋitchullu?
\q1
\v 26 Umialgiḷḷu atanaurallu nunami kasimasuurut atautchimi itqanaiyaqłutiŋ akiḷḷiḷiqsuġuqługu Ataniq Christ-ŋalu.”
\m
\v 27 Tavra tainnatun iḷumun Herod-lu Pontius Pilate-lu kasimaŋaruk atautchimi uumani iniqpaŋmi, piqatigivlugich Jew-guŋitchuallu Israel-guruallu akiḷḷiḷiqł̣ugu Jesus, Piḷuutaitchuaq kivgan, Christ-guqtinŋa­ran.\x + \xo 4.27 \xt a Lk 23.7-11. b Mt 27 1-2; Mk 15.1; Lk 23.1; Jn 18.28-29. c Is 52.13; Phil 2.7.\x*
\v 28 Katinŋarut atautchimun pisukłutiŋ, nalugaluaŋŋaan ilivich suaŋŋa­tipkun pisuutipkullu sivunniutigianiŋakkan piyumaaqługu.
\v 29 Aasii paŋmapak, Ataniiq, naluruuraaġnagu sivuuġasaaġutaat, aasii taluqsraŋaiġḷuta uvagut ilivich kivgatin uqaġumiñaqsiḷuta ilivich uqa­luŋnik.
\v 30 Iliviḷḷi Ataniiq, suaŋŋatipkun iłuaqsiḷugich naŋittuat, suli aliuġnaq­tuat nalupqinaiyautauruat uqalupta iḷumun itilaaŋannik pipkaġlugich ataniġnaqutaagun piḷuutaitchuam kivgaqpich Jesus.
\v 31 Tavra aŋaayyuaniŋmata ini kasimaviat aulaŋaruq, suli iluqaġmiŋ immiqsauŋarut Ilitqusiġiksuamik suli uqautigiŋagaat uqalua God-im taluqsraŋaiqł̣utiŋ.
\s1 Atunim Pigigaich Supayaat
\p
\v 32 Tavra atautchiiŋŋuqtuat piqatigiiksiłłutiŋ ukpiqtuat atipiaġata­ŋarut supayaakun. Kiñaliqaa uqallaŋaitchuq sunapayaaq ilaan piñi pimaaqtuġlugu, aglaan piqaŋarut supayaanik atunim.\x + \xo 4.32 \xt Ac 2.44-45.\x*
\v 33 Tavra kamanaqtuakun suaŋŋatikun tiliraunikun iḷitchitqurat quliaqtuaġiŋagaat aŋiñiŋa Atanġum Jesus, suli God-im atqunaqługu ikayuŋagai iluqaisa.
\v 34 Iñuiñŋaruq piiḷḷiuqtuamik iñuŋmik akunġanni, qanuq iñugiaktilaa­miktun nunaqaŋaruat naagga igluqpaqaŋaruat tuniŋagaich, aasii qaġ­ġisivlugich akiŋich tuniamiŋ,
\v 35 aasii qaił̣ł̣ugich tiliraunikun iḷitchitquranun, aasii autaaġaġigaich iñullaanun piqaqtuksraġuġaġimmata.
\p
\v 36 Tavra Joseph, Levite-guruaq aniŋavluni Cyprus-mi, tiliraunikun iḷitchitqurat atchiŋaraŋat Barnabas-mik (sivuniqaqtuamik qapiŋai­saaqtimik),
\v 37 tunisiŋaruq nautchiaqaġviŋmiñik, aasii maniich qaił̣ł̣ugich tilirauni­kun iḷitchitquranun.
\c 5
\s1 Ananias-lu Sapphira-lu
\p
\v 1 Iñuglivsauq atiqaqtuaq Ananias-mik piqatigivlugu nuliani Sapphira tunisiŋaruk nunaviñiġmik iliŋikta pimiŋnik,
\v 2 aasii nuliani iḷisimapkaqługu tutquqsiŋaruq iḷaŋanik akiata, aasii qaġġirrivḷuni iḷałhiñaŋiñik akiŋata tiliraunikun iḷitchitquranun.
\v 3 Tavra Peter-m uqallautiŋagaa, Ananias, summan Satan-mun aŋala­titpich saglutquvlutin Ilitqusiġiksuamun, tutquqtaqaquvlutin iḷaŋanik akiata nunam?
\v 4 Tuniŋaiñŋaan nunan ilivich pigiŋagiñ. Suli tunianikkaluaqapku maniich ilivich pigimmigitin. Summanaasii isummiŋavich tainna pisuk­łutin? Sagluqiŋaitkitin iñuich, aglaan sagluŋarutin God-mun.
\v 5 Tavra Ananias tusaapqauraqamigich taapkua uqaluich nusiḷiŋaruq. Suli iñuich iluqatiŋ tusaaruat taavrumiŋa iqsitchaŋarut.
\v 6 Nukatpiat isiŋarut, aasii nimmaaqqaaqługu timaa annisiŋagaat, aasii iḷuviqługu.
\p
\v 7 Pianikpalliġmata ikarraich piŋasut, nuliaŋa isiŋaruq naluvluni sutilaamik.
\v 8 Tavra Peter uqallaŋaruq ilaanun, Uqallautiŋŋa tunigaluapiaqtilaaŋa­nik nuna tainnatun. Aġnaq uqallaŋaruq. Aaŋ, tavra tainnatun.
\v 9 Tavra Peter uqallaŋaruq ilaanun, Qanuqimña atisivḷutik atunim uuk­tuqpitku Ilitqusiġiksuaŋa Atanġum. Naalaġniiñ, sukpaluat qaŋma isi­gaŋisa iḷuvviuqtuat uigñik, paamuktut, aasii annisiniaġmigaatin tain­natun.
\v 10 Tavrauvvaa aġnaq ulġuŋaruq sivuġaanun Peter-m, aasii tuquvluni. Nukatpiat isiqamiŋ tautuŋagaat tuquaniktuaq, aasii akigaqługu iḷuvi­ŋammigaat saniġaanun uiŋata.
\v 11 Tavra iluqaġmiŋ aŋaayyuliqiruat allallu iluqaġmiŋ tusaaruat iqsit­chapiaġataŋarut.
\s1 Kamasautit Aliuġnaqtuallu
\p
\v 12 Tavra akunġanni iñuich tiliraunikun iḷitchitqurat piŋarut iñu­giaktuanik aliuġnaqtuanik nalupqinaiyautauruanik uqaluŋmiŋ iḷumun itilaaŋanik. Tavra iluqaġmiŋ ukpiqtuat kasimaŋarut atautchimi Taġġi­simaaġviŋmi Solomon atqanik atiqaqtuami.
\v 13 Nalliatunnii iñuich iḷaliqsuutisausiiñŋaruq ilaiññun, iñuŋnun uqau­tigilluataġaluaqtillugich.
\v 14 Aglaan iñugiaksisaiññaŋarut iñuich iḷaliutiruat ukpiqtuanun, aŋuti­salaiḷḷu aġnallu ukpiliqsuat Ataniġmun.
\v 15 Pisigivlugu tiliraunikun iḷitchitqurat savaaġikkaŋat naŋittuat iñuich akigaŋagaich apqutinun, aasii inillakługich siñigviŋñun ikuvġanullu, Peter tamaunnaaqpan taġġaŋanun-unnii nalautquvlugich iḷaŋich.
\v 16 Iñuich-suli katinŋammiut nunaaqqiñiñ avataaniñ Jerusalem, qaġġi­sivlugich naŋittuat, tamatkualu iłuiḷḷiuġutiqaqtuat ilitqusiqł̣uŋnik, aasii iluqaġmiŋ iłuaqsirauŋarut.
\s1 Tiliraunikun Iḷitchitqurat Nagliksaaqtitaurut
\p
\v 17 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat piqatiniḷu iluqaġmiŋ iḷauruat Sadducees-nun suammautiŋagaich killuġivlugich tiliraunikun iḷitchit­qurat. Tavra sivunniŋarut qanusiġaġukługich.
\v 18 Tavra tigutaaŋagaich tiliraunikun iḷitchitqurat aasii iḷivḷugich tigu­taaqsivikaamun.
\v 19 Taavrumani unnuami isaġulgan Atanġum upkuiŋagai tigutaaġvium paaqpaŋi, aasii annisikamigich tiliraunikun iḷitchitqurat uqallautiŋa­gai,
\v 20 Aullaġitchi, aasii makillusi aŋaayyuvikpaŋmi uqautiyaqtuqsigik iñuich mattumuuna nutauruakun iñuggutikun.\x + \xo 5.20 \xt Jn 11.25; 14.6; Ro 6.4.\x*
\v 21 Tavra tilirauruat kamaksriŋarut, aasii qausaġataġman isiŋarut aŋaayyuvikpaŋmun, aasii iḷisaurriŋarut. Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata piqatiniḷu ququaŋagaich Jew-guruat umialiŋnaŋich kasimay­yaquvlugich. Aasii tilisiŋarut uqaluŋmik tigutaaġviŋmun tilirauruat qaġġisitquvlugich inmiŋnun.
\p
\v 22 Tavra aŋuyaktit atanauraŋich qaikamiŋ, paqinŋaitkaich tigu­taaġviŋmi, aasii uqaqsitaaqtitchiriñun utiqłutiŋ quliaqtuaŋarut.
\v 23 Paqinŋagikput tigutaaġvik pitchiġiiyautiqapiaqługu, suli qaunaksrit qikaqługich upkuani, aasii aŋmaqaptigu paqinŋitchugut iñuŋmik iḷuani.
\v 24 Tavra atanauraŋata munaqsrich aŋaayyuvikpaŋmik aŋaayyuliqsiq­paiḷḷu tusaakamiŋ taapkuniŋa qanuqsausiiñŋarut, isumaaluutigivlugu sumun taavruma tikiutiniksraŋa.
\v 25 Tavra iñuum qaivḷuni uqallautiŋagai, Iñuich tigutaaġviŋmuŋakkasi makitarut aŋaayyuvikpaŋmi iḷisaurrivḷutiŋ iñuŋnik.
\v 26 Tavra atanauraŋata munaqsrich piqasiqł̣uni iñuŋmiñik qaġġisiŋagai tilirauruat, aglaan piaqłuktaqsaiḷivḷugich, anayasukłutiŋ uyaġaŋnik miḷḷuuġniaġasugalutiŋ iñuŋnun.
\p
\v 27 Tavra qaġġisikamisigik inillaŋagaich sivuġaannun uqaqsitaaqtit­chirit. Aasii aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata apiqsruqtuŋagai.
\v 28 Tavra uqallautiŋagai, Piraksripiaġataŋagaluaġivsi iḷisaurritquŋił̣ł̣usi taavrumuuna Jesus-kun, naaggauvva ilivsi siaminŋagiksi iḷisaurrutiksi iñupayaanun Jerusalem-mi, aasii patchisaupkaqsaqłuta tuqutauniŋa­gun.\x + \xo 5.28 \xt Mt 27.25.\x*
\v 29 Tavra Peter-m tilirauruallu kiuŋagaich, Kamagiraksraġipiaġikput God kamaksriñiġmiñ iñuŋnik.
\v 30 God-iŋata maŋŋuupta aŋipkaŋagaa Jesus tuqqunmiñ, ilivsi tuquta­nikavsiuŋ kikiaktuutivlugu aŋarrauramun.
\v 31 God-im kamanaqsipkaŋagaa inillakługu taliqpiŋmi tuŋaanun Aul­larriġuqługu Annaurriġuqługulu, iñuich Israel-guruat isumalitqikku­miñaqsivḷugich, piḷuutitiŋ suliqutigiŋaiqsaupkaġlugich itqaumayumi­ñaiġḷugich.
\v 32 Aasii uvagut iḷisimavlugich iḷumun itilaaŋat quliaqtuaġigivut, uva­gullu Ilitqusiġiksuavlu, God-im aitchuutaata tamatkunuŋa kamaksri­ruanun inmiñik.
\p
\v 33 Uqaqsitaaqtitchirit tusaakamirruŋ taamna, qinnalipiaġataŋarut, suli tuqutchuŋagaich tilirauruat iḷitchitqurat.
\v 34 Aglaan iḷaŋat Pharisee-guruaq kasimmarririni, atiqaqtuaq Gamaliel-mik, iḷisaurri pitquranik, isumakkusiaqaġluataqtuaq iñupayaaniñ, makinŋaruq aasii piraksriivḷuni tilirauruat annisitquvlugich.
\v 35 Aasii uqallautiŋagai uqaqsitaaqtitchirit, Israel-guruasii, qaunagisit­chi qanuq aŋalatchisilaavsiññik taapkuniŋa iñuŋnik.
\v 36 Qanuq sivuanni makua uvlut Theudas iñukpalliŋaruq kamanaqsi­ḷiqłuni inmiñik. Aasii 400-guvalliqsuat iḷḷatiŋarut ilaanun. Tuqutauŋa­ruq, suli iluqaġmiŋ maliġuaqtiŋi siaminŋarut suuŋaiqł̣utiŋ.
\v 37 Aquagun-suli Judas Galilee-ġmiu iñukpalliŋammiuq kisitchipkaqłu­gich iñuŋnik, aasii maliksuktitchivḷuni iḷaŋiññik iñuich inmiñun. Ilaap­tauq tuqutauŋammiuq, iluqaġmiglu maliġuaqtiŋi siaminŋarut.
\v 38 Tavraasii paŋmapak piruakun uqallautigivsi. Qanuqsaanagich taap­kua iñuich. Iḷaksianagich. Taamna sivunniuġun savaaŋallu iñuŋniñ piruagugumi piiġñiaqtuq.
\v 39 Aglaan God-miñ piruagukpan, akiiḷiyumiñaipiaġisi. Ilivsiunnii iḷaanni paqitaaguniaqtusi aŋuyaglugu God.
\v 40 Tavra uqaqsitaaqtitchirit kamagiŋagaat Gamaliel piraksriutaa. Aasii ququaqqaaqługich tiliraunikun iḷitchitqurat, ipiġaqtuqtinŋa­gaich, suli piraksriqł̣ugich uqaquŋił̣ł̣ugich suuramikunnii quliaqtuaġi­lugu Jesus, aasii anipkaqługich.
\v 41 Tavra iliŋich qimautiŋarut uqaqsitaaqtitchiriniñ, quviasukłutiŋ God­im nalliummatirualiyumiñaġniġmatiŋ nagliksaaġutigiyumiñaqługu kanŋunaqtuakun Jesus.
\v 42 Suli uvlutuaġman aŋaayyuvikpaŋmi, iñuiḷḷu aimaaġviŋiññi, iḷisaur­riŋarut alġaqsruivḷutiglu tusaayugaaġiksuanik Jesus-kun Christ-gurua­kun.
\c 6
\s1 Tallimat Malġuk Iñuich Ikayuqtit
\p
\v 1 Tavra taipkunani uvluni ukpiqtuat iñugiaksimmata, Greek-tun uqausiqaqtuat Jews uqamayuutiqaŋarut Jew-guruanun, uqaqłutiŋ uiḷgaŋaruatiŋ mitchugisuunivḷugich uvlutuaġman autaaġmata.
\v 2 Tavra qulit malġuk tiliraunikun iḷitchitqurat ququaŋagaich atautchi­mun ukpiqtuat, aasii uqallakłutiŋ, Nalaunŋaitchuq uvagut aġiuguptigu alġaqsruiñiq uqaluanik God-im autaaqtausugluta niqinik.
\v 3 Tavraasii aniqatiit, piksraġitchi tallimat malġuŋnik aŋutinik uqautik­kusiaqaġluataqtuanik, aŋalatittuanik Ilitqusiġiksuamun isumattun­mullu, savaakkigaksraptiŋnik taavrumiŋa.
\v 4 Aasiiḷi uvagut atuġniaġikput piviksraqput aŋaayyuuġniġmun alġaq­sruiñiġmullu.
\v 5 Tavra uqallautaata iviġaŋagaich iluqaisa iñusalaich, aasii piksraqtaa­ġiŋagaat Stephen, suaŋaruaq ukpiġunmiñi aŋalatiłłuniḷu Ilitqusiġiksua­mun. Piksraqtaaġiŋammigaich Philip-lu Prochorus-lu Nicanor-lu Timon-lu Parmenas-lu Nicolaus-lu Antioch-miu, Jew-guŋitchuaq ukpi­liŋaruaq Jew-guruatitun.
\v 6 Taapkua inillaŋagaich sivuġaannun tiliraunikun iḷitchitqurat, aasii aŋaayyutiŋagaich iḷivḷugiḷḷu argatiŋ ilaiññun.
\v 7 Tavra uqalua God-im siaminŋaruq, suli ukpiqtuat Jerusalem-mi iñu­giaksisaiññasugruŋarut, suli iñugiapiaġataqtuat aŋaayyuliqsiqpaich ukpiliŋarut.
\s1 Stephen Tigutaaqtauruq
\p
\v 8 Tavra Stephen, ikayuqpakługu God-im suaŋŋanmik, akunġanni iñuich savaŋaruq kamanaqtuanik aliuġnaqtuanik nalupqinaiyautinik alġaqsruiñiŋan iḷumun itilaaŋanik.
\v 9 Tavra iñuich iḷaŋisa akiḷḷiḷiŋagaat iḷauruat aŋaayyuviŋmun taggisi­qaqtuamun Atanġiqsitauruat Iñuich. Taapkua Jews qaiŋarut Cyrenia-miḷḷu Alexander-miḷḷu, allallu Jews qairuat Cilicia-miñ Asia-miḷḷu qapiqtaġniaŋagaat Stephen.
\v 10 Tavra Ilitqusiġiksuam isumattusiŋagaa Stephen uqaġman, aasii ili­ŋisa qapiqtalguiñŋagaat.
\v 11 Tavra akiḷiqł̣ugich iñuich iḷaŋich nalunautchivḷutiŋ kiaqsruŋagaich uqaquvlugich inna, Tusaaŋagikput uqaġman uqamaqłuutinik Moses-kun God-tikullu.
\v 12 Tavra ilaisa tainnaqłutiŋ aŋalayyauŋagaich iñuich, umialiŋnallu, iḷi­saurriḷḷu pitquranik. Tavra Stephen ullakługu tigguġluŋagaat, aasii qaġġisivlugu uqaqsitaaqtitchiriñun.
\v 13 Suli qaġġiriŋarut iñuich iḷaŋiññik saglutiginniktuksranik Stephen-mik uqaquvlugich inna, Una iñuk uqaŋaiyuitchuq uqaluŋnik paaqsaa­ŋaruanik uumuŋa aŋaayyuvikpaptiŋnun, pitquranullu qaisauŋaruanun Moses-kun.
\v 14 Qanuq tusaaŋagikput uqallaŋman taamnagguuq Jesus Nazareth-miu suksraunġiiñiaqtuaq uumiŋa aŋaayyuvikpaŋmik, suli allaŋŋuġlu­gich piraġautchich Moses piraksriutiŋi uvaptiŋnun.
\v 15 Tavra takunnapiaġataqługu, iluqaġmiŋ aquppiruat kasimmarriruani tautuŋagaat Stephen kiiñaŋa iḷiruaq isaġulgum kiiñaŋatun.
\c 7
\s1 Stephen Alġaqsruiruq
\p
\v 1 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata apiġiŋagaa Stephen uqallak­łuni, Taamna pasikkusian iḷumun itpa?
\v 2 Tavra Stephen uqallaŋaruq, Aniqatiit umialiŋnallu, naalaġnisiŋa. Kamanaqtuaq God niptaŋaruq maŋŋuptiŋnun Abraham-mun iñuum­man Mesopotamia-mi, nuunŋaiñŋaan Haran-mun.\x + \xo 7.2-3 \xt Gn 12.1.\x*
\v 3 Aasii uqallautiŋagaa Abraham, Aullaġiñ nunaŋniñ iḷaŋniḷḷu, aasii aullaġlutin nunamun iḷitchuġipkaġniakkamnun iliŋnun.
\v 4 Tavra Abraham aullaŋaruq nunaŋanniñ Chaldea-ġmiut, aasii iñuu­niarraqsivḷuni Haran-mi. Aasii Abraham aapaŋa tuquaniŋman, God-im nuutinŋagaa tavraŋŋa mattumuŋa nunamun paŋmapak iñuuvigik­kavsiññun.\x + \xo 7.4 \xt a Gn 11.31 b Gn 12.4\x*
\v 5 Naaggauvva ilaan aitchuŋaitkaa kiŋuvaannaktaksramik tavrani, isi­gagniqtutilaatun-unnii taktilaaqaqtuamik nunamik, aglaan unniqsuq­łiivḷugu aitchuutiginiaġnivḷugu ilaanun piġġaktaaġipkaġlugu kiŋuniiŋi­ñullu aquagun. Tavrani God-im unniqsuqłiimmagu Abraham miqłiq­tuiñŋaruq.\x + \xo 7.5 \xt Gn 12.7; 13.15; 15.18; 17.8.\x*
\v 6 Innauvva God-im uqallautiŋagaa, Kiŋuniitin tuyuġmiaguniaqtut allami nunami. Tavrani savaktauniaqtut nagliksaaqtitauqpaglutiglu 400 ukiuni.
\v 7 Aglaan tatavsaġniaġitka iñuich savautikkaŋich. Suli taavruma aqua­gun aullaġniaqtut taavrumaŋŋa nunamiñ, aasii aŋaayyuvigiluŋa uumani inimi. God tainna uqaŋaruq.\x + \xo 7.6-7 \xt Gn 15.13-14; Ex 3.12.\x*
\v 8 Aasii God-im unniqsuqłiikamiuŋ Abraham, piraksriŋagaa nalunaiñ­ŋutchiquvlugich timiŋisigun kiŋuniiŋi iḷisimanaqsisaġlugu iliŋiññun akuqtuqtilaaŋanik taamna unniqsuqłiisaa. Tavraasii Abraham nalu­naiñŋutchiŋagaa Isaac animman, tallimat piŋasunik uvlianiŋman. Aasii Isaac-gum nalunaiñŋutchiŋagaa Jacob, aasiiḷi Jacob-gum nalu­naiñŋutchiŋagai qulit malġuk iġñini maŋŋuuvut.\x + \xo 7.8 \xt a Gn 17.10-14. b Gn 21.2-4. c Gn 25.26. d Gn 29.31–35.18.\x*
\p
\v 9 Tavrali maŋŋuliutiruat killuġivlugu Joseph, tuniŋagaat savaktaut­quvlugu Egypt-mi, aglaan God-im itqatigiŋagaa.\x + \xo 7.9 \xt a Gn 37.11. b Gn 37.28. c Gn 39.2,21.\x*
\v 10 Suli annautiŋagaa iluqaiññiñ iłuiḷḷiuġutiŋiñiñ. Tavra Joseph Pharaoh-muurraumman umialganun Egypt, God-im iviġaumakkusiamik isumattunmiglu piqaqtinŋagaa. Tavra Pharaoh-m Joseph kavanaliuti­ŋagaa Egypt-mun, iluqaiññullu igluqatimiñun.\x + \xo 7.10 \xt Gn 41.39-41.\x*
\v 11 Tavra niqaiḷḷiurraqsiŋarut nagliksaaġnapiaġataqtuamik iluqaani Egypt-miḷu Canaan-miḷu, aasii maŋŋuuvut paqillaiŋarut niqiksramik.\x + \xo 7.11 \xt Gn 42.1-2.\x*
\v 12 Tavra Jacob tusaakami niqiksraqaqtilaamik Egypt-mi, tiliŋagai maŋŋuuvut sivulliġmi tavruŋa.
\v 13 Aasii ullautitqigmata Joseph iḷitchuġipkaŋaruq inmiñik aŋayuumi­ñun, suli Pharaoh-m iḷitchuġiŋagai Joseph iḷaŋi.\x + \xo 7.13 \xt a Gn 45.1. b Gn 45.16.\x*
\v 14 Tavra Joseph qanniŋagaa aapani Jacob, uqallautivlugu qitunġaniḷu qaitquvlugich Egypt-mun, iñugiaktilaaŋat 75 iñuich.\x + \xo 7.14 \xt a Gn 45.9-10,17-18. b Gn 46.27.\x*
\v 15 Tavra Jacob qitunġaniḷu Egypt-muŋarut. Tavrani aasii tuquŋaruq, maŋŋuuvullu tuquŋammiut.\x + \xo 7.15 \xt a Gn 46.1-7. b Gn 49.33.\x*
\v 16 Aasii timiŋich nuunŋagaich Shechem-mun, aasii iḷuviqługich Abraham tauqsiaŋanun maniŋmiaqługu maŋŋuqaqtuaniñ Hamor-mik.\x + \xo 7.16 \xt Gn 23.3-16; 33.19; 50.7-13; Js 24.32.\x*
\p
\v 17 Tavra God-im unniqsuqłiisini Abraham-mun taŋŋiyasiaqsim­mauŋ, maŋŋuuvut iñugiaksiŋarut Egypt-mi.\x + \xo 7.17-18 \xt Ex 1.7-8.\x*
\v 18 Tavra umiallitqiŋarut Egypt-mi naluruamik Joseph-mik.
\v 19 Ilaan aŋalataġiŋagai pisaasuġmiaġutikun iñuvut, suli taluqsralliaġiv­lugich igittaquŋagai miqłiqtuuraŋich aimaaġviŋiññiñ, tuqutquvlugich.\x + \xo 7.19 \xt a Ex 1.10-11. b Ex 1.22.\x*
\v 20 Tainnaiḷimman Moses aniŋaruq. Iglignaŋaruq miqłiqtuq. Tavra iñukkuksaqtauŋaruq piŋasuni tatqiñi aapami igluani.\x + \xo 7.20 \xt Ex 2.2.\x*
\v 21 Tavra anitaumman aimaaġviŋmiñiñ, paniata Pharaoh-m tiguaŋa­gaa, aasii iñukkuksaqługu nanmiñiq iġñiġiruatun.\x + \xo 7.21 \xt Ex 2.3-10.\x*
\v 22 Suli Moses iḷisaurrusiaqaŋaruq iluqaagun isumattutaatigun Egypt-miut, suli sapiġñaqsiŋaruq uqaluŋmiñi savaamiñiḷu.
\p
\v 23 Tavra malġukipiamik ukiunikami sivunniŋaruq takusukługich Israel-guqatini.\x + \xo 7.23-29 \xt Ex 2.11-15.\x*
\v 24 Tavra tautukługu iḷaŋata Egypt-mium pimaqłuktakkaŋa Israel-guruaq, ikayuġiaŋagaa payyaksaqtuaq, aasii akisautikamiuŋ Egypt-miu tuqunŋagaa.
\v 25 Ilaan isummatigiŋagai aniqatiini kaŋiqsiñasugalugich God-mun atanġiqsinniaġasugalugich inmigun, aasii kaŋiqsiŋiññiqsut.
\v 26 Tavrasuli uvlaakumman Moses tautuŋagik malġuk Israel-guruak piyuutiruak, atisitquyumaŋagik uqaqłuni, Aŋutiik, Aniqatigiiksutik. Summan piyuutivisik avanmun?
\v 27 Taavruma pimaqłuktairuam igḷumiñik asivaqtinniaqtuŋagaa Moses uqallautivlugu, Kia atanauraliutivatin isivġiqsiġuqłutillu uvaptiŋnun?
\v 28 Tuqutchukpiŋa iñuaġusiqsun Egypt-miumik ikpaksraq?
\v 29 Moses tusaakami taavrumiŋa pigruŋaruq Egypt-miñ. Suli iñuuniar­raqsivḷuni nunami Midian-mi. Tavrani malġugnik iġñiniŋaruq.\x + \xo 7.29 \xt Ex 18.3-4.\x*
\p
\v 30 Tavra malġukipiat ukiut qaaŋiġmata, isaġulik niptaŋaruq Moses-mun igniġmi ikualaruami uqpiŋñi, nunagluktuaŋani Iġġim Sinai-m.\x + \xo 7.30-34 \xt Ex 3.1-10.\x*
\v 31 Moses tautukamiuŋ allayuaġiŋagaa tautuani. Tavra qalliḷaaqsaġata­viksillugu uqpiŋñun qiñimmaġiksaaġukługu, tusaaŋagaa Ataniq uqal­laktuaq.
\v 32 “Uvaŋa God-auruŋa maŋŋuvsiññun, God-iŋa Abraham Isaac-guvlu Jacob-lu.” Tavra Moses uuliksiŋaruq iqsitchakłuni, suli qiñiq­sausiiŋagaa.
\v 33 Tavra Atanġum uqallautiŋagaa, “Atuqalukkiñ piikkik isigaŋniñ, qanuq ini qikaġviiñ God-im nunagigaa.
\v 34 Iḷumutun tautuŋagiga pimaqłuktausiaŋat iñuŋma Egypt-miittuat, suli tusaaŋagiga iiqtuaġutaat, aasii atqaŋaruŋa annautiyaqtuqługich. Aasii paŋmapak qaġġiiñ. Tiliñiaġikpiñ Egypt-mun.”
\p
\v 35 Taamna Moses pigisuŋisaŋat iñuich Israel-guruat uqaqłutiŋ, Kia atanauraġuqpatin isivġiqsiġuqłutillu uvaptiŋnun? God-im tiliŋagaa atanauraġuqługu annaurriruaġuqługulu ikayuqługu isaġulgum tautu­ŋakkaŋata ikualaruani uqpiŋñi.
\v 36 Ilaan aullatiŋagai iñuich annisivlugich Egypt-miñ, savakłuni aliuġ­naqtuanik nalupqinaiyautinik God-mun itqatigitilaamiñik Egypt-miḷu Red Sea-miḷu nunagluktuamiḷu malġukipiani ukiuni.\x + \xo 7.36 \xt a Ex 7.3. b Ex 14.21. c Nu 14.33.\x*
\v 37 Taamnauruq Moses uqaŋaruaq Israel-guruanun, God-im tiliñiaġaa ilivsiññun uqaqtini aniqatiivsiññiñ uvamniktauq tilisimmatun.\x + \xo 7.37 \xt Dt 8.15,18.\x*
\v 38 Taamna Moses itqatauŋaruq iñuŋnun Israel-guruanun kasimam­mata nunagluktuami. Ilaa tavraniitqatauŋaruq maŋŋuuptiŋnun isaġu­liŋmullu uqaurrimiñun Iġġimi Sinai-mi. Ilaa aitchuusiaqaŋaruq God-miñ qaaŋiqsitaksranik uvaptiŋnun qanuq iñuuruksrautilaaptiŋnik.\x + \xo 7.38 \xt Ex 19.1–20.17; Dt 5.1-33.\x*
\p
\v 39 Uvagut maŋŋuupta kamagisuŋiñŋagaat, asivaqsiññaqługu utiġu­maliŋarut Egypt-mun.
\v 40 Tavra uqallautiŋagaat Aaron, god-iliuqtigut sivulliuqtiksraptiŋnik, taimña Moses aullarriruaq uvaptiŋnik nunaŋaniñ Egypt nalugikput sutilaaŋanik.\x + \xo 7.40 \xt Ex 32.1.\x*
\v 41 Tavra iñuuraqpaliŋarut qiññaqaqługu immulivium nuġġaŋatun, aasii aitchuivḷutiŋ ikipkaunmik taavrumuŋa, suli quviasuuttaġiqpaŋa­gaat ilimiŋ savaaqtiŋ.\x + \xo 7.41 \xt Ex 32.2-6.\x*
\v 42 Tavrali God-im iḷatchiḷiŋagai, aŋaayyuyumiñaqsivḷugich uvluġianun qiḷaŋmi. Iñugiaktuat ukiut pianiŋmata uqaqtaa God-im aglaŋaruq uqautigivlugich taapkua iñuich,
\q1 “Iñuich Israel-guruasii, uvaŋa pisiluŋa tuqutchiŋaitchusi ikipkaiḷusiḷu niġrutinik, nunagluktuami malġukipiani ukiuni.\x + \xo 7.42-43 \xt Am 5.25-27.\x*
\q1
\v 43 Kukiḷuutiŋagisi tupauraqtuummaisa god-iŋŋuat Moloch, tamatkualu iñuuraqpaŋŋuat uvluġianiñ god-igikkavsiññik Rephan-mik. Tamatkua iñuuraqpauŋarut, ilivsi savaasi aŋaayyuvigisukługich. Tavraasii aullautipkaġniaġivsi qaaŋiġḷugu Babylon.”
\p
\v 44 Tavra Stephen uqavsaaŋaruq. Maŋŋuuvut piqaŋarut tupqanik God-im nayuqłiataata nunagluktuami, God-im savaqutaatun Moses-mun savaaguŋaruq tuvraqługu tuvraaksriun iḷisaurrusiani.\x + \xo 7.44 \xt Ex 25.9,40.\x*
\v 45 Aquvatigun maŋŋuuptali kiŋuvaaġiŋagaat taamna tupiq aapamiŋ­niñ. Aasii ilaisa saagaŋagaat aullaqatigikamirruŋ Joshua piññaktaaġi­kamirruŋ nuna allaniñ nunauruaniñ God-im uŋutaŋiñiñ sivumiŋni. Aasii taamna tupiq napaŋaruq David-munaglaan.\x + \xo 7.45 \xt Js 3.14-17.\x*
\v 46 David iviġaumagiŋagaa God-iŋata Jacob, aasii ilaan apiġiŋagaa igluqpisukługu.\x + \xo 7.46 \xt 2 S 7.1-16; 1 Ch 17.1-14.\x*
\v 47 Aglaan Solomon-gum igluqpiŋagaa.\x + \xo 7.47 \xt 1 K 6.1-38; 2 Ch 3.1-17.\x*
\p
\v 48 Aglaattauq kamanaġniqsrauruaq God iñuuviqaŋitchuq igluq­paŋnik iñuich savaaŋiññik uqaqtiŋata God-im uqallausiatun,
\q1
\v 49 “Inna uqaqtuq Ataniq, qiḷak iksivautaġigiga umialgunimni, suli nuna isigagma tunŋavigivlugu. Qanutchimik igluqpiñiaqpisiŋa? Naagga sumi iniqaġniaqpik minŋuiqsiġviksramnik?\x + \xo 7.49-50 \xt Is 66.1-2.\x*
\q1
\v 50 Uvaŋa uvamnik savaŋaitpik tamatkua iluqaisa?”
\m
\v 51 Ilivsi uqaqtuvlu atiruasii iñuich, qanutun ukpiġutaisigirusi uum­manmi. Qanutun tusaalaisigirusi God-im uqaluŋiñik maŋŋuuvsisun inmiusi. Ilivsivsauq ataramik paaqłaktaġiksi Ilitqusiġiksuaq.\x + \xo 7.51 \xt Is 63.10.\x*
\v 52 Atausiq-unnii uqaqtaa God-im maŋŋuuvsi nagliksaaqtinŋaiñŋit­kaat. Suli tuquġaŋagaich God-im kivgaŋi uqaluqaqtuat sivuani qaiñik­sraŋanik Nalaunŋaruam Kivgaŋata, ilaa ilivsi paŋmapak aitchuutigia­niŋagiksi, suli tuqułługu.
\v 53 Ilivsiuvva aitchuusiaqaŋaruasii God-im pitquraŋiñik isaġulgich ait­chuutigiŋakkaŋiññik, naaggauvva kamagiŋaitkisi.
\s1 Stephen Tuqutkaat Miḷḷuuqługu Uyaġaŋnik
\p
\v 54 Tavra iḷauruat uqaqsitaaqtitchiriñun naalaġniruat Stephen-mik, qinnalipiaġataŋarut kigutitiŋ kiggisilaallaisa.
\v 55 Tavrali Stephen, aŋalałługu Ilitqusiġiksuam, takunnaŋaruq qiḷaŋ­mun, aasii tautukługu qaumanġa God-im, suli Jesus makitaruaq taliq­piata tuŋaani God-im.
\v 56 Suli uqallaŋaruq, Tautuksiuŋ, tautukkiga qiḷak aŋmaqtuaq, suli Iġñiŋa Iñuum makitaruaq taliqpiata tuŋaani God-im.
\v 57 Tavra iliŋich nipaallaŋarut nipatusivḷutiŋ, suli siutitiŋ matuuqłu­gich, upaktuŋagaat atautchikun.
\v 58 Tavrani annisiñiqłaŋagaat iniqpaŋmiñ, aasii uyaġaŋnik miḷuqtuq­ługu. Saglutiginniktuat ilaanik mattaŋagaich qalliich annuġaatiŋ qau­nagitquvlugich nukatpiamun atiqaqtuamun Saul-mik.
\v 59 Aasiiḷi miḷuqtuipkaqługich Stephen-mik ilaa aŋaayyuŋaruq, Ataniiq Jesus, akuqtuġuŋ ilitqusiġa.\x + \xo 7.59 \xt Ps 31.5; Lk 23.46.\x*
\v 60 Tavra Stephen sitquŋaruq, aasii nivliŋaruq nipatuvluni, Ataniiq, pasiñagich taavrumuuna piḷuutikun. Tavra taamna uqallausiġianika­miuŋ, tuquŋaruq.\x + \xo 7.60 \xt Lk 23.34.\x*
\c 8
\p
\v 1 Tavra Saul-gum iviġagiŋagaa tuqutauniŋa.
\s1 Saul Nagliksaaqtitkai Aŋaayyuliqiruat
\p Tavra taavrumani uvlumi aŋaayyuliqiruat Jerusalem-mi nagliksaaq­titaurraqsiŋarut. Iluqaġmiŋ ukpiqtuat siaminŋarut iluqaiññun nunaaq­qiŋiñun Judea-m Samaria-vlu kisiŋŋuqługich tiliraunikun iḷitchitqurat.
\v 2 God-iliqiruaguruat iñuich iḷuviŋagaat Stephen, suli atqunaq kiŋuvġu­ŋagaat.
\v 3 Tavra Saul nagliksaaqtiqpaŋagai aŋaayyuliqiruat, suli isauġiqł̣ugich iglut, piaqłuktaqługich aullautiŋagai aŋutillu aġnallu tigutaaġviŋmuk­simmaisa.\x + \xo 8.3 \xt Ac 22.4-5; 26.9-11.\x*
\s1 Tusaayugaaġiksuat Alġaqsruutigigaich Samaria-mi
\p
\v 4 Tavrali tamatkua ukpiqtuat siamitauruat kukiḷuŋarut alġaqsruu­tigivlugu tusaayugaaġiksuaq.
\v 5 Philip aullaŋaruq iniqpaŋmun Samaria-mun, aasii quliaqtuaġutivlu­gich iñuich Christ-mik.
\v 6 Tavra iñusalaich atisivḷutiŋ naalaġniŋarut uqaluŋiñun Philip. Naa­laġniŋarut iluqatiŋ tautukługiḷḷu aliuġnaqtuat savaaŋi.
\v 7 Qanuq ilitqusiqł̣uich aniŋarut iñugiaktuaniñ ilitqusiqł̣uqaqtuaniñ nipaalavlutiŋ, suli iñugiaktuat avatiŋich tuquŋaruat tusiattuallu iłuaq­sirauŋarut.
\v 8 Tavra iñuich quviasupiaġataŋarut Samaria-mi.
\p
\v 9 Aglaattauq iniqpaŋmi iñuqaŋaruq atiqaqtuamik Simon-mik. Sivuani kamanniuqtitkayuŋniġai aŋatkiqivluni Samaria-ġmiut, inmiñik kamanaqtualivḷuni.
\v 10 Aasii iluqaġmiŋ iñuich iniqpaŋmi, kamanaiññiqsramiñ kamanaġ­niqsramun, naalaġnipiaŋagaat, uqaqłutiŋ, Una iñuk suaŋŋasiqsuġaa God-im, iḷisimanaqtuam kamanaqtuamik suaŋŋatiqaqtuam.
\v 11 Aasii naalaġnisiqaŋarut ilaanun, qanuq sivisuruamik ilaan kaman­niuqtinŋagai aŋatkumiñik.
\v 12 Tavraasii ukpiġiliqamirruŋ Philip alġaqsruutaa tusaayugaaġiksuaq atanniqsimmataagun God-im, Jesus-lu Christ-gutilaaŋa, iliŋich pap­taiqsauŋarut, aŋutillu aġnallu.
\v 13 Simon-unnii ilaa ukpiliŋaruq, aasii paptaiqsauqqaaqłuni Philip nayuŋagaa. Suli qiñiqługich kamanaqtuat aliuġnaqtuat Philip piraŋi, ilaa kamanniuŋaruq.
\p
\v 14 Tavra tiliraunikun iḷitchitqurat Jerusalem-miittuat tusaakamiŋ Samaria-ġmiunun akuqtuġnivḷugu uqalua God-im, tiliŋagaich taa­muŋa Peter-lu John-lu.
\v 15 Taapkuak tikiññamiŋ aŋaayyutiŋagaich ukpiqtuat aitchuusiaqaquv­lugich Ilitqusiġiksuamik.
\v 16 Qanuq Ilitqusiġiksuaq iḷuannuŋaitchuq nalliataunnii, aglaan pap­taiqsaugiññaŋaniqsut atqagun Atanġum Jesus.
\v 17 Tavra Peter-vlu John-lu iḷiŋagaich argatiŋ ilaiññun, aasii iliŋich aŋa­larraqsiŋagai Ilitqusiġiksuam.
\p
\v 18 Tavra Simon, tautukamiuŋ Ilitqusiġiksuam aŋalattaġillaniġma­gich iñuich tiliraunikun iḷitchitqurat iḷimmatigik argatiŋ, ilaan mannit­chuumaŋagik Peter-lu John-lu,
\v 19 uqaqłuni, Aitchuqtinŋali taavrumiŋa suaŋŋanmik, kimulliqaa iḷi­gupkich argatka aitchuusiaqaġumauq Ilitqusiġiksuamik.
\v 20 Tavra Peter-m uqallautiŋagaa, Manikpich suksrauqatigilisin, qanuq isumaŋaniqsutin piññaktaaġiyumiñaġasugalugu maniŋñik aitchuutaa God-im.
\v 21 Iḷauyumiñaitchutin uumani savaaptiŋni, qanuq nalaunŋasipiaŋait­chutin iḷuŋni sivuġaani God-im.
\v 22 Isumalitqigiñ taavrumaŋŋa pigiitchuamiñ sivunniutiŋniñ, aŋaayyu­lutillu Ataniġmun, ilaanun suliqutigiŋaiqulugu pigiitchuakun sivuni­qaġniġiñ.
\v 23 Qanuq iḷitchuġigikpiñ siġmaaġutiqaqtilaaġnik killuqsraunmik, suli piḷuutim aŋalattaġigaatin.
\v 24 Tavra Simon kiuŋagik Peter-lu John-lu, Aŋaayyutisiñŋa Ataniġ­mun, nalliiŋich-unnii uqallautiptik taŋŋiŋitchumaut uvamnun.
\p
\v 25 Tavra uqalugaaġutigianikamitku uqautigivlugulu uqalua Atan­ġum, Peter-lu John-lu utiŋaruk Jerusalem-mun. Alġaqsruutigiŋagaak tusaayugaaġiksuaq iñugiaktuanun nunaaqqiŋiññun Samaria-ġmiut.
\s1 Philip-lu Suġautchiqirilu Ethiopia-ġmiu
\p
\v 26 Tavrali isaġulga Atanġum uqallaŋaruq Philip-mun, Itqanaiġiñ aullaġuglutin uŋallam tuŋaanun apqutinun Jerusalem-miñ Gaza-mun. Taamna apqun nunagluktuakun.
\v 27 Tavra Philip itqanaiyaqłuni aullaŋaruq. Ethiopia-ġmiu eunuch-gu­ruaq, suġautchiqiri iglauniqsuq aiñmun. Taamna iñuk naumaruaq ata­nauraq qaunaksrivḷuni suġaliŋiñik aġnam umialgum, taggisiqaqtuaq Candace-mik Ethiopia-mi. Ilaa Jerusalem-muŋaniqsuaq aŋaayyusuk­łuni God-mun,
\v 28 aasii aisaġniqsuaq tuttuqpiraunmiñi aksraliktuani usiaqsiqł̣uni. Usiaqsiḷḷaġmi taiguaġniqsuaq uqaqtaata God-im Isaiah-m makpiġaaŋi­ñiñ.
\v 29 Tavra Ilitqusiġiksuam uqallautiŋagaa Philip, Ullaguŋ piqasiuttuiñ uumuŋa tuttuqpirautinik aksraliktuaġaqtuamun.
\v 30 Tavra Philip aqpanŋaruq, aasii tusaavlugu taiguaqtuaq makpiġaaŋi­ñiñ Isaiah-m uqaqtaata God-im. Tavra ilaan apiġiŋagaa, Kaŋiqsivich taiguakkaġnik?
\v 31 Ilaan kiuŋagaa, Qanuġluŋa kaŋiqsiñiaqpik iñuum iḷisautiŋisuaq­paŋa? Tavra aiyugaaŋagaa Philip mayuġlugu aquptaaqatigitquvluni.
\v 32 Tavra uqaluuraq Bible uqaluat taiguaġinikkaŋa uumiŋauniqsuq,
\q1 “Imnaisun tasikuaqtauruatun tuqutchiviŋmun naagga imnaiyaatun sivuġaani salirimi nivliḷaitchuatun, ilaaptauq uqallaŋaiñmiuq.\x + \xo 8.32-33 \xt Is 53.7-8.\x*
\q1
\v 33 Ilaa pimaqłuktaqtauŋaruq, aasii saglutigivlugu pasiŋagaat. Kia quliaqtuaġiyumiñaqpagich iñuumman iñuuqatiŋisa pigiisilaaŋat, qanuq ilaa tuqutauŋaruq.”
\p
\v 34 Tavra suġautchiqirim uqallautiŋagaa Philip, Uqautiŋŋa kimik uqaqtaa God-im uqautiqaqpa? Uqautigiva inmiñik, naagga alla iñuk uqautigivauŋ?
\v 35 Tavra Philip uqarraqsiŋaruq, aasii aullaqisaaġivlugu taamna Bible uqaluat ilaan quliaqtuaġutiŋagaa tusaayugaaġiksuanik Jesus-kun.
\v 36 Tavra iglauniallaġmiŋ apqutitigun tikiñŋaruk imaqsuŋmun, aasii suġautchiqiri uqallaŋaruq, Tautuguŋ, uvva imiq. Sumik piñaiḷutaqaġu­miñaqpik paptaiqsauniksrapkun?
\v 37 [Tavra Philip uqallaŋaruq, Ukpiġuvich iluqaaniñ uummatiŋniñ pap­taiqsauyumiñaqtutin. Aasii ilaan kiuŋagaa uqallakłuni, Ukpiqtuŋa Jesus Christ Iġñiġitilaaŋanik God-mun.]
\v 38 Tavra suġautchiqirim nutqaqtitquŋagai tuttuqpirautit aksralik­tuani, aasii iluqatik atqaqłutik imiġmuŋaruk Philip-lu suġautchiqirilu, aasii Philip-gum paptaiŋagaa.
\v 39 Tavra qakimmaŋnik imiġmiñ Ilitqusiġiksuaŋata Atanġum aullauti­ŋagaa Philip, aasii suġautchiqirim taututqiŋaitkaa tavraŋŋa, aasiiḷi suġautchiqiri aullaŋaruq iglauyaamigun quviasukpakłuni.
\v 40 Tavra Philip iḷitchuġikami Ashdod-mi itilaamiñik, tamaunnaaqami alġaqsruutigiŋagaa tusaayugaaġiksuaq nunaaqqipayaanun tikiḷġataq­łuni Caesarea-mun.
\c 9
\s1 Saul Isumalitqiksuq
\r (Acts 22.6-16; 26:12-18)
\p
\v 1 Tavra Saul sivuuġasaaqłipiaŋaruq-suli tuquġaaġukługich ukpiq­tuat Ataniġmun. Tavra ilaa aullaŋaruq aŋaayyuliqsiqpaich qauk­łiannun,
\v 2 aasii apiqsrivḷuni tuyuutinik, iḷitchuqqutiksranik kiutilaamiñik Jew­guruat aŋaayyuviŋiññi Damascus-mi. Iḷaanni paqitkumi ukpiqtuanik Ataniġmun taamani tigutaaġumiñaġuqługich, aŋutikkaluat aġnakka­luallu, aasii utqutilugich Jerusalem-mun.
\p
\v 3 Tavra iglauniaqtillugu qallivḷuni Damascus-mun, tavraŋŋatchiaq qaummaq qiḷaŋmiñ qaummaatinŋaruq avataanun.
\v 4 Aasii Saul ulġuŋaruq nunamun, suli tusaaŋaruq nipimik uqallaktua­mik inmiñun, Saul, Saul, summan nagliksaaqtitpiŋa?
\v 5 Tavra Saul apiqsriŋaruq, Kiuvich ququularuatin uvamnik? Aasiiḷi ilaan kiuŋagaa, Uvaŋa Jesus-guruŋa, nagliksaaqtitan. [Nagliksautik­sriuqsiññaqtutin iliŋnun akiḷḷiḷiqsuqamŋa.]
\v 6 Makittin, aasii aullaġlutin iniqpaŋmun, uqallautiniaġaatin suruk­srautilaaġnik.
\v 7 Aŋutit iglauqatiŋi Saul makitaŋarut nutqaŋavlutiŋ uqallaġniaġnatiŋ, tusaqsraġivlugu nipi aglaan tautulaił̣ł̣utiŋ iñuŋmik.
\v 8 Saul makinŋaruq nunamiñ, aasii uiññami tautuksiḷaiñŋaruq sumik. Tavra tasirriutiŋagaat aasii tikiutivlugu Damascus-mun.
\v 9 Tavraasii piŋasuni uvluni tautuksiḷaiñŋaruq, niġiḷaiñmiuq imilaił̣ł̣u­niḷu.
\p
\v 10 Tavra ukpiqtuaq inŋaruq Damascus-mi atiqaqtuaq Ananias-mik. Atanġum tuqłuŋagaa atqanik qiñiqtuuraakun, Ananias. Aasii ilaan kiuŋagaa, Uvaniittuŋa, Ataniiq.
\v 11 Tavra Atanġum uqallautiŋagaa, Makillutin aullaġiñ apqugaatchia­nun atiqaqtuanun Sivukkiruanik, aasii apiqsriḷutin igluani Judas iñuŋ­mik Tarsus-miumik, atiqaqtuamik Saul, qanuq ilaa aŋaayyuuqtuq.
\v 12 Aasii qiñiqtuuraakun tautuaniŋagaa iñuk atiqaqtuaq Ananias-mik isiqtuaq, aasii iḷivḷugich argaŋni ilaanun ilaa tautullasitqiquvlugu.
\v 13 Tavra Ananias-gum kiuŋagaa, Ataniiq, tusaaŋaruŋa iñugiaktuaniñ iñuŋniñ taavrumuuna iñukun, qanutun pigiisigiruamik savaaġiŋakka­ŋanik ukpiqtuanun Jerusalem-mi.
\v 14 Aasii qaiŋaruq Damascus-mun ataniġnaqusiraqłuni aŋaayyuliqsiq­paŋniñ qiḷiqsruiyumiñaġukługich iluqaisa ukpiqtuat iliŋnun.
\v 15 Tavra Ataniq uqallaŋaruq ilaanun, Aullaġiñ, qanuq uvaŋa piksraq­taaġiŋagiga savautitquvluŋa, iḷitchuġipkaquvluŋa Jew-guŋitchuanun, umialiŋnullu, Israel-guruanullu.
\v 16 Qanuq iḷisautiniaġiga qanutupayauraq nagliksaaqtuksrautilaaŋa pisigiluŋa.
\p
\v 17 Tavra Ananias aullaŋaruq, aasii isiqłuni iglumun. Aasii iḷiŋagai argaŋni Saul-mun uqallakłuni, Aniqaan Saul, Atanġum Jesus niptaŋa­ruam iliŋnun apqunmi qaġġiviŋñi, tiliŋagaaŋa qiñillasitqiquvlutin, suli paŋmapaŋmiñ-aglaan Ilitqusiġiksuamun aŋalatquvlutin.
\v 18 Aasii tavrauvvaa sutkiaq kavitchisun ittuat kataŋarut Saul-gum irraŋniñ, aasii qiñillasitqiŋaruq. Tavra makinŋaruq aasii paptaiqsauv­luni,
\v 19 suli niġiŋaruq aasii sayanitqikł̣uni. Tavra iñugiaktuani uvluni piqati­giŋagai ukpiqtuat Damascus-mi.
\s1 Saul Alġaqsruiruq Damascus-mi
\p
\v 20 Tavra Saul aŋaayyuliaqsautigillaan piŋaruq Jew-guruat aŋaay­yuviŋiññun. Aasii alġaqsruutigirraqsiŋagaa Jesus, Iġñiġinivḷugu God-mun.
\v 21 Tavra iluqaġmiŋ tusaaruat ilaanik niġiiḷḷaqtauŋarut, aasii uqaqłutiŋ, Taimñauŋitpauna iñuk Jerusalem-mi tuquġairuaq ukpiqtuanik Jesus-mun? Aasii qaiŋaruq mauŋa sivuniġivlugu tigutaaġlugich ukpiqtuat utqutisukługich aŋaayyuliqsiqpaŋnun.
\v 22 Tavra Saul alġaqsruiŋaruq suaŋasisaiññaqługu alġaqsruutini. Aasii ilaan ukpiġnaqsilġutiŋi Jesus Christ-guniŋagun suaŋavaił̣ł̣utiŋ Jew-guruat Damascus-miittuat kiumalaiñŋagaat.
\v 23 Iñugiaktuat uvlut qaaŋianiŋmata, Jew-guruat katinŋarut sivunniuq­łutiŋ tuqutchukługu Saul.\x + \xo 9.23-25 \xt 2 Co 11.32-33.\x*
\v 24 Tavra sivunniuġutaat iḷitchuġiŋagaa Saul-gum. Aasii taapkua iñua­ġuktuat qaunagiŋagaich paaqpaich uvlumi unnuamiḷu, tuqutchukługu Saul.
\v 25 Tavra unnuat iḷaŋanni, ukpiliqsuat Saul alġaqsruimman, niŋinŋa­gaat Saul siḷataatigun katchich niŋirrusiqł̣ugu aguummakpaŋmik.
\s1 Saul Jerusalem-miittuq
\p
\v 26 Tavra Saul aullaŋaruq Jerusalem-mun, aasii iḷḷatisaŋagaluaqtuq ukpiqtuanun. Iliŋisa arguagiŋagaat ukpiqtuaġuqtilaaŋa, suli iluqaġmiŋ iqsigiŋagaat.
\v 27 Tavra Barnabas qaivḷuni ikayuŋagaa Saul, aasii tiliraunikun iḷitchit­quranuutivlugu. Ilaan quliaqtuaġutiŋagai Saul-mun tautuŋatilaaŋanik Ataniq apqunmi, qanuġlu Atanġum uqaŋatilaaŋanik Saul-mun. Barnabas quliaqtuaġutiŋammigai qanutun qikkisaił̣ł̣uni Saul alġaqsruiŋati­laaŋanik alġaqsruutigivlugu Jesus Damascus-miuni.
\v 28 Tavra Saul nayuŋagai, aasii kukiḷukłuni iluqaani Jerusalem-mi,
\v 29 alġaqsruutigivlugu Ataniq qikkisaił̣ł̣uni. Suli uqaaqatigivlugich Greek-gich uqausiqaqtuat Jew-guruatun, ilaisaliasii tuqurviksraqsiuŋa­gaat.
\v 30 Tavra aniqatit iḷitchuġikamiŋ taavrumiŋa, aullautiŋagaat Saul Caesarea-mun, aasii tavraŋŋa aullaqtiłługu Tarsus-mun.
\v 31 Tavra aŋaayyuliqiruat iluqaani Judea-mi Galilee-miḷu Samaria-miḷu tutqiksiŋarut, suli aŋaayyuliqiruat suaŋasisaiññaŋarut iñugiaksisaiñ­ñaqłutiglu iñuuvlutiŋ qiksigivlugu Ataniq, quviasaaġutaaniḷu Ilitqusi­ġiksuam.
\s1 Peter Lydda-muŋaruq Joppa-mullu
\p
\v 32 Tavra Peter iglauŋaruq sumulliqaa, aasii iḷaanni ullaŋagai God-im iñuŋi iñuuruat Lydda-mi nunaaqqimi.
\v 33 Tavrani kasuŋagaa iñuk atiqaqtuaq Aeneas-mik, makitilaiñŋaniq­suaq tallimat piŋasuni ukiuni avatiŋi tuquŋavlutiŋ.
\v 34 Tavra Peter-m uqallautiŋagaa, Aeneas, Jesus Christ iłuaqsigaatin. Makittin iłuaqsakkich tuŋiutitin. Tavra tavrauvvaa makinŋaruq.
\v 35 Tavra iluqaġmiŋ iñuuruat Lydda-mi Sharon-miḷu tautuŋagaat, aasii iliŋich ukpiliŋarut Ataniġmun.
\p
\v 36 Tavra Joppa-miinŋaruq ukpiqtuaq aġnaq atiqaqtuaq Tabitha–mik. Atqa Greek-tun Dorcas sivuniqaqtuaq tuttumik. Iluqaan pivik­srani atuŋaniġaa nakuurualiqivluni ikayuqługiḷḷu iḷiappauruat.
\v 37 Taipkunani uvluni naŋiliŋaruq aasii tuquvluni, tavraasii timaa ivvaanikamirruŋ iḷiŋagaat qiḷaguamun.
\v 38 Tavra Joppa qaninman Lydda-mun, ukpiqtuat Joppa-mi tusaaŋarut Peter Lydda-miitilaaŋanik. Tavra tilisiŋarut malġugnik iññuŋnik Peter-mun uqaluksriqł̣ugik inna, Qilamik ullaktigut.
\v 39 Tavra Peter itqanaiyaŋaruq, aasii aullaqatigivlugik. Tavra tikiñman qiḷaguamuutiŋagaat. Iluqaġmiŋ uiḷgaŋaruat makitaŋarut saniġaani qiavlutiŋ, suli maniuqługich quppiġaat annuġaallu Dorcas piḷiaŋi iñuuŋŋaġmi.
\v 40 Tavra Peter-m aninŋagai iluqaisa, aasii sitquqłuni aŋaayyuŋaruq. Tavraasii qiviaqługu timaa uqallaŋaruq, Tabitha, makittin. Tavra uiñ­ŋaruq, aasii Peter tautukamiuŋ aquvinŋaruq.
\v 41 Tavra Peter-m isaaqłuni ikayuŋagaa makinman. Tavraniasii ququaq­ługich ukpiqtuallu uiḷgaŋaruallu, ilaan qaiñŋagaa iñuuvlugu.
\v 42 Tavra taamna iḷitchuġirauŋaruq iluqaani Joppa-mi, suli iñugiaktuat iñuich ukpiliŋarut Ataniġmun.
\v 43 Tavra Peter uvliuŋaruq Joppa-mi, tukkuġivlugu Simon qitummairi ammiñik.
\c 10
\s1 Peter-lu Cornelius-lu
\p
\v 1 Caesarea-mi iñuqaŋaruq atiqaqtuamik Cornelius-mik, atanau­rauniqsuaq Rome-miut aŋuyaktiŋiññun, taggisiqaqtuanun Italian-nik aŋuyaktauqatigiiñik.
\v 2 Taamna Cornelius god-iliqiruaguruaq, suli ilaalu qitunġaniḷu qiksi­givlugu God. Ilaa ikayuiŋaruq atqunaq Jew-guruat iḷiappaŋiññik, suli ataramik aŋaayyuvluni God-mun.
\v 3 Piŋasunukpalliġman qiñiqtuuraaŋaruq tautupiaġataqłuni isaġulganik God-im isiqtuamik, aasii ququaqługu, Cornelius.
\v 4 Tavra takunnaakkiutiŋagaa isaġulik iqsiḷḷaġmi, aasii uqallakłuni, Suna Ataniiq. Isaġulgum kiuŋagaa, God-im akuqtuŋagai aŋaayyutitin, savaatillu nagliktuiñikun, suli itqaŋagaatin.
\v 5 Aasii paŋmapak tilisiiñ iñuŋnik Joppa-mun, aasii qaġġisipkaġlugu Simon atiqaqtuaq Peter-mik.
\v 6 Ilaa amma tukkumaruq Simon-mi qitummairimi ammiñik, igluqaq­tuaq taġium siñaani.
\v 7 Isaġulik uqaurriñi aullaaniŋman, Cornelius ququaŋagik malġuk kiv gami iḷaŋich, god-iliqiruaguruaġlu aŋuyakti akunġanniñ tamatkua savaurriruat inmiñik,
\v 8 aasii quliaqtuaġutianikamigich supayaamik, ilaan tiliŋagai Joppa-mun.
\p
\v 9 Uvlaakumman qitiqqaqpalliġman, iglaupkaqtillugich qallivḷutiŋ Joppa-mun, Peter mayuŋaruq iglum qaaŋanun aŋaayyuyaqtuqłuni.
\v 10 Tavra Peter kaaliqł̣uni niġisuliŋaruq. Tavra niqłiuġataviksillugich ilaa qiñiqtuuraaŋaruq.
\v 11 Aasii tautukługu qiḷak aŋmaqtuaq, sunalu niŋiruaq qiññaqaqłuni ukił̣haaqpaktun, niŋitaŋat sisamatigun kaŋiġalluŋisigun nunamun.
\v 12 Iḷuani imaġiniġai qanusipayaat nunam niġrutiŋi paamġuqtuallu tiŋ­miallu.
\v 13 Tavra nipim nivliutiŋagaa, Peter makittin. Tuqutchiḷutin niġġiiñ.
\v 14 Tavra Peter uqallaŋaruq, Naagga Ataniiq. Niġiŋaitchuŋa qaŋaunnii supayaamik God-im salumaiññiraŋanik pitqurani.
\v 15 Tavra nipim nivliutitqiŋagaa igḷuani, Sut God-im salummaanikkaŋi, isummatiginagich salumaitchuagulugich.
\v 16 Taamna niŋiraġaŋaruq piŋasuiqsuaqłuni, aasii taamna mayuurrau­ŋaruq tavrauvvaa qiḷaŋmun.
\p
\v 17 Tavra Peter isumalġataviksillugu sumik sivuniqaġniaqtilaaŋanik qiñiqtuuraani, taapkuali iñuich tilirautiŋi Cornelius, apiqsruqtuiq­qaaqłutiŋ Simon iglua sumiitilaaŋanik, makitaŋarut sivuġaani paaq­paum.
\v 18 Quqquaŋarut tatqamuŋa apiqsrivḷutiŋ Simon taggisiqaqtuaq Peter-mik tukkumammagaan tavrani.
\v 19 Tavra Peter isumalaaġutiqaqtillugu qiñiqtuuraamik, Ilitqusiġiksuam uqallautiŋagaa, Iñuich qaŋma piŋasut ivaġaatin.
\v 20 Makillutin atqaġiñ, tuvaaqasikkich piñatchiasuŋaġnak, qanuq uvaŋa tiliŋagitka.
\v 21 Tavra Peter atqaŋaruq, aasii uqallautivlugich, Uvaŋauruŋa ivak­kaqsi. Suvlusi qaivisi?
\v 22 Iliŋisa kiuŋagaat, Cornelius aŋuyaktit atanauraŋata tiliŋagaatigut. Ilaa iñulluatauruq aŋaayyusuuvluni God-mun, suli qutchiksuakun isummatigisuuvlugu Jew-guruat. Iḷaŋata God-im isaġuliŋisa uqallauti­ŋagaa aiyugaaquvlutin igluanun, tusaatquvlugu uqautiŋnik.
\v 23 Tavra Peter-m isiquŋagai tuyuġmiaġisukługich. Uvlutqiŋman makinŋaruq, aasii aullaqatigivlugich, suli iḷaŋisa aniqatit Joppa-miñ tuvaaqasiŋagaat.
\p
\v 24 Uvlutqiḷgiñman tikiñŋarut Caesarea-mun. Cornelius iglaaksrani niġiugivlugich katitinŋagai atautchimun ilaan nanmiñiq iḷani, avilait­qatimmaġikkaniḷu.
\v 25 Tavra Peter isiaqsimman Cornelius-gum paaŋagaa, aasii purvigiŋa­gaa qiksiqsrautikun.
\v 26 Tavrali Peter-m makitinŋagaa uqallakłuni, Makittin. Uvaŋaptauq iñuk iliktun.
\v 27 Tavra uqaqatigillaan isiŋaruk, aasii tautuŋagai iñugiaktuat iñuich kasimaruat.
\v 28 Tavraasii Peter-m uqallautiŋagai, Ilivsivsauq iḷisimalluataqtusi qanuq nalaunŋaisilaaŋanik pitquratigun Jew-guruaq piqasiqsuutikpan naagga isiqattaaqpan Jew-guŋitchuamun, aglaan uvva God-im iḷisauti­ŋagaaŋa isummatigitquŋił̣ł̣ugu iñupayaaq salumaiḷḷugu suuvigruaŋiñ­ñiḷugulu.
\v 29 Tavra qanniġñiqamŋa, qaiŋaruŋa qapiŋŋataił̣ł̣uŋa, aasii apiġigikpiñ paŋmapak, suna pisigivlugu qanniqpiŋa?
\p
\v 30 Tavra Cornelius uqallaŋaruq, Piŋasut uvlut pianiktut, ikarraq tainnaiḷivalliġman aŋaayyuruaŋaa iglumni. Tavrauvvaa iñuk makinŋa­ruq sivuqqamnun qaummaġiksuanik annuġaalik,
\v 31 uqallakłuni, Cornelius, aŋaayyutin God-im tusaaŋagaa, suli itqaqłu­gich savaatin nagliktuutit.
\v 32 Tilisiiñ iñuŋmik Joppa-mun, aasii apiqsriaġilugu Simon taggisiqaq­tuaq Peter-mik. Tukkumaruq amma taġium siñaaniittuami igluani Simon qitummairim ammiñik.
\v 33 Tavra aipkaŋagikpiñ tavrauvvaa, aasii nagliktauvlutin qairutin. Paŋmapak uvva iluqata uvaniittugut takkuani God-im, naalagukłuta iluqaiññik uqaluksriusiaġnik Ataniġmiñ.
\s1 Peter Alġaqsruiruq
\p
\v 34 Tavra Peter uqarraqsiŋaruq, Paŋmapak puttuqsriruŋa God iḷu­mutun ativlugich iñupayaat aŋalatkai.\x + \xo 10.34 \xt Dt 10.17.\x*
\v 35 Nunauruapayaani kiñaliqaa qiksiksrautiqaqtuaq ilaanik, suli nalaunŋarualiqivluni, God-im akuqtullagaa.
\v 36 Nalupqisuŋitchuŋa tusaaŋatilaavsiññik tusaayugaaġiksuanik sivuni­qaqtuanik Israel-guruanun, ilaan piksraqtaaġivluta alġaqsruutigitquv­lugu tutqiutiqaġumiñaqtilaaŋat God-mun Jesus Christ-guruakun, Atanġuruakun iñupayaanun.
\v 37 Iḷisimarusi taamna tusaayugaaġiksuaq siaminŋaruq iluqaani Judea-mi, isagutivluni Galilee-miñ John Paptaiqsi alġaqsruiganiŋman.
\v 38 Iḷisimammiusi Jesus Nazareth-miukun, God-im suaŋŋasikkaŋagun kuvivḷugu Ilitqusiġiksuani ilaanun. Iḷisimammiusi Jesus kukiḷuŋaniv­ḷugu nakuurualiqivluni, iłuaqsivḷugiḷḷu iluqaisa iłuiḷḷiuqtitaŋi Tuun­ġaum, God-im itqatigivlugu.
\v 39 Aasii uvagut iḷisimavluta quliaqtuaġigivut iluqaisa Jesus savaaŋi nunaŋanni Jew-guruat Jerusalem-miḷu. Ilaisa tuqunŋagaat kikiaktuu­tivlugu aŋarrauramun.
\v 40 Aasii God-im aŋipkaŋagaa tuqqunmiñ piŋayuaŋni uvluk, aasii tau­tuktiłługu uvaptiŋnun.
\v 41 Iñupayaanun tautuktinŋiñmigaa, aglaan uvagut tautuŋagikput God-im piksraqtaaġiŋaraŋatigut quliaqtuaġitquvlugu. Uvagut niġiqatigiŋa­gikput imiqatigivlugulu God-im aŋipkaaniŋmagu tuqqunmiñ.
\v 42 Aasii ilaan piraksriŋagaatigut alġaqsruitquvluta tusaayugaaġiksua­nik iñuŋnun, suli uqalugaaġitquvlugu ilaagutilaaŋanik piksraqtaaŋa God-im isivġiquvlugich iñuuruallu tuquŋaruallu.
\v 43 Iluqaġmiŋ uqaqtiŋisa God-im uqautigiŋagaat Jesus, uqaqłutiŋ, Iñu­payaagguuq ukpiqtuaq ilaanun piḷuutiŋi suliqutigiŋaiqsauniaqtut itqaumayumiñaiġḷugich Jesus pisigilugu.
\s1 Jew-guŋitchuat Aitchuusiaġigaat Ilitqusiġiksuaq
\p
\v 44 Peter taavrumiŋa uqaqtillugu-suli, Ilitqusiġiksuaq atqaŋaruq ilu­qaiññun naalaġniruanun uqaluŋmik.
\v 45 Jew-guruat ukpiqtuat, Peter-m qaiqatiŋi Joppa-miñ, niġiiḷḷaqtauŋa­rut God-im kuvimmagu aitchuutini Ilitqusiġiksuaq Jew-guŋitchuanun­unnii.
\v 46 Qanuq tusaaŋagaich uqaġmata nalukkamiŋnik allakanik uqautchi­ñik, nanġaqługu God.
\v 47 Tavra Peter uqallaŋaruq, Ukua iñuich aŋalatkai Ilitqusiġiksuam uvaptiktuttauq. Kia iñuum paptaiqsaiḷiraġniaqpagich imiġmik?
\v 48 Tavra Peter piraksriiŋaruq paptaiqsautquvlugich atqagun Jesus Christ. Tavrani apiġiŋagaat uvliuqtuallaquvlugu piqatigilutiŋ.
\c 11
\s1 Peter-m Quliaqtuaġutigai Piruanik Aŋaayyuliqiruat Jerusalem-mi
\p
\v 1 Tavra tiliraunikun iḷitchitqurat, aniqatiillu iluqaani Judea-miit­tuat, tusaaŋarut Jew-guŋitchuattauq ukpiliġñivḷugich uqaluanik God-im.
\v 2 Tavra Peter Jerusalem-muŋman, pisaaŋaŋagaat Jew-guruat isuma­qaqtuat Jew-guŋitchuat ukpiqtuat nalunaiñŋutchigaksrauvlugich timi­mikkun,
\v 3 uqaqłutiŋ, Summan tuyuġmiaġuŋavich Jew-guŋitchuat aimaaġvianni niġiqatigivlugiḷḷu?
\v 4 Tavra Peter-m quliaqtuaġutiŋagai supayauranik piruanik isuaniñ­qaŋa.
\p
\v 5 Iniqpaŋmi Joppa-mi aŋaayyuuŋaruŋa, aasii qiñiqtuuraaqłuŋa. Atqaqtuamik ukił̣haaqpaktun niŋitauŋaruq qiḷaŋmiñ sisamatigun kaŋiġalluŋisigun, aasii nutqaqłuni saniqqamnun.
\v 6 Takunnaakkiutikapku tautuŋaruŋa niaġrutinik niaġrułłuŋniglu paamġuqtuaniglu tiŋmianiglu.
\v 7 Aasii tusaaŋaruŋa nipimik uqallaktuamik uvamnun, Peter makittin. Tuqutchiḷutin niġġiiñ.
\v 8 Tavra kiuŋagiga, Naagga Ataniiq, qanuq suuramikunnii salumait­chuamik niqimik pitqurat niġitquŋisaŋannik uqummirriŋaitchuŋa.
\v 9 Tavra nipi uqallatqiŋaruq qiḷaŋmiñ, Suna God-im salummaanik­kaŋa, isummatiginagu salumaitchuagulugu.
\v 10 Taamna piŋaruq piŋasuiqsuaqłuni, aasii nuqitautqikł̣uni qiḷaŋmun.
\v 11 Tavrauvvaa aŋutit piŋasut tikiñŋarut iglumun irvimñun, tilirauruat uvamnun Caesarea-miñ.
\v 12 Tavra Ilitqusiġiksuam uqallautiŋagaaŋa aullaqatigitquvlugich taqi­ŋaŋaiġḷuŋa. Ukua uvva itchaksrat aniqatiit aullaqasiŋagaanŋa Caesarea-mun, aasii iluqata isiqłuta igluanun Cornelius.
\v 13 Aasii Cornelius quliaqtuaġutiŋagaatigut tautuŋnivḷuni isaġuliŋmik makitaruamik iglumiñi suli uqallautivlugu, Tilisiḷutin Joppa-mun qait­quuŋ Simon taiguutiqaqtuaq Peter-mik.
\v 14 Ilaan quliaqtuaġutiniaġaatin uqaluŋmik annautigiyumiñakkaġnik, iliviḷḷu igluqatitillu.
\v 15 Uqaqsaġataaqsimmiuŋalu Ilitqusiġiksuam atqaġvigiŋagai uvaptik­tupiaġataq isagutisaami.
\v 16 Aasii itqaŋagitka uqaluŋi Atanġum uqallaŋaruaq, John paptaiġuti­qaŋaruq imiġmik, aglaan Ilitqusiġiksuaq iḷirauniaqtuq iḷuvsiññun.\x + \xo 11.16 \xt Ac 1.5.\x*
\v 17 Tavraasii nalupqinaitchuq God-im aitchuŋammigai Jew-guŋitchuat Ilitqusiġiksuamik aitchuunmisun uvaptiŋnun ukpiqtuaġuqapta Ataniġ­mun Jesus Christ-mun, Suuvik uvaŋa piñaiḷutaġumiñaġlugu God?
\v 18 Taamna tusaakamirruŋ pisaaŋaŋaiŋagaat, aasii nanġaqługu God uqaqłutiŋ, Tavraptauq Jew-guŋitchuat God-im isumalitqigviksraqaq­tinŋagai iñuutquvlugich isuitchuamun.
\s1 Aŋaayyuliqiruat Antioch-mi
\p
\v 19 Tavra ukpiqtuat siamitauŋarut pisigivlugu nagliksaaqtitauniq isagutiruaq Stephen-qaŋa tuqutaumman. Iḷaŋich aullaŋarut ayuuqti­givlutiŋ Phoenicia-mun Cyprus-mullu Antioch-mullu, quliaqtuaġivlu­gich tusaayugaaġiksuat Jew-nun kisiiññun.\x + \xo 11.19 \xt Ac 8.1-4.\x*
\v 20 Aglaattauq iḷaŋich ukpiqtuat aŋutit Cyprus-miñ Cyrene-miḷḷu Antioch-muŋarut, aasii quliaqtuaġutivlugich Jew-guŋitchuat, alġaq­sruutigivlugich tusaayugaaġiksuat Atanikun Jesus-kun.
\v 21 Suli Atanġum suaŋŋataata ikayuŋagai, suli iñugiapiaġataqtuat ukpi­liŋarut Ataniġmun.
\p
\v 22 Tusaayugaat taavrumuuna tusaaŋagaich aŋaayyuliqiruat Jerusalem-mi, aasii tiliŋagaat Barnabas Antioch-mun.
\v 23 Tikiññami iḷitchuġikami God-im quviasaaġniġmagich iñuich, ilaa quyatchaŋaruq, suli qapiŋaisaaŋagai iluqaisa ukpiġnaqtuagutquvlu­gich iḷumullu illutiŋ Ataniġmun iḷumiŋniñ.
\v 24 Qanuq Barnabas iñulluatauŋaruq, aŋalatiłłuni Ilitqusiġiksuamun, ukpiqtuagupiaqłuniḷu. Suli iñugiaktuat iñuich ukpiliqsitauŋarut Ata­niġmun.
\p
\v 25 Tavraasii Barnabas aullaŋaruq Tarsus-mun ivaġiaqługu Saul.
\v 26 Aasii paqitanikamiuŋ, ilaan qaġġisiŋagaa Antioch-mun. Tavra ukiuq naalġataqługu iliŋikta piqatigiŋagaich aŋaayyuliqiruat, iḷisautiv­lugiḷḷu iñusalaich. Aasii Antioch-mi ukpiqtuat tairauqqaaŋarut Christ-miunik.
\v 27 Tavra tamatkunani uvluni iḷaŋich uqaqtiŋisa God-im ullautiŋarut Jerusalem-miñ Antioch-mun.
\v 28 Aasii iḷaŋat atiqaqtuaq Agabus-mik makiłłuni aŋalałługu Ilitqusi­ġiksuam uqaŋaruq piyumaaqtuamik kamanaqtuaq kaaksiunaq piñiaġ­nivḷugu nunami iluqaani. Taamna nalaunŋaruq Claudius umialgum­man Rome-mi.\x + \xo 11.28 \xt Ac 21.10.\x*
\v 29 Tavra ukpiqtuat sivunniiŋarut iñupayaaq aitchuiyumiñaqtilaamisun tuyuquvlugu ikayuutiksranik aniqatiinun iñuuruanun Judea-mi.
\v 30 Aasii tainna piŋarut, tuyuġivlugich maniich aŋaayyuliqiruat umia­liŋnaŋiññun Barnabas-kullu Saul-kullu.
\c 12
\s1 Ukpiqtuat Nagliksaaqtitauvsaaqtut
\p
\v 1 Tavraptauq tainnaiḷivalliġman umialgum Herod nagliksaaqtir­raqsiŋagai iḷaŋich aŋaayyuliqiruat.
\v 2 Ilaan tuqutinŋagaa savikpaŋmik James aniqataa John.
\v 3 Aasii iḷitchuġikami iviġagniqamigich Jews nagliksaaqtitchivsaaŋa­ruq, aasii Peter tigutaaqtiłługu. Taamna piŋaruq uvluŋiñi itqautim Qulaurrusiqiviŋmun.
\v 4 Tiguanikamirruŋ Peter iḷiŋagaat tigutaaġviŋmun, aasii aitchuutigiv­lugu qaunagitquvlugu akimiaq atautchimun aŋuyaktinun. Herod sivunniŋaruq isivġiġukługu Peter takkuanni Jew-guruat Qulaurrusiqia­nikpata.\x + \xo 12.4 \xt Ex 12.1-27.\x*
\v 5 Tavra Peter tigutaaġviŋmiinŋaruq, aglaattauq aŋaayyuliqiruat aŋaay­yutiŋammigaat God-mun qapiŋaił̣ł̣utiŋ.
\s1 Peter Annirrauruq Tigutaaġviŋmiñ
\p
\v 6 Taavrumani unnuami Herod annisiyumaalliġmagu Peter uvluq­pan iñuŋnun, Peter siñiŋaruq akunġaŋni malġuk aŋuyaktik, pituqaq­łuni malġuiñik kalimñanik, aasii munaqsrich munaqsriŋarut tigutaaġ­vium paaqpaŋani.
\v 7 Tavraŋŋatchiaq isaġulga Atanġum makinŋaruq tavruŋa, suli qaum­maq qaummaġiksiŋaruq tigutaaġviŋmi, aasii isaġulgum saqiñŋagaa Peter tuiqqaŋagun, aasii itiqsaqługu, uqallakłuni, Makittin qilamik. Suli tavrauvvaa kalimñat kataŋarut tayaġniŋiñiñ.
\v 8 Tavra isaġulgum uqallautiŋagaa, Tavsiaġiksaaġiñ aluġusiġḷutillu. Aasii tainna Peter piŋaruq. Isaġulik uqallavsaaŋaruq, Uligaaġiñ, aasii maligluŋa.
\v 9 Tavra Peter-m maliŋagaa tigutaaġviŋmiñ, aglaan iḷisimaŋaitchuq taamna savaaġikkaŋa isaġulgum iḷumun itilaaŋanik, aglaan isumaŋa­ruq siññaktuġasugaluni.
\v 10 Tavra qaaŋianikamisigik sivulliigḷu tugliŋiḷḷu munaqsrich, tikiñŋa­ruk savił̣hamun upkuaqpaŋmun, anisaġiamun iniqpaŋmun. Taamna upkuaqpak aŋmaŋaruq inmisun, aasii aniŋaruk. Tavraasii pisuaŋaruk apqutitigun, aasii tavraŋŋatchiaq isaġulgum qimaŋagaa Peter.
\v 11 Tavra Peter qaurimmaġiksiŋaruq aasii uqallakłuni, Paŋmapak nalupqisuŋaiqsuŋa Atanġum tiliŋagaa isaġulini, aasii annautivluŋa Herod-gum suaŋŋataaniñ, suli iluqaiññiñ Jew-guruat niġiukkutaanniñ uvapkun.
\p
\v 12 Isumalaallakkaluaqami aullaŋaruq igluanun Mary-m, aakaŋata John Mark. Tavrani iñugiaktuat kasimaŋarut atautchimi aŋaayyuvlu­tiŋ.
\v 13 Tavra Peter tigluktuġman siḷataani upkuam, niviaqsiaq atiqaqtuaq Rhoda-mik kiuriyyaŋaruq.
\v 14 Iḷisaġikamiuŋ Peter-m nipaa, quviatchakpaił̣ł̣uni upkuiġutigaluaġ­nagu aqpamik isiŋaruq, aasii uqallautivlugich Peter makitanivḷugu paam siḷataani.
\v 15 Ilaisa uqallautiŋagaat, Kinnaġuqtutin. Aasii ilaa qapiŋaiñŋaruq iḷu­mun innivḷugu. Ilaisa kiulgitkaat, Isaġulik qaŋma qaunaksriŋa piuq.
\v 16 Tavra Peter tigluktuqtuiññaŋaruq. Kiisaimmaa upkuiġutivaat, aasii tautukkamirruŋ niġiiḷḷaqtauŋarut.
\v 17 Tavra urriqavluni argaŋmiñik nipaiquŋagai, aasii quliaqtuaġutiŋa­gai qanuq Ataniġmun annisisilaamiñik tigutaaġviŋmiñ. Tavra uqalla­ŋaruq, Quliaqtuaġiyumagiksi taamna James-mun, aniqatiinullu. Tav­raniasii ilaa aullaŋaruq allamun inimun.
\p
\v 18 Tavra uvluġmagu piallapiaġataŋarut aŋuyaktit qanuqtilaaŋagun Peter-m.
\v 19 Tavra Herod piraksriiŋaruq ivaqłiatquvlugich Peter-mik, aglaan paqilaiñŋagaat. Tavra ilaan apiqsruqtuqtitqaaqługich munaqsrich, piraksriiŋaruq tuqutquvlugich. Taamna pianiŋman Herod aullaŋaruq Judea-miñ, aasii Caesarea-miitkaqsivḷuni.
\s1 Herod Tuquruq
\p
\v 20 Tavra Herod qinnautipiaġataŋagai iñuich Tyre-miḷu Sidon-miḷu ittuat. Aasii ilaisa ullaŋagaat Herod piqatigiikł̣utiŋ. Iḷaaluksraqtaaġiq­qaaqługu Blastus, Umialgum igluqpaŋata qaunaksriŋa, ullaŋagaat Herod apiqsrisukłutiŋ aŋuyautairrunmik, qanuq ilaisa nunaŋat niqik­sraqtuġviqaqłuni umialgum nunaŋaniñ.
\v 21 Nalunaiqsauŋaruami uvlumi Herod atiŋagai umialguniġmigun annuġaani, aquvinŋaruq umialgum aquppiutaŋiññun, aasii uqaqłuni ilaiññun.
\v 22 Tavra iñuich nipaallaŋarut, Nipaa God-im. Iñugruiññaq uqaŋit­chuq.
\v 23 Tavraŋŋatchiaq isaġulgata Atanġum tuqupkaŋagaa Herod, qanuq kamanaqsiḷiŋaitkaa God. Tavra ilaa qupilġunikłuni iḷumiñi tuquŋaruq.
\v 24 Aglaan God-im uqalua nauŋaruq, siamiłłuniḷu.
\v 25 Tavra Barnabas-lu Saul-lu naatchikamiŋ piraksraunmiŋnik, utiŋa­ruk Jerusalem-miñ, piqatigivlugu John Mark.
\c 13
\s1 Barnabas-lu Saul-lu Piksraqtaaguvlutik Tilirauruk
\p
\v 1 Tavra aŋaayyuliqiruani Antioch-mi, iḷaŋich uqaqtiŋi God-im inŋarut, iḷisaurriḷḷu, Barnabas-lu Simeon-lu taiguutiqaqtuaq Taaqsipaŋmik, Lucius-lu Cyrene-miu, Manaen-lu iñuguqatiqaŋaruaq Herod-mik kavanauruamik, Saul-lu.
\v 2 Aŋaayyupkaqtillugich Ataniġmun niġiḷaił̣ł̣utiŋ, Ilitqusiġiksuam uqal­lautiŋagai, Ilaaguaqsisiŋa Barnabas-miglu Saul-miglu savaaksramun ququaqtauviaŋnun uvamniñ.
\v 3 Tavra niġiḷaitqaaqłutiŋ aŋaayyuanikamiglu, iḷiŋagaich argatiŋ iliŋiŋ­nun aasii aullaqtiłługik.
\s1 Cyprus-muktuk
\p
\v 4 Tavra Barnabas-lu Saul-lu tilimmatik Ilitqusiġiksuam aullaŋaruk Seleucia-mun, aasii tavraŋŋa tiŋilġaqsiqł̣utiŋ qikiqtamun Cyprus-mun.
\v 5 Tikiññamik Salamis-mun, alġaqsruutigiŋagaat God-im uqalua aŋaayyuviŋiññi Jew-guruat. Suli John Mark-mik ikayuqtiqaŋaruk.
\v 6 Ikaaŋagaat iluqaan qikiqtaq Paphos-munaglaan. Tavrani kasuŋagaat aŋatkuqatiqaqtuaq Bar-Jesus-mik, Jew-guvluni uqaqtauniruaq God­mun.
\v 7 Ilaa avilaitqatauŋaruq kavanauruamun qikiqtami Sergius Paulus-mun, puqiksuaguruamun. Kavanauruaq aiyugaaqłiŋaruq Barnabas-mik Saul-miglu tusaasukłuni uqaluanik God-im.
\v 8 Tavra aŋatkum Elymas, Greek-tun taigutaa, akiḷḷiḷiqsuŋagik, ukpiq­taiḷivḷugu kavanauruaq.
\v 9 Tavra Saul-gum, taggisiqaġmiruaptauq Paul-mik, Ilitqusiġiksuam aŋalałługu takunnaakkiutiŋagaa aŋatkuq,
\v 10 aasii uqallautivlugu, Ilivich iġñiŋa Tuunġaum, uumikłiqsuatiin ilu­qaanik nakuuruamik, ataramik sagluqivlugich iñuich ilivich pisaasuġ­miaġutiŋnik, suli ataramik sagluġuqtinniatakługich Atanġum iḷumun ittuat uqaluŋi.
\v 11 Aasii uvva paŋmapak Atanġum tatavsaġniaġaatin, ayauniaqtutin, suli tautulaisaallagniaġiñ qaummaq. Tavraŋŋatchiaq niptaniġluksisiŋa­gaa, suli taaqsisiŋagaa, aasii saptalaaqsiŋaruq ivaqłiavluni tasiuqtiksra­miñik.
\v 12 Tavrani kavanauruaq ukpiliŋaruq, tautukamiuŋ taamna piruaq, qanuq kamanniupiaġataŋaruq iḷisaurrutinik Atanikun.
\s1 Paul-kut Antioch-mi Pisidia-miittuamiittut
\p
\v 13 Tavra Paul piqatiniḷu tiŋinnaaŋarut Paphos-miñ, aasii tikił̣ł̣utiŋ Perga-mun Pamphylia-miittuamun. Tavrani John Mark-gum qimaŋa­gik aasii utiqłuni Jerusalem-mun.
\v 14 Tavra igliġiññaŋarut Perga-miñ, aasii tikił̣ł̣utiŋ Antioch-mun Pisi­dia-miittuamun. Aasii Jew-guruat Savairvianni, aŋaayyuliaqamiŋ Jew­guruat aŋaayyuvianni, aquptaaŋaruk.
\v 15 Taiguaganiŋmata aglaaŋiñiñ Moses, uqaqtiŋisalu God-im, umialiŋ­naŋi aŋaayyuvium uqallaurriŋarut, Aniqatiit, uqaluksraqaġuvsi siḷġiq­suutinik iñuŋnun, uqaġitchi.
\p
\v 16 Tavra Paul makinŋaruq, aasii urriqavluni argaŋmiñik uqarraqsi­ŋaruq, Israel-guqatiimaaŋ, iluqasiḷu Jew-guŋitchuasii, uvani qiksik­srautiqaqtuasii God-mun, naalaġnisiŋa.
\v 17 God-iŋata ukua iñuich Israel-guruat piksraqtaaġiŋagai maŋŋuuvut, aasii kamanaqsipkaqługich iñuummata tuyuġmiaguvlutiŋ Egypt-mi. God-im annisiŋagai Egypt-miñ kamanaqtuakun suaŋŋanmigun.\x + \xo 13.17 \xt a Ex 1.7. b Ex 12.51.\x*
\v 18 Aasii malġukipiani ukiuni iglaummata nunagluktuami, ilaan igḷutu­ŋagai.\x + \xo 13.18 \xt Nu 14.34; Dt 1.31.\x*
\v 19 Tavra ilaan suksraunġianikamigich tallimat malġuk nunauruat Canaan-mi, ilaan aitchuutigiŋagaa nunaŋat iñuŋmiñun.\x + \xo 13.19 \xt a Dt 7.1. b Js 14.1.\x*
\v 20 Isagutivlugu tavraŋŋa 450-mik ukiivḷutiŋ iñuuniŋanun-aglaan Samuel uqaqtaa God-im, God nalunaiqsiraġaŋaruq isivġiqsinik atan­niqsimaraġaquvlugich Israel.\x + \xo 13.20 \xt a Jg 2.16. b 1 S 3.20.\x*
\v 21 Tavraasii iliŋich apiqsriŋarut umialiqaġukłutiŋ, aasii God-im aitchu­ŋagai Saul-mik iġñiŋanik Kish, maŋŋuqaqtuamik Benjamin-miñ, umialigitquvlugu malġukipiani ukiuni.\x + \xo 13.21 \xt a 1 S 8.5. b 1 S 10.21.\x*
\v 22 God-im piiganikamiuŋ Saul, David umialliutiŋagaa iliŋiññun. Innauvva God-im uqallausiġiŋagaa ilaa, Iḷitchuġigiga David iġñiŋa Jesse-m iviġaumanaqtuaguvlugu uvamnun, piyumiñaqłuni iluqaiññik pit­qutimnik ilaanun.\x + \xo 13.22 \xt a 1 S 13.14. b 1 S 16.12; Ps 89.20.\x*
\v 23 Iḷaŋat David kiŋuniŋisa, Jesus, God-im unniqsuqłiisigiŋagaa annaurrigitquvlugu Israel-guruanun.
\v 24 Qaiŋaiñŋaan Jesus, John alġaqsruiŋaruq iñupayaanun Israel-nun isumalitqiksuksraunivḷugich, aasii paptaiqsaulutiŋ.\x + \xo 13.24 \xt Mk 1.4; Lk 3.3.\x*
\v 25 Aasii John naatchiyasikami savaamiñik, ilaa uqallaŋaruq iñuŋnun, Kiunasugaluŋa isummatigivisiŋa? Taamnauŋitchuŋa niġiugikkaqsi. Aglaan iñuk imma qairuq aqupkun, aluġutik-unnii isigaŋisa nallium­matiŋitchuŋa siŋiiġumiñaġlugik.\x + \xo 13.25 \xt a Jn 1.20. b Mt 3.11; Mk 1.7; Lk 3.16; Jn 1.27.\x*
\v 26 Aniqatiit, kiŋunġuruasii Abraham-mun, iluqasiḷu Jew-guŋitchuat qiksiksraqtuat God-mik, uvaptiŋnun tilirauŋaruq tusaayugaaġiksuaq annautauyumiñaqtuaq.
\v 27 Taipkua iñuuruat Jerusalem-mi umialiŋnaŋisalu, akuqtuŋił̣ł̣ugu annaurrigitilaaŋanik, kaŋiqsiŋił̣ł̣ugiḷḷu uqaluŋich uqaqtiŋisa God-im, taiguaġuukkaŋich Savaiññipayaaŋiññi, nalautinŋagaich God-im uqaq­tiŋisa uqaluŋich suksraunġiqł̣ugu Jesus.
\v 28 Patchisiksraitkaluaŋŋaġmiŋ sumikunni ilaanun tuqurrutauyumi­ñaqtuamik, apiġiŋagaat Pilate tuqutitquvlugu.\x + \xo 13.28 \xt Mt 27.22-23; Mk 15.13-14; Lk 23.21-23; Jn 19.15.\x*
\v 29 Tavraasii nalautitanikamisigik iluqaisa Bible uqaluŋich ilaagun, atqaŋagaat aŋarrauramiñ, aasii iḷuviqługu iḷuvviviŋmun.\x + \xo 13.29 \xt Mt 27.57-61; Mk 15.42-47; Lk 23.50-56; Jn 19.38-42.\x*
\v 30 Tavra God-im aŋipkaŋagaa tuqqunmiñ.
\v 31 Aasii uvluni iñugiaktuani taamna Jesus tautuktitqataŋaruq tamat­kunuŋa qaiqatauŋaruanun inmiñun Galilee-miñ Jerusalem-mun. Aasii tamatkua iñuich tautuktuat ilaanik quliaqtuaŋarut Israel-guruanun.\x + \xo 13.31 \xt Ac 1.3.\x*
\v 32 Aasii tusaayugaaġiksuanik qaġġirrigivsi tamatkua God-im unniq­suqłiisigiŋakkaŋich maŋŋuuptiŋnun piñiaġnivḷugich,
\v 33 pianiŋagai uvaptiŋnun kiŋunġuruanun, aŋipkaqługu Jesus. Aglausi­maruq second Psalm-mi inna, “Ilivich Iġñiġigikpiñ. Uvlupak Aapagi­liutigiŋma.”\x + \xo 13.33 \xt Ps 2.7.\x*
\v 34 Qanuq God unniqsuqłiiŋaruq aŋipkaġniaġnivḷugu tuqutqikkumi­ñaiġḷugu. Una uqaluuruq Bible-ni inna, “Pisiniaġikpiñ aliuġnaqtua­mik unniqsuqłiisigiŋaramnik David-mun.”\x + \xo 13.34 \xt Is 55.3.\x*
\v 35 Allami-suli Psalm-mi God-im kaŋiqsiñaqsiḷaavsaaŋagaa uqallak­łuni, “God-im aupkaġniaŋitkaa Ilaan Piḷuutaitchuani.”\x + \xo 13.35 \xt Ps 16.10.\x*
\v 36 Qanuq David tuquŋaruq, savaaġianikamiuŋ piraksriutaa God-im ilaan iñuuqanmiñi, aasii iḷuviqatauvluni maŋŋuumiñun, aasii timaa auvluni.
\v 37 Aglaan taamna iñuk Jesus God-im aŋipkaŋaraa tuqqunmiñ, auŋait­chuq timaa.
\v 38 Aniqatiit, iluqasi iḷisimaruksraupiaqtusi, taavrumuuna Jesus-kun God-im suliqutigiŋaiġumiñaġai piḷuutisi itqaumayumiñaiġḷugich.
\v 39 Aasii kiñaliqaa ukpiqtuaq ilaanun annaktitauruq piḷuutipayaura­miñ, aasii nalaunŋarualirauvluni. Tainna iñuk iḷiyumiñaitchuq kama­gilugich pitqurat aitchuutauŋaruat Moses-kun.
\v 40 Qaunagisitchiasiiñ, iḷaanni uqaluŋich uqaqtiŋisa God-im nalaut­piaqtut ilivsiññun, uqaqtut inna,
\q1
\v 41 “Naalaġnisitchi, ilivsi kipakłiqsiich. Aliuġlusi tuqusitchi. Qanuq savaaġikkaġa uvluvsiññi, ilivsi ukpiġisuŋitkiksi, iñuum-unnii sivunniuġutigaluaqpasi uqaluŋnik.”\x + \xo 13.41 \xt Hb 1.5.\x*
\m
\v 42 Tavra anisaġmaŋnik iñuich apiġiŋagaich Paul-lu Barnabas-lu uqau­tivsaaquvlutiŋ Savaitqikpata.
\v 43 Tavra kasimaniŋat aŋaayyuviŋmi aġiumman, iñugiaktuat Jew-gu­ruallu, Jew-guŋitchuallu ukpiliŋaruat Jew-guruatun, maliŋagaich Paul-lu Barnabas-lu. Tavra iliŋikta uqautiŋagaich qapiŋaisaaqługich iñuutuiññaquvlugiḷḷu iviġagniaġlugu God.
\p
\v 44 Savaitqiŋmata iluqakavsaŋmiŋ iniqpaum iñuŋi qaiŋarut naala­giaqłutiŋ uqaluanik God-im.
\v 45 Tavrali Jew-guruat tautukamisigik iñusalaich, killuqsraliŋarut, aasii qapiqtaqługich sut uqautigikkaŋi Paul-gum, suli uqamaqłuutivlugu.
\v 46 Tavra Paul-lu Barnabas-lu uqaŋaruk iqsiŋaiqł̣utik, uqaqłutik, God-im uqalua uqautigiraksraupiaqtuq ilivsi sivulliġilusi Jews. Aasii ayya­kavsiuŋ, sivunniqsusi ilivsiññik iñuusuŋił̣ł̣usi isuitchuamun. Iḷisimatit­chi. Aullaġniaqtuguk Jew-guŋitchuanun.
\v 47 Qanuq Atanġum piraksriŋagaatigut Bible-ni, uqaqłuni,
\q1 “Inillaŋagivsi qaummatauruatun itquvlusi Jew-guŋitchuanun, alġaqsruutigitquvlugu annaun iñupayauranun.”\x + \xo 13.47 \xt Is 42.6; 49.6.\x*
\m
\v 48 Tavra Jew-guŋitchuat tusaakamirruŋ taamna quviatchaŋarut, suli nanġaŋagaat Ataniq uqalua pisigivlugu, aasii ukpiliŋarut iñugiaktilaa­miktun piksraqtaaguŋaruat iñuggutiqaquvlugich isuitchuamun.
\p
\v 49 Tavra uqalua Atanġum siaminŋaruq iluqaiññun nunaaqqiñun tamaaniittuanun.
\v 50 Tavrali Jew-guruat maqulluksaiŋarut Jew-guŋitchuanik aġnanik qaukłiuruaniglu aŋutinik iniqpaŋmi ukpiqtuanik God-mun. Ilaisa nag­liksaaqtinniarraqsiŋagaich Paul-lu Barnabas-lu, aasii uŋułługik nunaaqqimiŋniñ.
\v 51 Tavra piiyaŋagaak nunam avyua isigagmiŋniñ kiliktuutausaqługu ilaiññun ayyaiñiŋatigun, aasii aullaqłutiŋ Iconium-mun.\x + \xo 13.51 \xt Mt 10.14; Mk 6.11; Lk 9.5; 10.11.\x*
\v 52 Tavra ukpiqtuat Antioch-mi quviasupiaġataŋarut aŋalatiłłutiglu Ilitqusiġiksuamun.
\c 14
\s1 Iconium-mi
\p
\v 1 Tainnatun suli piŋammiuq Iconium-mi. Paul-lu Barnabas-lu Jew-guruat aŋaayyuviannun aŋaayyuliaŋaruk, aasii uqaurrivḷu­tik iñuŋnik ukpillasivḷugich iñugiapiaġataqtuat Jew-guruallu Jew-guŋitchuallu.
\v 2 Aglaan ukpiŋitchuat Jew-guruat piallaktinŋagaich Jew-guŋitchuat, suli isumanŋutchautiqallasivḷugich aniqatiinun.
\v 3 Tavra iliŋik nayuutiŋaruk sivisuruamik. Alġaqsruutigiŋagaak Ataniq iqsisaił̣ł̣utiŋ, ukpiġnaqsiḷiġiruaq uqaluŋmiŋnik annautikun, iḷumun iti­laaŋanik suaŋŋasiqługik aliuġnaqtuanik piyumiñaqsivḷugik.
\v 4 Tavra iñuŋi iniqpaum malġuigunŋarut, iḷaŋich iḷaalliutivlutiŋ Jew-guruanun, aasiiḷi iḷaŋich tiliraunikun iḷitchitquranun.
\v 5 Tavra qanuqsaġummanmik aŋalatchisaġmata iluqatiŋ Jew-guŋit­chuallu Jew-guruallu, piqatigivlugich umialiŋnatiŋ, sivunniŋarut piaq­łuqtaġukługich tiliraunikun iḷitchitqurat uyaġaŋniglu miḷḷuuġlugich.
\v 6 Tilirauruak iḷitchuġiŋagaak taamna, aasii pigruqłutik Lystra-mun Derbe-mullu, iniqpaaŋnun Lycaonia-miittuaŋnun, avataaŋnullu nunaaqqiñun.
\v 7 Aasii tamatkunani nunaaqqiñi alġaqsruutigivlugu tusaayugaaġik­suaq.
\s1 Lystra-mi
\p
\v 8 Tavra Lystra-mi iñuqaġniqsuq pisualaitchuamik, pisualaiñŋaniq­suq anikami-qaŋa.
\v 9 Ilaa naalaġniŋaruq Paul-mun uqaqtuamun. Aasiivsauq Paul-gum qiñipiaġataqługu, iḷitchuġivlugu ukpiġutiqaqtilaaŋa iłuaqsirauyumi­ñaqłuni,
\v 10 uqallautiŋagaa nipatusivḷuni, Makittin Ilaa maksriŋaruq aasii pisuarraqsivḷuni.
\v 11 Tavrali iñusalaich tautukamirruŋ Paul-gum savaaŋa, nipiriŋ aninŋa­gaat uqaqłutiŋ Lycaonia-ġmiutun, Atqaqigaatigut god-ipta iḷivḷutiŋ iñuktun.
\v 12 Barnabas atchiŋagaat Zeus-mik, aasiiḷi Paul atchiqł̣ugu Hermes-mik pisigivlugu uqałhamaaġniŋa.
\v 13 Tavra god Zeus-gum aŋaayyuliqsiqpaŋa, aŋaayyuviat sivuġaani iniqpaum iłłuni, qaġġirriŋaruq immuliviich aŋusalluŋiññik nautchia­niglu paaqpaŋiñun, aasii ilaa iñuiḷḷu aitchuisuaqsivḷutiŋ ikipkautinik tiliraunikun iḷitchitquraŋnun.
\v 14 Tavrali Barnabas-lu Paul-lu tusaakamitku taamna aliktuŋagaich annuġaatiŋ, aasii upaktuutivlutiŋ akunġannun iñusalaich nipimikkun,
\v 15 Aŋutiit, summan tainna pivisi? Uvaguktauq uvva aŋutik iñugruiñ­ñaak irrusiqaqtuak ilivsisuttauq. Aasii maaniittugut alġaqsruutigisuk­ługu tusaayugaaġiksuaq, mumiquvlusi tamatkunaŋŋa taŋiġitchuaniñ suniñ, iñuuruamun God-mun savaŋaruamun qiḷaŋmiglu nunamiglu taġiumiglu imaġikkaŋiñiglu.
\v 16 Qaaŋianiŋaruani kiŋuniġiiñi God-im iḷatchiŋagai iñupayaurat iñuupkaqługich ilaisa sivuniġmikkun.
\v 17 Aglaattauq inmiñik iḷisimanaqsisuummiuq nakuuruatigun savaami­gun, aitchuqłusi sialuŋmik qiḷaŋmiñ niqiksraniglu nauruanik piviksra­kun, niqaiḷḷisaaŋiḷḷusi quviasuquvlusi.
\v 18 Tamatkuniŋa uqaluŋnik Barnabas-lu Paul-lu qapiqtipqauraŋagaich iñuich aitchuiñiksraŋanniñ ikipkautinik inmiŋnun.
\p
\v 19 Tavra Jew-guruat qaiŋarut Antioch-miñ Pysidia-miittuamiñ Iconia-miḷḷu, aasii maliksuktitchivḷutiŋ iñuŋnik, uyaġaŋnik miḷuqtuŋagaat Paul, aasii kaliksraqługu annisivlugu iniqpaŋmiñ, isumavlutiŋ tuquniv­ḷugu.
\v 20 Tavra iḷitchitqurat iḷḷuaġutimmanni, Paul makinŋaruq, aasii utiqłu­tiŋ iniqpaŋmun, aasii uvlaakumman ilaalu Barnabas-lu aullaŋaruk Derbe-mun.
\s1 Utiqtuk Antioch-mun Syria-miittuamun
\p
\v 21 Paul-lu Barnabas-lu alġaqsruiŋaruk tusaayugaaġiksuanik Derbe-mi, aasii iñugiaktuat ukpiliŋarut. Tavra utiŋaruk Lystra-mun Iconia-mullu Antioch-mullu Pysidia-miittuamun,
\v 22 iliŋikta suaŋasiḷaaŋagaich ukpiqtuat ukpiġutiŋich, qapiŋaisaaqłu­gich kiikaa ukpiqsimaaquvlugich God-mun, uqautivlugich inna, Uva­gut nalautchiruksraupiaqtugut iñugiaktuanik iłuiḷḷiuġutinik isiġumi­ñaqsisugluta God-im atanniqsimavianun.
\v 23 Tavra aŋaayyuliqiruallaani umialiŋnaksrallaaŋagaich, suli aŋaay­yuuqqaaqłutiŋ niġiḷaił̣ł̣utiŋ, qiññuaġutiŋagaich Ataniġmun ukpiġivigi­ŋakkaŋannun qaunagitquvlugich.
\p
\v 24 Tavra Paul-lu Barnabas-lu iglauvlutik nunaaqqisigun Pysidia-mi tikiñŋaruk Pamphylia-mun.
\v 25 Tavra alġaqsruutigianikamitku tusaayugaaġiksuaq Perga-mi, aulla­ŋaruk Attalia-mun.
\v 26 Aasii tavraŋŋa tiŋinnaaqłutiŋ utiŋarut Antioch-mun aullaġataġviŋ miŋnun. Tavraŋŋa aullaŋaruak ukpiqtuat aŋaayyutianiŋmatik God-mun qaunagitquvlugik. Tavrani naatchiŋaruk iglaukkaġmiŋnik.
\v 27 Aasii tikiññamik Antioch-mun, katinŋagaich aŋaayyuliqiruat ataut­chimun, aasii quliaqtuaġutivlugich iluqaiññik God-im ikayuqługik piramikkun, qanuġlu God-mun ukpiġumiñaqsipkaqtilaaŋannik Jew-guŋitchuat.
\v 28 Tavra iliŋik nayuutiksraaġiŋaruk piqatigivlugich ukpiqtuat.
\c 15
\s1 Kasimaruat Jerusalem-mi
\p
\v 1 Tavra iñuich iḷaŋich qaiŋarut Judea-miñ Antioch-mun, aasii iḷi­sautirraqsivḷugich aniqatit uqaqłutiŋ, Nalunaiñŋutchiqsauŋisua­ġuvsi timivsigun nalaullugich pitqurat qaisauruat Moses-kun annaur­rauyumiñaitchusi.\x + \xo 15.1 \xt Lv 12.3.\x*
\v 2 Tavra Paul-lu Barnabas-lu siimmaqatigivlugich qapiqtaiḷiqatigiŋa­gaich taavrumuuna. Tavraasii sivunniŋarut Paul-lu Barnabas-lu iḷaŋiḷḷu allat Antioch-miittuat aullaqtuksrivḷugich Jerusalem-mun, tiliraunikun iḷitchitquranun umialiŋnanullu taavrumuuna iḷitchuġiyaqtuġlutiŋ.
\v 3 Tavra tilimmatiŋ aŋaayyuliqiruaŋisa, iglauŋarut Phoenicia-kun Samaria-kullu, quliaqtuaġutivlugich Jew-guŋitchuat ukpiliqsilaaŋan­nik God-mun, aasii taavruma tusaakkaŋata quviatchaŋagai iluqaisa aniqatit.
\v 4 Tikiñmata Jerusalem-mun, paġlaŋagaich aŋaayyuliqiruat tilirauni­kullu iḷitchitqurat umialiŋnallu, aasii quliaqtuaŋaruk iluqaiññik God-im ikayuqługik piramiŋnik.
\v 5 Aglaattauq iḷaŋich ukpiqtuat iḷauruat Pharisee-ñun makinŋarut, aasii uqallakłutiŋ, Jew-guŋitchuat ukpiliqsuat nalunaiñŋutchiqsitaksrau­piaqtut timimikkun, suli kamagitqulugich pitqurat qaisauruat Moses-kun.
\v 6 Tiliraunikun iḷitchitqurat umialiŋnallu katinŋarut atautchimun isum­matigisukługu taamna.
\v 7 Tavra uqavaaganisugruŋmata, Peter makinŋaruq, aasii uqallautivlu­gich, Aniqatiit, iḷisimarusi iŋiḷġaan God-im piksraqtaaġiŋagaaŋa akun­navsiññiñ, alġaqsruitquvluŋa tusaayugaaġiksuanik Jew-guŋitchuanun, tusaalutiŋ ukpiliquvlugich.\x + \xo 15.7 \xt Ac 10.1-43.\x*
\v 8 Aasii God iḷisimaruaq iñuich isumaŋiññik, iḷisimanaqsiŋagaa iviġau­matilaani aitchuutigivlugu Ilitqusiġiksuaq Jew-guŋitchuanun, uvaptiŋ­nuttauq piḷġusiġmisun.\x + \xo 15.8 \xt a Ac 10.44. b Ac 2.4.\x*
\v 9 Suli ilaa allakaaġiiksualiŋaitchuq uvaptiŋniglu iliŋiññiglu, ilaan suli­qutigiŋaiqł̣ugich itqaumayumiñaiqł̣ugich piḷuutiŋich ukpiliġmata.
\v 10 Paŋmapak aasii summan uuktuġniaqpisiuŋ God, Jew-guŋitchuat kamaksripkaġniaġlugich pitquranik nallivsaunnii maŋŋuuptali uva­gullu kamagilluatapialaisaptiŋnik?
\v 11 Aglaan ukpiqtugut uvagut annaurrauniaqtilaaptiŋnik nagliktuutiq­paŋagun Atanġum Jesus, tainnatuttauq iliŋich annaurraummiut.
\p
\v 12 Tavra iluqaġmiŋ kasimaruat nipaiñŋarut, naalaqtuaqługik Barnabas-lu Paul-lu quliaqtuaqtillugik qanutchisigun aliuġnaqtuatigun ukpiġnaqsiḷiġutitigun God-im savaaŋigun ilimikkun akunġanni Jew-guŋitchuat.
\v 13 Tavra uqaaniŋmata, James uqallaŋaruq, Aniqatiit, naalaġnisiŋa.
\v 14 Simon quliaqtuaŋaruq qanuq God-mun ukpiqtitqaaġnivḷugich Jew-guŋitchuat, ilaaguaqsisaqłuni akunġanniñ iñuksramiñik.
\v 15 Aasii taamna uqaluŋisa uqaqtiŋisa God-im atiqatigiŋagaat, aglausi­marut Bible-ni uqaluŋi inna,
\q1
\v 16 “Aquatigun taipkua taimani piŋaruat, uvaŋa God-auruaŋaa utiġniaqtuŋa ikayuġiaġlugich David kiŋuniŋi. David umialguniŋa akiiḷiŋagaluaqtillugu, kiŋuniŋa umialliutiniaġiga,\x + \xo 15.16-18 \xt Am 9.11-12.\x*
\q1
\v 17 iñuich iluqaġmiŋ ivaqłiayumiñaqsiḷugich Ataniġmik, iluqaġmiŋ tamatkua ququaŋakkatka nunauruaniñ uvaŋa iñugisukługich.
\q1
\v 18 Tainna Ataniq uqaqtuq, iḷitchuġipkairuaq tamatkuniŋa iŋiḷġaan.”
\m
\v 19 Aasiuvva sivunniutiga, uvagut iḷaksiaŋaiḷḷavut tamatkua Jew-guŋitchuat mumiksuat God-mun.
\v 20 Aglaan tuyugaksraġigivut uqautilugich niġitquŋiḷḷugich niqinik ilaa­guaqtauruanik iñuuraqpaŋnun, allatuquŋiḷḷugiḷḷu, niġitquŋiḷḷugiḷḷu niġrutinik auŋich maqiŋaitchuanik, auktuquŋiḷḷugiḷḷu.\x + \xo 15.20 \xt a Ex 34.15-17. b Lv 18.6-23. c Lv 17.10-16.\x*
\v 21 Qanuq pitqurat qaisauruat Moses-kun taiguaġuugaich qaŋapak Jew-guruat aŋaayyuvianni Savaisuaġmata, uqaluŋiḷu alġaqsruutauvlutiŋ nunaaqqipayaani.
\s1 Tuyuutit Jew-guŋitchuanun Ukpiqtuanun
\p
\v 22 Tavra tiliraunikun iḷitchitqurat umialiŋnallu iluqaġmiglu aŋaay­yuliqiruat sivunniŋarut piksraġukłutiŋ iñuŋnik iḷamiŋnik, aasii tiliḷu­gich Antioch-mun piqatigilugik Paul-lu Barnabas-lu. Tavra piksraqtaa­ġiŋagaich Judas-lu taggisiqaqtuaq Barsabbas-mik, Silas-lu, iññuk isu­makkusiaqaġluataqtuak aniqatiniñ.
\v 23 Ukuniŋa tuyuutinik tuyuŋarut. Aniqatisi, iluqatiŋ tiliraunikun iḷit­chitqurat, umialiŋnallu, tuyuqtut paġlanmiŋnik iluqaiññun aniqatinun Jew-guŋitchuanun, iñuuruanun Antioch-mi Syria-miḷu Cylicia-miḷu.
\v 24 Tusaaŋarugut iñuich iḷaŋiññun, uvaptiŋniñ aullaqtuanun, nalupqit­chaktinnivḷusi uqaluanun, uvaptiŋnun qaitchiŋaitkaluaqtillutiŋ tainna pitqutinik.
\v 25 Aasiuvva kasimaŋarugut atautchimi, aasii iluqata atisivḷuta piksra­ŋarugut aŋutinik, aasii aullaqtillugich ilivsiññun, piqatigilugik piviut­taġikkavut Barnabas-lu Paul-lu,
\v 26 iññuk anayanniuqtitchiŋaruak iñuggunmiŋnik savautivlugu Ataniq­put Jesus Christ.
\v 27 Tavraasii tiliŋagivut Judas-lu Silas-lu, inmiŋnik uqautiniaġmigaasi tainnatuttauq tuyuutiptiktun.
\v 28 Qanuq Ilitqusiġiksuam uqallautiŋagaatigut, uvaguttauq-aasii ivi­ġaumagivlugu aitchuġuŋił̣ł̣usi pitquravsaanik siġḷiġnaqtuanik kamagi­niaqtuni, ukuniŋałhiñaq piraksriġivsi,
\v 29 ilivsi niġiñasi niqinik ilaaguaqtauruanik iñuuraqpaŋnun, auktuġna­siḷu, suli niġiñasi niġrutinik auŋich makinŋaitchuanik, allatuġnasiḷu. Ilivsiññik qaunagiguvsi taapkunaŋŋa piḷḷuataġniaqtusi. Kutpaiġivsi.
\p
\v 30 Tavra aullaqtitaukamiŋ Antioch-muŋarut, aasii katitanikamisi­gik ukpiqtuat atautchimun, qaiñŋagaich tuyuutit.
\v 31 Aasii taiguaganiŋmatigik, quviasuŋarut qapiŋaisaaġusiamikkun.
\v 32 Tavra Judas-lu Silas-lu, iliŋiktauq uqaqtauvlutiŋ God-mun, uqauti­ŋagaich aniqatit sivisuruamik qapiŋaisaaqługich, suaŋasiḷaaqługiḷḷu ukpiġutaatigun.
\v 33 Tavra tavraniisugruaniŋmaŋnik, aullaqtinŋagaich tutqiunmi aniqa­tit taamapkunuŋa tiliriŋiññun.
\v 34 Aglaan Silas sivunniŋaruq tavraniitchukłuni.
\v 35 Tavra Paul-lu Barnabas-lu Antioch-miinŋaruk, iḷisaurrivḷutik piqa­tigivlugich allat iñugiaktuat alġaqsruutigiŋagaat Atanġum uqalua.
\s1 Paul-lu Barnabas-lu Piqatigiiŋaiqsuk
\p
\v 36 Uvliuganikamiŋ, Paul uqallaŋaruq Barnabas-mun, Utaqqiḷavuk takulugich aniqatiit iniqpapayaani alġaqsruivigiŋakkaptiŋni uqaluanik Atanġum, aasii iḷitchuġilugich qanuqtilaaŋannik.
\v 37 Tavra Barnabas piqatigisuaqsiŋagaa John Mark maliquvlutik.
\v 38 Paul isumaniqsuġli iłuałhaaġasugalugu maliŋitpatik, utiqsaŋamman inmiŋniñ Pamphylia-mi naatkaluaqtinnagu alġaqsruiñiqtiŋ.\x + \xo 15.38 \xt Ac 13.13.\x*
\v 39 Tavra qapiqtaiḷirrapiaŋaruk avanmun isummatillaamiŋnik piqatigii­ŋaiqsaallaġmiŋ, Barnabas-li piqasiutiŋagaa Mark, aasii tiŋinnaaqłutiŋ Cyprus-mun.
\v 40 Paul-li piksraqtaaġiŋagaa Silas aasii aullaqłutiŋ, aŋaayyutiqqaaqtil­lutiŋ aniqatinun, God-mun qaunagitquvlugik.
\v 41 Aasii iliŋik iglauŋaruk Syria-kun Cilicia-kullu, aasii Paul suaŋasiḷi­ŋagai aŋaayyuliqiruat ukpiġutiŋich.
\c 16
\s1 Timothy-m Piqasiġik Paul-lu Silas-lu
\p
\v 1 Tavra Paul-kut tikiñŋarut Derbe-mun Lystra-mullu. Ukpiqtuaq tavraniinŋaruq atiqaqtuaq Timothy-mik, iġñiŋa Jew-guruam aġnam ukpiqtuaguruam, aglaan aapaŋa Greek-guvluni.
\v 2 Ilaa uqautigilluataŋagaat iluqatiŋ aniqatit Lystra-mi Aichonia-miit­tuallu.
\v 3 Paul-gum Timothy maliquŋagaa inmigun. Tavra Paul-gum nalunaiñ­ŋutchiŋagaa timaagun Timothy Jew-guqtirrunmik. Taamna piŋagaa pisigivlugich iluqaisa Jew-guruat iñuuruat tamaani iḷisimaruat Timothy-m aapaŋa Jew-guŋisilaaŋanik.
\v 4 Tavra iglaullaġmiŋ iniqpaktigun, aitchuutigiraġaŋagaich sivunniutit ukpiqtuanun inillakkaŋich tiliraunikun iḷitchitqurat umialiŋnallu Jerusalem-miittuat, uqautivlugich kamagitquvlugich tamatkua piraksriutit.
\v 5 Tavra aŋaayyuliqiruat suaŋasiḷaaqtauŋarut ukpiġunmiŋni, suli iñu­giaksisaiññaŋarut uvlutuaġman.
\s1 Troas-mi Paul Qiñiqtuuraaqtuq
\p
\v 6 Tavra kukiḷuŋarut nunaŋigun Phrygia-m Galatia-vlu. Ilitqusiġik­suam alġaqsruitquŋaitkai tusaayugaaġiksuamik nunaaqqiŋiñi Asia-m.
\v 7 Tavra akiŋiqamirruŋ nuna Mysia, iglausaġaluaŋarut nunaaqqiŋiñun Bithynia-m, aasii Jesus Ilitqusiġiksuaŋata pipkaŋaitkai.
\v 8 Tavraasii qaaŋiqł̣ugu Mysia, Troas-muŋarut.
\v 9 Tavra Paul qiñiqtuuraaŋaruq unnuami, tautukługu Macedonia-ġmiu makitavluni qaitquuqłiqsuaq inmiñik, uqaqłuni, Qaiḷutin Macedonia-mun ikayuġiaqtigut.
\v 10 Tavra Paul qiñiqtuuraaganipqaġman, tavrauvvaa itqanaiyaŋarugut aullaġukłuta Macedonia-mun, sivunniqł̣ugu God-mun ququaġnivḷuta alġaqsruitquvluta tusaayugaaġiksuamik iñuŋnun taamani.
\s1 Philippi-mi Lydia Ukpiqtuaġuqtuq
\p
\v 11 Umiaqpagaqłuta aullaŋarugut Troas-miñ, aasii tiŋinnaaqłuta nalimun ikaaqłuta Samothrace-mun, aasii uvlutqiŋman Neapolis-mun.
\v 12 Aasii tavraŋŋa aullaqłuta nunanmun Philippi-mun, naumaniqsrau­ruamun iniqpaŋiñi Macedonia-m, Rome-miunik iñuqaqtuaq. Taavru­mani iniqpaŋmi uvliuŋarugut.
\v 13 Tavra Jew-guruat Savaiññiŋanni, siḷataanuŋarugut iniqpaum kuu­gum siñaanun, isumavluta Jew-guruat aŋaayyuliaġuunasugalugich tav­ruŋa. Aasii aquptaaqłuta uqaqatigiŋagivut aġnat katittuat tavruŋa.
\v 14 Iñuich iḷaŋat tusaarikput aġnaq atiqaŋaruq Lydia-mik, iniqpaŋaniñ Thyatira-m, tuniuqqairi suŋauraammaġiksuanik ukił̣haanik, aŋaayyu­rauruaq God-mun. Atanġum puttuqsripkaŋagaa akuqtuġumiñaqsivḷu­gich uqaluŋi Paul.
\v 15 Tavra ilaalu igluqatiniḷu paptaiqsauŋarut. Tavrani ilaan aiyugaaŋa­gaatigut uqaqłuni, Isummatigiguvsiŋa iḷumun ukpiqtuaġuġniḷuŋa Ata­niġmun, qaisitchi iglumnun aasii tukkulusi. Tavra kamagiŋagikput.
\s1 Paul-lu Silas-lu Tigutaaġaich Philippi-mi
\p
\v 16 Iḷaanni aullalgiññapta aŋaayyuliaġvikaamun paaŋagaatigut kiv­gam niviaqsiam ilitqusiqł̣uqaġniqsuam nalautchaġuuvluni sunik piyu­maaqtuanik. Ilaan pigirini maniññakpautisuunikkaŋi nalautchuġaq­łuni.
\v 17 Ilaan maliġuaŋagaa Paul uvagullu nipałłuni, Uvvaukua aŋutit kiv­gaŋi kamanaġniqsrauruam God-im uqautigaasi qanuġlusi annallasi­ñiaqtilaavsiññik.
\v 18 Tainna nipanŋaruq uvluni iñugiaktuani. Tavra Paul-gum aġiuvlugu kiŋiaqługu uqallautiŋagaa ilitqusiqł̣uk, Ataniġnaqutaagun Jesus Christ piraksriġikpiñ anitquvlutin ilaaniñ. Tavrauvvaa ilitqusiqł̣uk aniŋaruq ilaaniñ.
\v 19 Tavra pigiriŋisa iḷitchuġikamiŋ maniññagniutigikkaqtiŋ piiġñiġman, tigguġluŋagaich Paul-lu Silas-lu, aasii kaliksraqługik kasimmaviŋmuu­tiŋagaich sivuġaannun atanaurat.
\v 20 Tavra qaġġisiŋagaich sivuġaannun Rome-miut atanauraŋisa, aasii uqallakłutiŋ, Ukua uvva aŋutit Jew-guruat aŋalayyakkaich iñuich iniq­paptiŋni.
\v 21 Iliŋich iḷisaurrirut paaqsaaŋaruanik pitquraptiŋnun. Uvagut Rome-miuguruaguut kamagiyumiñaitkivut tamatkua piḷġutchich iḷisaurruti­ŋich.
\v 22 Iñusalaich tapiġiiksinŋarut piyuaqłiqł̣utiŋ iliŋiŋnik, suli atanaurau­ruat aliktuŋagaich annuġaaŋik Paul-lu Silas-lu, aasii piraksriivḷutiŋ anaumiquvlugik.
\v 23 Tavra anaumianisugruanikamisigik, tigutaaġviŋmuŋagaich pirak­sriqł̣ugu tigutaaqtanik munaqsri qaunagipiaġataquvlugik.
\v 24 Kamagivlugu taamna piraksriusiani, munaqsrim iḷulliġmun tigu­taaġviŋmun isiŋagik, aasii payaŋaiyaqługik siŋiġñiŋikkun qiruŋnun tigutaaġutinun.
\p
\v 25 Tavra unnuaq qitiqqaqpalliġman Paul-lu Silas-lu aŋaayyuŋaruk, suli nanġautinik atuqłutik God-mun, aasii tigutaaqtat naalaktuaŋa­gaich.
\v 26 Tavra tavraŋŋatchiaq nuna aulaqpaŋaruq, maŋŋuŋiunnii tigutaaġ­vium aulayyaktaallaisa. Tavraŋŋatchiaq iluqaġmiŋ upkuat upkuiŋarut, suli iñupayaam tigutaaqsimmatiŋi kalimñat kataŋarut tigutaaqtaniñ.
\v 27 Tavrali tigutaaqtanik munaqsri itiqami, tautukamigich tigutaaġ­vium upkuaŋi aŋmaruat, isumaliŋaruq iluqaisa tigutaaqtat pigruġasu­galugich, tavraasii amuŋagaa savikpani tuqutchaqsaqłuni inmiñik.
\v 28 Tavra Paul nivliŋaruq nipatutilaamisun, Anniaġnak iliŋnik, qanuq uvaniittugut iluqata.
\v 29 Tavra tigutaaqtanik munaqsri qaummatiksramik qiññuaŋaruq, suli isiniqłakłuni uullaġruaqtun iqsim punŋaruq sivuġaaŋnun Paul-lu Silas-lu.
\v 30 Tavra annisivlugik apiġiŋagik, Aŋutiik, sumik piruksrauvik annaur­rausugluŋa?
\v 31 Iliŋik uqallaŋaruk, Ukpiġiñ Ataniġmun Jesus-mun aasii annaurrau­niaqtutin, iliviḷḷu igluqatitillu.
\v 32 Tavra iliŋikta quliaqtuaġiŋagaak uqalua Atanġum ilaanun, iluqaiñ­ñullu igluaniittuanun.
\v 33 Tavra ilaan piŋagik taavrumani unnuam ikarraŋani, aasii iqaġivlu­gich kiḷḷiaġniŋik, suli ilaa qitunġaniḷu paptaiqsauŋarut tavrauvvaa.
\v 34 Tavra ilaan Paul-lu Silas-lu iglumiñuutiŋagik, aasii niqłiqsuqługik. Tavra ilaa igluqatiniḷu quviasupiaġataŋarut pisigivlugu ukpiliġñiqtiŋ God-mun.
\p
\v 35 Tavra uvlaami Rome-miut atanauraŋisa tiliŋagaich piliisimat uqaqłutiŋ, Taamapkuak aŋutik aullaqtitchigik.
\v 36 Tavra tigutaaqtanik munaqsrim uqallautiŋagaa Paul, Atanaurat tili­siŋarut aullaqtitquvlutik, iliviḷḷu Silas-lu tigutaaqtauŋaiġḷutik. Aullaġu­miñaqtutik tuaksruiḷaakun.
\v 37 Tavra Paul-gum uqallautiŋagai piliisimat atanauraŋich, Anaumiŋa­sugaaptiguk iñuich takkuanni, isivġiqsauŋaiḷaak patchisiqaqtilaaġlu­nuk, iññuk Rome-miunun iḷauruaguuk, suli isiqtaġivlunuk tigutaaġviŋ­mun. Paŋmapak aasiiñ aullaqtinniaqpatiguk nalunautchiḷutiŋ? Naumi, qaiḷutiŋ ilimiŋnik annisiyaqtuġlisiguk.
\v 38 Piliisimat quliaqtuaġiŋagaich taapkua uqaluich atanauranun, aasii tusaakamasigik Paul-lu Silas-lu Rome-miunun iḷautilaaŋaŋnik iqsiḷiŋa­rut.
\v 39 Tavra qaivḷutiŋ nunuuraġvigiŋagaik. Aasii annisivlugik apiġiŋa­gaich aullaquvlugik iniqpaŋmiñ.
\v 40 Tavra Paul-lu Silas-lu aniŋaruk tigutaaġviŋmiñ, aasii isiqłutik Lydia-m igluanun. Tavrani kasuŋagaich aniqatit, aasii uqautiqqaaqłu­gich qapiŋaisaaġutinik, aullaŋaruk.
\c 17
\s1 Thessalonica-mi
\p
\v 1 Tavra Paul-lu Silas-lu iglauŋaruk nalaułługik Amphipolis-lu Apollonia-lu, aasii tikił̣ł̣utik Thessalonica-mun, aŋaayyuviqaġ­niqsuanun Jew-nun.
\v 2 Tavra Paul isiŋaruq aŋaayyuviŋmun piḷġusikaamisun. Suli piŋasuni Savaiññiġni ilaan uqaaqatigiŋagai iñuich Bible uqaluŋiññiñ,
\v 3 sivunniuġutivlugich, iḷumun itilaaġutivlugiḷḷu, Christ nagliksaaqtuk­sraupiaġnivḷugu suli aŋiḷuni tuqqunmiñ, uqaqłuniḷu, Taamna Jesus quliaqtuaġikkaġa ilivsiññun Christ-guruq.
\v 4 Tavra iḷaŋich maliksuktitauŋarut, aasii iḷḷativlutiŋ Paul-mullu Silas-mullu, iñugiaktuallu Greek-gich ukpiliŋaruat God-mun, suli iñugiak­tuat naumaruat aġnat iḷḷatiŋammiut.
\p
\v 5 Tavra Jew-guruat killuqsraliŋarut, aasii iñuksraqłutiŋ anniqsuu­tauŋitchuanik iḷatchiqsiñik iñugiaksiŋagaich. Tavra iniqpaum iñuŋi tuavaallaktinŋagaich aasii piyuksraġiŋagaat iglua Jason, Paul-lu Silas-lu paqinniatakługik iñuŋnuutisukługik.
\v 6 Tavra paqinŋiññamisigik, kaliksraŋagaat Jason aniqatillu iḷaŋich sivuġaannun iniqpaum atanauraŋisa, pasivḷugik Paul-lu Silas-lu uqaq­łutiŋ, Taipkuak iññuk tuavaalatchiññiktuk iñuŋnik sumiḷḷiqaa, aasiuvva iniqpaptiŋnuŋmiuk.
\v 7 Aasii Jason tukkuliŋagik iglumiñun. Iluqaġmiŋ piḷġusiqaqtut paaq­łakługich pitquraŋi Caesar-m, Rome-miut umialgata, uqaqłutiŋ umiali­qaġnivḷugu allamik, atiqaqtuamik Jesus-mik.
\v 8 Tamatkuniŋa uqaqłutiŋ iñusalaiḷḷu atanauraŋiḷḷu iniqpaum tuavaal­laktinŋagaich.
\v 9 Tavra atanaurat akiḷiipkaŋagaich Jason-lu allallu maniŋñik annisiq­siłługich, aasii aullaqtinŋagaich.
\s1 Berea-mi
\p
\v 10 Unnupqauraġman, aniqatit tavrauvvaa aullaqtinŋagaich Paul-lu Silas-lu Berea-mun, aasii tikiññamik aŋaayyuliaŋaruk Jew-guruat aŋaayyuviannun.
\v 11 Iñuich tavrani uqautisuġnapayaaŋarut iñuŋniñ Thessalonica-miittuaniñ, qanuq ilaisa naalaġniŋagaat uqaluk kipiġniuqłutiŋ. Aasii uvlu­tuaġman iḷisaŋagaich Bible uqaluŋich iḷitchuġiniaqłutiŋ Paul-gum uqa­luŋi iḷumun itilaapiaŋannik.
\v 12 Iñugiaktuat tavrani ukpiliŋarut, suli iñugiaktuat Greek-guruat aġnat naumaruat, allallu iñugiaktuat Greek-guruat aŋutit, ukpiliŋammiut.
\v 13 Tavra Jew-guruat Thessalonica-mi tusaakamiŋ Paul alġaqsruiñiv­ḷugu uqaluanik God-im Berea-mi tavruŋaŋarut, aasii tuavaalatchiññik­łutiŋ iñuŋnik tavrani.
\v 14 Tavra aniqatit tavrauvvaa aullaqtinŋagaat Paul iglauyaaksraŋanun taġiukun, aglaan Silas-lu Timothy-lu qimaktinŋaruk Berea-mun.
\v 15 Taapkua aullaqtitchiruat Paul-mik qaniŋagaat Athens-munaglaan, aasii utiqłutiŋ Berea-mun. Paul-miñ piraksriusiaqaŋaruk Silas-lu Timothy-lu qaiñasuaquvlugik inmiñun.
\s1 Athens-mi
\p
\v 16 Tavra Paul utaqqiḷḷaagnik Silas-lu Timothy-lu Athens-mi, tau­tukłuni iñugiaktuanik iñuuraqpaŋnik isumaalutchaŋaruq atqunaqłuni.
\v 17 Tavra ilaan uqaaqatigiŋagai Jew-guruat aŋaayyuvianni, Jew-guruallu Jew-guŋitchuallu ukpiliŋaruat God-mun, suli uvlutuaġman kasimmaviŋñi uqaqatigivlugich iñuich nalaurrutiruat.
\v 18 Iñuitchauq iḷaŋich Epicurean-guruat Stoic-guruallu iḷisaurrit qapiq­taŋagaat Paul. Aasii iḷaŋich uqallaŋarut, Sumik una uqavalari uqaġni­ḷuksaava? Allalli uqaŋarut, Ilaa qiññaqaqtuq alġaqsruirisun allayuqqa­nik god-tinik. Tainna uqaŋarut pisigivlugu Paul alġaqsruimman Jesus-mik aŋŋiñmiglu.
\v 19 Tavra ilaisa Paul tiguŋagaat aasii qaġġisivlugu sivuġaannun kasima­ruat Areopagus-mi uqaqłutiŋ, Iḷisimasukkaluaqtugut taavrumuuna nutauruakun iḷisaurrutigikkapkun.
\v 20 Qanuq uvva tusaakkapta iḷaŋich allayuaġigivut, aasii iḷitchuġisuk­kaluaqtugut sumik tamatkua sivuniqaqtilaaŋannik.
\v 21 Tavra iluqaġmiŋ Athens-miut, imaŋŋaqtallu iñuuruat tavrani, atu­ġaġniġaat piviksraqtiŋ suuŋiḷanun, quliaqtuaqsiññaqłutiŋ naagga tusaaniaqłutiŋ sunik nutauruanik.
\p
\v 22 Tavra Paul, makiłłuni sivuġaannun kasimaruat Areopagus-mi uqallaŋaruq, Iñuich Athen-miut, puttuqsriruŋa ilivsi qanusipayaakun piraġausikun ukpiqtauniqsusi.
\v 23 Qanuq pisuaqtuallaġma qiñiqtuaqługich init iñuuraqpaŋnun aŋaay­yuvigikkasi, paqinŋammiuŋa ikipkaiviŋmik ukuniŋa aglaqaqtuamik, Nalukkaptiŋnun god-mun. Taamnaasii aŋaayyuvigikkaqsi nalullaan quliaqtuaġiniaġiga paŋmapak ilivsiññun.
\v 24 God savaŋaruaq nunamik suli supayaanik imaġikkaŋiñik, Atanġu­ruq qiḷaŋmullu nunamullu, iñuuviqapiaġniaqtuksrauŋitchuq ininik iñuich savaaŋiññik.\x + \xo 17.24-25 \xt 1 K 8.27; Is 42.5; Ac 8.47.\x*
\v 25 Naaggaunnii ilaa piqaqtuksraupiaġniaŋitchuq iñuich piḷiuġumiñak­kaŋiññik ilaa savautilugu, qanuq ilaan inmiñik aitchuutigigai iñuggullu aniġniġlu supayaallu iñupayaanun.
\v 26 Suli ilaan savaŋagai atautchimiñ iñuŋmiñ, iñupayaurat nunami iñuutquvlugich iluqaani nunami. Ilaan sivunniutiŋagai sivuani iñuul­laaniksraŋich suli killiksraŋich iñuuniaġviḷḷaaŋisa.
\v 27 Tainna God piŋaruq iñuŋnun ivaquyumagaluaqłuni, iḷaanni paqin­nasugaluni ivaqtuiññaqpanni, God qanitkaluaqtuq iluqaptiŋnun.
\v 28 Qanuq ilaa kaŋiutauruq iñuusipayauraptiŋnun. Iḷaŋitchauq taigua­lirivsi uqallaŋammiut,
\q1 “Uvaguttauq ilaan miqłiqtuġigaatigut.”
\m
\v 29 Tavra God-im miqłiqtuġiniġmatigut, isumaruksrauŋitchugut God-im irrusia innasugalugu iñuuraqpaktun kaviqsuamiñ maniŋmiñ, naagga qatiqtuamiñ maniŋmiñ, naagga uyaġagmiñ, savaaŋisun sanatu­ruat iñuich.
\v 30 Qaŋapak taimani God-im iḷatchiŋagai iñuich naluŋŋaisa, aglaan paŋmapak ilaa pitqurriiŋaruq iñupayaat sumipayaaq isumalitqiquvlu­gich.
\v 31 Qanuq ilaa nalunaiqsiŋaruq uvlumik, taivrumani ilaan isivġiġñiaqłu­gich nunam iñupayauraŋi nalaunŋaruakun, piriqaġluni iñuŋnik ilaan piksraqtaamiñik. Ilaan nalupqinaiyaŋagaa iñupayaanun piksraqtaani aŋipkaqługu tuqqunmiñ.\x + \xo 17.31 \xt Ps 9.8.\x*
\p
\v 32 Tavra tusaakamirruŋ Paul uqaġman aŋŋisikun tuqqunmiñ, iḷa­ŋisa kipagiŋagaat. Aglaalli allat uqallakłutiŋ, Naalaktuavsaaġukkipti­giñ taavrumiŋa iḷaannigu.
\v 33 Tavra Paul aniŋaruq kasimaruaniñ.
\v 34 Aasiivsauq iñuich iḷaŋich iḷḷatiŋarut ilaanun ukpiliqł̣utiŋ, iḷagiŋa­gaat Dionysius iḷauruaq Ariopagus-nun, aġnaġlu atiqaqtuaq Damaris-mik, allallu iñuich.
\c 18
\s1 Corinth-mi
\p
\v 1 Taavruma aquagun Paul aullaŋaruq Athens-miñ aasii Corinth-mukłuni.
\v 2 Tavra ilaan kasuŋagaa Jew-guruaq atiqaqtuaq Aquila-mik, aniŋa­ruaq Pontus-mi, qaiqqammiqsuaq Italy-miñ piqatigivlugu nuliani Priscilla, qanuq umialik Claudius pitqurriiŋaruq Jew-payaurat aullaquvlu­gich Rome-miñ. Tavra Paul-gum tautugiaŋagik.
\v 3 Aasii atiruamik savaaqaġniqamiŋ tuppiuqtauvlutiŋ, ilaan nayuŋagik.
\v 4 Tavra Paul uqaaġaqtuq Jew-guruat aŋaayyuvianni Savaiññipayaani, ukpiliqsinniaqługich Jew-guruallu Greek-giḷḷu.
\p
\v 5 Tavra Silas-lu Timothy-lu tikiñŋaruk Macedonia-miñ, Paul apta­tiqaŋaruq alġaqsruiñiġmik, uqaluktuaġivlugu Jew-guruanun Jesus Christ-gunivḷugu.
\v 6 Tavraasii akiḷḷiḷiqsuġmanni uqamaqłuutivluniḷu, ilaan ivsuktuŋagai annuġaani aasii uqallautivlugich, Annaurrauŋitkuvsi ilivsiññik pasi­ruksraurusi. Uvaŋa patchisauŋitchuŋa. Paŋmapaŋmiñ alġaqsruiñiaq­tuŋa Jew-guŋitchuanun.
\v 7 Tavra Paul qimaŋagai aasii aullaqłuni igluanun Jew-guŋitchuam ati­qaqtuam Titus Justus-mik, aŋaayyusuuruaq God-mun. Ilaan iglua siḷalliuŋaruq Jew-guruat aŋaayyuviannun.
\v 8 Crispus umialiŋnauruaq aŋaayyuviŋmi ukpiliŋaruq Ataniġmun, piqatigivlugich igluqatipayaani. Suli iñugiaktuat allat iñuich Corinth-miittuat tusaavlugu uqaluk, ukpiliŋarut suli paptaiqsauvlutiŋ.
\p
\v 9 Unnuat iḷaŋanni, Paul qiñiqtuuraaŋaruq. Tavrani Atanġum uqal­lautiŋagaa, Iqsiñak, aglaan alġaqsruivsaaġiñ, nikatchaŋnak,
\v 10 qanuq itqatigigikpiñ, iñuum kialiqaa anniaqsaayumiñaitkaatin, qanuq ittut iñugiaktuat iñutka uumani iniqpaŋmi.
\v 11 Tavra Paul tavraniinŋaruq ukiuq iḷavlugu avvaġmik, iḷisautivlugich iñuich God-im uqaluanik.
\p
\v 12 Tavra Gallio kavanaupkaqtillugu Greece-mi, Jew-guruat katin­ŋarut, aasii tigguġlukługu Paul qaġġisiŋagaat uqaqsitaaġviŋmun,
\v 13 uqaqłutiŋ, Iñuk una maliksuktitchiñiaqsaaruq iñuŋnik aŋaayyut­quvlugich God-mun, paaqłaglugich pitqurat.
\v 14 Tavra Paul uqallaksaaqsimmiuġlu, Gallio-m uqallautiŋagai Jew-guruat, Iñuk taamna piŋakpan sumik pigiitchuamik pitqurallu kamagiŋiḷ­ḷugich, uvaŋa manimmiyumiñaġaluaġivsi Jew-guruasii.
\v 15 Aglaan pasiñiqavsiuŋ uqaluktigullu iñuiḷḷu atiŋisigun ilivsiḷu pitqu­ravsigun, ilivsiññik iłuaqsruġumiñaġiksi. Tamatkunuuna isivġiqsaunia­ŋitchuŋa.
\v 16 Tavra ilaan aninŋagai uqaqsitaaġviŋmiñ.
\v 17 Tavra iluqaġmiŋ tigguġluŋagaat Sosthenes, umialiŋnaŋa Jew-guruat aŋaayyuviata, aasii anaumiaqsivḷugu sivuġaani uqaqsitaaġvium. Taamna suliqutigiŋiñmigaa Gallio-m suuramikunnii.
\s1 Utiqtuq Antioch-mun
\p
\v 18 Taavruma aquagun Paul iñugiaktuanik uvliuqqaaqłuni Corinth-mi, qimaŋagai aniqatit tiŋilġaivḷuni Cyria-mun, piqatigivlugik Priscilla-lu Aquila-lu. Cenchreae-miinŋaġmi, niaquni mitquiŋagaa piḷġusiati­tun Jew-guruat unniqsuqłiivḷuni God-mun.\x + \xo 18.18 \xt Nu 6.18.\x*
\v 19 Tavra tikiñŋarut Ephesus-mun, aasii Paul-gum qimaŋagik Priscilla-lu Aquila-lu tavruŋa. Ilaa aŋaayyuliaŋaruq Jew-guruat aŋaayyuvian­nun, aasii tavrani uqavaaqatigiŋagai Jew-guruat.
\v 20 Iliŋisa apiġimmanni nayuqtuallaquvlutiŋ sivisuuraqtuami, ilaa pisu­ŋiñŋaruq.
\v 21 Aglaan qimaksaqamigich uqallautiŋagai, Pisuutigikpagu God-im, utaqqiñiaġmigivsi. Tavra tiŋinnaaqsaŋaruq Ephesus-miñ.
\p
\v 22 Tavra tikiññami Caesarea-mun, aullaŋaruq Jerusalem-mun, aasii paġlaŋagai aŋaayyuliqiruat, aasii aullalgił̣ł̣uni Antioch-mun.
\v 23 Tavraniittuallaqqaaqłuni aullaŋaruq aasii kukiḷukłuni nunaaqqiñun Galatia-mi Phrygia-miḷu, suaŋasiḷiqługich ukpiġutiŋich ukpiqtuat.
\s1 Apollos Ephesus-miḷu Corinth-miḷu
\p
\v 24 Tavra Jew-guruaq atiqaqtuaq Apollos-mik, iñuguŋaruaq Alexandria-mi, tikiñŋaruq Ephesus-mun. Ilaa uqaqtuayuruaq iḷisimma­ġikł̣uni Bible uqaluŋiññik.
\v 25 Iḷisausiaqaŋaniqsuq Atanikun, aasii qapiŋaił̣ł̣uni uqaŋaruq iḷisaur­rivḷuniḷu nalaupiaqługich sut sivuniqaqtuat Jesus-mik. Aglaan iḷisima­tualuŋniqsuq paptaiġutaanik John.
\v 26 Ilaa uqarraqsiŋaruq taluqsrautaił̣ł̣uni Jew-guruat aŋaayyuvianni. Tavra Priscilla-vlu Aquila-vlu naalaktuaqqaaqługu aggisiŋagaak, aasii iḷisautimmaġiksaagaqsivḷugu God-im annaurriḷḷatilaaŋanik iñuŋnik.
\v 27 Tavra Apollos sivunniġman aullaġukłuni Greece-mun aniqatit Ephesus-mi ikayuŋagaat, tuyuqłutiŋ aniqatimiŋnun Greece-miittuanun paġlatquvlugu tikitpan. Tikiññami, Apollos ikayuŋagai tamatkua ukpiliŋaruat God-im nagliktuutiqpaŋagun.
\v 28 Qanuq ilaan qapiġnaił̣ł̣uni, suaŋavlutiŋ uqaluŋi, Jew-guruat qapiq­taŋagai kasimaruani qapiqtautikamiŋ nalupqinaiyaqługu Bible uqalu­ŋiññiñ Jesus Christ-guniŋa.
\c 19
\s1 Paul Ephesus-mi
\p
\v 1 Tavra Apollos Corinth-miitillugu, Paul iglauŋaruq nunatigun aasii tikił̣ł̣uni Ephesus-mun. Tavrani kasuŋagai iḷaŋich ukpiq­tuat.
\v 2 Aasii ilaan apiġiŋagai, Aitchuusiaġiŋavisiuŋ Ilitqusiġiksuaq ukpili­qavsi? Aasii kiuŋagaat, Naagga, qaŋaunnii tusaaŋaitchugut Ilitqusiġik­suaqaqtilaamik.
\v 3 Tavra Paul apiġivsaaŋagai, Qanuqłusi paptaiqsauŋavisi? Iliŋisa kiu­ŋagaat, Paptaiqsauŋarugut John piraksriutaagun.
\v 4 Tavra Paul uqallaŋaruq, John paptaiŋagai iñuich isumalitqiŋmata, uqautivlugich iñuich Israel-guruat ukpiliquvlugich iñuŋmun qaiyu­maaqtuamun aqumigun, taavrumuŋa Jesus-mun.\x + \xo 19.4 \xt Mt 3.11; Mk 1.4,7-8; Lk 3.4,16; Jn 1.26-27.\x*
\v 5 Taamna tusaakamirruŋ, paptaiqsauŋarut atqagun Atanġum Jesus.
\v 6 Taavruma aquagun, Paul iḷimmagich argaŋni ilaiññun, Ilitqusiġik­suam aŋalarraqsiŋagai, aasii iliŋich uqaŋarut allakanik uqautchiñik nalukkamiŋnik, suli uqaqłutiŋ kaŋiqsiñaqsivḷugich God-im uqaluksriu­tiŋi.
\v 7 Iñugiaktilaaġivalliŋagaat qulit malġuk aŋutit.
\p
\v 8 Tavra Paul aŋaayyuliaqtaŋaruq Jew-guruat aŋaayyuviannun, aasii piŋasuni tatqiñi uqaqłuni taluqsraŋił̣ł̣uni, uqaaqatigivlugich ukpiqtinniaqługich God-im atanniqsimmataagun iñuŋnun.
\v 9 Aglaan iḷaŋich uqayunaiñŋarut ukpiġuŋiñŋarullu, suli uqautigimaq­łukługulu Ataniq takkuanni iñuich kasimaruat. Tavra Paul qimaŋagai, aasii piqasiutivlugich ukpiqtuat, aasii uvlutuaġman uqautivlugich igluqpaŋmi iḷisaurriviani Tyrannus-gum.
\v 10 Paul tainna piŋaruq ukiuŋni malġuŋni, iñupayaurat iñuuruat nunaaqqiŋiññi Asia-m Jew-gugaluaqtuat Jew-guŋitkaluaqtuallu tusaa­ŋarut uqaluŋiñik Atanġum.
\s1 Sceva-m Iġñiŋi
\p
\v 11 Tavra God-im savaktinŋagaa Paul naumaruanik aliuġnaqtuanik.
\v 12 Kakkiiyautikkaluat-unnii saaġuallu atuŋakkaŋi Paul naŋittuanuuti­raġaŋagaich, aasii naŋirrutiŋich piiġaqtut, ilitqusiqł̣uiḷḷu anivḷutiŋ ili­ŋiññiñ.
\v 13 Tavra kukiḷuktuat iḷaŋich Jew-guruat ilitqusiqł̣uiyairuat atuqsaaŋa­gaat atqa Atanġum Jesus tamatkunuŋa ilitqusiqł̣uqaqtuanun. Uqallau­tiŋagaich ilitqusiqł̣ugich inna, Piraksriġivsi anitquvlusi atqagun Jesus, Paul alġaqsruutigikkaŋata.
\v 14 Tainna piŋaniqsut tallimat malġuk iġñiŋi Jew-guruam aŋaayyuliq­siqpaich qaukłiata atiqaqtuam Sceva.
\v 15 Tavra ilitqusiqł̣uum kiuŋagai, Jesus iḷisimagiga, Paul iḷisimammi­giga, aglaan ilivsi kitkuuvisi?
\v 16 Tavra iñuum ilitqusiqł̣uqaqtuam piyuarraqsiŋagai piaqługivlugich, aasii payarivḷugich. Tavra iluqaġmiŋ pigruŋarut iglumiñ annuġaiḷat kiḷ­ḷiaqtat.
\v 17 Tavra taamna tusaaŋagaat iluqaġmiŋ Jew-guruat Jew-guŋitchuallu iñuuruat Ephesus-mi aasii iqsitchaŋarut iluqaġmiŋ, aasiiḷi atqa Atan­ġum Jesus kamanaqtuaġiŋagaat iñuich.
\v 18 Iñugiaktuat ukpiqtuaġuqtuat qaiŋarut, aasii quliaqługich takkuanni iñuich sut savaaġisuuratiŋ,
\v 19 iḷaŋisa savaaqaġuuŋaruat aŋatkiqiniġmik qaġġisiŋagaich makpiġaa­tiŋ atautchimun, aasii ikipkaqługich takkuanni iñupayaat. Aasii akisu­tilaaġmatigik makpiġaat iḷitchuġiŋagaich katiłługich akisutilaaŋat 50,000 taalatun.
\v 20 Tavra iñuvsaat ukpiġiliŋagaat uqalua Atanġum. Suli iluqaġmiŋ iñuich iḷitchuġiŋagaat suaŋŋatiqaqtilaaŋanik God-im uqalua.
\s1 Tuavaallaktut Ephesus-mi
\p
\v 21 Tavra tamatkua piruat aquatigun, Paul aŋalałługu Ilitqusiġik­suam sivunniqsinŋagaa iglausukłuni nunaaqqiŋisigun Macedonia-m Greece-guvlu, aasii Jerusalem-mugluni. Ilaa uqallaŋaruq, Jerusalem-muqqaaġluŋa, tautugaksraġipiaġmigiga Rome.
\v 22 Tavra tiliŋagik Timothy-lu Erastus-lu ikayuqtiŋni Macedonia-mun, ilaali ittuallavsaaġukłuni nunaaqqiŋiñi Asia-m.
\p
\v 23 Tasamma tainnaiḷimman iñuich tuavaallapiaġataŋarut Ephesus-mi, akiḷḷiḷiqsuqługu alġaqsruun Atanikun.
\v 24 Qanuq iñuk atilik Demetrius-mik, maniŋñik qatiqtuanik savviqiri aŋaayyuviŋŋualiuġuuruaq tuvraqługu aŋaayyuvikpak savaaguruaq aġnamun god-iŋŋuamun Artemis-mik atiqaqtuamun. Savaaŋata maniññaktiqpagaġniġai savaktit.
\v 25 Tavra ilaan katitinŋagai atautchimun iluqaisa savaaqaqtuat ilimik­tuttauq, aasii uqallautiŋagai, Aŋutiit, iḷisimarusi taavruma savaapta maniññaktilluataġuugaatigut.
\v 26 Aasii qiñiqtusi tusaarusiḷu taamna Paul suliqitilaaŋanik. Ilaa uqaq­tuq god-iŋŋuat iñuich savaaŋich god-tauŋiññivḷugich, aasii maliksuk­tiłługich iñuich iñugiaktuat uvani Ephesus-mi, iluqakavsaŋiññiḷu nunaaqqiŋisa Asia-m.
\v 27 Aasiuvva anayanaqtuq savaaqput, una kisimi suksraaqtauniaŋit­chuq, aglaallu aŋaayyuvikpaŋa kamanaqtuam aġnam god-iŋŋuam Artemis-gum suuŋaiġñiaġmiuq, aasii kamanautaa suksraunġiqsauluni iñupayaat aŋaayyuvigisuukkaŋat Asia-mi iluqaaniḷu nunami.
\p
\v 28 Taamna iñusalaich tusaakamirruŋ qinnaliqpaŋarut, suli nipaa­larraqsiŋarut, Kamanaqtuq Artemis god-iŋat Ephesus-miut.
\v 29 Tavra iñuŋi iniqpaum tuavaallapiaġataŋarut. Suli pialaruat tigguġ­luŋagaich Gaius-lu Aristarchus-lu Macedonia-ġmiuk, Paul iglauqati­ŋik, aasii aullautivlugik kasimaviŋmun.
\v 30 Paul ullautiyumaŋagaluaqtuq kasimaruanun, ukpiqtuat pitchaiḷiŋa­gaat.
\v 31 Iḷaŋisaptauq atanaurauruat ilaan avilaitqatiŋi tilisiŋammiut uqaluŋ­mik ilaanun ullautisaatquŋił̣ł̣ugu iñuich kasimmaviannun.
\v 32 Tavrali kasimaruat iluqaġmiŋ tuavaallaŋarut. Iḷaŋich nipaalaŋarut inmikkun, iḷaŋiḷḷi allamik, qanuq kasimaruat alapinŋarut, suli iñugiag­niqsrat naluŋarut summan katitilaamiŋnik.
\v 33 Tavra iñuk atiqaqtuaq Alexander-mik Jew-guruat saavititaŋat sivu­ġaannun kasimaruat urriqaŋaruq argaŋmiñik nipaiquvlugich, aasii uqaġnirraqsivḷuni iñuŋnun iliŋich patchisauŋiññivḷutiŋ.
\v 34 Tavra iḷisaġikamirruŋ Jew-gutilaaŋa, atausiŋŋuqługu nipiriŋ nipaa­laŋarut malġuŋni ikarraaŋni, Kamanaqtuq Artemis god-iŋat Ephesus-miut.
\p
\v 35 Kiisaimmaa iniqpaŋmi aglaktim nipaiqsinnamigich iñusalaich uqallaŋaruq, Iñuŋi Ephesus, iñupayaat iḷisimarut iniqpaŋat Ephesus-miut qaunaksriruagutilaaŋanik aŋaayyuvikpaŋanik kamanaqtuam Artemis, taavrumalu iñuuraqpaum kataŋaruam siḷamiñ.
\v 36 Iḷisimalusiasii tamatkua kialiqaa piiḷaaġiyumiñaiñmagich nipaala­ruksrauŋitkaluaqtusi, suli piaqłuktaŋaiġḷusi.
\v 37 Qaġġisiŋagisi ukuak iññuk uvuŋa tigligaiŋaitkaluaqtillugik aŋaay­yuvikpavsiññik, naagga uqamaqłuktautiqaŋaitkaluaqtillugik god-ipti­gun.
\v 38 Tavra Demetrius-lu savaktiniḷu pasikkutiksraqaġumiŋ iññukkun, uqaqsitaaġviich aŋmarut uqaqsitaaġvikaallu uvlut, isivġiqsillu ittut, tavrani uqautikkutiyumiñaqtut avanmun.
\v 39 Suli allanik iłuaqsrugaksranik piqavsaaġuvsi, iłuaqsruqtauyumiñaq­tut pitquratigun kasimakpata.
\v 40 Qanuq anayasaaqtugut uqautikkusiaksramik tuavaalanikun uvlu­pak, patchisiksraiñŋapta nalauttualiḷuta uumuuna tuavaalanikun.
\v 41 Tavraasii taamna uqallausiġianikamiuŋ, aġiupkaŋagai kasimaruat.
\c 20
\s1 Macedonia-mun Greece-mullu
\p
\v 1 Tuavaalaŋaiġmata, Paul katitquŋagai ukpiqtuat aasii qapiŋai­saaqqaaqługich, qimaŋagai Macedonia-muksaqłuni.
\v 2 Iglauganikami tamatkunuuna nunaaqqisigun, qapiŋaisaaqługich ukpiqtuat, tikiñŋaruq Greece-mun.
\v 3 Tavraniinŋaruq tatqiñi piŋasuni, aasii iḷitchuġikami Jew-guruat sivunniuġniġmata inmigun piyumigivluni, itqanaiyaŋaruq aullaġukłuni Syria-mun. Tavra sivunniŋaruq utiqsaġukłuni Macedonia-kun.
\v 4 Sopater iġñiŋa Pyrrhus Berea-mium aullaqasiŋagaa, aasiiḷi Thessalonica-ġmiuniñ Aristarchus-guvlu Secundus-lu Gaius-lu Derbe-mium, Timothy-vlu Tychicus-lu Trophimus-lu nunaaqqiŋiñiñ Asia-m tuvaa­qasiŋagaat.
\v 5 Taapkua iñuich ayuŋarut sivuptiŋni, aasii utaqqivḷuta Troas-mi.
\v 6 Uvagulli tiŋinnaaŋarugut Philippi-miñ Niqinaqianiŋmata Puvlaksi­ŋaitchuamik Punniġmik, aasii tallimat uvlut pianiŋmata kasuŋagivut Troas-mi. Tavrani tallimat malġuŋni uvliŋarugut.
\s1 Paul Ullaguiqsaaġai Ukpiqtuat Troas-mi
\p
\v 7 Tavra Savaitchuani katinŋarugut atautchimun nullautchiġviḷiqi­niaqłuta. Paul uqautiŋagai iñuich unnuaq qitiqqaġataqtillugu aullaġ­niaqłuni uvlaakukpan.
\v 8 Qulliich iñugiaŋarut qiḷaguami kasimavivsiŋñi.
\v 9 Aasii nukatpiaq atiqaqtuaq Eutychus aquppiŋaruq igalaurami. Paul uqaŋaiḷḷaiqsillugu Eutychus uiñġaliqsaiññaŋaruq, kiisaimmaa siquvuq, aasii katakłuni piŋayuaŋniñ qiḷaguak nunamun. Tigummarruŋ tuquŋa­niqsuq.
\v 10 Tavra Paul atqaŋaruq aasii pułłuni qulaŋiqł̣ugu, iqinnamiuŋ uqalla­ŋaruq Uŋiariñasi. Iñuuruq suli.
\v 11 Tavra Paul mayuanikami, niġianikamirruŋ nullautchiġvik, uqautiv­saaŋagai uvluġataqtillugu, aasii aullaqłuni.
\v 12 Aasii iñuich aggisiŋagaat nutaġaaluk iñuuvlugu, suli quviasaaqtauq­paŋarut.
\s1 Troas-miñ Miletus-muktugut
\p
\v 13 Aasii ayuvluta umiaqpaŋmun tiŋilġaqsiqsaŋarugut Assos-mun, sivuniqaqłuta ikisukługu Paul tavrani. Tainna sivunniuŋamman ilaa nunakuaġumavluni.
\v 14 Tavra kasuġmatigut Assos-mi, ikuŋagikput umiaqpaŋmun aasii Mit­ylene-mukłuta.
\v 15 Tavraŋŋa tiŋinnaaŋarugut uvlaakumman akiŋiqł̣ugu Chios. Aasii uvlutqiŋman tikił̣ł̣uta Samos-mun, aasii uvlaakutqiŋman tikił̣ł̣uta Miletus-mun.
\v 16 Tavra Paul sivunniŋaruq qaaŋiqsaaġukługu Ephesus, iñaviqqutchi­ġuŋił̣ł̣uni nunaaqqiŋisiguaġumi Asia-m. Ilaa tikiññasuaġuŋaruq Jerusalem-mun piñaġumiñaqpan Pentecost-liqikpata itchukłuni.
\s1 Paul Uqautisuiqsaaġai Umialiŋnauruat Ephesus-mi
\p
\v 17 Paul aullaqtitchiŋaruq uqaluŋmik Miletus-miinŋaġmi Ephesus-mun apiġivlugich umialiŋnaŋich aŋaayyuliqiruat paaquvluni.
\v 18 Aasii tikiñmanni uqallautiŋagai, Iḷisimarusi qanuq iñuuŋatilaamnik akunnavsiññi sivulliġmiñ-qaŋa uvlumiñ tikiññama nunaaqqiŋiñun Asia-m.
\v 19 Savautiŋagiga Ataniq kamasaaŋaiqł̣uŋa qulviuqłuŋalu siġḷiġniuġutit pisigivlugich tikitqataqtuat uvamnun sivunniuġutiŋich piyumigivluŋa Jew-guruat.
\v 20 Iḷisimarusi aŋŋikkutiŋaitkivsi supayaamik ikayuutauyumiñaqtua­mik ilivsiññun alġaqsruikama iḷisautivlusiḷu kasimakavsi, igluvsiññiḷu.
\v 21 Jew-guruallu Jew-guŋitchuallu ativlugich kiliktuŋagitka isumalitqi­quvlugich piḷuunmiŋniñ God-mun, suli ukpiquvlugich Ataniptiŋnun Jesus-mun.
\v 22 Aasii paŋmapak Ilitqusiġiksuam piyummiqł̣uŋa aullaaqsiruŋa Jerusalem-mun, nalugaluaŋŋaan suna piruksraq uvamnun taamani.
\v 23 Aglaan iḷisimatualuktuŋa Ilitqusiġiksuam iḷitchuġipkaŋagaaŋa iniq­papayaani tigutaaqtauniaġnivḷuŋa nagliksaaqtitauniaġnivḷuŋalu.
\v 24 Aasii tamatkua sivuuġagiŋitkitka. Sugiŋitkigalu tuqutkaluaqpanŋa. Naatchisuktuŋa tiliraunimnik alġaqsruiñimniglu Atanġum Jesus pirak­sriŋammaŋa quliaqtuaġutitquvlugich iñuich tusaayugaaġiksuanik, God-mun annautiyumiñaġnivḷugich nagliktuutiqpaŋmigun.\x + \xo 20.24 \xt 2 Ti 4.7.\x*
\p
\v 25 Aasii kukiḷuŋaruŋa akunnavsiññi alġaqsruutigivlugu God-im atanniqsimmataa iñuŋnun. Paŋmapak uvva iḷisimaruŋa iluqasi tautut­qigñiaŋitkivsiŋa.
\v 26 Tavraasii uqallautipiaġivsi uvlupak patchisauyumiñaiññiḷuŋa nal­liqsi annaurrauyumiñaiññiqpan.
\v 27 Qanuq aŋŋikkutiŋaitkivsi sumik uqautigiraksramnik iluqaanik God-im iḷisimatqukkaŋanik ilivsiññun.
\v 28 Qaunagisitchi ilivsiññun iluqaisalu ukpiqtuat, Ilitqusiġiksuam qau­nagitquŋakkaŋi ilivsiññun. Qaunagisigik aŋaayyuliqiruat God-mun, ilaan pigiliutiŋakkaŋi tuqqutaagun ilaan iġñiġmi.
\v 29 Iḷisimaruŋa aullaanikkuma, iḷisaurriruat iḷumun inŋitchuanik iqsi­ñaqtuatun amaqqutun akunnaaġutiniaqtut ilivsiññun, aasii ukpiġu­taiqsinniaġniaġaich ukpiqtuat.
\v 30 Suli ilivsi nanmiñiq akunnavsiññiñ satqummiġñiaqtut iñuich uqaur­riruat saglunik ukpiqtuaguruanun maliksuktitchiñiaqłutiŋ inmiŋnun.
\v 31 Taamna pisigilugu nipuŋaitchitchi, itqaumalusi ukiuni piŋasuni nut­qaŋaitchuŋa unnuakkaluami naagga uvlumi kiliktuqługu iñupayaaq tamatkunuuna qulviuġaluaŋŋaġma.
\p
\v 32 Aasii paŋmapak aŋaayyutigivsi God-mun qaunagitquvlusi, suli aŋaayyutivlusi nagliktuutikun uqaluŋiñun suaŋasiḷaaquvlugu ukpiġu­tiksi iḷaŋiutiyumiñaqsiḷusi quviasaaġusianik ilaan aitchuutigisuukkaŋi­ñik ilaaguaqtamiñun.
\v 33 Kaviuġiŋaitkiga kialiqaa mania qatiqtuaq naagga kaviqsuaq, naagga annuġaaŋi.
\v 34 Ilivsi iḷisimarusi ukuniŋa argamnik savautiqaġuuruŋa piqallasivḷuta iḷatkalu pigiraksraġikkaptiŋnik.
\v 35 Tamatkunani iluqaiññi iḷisautiŋagivsi tainna iñuk savagluni ikayui­ruksrautilaaŋanik piḷguitchuanik, itqaumalugich uqaluŋi Atanġum Jesus uqallaŋamman, Quvianałhaaqtuq aitchuiruni aitchuusiaqaġniġ­miñ.
\p
\v 36 Tavra Paul tamatkuniŋa uqaanikami, sitquqatigiŋagai iluqaisa umialiŋnat, aasii aŋaayyuvlutiŋ.
\v 37 Tavra iluqaġmiŋ qiaqpaŋarut, suli iqimmaaqługu Paul kunikł̣ugulu kutpaiŋagaat,
\v 38 isumaaġutigiłhaaqługich uqaluich uqallausiġiŋakkaŋi taututqigñia­ŋiññivḷuni. Tavra umiaqpaŋmuqatigiŋagaat.
\c 21
\s1 Paul Jerusalem-muktuq
\p
\v 1 Tavra avinnapta iliŋiññiñ tiŋilġaqsiqł̣uta sivunmun ikaaŋarugut Cos-mun, aasii uvlutqiŋman tikił̣ł̣uta Rhodes-mun, aasii taa­vaŋŋa aullalgiññapta tikił̣ł̣uta Patara-mun.
\v 2 Taavrumani inimi iḷitchuġiŋarugut umiaqpaŋmik ikaaġniaqtuamik Phoenicia-mun. Tavraasii ikiŋarugut aullaqsaqłuta.
\v 3 Qiñiġnaqsikaptigu qikiqtaq Cyprus, uŋalaŋata tuŋaagun igliŋarugut Syria-mun. Tulaŋarugut Tyre-mi, umiaqpak niuriñiaqłuni usiamiñik.
\v 4 Aasii paqiłługich iḷaŋich ukpiqtuat tavraniittuat, nayuŋagivut talli­mat malġuŋni uvluni. Ilitqusiġiksuam uqallaguliqsinŋagai ukpiqtuat Paul Jerusalem-muquŋił̣ł̣ugu.
\v 5 Tavra uvliuġniksravut tavrani naanmata, aullaŋarugut iglausaqłuta. Iluqaġmiŋ ukpiqtuat piqatigivlugich nuliatiglu miqłiqtutiglu, qaniŋa­gaatigut siḷataanun iniqpaum. Tavrani sitquqłuta taġium siñaanun aŋaayyuŋarugut suli kutpaiġutisuiqsaaqłuta avanmun.
\v 6 Tavrali uvagut ikiŋarugut umiaqpaŋmun, aasiiḷi iliŋich aisaqłutiŋ.
\v 7 Aullaqapta tiŋinnaaqłuta Tyre-miñ, tikiñŋarugut Ptolemais-mun. Tavrani paġlaŋagivut aniqatit nayuqługich uvlivḷuta atautchimik.
\v 8 Uvlaakumman aullaŋarugut aasii tikił̣ł̣uta Caesarea-mun. Tavrani isi­ŋarugut igluanun Philip isumalitqiksitchiñiaqtim, aasii tukkuġivlugu. Ilaa iḷagiŋagaat tallimat malġuk aŋutit tiikaksraqtaaguŋaruat Jerusalem-mi.\x + \xo 21.8 \xt Ac 6.5; 8.5.\x*
\v 9 Aasii Philip sisamanik paniqaġniqsuaq uiñiŋaitchuanik, uqaqtaurua­nik God-mun.
\v 10 Uvliuqtilluta uqaqtauruaq God-mun atiqaqtuaq Agabus-mik tikiñ­ŋaruq Judea-miñ.\x + \xo 21.10 \xt Ac 11.28.\x*
\v 11 Ullakamisigut ilaan tiguŋagaa Paul tavsia aasii qiḷiqsruqługich ilaan isigaŋni argaŋniḷu, uqaqłuni, Inna uqaqtuq Ilitqusiġiksuaq, Tainnatun Jew-guruat Jerusalem-mi qiḷiqsruiñiaġaat iñuk tavsiqaqtuaq mattu­miŋa aasii aitchuutigilugu Jew-guŋitchuanun.
\v 12 Taamna tusaakaptigu, uvagullu iñuiḷḷu araŋagaluaġikput Paul Jerusalem-muquŋił̣ł̣ugu.
\v 13 Paul kiuŋagaatigut, Suvisiuvva qiavisi isumaalluksaaqpisiŋa? Qanuq uvva itqanaitchuŋa tigutaaqtauyumiñaqłuŋa Jerusalem-mi tuqutaullatuaġumalu pisigilugu Ataniq Jesus.
\v 14 Tavra payariyumiñaiññiqaptigu Paul, aġiuŋarugut aasii uqallakłuta, Pisuutaa Atanġum nalaulli.
\v 15 Taapkua uvlut aquatigun itqanaiyarraqsiŋarugut aasii Jerusalem-muksaqłuta.
\v 16 Tavra iḷaŋisa ukpiqtuat qaiŋaruat Caesarea-miñ maliŋagaatigut, aasii aggisivluta tukkuksraptiŋnun igluanun Mnason Cyprus-mium, ukpiqtuaġuŋaruaq sivulliqsigun ukpiqtuatigun.
\s1 Paul-gum Tautugiaġaa James
\p
\v 17 Tikiññapta Jerusalem-mun, aniqatit paġlapiaġataŋagaatigut.
\v 18 Uvlaakumman Paul piqasiŋagaatigut tautugiaqługu James, aasii umialiŋnat iluqaġmiŋ tavraniinŋarut.
\v 19 Paul paġlaqqaaqługich quliaqtuaġutiŋagai iluqapayauraŋiññik savaamigun God-im piŋaraŋiñik akunġanni Jew-guŋitchuat.
\v 20 Naalaktuaganikamirruŋ Paul, iluqaġmiŋ God nanġaŋagaat. Aasii Paul uqallautiŋagaat, Aniqaan, iḷisimarutin iñugiapiaġataqtut Jew-guruat ukpiliŋaruat, iliŋisa siġmaaġutigigaich pitqurat.
\v 21 Aasii iliŋich kiliktuusiaqaŋarut ilipkun iḷisaurriñivḷutin iluqaiññik Jew-guruanik akunġanni iñuuruanik Jew-guŋitchuat nunaŋiññi suk­sraaquvlugich pitqurat qaisauruat Moses-kun, uqautinivḷugich nalu­naiñŋutchiquŋił̣ł̣ugich miqłiqtuŋich timiŋisigun, kamagiŋaiġḷugiḷḷu Jew-guruat piḷġusiŋich.
\v 22 Nalupqinaitchuamik tusaaniaqtut qaisiḷaaġnik. Aasii qanuġniaq­pisa?
\v 23 Piiñ uqaluptigun iliŋnun. Sisamat imma maani aŋutit unniqsuqłii­ŋaruat God-mun.\x + \xo 21.23-24 \xt Nu 6.13-21.\x*
\v 24 Piqasiuttuiñ taipkunuŋa aŋutinun, salummaqsaġlutin Jew-guruat piḷġusiatiktun pitquramikkun aasii akiḷiutilugich, niaqqutiŋ saliyumi­ñaqsiyumagaich. Tainnaġuvsi, iluqaġmiŋ iñuich iḷitchuġiniaqtut taŋiġi­silaaŋanik kiliktuusiaqtiŋ ilipkun, aglaan ilivitchauq iñuuniñiaġaatin kamagivlugich pitqurat qaisauruat Moses-kun.
\v 25 Aglaan apiġiŋitkivut Jew-guŋitchuat ukpiqtuaġuŋaruat kamagit­quvlugich Jew-guruat piḷġusiŋich. Qanuq tuyuaniŋagivut niġitquŋił̣ł̣u­gich niqinik ilaaguaqtauruanik iñuuraqpaŋnun, auktuquŋił̣ł̣ugiḷḷu, niġitquŋił̣ł̣ugiḷḷu nigrutinik auŋich maqinŋaitchuanik, allatuquŋił̣ł̣u­giḷḷu.\x + \xo 21.25 \xt Ac 15.29.\x*
\v 26 Tavra Paul piŋagai taipkua aŋutit, aasii uvlaakumman salummak­saqłuni pitquratigun piqatigivlugich. Aasii ilaa isiŋaruq aŋaayyuvik­paŋmun uqallautiyaqtuqługu aŋaayyuliqsiqpak qakuguaglaan salum­maqsaġniqtiŋ naanniaqtilaaŋanik, aasii naatpan, atausiullaalutiŋ ilu­qatiŋ aitchuisaġlutiŋ ikipkautinik.
\p
\v 27 Tallimat malġuk uvlut naatkaqsimmiullu, iḷaŋich Jews qaiŋaruat nunaaqqiŋiñiñ Asia-m, tautuŋagaat Paul aŋaayyuvikpaum iḷuani. Tavra ilaisa tuavaallaktinŋagaich iñusalaich, aasii tigguġlukługu Paul,
\v 28 nipaalavlutiŋ, Israel-guruasii, ikayuġitchi. Uvva una iñuk iḷisaurri­ruaq iñuŋnik sumiḷiqaa paaqłakługich Israel-guruat, pitqurallu qaisau­ruat Moses-kun unalu aŋaayyuvikpak. Aasiuvva paŋmapak qaġġirrim­miuq iḷaŋiññik Jew-guŋitchuat itqutivlugich aŋaayyuvikpaŋmun, aasii salumaiḷivḷugu una ini ilaaguaqtauŋaruaq God-mun.
\v 29 Taamna uqallausiġiŋagaat tautuŋavlugu Trophimus Ephesus-miu piqatigimmagu Paul-gum iniqpaŋmi, iḷimasukłutiŋ Paul-mun itqutiŋa­nasugalugu aŋaayyuvikpaum iḷuanun.\x + \xo 21.29 \xt Ac 20.4.\x*
\v 30 Tavra iluqaġmiŋ iniqpaum iñuŋi tuavaallaŋarut, aasii iñuich aqpał­łutiŋ atautchikun tigguġluŋagaat Paul aasii kaliksraqługu annisiŋagaat aŋaayyuvikpaŋmiñ. Tavrauvvaa aŋaayyuvikpaum upkuaŋi umiktuŋa­gaich.
\v 31 Tavra tuavaalaruat tuqunniaqsaaqsimmigaallu Paul, iḷitchuġipkaŋa­gaat atanauraŋat Rome-miut aŋuyaktiŋisa, iluqaġmiŋ Jerusalem iñuŋi tuavaallaŋnivḷugich.
\v 32 Tavrauvvaa ilaan aullautiŋagai aŋuyaktit atanauraŋiḷḷu aasii upak tuqługich iñusalaich. Tavra pialaruat iñuich, tautukamirruŋ atanaura­ŋat aŋuyaktit aŋuyaktiŋiḷu, Paul anaumiŋaiŋagaat.
\v 33 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata ullakługu Paul, tigutaaŋagaa pirak­sriivḷuni qiḷiqsruitquvlugu malġuiñik kalimñanik. Tavra ilaan apiġiŋa­gai iñusalaich, Kiñauvvauna iñuk? Suniglu piŋava?
\v 34 Iñuich iḷaŋich kasimaruaniñ saqłaŋarut qanuġliqaa. Tuavaalavaił̣ł̣u­tiŋ atanauraŋat aŋuyaktit iḷitchuġillaiġutiŋaruq suna pipiaqtilaaŋanik. Tavraasii piraksriŋagai iñuŋni, tigulugu Paul aŋuyaktit igluannuutit­quvlugu.
\v 35 Tikiññamiŋ igluqpaum tutipqiŋiñun, aŋuyaktit kivikataŋagaat-un­nii Paul iñuich piaqłuktaliqpaił̣ł̣utiŋ.
\v 36 Qanuq piaqłuktaliqsuat iñuich maliqataqługu saqłaŋarut, Tuqu­tauli.
\s1 Paul Patchisaiññiaqtuq Inmiñi
\p
\v 37 Tavra Paul itqutisaġmanni aŋuyaktit igluŋiññun, uqallautiŋagaa aŋuyaktit atanauraŋat, Uqallautillakkumiñaqpigiñ. Ilaan apiġiŋagaa, Uqayuvich Greek-tun?
\v 38 Egypt-miuguŋitpich taimña qaŋaqqammiuraq piallaktitchiruaq akiḷḷiḷiqsuunmik, aullativlugich nunagluktuamun 4,000 iññuqłuich sat­kuliraqługich?
\v 39 Tavra Paul kiuŋagaa, Uvaŋa Jew-guruŋa aniŋaruŋa Tarsus-mi Cilicia-miittuami, iḷauvluŋa nuimaruamun iniqpaŋmun. Uqallakkumiñaq­pik iñuŋnun?
\v 40 Aŋuyaktit atanauraŋata uqallakkumiñaqsiŋagaa. Tavra Paul makinŋaruq tunmiqqanun, aasii urriqavluni argaŋmiñik iñuŋnun. Iñuich nipaiġmata Paul uqallautiŋagai Hebrew-tun.
\c 22
\p
\v 1 Aniqatiit aapauruallu, naalaġnisiŋa patchisaiññiaġnipkun sivuqqavsiññi.
\v 2 Tavra tusaakamirruŋ uqallautimmatiŋ Hebrew-tun uqaqłuni, nipaimmaġiksaaŋarut. Aasii Paul uqallaŋaruq.
\v 3 Uvaŋa Jew-guruŋa, aniŋaruŋa Tarsus-mi Cilicia-miittuami, aglaan iñuguqłuŋa uvani Jerusalem-mi, iḷisaurriqaqłuŋa Gamaliel-mik. Iḷi­saurrusiaqaqłuŋa tuvraipiaġatallaŋnikun pitquraŋiññik maŋŋuupta, suli kipiġniupiaġataqłuŋaptauq ilivsisun iviġagukługu God.\x + \xo 22.3 \xt Ac 5.34-39.\x*
\v 4 Sivuani nagliksaaqtitchuuŋagitka iñuich tuqunniallavlugich ukpiq­tuat Jesus-mun, tigutaaqługich aŋutillu aġnallu tigutaaġviŋmun.\x + \xo 22.4-5 \xt Ac 8.3; 26.9-11.\x*
\v 5 Aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat iluqaġmiglu uqaqsitaaqtitchirit argua­naiġumiñaġaat iḷumun uqaqtilaaġa. Iliŋiññiñ aitchuusiaqaŋaruŋa tuyuutinik aniqatinun Jew-guruanun Damascus-miittuanun. Aasii iglauŋaruŋa tigutaaġiaqługich Jesus-mun ukpiqtuat, qiḷiqsruiḷugich Jerusalem-muutisukługich tatavsaqtautqulugich.
\s1 Paul Quliaqtuaġigaa Isumalitqigñini
\r (Acts 9.1-19; 26.12-18)
\p
\v 6 Iglaullaġma qallimmiuŋalu Damascus-mun, uvluq qitiqqaqpalliġ­miuġlu qaumaniqpak qiḷaŋmiñ tavraŋŋatchiaq qaummaġiksinŋaruq avatimnun.
\v 7 Tavra ulġuŋaruŋa nunamun aasii tusaavluŋa nipimik uqallaktuamik uvamnun, Saul, Saul, summan nagliksaaqtitpiŋa?
\v 8 Aasii kiuŋagiga, Kiuvich ququularuatiin uvamnik? Ilaalli kiuŋa­gaaŋa, Jesus-guruŋa Nazareth-miu nagliksaaqtitaġma.
\v 9 Tamatkuali tuvaaqatigikkaġma tautuŋagaluaġaat qaummaq aglaan tusaaŋaitkaat nipaa uqaqtuam uvamnun.
\v 10 Tavra apiġiŋagiga, Suniaqpik uvaŋa Ataniiq? Tavra Atanġum uqal­lautiŋagaaŋa, Makillutin, Damascus-mugiñ. Taamani uqallautiniaġaa­tin supayaanik God-im piraksriutiŋiñik iliŋnun.
\v 11 Tavra tautuksiḷḷaiġñiqama qaummaġikpaił̣ł̣uni taimña qaumaniq, tasirriutiŋagaanŋa iglauqatiŋma aullativluŋa Damascus-mun.
\p
\v 12 Tavraniinŋaruq iñuk atiqaqtuaq Ananias, god-tiliqiruaq kama­givlugich pitquravut isumakkusiaqaġluataqłuniḷu iluqaiññiñ Jew-guruaniñ iñuuruaniñ Damascus-mi.
\v 13 Ullautiŋaruq uvamnun, aasii makiłłuni saniqqamnun uqallautiŋa­gaaŋa, Aniqaan Saul, tautullasiiñ. Tavra tavrauvvaa tautullasiŋaruŋa aasii qiviaqługu.
\v 14 Tavra ilaan uqallautiŋagaaŋa, God-iŋata maŋŋuupta piksraqtaaġi­ŋagaatin iḷitchuġitquvlutin pisuunmiñik, tautuquvlugu piḷuutaitchuaq Kivgani, suli tusaatquvlugu ilaan nipaa.
\v 15 Aasii taamna tautuŋakkan tusaaŋakkallu uqautimmatin, quliaqtua­ġiniaġiñ iñupayaanun.
\v 16 Aasiuvva paŋmapak summan utaqqivich? Makillutin paptaiqsau­giñ, aasii piḷuutitin piiqsillugich, aŋaayyutikun ikayuqtaiḷiqilutin ilaa­nun.
\s1 Paul Alġaqsruitqurauruq Jew-guŋitchuanun
\p
\v 17 Utianikama Jerusalem-mun aŋaayyuniallaġma aŋaayyuvik­paŋmi, qiñiqtuuraaŋaruŋa,
\v 18 aasii tautukługu Ataniq uqallaktuaq uvamnun, Qilamiqsruġlutin aullaġasuaġiñ Jerusalem-miñ, qanuq iñuich uvani ukpiġiniaŋitkaat quliaqtuan uvapkun.
\v 19 Aasii kiuŋagiga, Ataniiq, iliŋich iḷisimalluataqtut aŋaayyuvipayaani tigutaaqsisuutilaamnik anaumikł̣ugiḷḷu tamatkua ukpiqtuat iliŋnun.
\v 20 Suli Stephen alġaqsruirin tuqutaumman makitaŋammiuŋa tavrani, iviġaumagivlugu tuqutauniŋa, qaunagivlugiḷḷu annuġaaŋich taapkua iñuaqtuat ilaanik.\x + \xo 22.20 \xt Ac 7.58.\x*
\v 21 Tavra Atanġum uqallautiŋagaaŋa, Aullaġiñ, qanuq tiliñiaġikpiñ uŋasiksuamun Jew-guŋitchuanun.
\p
\v 22 Taavrumuŋaaglaan uqallautaanun, iñusalaich Paul naalaġniŋa­gaat. Tavraasii niparraqsiŋarut nipatutilaamiktun, uqaqłutiŋ, Tuqul­liuna innasiq iñuk. Qanuq iñuuruksrauŋitchuq.
\v 23 Tavra nipaalapkaqługich annuġaamiŋniglu takuyaġaqtillugich miḷ­ḷuutigivlugulu nunam avyua siḷamun,
\v 24 Rome-miut aŋuyaktiŋisa atanauraŋata piraksriŋagai iñuŋni itqutit­quvlugu Paul aŋuyaktit igluŋiññun, suli uqallautivlugich ipiġaqtuġlugu iḷitchuġisaquvlugich sumik Jew-guruat saqłautiqaqtilaaŋannik ilaagun.
\v 25 Tavra qiḷiqsruiganiŋmanni akłunaanik ipiġaqtuġukługu, Paul-gum uqallautiŋagaa aŋuyaktit atanauraŋat makitaruaq tavrani, Pitqurani nalaunŋava ipiġaqtuġuvsiuŋ iñuk Rome-miunun iḷauruaq, isivġiqsau­ŋaiñŋaan?
\v 26 Aŋuyaktit atanauraŋata taamna tusaakamiuŋ, ullautiŋaruq qauk­łiannun aŋuyaktit aasii uqallautivlugu, Susaġumaagaqsivich? Taamna iñuk Rome-miunun iḷauruq.
\v 27 Qaukłiata ullakługu Paul apiġiŋagaa, Uqallautiŋŋa, Rome-miunun iḷauvich? Paul kiuŋagaa, Aaŋ.
\v 28 Aŋuyaktit qaukłiat uqallaŋaruq, Tauqsiŋagiga taamna iḷaliutinik manisalaŋnik. Paul uqallaŋaruq, Aglaan uvaŋa aniŋaruŋa nutim iḷauv­luŋa.
\v 29 Tavra tamatkua apiqsruqtuiyumaruat Paul-mik niguutiŋarut ilaaniñ tavrauvvaa, taamnalu aŋuyaktit qaukłiat iqsitchaŋammiuq iḷitchuġiv­luni Paul Rome-miunun iḷautilaaŋanik ilaallu qiḷiqsruiñiqamiuŋ.
\s1 Paul Qaġġisigaat Uqaqsitaaqtitchiriñun
\p
\v 30 Tavra uvlaakumman aŋuyaktit qaukłiat kipiġniuqłuni iḷisima­sukługu nalupqinaiġḷugu sumik Jew-guruanun pasisilaaŋanik Paul. Qiḷiġutaiŋagaa Paul, aasii piraksriqł̣ugich aŋaayyuliqsiqpaich iluqai­salu uqaqsitaaqtitchirit katitquvlugich. Tavra ilaan qaġġisiŋagaa Paul ilaiññun aasii inillakługu sivuġaannun.
\c 23
\p
\v 1 Tavra takunnaqługich uqaqsitaaqtitchirit Paul uqallaŋaruq, Aniqatiit, uvlupaŋmun-aglaan isumamni piitchuŋa naġġut­chaunmik iluqaagun iñuuniaġnipkun sivuġaani God-im.
\v 2 Tavra aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiata Ananias-gum piraksriŋagai tamatkua makitaruat saniġaani patiquvlugu Paul qanġagun.
\v 3 Tavra Paul-gum uqallautiŋagaa, Isivġiqsauŋŋuaqtuatiin, God-im nalupqinaitchuq tatavsaġniaġaatin. Aquppirutin isivġiġukłuŋa pitqura­tigun, aasiiñ ilivich kipuqłakługich pitqurat piraksriirutin patiquvluŋa.\x + \xo 23.3 \xt Mt 23.27.\x*
\v 4 Tamatkua makitaruat saniġaani uqallaŋarut Paul-mun, Uqamaqłuu­tigiñ aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat, God-im kivgaŋa.
\v 5 Tavra Paul kiuŋagai, Aniqatiit, naluruŋa aŋaayyuliqsiqpaŋnun qauk­łiġitilaaŋanik. Qanuq aglausimaruq Bible-ni inna, “Uqautiginiaŋitkiñ pigiiḷiḷugu atanauraŋat iñukpich.”\x + \xo 23.5 \xt Ex 22.28.\x*
\p
\v 6 Tavra Paul iḷitchuġikami kasimaruat alġaiŋich Sadducee-guniġ­mata, aasii alġaiŋich Pharisee-guvlutiŋ, uqallaŋaruq nipatusivḷuni uqaqsitaagtitchiriñun, Aniqatiit, uvaŋa Pharisee-guruŋa, iġñiŋa Pharisee-m. Isivġiġaanŋa uvani pisigivlugu niġiugikapkich tuquŋaruat aŋi­ñiaġnivḷugich.\x + \xo 23.6 \xt Ac 26.5; Phil 3.5.\x*
\v 7 Tavra taamna uqallausiġipqauraġmagu, Pharisee-ḷḷu Sadducee-ḷḷu qanaarraqsiŋarut, aasii kasimaruat atiŋaiŋarut.
\v 8 Qanuq Sadducees uqaġuurut iñuich aŋiñiaŋiññivḷugich tuqqunmiñ, isaġulgiññivḷugulu ilitqusiiññivḷugulu, aglaalli Pharisees iluqaisa ukpi­ġivlugich innivḷugich.\x + \xo 23.8 \xt Mt 22.23; Mk 12.18; Lk 20.27.\x*
\v 9 Tavra kasimaruat nipatusisaiññaŋarut, aasii iḷaŋich iḷisaurrit pitqura­nik iḷauruat Pharisee-ñun makinŋarut, aasii qapiqtaiḷiqpakłutiŋ uqaq­łutiŋ, Iḷitchuġiŋitchugut suuramik-unnii piḷuktuamik uumani iñuŋmi. Iḷaanniḷuunnii ilitqutchim naagga isaġulgum uqautipiaŋagaa.
\v 10 Tavra uqavaaqtuat suammaŋmata, qaukłiat aŋuyaktit anayatchaŋa­ruq Paul siquvrataġinasugalugu iliŋiññun. Tavraasii piraksriŋagai aŋu­yaktini atqaquvlugich kasimaruanun aullautitquvlugu Paul, aasii itqu­tilugu aŋuyaktit igluŋiññun.
\p
\v 11 Taavrumani unnuami Ataniq makinŋaruq saniġaanun Paul aasii uqallautivlugu, Qapiŋanak. Quliaqtuaġimmatuttauq Jerusalem-mi, quliaqtuaġiraksraġiniaġmigiŋma Rome-mi.
\s1 Sivunniuġun Tuqutchukługu Paul
\p
\v 12 Uvlaaġmagu Jew-guruat kasimavlutiŋ sivunniuŋarut unniqsuq­łiipiaġataqłutiŋ niġiyumiñaiññivḷutiŋ imiġuraġumiñaiññivḷutiglu tuqut­qaaŋaunnagu Paul.
\v 13 Sippaqaŋaruq malġukipiaq iñuich sivunniuqatigiiksuat taavrumiŋa.
\v 14 Tavra iliŋich ullautiŋarut aŋaayyuliqsiqpaŋnun umialiŋnanullu, aasii uqallakłutiŋ, Pisaġisapiaġataqługu unniqsuqłiipiaġataŋarugut uvaptiŋnik niġiyumiñaiqł̣uta suuramik-unnii tuqunŋaunnagu Paul.
\v 15 Ilivsiasii piqasiġḷusi uqaqsitaaqtitchiriñik, kilikkumagiksi Rome-miut aŋuyaktiŋisa qaukłiat qaġġisitqulugu Paul ilivsiññun, sivunnim­maġiksaaġugniḷugu pimaqłuutaa. Uvagut itqanaiññiaqtugut tuqut­chuglugu tavruŋa tikiñŋaiñŋaan.
\p
\v 16 Tavra Paul-gum uyuġua tusaaŋaruq sivunniuġutaannik, aasii isiqłuni aŋuyaktit igluannun kiliŋagaa Paul.
\v 17 Tavra Paul ququaŋagaa iḷaŋat aŋuyaktit atanauraŋisa aasii uqallau­tivlugu, Una nukatpiaq aŋuyaktit qaukłiannuuttuuŋ. Samma uqallau­tiksraqaqtuq ilaanun.
\v 18 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata qaġġisiŋagaa qaukłiannun aŋuyaktit aasii uqallakłuni, Paul-gum tigutaaqtam ququakkaŋanii aasii apiġiv­luŋa qaġġisitquvlugu una nukatpiaq iliŋnun. Samma uqallautiksraqaq­tuq sumik iliŋnun.
\v 19 Aŋuyaktit qaukłiata tasirriutivlugu asivaqtaaġutiŋagaa, aasii apiġiv­lugu iñuił̣aami, Sumik uqallautisuktaġma?
\v 20 Tavra nukatpiam uqallautiŋagaa, Jew-guruat sivunniŋarut apiġi­sukłutin qaġġisitqulugu Paul uqaqsitaaqtitchiriñun uvlaakun, apiq­sruqtuġumaŋŋuaġlugu pasiummaġiksaaġlugu.
\v 21 Aglaan aŋiġnagich, qanuq malġukipiaq iñuich sippalik iriqsimaniaq­tut utaqqiḷugu Paul. Taapkua unniqsuqłiipiaġataŋarut niġiyumiñaiñ­ñivḷutiŋ imiġumiñaiññivḷutiglu tuqutqaaŋaunnagu Paul, aasii paŋma­pak itqanaitchut taamna pisukługu, utaqqirullu sivunniutiksraġnik.
\v 22 Tavra aŋuyaktit qaukłiata anipkaŋagaa nukatpiaq piraksriqł̣ugu, Uqallautinagu kiñapayaaq kiliŋniḷuŋa taavrumiŋa.
\s1 Paul Aullaqtitkaat Felix-mun Kavanauruamun
\p
\v 23 Tavra aŋuyaktit qaukłiata qaitquŋagik malġuk aŋuyaktit ata­nauraŋik, aasii uqallautivlugik, Itqanaiyaġitchik 200-mik aŋuyaktinik aullaqtuksranik Caesarea-mun, piqasiġḷugich 70 tuttuqpaŋni kakaksiq­suanik, 200-niglu panaliraqtuanik, aasii itqanaitchumausi aullaġumi­ñaqsiḷusi 9 o'clock-pan unnuapak.
\v 24 Suli kakaksiġviqaqtitchumagiksi Paul, aasii tikiutilugu sugaluaġ­nagu Felix-mun kavanauruamun.
\v 25 Tavra aŋuyaktit qaukłiat tuyuksriuŋaruq inna ittuanik.
\v 26 Claudias Lysias, Kamanaqtuamun kavanamun Felix-mun, paġlan.
\v 27 Unauvva iñuk Jew-guruat tigguġluŋakkaŋat tuqutchaqługu. Ullaŋa­gitka aŋuyaktiliraqłuŋa aasii annautivlugu, iḷitchuġivlugu Rome-miunun iḷautilaaŋa.
\v 28 Aasii kipiġniuġutigivlugu iḷitchuġisukługu pasikkutaat uqautikku­siaŋa, qaġġisiŋagiga uqaqsitaaġviannun.
\v 29 Iḷitchuġiŋaruŋa sumik piŋaisilaaŋanik tuqqutauyumiñaqtuamik naaggaunnii tigutaaġutauyumiñaqtuamik. Pasiŋagaat apiqqutitigun pitquramiŋniittuatigun.
\v 30 Tavra kiliŋmanŋa Jew-guruanun sivunniuġutinivḷugu piyumigiv­lugu, aullaqtitchuliŋagiga iliŋnun tavrauvvaa. Uqallautiŋagitka pasi­riŋi uqautigitquvlugu Paul sivuġaġni.
\p
\v 31 Tavra aŋuyaktit kamagiŋagaat piraksriusiaqtiŋ. Aullautiŋagaat Paul unnuakun, aasii tikiutivlugu Antipatris-mun.
\v 32 Aasii uvlaakumman pisuaqtuat aŋuyaktit utiŋarut iglumiŋnun, qimakługich kakaksiraqtit tuttuqpaŋnik igliqatigitquvlugich Paul-mun.
\v 33 Taapkua aŋuyaktit Caesarea-muutiŋagaat Paul, aasii qaił̣ł̣ugich tuyuutit Paul-lu kavanamun.
\v 34 Kavanam taiguaganikamigich tuyuutit, Paul apiġiŋagaa kisumun nunamun maŋŋuqaqtilaaŋanik. Iḷitchuġikamiuŋ Cilicia-miñ pisilaaŋa­nik,
\v 35 Paul uqallautiŋagaa, Naalaktuaġniaġikpiñ uqautigiritin tikitpata. Aasii piraksriiŋaruq Paul munaqsriqaquvlugu Herod-gum igluqpa­ŋani.
\c 24
\s1 Paul Pasigaat Jew-guruat
\p
\v 1 Tavra tallimat uvlut pianiŋmata aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat Ananias tikiñŋaruq Caesarea-mun, umialiŋnallu iḷaŋich, pitqu­raliqirilu atiqaqtuaq Tertullus-mik. Iliŋisa uqautigiŋagaat kavanamun pasikkurriŋ Paul-mun.
\v 2 Tavra Tertullus qaitquraukami, uqautigirraqsiŋagaa Paul uqaqłuni, Kamanaqtuatiin Felix, isumatuvlutin aullarriñiqpich sivisuruamik aŋu­yautairrutiqaqtinŋagaatigut, iñugiaktuatigullu iłuaqsruutitigun savau­tiŋagiptigut anniqsuutauruanik nunauniptiŋnun.
\v 3 Taamna quyyatigigikput sumiḷiqaa ataramik, aasii quyanaapiaġata­ġiptigiñ.
\v 4 Piviksran atuqpaitchuŋitkiga aasii apiġipiaġikpiñ, qiñuiḷḷutin naalaġ­niḷḷaquvlutin uqaluksraptiŋnik.
\v 5 Una iñuk iḷitchuġigikput iññuqłuuvlugu, ilaan aullaqisuugai tuavaal­latit Jew-guruani nunami iluqaani, aullarrauvluniḷu Nazarene-guruanun.
\v 6 Ilaan suli Jew-guŋitchuat itqutiniataŋagai aŋaayyuvikpaŋmun, salu­maiḷḷisauyumiñaqtuat. Aasii tigutaaŋagikput, isivġiġuqługu pitqurapti­gun.
\v 7 Aasii qaukłiata aŋuyaktit Lysias-gum upaktuŋagaatigut, aasii piaq­łuktaqłuta aullautiŋagaa uvaptiŋniñ.
\v 8 Aasii Lysias piraksriŋaruq Paul pasiriŋi iliŋnun uqaġiaquvlugich. Qanuqitilaaġlugu iliŋnik iḷitchuġiyumiñaġniaqtutin ilaaniñ supayaati­gun pasikkutiptiŋnik ilaanun.
\v 9 Tavra Jew-guruattauq iḷaŋammigaat pasikkutaat uqaqłutiŋ iḷumun innipiaġataqługich pasikkutiŋich.
\s1 Paul Patchisaiññiruq Sivuġaani Felix-gum
\p
\v 10 Tavrali kavanam urriqavigimmani Paul uqaquvluni, Paul uqalla­ŋaruq, Iḷisimaruŋa atanġuŋarutin ukunuŋa nunauruanun ukiuni iñu­giaktuani. Quviasupiaġataqtuŋa uqautigigupku patchisaisilaaġa sivu­ġaġni.
\v 11 Iḷitchuġiniaqtutin iliŋnik qulit malġuk uvlut sippinŋaitchut aŋaayyu­yaqtuaqama Jerusalem-mi.
\v 12 Jew-guruat iḷitchuġiŋaitkaluaġaanŋa qapiqtaiḷiqatiqaqtilluŋa iñuŋ­mik aŋaayyuvikpaŋmi, naaggaunnii iḷitchuġiŋaitkaanŋa piallaktitchi­ñiaġluŋa iñuŋnik aŋaayyuviŋiññi, naaggaunnii Jerusalem-mi.
\v 13 Naaggaunnii ukpiġnaqsiḷiġumiñaitkaat iliŋnun paŋmapak pasikku­tigikkaqtiŋ uvamnun.
\v 14 Uvvaaglaan una piiḷaaġiyumiñaitkiga iliŋnun. Ukpiġigiga God-iŋat maŋŋuupta, tuvraqługu nutauruakun ukpiġniq iḷumun ittuaġiŋisaŋat ukua iñuich. Ukpiġimmigitka suli iluqaisa aglausimaruat pitqurani qai­sauruani Moses-kun, makpiġaaŋiññiḷu Uqaqtiŋisa God-im.
\v 15 Niġiugimmigiga ukunatuttauq iñuktun God-mun iñupayaat aŋip­kaġniaġnivḷugich tuqqunmiñ, nakuuruallu nakuuŋitchuallu.
\v 16 Tavraasii iñuuniḷuktuŋa pisuqtilaaptun patchisaiññiaqłuŋa God-mun iñuŋnullu.
\p
\v 17 Piitqaaqłuŋa ukiuni iñugiaktuani Jerusalem-miñ, utiŋaruŋa saa­gaqługich maniich aitchuutit uvagut iñuptiŋnun, aitchuiyaqtuqłuŋalu ikipkautinik.\x + \xo 24.17-19 \xt Ac 21.17-28.\x*
\v 18 Taamna savaaġipkaqtillugu, paqinŋagaanŋa aŋaayyuvikpaŋmi, naatchianikłuŋa salummaqtauganikłuŋa pitqurat uqaluatigun. Iñuŋnik iñugiaktuanik piqatiqaŋaitchuŋa pialaŋaitchugullu.
\v 19 Aglaan iḷaŋich Jew-guruat qairuat nunaaqqiŋiñiñ Asia-m tavraniin­ŋarut. Taipkua iliŋich qairuksraugaluaqtut sivuġaġnun aasii sunik pasikkutiksraqaġumiŋ uvapkun uqautilutin.
\v 20 Naaggaunnii ukua iñuich uqaġlich sunik killukuaġutinik iḷitchuġik­kamiŋnik uvapkun makitakama uqaqsitaaġviŋmi.
\v 21 Aglaan uvvauna atausiq pisigivlugu nivliutigiŋagiga nipatusivḷuŋa makitakama sivuġaanni. Isivġiġivsiŋa uvlupak pisigivlugu ukpiġniġa tuquŋaruat aŋipkaġniaġnivḷugich.\x + \xo 24.21 \xt Ac 23.6.\x*
\p
\v 22 Tavra Felix iḷisimmaġikł̣uni ukpiqtuaguruat piḷġusiŋiññik, aġiupkaŋagai kasimaruat uqallakłuni, Lysias qaukłiat aŋuyaktit qaik­pan sivunniġñiaġiga uqavaaġutiksi.
\v 23 Tavra piraksriiŋaruq atanauraŋiññik aŋuyaktit Paul qaunaksriqa­quvlugu aglaan tigutaaqsimavaiñŋaiġḷugu, avilaitqatiŋiññullu ullallaa­yumiñaqsiḷugu ikayuġiaqsaqparruŋ.
\s1 Paul Qaġġisigaat Felix-mun Drusilla-mullu
\p
\v 24 Uvlut qavsich pianiŋmata Felix qaiŋaruq nulianiḷu Drusilla, Jew-guruaq aġnaq. Ilaan qaitquŋagaa Paul aasii naalaaqsivḷugu uqau­tiqaġman qanuġlutiŋ iñuich ukpiliġumiñaqtilaaŋannik Christ Jesus-mun.
\v 25 Tavra Paul uqaaġataviksillugu iñuich nalaunŋaruakun iñuuruksrau­tilaaŋannik, qaaŋiulaaŋairrutikullu iñuuniaġniġmik, tikitchumaaqtua­kullu isivġiġviksrautikun, Felix sivuuġatchaŋaruq aasii uqallakłuni, Piiḷḷagiñ uvaŋŋa. Piviksranikkuma qaitquvsaaġniaġikpiŋ.
\v 26 Tavranivsauq Felix maniḷitquyumaŋagaluaqtuq Paul-mun. Tavra taamna pisigivlugu qaitquraġigaa akulaitchuamik suli uqaluqatigiv­lugu.
\v 27 Tavra ukiuk malġuk naanmaŋnik, Felix kavanauruaq simmausiŋa­gaa Porcius Festus-gum, aasii Felix-gum iviġallagumavlugich Jew-guruat, qimaŋagaa Paul tigutaaqtauvlugu.
\c 25
\s1 Paul Apiqsriruq Isivġiqsausukłuni Rome-miut Umialganni
\p
\v 1 Tavra Festus piŋasunik uvlianikami nunamiñi, aullaŋaruq Caesarea-miñ Jerusalem-mun.
\v 2 Tavrani aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu Jew-guruallu aullarriŋisa uqautigirraqsi­ŋagaich pasikkutitiŋ Paul-kun.
\v 3 Apiġiŋagaat Festus iviġallaglutiŋ Paul Jerusalem-muktitquvlugu, sivunniuŋavlutiŋ tuqutchukługu apqunmi.
\v 4 Festus kiuŋagai, Paul tigutaaqtauniaqtuq-suli Caesarea-mi, ilaalu sivuniqaġnivḷuni taamuŋa utiġnasuaġniaġnivḷuni.
\v 5 Tavraasii uqallautiŋagai, Iñuich aullarrisi Caesarea-muglich malig­luŋa, aasii pasiḷugu Paul taamani sumik pigiitchuanik piŋakpan.
\p
\v 6 Tavra Festus uvliuvsaaŋaruq tallimat piŋasuniḷuunnii naagga qulini uvluni piqatigivlugich, aasii utiqłuni Caesarea-mun. Aasii uvlaa­kumman, isivġiirraqsiŋaruq aasii piraksriivḷuni Paul qaġġisitquvlugu.
\v 7 Tavra Paul qaimman, Jew-guruat Jerusalem-miŋŋaqtuat makitaŋa­rut avataani, pasiñiapiaġataqługu iñugiaktuatigun sutigun ukpiġnaqsi­yumiñaiḷḷaisa pasikkutitiŋ.
\v 8 Paul uqallaŋaruq patchisaiññiaġunmiñi, Suuramikunnii pimaqłuŋait­chuŋa kipuqłaglugich Jew-guruat pitquraŋich aŋaayyuvikpauvlu, naaggaunnii Rome-miut umialgata.
\v 9 Tavra Festus, iviġallakkumavlugich Jew-guruat, apiġiŋagaa Paul, Utiġukpich Jerusalem-mun, aasii taamani qanuqitilaaqtaulutin sivuq­qamni pasikkutiŋisigun iliŋnun?
\v 10 Tavra Paul-gum kiuŋagaa, Makitaruŋa isivġiqsauruksrauvluŋa sivu­ġaani Rome umialgata piriŋisa. Pigiitchuamik sumik piŋaitchuŋa Jew-guruanun, ilivitchauq iḷisimalluataġmiutin.
\v 11 Tavraasii uvaŋa kipuqłaŋagupkich pitqurat sumiglu piŋaguma tuqurrutauyumiñaqtuamik, apiqsriŋitchuŋa naŋaġuglugu. Aglaan taŋiġitpan pasikkutaat uvamnun, kialiqaa aitchuutigiyumiñaitkaaŋa iliŋiññun. Isivġiqsauyyaġuktuŋa Rome-miut umialgannun.
\v 12 Tavra Festus uqaaqatigiqqaaqługich ikayuqtini isivġiikami, kiuŋa­gaa, Rome-miut umialganun isivġiqsauyyaġukavich ilaanun aullaġ­niaqtutin.
\s1 Paul Qaġġisigaat Agrippa-mullu Bernice-mullu
\p
\v 13 Tavra qavsiñik uvlianiŋmata, umialik Agrippa Bernice-lu tikiñ­ŋaruk Caesarea-mun tautugiaqługu Festus.
\v 14 Tavra uvliuġaniŋmaŋnik, Festus quliaqtuaġiŋagaa Paul pasikku­siaŋa umialiŋmun, uqaqłuni, Iñuk amma tigutaaqtauvlugu qimaŋak­kaŋa Felix-gum.
\v 15 Jerusalem-mukama, aŋaayyuliqsiqpaiḷḷu umialiŋnallu Jew-guruani uqautigiŋagaat pasivḷugu tuqutaullasiñiaqługu apiġivluŋa.
\v 16 Aglaalli kiuŋagitka piḷġusiġiŋiññivḷugu Rome-miunun iñuk pasirau­ruaq tatavsaġumiñaġlugu kasuutiŋaiñŋaan tavruŋa pasiriŋiñun, aasii uqaġviksraqaqtitauluni patchisaisilaamiñik taavrumuuna pasikkusia­migun.
\v 17 Tavra iluqaġmiŋ qaimmata uvuŋa, piñatchiaŋaitchuŋa, uvlaakugiñ­ñaġman isivġiirraqsiŋaruŋa, aasii piraksriivḷuŋa Paul itqutitquvlugu.
\v 18 Ilaan akiḷḷiŋi makinnamiŋ pasikkutiksraitkaqsiŋarut sumik pigiit­chuamik ilaagun niġiugusivsun.
\v 19 Aglaan uqavaaqatigiŋaniġaat Paul ukpiġikkaġmikkun iñukullu tuquŋaruakun atiqaqtuakun Jesus-mik, Paul-gum iñuupiaġataġnikka­ŋagun.
\v 20 Sivunniqsausiiñŋaruŋa qanuġluŋa iḷitchuġimmaġiksiyumiñaqti­laamnik tamatkunuuna pasikkutitigun, aasii apiġiŋagaluaġiga Paul Jerusalem-mugugmagaan taamani isivġiqsautquvlugu tamatkunuuna pasikkusiaŋigun.
\v 21 Aglaan Paul apiqsrimman Caesar-mun umialganun Rome isivġiquv­luni, uvaŋa uqallaŋaruŋa tigutaaqsimatquvlugu aullaqtitchumiñaqsia­ġilugu Caesar-mun.
\v 22 Tavra Agrippa uqallaŋaruq Festus-mun, Tusaasukkaluaġiga iñuk uvamnik. Festus-gum kiuŋagaa, Uvlaakun naalaktuaġisigiñ.
\p
\v 23 Tavra uvlaakumman Agrippa-lu Bernice-lu qaiŋaruk kamanaq­sisapiaqłutiŋ qiññamiŋni. Isiqtuk kasimaruanun iñuŋnun piqatiqaqłu­tiŋ aŋuyaktit qaukłiŋiññik naumaruaniglu iñuŋiñik iniqpaum. Festus piraksriutaagun Paul itqutiŋagaat.
\v 24 Tavra Festus uqallaŋaruq, Umialiik Agrippa iluqapayauravsiḷu uva­niittuasii piqatigivluta, tautukkiksi uvva iñuk iluqaġmiŋ Jew-guruat maaniḷu Jerusalem-miḷu uqautigiŋakkaŋat uvamnun pasivḷugu. Saqła­ŋarut iñuuruksrauŋaiġñivḷugu.
\v 25 Aasii iḷitchuġiŋaitchuŋa sumik ilaan savaaŋanik tuqqutauyumiñaq­tuamik. Aasii isivġiqumman Caesar-mun umialiŋmun, sivunniutiŋa­giga taamuŋaqtitchukługu.
\v 26 Aglaan uvva sumik nalupqinaitchuamik pasikkunmik Paul-kun tuyuutiksraitchuŋa umialimñun. Taamna pisigivlugu qaġġisiŋagiga sivuqqavsiññun, iliŋnułhaaq ami Umialiik Agrippa, qanuqitilaaganik­kuptigu tuyuutiksranikkasugaluŋa.
\v 27 Qanuq qiññaqaqtuq uvamnun iruġnaġmatun aullaqtitchiñiq tigu­taaqtamik Rome-mun nalupqinaisuŋaġnagu pasikkutauruaq ilaanun.
\c 26
\s1 Paul Patchisaiññiruq Inmiñi Agrippa-mun
\p
\v 1 Agrippa-m uqallautiŋagaa Paul, Uqaġumiñaqsipkaqtaurutin uqautigilutin iliŋnik. Tavra Paul isaaqługich argagni uqarraqsi­ŋaruq patchisaiññiġmigun inna.
\v 2 Umialiik Agrippa, Isummatigiruŋa uvamnik piḷḷuataġasugaluŋa sivu­ġaŋiutiyumiñaġniqama iliŋnun uvlupak, uqautigiyumiñaqługu patchi­saisilaaġa iluqaisigun Jew-guruat pasikkutiŋisigun uvamnun.
\v 3 Qanukkiataŋ iḷisimmaaġiksutin iluqaiññik Jew-guruat piḷġusiŋiññik uqaġlaqutigisuukkaŋiññiglu. Taamna pisigivlugu apiġigikpiñ naalaġ­nitquvlutin uvamnik qiñuiġḷutin.
\p
\v 4 Iluqaġmiŋ Jew-guruat iḷisimagaat qanuq iñuuniaġusiġa nutaġaun­namniñ-qaŋa. Iḷisimarut isuaniñ-qaŋa iñuuŋatilaamnik uvaŋa nanmi­ñiq nunamni Jerusalem-miḷu.
\v 5 Uqaġutuaġumiŋ nalaullugu iḷisimakkaqtiŋ, iḷisimaŋammiut isuaniñ­qaŋa iḷautilaamnik kipuqłayunaitchuanun Pharisee-ñun piḷġusivsiŋñi.\x + \xo 26.5 \xt Ac 23.6; Phil 3.5.\x*
\v 6 Aasiuvva paŋmapak makitaruŋa uvani qanuqitilaaqtauvluŋa pisigiv­lugu aŋŋiñ niġiuqsruutaa God-im maŋŋuuptiŋnun.
\v 7 Taavrumiŋa qulit malġuk maŋŋuuvut niġiuktuat kipiġniuqłutiŋ tikiu­tisukłutiŋ, aŋaayyuuqłutiŋ God-mun unnuamiḷu uvlumiḷu. Taavru­muunaasiuvva Umialiik, Jew-guruat pasigaanŋa.
\v 8 Suvlusiasiuvva ilivsi siġḷiġnaġivisiuŋ ukpiġniksraq God-mun aŋipka­ġumiñaqtilaaŋat tuquŋaruat?
\v 9 Uvamniḷiuvva isumapiaġataŋagaluaqtuaŋaa taimani qanusiġairuk­sraunasugaluŋa ukpiqtuanik Jesus-mun Nazareth-miumun.\x + \xo 26.9-11 \xt Ac 8.3; 22.4-5.\x*
\v 10 Tainnaasii piŋaruŋa Jerusalem-mi. Aitchuusiaqaqłuŋa ataniġnaqun­mik aŋaayyuliqsiqpaŋniñ, God-im iñuŋi iñugiaktuat tigutaaŋagitka, suli tuqutauruksraġuġmata iḷaalliqsuutimmiraqtuŋa piyuaqłiqsuanun.
\v 11 Tatavsaġayuŋagitkalu iñugiaktuani Jew-guruat aŋaayyuvipayaura­ŋiññi, piiḷaaġipkaġniaqługu ukpiġutaat, suli suammautivaił̣ł̣ugich aul­laġaqtuŋa uŋasiksuanun iniqpaŋnun nagliksaaqtitchukługich.
\s1 Paul Quliaqtuaġigaa Isumalitqigñini
\r (Acts 9.1-19; 22.6-16)
\p
\v 12 Tainna piyaqtuqłuŋa, Damascus-mun aullaŋaruŋa ataniġnaqusi­raqłuŋa piraksriusiaqaqłuŋalu aŋaayyuliqsiqpaŋniñ.
\v 13 Umialiik, uvluq qitiqqaġman tautuŋagiga iglaullapta qaumaniq qiḷaŋmiñ, qaummaġił̣haaġniqsuaq siqiñiġmiñ, qaummatittuaq avatim­nun taapkunuŋalu iglauqatimnun.
\v 14 Tavra iluqata ulġuanikapta nunamun, tusaaŋaruŋa nipimik uqaq­tuamik uvamnun Jew-guruat uqausiatigun, Saul, Saul, summan nag­liksaaqtitpiŋa? Nagliksautiksriuqsiññaqtutin iliŋnun akiḷḷiḷiqsuqamŋa qimuktitun tukkaqtuatun qimuguksaaġunmun.
\v 15 Tavra uqallaŋaruŋa, Kiuvich ququularuatiin uvamnik? Aasii Ataniq uqallaŋaruq, Jesus-guruŋa nagliksaaqtitan.
\v 16 Aasii makittin, niptaġvigiŋagikpiñ kivgaksraqtaaġisukłutin; quliaq­tuaġutiniaġitin iñuich tautuŋaniḷuŋa uvlupak, suli quliaqtuaġutilugich sunik iḷitchuġipkaġumaakkamnik iliŋnun.
\v 17 Qaunaginiaġikpiñ pisaġitquŋiḷḷutin Israel-guruanun, Jew-guŋitchua­nullu, iliŋiññun tiliñiaġikpiñ.
\v 18 Tavra iḷisautiniaġitin tusaayugaaġiksuanik mumikkumiñaqsiḷugich taaqtuamiñ qaummaġiksuamun, aŋalatinŋaiġḷutiŋ Satan-mun aglaan God-mun, ukpiliġḷutiŋ piḷuutitiŋ suliqutigiŋaiqsautqulugich, suli iḷaliu­tiyumiñaqsiḷutiŋ God-im iñuksraqtaaŋiñun.
\s1 Paul Quliaqtuaġigaa Savaani
\p
\v 19 Tavra Umialiik Agrippa, kamagiŋagiga qiḷaŋmiŋŋaqtauruaq qiñiqtuuraaġa.
\v 20 Aasii isagutiŋaruŋa Damascus-miñ Jerusalem-miḷḷu suli nunaaqqi­ñiñ iluqaani Judea-miittuani, akunġanniḷu Jew-guŋitchuat alġaqsrui­ŋaruŋa isumalitqiksuksraunivḷugich iñuich aasii mumigḷutiŋ God-mun, suli iñuuniaqtuksraunivḷugich iḷisimanaqsiḷugu allaŋŋuqtautilaaqtiŋ.\x + \xo 26.20 \xt a Ac 9.20. b Ac 9.28-29.\x*
\v 21 Taamna pisigivlugu Jew-guruat tigguġluŋagaanŋa aŋaayyuvikpaŋmi aasii tuqunnialaaqsivḷuŋa.
\v 22 Uvlupaŋmun-aglaan God-im ikayuŋagaaŋa, aasiuvva makitaruŋa uvani quliaqtuaġivlugu iḷisimakkaġa iḷumun ittuaq, iñupayaanun kamanaitchuallu kamanaqtuallu ativlugich. Uqautigikkaġa tainnatu­piaġataq ittuq uqaqtiŋisa God-im Moses-lu uqautigikkaŋatitun piyu­maaġnivḷugu,
\v 23 taamna Christ-guruaq nagliksaaqtuksraunivḷugu, suli sivulliuluni aŋiruaniñ tuqqunmiñ, iḷitchuġipkaġlugulu annaun iluqaiññun Jew-gu­ruanun Jew-guŋitchuanullu.\x + \xo 26.23 \xt a 1 Co 15.20. b Is 42.6; 49.6.\x*
\p
\v 24 Tavra Paul uqaġniaqtillugu patchisairrunmigun, Festus-gum nipatusivḷuni uqallautiŋagaa, Paul kinnaġuqtutin uvva, iḷitchivaiñŋav­lutin kinnaġuutigiaqsigiñ.
\v 25 Paul-gum kiuŋagaa, Kinnaġuŋitchuŋa, kamanaqtuatiin Festus, uvvaaglaan uqautiqaqtuŋa isumalaaġutiksraupiaqtuamik iḷumun ittua­miglu.
\v 26 Umialiik Agrippa, uqautiyumiñaġikpiñ taluqsrautaiḷḷuŋa qanuq iḷi­simagitin tamatkua iluqaisa. Nalupqisuŋitchuŋa iḷisimammiutin ilu­qaiññik, qanuq taamna piŋaitchuq nalunautchiaġilugu.
\v 27 Umialiik Agrippa, ukpiġivigich God-im uqaqtiŋi? Iḷisimaruŋa ukpi­ġigitin.
\v 28 Tavra Agrippa uqallaŋaruq Paul-mun, Akkupauraq Christ-miuġuq­titchukłuŋa isumavich?
\v 29 Tavrali Paul-gum kiuŋagaa, Sivikitkaluaqpan naagga sivisunaaġa­luaqpan, aŋaayyutigigaluaġiga God-mun iliviḷḷu iluqaġmiglu naalaġni­ruat uvamnik uvlupak ukpiliqugaluaqługich uvaptun, tigutaaqtauŋi­siññaġlusi uvaptun.
\p
\v 30 Tavrani umialik kavanauruaġlu Bernice-lu iluqaġmiglu allat iñuich makinŋarut,
\v 31 aasii anianikamiŋ uqaurrutiŋarut avanmun, Iñuk iŋña piŋitchuq sumik tuqurrutauyumiñaqtuamik naaggaunnii tigutaaqsimmatiksra­mik.
\v 32 Tavra Agrippa uqallaŋaruq Festus-mun, Taamamna iñuk tigutaaq­tauŋaiqsiññaġayaqtuq apiqsriŋaitpan Caesar-mugugluni.
\c 27
\s1 Paul Rome-muksaqtuq
\p
\v 1 Tavra sivunniutaumman umiaqpagaqtuksraġuqłuta Italy-mun aitchuutigiŋagaat Paul iḷaŋiḷḷu allat tigutaaqtat Julius-mun, ata­nauraŋannun Rome-miut aŋuyaktiŋisa atiqaqtuat Augustun-gum aŋu­yaktiŋiñik.
\v 2 Ikuŋarugut umiaqpaŋmun Adramyttium-miŋŋaqtuamiñ aullaqsiñ­ñaaġuġman nutqaaġaġviŋiññun nunaaqqiŋiñi Asia-m, aasii tiŋinnaar­raqsivḷuta. Aristarchus, Macedonia-ġmium Thessalonica-miñ, piqasi­ŋagaatigut.
\v 3 Uvlaakumman tikiñŋarugut Sidon-mun. Julius-gum aŋalalluataŋa­gaa Paul piaqłuktautaitchuakun, suli aullaqtinŋagaa tautugiaquvlugich avilaitqatiŋi aitchuquvlugu sunik pigiraksraġikkaŋiñik.
\v 4 Aullaŋarugut tavraŋŋa, aasii anuġi arguġiannaqłuni tiŋilġaiŋarugut qamanġagun qikiqtam Cyprus.
\v 5 Tavraasii tiŋilġaiganikapta ikaaqługu taġiuq akianiittuaq Cilicia-m Pamphylia-vlu, tikiñŋarugut Myra-mun Lycia-miittuamun.
\v 6 Tavrani aŋuyaktit atanauraŋat iḷitchuġiŋaruq umiaqpaŋmik qairua­mik Alexandria-miñ aullaqsaġumaruamik Italy-mun, aasii ikipkaqłuta taavrumuŋa umiaqpaŋmun.
\p
\v 7 Tiŋilġaqsiŋarugut sukaiḷaamik anuqłiqpaił̣ł̣uni uvluni iñugiak­tuani, arguġianniuqłuta tikiḷġiñaŋarugut akianun nunaaqqim Cnidus. Aasii anuġim sivunmuktuqtitchumiñaiñmatigut nalimun, tiŋilġaiŋaru­gut qamanġagun qikiqtam Crete, uivvaqługu nuvuġaq Salmone.
\v 8 Siñiqsraqtuaqługu nunam siñaa siġġaġnaġaluaŋŋaan, tikiñŋarugut inimun atiqaqtuamun Qamannirviŋmik, qaniŋani iniqpak inmiruaq Lasea.
\p
\v 9 Taavrumani nunaaqqimi uvliuŋarugut iñugiaktuanik, navianaq­siḷġataqtillugu iglauniksraq ukiaqłuni Jew-guruat uvluq niġiḷairviat qaaŋianiŋavluni. Tavra Paul uqallautiŋagaluaġai inna,
\v 10 Aŋutiit, iḷitchuġiruŋa aullaġupta uvaŋŋa navianaġniaqtuq iglauniq­put, maqutauniaqtut usiavullu umiaqpaglu, iḷaanniḷu suksraunniksraq­put.
\v 11 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata kamagiłhaaŋagik umiaqpaum umial­gatalu iñuatalu uqaluŋik, kamagigaluaġnagu Paul uqalua.
\v 12 Tavra qamannisimavik umiaqpaŋmun nayukkaŋat ukiiviksraġiiñŋa­ruq, iñugiagniqsrat ayaksaaġuŋarut taġiumun tavraŋŋa, tikiḷaiñma­gaaqsaġukługu Phoenix piyumiñaġumiŋ. Taamna qamannisimavik Crete-miittuaq sanmiruaq uŋallavlu kanagnavlu tuŋaaŋnun, aasii tav­rani ukiiḷutiŋ.
\s1 Qaggaġuqtuq Taġiuq
\p
\v 13 Tavra uŋallaaġuġman isumavlutiŋ sivunniurriŋ nalaunniaġasu­galugu, kisaq nuqinŋagaat aasii tiŋilġaigaqsivḷutiŋ siñiqsraqługu Crete, siñiqsraurapiaġataqługu nunam siñaa.
\v 14 Tavra akuniḷitchiaŋitchuq anuġiqpak nigiqłuk, anuqqałłaŋaruq qikiqtam tuŋaaniñ.
\v 15 Tavra umiaqpak anuġiqpaum nalaunmagu arguġumiñaiñŋarugut sanmiḷugu anuġi, iḷatchiŋarugut tiksiqł̣uta.
\v 16 Aasii iglauŋarugut qamanġagun qikiqtauram atiqaqtuam Cauda­mik. Tavra siġġaqivluta anayanaiyaŋagikput umiaqpaum umiuraŋa.
\v 17 Ikuaniŋmarruŋ umiuraq, anniqsuġniḷuksaaqsiŋagaat payaŋaiyaq­saavlugu akłunaanik umiaqpak. Tavraasii anayasuliqł̣utiŋ ikkalġiñña­sugalutiŋ mauyaqiññamun siñaani Libya-m, tiŋilġautaiyaŋarut aasii tiksiaqsivḷuta.
\v 18 Tavra anuġi suamaruaq anuqłiqsillugu-suli, uvlutqiŋman siqqairraq­siŋarut umiaqpaum usiaŋiñik.
\v 19 Uvluk piŋayuagniasii siqqarraqsiŋagaich saatqutiŋi umiaqpaum.
\v 20 Tavra uvluni iñugiaktuani tautulaiñŋagivut siqiñiġlu uvluġiallu, anuġi anuqłipiaġataqłuni. Kiisaimmaa iñuuyumiñaiġasukkiutivugut.
\p
\v 21 Tavra aŋutit sivisuruamik niġiḷaitkaluaġmata, Paul makinŋaruq sivuġaannun, aasii uqallautivlugich, Aŋutiit, kamagiyumiñaŋagalua­ġivsiŋa aullaqusaaŋiññavsi Crete-miñ aasii siqqaiŋiḷḷuta iluqaiññik usiaptiŋnik.
\v 22 Aasii paŋmapak ipiqtusuŋaiqugivsi, qanuq iḷaŋiġñiaŋitchusi atau­siuramik-unnii, aglaan umiaqpaiyaġniaqtugut.
\v 23 Qanuq unnuapak makitaŋaruq saniqqamni isaġulga God-im ukpi­ġikkaġma, aŋaayyuvigisuukkaġmalu,
\v 24 aasii uqallautivluŋa, Iqsiñak Paul, qanuq tikitchuksraurutin Rome-mun, aasii Caesar-m isivġiġḷutin. Aasii pisigivlutin, God-im iñuuliñia­ġai iluqaisa umiaqpagaqatitin.
\v 25 Ipiqtusuŋaiġitchiasii, aŋutiit, qanuq ukpiġutiqaqtuŋa God-mun nalaupiaġataġniaqtilaaŋa kilgusiaġa.
\v 26 Aglaan tipiniaġaatigut qikiqtamun.
\p
\v 27 Akimiaġuutaiḷaŋŋuġmata unnuat tiksiġñivut anuqłiuqłuta taġiumi Mediterranean-mi, unnuaq qitiqqaqpalliġman sivuqłich iḷimat­chaŋarut qalliñasugalutiŋ nunamun.
\v 28 Tavra kiviuqsraŋarut aasii iḷitchuġivlutiŋ iñuiññaqtun isaŋniqtun iti­tilaaŋanik, ayuuqtaallaqqaaqłutiŋ kiviuqsravsaaŋarut aasii akimiaq isaŋniqtun ititilaanikłuni.
\v 29 Tavra anayatchakłutiŋ umiaqpakput apuġasugalugu uyaġagruanun, niŋinŋagaich sisamat kitchat aquagun, aasii uvluqsiigaqsivḷutiŋ.
\v 30 Tavra sivuqłich pigruġumavlutiŋ umiaqpaŋmiñ, niŋinŋagaat umiu­raq immamun, kisaġniaŋŋuaqsaqłutiŋ umiaqpaum sivuagun.
\v 31 Paul uqallautiŋagai aŋuyaktit atanauraŋat aŋuyaktillu, Ukua aŋutit umiaqpaŋmiinŋisuaqpata iñuulirauyumiñaitchusi.
\v 32 Tavrani aŋuyaktit kivluŋagaich akłunaaŋi umiuram aasii saġvaqtił­ługu.
\p
\v 33 Tavra uvluq qausaaqsivalliġman, Paul niġiḷḷaqupiaŋagai umiaq­pagaqtit uqallakłuni, Uvlupak akimiaġuutaiḷaŋŋuqtut uvlut, aasii ilu­qasi tainnatun sivisutigiruamik niġiuraŋaitchusi.
\v 34 Tavra niġiḷḷaqupiaġivsi, sayaniktaaġumausi iñuullasisaġlusi. Atau­siuraq-unnii nusaqsi niaquvsiññi tammaġniaŋitchuq.
\p
\v 35 Taamna uqallausiġianikamiuŋ, Paul-gum tiguŋagaa punniq, aasii quyyavigiqqaaqługu God takkuanni, avikługu niġirraqsiŋaruq.
\v 36 Tavrani iluqaġmiŋ qapiŋaisaaqtauŋarut aasii niġivḷutiktauq iliŋich.
\v 37 Iluqata katiłłuta iñugiaktilaaqput 276 umiaqpaum iñuŋi.
\v 38 Tavra niġisuiġataqamiŋ, uqigḷiḷiŋagaat umiaqpak igiłługich palau­vaksrat taġiumun.
\s1 Umiaqpaiyaqtut
\p
\v 39 Tavra uvluġman, umiaqpagaqtit iḷisaġiŋaitkaat nuna, aglaan nalunaigiŋagaat puviaq naqittuamik siñilik, sivunniutiŋagaat piñaġu­miñaqpan umiaqpaŋmik apuġaksaaġvigisaġukługu.
\v 40 Tavra ilaisa kivluŋagaich kitchat akłunaaŋich qimakługich kitchat immamun. Aasiisuli tavrani aŋivraaqługich akłunaat qiḷiġutigikkaŋi aquutim. Aasii nuqiłługu sivulliq tiŋilġautaq apuġaksaaqsaŋarut nuna­mun.
\v 41 Tavra nalaułługu ikkalġuq ikkalġisinŋagaat umiaqpak, sivua kalivił­łuni aulayyallaiŋaruq, aasii aqua siquminŋagaa ulivrigaqtuam taġium.
\p
\v 42 Aŋuyaktit sivunniŋarut tuquġaġukługich tigutaaqtapayaurat, iḷaanni nalliŋich puumillutiŋ annakkasugalugich.
\v 43 Tavra aŋuyaktit atanauraŋata annautiyumavlugu Paul, taŋŋiqsin­ŋaitkaa sivunniutaat. Ilaan piraksriŋagai iñupayaat puuvrallaruat nautkiaquvlugich umiaqpaŋmiñ aasii tulaksaquvlugich.
\v 44 Aasiiḷi iḷakutat ikiaqtatigun naagga umiaqpaviñiqtigun tulaquvlu­gich. Tavra iluqata annaŋarugut nunamun.
\c 28
\s1 Malta-miittut
\p
\v 1 Annaanigataqapta, iḷitchuġiŋagikput qikiqtaq atiqaqtilaaŋanik Malta-mik.
\v 2 Tavra iñuich tavraniittuat tukkuġiksipiaġataŋagaatigut, igniqsuutim­mivḷuta paġlavlutalu iluqata, qanuq sialuguqsaanikłuni irriliqł̣uniḷu.
\v 3 Tavra Paul katitchiŋaruq qiruŋnik aasii qirriutivlugich igniġmun, tavrani nimiġiaq salapqiŋaruq uunaqsimman aasii argaŋiñun nipiłłuni.
\v 4 Tavrani Malta-miut tautukamirruŋ nimiġiaq niviŋaruaq Paul arga­ŋiñi, uqaurrutiŋarut avanmun uqaqłutiŋ, Nalupqinaitchuamik una iñuk iñuktaqaġniqsuq. Aasii annakkaluaqłuni taġiumiñ, paŋmapak tuquruksrauniqsuq paaqłiusiaġilugu piramiñun.
\v 5 Paul aasii, ivsuksaŋagaa argagmiñiñ nimiġiaq igniġmun aasii qanuq­pallaŋitchuq suuramik-unnii.
\v 6 Tavra niġiugaqsigaluaqtut puvitchaqtilaaksraŋanik naaggaunnii tav­raŋŋatchiaq puugniaġasugalugu Paul tuquluni. Sivisuruamik utaqqiga­luaqamiŋ tautuŋisanikamiŋ sumik allanaqtuamik Paul-mi, isummitqi­ŋarut aasii uqallausiġivlugu god-aunivḷugu.
\p
\v 7 Tavra uŋasipiaŋitchuami taavrumaŋŋa tulagvianniñ nautchiaqaġ­viich inŋarut iñuqaqtuat Publius-mik umialganik qikiqtam. Ilaan paġ­laŋagaatigut tukkuliqsimavlutalu uvluni piŋasuni.
\v 8 Tavra Publius Aapaŋa naŋiliŋaruq uunnautinikłuni itiktaliqł̣uniḷu auksiġaqługu. Paul-gum itchaqiŋagaa aasii aŋaayyutivlugu, aksiukługu iłuaqsiŋagaa.
\v 9 Tavra taamna pimman, iluqaġmiŋ allattauq iñuich naŋittuat qikiq­tami qaiŋammiut aasii iłuaqsirauvlutiŋ.
\v 10 Taapkua iñuich aitchuŋagaatigut aitchuutinik iñugiaktuanik aasii aullaaqsikapta umiaqpak usiḷḷiŋagaat atugaksraptiŋnik iglaugupta.
\s1 Malta-miñ Rome-muktut
\p
\v 11 Tatqich piŋasut pianiŋmata, ikuŋarugut umiaqpaŋmun atiqaq­tuamun Malġigñik God-iŋnik. Taamna umiaqpak qaiŋaruaq Alexandria-miñ, aasii ukiivḷuni qikiqtami.
\v 12 Aullaqapta tikiñŋarugut iniqpaŋmun Syracuse-mun, aasii tavrani uvlivḷuta piŋasunik.
\v 13 Tavraŋŋaasii supiaġaqłuta tikiñŋarugut iniqpaŋmun Rhegium-mun. Uvlaakumman uŋalaġuŋaruq aasii uvluŋni malġugni iglauvluta, tikiñ­ŋarugut nunaaqqimun Puteoli-mun.
\v 14 Tavrani paqinŋarugut ukpiqtuanik, aasii aiyugaaŋagaatigut nayu­quvlutiŋ tallimat malġuŋni uvluni. Tavraŋŋa aullaqapta tikiñŋarugut Rome-mun.
\v 15 Tavraniasii ukpiqtuat Rome-miut tusaakamisigut qaisilaaptiŋnik paaŋagaatigut, iḷaŋich ayuuqtigivlutiŋ nunaaqqimun atiqaqtuamun kasimaviŋmik Appius-mik, aasiisuli iḷaŋisa nunaaqqimun atiqaqtua­mun Piŋasunik Tukkumaviŋñik. Paul kasuqamigich quyyavigiŋagaa God, aasii qapiŋaivsaaqłuni.
\s1 Rome-miittut
\p
\v 16 Tavra tikiññapta Rome-mun, Paul iniqaqtitauŋaruq ilaagun, munaqsriqaqługu aŋuyaktimik.
\v 17 Uvlut piŋasut pianiŋmata Paul katitinŋagai atautchimun tavrani sivulliuqtauruat Jew-guruani. Aasii katitaniŋmata uqallautiŋagai, Ani­qatiit, sumik piŋaitkaluaqtilluŋa paaqsaaŋaruamik iñuptiŋnun naag­gaunnii piḷġusiŋiññun maŋŋuupta aitchuusiaġiŋakkaptiŋnun, tigutaa­ŋagaanŋa Jerusalem-mi, aasii aitchuutigivluŋa Rome-miunun.
\v 18 Apiqsruqtuanikamiñŋa tigutaaqtauŋaiqsitchumaŋagaluaġaanŋa, iḷitchuġiŋiññamiŋ tuqurrutauyumiñaqtuamik killukuaġutimnik.
\v 19 Tavra Jew-guruat tainna pitquriŋitkaqsimmata, naŋaġviiqama ullautisuŋaruŋa Caesar-mun isivġiquvluŋa, pasikkutiksramik uqautik­sraitkaluaŋŋaġma iñuptigun.\x + \xo 28.19 \xt Ac 25.11.\x*
\v 20 Taamna sivuniġivlugu apiqsriŋaruŋa tautugukłusi uqaqatigisukłu­siḷu, atakkiataŋ ukpiġigiga Christ-guruaq qaiŋatilaaŋanik, Israel-guruat niġiugikkaŋat, aasii taamna pisigivlugu tigutaaqtauruŋa.
\v 21 Tavra ilaisa uqallautiŋagaat, Tuyuusiaqaŋaitchugut Judea-miñ ilip­kun, suli nalliataunnii aniqatiit mauŋaqtuat quliaqtuaġiŋaitkaat naagga uqautigiŋaitkaat suna pigiitchuaq ilipkun.
\v 22 Aglaan uvva tusaasukkaluaqtugut qanuq isumaqaqtilaaġnik, iḷisi­mavluta sumipayaaq iñuich uqautigisuummatigik pigiitchuanik iḷauvi­gikkatin.
\p
\v 23 Nalunaiqsiqqaaqłutiŋ uvlumik piqatigivlugu Paul, iñugiaktuat iñuich ullaŋagaat Paul taavrumani uvlumi inaanun. Uvlaaŋaniñ-qaŋa unnuaġataqtillugu, Paul kaŋiqsipkaġniataŋagai quliaqtuaġutivlugiḷḷu tusaayugaaġiksuaŋanik Atanniqsimmataata God-im iñuŋnun. Ilaan ukpiliqsinniaŋagai Jesus-mun taiguaġutivlugich pitquraniñ qaisaurua­niñ Moses-kun, aglaaŋiññiḷḷu uqaqtiŋisa God-im.
\v 24 Aasii iñuich iḷaŋisa ukpiġiliŋagaich uqaluŋi, allalli arguasuktillu­gich.
\v 25 Tavra atinġiqamik inmiŋni aullaŋarut, Paul uqallaaniŋman ataut­chimik uqaluŋmik, Ilitqusiġiksuaq nalaunŋaruq uqallautikamigich maŋŋuusi Isaiah-kun uqaqtimigun, uqautivlugich God-im uqaluŋiñik inna,
\q1
\v 26 “Naalaġnituiññaġniaġaluaqtusi aglaan suuramikunnii kaŋiqsiyumiñaitchusi, suli qiñiqtuiññaġniaġaluaġmiusi iḷisaqsriyumiñaitchusi.\x + \xo 28.26-27 \xt Is 6.9-10.\x*
\q1
\v 27 Qanuq ilivsi iñuich puqiiḷiŋarusi, suli tusiḷḷaqsiŋarusi siqunġiqł̣usiḷu, iḷaanni iḷisaqsriñasugalusi suli tusaanasugalusi suli kaŋiqsiḷusi, aasii saallusi uvamnun iłuaqsitqulusi.”
\m
\v 28 Tavra Paul uqallavsaaŋaruq, Iḷisimaruksraurusi God-im tusaayu­gaaġiksuaŋa annaurraunikun qaisauruq Jew-guŋitchuanun. Iliŋich naalaġniñiaqtut.
\v 29 Tavra Paul uqallaaniŋman taavrumiŋa, Jew-guruat aullaŋarut uqa­vaapiaġataqłutiŋ avanmun.
\p
\v 30 Tavra Paul iñuuŋaruq iglumiñi tavrani ukiuk malġuk naałługik inmiñik akiḷiutivluni, paġlavlugich iñuich iluqaisa ullautiruat inmiñun,
\v 31 alġaqsruutigivlugu God-im atanniqsimmataa iñuŋnun, iḷisautivlu­giḷḷu Ataniġmik Jesus Christ-mik, uqaqłuni taluqsrautaił̣ł̣uni pitchaiḷi­raił̣ł̣uniḷu.