\id ROM - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h Romans
\toc1 Paul Tuyuutiŋich Rome-miunun
\toc2 Romans
\toc3 Ro
\mt1 PAUL TUYUUTIŊICH ROME-MIUNUN
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Paul-gum tuyuutaa Rome-miunun aglaaguruq itqanaiyautausaqługu ullagumaatchiġamiuŋ aŋaayyuvia Rome. Savaqatigisukługi ukpiġniaqtuat Rome-mi aasii ikayuqtigilugi Spain-muguni. Aglaktuq uqausiġivlugu ukpiqqun suli qanuq ukpiġniaġniġmi itilaaŋa. Uvani makpiġaani iluqanikavsak Paul-gum alġaqsruutaa ittuq.
\ip Paġlaqqaaqługich suli aŋaayyutisuuniqqaaqługi uqallausiġigaa tuyuunmi sivunġa: “Uqalugiksuat salapqiġaat qanuq God iñuni savaaġisilaaŋich iviġaumanaqsiḷḷasivḷugi; ukpiqqutiqaġni­kun isuitchuamik” (1.17).
\ip Paul-gum uqausiġivsaaġaa sivunniutini. Iñupayaaq, Jew-guruallu, Jew-guŋitchuallu iviġaumanaqtuksraurut God-mun qanukkii iluqatik payariraullarut suaŋŋataanun piḷuutim. God-im iviġaumagisuugai iñuich ukpiġutaatigun Jesus Christ-mun. Tugliġigaa Paul quliaqtuaġivlugu nutaaq iñuggun piqatigivlugu Christ isagutiruaq iñuuqatiginagutiruni God. Ukpiqtuaq tutqiksuq God-mi, suli ilitqusiġiksuam piiŋagaa suaŋŋataaniñ piḷuutivlu tuqqutivlu. Chapter 5-miñaglaan 8-mun Paul uqausiġimmigaa sivunġa pitquraŋata God suli suaŋŋataa ilitqusiġiksuam ukpiqtuam iñuusianiittuam. Kaŋiqsipkaġniaġmigaasuli qanuq Jew-guruallu Jew-guŋitchuallu iñuutquyumagaluaqtilaaŋich God-mun. Sivunniŋaruq Jew-guruanun suksraaġnivḷugu Jesus qanukkii tainna God-im piraksriaġimmauŋ iñupayaaq aksiḷḷat­quvlugu God-im naglikkutaanun Jesus Christ-mi suli ukpiġigaa Jew-guruat tainnaisuŋaiññaġniaŋisilaaŋat. Paul aglagmiuq qanuq ukpiqtuat iñuuruksrautilaaŋannik, nakuaqqutiniq avanmun nuimałhaaqługu. Uqausiġigaa savaurriñiq God-mun, nunal­laanun, avanmun, suli isumamun aŋalatitchaiḷiñiq. Aqulliqsaaġutigigai iḷisimaramiñun paġlatillu nanġaullu God-mun.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġutaalu sivunġalu 1.1-17
\io1 Iñuum annaurrauruksrauniŋa 1.18–3.20
\io1 God-im salapqiġaa annagviksraq 3.21–4.25
\io1 Iñuusatqigñiq Christ-mi 5.1–8.39
\io1 God-im sivunniuġutaa Israel-kun 9.1–11.36
\io1 Ukpiġniaqtuam irrusiksraŋa 12.1–15.13
\io1 Aġiusaullu paġlatiŋiḷḷu 15.14–16.27
\c 1
\p
\v 1 Ukua tuyuutit qairut ilivsiññun Paul-miñ, kivgaŋaniñ Jesus Christ, piksraqtaaġiŋaraŋa tiliraġisukługu alġaqsruitquvlugu God-im tusaayugaaġiksuaŋiñik.
\v 2 Taapkua tusaayugaaġiksuat iŋiḷġaan unniqsuqłiisigiŋakkaŋich God-im uqaqtiŋisa Bible-ni.
\v 3 Taapkua tusaayugaaġiksuat quliaqtuaqaqtut God-im Iġñiŋanik aniŋaruamik David kiŋuniŋiññiñ,
\v 4 suli pisigivlugu piḷuutaitchuaq Ilitqusia nalupqinaiqsauŋapiaqtuq God-mun Iġñiġinivḷugu aliuġnaġniŋagun aŋŋisim tuqqunmiñ.\x + \xo 1.3-4 \xt Mt 1.1; 12.23.\x*
\v 5 Ataniqput Jesus Christ naglikkutiqpaqaŋaruq uvamnun tilivḷuŋa quliaqtuaġutitquvlugich iñupayaat annautiyumiñaġniḷugich ilaanun ukpiġikpanni kamagikpanniḷu.
\v 6 Ilivsivsauq ququaqtaummiusi pigitquvlusi Jesus Christ-mun.
\v 7 Paġlagivsi iluqasi Rome-miittuasii, God-im piviuttaġiraŋasi, ququaq­tauŋaruasii ilaaguaqtautquvlusi ilaanun. Nagliktuusiaqpaqaġitchisuq tutqiunmiglu God-miñ Aapaptiŋniñ, Ataniptiŋniḷḷu Jesus Christ-miñ.
\s1 Aŋaayyun Quyyavigivlugu God
\p
\v 8 Quyyavigiqqaaġiga God-iga Jesus Christ-kun iluqavsigun, ukpiġurri quliaqtuaġimmarruŋ nunapayaani.
\v 9 God, savautikkaġa pisuqtilaaptun tusaayugaaġiksuaŋagun Iġñiŋan, iḷisimaruq ataramik itqaumatilaamnik ilivsiññik aŋaayyutimni.
\v 10 Suli ataramik apiqsriruŋa qanuġluŋa ullagukłusi God-im pisuutigikpagu.
\v 11 Tautugumapiaġivsi ikayuġukłusi ukpiġutiksi suaŋasiḷaaġukługu.
\v 12 Taamna sivuniqaqtuq, uvagut avanmun qapiŋaisaaġutiluta ukpiġutiptigun.
\v 13 Aniqatiit, iḷisimatqugivsi ataramik qaiyumagaluaġaqtuŋa ilivsiññun alġaqsruisukłuŋa, tautullasiḷuŋa ukpiqtuanik suaŋasiḷaaqtuanik, piḷuusiqirauruaniglu annaurrauruanik, piŋaruatuttauq allani nunani. Aglaan piñaiḷutaksraq itchuuruq tamauŋanun-aglaan.\x + \xo 1.13 \xt Ac 19.21.\x*
\v 14 Alġaqsruiruksraupiaqtuŋa iñupayaanun aglagnik iḷisimaruanun naluruanullu isumaturuanullu isumalluaġiitchuanullu,
\v 15 ilivsiññullu Rome-miittuanun alġaqsruiyumapiaqtuŋa tusaayugaaġiksuanik.
\s1 Tusaayugaaġiksuaq Suaŋŋatiqaqtuq
\p
\v 16 Kanŋugiŋitkiga tusaayugaaġiksuaq qanuq taavrumuuna God-im annautillagaa kiñaliqaa ukpiqtuaq tusaayugaaġiksuamik, qaiqqaaŋa­ruaq Jew-guruanun, aasii aquvatigun Jew-guŋitchuanun.\x + \xo 1.16 \xt a Mk 8.38. b 1 Co 1.18.\x*
\v 17 Taavrumuuna tusaayugaaġiksuakun God-im nalaunŋatqutaa salapqiŋaruq iñupayaami ukpiqtuami tusaayugaaġiksuamik, aglausimaruatun inna, “Iñuk nalaunŋasirauruaq ukpiġunmigun iñuuniaqtuq isuit­chuamun.”\x + \xo 1.17 \xt Hb 2.4.\x*
\s1 Iñupayaat Piḷuksiŋarut
\p
\v 18 Qanuq God-im qinnautaa salapqiqsuq qiḷaŋmiñ iñupayaanun god-aiḷaqtuanun piḷuktuanullu, tamatkunuŋa piñaiḷutchiqsuiruanun iḷumun ittuamik.
\v 19 Sut iḷitchuqqutiksrat God-iqaqtilaamik nalunaitkaluaqtut iliŋiññun qanuq God-im iḷitchuġipkaŋagai iliŋiññun.\x + \xo 1.19-20 \xt Ac 17.24-27.\x*
\v 20 Taimaŋŋa-qaŋa God-im savaŋmagich supayaat, iñuich qiñiŋagaich sut God-im savaaŋi, suli iḷisimavlugu iñuutilaaŋa suaŋŋatiqaqłuni kamanaqtuamik isuitchuamun. Tavraasii patchisiksraitchut,
\v 21 qanuq iḷisimagaluaqługu God, ukpiġilipiaġataŋaitkaat God-auni ḷugu aasii nanġaġlugu quyyavigilugulu, aglaan isumalluaġiiḷiŋarut kamasuutaiqł̣utiglu.\x + \xo 1.21 \xt Eph 4.17-18.\x*
\v 22 Uqavigaaqłutiŋ isumatunivḷutiŋ isumalluaġiiḷiŋarut,
\v 23 suli aŋaayyuniq tuqulaitchuamun God-mun simmausiqł̣ugu aŋaayyuvigivlugich iñuuraqpaliat tuqullaruatun iñuktun, tiŋmiatullu niġruti­tullu nimiġiatullu.\x + \xo 1.23 \xt a Ps 106.20; Jr 2.11. b Dt 4.16-18.\x*
\p
\v 24 Taamna pisigivlugu, God-im ilaisituuqtinŋagai pisuutaatigun. Iliŋich piḷuksiŋarut kamagivlugich pigiitchuat kipiġniuġutitiŋ aasii atuqługich timitiŋ kanŋunaqtuakun avanmun.
\v 25 Tainnatchich iñuich ukpiġiŋagaat saglun, ukpiġigaluaġnagu iḷumun ittuaq God-ikun. Tavra aŋaayyuvigiŋagaich sut God-im savaaŋi, aasii kamagisuŋił̣ł̣ugu God savaŋaruaq supayaanik, nanġagaksrauruaq isuit­chuamun, Amen.
\v 26 Taamna pisigivlugu God-im ilaisituuqtinŋagai pigiitchuanun kipiġniuġutiŋiññun. Aġnaŋisa simmausiqł̣ugu nutim piḷġusiuruaq atugaġiv­lugich timitiŋ aġnauqanmiŋnun.
\v 27 Tainnatuttauq aŋutit simmausiqł̣ugu nutim piḷġusiq aġnamun kipiġniupiaġatautigivlugich atugaġisukługich aŋutit timitiŋ kanŋunaqtua­kun allanun aŋutinun. Aasii nalliummatiruamik paaqłiusiaqaqłutiŋ pigiitchuatigun piḷġusiġikkaġmikkun.
\p
\v 28 Qanuq isummatigimmarruŋ kamagiraksraiññivḷugu God, ilaan ilaisituuqtinŋagai pigiitchuanun kipiġniuġutiŋiññun, piḷuusiqutinullu piḷġutchiñun.
\v 29 Iḷumiutaġiŋagaich qanusipayaat piḷuutit, allatuutillu kaviuqqutillu uumisuutiqpaiḷḷu. Suli iḷumiutaġivlugich killuqsrautit iñuaġutillu uqavaaġutillu pisaasuġmiaġutillu, pigiitchuamik irrusiqaġniġiḷḷu allanun, uqautikłiġñiġiḷḷu,
\v 30 saglutiginnigniġiḷḷu, uumikłiqsuallu God-mik, qapiġnautikun uumi­saaqłiqsillu, arguaŋŋatillu uqavigaaġutillu. Isummatiqaqtuallu nutauruakun piḷuusiqutiksranik kamasuutairrutiniglu aŋayuqaanun,
\v 31 isumalluaġiirrutillu, taŋŋiiḷaiññiġiḷḷu unniqsuqłiisinun, aŋayuqaaġiiñi piviuttaqqutairrullu, nagliktairrutillu.
\v 32 Tamatkua tainnatchiñik piraġausiqaqtuat iḷisimalluataġaluaqtut God-mun uqallautiŋatilaaqtiŋ tuquruksraunivḷugich. Aasii piḷuusiqiugaŋarut tainnatchisigun kiaqsruqługiḷḷu allat tainnali pitquvlugich.
\c 2
\s1 God-im Tatavsautaa
\p
\v 1 Tavrali ilivich, kiugaluaġuvich, tainnatuttauq piḷuksiŋarutin taip­kunatun iñuktun, aasii pasiraksraummiutin. Isivġiqapkich taipkua iñuich piḷuusiqirualivḷugich, iliŋnun isivġiġmiutin, qanuq piḷuksimmiu­tin tainnatun.\x + \xo 2.1 \xt Mt 7.1; Lk 6.37.\x*
\v 2 Iḷisimarugut God isivġiisuuruq nalaunŋaruakun tamatkuniŋa piḷuksiruanik.
\v 3 Isumanak God-mun isivġiġñiaġasugalugich allat kisiisa, piḷuksiruat tamatkunuuna, aasii isivġiŋiḷḷutin tamatkuniŋaptauq piḷuksisiqaqa­vich.
\v 4 Isumaruksrauŋitchutin God suaŋaiññasugalugu qanutun manimmiḷ­gutigimmatin tatavsalaisaaqłutin. God-im qiñuirrutigaatin piaqłuktaŋitkaatillu isumalitqiquvlutin.
\v 5 Aglaan sivunmuuguvit-suli uqaqsiġiirrutiŋni isumalitqiguŋiḷḷutin God-mun qinnaliqsaiññautipkaqtutin. Ilaan qinnautaa salapqiġumaaqtuq uvlumi ilaan nalaunŋaruakun isivġiqpagich iñupayaat.
\v 6 Qanuq God-im paaqłiġñiaġaa iñupayaaq qanuq iñuuŋaniŋagun.\x + \xo 2.6 \xt Ps 62.11-12; Pr 24.12; Jr 17.10; Ez 18.30; 33.20; Mt 16.27.\x*
\v 7 Tamatkua qiñuiqł̣utiŋ nalautchiruat God-im pisuutaanik, ilaan aitchuġniaġai iñuggunmik isuitchuamik, tamatkua niġiuktuat kamanaqsipkaqtauniksramik God-miñ.
\v 8 Aglaan God-im qinnautipiaġataġniaġai iñuuruat isummaatuuqłutiŋ piḷuusiqirauvlutiŋ, iñuusuŋaġnatiŋ God-im iñuutqutiŋigun.
\v 9 Isumaaġutiqpaqaġniaqtut nagliksaaġlutiglu iñupayaat piḷuusiqiugaqtuat, Jew-guruallu Jew-guŋitchuallu atunim.
\v 10 Aglaalli iñupayaat kamaksriruat God-mik, Jew-gugaluaqpata Jew-guŋitkaluaqpatalu, aitchuġniaġai tutqiunmik kamanaqsipkaunmiglu qiḷaŋmi.
\v 11 Qanuq God atiruq iñupayaanun.\x + \xo 2.11 \xt Dt 10.17.\x*
\p
\v 12 Iñuich iluqaġmiŋ piḷuksiŋarut naluvlugich God-im pitquraŋi Moses-mun qaisaŋi, suksrauniaqtut. Aglaan God-im isivġiġñiaŋitkai taapkua pitqurat uqaluatigun. Aasiiḷi iluqaġmiŋ piḷuksiruat iḷisimallaisa God-im pitquraŋi, isivġiqsauniaqtut pitqurat uqaluatigun.
\v 13 Tamatkua kamaksriruat God-im pitquraŋiñik nalaunŋanirauniaqtut, aglaan tusaaruat kamagigaluaġnagich pitqurat God-im nalaunŋarualiñiaŋitkai.
\v 14 Jew-guŋitchuat naluruat God-im pitquraŋiñik nalaunniġmatigik taapkua pitqurat iñuuniaqłutiŋ isumamiŋni nalaunŋanasugikkaġmik­kun, inmiŋun pitquraliuġmatun piut,
\v 15 aglaan salapqiŋagaat puttuqsrisilaaqtiŋ God-im pitquraŋiñik, iḷitchuġipkairuanik nalautilaaŋanik naagga pigiitchualiqitilaaŋannik, suli isumaalutchaktiłługich, naagga patchisaiññialavlutiŋ.
\v 16 Iñupayaat isivġiqsauniaqtut taivrumani uvlumi, God-im tilikpagu Christ Jesus isivġiqulugich iluqaisa nalunautchiaŋich iñuich. Tavra taapkua iḷagigaich tusaayugaaġiksuam alġaqsruutigikkaġama.
\s1 Jew-guruallu Pitqurallu
\p
\v 17 Tavra ilivsi, Jew-guniraġaaqtuasii, naamarualirusi piqaqavsi God-im pitquraŋiñik qaisaŋiñik Moses-mun. Uqavigaaqtusi God God-iginivḷugu.
\v 18 Iḷisimaniqsusi qanuq God-mun iñuutqutilaavsiññik, God-ivlu nakuułhaaqtuanik iñuutqutiŋiñik iḷisausiaqaŋavlusi ilaan pitquraŋiñik.
\v 19 Nalupqisuŋipiaqtusi iḷisimanivḷusi God-im pitquraŋiñik, iḷisautiyumiñaqługich kaŋiqsisaitchuat pitquranun, aasii iḷisautilugich kaŋiqsipkaġlugich.
\v 20 Iḷisautiyumiñaġniġisi naluruat God-im pitquraŋiñik, tamatkualu miqłiqtutun ittuat kaŋiqsisimiŋni pitquraŋiñik God-im. Tavra pigini­qavsigik God-im pitquraŋi kaŋiqsiŋapiaġniqsusi qanuq God-mun iñuutqupiaġataqtilaaŋannik iñuich.
\v 21 Iḷisaurriyumiñaqsiŋaniġuvsi allanik iñuŋnik, summan iḷisautisuŋitpisi ilivsiññun? Uqallaurrisuuruasii iñuŋnik, Tiglignak. Ilivsi tigliguuvisi?
\v 22 Uqallaurrisuuruasii iñuŋnik, Allatuġnak, allatuġuuvisi? Uqaqtuasii piḷuutaunivḷugu aŋaayyuruni iñuuraqpaŋnun, aŋaayyuvianniñ iñuuraqpaich tigliguuvisi?
\v 23 Uqavigaaqtusi iḷisimanivḷugich God-im pitquraŋi qaisaŋi Moses-mun naaggauvva kanŋunaqsiḷiġaġigiksi God, kamagiŋiññavsigik pitquraŋi.
\v 24 “Taamna pisigivlugu nunam iñuŋisa uqamaqłuutigigaat God.” Tainna aglausimaruq Bible-ni.\x + \xo 2.24 \xt Is 52.5.\x*
\p
\v 25 Nalunaiñŋutchiqsauŋaguvsi God-im iñuksraqtaaŋiñun iḷaliutilusi Jew-guruasii, aasii kamagivlugich God-im pitquraŋi, anniqsuusiaqaqtusi. Aglaan kamagiŋitkuvsigik God-im pitquraŋi, nalunaiñŋutchiusiaqsi iḷautilaavsiññik God-im iñuksraqtaaŋiñun anniqsuutauŋitchuq, Jew-guŋitchuatun iḷimmiusi.\x + \xo 2.25-29 \xt Dt 10.16; 30.6; Jr 4.4.\x*
\v 26 Allaaguttauq, Jew-guŋitchuaġli iñuuniqpan God-im pitquraŋi kamagilugich, ilaa kisiuqatauniaqtuq God-im iñuksraqtaaŋiñun, nalunaiñŋutaitkaluaŋŋaġmi Jew-guruat nalunaiñŋutaŋannik.\x + \xo 2.25-29 \xt Dt 10.16; 30.6; Jr 4.4.\x*
\v 27 Aasii taapkua Jew-guŋitchuat, nalunaiñŋutchiqsauŋaitchuat, kamagimmatigik God-im pitquraŋi pasiñiaġaasi piḷuusiqiniḷusi nalunaiñŋutaqaqtuasii, qanuq kamagiŋiññavsigik God-im pitquraŋi aglausimaruat.\x + \xo 2.25-29 \xt Dt 10.16; 30.6; Jr 4.4.\x*
\v 28 Pisigigiññaġlugu taiguutiqaġniqsi Jew-mik Jew-gupiaġataŋitchusi. Iḷagiŋitkaasi God-im iñuksraqtaaŋisa pisigigiññaġlugu God-im nalunaiñŋutchiutaa ilivsiññun.\x + \xo 2.25-29 \xt Dt 10.16; 30.6; Jr 4.4.\x*
\v 29 Jew-gupiaqpaalluktuq iñuk kamaksriḷḷaturuaq God-mik ataramik. Jew-gupiaqpaalluktuq iñuk God-im iñuksraqtaaġikkaŋa, qanuq iñuuruq nalaunŋaruakun sivuġaani God-im. Ilaa iñuusuktuq kamagilugu God uummanmiñiñ aglałhiñaŋiḷaatigun pitqurani, aasii nanġausiaqaġluni God-miñ iñuŋił̣aaniñ.\x + \xo 2.25-29 \xt Dt 10.16; 30.6; Jr 4.4.\x*
\c 3
\p
\v 1 Tamatkua tainna itpata, sumik anniqsuusiaqaqpa Jew-guniq? Sumik anniqsuusiaqaqpa piqaġniq God-im nalunaiñŋutchiutaanik?
\v 2 Atqunaq anniqsuusiaqaġnaqtuq Jew-guniq. Sivulliġmi, God-im aitchuŋagai Jew-guruat aglausimaruanik pitquranik Moses-kun.\x + \xo 3.2 \xt Ps 147.19-20.\x*
\v 3 Jew-guruat iḷaŋich ukpiġutaitkaluaqpata kamagilaiḷḷugich God-im pitquraŋi, ukpiġutairrutaata God taŋŋiipkaġumiñaitparruŋ unniqsuqłiisiŋiñik tamatkunuŋa ukpiqtuanun?
\v 4 Naaggapiaġataq. Iñupayaaq saglusuugaluaġniqpan, God sagluyumi­ñaitchuq. Bible-ni aglausimaruq God-ikun inna,
\q1 “Nalaunŋasuurut uqaluktin iñuich-unnii uqaġaluaġmata nalaunŋiññivḷutin pisaaŋavlutin.”\x + \xo 3.4 \xt Ps 51.4.\x*
\p
\v 5 Iñuich iḷaŋich killukun uqaġuurut inna, Uvagurguuq piḷuksigupta, tautuktinniaġivut iñuich God-im nalaunŋataanik, tavraasii uqallakłutiŋ nakuuniḷugu piḷuksiruni. Tavrasuligguuq God killukuaġniqsuq tatavsaqamisigut.
\v 6 Tavra tamatkua uqaqtuat tainna killukuaqtut qanuq nalupqinaitchuq iḷisimarugut God-im isivġiġñiaġai nunam iñuŋi piḷuktuat.
\v 7 Uvaŋaptauq killukuaġmiuŋa uqaqama inna. Sagluniġma iñuich qiñiqtillakpagich God-im iḷumun irrutaanik aasii nanġaġlugu, pasiyumiñaitkaaŋa piḷuusiqirauniḷuŋa.
\v 8 Taamna iḷumun inniqpan, piḷuusiqiugaqta iñuŋnun nanġavsaaqulugu God. Iḷisaurriŋitchuŋa tainnatchiñik saglunik. Aglaan iñuich iḷaŋisa uqautigiŋagaanŋa tainnatchiñik iḷisaurriñivḷuŋa. Taapkua iñuich God-im isivġiġñiaġai nalaunŋaruakun.
\s1 Iñuŋmik Nalaunŋaruagitchuq
\p
\v 9 Taapkua uqautigianikaptigik uqallakkumiñaqpisa Jew-guruat nalaunŋałhaaġniḷugich allaniñ iñuŋniñ? Naaggapiaġataq. Iḷitchuġipkaaniŋagivsi iñupayaurat Jew-gugaluaġumiŋ Jew-guŋitkaluaġumiŋ, aŋalatiqaqtut piḷuunmik.
\v 10 Bible-ni aglausimarut uqaluich inna,
\q1 “Iñuitchuq nalaunŋaruamik, atausiuramikunnii nunam iñupayauraŋi.\x + \xo 3.10-12 \xt Ps 14.1-3;53.1-3.\x*
\q1
\v 11 Iñuŋmik piitchuq atausiuramik-unnii kaŋiqsiruamik naagga kaŋiqsisuktuamik God-mun qanuq iñuutqutilaamiñik.
\q1
\v 12 Iñupayaat asivaŋarut nalaunŋaruaniñ apqutiniñ, aasii tammaqłutiŋ piḷuunmi. Iñuitchuq nalaunŋarualiqiruamik atausiuramikunnii.
\q1
\v 13 Uqaluŋich salumaitchut tivluktigiruġlu tipaatun aŋmaruam iḷuvvivium. Saglutupiaġataqtut. Nimiġiatun tuqunamik qaniġmiutaqaqtuatun, uqaluŋmiŋni tainnatun ittut.\x + \xo 3.13 \xt a Ps 5.9. b Ps 140.3.\x*
\q1
\v 14 Siḷivinŋarut uqamaqłuutinik qinnaŋaruaniglu uqaluŋnik.\x + \xo 3.14 \xt Ps 10.7.\x*
\q1
\v 15 Iñuaqsayarut.\x + \xo 3.15-17 \xt Is 59.7-8.\x*
\q1
\v 16 Sumun aullaqamiŋ, maqutchirut iłuiḷḷiuqtitchirullu.
\q1
\v 17 Nalurut aŋuyautaiññiaġniġmik.
\q1
\v 18 Aŋalanŋitkai qiksiksrautim God-mun.”\x + \xo 3.18 \xt Ps 36.1.\x*
\p
\v 19 Paŋmapak iḷitchuġirugut pitquraŋi God-im qaisaŋi Moses-kun aŋalatchirut iñuŋnik aitchuusiaqaqtuanik pitquranik. Tavraasii, kiñaliqaa patchisiksraqaġumiñaitchuq kamaksriŋiññiġmigun pitquranik, suli nunam iñupayaaŋa pasikkusiaqaġniaqtuq God-miñ.
\v 20 Kiñaliqaa nalaunŋarualiyumiñaitchuq inmiñik sivuġaani God-im, kamagiugaġniḷugich pitquraŋi God-im ataramik, qanuq pitqurat iḷisautigiññaġaatigut qanutun piḷuktilaaptiŋnik.\x + \xo 3.20 \xt Ps 143.2; Ga 2.16.\x*
\s1 Qanuqłuni God-im Nalaunŋasiḷḷagai Iñuich
\p
\v 21 Aasii paŋmapak God-im salapqiŋagaa qanuq iñuk nalaunŋasiyumiñaqtilaaŋanik sivuqqamiñi, pitqurat piqutigiŋaiġḷugich. Uqaqtiŋisa God-im Bible-ni iŋiḷġaan uqautigiŋagaat taamna nalaunŋasiñiq sivuġaani God-im.\x + \xo 3.21-22 \xt Ga 2.16.\x*
\v 22 Taamna nalaunŋasipkaun qairuq ukpiġutikun. Iñupayaaq ukpiq tuaq Jesus Christ-mun nalaunŋasipkaqtauniaqtuq sivuġaani God-im. Iñuich iluqaġmiŋ atirut,
\v 23 qanuq iñupayaat piḷuksiŋarut aasii God-im nanġaġumiñaitkaa kiñaliqaa nalaunŋaniḷugu.
\v 24 Tavraasii, nagliktuutiqpaqaqłuni, God-im nalaunŋasipkaŋagai iñupayaat akiiḷaamik. Ilaan tiliŋagaa Christ Jesus akiḷiquvlugich piḷuuti­payaurat tuqulugu aŋarraurami.
\v 25 God-im tiliŋagaa Jesus tuqutquvlugu aasii maqipkaġlugu auŋa aki­ḷiqsaġlugich piḷuutiŋich iluqaġmiŋ ukpiqtuat inmiñun. Taamna piŋagaa salapqiġukługu nalaunŋatini suliqutigiŋaiqsiñiġmigun piḷuutinik, piḷuusiqiaŋiññik-unnii iñuich Christ tuquŋaiñŋaan. God-im tatavsaŋaitkai tavrauvvaa manimmiḷgutiqaqłuni.
\v 26 Tavra paŋmapak God-im salapqiġaa nalaunŋatilaani suli nalaunŋasipkallatilaaŋanik kiñaliqaa ukpiqtuaq Jesus-mun.
\p
\v 27 Tainnainniġman, uqavigaaġutiksraipiaqtugut qanuq nalaunŋasiyumiñaitchugut kamagilugich God-im pitquraŋi. Nalaunŋasipkaqtaurugut ukpiġutiptigun,
\v 28 qanuq iḷisimarugut iñuk nalaunŋasipkaqtautilaaŋanik ukpiġutaagun Christ Jesus-mun. Iñuk nalaunŋasipkaqtaulaitchuq kamaginiḷugich pitqurat.
\v 29 God Jew-guruat kisimik God-igiŋitkaat. God-igimmigaat Jew-guŋitchuat.
\v 30 Atausiuniġman God, ilaan nalaunŋasipkaġniaġai iñupayaat pisigilugu ukpiġutaat, Jew-guruallu Jew-guŋitchuallu.\x + \xo 3.30 \xt Dt 6.4; Ga 3.20.\x*
\v 31 Nalaunŋasipkaqtaullaniqapta ukpiġutiptigun, sivuniqaŋipiaġataqtuq kamagiraksraiġñiḷugich God-im pitquraŋi qaisaŋi Moses-kun. Aglaan paŋmapak ukpiliqapta Jesus-mun, kamagiyumiñaġivut pitqurat.
\c 4
\s1 Abraham Tuvraaksriutaa
\p
\v 1 Abraham, maŋŋuuruaq Jew-payauranun, uuktuutigilakput iñuŋ­mun ukpiġunmigun nalaunŋasipkaqtauruamun sivuġaani God-im.
\v 2 Abraham piḷġusiḷḷuataŋisa nalaunŋasipkallakparruŋ sivuġaani God-im, uqavigaaġutiksraqaġayaqtuq. Aglaan uqavigaaġutiksraitchuq piḷġusiġiksuanik sivuġaani God-im,
\v 3 qanuq Bible uqaqtut, “Abraham ukpiġiŋagaa God, aasii taavruma nalaunŋasiŋagaa sivuġaani God-im.”\x + \xo 4.3 \xt Gn 15.6; Ga 3.6.\x*
\v 4 Tavra iñuk nalaunŋasipkaqtaullakpan pisigilugich piḷġusiḷḷuataŋi akiññaktaaġiniġaa nalaunŋasisiñi, iñuktun savakłuni akiññaktuatun. Aitchuusiaġiŋitkaa, aglaan akiḷiusiaġigaa.
\v 5 Aasiiḷi iñuk nalaunŋasiñiataŋitchuaq piḷġusiḷḷuatamigun aglaan ukpiqtuaq God-mun, nalaunŋarualigaa God-im ukpiġutaa pisigivlugu. God-im nalaunŋasiḷḷagai piḷuusiqirit ukpiliġmata.
\v 6 Taamna uvva David uqautigiŋagaa Bible-ni uqallakami, iñuk quviasuguuruq God-im nalaunŋasipkaġmani piqutigiŋaiqł̣ugich piḷġusiḷḷuataŋi. David uqallaŋaruq inna,
\q1
\v 7 ‘Quviasuglich iñupayaat piḷuutipayauraŋich suliqutigiŋaiqsauruat itqaumayumiñaiqł̣ugich.\x + \xo 4.7-8 \xt Ps 32.1-2.\x*
\q1
\v 8 Quviasugli iñuk Atanġum akiḷiipkaġniaŋisaŋa piḷuutiŋiñik.”
\p
\v 9 Taapkua David uqaluŋi quviasaaġusiat inŋitchut kisiŋiññun tamatkunuŋa nalunaiñŋutchiqsauŋaruanun God-mun piksraqtaaguniŋatigun, aglaallu Jew-guŋitchuanun. Qanuq Bible uqaqtut Abraham nalaunŋasipkaqtaunivḷugu pisigivlugu ukpiġutaa.
\v 10 Abraham nalaunŋasiŋagaa God-im nalunaiñŋutchiqsauŋaiñŋaan timimiñi.
\v 11 Abraham nalunaiñŋutaŋa iḷitchuqqutauŋaruq ilaa God-mun nalaunŋasipkaqtauganiŋatilaaŋanik pisigivlugu ukpiġutaa. God sivunniŋaruq tainna, malġuk sivuniġivlugik. Sivulliġmi, Abraham aapatun ittuq ilu­qaiññun Jew-guŋitchuanun, tuvrautiruanun tuvraaksriutaanun, ukpiġunmikkun nalaunŋasipkaqtauruanun God-im sivuġaani.\x + \xo 4.11 \xt Gn 17.10.\x*
\v 12 Igḷuani, ilaa aapauruq iluqaiññun Jew-guruanun kisian pisigisuŋaġnagu nalunaiñŋutaŋat God-mun iñuginiḷugich, aglaan ukpiqtuanun God-mun, Abraham-tun ukpiġutiqaqtuatun God-mun nalunaiñŋutchiŋaiñŋaġmi.
\s1 God-im Unniqsuqłiisaa Taŋŋiḷḷaruq Ukpiġiruni
\p
\v 13 God-im unniqsuqłiiŋagaa Abraham kiŋuniŋiḷu kiŋuvaannagniaġnivḷugich nunamik. Taamna unniqsuqłiiñ unniqsuqłiisauŋaitchuq God-im qaiñmagich aglausimaruat pitqurani Moses-kun, aglaan unniqsuqłiisauŋaruq Abraham-mun God-im nalaunŋasipkaġmagu ukpiġutaa pisigivlugu.\x + \xo 4.13 \xt Gn 17.4-6; 22.17-18; Ga 3.29.\x*
\v 14 Tavra kisimiŋ piqaqtuat God-im pitquraŋiññik kiŋuvaannakkumaaqpata nunamik, ukpiġun anniqsuutauŋitchuq, unniqsuqłiiñ anniqsuutauŋiñmiuq.\x + \xo 4.14 \xt Ga 3.18.\x*
\v 15 Qanuq uqallautianiŋagivsi, God-im pitquraŋisa tatavsaqtitchuugaich iñuich qanuq kamagilaitkaich. Iñuich pitquraiññamiŋ kamagiŋisaksraitchut pitquranik.
\p
\v 16 Tavra iḷitchirugut iñuich ukpiġutiqaqtuksraupiaqtut aitchuusiaġiniaġumirruŋ God-im unniqsuqłiisaa. Aasii iñuich ukpiliqamiŋ, Abraham-mun kiŋuniḷiutisuurut, aasiiḷi God nagliktuutiqpaŋmigun nalupqinaiġuugaa unniqsuqłiisini iliŋiññun, tamatkunuŋa pitquramiñik piqaqtuanun, tamatkunuŋalu ukpiġutiqaqtuanun Abraham-tun. Tavraasii Abraham aapagigikput iluqata,\x + \xo 4.16 \xt Ga 3.7.\x*
\v 17 aglausimaniŋatun Bible-ni, God uqallaŋaruq, “Uvaŋa aapaliutiŋa­gikpiñ iñugiaktuanun nunauruanun.” Tavraasii God-im akuqtuŋagaa Abraham aapaliutivlugu iluqaptiŋnun, qanuq ilaan ukpiġiŋagaa God iñuupkaiḷḷaruaq tuquŋaruanik, suli uqautiqallaruaq sivunniuġunmiñik taŋŋiŋaitchuanik taŋŋianiŋaruatun iḷivḷugich.\x + \xo 4.17 \xt Gn 17.5.\x*
\v 18 Abraham, niġiunaiġaluaqtillugu timimiñi, niġiuŋaruq-suli aapaġuġ­niaġnivḷuni iñugiaktuanun nunauruanun, uqallausiaqaŋavluni, “Iñugiaktuanik kiŋuniqaġniaqtutin.”\x + \xo 4.18 \xt Gn 15.5.\x*
\v 19 Nalupqitchauraŋitchuq ukpiġunmiñi isummatigikami utuqqalivḷuni miqłiqsiñiksramigun tallimakipiatun ukiunikami. Nalupqitchauraŋiñmiuq isummatigikamiuŋ Sarah miqłiqsiḷaitchuaq.\x + \xo 4.19 \xt Gn 17.17.\x*
\v 20 Arguagiŋaitkaa God-mun taŋŋiġñiaqtilaaŋa unniqsuqłiisaa, aglaan nanġaqługu God ukpiliqsaiññaŋaruq.
\v 21 Abraham ukpipiallaŋaruq God-mun taŋŋiġumiñaqtilaaŋanik unniqsuqłiisaa.
\v 22 Abraham ukpiġutaa pisigivlugu God-im nalaunŋasipkaŋagaa sivuq­qamiñi.
\v 23 Taapkua uqaluich Bible-niittuat quliaqtuaqaqtuat Abraham nalaunŋasipkaqtaunivḷugu ukpiġutaa pisigivlugu, anniqsuġmigaatigut uvagut.
\v 24 Qanuq ukpiġupta God-mun aŋipkaiŋaruamun Jesus-mik Ataniptiŋnik tuqqunmiñ, God-iptauq nalaunŋasipkaġniaġmigaatigut sivuqqamiñi.
\v 25 God-im nalaunŋarualiyumiñaġaatigut, qanuq Jesus tuqqutiŋagaati­gut aŋivḷuniḷu tuqqunmiñ, akiḷiqł̣ugich piḷuutivut nalaunŋasivḷutalu sivuġaani God-im.\x + \xo 4.25 \xt Is 53.4-5.\x*
\c 5
\s1 Nalaunŋasiñiq God-mun
\p
\v 1 Paŋmapak aŋuyautaiqsugut God-mun qanuq ukpiqtugut Atanipta Jesus Christ nalaunŋasipkaŋagaatigut sivuġaani God.
\v 2 Pisigivlugu Jesus, God nagliktuutiqpaqaqsimaaqtuq uvaptiŋnun, aasii quviasuktugut niġiugivlugu iḷaŋiutiniksraqput God-im kamanautaanun.
\v 3 Aasiisuli quviasugmiugut nagliksaaqaptaunnii, iḷisimavluta nagliksaaġunmun qiñuiqsaiññaqtitchumiñaqtilaaptiŋnik,
\v 4 aasii qiñuirrutiqaqtuiññaġupta nagliksaaqapta, iḷumun ititkikput ukpiqtuagutilaaqput. Niġiuktugut-suli iḷaŋiutiniaqtilaaptiŋnik God-im kamanautaanik.
\v 5 Niġiukkurvut asiḷiqqutauŋitchuq. Ilitqusiġiksuam iḷuptiŋniittuam nalupqinaiŋagaa uvaptiŋnun iḷisimapkairuam uvaptiŋnik qanutun God-mun piviuttaġipiaġataqtilaaptiŋnik.
\p
\v 6 Uvaptiŋnik ikayuġumiñaipiaqtilluta, piviksraq nalautinman, Christ tuqqutiŋagai piḷuusiqiripayaurat.
\v 7 Qanutun iñuk nakuutigigaluaqtillugu nallivsaunnii tuqqutisuŋniaŋitkaa. Iḷaannivsauq iñuum imma tuqqutiyumiñaġugnaġmigaa iñulluataq.
\v 8 Naaggauvva piḷuusiqiraugaluaqtilluta, Christ tuqqutiŋagaatigut, aasii taavrumuuna God-im salapqiġaa piviuttaqqutini uvaptiŋnun.
\v 9 Tavra nalaunŋasipkaqtaukapta paŋmapak Christ auŋagun, nalupqisuŋipiaqtugut Christ-mun annautiniaqtilaaptiŋnik God-im qinnautaa­niñ.
\v 10 Christ iḷauraaliuŋagaatigut God-mun tuqqutivluta, uumikłiġaluaq­tilluta ilaanik. Tavraasii paŋmapak God-im iḷauraaġiliutimmatigut, Christ nalupqinaitchuamik annautiniaġaatigut, qanuq ilaa iñuuruq.
\v 11 Taamnatualuuŋiñmiuq, quviakkiutigikput God Ataniptigun Jesus Christ-kun, iḷauraaliuqtuakun uvaptiŋnik God-mun.
\s1 Adam-lu Christ-lu
\p
\v 12 Una pisigivlugu iñupayaat piḷuksiŋarut aasii tuquvlutiŋ. Adam iñuqqaaq piḷuksiŋaruq aasii aquvatigun tuquŋaruq. Adam kiŋuniġivlugich iñupayaat, iluqaġmiŋ piḷuksiŋarut aasii tuquruksraġuqłutiŋ.\x + \xo 5.12 \xt Gn 3.6-19.\x*
\v 13 Iñupayaat iñuuŋaruat Moses aitchuusiaqaŋaiñŋaan God-miñ pitquranik piḷuusiqirauŋarut, aglaan pasirauŋaitchut piḷuunmikkun qanuq piqaŋił̣ł̣utiŋ God-im pitquraŋiñik.
\v 14 Tavra iñupayaat Adam-miñqaŋa Moses-munaglaan tuquŋarut Adam tuvraqługu kipuqłaktaŋitkaluaŋŋaisa God-im pitquraŋi. Tuqummiut qanuq piḷuusiqirauvlutiktauq. Adam tuqqunmik pipkaim­man, Christ-li aquvatigun qairuaq iñuggutiqaqtitchiruq.\x + \xo 5.14 \xt Gn 2.16-17; 3.11-12.\x*
\v 15 God-im nagliktuutigivlugu aitchuutaa akiḷḷiuruq Adam kamaksriŋiññiŋanun. Iñuich tuquŋarut qanuq Adam piḷuksiŋaruq. Taavrumaŋŋa pił̣haaqtuq, iñuich nalaunŋasipkaqtauyumiñaqtut akiiḷaamik Jesus Christ-kun, qanuq God nagliktuutiqpaqaŋaruq iliŋiññun.
\v 16 Tavra akiiḷaaq aitchuun Christ-kuaqtuaq akiḷḷiuruq Adam piḷuutikun iñiqtaŋanun. Qanuq Adam piḷuutaa pipkaiŋaruq isivġiunmik suksraunġiunmiglu, aglaan akiiḷaaq aitchuun, iñugiaktuat piḷuksianiŋmata, nalaunŋasipkairuq iñuŋnik God-im sivuġaani.
\v 17 Pisigivlugu Adam piḷuksimman, tuqqun umialiktun atanniqsimanniŋaruq iñupayaanik. Taavrumaŋŋa pił̣haaqtuq, iñuich akuqtuiruat nalaunŋasipkaunmik God-im nagliktuutigivlugu aitchuutaanik, iñuullaniaqtut umialiktun, atanniqsimalugu piḷuun ikayuutaagun Jesus Christ.
\p
\v 18 Tavra iñuum atautchim piḷuksisaata qaġġisimmagu suksraunġiun iñupayaanun, tainnalivsauq iñuum atautchim kamaksriñiŋata God-mik, qaġġisigaik suliqutigiŋaiqsauniġlu piiguġumiñaqsivḷugich piḷuutit iñuggullu iñupayaanun.
\v 19 Qanuq iñuum atautchim kamasuŋirrutaagun iñuich piḷuusiqiriġuġmata, tainnaptauq iñuum atautchim kamaksriñiŋagun, iñuich nalaunŋasipkaqtauyumiñaqtut.
\v 20 God-im aitchuutigimmagich pitqurani Moses-kun, iñuich iḷitchuġivsaaŋarut piḷuun kamaksriŋirrutautilaaŋanik God-im pitquraŋiñik. Tavra kamasuŋirrun aglimman, tainnatuttauq God-im nagliktuutiqpaŋa aglił̣haaŋaruq.
\v 21 Tavra piḷuun atanniqsimanniŋman iñuŋnik tuqqutauvluni, God-ivli nagliktuutiqpaŋa atanniqsimanniktuq iñuŋnik iñuupkallavlugich isuitchuamun qanuq Atanipta Jesus Christ nalaunŋasipkaŋagai.
\c 6
\s1 Iliñiq Tuquŋaruatun Piḷuunmun Aglaan Iñuuvluni Christ-mi
\p
\v 1 Taamna tainnainman, piḷuusiqiugaqtuksrauŋitchugut uuktuġniaqsiññaġlugu qanutun God nagliktuutiqpaqaqtilaaŋa.
\v 2 Piḷuusiqiruksrauŋipiaġataqtugut. Ukpiliqapta Christ Jesus-mun, iñuutchivut piḷuksisuguuruat tuqummatun piut. Taamna pisigilugu piḷuusiqiugaqtuksrauŋitchugut.
\v 3 Iḷisimarusi iluqata paptaiqsaukapta, Atausiŋŋuqatauŋarugut Christ Jesus-mun. Aasii ilaa tuqumman, uvagut piḷuksisuguuruat iñuutchivut tuqummiut.
\v 4 Tavra paptaiqsaukapta, piḷuktuat iñuutchivut iḷuviqataummatun piŋarut ilaa tuqumman. Aasii Christ-tun aŋipkaqtauruatun tuqqunmiñ suaŋŋataagun Aapam, uvaguttauq aitchuusiaqaŋammiugut nutauruamik iñuggunmik, aasii iñuuruksraurugut taavrumuuna nutauruakun iñuutchikun.\x + \xo 6.4 \xt Col 2.12.\x*
\p
\v 5 Tavra atausiŋŋuqatigiŋaguptigu tuqqutaani, nalupqinaitchuq atausiŋŋuqatiginiaġmigikput aŋŋisaani.
\v 6 Iḷisimarugut ilaa kikiaktuurraumman uvagut piḷuksisuguuruat iñuutchivut kikiaktuurrauqatauŋarut ilaanun, piḷuunmun aŋalanŋaiquvluta, kivgauŋaiquvluta piḷuunmun.\x + \xo 6.6 \xt Ga 2.20.\x*
\v 7 Iñuk tuqukami, aŋalatinŋaiġuuruq piḷuunmun.
\v 8 Piqatauŋaniqapta Christ tuqqutaani, ukpiqtugut piqatauniaqtilaaptiŋnik iñuusianun Christ.
\v 9 Qanuq iḷisimarugut Christ aŋipkaqtauganikami tuqqunmiñ, tuqutqikkumiñaipiaqtuq, tuqqutim atanniqsimatqikkumiñaitkaa.
\v 10 Christ tuqukami, tuquŋaruq atausiaqłuni, akiḷiġukługich piḷuutivut. Paŋmapak iñuuruq, iñuutuiññaqłuni God-mun.
\v 11 Ilivsiḷiasii isummatigiruksraurusi ilivsiññik tuquŋaruatun iḷiḷusi piḷuunmun, aŋalatinŋaiġḷusi piḷuunmun, aasii iñuulusi God-mun, qanuq atausiŋŋuqatigiŋagiksi Christ Jesus.
\p
\v 12 Piḷuunmun aŋalatinnasi. Kamaginagich pigiitchuat pisuguutisi.
\v 13 Atuġnagu sulliñipayauraŋa timivsi piḷuusiqutigisuglugu. Aglaan God-im aŋalallisi qanuq tavraŋŋaaglaan aŋalatinŋaiŋarusi piḷuunmun iñuusarraqsikavsi God-mun. Aŋalatitchiuŋ sulliñipayauraŋa timivsi God-mun, nalaunŋarualiqiyumausi.
\v 14 Piḷuutim aŋalataġiŋaiġñiaġaasi, qanuq iñuuŋaiŋarusi kamaginiataglugich pitqurat, aglaan iñuurusi God-im nagliktuutiqpaŋagun.
\s1 Kivgauniq Nalaunŋarualiqiniġmun
\p
\v 15 Taamna tainnainniġman, piḷuksiñata pisigilugu iñuuniqput God-im nagliktuutiqpaŋagun, kamaksriñiatagniġmiñ pitquranik qaisauruanik Moses-kun. Piḷuksiruksrauŋipiaġataqtugut.
\v 16 Iḷisimarusi nalliqsi kivgaliutiniġumi kimulliqaa, kamagiraksraġigaa kivgatun. Tainnatulli ilivsi piḷuunmun aŋalatitkuvsi kivgaummatun piḷuunmun inniaġmiusi, tasammaasii tatavsaqtaulġiñaġlusi isuitchuamun. Aglaan aŋalatitkuvsi kamagisuglugu God, nalaunŋaruaguniaqtusi ilaan sivuġaani.
\v 17 Tavra God quyyavigirauli, qanuq paŋmapak kamaksripialiqsusi uummativsiññiñ taavrumiŋa iḷisaurrutaanik God-im iḷisausiavsiññik, kivgausuuŋagaluaqtuasii piḷuunmun.
\v 18 Annaktitauganikłusi piḷuunmiñ, kivgaġuqtusi iłuatun iñuuniaġniġmun sivuġaani God-im.
\v 19 Uqautisaaqsigivsi uuktuusiġḷuŋa kivgauniġmik, kaŋiqsimmaġiksitquvlusi. Taimani aitchuutigisuuŋagaluakkasi timivsi sulliñipayaura­ŋich piḷuusiqiniġmun suli kamasuutaiqsaiññaġniġmun, tavrali paŋmapak aitchuutigisigik timivsi sulliñipayaaŋi nalaunŋaruakun iñuuniaġniġmun ilaaguaqtauyumausi God-mun.
\p
\v 20 Kivgausuuŋŋavsi piḷuunmun, aŋalataġipkaŋaitchusi iñuuniaġniġmun nalaunŋaruamun sivuġaani God-im.
\v 21 Tainnatchim iñuutchim paŋmapak kanŋugilikkavsi anniqsuŋaitkaasi aglaan tatavsaqtaupkaġumiñaġaasi isuitchuamun.\x + \xo 6.21-22 \xt Pr 12.28.\x*
\v 22 Paŋmapak-aasii atanġiqsitaurusi piḷuunmiñ kivgaliutivlusi God-mun, anniqsuusiaqaġniaqtusi ilaaguaqtauniġmik iñuggunmiglu isuitchuamik iñuutqulusi God-mun.
\v 23 Kiñaliqaa piḷuusiqirauruaq akiḷiusiaqaġniaqtuq tatavsaqtauluni isuitchuamun, aglaan God-im akiiḷaaq aitchuutigigaa iñuggun isuitchuaq tamatkunuŋa atausiŋŋuqatauruanun Christ Jesus-mun.
\c 7
\s1 Iḷisaurrusiaq Katitinniġmiñ
\p
\v 1 Aniqatiit, uqautigivsi iḷisimaruasii God-im pitquraŋiñik qaisaŋiñik Moses-kun, iḷisimarusi pitquranun iñuk aŋalatitchuuruq iñuuniġmiñi kisianik.
\v 2 Uvva urriqatiksraŋa taavruma. Pitqurat uqaluqaqtut aġnamun iñuuqatigitquvlugu uiŋa iñuuniqtutilaaŋatun. Aglaan uiŋa tuqukpan, pitquram tuvaaqatigiiksitaŋakta aŋalataġiŋaiġaa.
\v 3 Tavra piqatiqaġumi allamik aŋunmik uiñi iñuuŋŋaan, allatuqtau­niaqtuq. Aglaan uiŋa tuqukpan, taavruma pitquram tuvaaqatigiiksitaŋakta aŋalataġiŋaiġaa. Uiñikkumi allamik aŋunmik allatuqtauniaŋitchuq.
\v 4 Tainnatuttauq ilivsiññun inmiuq, aniqatiit. Christ tuqumman, tuquqatigiruatun piŋagiksi, aasii paŋmapak aglausimaruat pitqurat aŋalanŋaiġaasi. Paŋmapak tuvaaqasiutirusi allamun, sunauvva Christ-mun aŋipkaŋakkaŋanun God-im tuqqunmiñ. Tavraasii iñuuruksraurusi iviġaumalugu God.
\v 5 Iñuusuuŋŋapta kamagivlugu piḷuun, piḷuksisuguuŋarugut, aasii God-im pitquraŋisa iḷitchuġipkaqłuta piḷuusiqitilaaptiŋnik. Taavrumaasii pigiitchuam tatavsaqtaupkaġayaġaatigut isuitchuamun.
\v 6 Aglaan paŋmapak pitqurat aŋalanŋaiŋagaatigut. Tuqummatun piŋarugut tamatkunuŋa aŋalatigisuukkaptiŋnun, aŋalataġitquvluta Ilitqusiġiksuamun, iñuulutaasii nutauruamik iñuutchimik, aŋalanŋisaŋannik utuqqauruat aglausimaruat pitqurat.
\s1 Pitqurallu Piḷuullu
\p
\v 7 Uqallakkumiñaqpisa pitquranun piḷuksipkaġuuniḷuta? Tainna uqallaktuksrauŋipiaqtugut. Pitqurat anniqsuġaatigut iḷitchuġipkaqłuta piḷuutim suutilaaŋanik. Nalunayaqtuŋa kaviuġniq piḷuutautilaaŋanik pitqurat uqallaŋaitpata, “Kaviuġnaq.”\x + \xo 7.7 \xt Ex 20.17; Dt 5.21.\x*
\v 8 Iḷitchuġikama pitqurani kaviuġniġmik, piḷuutim kipiġniuqtitkaqsigaaŋa qanusipayaanun pigiitchuanun. Iñuum nalugumigich God-im pitquraŋi, nalummiuq suutilaaŋanik piḷuun.
\v 9 Qaŋauvlugu iñuunnamni naluŋagaluaqtuŋa God-im pitquraŋiñik. Taimani piḷuutaiñmatun inŋagaluaqtuq uvamnun. Aasii iḷitchuġikapkich pitqurat iḷitchuġimmiuŋa piḷuksiŋatilaamnik. Tavra tatavsaaksraġuŋaruŋa isuitchuamun.
\v 10 Taapkua pitqurat iñuuliññiktuksraġaluat uvamnik, iḷitchuġipkaqsiññaŋagaanŋa pasirautilaamnik tatavsaqtauyumiñaqsivḷuŋa isuitchuamun.
\v 11 Qanuq iḷitchuġiŋaruŋa piḷuksiŋatilaamnik iḷitchuġipqauraqapkich God-im pitquraŋi. Niġiukkaluaqtuaŋaa iñuggutinnagniaġasugaluŋa pitquratigun, sagluqirauŋaruŋa, aasii piḷuutikun tatavsaaksraġuqłuŋa isuitchuamun.\x + \xo 7.11 \xt Gn 3.13.\x*
\v 12 Tavra God-im pitquraŋi qaisaŋi Moses-kun piḷuutaitchut nalaunŋarullu nakuurullu.
\v 13 God-im pitquraŋisa nakuuruat pasiraksraġuŋavanŋa tatavsaqtauruksraġuqłuŋa isuitchuamun? Naaggapiaġataq. Uvaŋa piḷuunma pasiraupkaŋagaanŋa. Iḷitchuġipqauraqama God-im nakuuruanik pitquraŋiñik, iḷitchuġimmiuŋa qanutun piḷuusiqiriqpaurautilaamnik.
\s1 Malġuk Irrutchik Iñuŋmi
\p
\v 14 Pitqurat nakuurut. Pasiraksrauŋitchut pitqurat, aglaan uvaŋa kamagilaiññiġitka piḷukpaił̣ł̣uŋa.
\v 15 Kaŋiqsiḷguitchuŋaunnii uvamnik, qanuq uvva pisukkaluaġaqtuŋa sumik nalaunŋaruamik, piḷaitchuŋa. Pianigaġigiga pisuŋitkaluakkaġa naġġugikkaġalu.\x + \xo 7.15 \xt Ga 5.17.\x*
\v 16 Tavraasii pisuuniqama pitqurat pitquŋisaŋiññik, uvaŋalu piyumaŋitkaluakkamnik, piiḷaaġiŋitkiga pitqurat nakuutilaaŋat.
\v 17 Nutauruam iñuutchima pipkaqtaŋitkai sut naġġugikkatka. Aglaan piḷuksisuguuruam iñuutchima pipkaqtaġaaŋa naġġugikkamnik.
\v 18 Iḷisimaruŋa piḷuksisuguuruaq iñuusiġikkaġa nakuuŋipiaqtuq. Nakuurualiqisugluqtuŋaunnii suaŋŋataitchuŋa nakuurualiqiyumiñaġluŋa.
\v 19 Qanuq piḷaitkiga nakuurualiqiaġiyumakkaġa, aglaan pivḷugu pigiitchuaq pisuŋitkaluakkaġa.
\v 20 Tavra pisuuniġupku pisuŋitkaluakkaġa, nutauruam iñuutchima pipkaqtaŋitkaa, aglaan piḷuksisuguuruam iñuutchima.
\p
\v 21 Tainnasuŋaiññaq pisuuruq, nakuurualiqisukkaluaqama piḷaitkiga, aglaan pigiitchualiqiruŋa.
\v 22 Nutauruami iñuutchimñi, nakuaġigaluaġitka God-im pitquraŋi,
\v 23 aglaan iḷisimaruŋa uvamni ittuq alla suaŋŋan aŋuyaktuaq pitchaiḷiraġnikłuni uvamnik nakuurualiqitchaiḷivḷuŋa, kivgaupkaqłuŋa piḷuutimnun.
\v 24 Qanutun uvaŋa quviasuŋisigivik? Kia atanġiqsinniaqpaŋa piḷuksisuguuruamiñ iñuutchimñiñ?
\v 25 Quyyavigigiga God atanġiqsinmaŋa Jesus Christ-kun Ataniptigun. Tavraasii nutauruami iñuutchimñi kamagisukkitka God-im pitquraŋi, aglaan piḷuksisuguuruam iñuutchima piḷuksipkaġuugaaŋa.
\c 8
\s1 Iñuusiq Aŋalatiłłuni Ilitqusiġiksuamun
\p
\v 1 Tavra paŋmapak suksraunġiqsauyumiñaitchut tamatkua atausiŋŋuqatauruat Christ Jesus-mun.
\v 2 Qanuq atausiŋŋuqatigikaptigu Christ, Ilitqusiġiksuam aitchuŋagaatigut nutauruamik iñuutchimik, atanġiqsiłłuta piḷuunmiñ tatavsaunmiḷḷu isuitchuamun.
\v 3 God-im piŋagaa pitqurat qaisauruat Moses-kun piyumiñaisaŋat. Pitqurat iñuk suuramikunnii nalaunŋasiyumiñaiñŋagaat, qanuq piḷuusiqirauvluni kamagilaitkai pitqurat. Aglaan God-im tiliŋagaa Iġñini timiqaġlugu iñuutquvlugu uvaptiktun, piḷuksiŋaitchuq-aglaan. God-im Iġñiŋan akiḷiŋagai piḷuutivut, aasii taamna pikamiuŋ, suaŋŋataiŋagaa piḷuun aŋalatchiyumiñaiqł̣ugu uvaptiŋnik.
\v 4 Tavraasii paŋmapak kamagiyumiñaġivut God-im pitquraŋi, sivisutilaaŋatun Ilitqusiġiksuamun aŋalatinnipta, aŋalatinŋaiġḷuta piḷuksisuguuruanun iñuutchivsiŋnun.
\v 5 Iñuich aŋalatittuat piḷuksisuguuruanun iñuutchimiŋnun, iñuusuurut iviġagniaqsiññaqłutiŋ inmiŋnun, aglaalli iñuich aŋalatittuat Ilitqusiġiksuamun, iñuusuurut iviġagniaqługu Ilitqusiġiksuaq.
\v 6 Iñuich iñuusiqaqtuiññaqamiŋ kamagivlugich piḷuktuat kipiġniuġutitiŋ, tuquruksraurut. Aglaan iñuich kamaksriugaqtuat qanuq Ilitqusiġiksuam pitqutiŋiñik, piqaqtut iñuggunmik tutqiunmiglu.
\v 7 Iñuk kamaksriugaqtuaq qanuq piḷuksisuguuruam iñuutchimi kipiġniuġutiŋiñik, uumikłiqsuq God-mik. Taavruma iñuum kamagiŋitkai God-im pitquraŋi. Kamagiyumiñaipiaġai.
\v 8 Kialiqaa tainna iñuusiqaqtuam God iviġakkumiñaitkaa.
\p
\v 9 Aglaan ilivsi aŋalatinŋitchusi piḷuksisuguuruanun iñuutchivsiññun. Ilitqusiġiksuaŋa God-im iñuupiaqpan iḷuvsiññi, aŋalataġigaasi Ilitqusiġiksuam. Kiñaliqaa piqaŋitchuaq Ilitqusiġiksuaŋanik Christ, Christ-gum pigiŋitkaa.
\v 10 Tavra Christ iḷuvsiññiitpan, ilitqutchisi iñuuniaqtut qanuq nalaunŋasipkaqtauŋarusi, timisi tuqugaluaqpataunnii pisigilugu piḷuun.
\v 11 Tavra Ilitqusiġiksuaŋa God-im iñuukpan iḷuvsiññi, aŋipkaiŋaruaq Jesus-mik tuqqunmiñ, taavruma aŋipkairuam Christ Jesus-mik tuqqunmiñ, iñuggusiġñiaġmigai tuqullaruat timisi, taavrumuuna-suli Ilitqusiġiksuamigun iñuuruakun iḷuvsiññi.\x + \xo 8.11 \xt 1 Co 3.16.\x*
\p
\v 12 Tavra aniqatiit, iñuuruksrauŋipiaqtugut kamagilugich piḷuksisuguuruat iñuutchivut.
\v 13 Iñuuguvsi kamagilugich piḷuksisuguuruat iñuutchisi, tatavsaqtauniaqtusi isuitchuamun. Aglaan Ilitqusiġiksuakun nutqaqtitkuvsigik pigiitchuat piḷġutchisi, iñuuniaqtusi isuitchuamun.
\v 14 Qanuq iluqaġmiŋ iñuich aŋalatittuat Ilitqusiġiksuamun miqłiqtuurut God-mun.
\v 15 Ilitqusiġiksuam aitchuusiavsi iḷisimapkaġaasi tiguaqtauvlusi miqłiqtuġitilaavsiññik God-mun, sivuuqqataiqł̣usiḷu tatavsausiaksramun isuitchuamik. Tavraasii tuqłuġumiñaġikput God Aapaaġlugu.\x + \xo 8.15 \xt Mk 14.36; Ga 4.6.\x*\x + \xo 8.15-17 \xt Ga 4.5-7.\x*
\v 16 Tavra Ilitqusiġiksuam iḷitchuġipkaġaatigut nalupqinaiqł̣ugu miqłiqtuġitilaaptiŋnik God-mun,\x + \xo 8.15-17 \xt Ga 4.5-7.\x*
\v 17 aasii God-im miqłiqtuġiniġmatigut, kiŋuvaannaktaġiniġaatigut. Kiŋuvaannaktaginiġmatigut, kiŋuvaannaqatauyumiñaqsirugut Christ-mun, aasii iḷaŋiutiniaqtugut kamanaunmun piqatigilugu Christ, nagliksaaqtuagugupta ilaa pisigilugu.
\s1 Kamanaun Piyumaaqtuaq
\p
\v 18 Isumalaaġutigikapkich paŋmapak nagliksaaġutivut suuŋitchut nalliġaaġutausaġumiŋ iñuusiḷḷuatamun piginiakkaptiŋnun qiḷaŋmi.
\v 19 Sut savaaŋi God-im utaqqirut niġiupiaġataqłutiŋ piviksramun God-im salapqiqpagich miqłiqtuni.
\v 20 Qanuq tamatkua sut God-im savaaŋi igliŋitchut ilaan sivunniutiqqaaŋagun. Aasii iliŋich pasiraksrauŋiñmiut tainnainniŋatigun. God-im tainnaiḷipkaŋagai Adam piḷuksimman.\x + \xo 8.20 \xt Gn 3.17-19.\x*
\v 21 Tavra tamatkua God-im savaaŋi atanġiqsitauniaġmiut aŋalatchisaaniñ tuqqutim aggutivlu, piqatauyumiñaqsiḷugich quvianaqtuamun atanġiqsirrunmun piqatigilugich miqłiqtuŋi God-im.
\v 22 Iḷisimagivut supayaat God-im savaaŋi nagliksaaqatigiiksut atqunaq aġnatun aulayyautikkaŋatun.
\v 23 Kisimiŋ sut savaaguruat nagliksaaqpaŋitchut aglaan uvagullu. Piqaġaluaŋŋapta Ilitqusiġiksuamik iḷitchuġipkaiḷḷaruamik quviasugniksraptiŋnik qiḷaŋmi, nagliksaaqpaŋmiugut utaqqivḷugu God-mun miqłiqtuliutiniksraqput qiḷaŋmi, timivut aŋipkaqtaukpata.\x + \xo 8.23 \xt 2 Co 5.2-4.\x*
\v 24 Taamna niġiugisaŋagikput annaurrauganikapta. Niġiuguurugut sunik taŋŋiŋaitchuanik. Iñuk niġiuyuitchuq sumik taŋŋianiŋaruamik.
\v 25 Tavra niġiuktugut-suli quviasuusiaksrautiptiŋnik taŋŋianiŋaitchuamik, aasii qiñuiqł̣uta taŋŋiqsiaġigikput.
\p
\v 26 Tainnatun Ilitqusiġiksuam ikayuġaatigut suaŋaiḷiraġikapta. Qanuq iḷisimaŋitchugut aŋaayyuniġmik aŋaayyusiksraptiktun. Ilitqusiġiksuam qiññuaqtuutigaatigut iiqtuaġutiqaqłuni uqautigianignaitchuanik uqalugilugich.
\v 27 Suli God, iḷisimaruaq uummatiŋiññik iñuich, iḷisimaruq qanuq Ilitqusiġiksuam uqaqtilaaŋanik qiññuaqtuutimmigaich ilaaguaqtauruat God-mun, tuvraqługu pisuutaa God-im.
\p
\v 28 Iḷisimarugut supayaat piruat uvaptiŋnun savaqatigiiksilaaŋannik anniqsuqsaqługich tamatkua piviuttaqsriruat God-mik, ququaqtauruat tuvraqługu God-im sivunniutaa.
\v 29 Qanuq ilaan iḷisimaŋagai iñuŋni aullaqisaamiñ-qaŋa, suli taimani sivunniŋaruq Iġñiġmisun iḷiñiaġnivḷugich, ilaan Iġñini qaukłiḷiutitquvlugu akunġanni iñugiaktuat aniqatigiich.\x + \xo 8.29 \xt 2 Co 3.18; Ga 4.19; Phil 3.10.\x*
\v 30 Tavra tamatkua sivunniŋakkani taimani Iġñiġmisun iḷiñiaġnivḷugich, ilaan ququaŋagai, aasii tamatkua ququakkani ilaan nalaunŋasiŋagai, aasii nalaunŋasipkaqtauruat, ilaan-suli kamanaqsipkaqługich.
\s1 God-im Piviuttaqqutaa Christ Jesus-kun
\p
\v 31 Tamatkua tainnainniġmata, uqallautiksraqaqtugut inna. God-im iḷaalliqsimammatigut, akiḷḷiitchugut sivuuġagiraksraptiŋnik.
\v 32 God-im aitchuutigiyumaŋagaa ilaan nanmiñiq Iġñini tuqqutitquvluta. Tavraasii nalupqinaipiaġataqtuamik aitchuiñiaqtuq uvaptiŋnun, iluqaiññik pigiraksraġikkaptiŋnik, aitchuimmatun-suli Iġñiġmiñik uvaptiŋnun.
\v 33 Aasiisuli iñuitchuq uqallakkumiñaqtuamik God-im iñuksraqtaaġikkaŋatigut pasiraksrauniḷuta, qanuq ilaan nalaunŋasiŋagaatigut.
\v 34 Kialiqaa-suli suksraunġiqsaupkaġumiñaitkaatigut, qanuq Christ Jesus tuqqutiŋagaatigut, aasiisuli aŋipkaqtauŋaruq tuqqunmiñ, aasii ittuq God-im taliqpiata tuŋaani qiññuaqtuutivluta.
\v 35 Sumik piitchuq piyumiñaqtuamik uvaptiŋnun piiqsitchumiñaġluta Christ piviuttaqqutaaniñ. Iłuiḷḷiuqtitaugaluaġupta piiġumiñaitkaatigut, kiiqsiuġutituġaluaġupta, piaqłuktaqsiġaluaġupta, kaaksiugaluaġupta, naaggaunnii annuġaaqsausiiġaluaġupta, navianniuġaluaġuptaunnii, naagga tuqutaugaluaġupta.
\v 36 Tamatkua nalautitchuurut iñuutchivsiŋni aglausimaruatun Bible-ni inna,
\q1 “Ilivich pisigivlutin, ataramik anayanniuqtuaqtugut tuqutauniksraptigun. Isumakkusiaqaqtugut imnaisun utaqqiruatun tuqutauniksramiŋnun.”\x + \xo 8.36 \xt Ps 44.22.\x*
\m
\v 37 Tamatkunaŋŋa iluqaiññiñ akimapqauraŋitchugut Christ-kun piviuttaqsriruakun uvaptiŋnik.
\v 38 Qanuq nalupqisuŋitchuŋa supayaam piiġumiñaitkaatigut God-im piviuttaqqutaaniñ, tuqugaluaġupta, iñuugaluaġupta, isaġulikkaluatunnii, ilitqusiqł̣ukkaluat-unnii, naagga sut paŋmapak piruat uvaptiŋnun, sullu piyumaaqtuat uvaptiŋnun, ataniġnaqutikkaluallu.
\v 39 Sullu qairuat pamaŋŋa, naaggaunnii qairuat samaŋŋa, naagga supayaam God-im savaaŋata piiġumiñaitkaatigut God-im piviuttaqqutaaniñ, qanuq atausiŋŋuqatigiŋagikput Christ Jesus Ataniqput.
\c 9
\s1 God-lu Iñuksraqtaaŋiḷu
\p
\v 1 Atausiŋŋuqatauŋavluŋa Christ-mun sagluŋitchuŋa, aglaan uqaq­tuŋa iḷumun ittuamik. Ilitqusiġiksuavlu nalupqisuktinŋitkaaŋa iḷu­mun uqaqtilaamnik inna.
\v 2 Isumaaġutiqpaqaqtuŋa suli ataramik ipiqtusuutiqaqłuŋa iḷumni pisigivlugich Jew-guqatitka, nanmiñitka.
\v 3 Qanuq piñaġumiñaqpan, qanuġlugich annaurrauyumiñaqpata Jew-guqatitka uvaŋa tammaġnipkun piiqsauluŋa Christ-miñ, tainna pitqurriñayaqtuŋa.
\v 4 Iliŋich kiŋuniġigai Israel-gum, suli God-im ququaŋakkaŋi miqłiqtuġisukługich. Tautuŋarut qaumanġanik nayuqłiataata God-im. Aitchuusiaqaŋammiut God-im sivunniuġutiŋiñik pitquraniglu nalaunŋaruakun iñuuniaġutiksranik, qanuġlu aŋaayyuniksraŋatigun God-mun, unniqsuqłiisiŋiñiglu God-im.\x + \xo 9.4 \xt Ex 4.22.\x*
\v 5 Maŋŋuqaqtut kamanaqtuanik aapanik, maŋŋuqaqatigimmigaat timikun Christ, atanniqsimanniktuaq supayaanik, God-auruaq nanġagaksrauruq isuitchuamun. Amen.
\p
\v 6 God-im uqaluŋi anniqsuutauŋaiŋaitchut pisigigiññaġlugu iḷaŋich Israel-guruat ukpiŋiññiḷugich. Qanuq Israel kiŋuniŋisa iḷaŋich Israel-gupiaġataŋitchut,
\v 7 tamatkiġḷugich Abraham kiŋuniŋi miqłiqtuliqsuutinaġumiñaitchut ilaanun, qanuq Bible-ni uqallaun ittuq, “Iġñipkun Isaac-kuaqtuat kisimik taiñaġniaqtut miqłiqtuġnik.”\x + \xo 9.7 \xt Gn 21.12.\x*
\v 8 Taamna sivuniqaqtuq tamatkiġḷugich Abraham kiŋuniŋi miqłiqtuġiŋitkai God-im, aglaan kisiisa miqłiqtut aniruat Isaac-kun, tuvraqługu God-im unniqsuqłiisaa Abraham-mun.
\v 9 Qanuq inna God uqallaŋaruq unniqsuqłiiñmiñi, “Ukiutqigu tainnaiḷikpan, qaiñiaqtuŋa aasii Sarah iġñiqaġniaqtuq.”\x + \xo 9.9 \xt Gn 18.10.\x*
\p
\v 10 Aasiisuli, Isaac maŋŋuqput aŋutiġuġman tuvaaqatinikłuni Rebecca-mik, Rebecca unniqsuqłiisiaqaŋammiuq malġiagni aniŋaiñŋaaŋnik.
\v 11 Aniŋaiñŋaġmik nakuurualiqisaŋaitkaluaqtuk naagga pigiitchualiqilutiŋ. Taimani God unniqsuqłiiŋaruq sivunniuġutini iñuksraqtuġnikun igliquvlugu. Aasii iñuksralaitchuq pisigilugu iñuuniaġniġmi piḷġusiat, aglaan iñuksraqtaaġigai sivuniġmigun.\x + \xo 9.11-13 \xt a Gn 25.23. b Ml 1.2-3.\x*
\v 12 Tavra Rebecca uqallausiaqaŋaruq, “Aŋayukłium savautiniaġaa nukaqłiq.”
\v 13 Aglausimammiuq Bible-ni God uqallaŋnivḷugu inna, “Jacob piviuttaġiŋagiga, aglaan Esau pisuŋiñŋagiga.”
\p
\v 14 Tainna God piŋaniġman, uqallakkumiñaqpisa God nalaunŋiññiḷugu? Naaggapiaġataq.
\v 15 Qanuq ilaa uqallaŋaruq Moses-mun, “Nagliktuutiqaġniaqtuŋa kimun pisukkuma, tuvraġlugu uvaŋa pisuutiga.”\x + \xo 9.15 \xt Ex 33.19.\x*
\v 16 Tavra God iñuksraġuuruq pisigisuŋaġnagu piksraqtaagusugniŋat, naaggaunnii pisigisuŋaġnagu piḷḷuataġniŋat, aglaan pisigivlugu ilaan nagliktuutini.
\v 17 Urriqativsaaq Bible-ni ittuq God-im uqalua Pharaoh-mun, “Uvaŋa umialliutiŋagikpiñ Egypt-mun salapqiġukługu suaŋŋatiga ilipkun, nunam iñuŋi iḷitchuġitquvlugich iḷumun God-autilaamnik.”\x + \xo 9.17 \xt Ex 9.16.\x*
\v 18 Tavraasii God naglikkutiqallaruq kimupayaaq pisukami, suli uqaqsiġiiḷipkallavlugu kiñapayaaq pisukami.
\s1 God-im Tatavsautaa Nagliktuutaalu
\p
\v 19 Uqallagniaġmiusi uvamnun, God-im pisuutaa akiḷḷiḷiqsulgunaiñman, summan God-im pasivagich iñuich piḷġusiŋisigun?
\v 20 Aŋutaunasugirutin uvvai, kiumayumiñaġlugu God? Sum-uuma suliaguruam uqallautiyumiñaqpauŋ suġuqtitini inna, Summan uvva inna savakpiŋa?\x + \xo 9.20 \xt Is 29.16; 45.9.\x*
\v 21 Uvva urriqan. Iñuk savaaqaqtuaq qikuyyamik piḷiyumiñaqtuq supayauramik pisukkumi. Akutamiñ atautchimiñ utkutchiyumiñaqtuq qiñiyunaqsiḷugu aasiisuli allamik suaqłukuviksramik.\x + \xo 9.21 \xt Jr 18.4-6.\x*
\p
\v 22 Tavra tainnatun God-im piyumiñaġai iñuich qanuq pisukkumi­gich. Qiñuiqł̣uni igḷutullagai iñuich nalliummatiliġaluaqtuat suksraunġiqsauruksraġuqłutiŋ, iḷaannigutaaġukkumiuŋ aquvatigun ilaan qinnautini suaŋŋatiniḷu iliŋiññun.
\v 23 Taamna piyumiñaġaa iḷisimanaqsisukługu uuktuġnaġumiñaitchuaq suaŋŋatini iñuŋnun aitchuusiaqaqtuanun nagliktuunmiñik. Aasii taapkua iñuich piksraqtaaġiŋagai aniŋaiñŋaisaunnii iñuutquvlugich qiḷaŋmi.
\v 24 Taapkuagurugut iñuich uvva uvagut, God-im ququaŋakkaŋi, Jew-niñ kisian piŋaitchut aglaan Jew-guŋitchuaniḷḷu.
\v 25 Taamna iḷumun ittuq aglausimaruatun Hosea-mi, God-im uqallautaa inna,
\q1 “Tamatkua iñugiŋitkaluaŋaratka taiñiaġitka uvaŋa iñumnik, suli tamatkua piqpagiraiñŋaruat taiñiaġitka uvaŋa piqpagiramnik.\x + \xo 9.25 \xt Ho 2.23.\x*
\q1
\v 26 Suli taavrumani inimi uqallausiaqaġvigiŋakkaŋanni, Iñugiŋitkivsi, iḷisimanaqsiñiaqtut miqłiqtuġitilaaŋat iñuuruamun God-mun.”\x + \xo 9.26 \xt Ho 1.10.\x*
\m
\v 27 Suli Isaiah nipatusivḷuni uqaŋammiuq sivuniġivlugich Israel-guruat, “Iġñiŋi Israel iñugiaktilaaqaġluqtutunnii qaviaŋatun siñaata taġium, iñukisuurat annaurrauniaqtut.”\x + \xo 9.27-28 \xt Is 10.22-23.\x*
\v 28 Qanuq Atanġum tatavsaġniaġai nunam iñuŋi suamaruamik kayu­miktuamiglu suksraunġiunmik.
\v 29 Isaiah-suli uqallavsaaŋaruq, “Atanġata isaġulisalaich iḷakutchiŋi­suaqpatigut iñułauranik, kiŋuyumiñaŋagaluaqtugut Sodom-tun Gomorrah-tullu.”\x + \xo 9.29 \xt Is 1.9.\x*
\s1 Israel-guruallu Tusaayugaaġiksuaġlu
\p
\v 30 Sumik tamatkua iluqaġmiŋ sivuniqaqpat? Sivuniqaqtut Jew-guŋitchuat nalaunŋasiñiataŋitchuat God-im pitquraŋigun, nalaunŋasipkaqtauŋarut pisigivlugu ukpiġutaat.
\v 31 Sivuniqaġmiuq-suli Israel-guruat, nalaunŋasiñiataŋarut tuvraqługich God-im pitquraŋi qaisaŋi Moses-mun, aasii nalaunŋasipkaqtauŋaitchut.
\v 32 Nalaunŋasipkaqtauŋaitchut qanuq nalaunŋasiñiatakłutiŋ kamagilugich pitqurat, ukpiġigaluaġnagu Christ. Aasii ukpiŋiññamiŋ putukkiñ­matun piŋarut putukkisaunmun uyaġaŋmun.
\v 33 Taamna aglausimaruq Bible-ni inna, “Uvva Zion-mun iḷigiga uyaġak iñuich puukaqtautiksraŋat, uyaġak puukaqtaqtitchiruksraq iliŋiññik. Aasii iñuk ukpiqtuaq Christ-mun, uyaġaktun ittuamun, nunuura­liġumiñaipiaqtuq.”\x + \xo 9.33 \xt Is 28.16.\x*
\c 10
\p
\v 1 Aniqatiit, uummatimniñ kipiġniupiaġataqtuŋa aŋaayyuruŋalu God-mun, aŋaayyutivlugich Jew-guruat aniqatiitka annaurraut­quvlugich.
\v 2 Iḷisimaruŋa kipiġniuqłutiŋ savautigaat God, aglaan tuvraŋitkaat God-im uqautaa inmiŋnun.
\v 3 Qanuq naluvlutiŋ God-mun iñuich nalaunŋasipkaġuutilaaŋat ukpiġutaatigun, inmiŋnik nalaunŋasiñiataŋarut sivuġaani God-im. Tavraasii nalaunŋasipkaqtinŋaitchut God-mun.
\v 4 Iñupayaaq ukpiqtuaq Christ-mun nalaunŋasiñiataŋaiŋaruq inmiñik kamaksriñiġmigun God-im pitquraŋiñik aitchuutauŋaruanik Moses-kun. Nalaunŋasipkaqtauŋaruq ukpiqami Christ-mun.
\s1 Iñupayaat Annaurrauyumiñaqtut
\p
\v 5 Moses aglaŋaruq, iñugguuq nalaunŋasipkaqtauniaġumi pitquratigun, ilaan kamagipiallagaksraġigai ataramik iluqaqpiuraŋisa God-im pitquraŋi.\x + \xo 10.5 \xt Lv 18.5.\x*
\v 6 Aglaalli nalaunŋasiñikun uqallaun ukpiġutikuaqtuaq inna ittuq. Isumaruksrauŋitchutin mayuqtuksraunasugalutin qiḷaŋmun atqautiyaq­tuġlugu Christ qiḷaŋmiñ,\x + \xo 10.6-8 \xt Dt 30.12-14.\x*
\v 7 atqaqtuksrauniḷutillu tuquŋaruat inaannun aŋipkaġiaġlugu Christ tuqqunmiñ.
\v 8 Uqaluk nalaunŋasiñikun ukpiġutikuaqtuaq alġaqsruutigigikput. Taamna uqaluk kaŋiqsiñaqtuq, iḷisimalluataġiksi, uvva inna ittuq,
\v 9 quliaqtuaġiguvsiuŋ allanun Jesus Atanġuniḷugu, suli ukpiġilugu uummativsiññiñ God-mun aŋipkaŋaniḷugu tuqqunmiñ, annaurrauniaqtusi.
\v 10 Qanuq iñuk ukpiġuuruq uummanmiñiñ aasii nalaunŋasirauvluni sivuġaani God-im, suli quliaqtuaġutivlugich allat ukpiġilikkaġmiñik aasii annaurrauvluni.
\v 11 Bible uqaqtut, “Kiñaliqaa ukpiqtuaq Christ-mun, nunuuraliġumiñaipiaqtuq.”\x + \xo 10.11 \xt Is 28.16.\x*
\v 12 Jew-guruaġlu Jew-guŋitchuaġlu allagiiŋitchuk, atausiq Ataniq atanġuruq iluqaiññun, suli aitchuiruq suġaliŋiñik annautim iluqaiññun ququularuanun inmiñun aŋaayyuvlutiŋ.
\v 13 Qanuq “Iñupayaaq ququularuaq aŋaayyuvluni Ataniġmun, annaurrauniaqtuq.”\x + \xo 10.13 \xt Jl 2.32.\x*
\p
\v 14 Iñuich aglaan ququulayumiñaitchut Ataniġmun ukpiliŋaitkumiŋ ilaanun. Suli ukpiġumiñaiñmiut tusaayugaaŋaitkumiŋ ilaanik. Tusaayugaaġumiñaiñmiut alġaqsruiraiḷḷutiŋ.
\v 15 Alġaqsruirit alġaqsruiyumiñaiñmiut tilirauŋisuaġumiŋ. Alġaqsruiritigun uqaluk aglausimaruq Bible-ni inna, “Qanutun aliuġnaqtigiruq alġaqsruirit kukiḷuŋniŋat alġaqsruutigivlugu tusaayugaaġiksuaq.”\x + \xo 10.15 \xt Is 52.7.\x*
\v 16 Aglaan tamatkiġḷutiŋ akuqtuŋaitkaat tusaayugaaġiksuaq. Inna Isaiah uqallaŋaruq, “Ataniiq, ukpiġivigruaŋaitkaat alġaqsruutiga ilimiŋnun.”\x + \xo 10.16 \xt Is 53.1.\x*
\v 17 Tavra iñuich ukpiliġuurut Christ-mun tusaayugaaqamiŋ alġaqsruun­mik Christ-kun.
\p
\v 18 Aglaan apiqsriruŋa, tusaaŋaiḷgataqpat? Iḷumun tusaaŋarut, qanuq “Tusaayugaaġiksuat tikiurrauŋarut nunamun iluqaanun, suli iluqaiññun nunam iñuŋiñun.”\x + \xo 10.18 \xt Ps 19.4.\x*
\v 19 Apiqsrivsaaqtuŋa, Israel-guruat kaŋiqsiŋaitparruŋ tusaayugaaġiksuaq Christ-kun? Kaŋiqsiŋagaluaqtut. Qanuq Moses uqallaŋaruq Bible-ni God inna uqallaŋnivḷugu, “Annautiniaġitka allat iñuich pigiŋisatka, aasii ilivsi siŋñaliqsillusi. Annautiniaġitka allat kaŋiqsiŋaitchuat, aasii ilivsi qinnaiḷusi.”\x + \xo 10.19 \xt Dt 32.21.\x*
\v 20 Isaiah-suli taluqsrasuŋaġnani uqallaŋaruq, inna God uqallaŋnivḷugu, “Iñuich iḷisimaniugaŋitchuat iḷitchuġiŋagaanŋa. Apiqsruqtuuti­qaŋitchuanun uvamnik, ilaiññun iḷitchuġipkaŋaruŋa.”\x + \xo 10.20 \xt Is 65.1.\x*
\v 21 Israel-guruat God-im uqallausiġiŋagai inna, “Ataramik isaaqsima­galuaġikka tallika qaitquyummiiqł̣ugich kamaksriḷaitchuat qapiġnaq­sruqtuallu iñuich.”\x + \xo 10.21 \xt Is 65.2.\x*
\c 11
\s1 God-im Nagligigai Israel-guruat
\p
\v 1 Apiqsriruŋa inna, God-im pisunġiŋavagich iñuŋni? Naaggapiaġataq. Uvaŋaptauq uvva Paul Israel-gummiuŋa, kiŋunġuvluŋa Abraham-mun, iḷauvluŋa maŋŋuqaqtuanun Benjamin-mik.\x + \xo 11.1 \xt Phil 3.5.\x*
\v 2 God-im pisuŋaiŋaitkai iñuŋni iñuksraqtaani aullaqisaamiñ-qaŋa. Bible-ni uqaluich iḷisimaguvsigik qanuq Elijah-mun uqautiŋatilaaŋa God, iḷisimarusi ilaan uqallautiŋagaa God, pasivḷugich Israel-guruat uqallakłuni,\x + \xo 11.2-3 \xt 1 K 19.10,14.\x*
\v 3 “Ataniiq, tuqunŋagaich uqaqtitin kisiŋŋuqłuŋa, siquminŋagaich iñuich ikipkaivikaaŋich aŋaayyukamiŋ iliŋnun, aasiuvva uvaŋa kisiŋ­ŋuqtauruaŋa, iñuktaġiniaqsaammigaanŋa.”
\v 4 Tavra God-im kiuŋagaa, ‘Kisiŋŋuŋaitchutin. Piqaqtuŋa 7,000-nik iñuŋnik putinŋaisamnik aŋaayyulutiŋ Baal-mun.”\x + \xo 11.4 \xt 1 K 19.18.\x*
\v 5 Tavraptauq paŋmapak, iñugiaŋitchuanik Israel-guruanik iñuqaġ­miuq God-im piksraqtaaŋiñik ukpiquvlugich, qanuq nagliktuutiqpaqaqłuni.
\v 6 Tavra annaurrauniġmata God-im nagliktuutiqpaŋagun, annaurrauŋiññiqsut kamaginiḷugich God-im pitquraŋi. Annaurrauniqpata kamaksriñiġmikkun pitquranik piiññayaqtuq annaurrauniksramik nagliktuutiqpakun.
\p
\v 7 Paŋmapak uvva inna sut ittut. Iñugiagniqsrat Israel-guruat paqin­ŋaitkaat annaun ivakkaqtiŋ pitquratigun. Aglaan God-im iñuksraqtaaŋisa paqinŋagaat annaun. Iḷaŋiḷḷu kaŋiqsipkallaiqsitauŋarut.
\v 8 Taamna nalaunŋaruq aglausimaruatun Bible-ni, “God-im makauta­ŋaaqsipkaŋagai, tainnaqłutiŋ taiguaġaluaqamisigik God-im uqaluŋi, kaŋiqsiḷaitkaich. Tusaagaluaġmikamiŋ Christ-kun, ukpiliḷaiñmiut. Tainnasuŋaiññaq-aasii ittut paŋmapaŋmun-aglaan.”\x + \xo 11.8 \xt Dt 29.4; Is 29.10.\x*
\v 9 David-suli uqallaŋammiuq Bible-ni inna,
\q1 “Niqilluataŋisa allallu quviasaaġusiaŋisa sagluqilisigik isumallasiḷugich nalaunŋaniḷutiŋ inmiŋni God-mullu.
\q1 Nalaunŋaruamik tatavsaqtauŋarut killuġmik isumaqaġniġmikkun.\x + \xo 11.9-10 \xt Ps 69.22-23.\x*
\q1
\v 10 Kaŋiqsiḷḷaigutilich ayauŋaruat tautuksiḷaiñmatun.
\q1 Nagliksaaġutigilisigik piḷuutitiŋ iñuktun nanmaktuatun, uqumaitchuanik puuŋasivḷutiŋ.”
\p
\v 11 Aasiuvva apiqsriruŋa uumiŋa apiqqunmik, Israel-guruat pisuŋiñ­marruŋ Christ, taamna sivuniqaqpa God-mun pisunġiġñiḷugich Israel-guruat isuitchuamun? Naaggapiaġataq. Pisunġiqsauŋaitchut isuitchuamik. Aglaan pisuŋiñmarruŋ Christ, Jew-guŋitchuat annaurrauyugaq­tut, Israel-guruat siŋñaliġḷutiŋ annaurrauyumaliquvlugich.
\v 12 Tavra Jew-guruat ukpiŋairrutaat anniqsuiŋamman annaunmik nunam iñuŋiñun, suli inuqsraġniŋat qaġġirriŋamman anniqsuiñiŋanik annautim Jew-guŋitchuanun, qanutułhaaq aŋitiginiaqtut anniqsuusiaksrat taimanigu Jew-guruat ukpiliqpatali Christ-mun.
\s1 Jew-guŋitchuat Annaurrauyumiñaqtut
\p
\v 13 Paŋmapagli Jew-guŋitchuasii uqautiniaġivsi. God-im tiliŋagaaŋa alġaqsruitquvluŋa Jew-guŋitchuanun aasii taamna katchuŋairrutigi­giga God-mun tiliŋaniġa alġaqsruitquvluŋa,
\v 14 tamatkua Jew-guqatitka siŋñaliġḷutiŋ iḷaŋich-unnii annaurrautquvlugich.
\v 15 Pisuŋirrusiaŋat God-miñ sivuniqaŋaniġman nunam iñuŋiñun iḷauraaliuġunmik God-mun, qanutułhaaq aŋitiginiaqtuq quviasuun akuqtuqtaukpata. Aliuġnaqtiginiaqtuq iñuktun aŋipkaqtauruatun tuqqunmiñ.
\p
\v 16 Uvva urriqan. Jew-guruat nutauruanik palauvaksranik pikamiŋ, punnilivium igaaŋa atausiq aitchuutigisuugaat God-mun, tasammaasii tainna pikamiŋ akutaq iluqaan ilaaguaġmatun pigaat God-mun. Tainnatun Abraham punnilivium igaaŋatun ittuq, aasii iluqaġmiŋ kiŋuniŋi iluqaatun akutatun. Abraham God-im iñuginiġmagu, tainnatun kiŋuniŋi God-im iñuginiaġmigai. Tainnainmiuq napaaqtuq. Maŋŋua napaaqtum nakuukpan, tasamma qisiqsiutiŋi nakuummiut.
\v 17 Israel-guruat qisiqsiutiŋisun napaaqtum olive-nik naurisuuruam ittut. Iḷaŋich kipirauŋarut ukpiŋił̣ł̣utiŋ. Aasiiḷi Jew-guŋitchuasii, qisiqsiutiŋisun taavaniġruiññaq nauruam napaaqtum, ittusi maŋukta­tun qisiqsiutitun inaannun kipirauruat inaŋiquvlugich. Ilivsiasii aitchuusiaqaqtusi quviasaaġusianik God-im unniqsuqłiisiŋiñik Abraham-mun miqłiqtuŋiñullu.
\v 18 Uqavigaaġutiginagu inaŋiġñiŋniqsi Jew-guruanik. Itqaumasiuŋ napaaqtum maŋŋuatun inŋitchusi, aglaan qisiqsiutiłhiñat. Nappatau­ŋitchusi napaaqtumun, aglaan napaaqtum nayummigaasi.
\p
\v 19 Uqallagniaġugnaqtusi inna, taipkua qisiqsiutit naviktauŋaniqsut illiqsaqłuŋa, nakuupayaaŋŋuġugnaġniqsuŋa.
\v 20 Qaunagisitchi. Itqaumasigik taipkua qisiqsiutit, Jew-guruat, navik­tauŋarut ukpiġutaił̣ł̣utiŋ, aasii ilivsi ittusi ukpiġutiqaqłusi. Kamasaaġnasi aglaan qiksiksrautiqaġitchi God-mun.
\v 21 Qanuq God-im kipiŋakpagich nutim qisiqsiutit, sivuniqaqtuat Jew-guruanik, qaunagisitchi iḷaanni kipiviaġmigaasi, Jew-guŋitchuasii.
\v 22 Tamatkua iḷisimapkaġumiñaġaatigut God-im nagliktautilaaŋanik, nalaunŋaruakullu tatavsaiḷḷatilaaŋanik. Nalaunŋaruakun tatavsaqłu­gich ukpiŋitchuat Christ-mun, aglaan nagliktuqłusi ilivsi, ukpiqsimaa­ġuraġniatuaġuvsi ilaanun. Tainna piŋisuaġuvsi, kipirauniaġmiusi.
\v 23 Jew-kkaluat-unnii sivunmuuŋaiqpata ukpiŋairrunmiŋni maŋuk­tautqiḷḷarut napaaqtumun qanuq God suaŋŋatiqaqtuq maŋutqikkumi­ñaqługich napaaqtumun.
\v 24 Tavra ilivsi Jew-guŋitchuasii qisiqsiutitun ittusi kivratun taavaniġ­ruiññaq nauruamiñ olive napaaqtumiñ, aasii maŋuktauruatun olive napaaqtumun iñuum qaunagikkaŋanun. Paŋmapak iñuurusi maŋuk­tauruatun napaaqtuġiksuamun, uniuqługu nutim piḷġusiq, qisiqsiutigi­piaġataŋitkaluaqtillusi napaaqtuġiksuamun. Tainna pirauŋaguvsi nutim qisiqsiutauŋitkaluaqtillusi, qanutułhaaq God-im maŋutqikkumi­ñaqtigivagich nutim qisiqsiutiŋi nakuuruamun olive napaaqtumun, Jew-guruat, Abraham kiŋuniŋi.
\s1 God-im Nagligigai Iñupayaat
\p
\v 25 Aniqatiit, kaŋiqsitqugivsi uumiŋa sivuani kaŋiqsiñaiñŋaruamik, kamasaaquŋił̣ł̣usi isumatuniḷusi. Iñugiałhamaaqtuat Jews paŋmapak akuqtuaġiŋitkaat tusaayugaaġiksuaq, taamna igliġniaqtuq Jew-guŋitchuat ukpiġumaaqtuat Christ-mun naatitchiaġilugich.
\v 26 Tavraasii iluqaġmiŋ Israel-guruat annaurrauniaqtut aglausimaruatun Bible-ni inna,
\q1 “Annaurri qaiñiaqtuq Zion-miñ aasii piiġḷugu god-iliqiŋiññiq iluqaiññun Jacob kiŋuniŋiñiñ.\x + \xo 11.26 \xt Is 59.20.\x*
\q1
\v 27 Tavra piiġupkich piḷuutiŋich taŋŋiġñiaġiga sivunniuġutiga iŋiḷġaan taipkunuŋa iñuŋnun.”\x + \xo 11.27 \xt Jr 31.33-34.\x*
\m
\v 28 Paŋmapak iñugiagniqsrat Jew-guruat akiḷḷiḷiqsuġaat tusaayugaaġiksuaq Christ-kun, tainnainman akiḷḷiḷiqsuġaat God. Aasii taamna anniqsuutauruq ilivsiññun Jew-guŋitchuanun qanuq God-im aitchuutigiŋagai aitchuutini ilivsiññun Jew-guŋitchuanun. Aglaattauq Jew-guruat God-im piviuttaġigai pisigivlugich unniqsuqłiisini Abraham-mun Isaac-mullu Jacob-mullu.
\v 29 God-im aitchuikami aitchuutinik suli ququaqamigich iñuich, aŋiuqsiḷaitchuq uqaluŋmiñik aglaan taŋŋiġuugai unniqsuqłiisini.
\v 30 Qaŋauvlugu akiḷḷiḷiqsuutiŋagaluaqtuasii God-mun, aasii Jew-guruat pisuŋiñmatigik ilaan aitchuutini, God nagliksraliŋaruq ilivsiññik ina­ŋiutigivlusi Jew-guruanun.
\v 31 Paŋmapak-aasii Jew-guruat akiḷḷiḷiqsuutirut aglaan imma uvlut iḷaŋanni iḷaŋiutiniaqtut God-im nagliktuutaaniñ ilivsiññun.
\v 32 Qanuq God-im qiñiġai iñupayaat kamasuutaitchualivḷugich, sunauvva nagliksrautiqaġukłuni iñupayauranun.
\s1 God Nanġaqtauli
\p
\v 33 Qanutun aliuġnaqtigiruamik God-iqaqtugut. Qanutun aliuġnaqtigirut ilaan isumattutaalu iḷisimmataalu nagliktuutiqpaŋalu. Qanuġ lugu kialiqaa iñuum kaŋiqsiyumiñaitkaa God qanuq pimman summan tainna pisilaaŋanik, naagga qanuġluni iñuk kaŋiqsiyumiñaitchuq summan God-im sunik pisilaaŋiñik.\x + \xo 11.33 \xt Is 55.8-9.\x*
\q1
\v 34 “Qanuq kiñaliqaa iḷisimasiyumiñaitchuq God-im iḷisimatilaaŋatun, suli kialiqaa iḷayumiñaitkaa God-im kaŋiqsimmataa, qanuq God iḷisimaruq supayaanik.\x + \xo 11.34 \xt Job 15.8; Is 40.13; Jr 23.18; 1 Co 2.16.\x*
\q1
\v 35 Aasiisuli kiñaliqaa aitchuiyumiñaitchuq God-mun paaqłiiyumiñaqsisaġlugu God inmiñun aquvatigun.”
\m
\v 36 Qanuq God-im kisimi supayaat savaŋagai. Supayaat ittut suaŋŋataagun God-im. God-im savaŋaniġai kamanaqsiḷiqtausukłuni. Nanġaqtauli God isuitchuamun. Amen.\x + \xo 11.36 \xt 1 Co 8.6; Eph 4.6; Col 1.16.\x*
\c 12
\s1 Iñuusiq Savautivlugu God
\p
\v 1 Tavra aniqatiit, God nagliktauniġman, qapiŋaisaaġivsi aitchuutigitquvlugich timisi God-mun. Iñuich aitchuimmatun niġrutinik ikipkautiksranik God-mun, aasii tamatkua niġrutit payaappauruksrau­ŋitchut akuqtuġnaġumiñaġniaġumiŋ, tavraliasii qapiŋaisaaġivsi aitchuutigitquvlugich timisi God-mun, iñuuruanik aitchuimmatun piḷuutaitchuanik akuqtuġnaġumiñaqtuanik ilaanun. Tainnauvva pikavsi, aŋaayyuvigipiaġiksi God.
\v 2 Tuvraġnagich nunam iñuŋisa piḷġusiŋich. Aglaan isumasitchi nutau­ruanik isumanik iluqani iñuusiqsi allaŋŋuġumauq. Tavra iḷitchuġiniaqtusi nalupqinaiġḷugu suna God-mun pisuutigitilaaŋanik, suvlu nakuutilaaŋanik, akuqtuġnaġumiñaqtuamiglu God-mun, suli qanupiaġataq God-mun iñuutqutilaaqsi.
\p
\v 3 Alġaqsruirauvluŋa tiliraŋa God-im uqallautigivsi uumiŋa. Nalliqsiunnii piġuqtiġnani naumasiḷuni, aglaan isummatigisitchi ilivsiññik nalaunŋaruakun, isivġiġḷugu nalaunŋaruakun piḷḷakkaqsi, God-im aitchuutaa ukpiliqavsi Christ-mun.
\v 4 Tavra atautchim iñuum timaa iñugiaktuanik sulliñiqaġmatun, aasii sulliñillaaŋi timim inmikkullaa atuġnaqłutiŋ.\x + \xo 12.4-5 \xt 1 Co 12.12.\x*
\v 5 Tainnatuttauq uvagut inmiugut. Iñugiakkaluaqłuta, timitun atautchisun ittugut, qanuq atausiŋŋuqatigiŋagikput Christ. Aasii avanmun anniqsuutigiiksuksraurugut.
\v 6 God-im nagliktuutiqpaŋagun aitchuusiaqallarugut allakaaġiiñik aitchuusianik, tavraasii atuġlavut. Iñuk aitchuusiaqaġniġumi uqaqtauniġ mik God-mun, uqaqtuaġli tuvrapiaġlugu qanuq God-im puttuqsripkaqpani ukpiġunmigun.\x + \xo 12.6-8 \xt 1 Co 12.4-11.\x*
\v 7 Iñugli alla aitchuusiaqaġniġumi savaurriñiġmik allanik, savautiligich piyummatiqaġluni. Iñugli aitchuusiaqaġniġumi iḷisaurriñiġmik, iḷisaurriḷḷuataġli.
\v 8 Allali iñuk aitchuusiaqaġniġumi siḷġiqsuiñiġmik, siḷġiqsuiḷḷuataġli. Iñuglivsauq aitchuusiaqaġniġumi maniŋñik aitchuiḷḷaluni, aitchuiḷi siŋñataiġḷuni, nanġausiaksraqsiuŋaiġḷuniḷu iñuŋniñ. Allalivsauq aitchuu­siaqaġniġumi umialiŋnauniġmik aŋaayyuliqiruanun, atanniqsimannigli piḷḷuataġluni. Iñuk aitchuusiaqaġniġumi nagliktauniġmik allanun, piḷiuŋ taamna quviasuutigilugu.
\p
\v 9 Piviuttaġisigik iñuich iḷumutun. Uumigisiuŋ pigiitchuaq, nakuurualiqillatusitchi.
\v 10 Piviuttaqqutisitchi avanmun, aniqatigiich piviuttaqqutimmatun avanmun. Nanġaġumałhaaqsigik allat nanġausiaqałhaaġniġmiñ ilivsi allaniñ.
\v 11 Suuramikunnii iqiakkiutinagu savaaqsi, aglaan savautisiuŋ Ataniq piyumalaaġlusi.
\v 12 Quviasugitchi niġiugnivsiññi isuitchuamik iñuggunmik. Qiñuitchit­chi iłuiḷḷiuġutiqpaŋmi. Aŋaayyumaruagusitchi.
\v 13 Ikayuqsigik iñuich piiḷḷiuqtuat ilaaguaqtauŋaruat God-mun, tukku­liiñiq piḷġusiġisiuŋ.\x + \xo 12.13 \xt He 13.2; 1 P 4.9.\x*
\p
\v 14 Apiġisiuŋ God nagligitqulugich tamatkua nagliksaaqtitchiruat ilivsiññik, apiqsrisiŋaiġḷugich God-mun tatavsaqulugich.\x + \xo 12.14 \xt Mt 5.44; Lk 6.28.\x*
\v 15 Quviasuqatigisigik quviasuktuat. Isumaaqatigisigik isumaaqtuat.
\v 16 Iñuuniaqatigiigitchi atilusi avanmun, piġuqtiġnasi, aglaan piqasiqsuutisitchi kamasaaŋitchuanun. Isummatiginasi ilivsiññik iḷisimanasugalugich supayaurat.\x + \xo 12.16 \xt Pr 3.7.\x*
\p
\v 17 Iñuum pimaqłukpasi, akisaġnasi pimaqłuunmik iliŋiññun. Iñuulluataġitchi iñuich iluqaġmiŋ iḷisimayumaut nakuutilaavsiññik.
\v 18 Qanaaqatigitchaiḷiuŋ kiñapayaaq piyumiñaqtilaaqtun. Aguirrutau­nak qanaaġutiksramun.
\v 19 Piviuttaġirauruasii, akisautinasi ilivsiññik, aglaan God-im tatavsaġligich pimaqłuktairuat ilivsiññik, qanuq aglausimaruq Bible-ni, God uqallaŋaruq inna, “Nalaunŋaruamik piñiaqtuŋa. Uvaŋa akisaurriñiaq­tuŋa.”\x + \xo 12.19 \xt Dt 32.35.\x*
\v 20 Aglaan, “Pimaqłuktaqtin kaakpan, niġipkaġuŋ. Imiġukpan, imiq­tirruŋ. Tainna piguvich, kanŋutchaktinniaġiñ pimaqłuktaiñiŋagun iliŋnik.”\x + \xo 12.20 \xt Pr 25.21-22.\x*
\v 21 Pigiitchuamun akiiḷipkaġnasi, aglaan pigiitchuaq akiiḷisiuŋ nakuurualiqilusi.
\c 13
\s1 Kamaksriñiq Ataniġnaqutiqaqtuanik
\p
\v 1 Iñupayaaq kamakkutiqaġli ataniġnaqutiqaqtuanun. Qanuq kiñaliqaa ataniġnaqutiqaġumiñaitchuq God-im aitchuŋisuaq­pani. Iluqatiŋ ataniġnaqutit ittuat God-im inillaŋagai.
\v 2 Taamna pisigivlugu iñuk akiḷḷiḷiqsuiruaq ataniġnaqusiraqtuanik, akiḷḷiḷiqsuġai God-im inillaktaŋi, aasii iñuich akiḷḷiḷiqsuutiruat tatavsaqtauniaqtut.
\v 3 Qanuq kiñaliqaa iñuuruaq nalaunŋaruakun sivuuqqataitchuq ataniġnaqusiraqtuanik, aglaan kisimiŋ tamatkua iñuumaqłuktuat. Sivuuġagisuŋitkuvsiuŋ ataniġnaqusiraqtuaq, iñuulluataġitchi aasii ilaata iviġaumaginiaġaasi.
\v 4 Qanuq God-im kivgaġigaa anniqsuqsaqłusi. Killuliqiguvsi, sivuuqqatiqaġitchi, qanuq suaŋŋatiqaqtuq tatavsaiyumiñaqłuni. Ilaa kivgauruq God-mun, tatavsaiyumiñaqłuni pisigilugu God killuliqirauruanun.
\v 5 Tavraasii iluqasi kamaksriruksraupiaqtusi tatavsaqtauŋitchumausi, taamnatualuuŋiñmiuq, iḷisimarusi ilivsiññi nalaunŋatilaaŋanik kamaksriruni.
\v 6 Taamna suli pisigilugu, akiḷiiruksraupiaqtusi taxes-nik kavammanun. Akiḷiusiqirit God-im kivgaġigai aasii savaaqtiŋ pigiññaġaat.\x + \xo 13.6-7 \xt Mt 22.21; Mk 12.17; Lk 20.25.\x*
\v 7 Akiḷiisitchi iluqaiññun ataniġnaqusiraqtuanun qanutupayaaq piqaqtuksraukpata. Akiḷiisitchi akiḷiutinik kavammanun suli akiḷiġḷugich tax-iutit tauqsiqavsi suġauttanik. Qiksigilugich tamatkua qiksigiraksrauruat, suli isummatigilluataġlugich isummatigilluatagaksrauruat.
\s1 Nalaunŋaruakun Iñuuniaġniq Avanmun
\p
\v 8 Akiiḷaġnagu kiñapayaaq supayauramik. Piviuttaqqutisitchi avanmun, qanuq iñuk piviuttaqsriruaq siḷallimiñik, kamaksripiallaktuq pitquranik.
\v 9 Qanuq pitqurat qaisauruat Moses-kun piraksriġaatigut inna. “Allatuġnak, Iñuaġnak, Tiglignak, Kaviuġnak,” suli allallu pitqurat. Taap kua iluqaisa tapusimagai uuma pitquram, “Piviuttaġiuŋ siḷalliñ iliktun iḷiḷugu.”\x + \xo 13.9 \xt a Ex 20.14; Dt 5.18. b Ex 20.13; Dt 5.17. c Ex 20.15; Dt 5.19. d Ex 20.17; Dt 5.21. e Lv 19.18.\x*
\v 10 Piviuttaġikapku siḷalliñ, pigiitchuamik piḷaitkiñ, tavra piviuttaqsri­ruam kamagipiallakkai pitqurat.
\p
\v 11 Aasiisuli annaurrauniksraq, Christ qiḷaŋmuutikpatigut, qallił̣­haaqtuq paŋmapak ukpiqtuaġuqqaaġniptiŋniñ. Tavra iñuuruksraurusi nalaunŋaruakun, pisigilugu Christ qaiyasiñiŋa. Taamna ittuq itiġvik­srakun itiqtuatun siñigniġmiñ.
\v 12 Unnuaq pilluaqsiruatun ittuq, qausaġatauraqtuatun. Taamna pisigilugu, aġiulavut piḷuusiqutauruat piraġautchich, piraġautchisun ittuat taaqsimman, aasii piḷugu nalaunŋaruaq, uvlumi piraġausisun. Irrusiqaġitchi aŋuyaktitun itqanaitchuatun aŋuyautigiyumavlugu nalaunŋaruaq.
\v 13 Iñuulluataqta iñupayaanun tautukkumiñaqsiḷugu sunapayaaq pik­kaqput nakuutilaaŋanik. Imiŋasiŋaiġḷuta piallaŋaiġḷutalu, allatuqtauŋaiġḷuta pitquraiḷaŋaiġḷutalu, qanaaġutiŋaiġḷuta killuqsraŋaiġḷutalu.
\v 14 Aglaan iñuusitchi tuvrapiaġlugu iñuusiġitqukkaŋa Atanġum Jesus Christ. Sivunniuġnasi pisuiqsitchuglugich pigiitchuat pisuguutisi.\x + \xo 13.14 \xt Eph 6.11-17.\x*
\c 14
\s1 Isivġiġñagu Aniqatin
\p
\v 1 Kiñaliqaa suaŋaitkaluaŋŋaan ukpiġutaa, paġlasiuŋ aŋaayyuliqiruat kasimaniŋannun. Uqavaaqatigisuŋaġnagich sunik ukpiġi­raqaġniŋat.\x + \xo 14.1-6 \xt Col 2.16.\x*
\v 2 Iñuich iḷaŋich ukpiqtut niġiḷḷanivḷutiŋ qanusiḷimaanik niqipianik. Allattauq iñuich suaŋaitchuat ukpiġunmiŋni isumaqaqtut God-mun akuqtuġniaġnivḷutiŋ pisigilugich niqigikkatiŋ ukpiġunmiktuttauq, nau­rianik-aasii kisianik niqiqaqłutiŋ.
\v 3 Iñuich niġiḷḷaruat qanusiḷimaanik niqinik isummatiginatiŋ nalaułha­maaġasugalutiŋ nauriałhiñanik niqiqaqtuaniñ. Aasiivsauq iñuich nau­riałhiñanik niqiqaġumiŋ, uqallausiġinagich qanusipayaanik niġiḷḷaruat killuliqiniḷugich, qanuq God-im akuqtuŋammigai.
\v 4 Kiñaliqaa nalaunŋaruamik uqallakkumiñaitchuq iñuum allam kivgaŋa killuliqinigumiuŋ. Ilaan nanmiñiq atanġata nalaunŋarualiñiaġaa naagga killuliqirualiñiaġaa. Isivġiqsiqaġniaqtuq Ataniġmik nalaunŋarualiḷugu, qanuq God-im ikayuġniaġaa nalaunŋarualiqiyumiñaqsiḷugu.
\p
\v 5 Iñuich iḷaŋich isumaqaqtut uvlut nalunaiqsaŋich Jew-guruat, aŋaayyuniksrauvlugich nakuułhaaġnivḷugich allaniñ uvluniñ. Allalli isumaqaqtut uvlupayaurat atinivḷugich aŋaayyuvigiruni Ataniq. Iñupayaaq piḷi, nalupqisuŋaiġḷuni nalaunŋarualiqitilaamiñik.
\v 6 Iñuich aŋaayyuruat Ataniġmun nalunaiqsauruani uvluni, aŋaayyurut nanġaġukługu Ataniq. Iñuich niġiḷḷaruat qanusipayaanik niqinik, niġi­rut iviġagniaqługu Ataniq, qanuq quyyavigigaat God niqitiŋ quyyatigivlugich. Aasiivsauq iñuich niqiqaqtuat naurianik kisiŋiññik, niġim­miut iviġagniaqługu Ataniq, qanuq iliŋisa quyyavigimmigaat God niqi­mikkun.
\v 7 Iñuuruksrauŋitchugut iviġagniaqsiññaġluta uvaptiŋnun, suli tuquyumiñaiñmiugut isumapianiaptiktun.
\v 8 Iñuuŋŋapta iñuurugut iviġagukługu Ataniq, suli tuqugaluaġmigupta, tuquniaġmiugut ilaan pisuutaagun. Tavraasii iñuugaluaġupta naagga tuqugaluaġupta, Atanġum pigigaatigut.
\v 9 Taamna pisigivlugu Christ tuquŋaruq suli aŋivḷuni tuqqunmiñ, ilaa Ataniġitquvluni uvaptiŋnun iñuuŋŋapta tuquguptalu.
\v 10 Uqalliaruksrauŋitchusi aniqatisi killukuaġniḷugich, aasiiḷivsauq ilivsi uqalliaruksrauŋiñmiusi nalaułhaaġniḷusi aniqatiivsiññiñ. Iluqata makittuksrauniaqtugut God-im isivġiivianun iñuŋnik.\x + \xo 14.10 \xt 2 Co 5.10.\x*
\v 11 Sivuniġivlugu taamna aglausimaruq Bible-ni inna,
\q1 “Nalupqinaisilaaŋatun iñuutilaaġma, uqallaktuq Ataniq,
\q1 iñupayaat punniaqtut sivuqqamnun, aasii iñupayaat
\q1 nanġaġniaġaanŋa God-auniḷuŋa.”\x + \xo 14.11 \xt Is 45.23.\x*
\m
\v 12 Tavra iluqapayaurapta uqaġviginiaġikput God qanuq piŋatilaaptiŋ­nik iñuuŋŋapta.
\s1 Piḷuksipkaġnagu Aniqatin
\p
\v 13 Tamatkua tainnainniġmata, tavraŋŋaaglaan aniqatiivut uqausiġiŋaiġḷavut killukuaqtaġniḷugich, aglaan qaunagiłhaaqta agvisausuŋiḷ­ḷuta aniqatipta piḷuksiñiksraŋanun.
\v 14 Iḷisimaruŋa ukpiġunmalu Ataniġmun Jesus-mun nalupqisuktinŋitkaaŋa, sumik piisilaaŋanik killuliqutauyumiñaqtuamik niġiruni niqi­piamik. Aglaan iñuk isumagumi killuliqiniaġasugaluni niġiruksrauŋit­chuq, qanuq killukuaġutauniaqtuq ilaanun.
\v 15 Niġiñiġuvich aniqarvich isummatigikkaŋanik niġiraksrauŋiññivḷugu aasii isumanŋutchakługu, piviuttaġiŋaiġñiġiñ aniqatin. Suksraunġiġñagu aniqatin Christ tuqqutiŋakkaŋa niġiḷutin isummatigikkaŋanik pigiitchuaguvlugu.
\v 16 Suna piññagu iłuigutchautiginiakkaŋa aniqarvich, iḷisimaluġiñ-unnii nalaunŋatilaaŋanik ilivich pigupku.
\v 17 Qanuq naumaniqsraq ukpiqtuat aŋalatittuat God-mun, piraksraŋat niġikkaptiguaŋitchuq imikkaptigullu, aglaan iñuuluni nalaunŋaruakun, pigilugu aŋuyautairrun, quviasuullu Ilitqusiġiksuakun.
\v 18 Iñuk savaurriruaq Christ-mik iñuuvluni tainna, God-im iviġaumagigaa, iñuiḷḷu iviġaumagimmigaat.
\p
\v 19 Tavraasii pisa supayaamik aŋuyautaiññaqtuamik sivunmuktuu­tauyumiñaqtuamiglu ukpiġunmun.
\v 20 Pisigigiññaġlugu niġiḷḷaniq qanusipayaamik niqimik, maqunnagu God-im savaaŋa. Killuliqutauŋiḷḷuqtuq-unnii niġiñiq qanusipayaanik niqinik, killuliqutauruq allat piḷuksipkaġuvsigik niġikkavsigun.
\v 21 Killukuaŋaruq niqipiaqtuqtuni taaŋŋiqiruniḷu suli supayaakkalua­mik piuni piḷuksipkautauyumiñaqtuamik aniqatinun.
\v 22 Qanusipayaamik ukpiġutiqaġuvich niġiñikun niqipianik, nalupqinaigilugu piyumautin iviġaktilaaŋanik God, uqavaaġutigiŋaiġḷugu avanmun. Quviasugli iñuk iłuigutchaŋitchuaq inmiñik sukun pikkaġ­migun.
\v 23 Aglaan iñuk niġiruaq niqipiamik isummatigillaan killukuaġutaunivḷugu, piḷuksiruq, qanuq iñuuŋitchuq tuvraġlugu ukpiġikkani. Qanuq sunapayaaq piguptigu ukpiġikkaqput nalautkaluaġnagu piḷuutauruq.
\c 15
\s1 Iviġakkich Allat Iliŋnułhiñaŋiḷaaq
\p
\v 1 Tavra uvagut suaŋaruaguut ukpiġutiptiŋni, qiñuiġḷuta ikayugaksraġigivut tamatkua suaŋaitchuat ukpiġunmiŋni, iviġagniaqsiññaŋaiġḷuta uvaptiŋnun.
\v 2 Atausiullaaluta iluqata iviġagniaġlavut siḷallivut anniqsuqsaġlugich, suaŋasiyumaut ukpiġunmiŋni.
\v 3 Qanuq Christ inmiñun iviġagniaqsiññaŋaitchuq. Aglausimaruq Bible-ni inna, “Iñuich uqamaqłuktaqtuat ilipkun, Aapaaŋ, uqamaqłuktaġvigiŋagaanŋa uvaŋałhaaq.”\x + \xo 15.3 \xt Ps 69.9.\x*
\v 4 Iluqaġmiŋ aglausimaruat Bible-ni iŋiḷġaan, aglaagurut iḷisautisaqłuta qiñuirrunmik qapiŋaisaaqłutalu, niġiuquvluta iñuggunmik isuitchuamik.
\v 5 God-im qiñuisitkaatigut quviasaaqłutalu. Aasii ilaan iñuupkaġlisi aŋuyautaiḷḷusi avanmun, nalaupiaġlugu Christ iñuutqutaa ilivsiññun.
\v 6 Tainna iñuuguvsi, iluqasi atautchisun iñuktun nanġaġumiñaġniaġiksi God, Aapaŋa Atanipta Jesus Christ.
\s1 Tusaayugaaġiksuat Alġaqsruutaurut Jew-guŋitchuanun
\p
\v 7 Taamna pisigilugu, paġlatisitchi avanmun, tainnatuttauq Christ paġlaŋagaasi, God nanġausiaqaquvlugu.
\v 8 Itqaumasiuŋ Christ kivgaliutiŋaruq Jew-guruanun, salapqiġukługu God-im ukpiġnaqtilaaŋa, suli taŋŋiqsaqługich unniqsuqłiisit God-im unniqsuqłiisigiŋakkaŋich maŋŋuŋiññun,
\v 9 suli Jew-guŋitchuanun nanġaquvlugu God nagliktuutaagun. Taamna aglausimaruq Bible-ni inna,
\q1 “Nanġaġniaġikpiñ akunġanni Jew-guŋitchuat, atuġluŋalu nanġautinik iliŋnun.”\x + \xo 15.9 \xt 2 S 22.50; Ps 18.49.\x*
\m
\v 10 Aglausimammiuq inna Bible-ni,
\q1 “Ilivsi Jew-guŋitchuasii, quviasuqatigisigik iñuŋi God-im.”\x + \xo 15.10 \xt Dt 32.43.\x*
\m
\v 11 Suli aglausimammiuq,
\q1 “Nanġaqsiuŋ Ataniq, iluqasi Jew-guŋitchuasii. Suli iñupayaurat nanġaġlirruŋ Ataniq.”\x + \xo 15.11 \xt Ps 117.1.\x*
\m
\v 12 Aglautiŋammigaa-suli Isaiah-m inna,
\q1 “Maŋŋuqaqtuaq Jesse-mik qaiñiaqtuq. Suaŋŋatinigniaqtuq aasii atanniqsimalugich Jew-guŋitchuat. Ilaa pisigilugu Jew-guŋitchuat niġiuktuaguniaqtut.”\x + \xo 15.12 \xt Is 11.10.\x*
\m
\v 13 Taavrumatuq niġiuksruiruam God-im, quviasuutiqpaqaqtillisi tutqiutiqpaqaqtillusiḷu ukpiqsimaaġnivsiññi. Tavraasii qapiŋasiñiaŋitchusi niġiuktuallavsi, qapiŋaisaaqtiqaqłusi Ilitqusiġiksuamik iḷuvsiññiittuamik.
\s1 Paul Taluqsraŋirrutaa Tuyuqami
\p
\v 14 Uvaŋa nalupqigiŋitkiga ilivsi iluqasi iñuuniaġluataqtilaaqsi iḷisimatilaaqsiḷu tamatkuniŋa sunik tuyuutimni uqautigikkamnik, iḷisaurriyumiñaqsivḷusiḷu allanik.
\v 15 Aglaaġiŋagitka taluqsraiqł̣uŋa tamatkua itqaumayumiñaqsisaqługich ilivsiññun, qanuq God nagliktuutiqpaqaqłuni uvamnun,
\v 16 alġaqsruiriġuŋagaaŋa quliaqtuaġitquvlugich tusaayugaaġiksuat Christ Jesus-kun Jew-guŋitchuanun. Aŋaayyuliqsiqpaktun aitchuirua­tun aitchuutinik God-mun tupiġmi aŋaayyuviŋmi, tainnatun God-mun savaktauvluŋa aitchuimmiuŋa God-mun tamatkuniŋa Jew-guŋitchuanik, akuqtuiruanik ilaan tusaayugaaġiksuaŋiñik. Aasii iliŋich akuqtuġnaġumiñaqsiŋarut ilaanun, qanuq ilaaguaŋagai ilaanun Ilitqusiġiksuaŋata.
\v 17 Savaqatauniqama Christ-mun, uqaqpagaaġutigiyumiñaġiga savaurriñiġa God-mik.
\v 18 Qanuq uqaviġaaġutigisuŋitkiga sunapayaaq uvaŋa savaaġiraġa, aglaan suna Christ-gum savaaġiŋaraŋa uvapkuaqługu, Jew-guŋitchuat ukpiqtillasivḷugich. Taamna piŋagaa alġaqsruiñipkun iñuulluataġnip­kullu
\v 19 aliuġnaqtuatigullu ukpiġnaqsiḷiqługu tusaayugaaġiksuaq, suaŋŋataagullu Ilitqusiġiksuam. Alġaqsruiŋaruŋa tusaayugaaġiksuamik Christ-kun sumiḷiqaa Jerusalem-miñ Illyricum-munaglaan.
\v 20 Alġaqsruiñiapiaġataqtuŋa tusaayugaaġiksuamik iñuŋnun quliaqtuaġurriqaŋaitchuanun Christ-mik. Alġaqsruisuŋitchuŋa allat iñuich alġaqsruivigiŋakkaŋannun qaŋapak.
\v 21 Ikayuutausuktuŋa taŋŋiġñiksraŋannun aglausimaruat Bible-ni inna,
\q1 “Tamatkua iñuich qaŋaunnii quliaqtuaġurriqaŋaitchuat,
\q1 quliaqtuaġurrauniaqtut, suli iñuich qaŋaunnii
\q1 tusaaŋaitchuat ilaanik, iḷitchuġiniaqtut ilaanik.”\x + \xo 15.21 \xt Is 52.15.\x*
\s1 Paul Rome-mugumalliqsuq
\p
\v 22 Tavra taamna pisigivlugu qaiñaiḷutaġa ilivsiññun.\x + \xo 15.22 \xt Ro 1.13.\x*
\v 23 Aasii paŋmapak alġaqsruiviksraiġutikama makkunani nunaaqqiñi, suli iñugiaktuani ukiuni ullakkumaalġataŋagaluaqavsi,
\v 24 tautugumalaaġivsi nalaullusi Spain-muksaġuma. Ikayuquyumaruŋa ilivsiññun iglauniksramni takuruutillaqqaaġluta sivikitchuami.
\v 25 Paŋmapak-aglaan uvva, Jerusalem-muŋniaqtuŋa manniraġluŋa ikayuutiksranik ukpiqtuanun.\x + \xo 15.25-26 \xt 1 Co 16.1-4.\x*
\v 26 Qanuq ukpiqtuat Macedonia-mi Greece-miḷu nagliktuutiqaŋarut iḷiappauruanun ukpiqtuanun Jerusalem-miittuanun, aitchuivḷutiŋ ikayuġukługich.
\v 27 Iviġaumagiŋagaat tainna pigumiŋ. Suli piyummatigiłhaaŋagaat akiiḷaqtuqtuaguvlutiŋ iliŋiññun, qanuq Jew-guŋitchuat aitchuusiaqaŋavlutiŋ annaunmik Jew-guruatigun, Jew-guŋitchuat ikayugaksraġi­gaich Jew-guruat tuyuġlugich maniŋñik.\x + \xo 15.27 \xt 1 Co 9.11.\x*
\v 28 Tavraasii taamna pianikkupku, qaisanikkupkich maniich iliŋiññun, Spain-mun iglausaġniaqtuŋa nalaullusi.
\v 29 Iḷisimaruŋa ullakkuvsi anniqsuusiaqaġniaqtusi, qanuq ukpiġurri Christ-mun suaŋasiḷaaqtauniaqtuq.
\p
\v 30 Aniqatiit, atausiŋŋuqatauŋarusi Christ-mun, suli Ilitqusiġiksuam piviuttaqqutipkaġaasi avanmun. Taamna tainnainman, apiġipiaġataġivsi aŋaayyutipiaġataquvluŋa God-mun,
\v 31 annaurrautquluŋa ukpiŋaitchuaniñ Judea-mittuaniñ, taapkualu aitchuutit ukpiqtuanun Jerusalem-mi akuqtuqulugich.
\v 32 Tavraasii ullagniaġivsi quviasugluŋa, Atanġum pisuutigikpagu, aasii qapiŋaisaaġusiaqaġluŋa ilivsiññiñ.
\v 33 God-im aitchuiruam tutqiunmik itqatigilisi iluqasi ataramik. Amen.
\c 16
\s1 Paul Paġlagai Ukpiqtuat
\p
\v 1 Paġlatqugiga ilivsiññun aniqatikput Phoebe, aġnaq tiikauruaq aŋaayyuliqiruani Cenchrea-mi,
\v 2 akuqtuġumagiksi akuqtuisikaavsisun kisunik allanik ukpiqtuagurua­nik Ataniġmi, ilaaguaqtauŋaruanik God-mun. Ikayuġumagiksi supayaamik piqaqtuksraukpan, qanuq ilaan ikayuŋammigai iñugiaktuat iñuich, uvaŋalu iḷagivluŋa.
\v 3 Paġlasigik Prisca-lu Aquila-lu ikayuqtikaaka savaurriñiġmi Christ Jesus-mik,\x + \xo 16.3 \xt Ac 18.2.\x*
\v 4 anayasaaġaluaġuugaak iñuggurrik iñuuliñiaqłuŋa. Taamna pisigivlugu, uvaŋalu iluqaġmiglu aŋaayyuliqiruat Jew-guŋitchuat quyanaaġi­vut.
\v 5 Paġlasigiktauq aŋaayyuliqiruat igluagniittuat. Paġlasiuŋ piviuttaġikkaġa Epaenetus, ukpiqtuaġuqqaaŋaruaq Christ-mun Asia-mi.
\v 6 Paġlasiuŋ Mary siġġaqiŋaruaq akunnavsiññi.
\v 7 Paġlasigik Andronicus-lu Junias-lu, nanmiñiq iḷaka, sivuaniḷu tigutaaqtauqatigiŋakkaka. Nuimaruk akunġanni God-im tiliraŋisa, suli ukpiqtuaġuŋaruk uvaŋa sivumni.
\p
\v 8 Paġlasiuŋ Ampliatus, ukpiqtuaguqatiga piviuttaġivlugu.
\v 9 Paġlasiuŋ Urbanus, savaqatikput Christ-mun, piviuttaġiraġalu Stachys.
\v 10 Paġlasiuŋ Apelles manimmisiqaŋaruaq ukpiqtuagulluataqłuni Christ pisigivlugu. Paġlasigik igluqatigikkaŋi Aristobulus-gum.
\v 11 Paġlasiuŋ nanmiñiq iḷaga Herodion. Paġlasigik ukpiqtuaguruat Ataniġmun Narcissus igluqatiŋi.
\v 12 Paġlasigik Tryphaena-lu Tryphosa-lu savaktauruak Ataniġmun. Paġlasiuŋ piviuttaġirauruaq Persis siġġaqivluni savaurriŋaruaq Ataniġmik.
\v 13 Paġlasiuŋ Rufus ukpiqtuagulluataqtuaq. Paġlasiuktauq aakaŋa, aakaummatun inmiruaq uvamnun.\x + \xo 16.13 \xt Mk 15.21.\x*
\v 14 Paġlasigik Asyncritus-lu Phlegon-lu Hermes-lu Patrobas-lu Hermas-lu aniqativullu tavrani ittuat.
\v 15 Paġlasigik Philologus-lu Julia-lu Nereus-lu aniqataalu aġnaq, Olympas-lu iluqaisalu ilaaguaqtauruat God-mun tavraniittuat.
\v 16 Paġlatisitchi avanmun paġlatikaaŋannik ukpiqtuaguruat. Iluqaġmiŋ aŋaayyuliqiruaŋisa Christ-gum paġlagaasi.
\s1 Paul Siḷġiqsuutiŋi
\p
\v 17 Aniqatiit, qaunagipiaġataqugivsi iñuŋnik qanaaġuksautausuuruanik, atiŋirrutiksriuġuuruaniglu, akiḷḷiḷiqsuisuuruanik iḷisausiakaavsiññik. Tainnatchiñiñ niguaqtuġumausi.
\v 18 Qanuq tainnatchit iñuich savautiŋitkaat Ataniqput Christ, piñiaq­siññaqługu ilaisa pisukkaqtiŋ. Uqayuqsaaġutitigun, uqayutchiñiaġuti­tigullu sagluqinniguurut iñuŋnik iḷisimavigruaŋitchuanik iḷumun ittuamik.
\v 19 Iñuich iluqaġmiŋ tusaaganiŋarut qanutun kamaksriŋatilaavsiññik God-im uqaluŋiñik, aasii taamna pisigivlugu quviasuktuŋa. Iḷisimalluataqugivsi sum nakuutilaaŋanik, iḷaksiayumiñaiġḷugu suna pigiitchuaguruaq.
\v 20 Tainna iñuusiqaġuvsi, God-im aŋuyautairrutiqaqtitchiruam akiisin­niaġaa Tuunġaq, ilivsiññun tunmalugimmatun siqumiłługu. Nagliktuutiqpaŋata Atanipta Jesus Christ itqatigilisi.
\v 21 Timothy-m savaqanma paġlagaasi. Lucius-lu Jason-lu Sosipater-vlu nanmiñiima paġlammigaasi.\x + \xo 16.21 \xt Ac 16.1.\x*
\v 22 Uvaŋa Tertius, aglaktuaŋaa ukuniŋa tuyuutinik, paġlagivsi.
\v 23 Gaius-gum tukkuuruam uvamnun iluqaiññullu aŋaayyuliqiruanun, paġlagaasi. Erastus-gum iniqpaum manniqiraata, Quartus-lu aniqatipta, paġlagaasi.\x + \xo 16.23 \xt a Ac 19.29; 1 Co 1.14. b 2 Ti 4.20.\x*
\v 24 [Nagliktuutiqpaqaġli Ataniqput Jesus Christ iluqapayauravsiññun. Amen.]
\s1 Aġiusaun Aŋaayyutigivlugu Nanġaun God-mun
\p
\v 25 Qaitkivsi God-im munaqqutaanun, suaŋasiḷaaġiḷḷaruamun ukpiġutivsiññik nalaułługu tusaayugaaġiksuat uqautaat, uvaŋa uqausivsun ilivsiññun. Taamna tusaayugaaġiksuaq Christ-kun kaŋiqsiñaiñŋaruaq aippaapak.
\v 26 paŋmapak salapqiŋaruq. Tusaayugaaġiksuat iḷisimanaqsiŋarut iñupayaanun, ukpiliquvlugich Christ-mun. Tavra taamna God-im uqaqtiŋisa aglautiŋakkaŋat, aasii taŋŋiutauruq isuitchuamun God-auruam piraksriutaanun.
\v 27 God, kisimi isumaturuaq, nanġaqtauli isuitchuamun Jesus Christ-kun Ataniptigun. Amen.