\id 1CO - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h 1 CORINTHIANS
\toc1 Paul Sivulliich Tuyuutiŋich Corinth-miunun
\toc2 Corinth-miunun
\toc3 1 Co
\mt1 PAUL SIVULLIICH TUYUUTIŊICH
\mt1 CORINTH-MIUNUN
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Paul-gum sivulliq tuyuutaa Corinth-miunun aglaaguruq siġ­ġaġ-niuġutiŋisigun ukpiġniaqtuat aŋaayyuviuruat Paul nappaa­ŋani Corinth-mi. Taimani Corinth nunaqpauŋaruq aullarrauv­luni Rome nunaŋiññi Achaia-mi. Tavrani suġalliruaqaŋaruq, Greek-guniqtik qutchiksuaġivlugu, siaminŋaruq iñuumaqłuun suli iñugiagmiut aŋaayyuviich qanusiḷimaat. Uqausiġigai isumaa­luutigivlugi inmikkuaŋasiruallu iñuumaqłuktaqtuallu aŋaayyu­viŋmi, suli kaŋiqsiñaiqsuat tuvaaqatigiich, isumamun aŋalatit­chaiḷiñiq, aŋaayyuvium igliġniŋa, ilitqusiġiksuam igliġniŋa, suli aŋipkaqtaunikun. Uqausiġigaa qanuq uqalugiksuamun tamat­kua savaaġitilaaŋiññik. Chapter 13 iñuich iḷitchuġiłhaaŋasugna­ġaat uqausiqaqtuaq nakuaqqunmik piqpaŋnałhaaqtuamik God-im aitchuutiŋiññiñ iñuŋmiñun.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun 1.1-9
\io1 Atinġiqsuat aŋaayyuviŋmi 1.10–4.21
\io1 Allatuutaiññiq suli aŋayuqaaġiich 5.1–7.40
\io1 Ukpiġniaqtuat suli god-aiḷat 8.1–11.1
\io1 Aŋaayyuviuniq suli aŋaayyuliaġniq 11.2–14.40
\io1 Atanġuvlu ukpiġniaqtuallu aŋiñiŋat 15.1-58
\io1 Aitchuutit Judea-mi ukpiġniaqtuanun 16.1-4
\io1 Sivunniuġutiŋiḷu aġiusaullu 16.5-24
\c 1
\p
\v 1 Ukua tuyuutit qairut ilivsiññun Paul-miñ, God-im ququaŋaraŋa­niñ tilirautquvlugu Christ Jesus-mun, aniqatiptiŋniḷḷu Sosthenes­miñ.
\v 2 Tuyuutaurut ilivsiññun Corinth-miittuanun, God-mun aŋaayyuliqi­ruanun, ilaaguaqtauruanun God-mun ukpiqłutiŋ Christ Jesus-mun, God-im ququaqtaŋiñun iñugisukługich, iḷagivlugich iñupayaurat sumi­ḷiqaa aŋaayyusuuruat Ataniptiŋnun Jesus Christ-mun, ilaisaptauq Ata­niġikkaŋannun.\x + \xo 1.2 \xt Ac 18.1\x*
\v 3 Nagliktuusiaqpaqaġitchi tutqiunmiglu God-miñ Aapaptiŋniñ, Ata­niptiŋniḷḷu Jesus Christ-miñ.
\s1 Ikayuusiasi Ukpiliqavsi Christ-mun
\p
\v 4 Ataramik quyyavigisuugiga God pisigivlugich nagliktuutiqpakun ikayuusiasi ilaan aitchuutigikkaŋi ukpiliqavsiqaŋa Christ Jesus-mun.
\v 5 God-im savaŋagai iñuutchisi nakuusił̣haaqługich uqaqtuaġumiñaq­sivḷusi ataramik inmigun, suli iḷitchuġiyumiñaqsivḷusi iluqaanik iḷumun ittuamiñik.
\v 6 Nutauruakun iñuuniaġusiḷiutikkavsigun iḷisimanaqsiŋagiksi nalupqi­naiqł̣ugu akuqtuiŋatilaaqsi tusaayugaaġiksuamik Christ-kun.
\v 7 Suli ayuqsraŋił̣ł̣usi qanusipayaamik aitchuusiamik Ilitqusiġiksuam aitchuutaanik, utaqqiḷḷavsi qaiñiksraŋanik Atanipta Jesus Christ.
\v 8 Ilaan qaunaginiaġaasi tuniqsimalusi ukpiġutiqaġumiñaqsiḷusi isua­nun-aglaan, pasirauyumiñaiqsaġlusi Ataniqput Jesus Christ qaikpan.
\v 9 God ukpiġnapiaqtuq, aasii ququaŋagaasi piqatautquvlusi allanun iḷauraaliutiniġmi Iġñiġmiñun Jesus Christ-mun Ataniptiŋnun.
\s1 Aŋaayyuliqiruat Atiŋirrutiŋich
\p
\v 10 Aniqatiit, iluqata atausiŋŋuqatauŋaruaguut Ataniptiŋnun Jesus Christ-mun, piviuttaġivlusi apiġigivsi atitquvlusi, ilivsiguaqtaŋaiġḷusi aglaan atiruamik isumaqaquvlusi, suli atiruamik isivġiutiqaġlusi.
\v 11 Qanuq quliaqtuaġutiŋagaanŋa Chloe-m iḷaŋisa qanaaġutisuunivḷusi, aniqatiitkaa.
\v 12 Uvvauna sivuniġigiga. Atausiullaavlusi uqaġuumavlusi uvaŋa Paul–kuayaaguruŋa naagga Apollos-kuayaaguruŋa naaggaqaa uvaŋa Cephas-kuayaaguruŋa naagga uvaŋa Christ-kuaqtuŋa.\x + \xo 1.12 \xt Ac 18.24.\x*
\v 13 Tainna Christ avguqsiyumiñaitchuq. Iḷisimarusi uvaŋauŋitchuq Paul-guruaŋaa kikiaktuurrauŋaruaq aŋarrauramun pisivlusi. Iḷisimam­miusi uvaŋa Paul-guruaŋaa atausiŋŋuqatigiŋaitkivsiŋa paptaiqsau­kavsi.
\v 14 Quyammiuŋa paptaiqsiŋaiññama iluqavsiññik aglaan Crispus-mik Gaius-miglu,\x + \xo 1.14 \xt Ac a 18.8. b Ac 19.29; Ro 16.23.\x*
\v 15 iḷaanni iḷari uqallakkayaġugnaqtuaq atausiŋŋuqatauniḷuni uvamnun paptaiqsaukami.
\v 16 Paptaiqsiŋagaluaġmiuŋa igluqatiŋiñik Stephanas. Taavruma allaa­gun naluruŋa paptaiqsiŋatilaamnik kimik.\x + \xo 1.16 \xt 1 Co 16.15.\x*
\v 17 Qanuq Christ tiliŋaitkaaŋa paptaiqsiyyaquluŋa aglaan alġaqsruit­quvluŋa tusaayugaaġiksuamik. Aglaan alġaqsruikama uqayupiaġataġ­luŋa iñugruiññaich isumattutaatigun piḷaitchuŋa, iḷaanni iñuich uqayu­piaġataġniġma maliksuktitpiaġai, iḷumun ittuałhaaŋiḷaam Christ tuq­qutaata aŋarraurami.
\s1 Christ Suaŋŋatigigaa Isumattutigigaalu God-im
\p
\v 18 Qanuq alġaqsruiñiq ilaan tuqqutaagun pisigivlugich iñuich piḷuutiŋich, qiññaqaqtuq asiḷiqqutauruatun iñuŋnun suksrauyumaaq­tuanun. Aglaan uvaptiŋnun annaurrauruanun, suaŋŋatigigaa God-im.\x + \xo 1.18 \xt Ro 1.16.\x*
\v 19 Bible-ni aglausimaruq inna.
\q1 “Iḷisimanaqsiñiaġiga anniqsuutauŋisilaaŋa isumaturuat
\q1 iñugruiññaich isumattutaat, suli suunnauŋaiġḷugu
\q1 iñugruiññaich kaŋiqsisuġniŋat.”\x + \xo 1.19 \xt Is 29.14.\x*
\m
\v 20 Taamna tainnainniġman, qanuġniaġniqpat isumaturuat iñuich? Qanuġniaġmiñiqpat pitquranik iḷisaurrit, tamatkualu qapiqsaiḷiralgu­ruat? God-im qiññaniktinŋagai isumalluaġiitchuatun, iḷisimanaqsiv­ḷugu ilaisa iñugruiññaich isumattutaat asiḷiqqutautilaaŋanik.\x + \xo 1.20 \xt a Job 12.17; Is 19.12; 33.18. b Is 44.25.\x*
\v 21 Qanuq God iḷumun isumaturuaq sivuniqaŋaruq iñuŋnun iḷitchuġiyu­miñaisilaamiñik iliŋisa nanmiñiq isumattunmikkun. Aglaan iviġauma­giŋagaa annautisukługich iñuich ukpiġikparruŋ tusaayugaaġiksuaq, qiññaqaqtuaq asiḷiqqutitun nunam iñuŋiñun.
\v 22 Jew-guruat apiqsrirut aliuġnaqtuanik aasiiḷi Greeks isumatusiñia­tavsaaqtut.
\v 23 Aglaan alġaqsruutigigikput Christ, kikiaktuurrauŋaruaq annaurri, Jew-guruat piavsaktautaat aasiiḷi qiññaqaqłuni asiḷiqqutitun Jew-gu­ŋitchuanun.
\v 24 Aglaattauq iñuich ququaqtauruat ukpiquvlugich Jew-gugaluaġmata Greek-gugaluaġmatalu Christ God-im suaŋŋatigigaa annaurriñiġmun isumattutigigaalu.
\v 25 Qanuq iñuich isummatiŋiññi God-mun asiḷiqqutiginasugikkaŋat, isumattutaułhaaqtuq iñuich isumattutiŋiññiñ, suli iñuich isummati­ŋiññi God-mun suaŋairrutiginivḷugu Christ tuqqutaa, suaŋałhaaġmiuq iñuich piḷḷakkaŋanniñ.
\p
\v 26 Isummatigisitchi ilivsiññun, aniqatiit, ilivsi ququaqtauŋaruasii ukpiquvlusi. Iñugiaŋitchusi isumaturuaguŋaruasii, iñuich naipiqtuu­taatigun. Iñugiaŋiñmiusi atanaurauruat. Iñugiaŋiñmiusi aniŋaruasii suġalliruatigun.
\v 27 Qanuq God-im piksraqtaaġiŋagai iñuich isumakkusiaqaqtuat nunam iñuŋiñiñ isumalluaġiiññivḷugich, kanŋutchaksaqługich isuma­tunasugiruat inmiŋnun isummatigikamiŋ. Tainnatuttauq God-im pik­sraqtaaġiŋagai suaŋaitchualiaŋich iñuich naipiqtuunmikkun, kanŋut­chaktitchaqługich suaŋanirauruat.
\v 28 Aasiisuli God-im piksraqtaaġiŋagai iñuich kamasaaŋitchuat, suuŋi­ḷaġirauruallu, isumakkusiaqaqtuallu suuŋiḷatun nunam iñuŋiñiñ, ilaan suuŋiḷaġuqtitchaqługich iñuich kamanaqtualirauruat.
\v 29 Tainna God piŋaruq, atausiuraq-unnii iñuk uqavigaaġumiñaiqsaq­ługu sivuqqamiñi.
\v 30 God-im aitchuŋagaasi iñuullasivḷusi isuitchuamun, qanuq atausiŋ ŋuqatigiŋagiksi Christ. Aasii atausiŋŋuqatigiŋakaptigu Christ, ilaan isumatusipkaŋagaatigut God-im isumattutaanik, suli nalaunŋasivḷuta, ilaaguaqłutalu God-mun, suli tasuqłuta. Tainna God sivunniuŋaniq­suq,
\v 31 taŋŋiġumiñaqsisaqługu aglausimaruaq Bible-ni inna, “Iñuk uqavi­gaaġniaġumi uqavigaaġutiqaġli Atanġum iñiqtaŋiñik.”\x + \xo 1.31 \xt Jr 9.23-24.\x*
\c 2
\s1 Tusaayugaaġiksuat Christ-kun Aŋarraurami
\p
\v 1 Aniqatiit, tikiññama ilivsiññun, alġaqsruiŋaitchuŋa God-im uqa­luanik uqayupiaġataqtuam uqaluŋiñik atuġluŋa iñugruiññauvlu isumattutaagun,
\v 2 qanuq sivunniŋavluŋa alġaqsruutigisukługu kisian Jesus Christ tuqu­ŋaniŋalu aŋarraurami.
\v 3 Alġaqsruiŋaruŋa ilivsiññun suaŋaił̣ł̣uŋa iqsipiaqłuŋalu uuliksivḷuŋalu iviġaumasukługu God.\x + \xo 2.3 \xt Ac 18.9.\x*
\v 4 Suli alġaqsruikama, maliksuguksaaŋitkivsi iñugruiññaum isumattu­taagun, aglaan uvapkuaqługu Ilitqusiġiksuam iḷitchuġipkaŋagaa suaŋ­ŋatini.
\v 5 Tainna alġaqsruiŋaruŋa God-im suaŋŋataanun ukpiliqsitquvlusi, iñuum isumattutiŋił̣aaŋanun.
\s1 God-im Isumattutaa
\p
\v 6 Aasiivsauq aulayaiġḷuataŋavlutiŋ ukpiġunmiŋni ukpiqtuagurua­nun, iḷisaurrisuugaluaġmiugut isumattunmik, aglaan isumattutauŋił̣­ł̣uni isummatiqausiatitun ukpiŋaitchuat naagga atanaurauruat nunami, suksraunġiqsauyumaaqtuat.
\v 7 Aglaan iḷisaurrutigigikput God-im isumattutaa iriqsimaŋaruaq, kaŋiqsiḷaisaŋat iŋiḷġaan taimani. God savaŋaiñŋaġmiunnii nunamik, sivunniŋaniqsuq taavrumuŋa isumattunmun piqataullasiñiaġnivḷuta ilaan kamanaunmiñun.
\v 8 Nalliataunnii atanauraŋisa mattuma nunam taamna kaŋiqsiŋaitkaat, qanuq kaŋiqsiŋagumirruŋ, kikiaktuutinayaitkaat Atanġa qaumaniq­paum.
\v 9 Taapkua iñuich kaŋiqsiŋaitkaat aglautiŋaruaq Bible-ni inna,
\q1 “Iñuum qaŋaunnii tautuŋaitkai naagga tusaayugaaġiŋaitkai, isumagiqqayalaitkai-unnii quviasaaġusiaksrautit God-im itqanaiyaŋakkaŋi tamatkunuŋa piviuttaqsriruanun inmiñik.”\x + \xo 2.9 \xt Is 64.4.\x*
\m
\v 10 Aasii tamatkua quviasaaġusiat, God-im satqummiŋagai uvaptiŋnun Ilitqusiġiksuamigun. Sunapayaaq iriqsimaŋitchuq Ilitqusiġiksuamiñ, taamnaunnii God-im kamanapiaġataqtuaq isumattutaa.
\v 11 Allaptauq iñuk nalummatun iñuum allam isumaŋanik ilitqusiata ilaan kisimi iḷisimakkaŋanik, tainnatun kialiqaa kaŋiqsiḷaiñmigai isu­maŋi God-im aglaan Ilitqusiġiksuam kisimi.
\v 12 Aasii taamna Ilitqusiġiksuaq God-im aitchuutigiŋagaa uvaptiŋnun, iñugruiññaum isumattutigiŋisaŋa, uvagut iḷitchuġitquvluta iluqaiññik anniqsuusianik God-im akiiḷaanik aitchuutiŋiñik uvaptiŋnun.
\p
\v 13 Aasii taamna iḷisaurrutigigikput uqaluktigun iḷisausiaptigun Ilit­qusiġiksuamiñ, iñugruiññaich isumattutiŋił̣aaŋatigun, sivuniqsiñaqsi­ñiaqługich iḷumun ittuat, satqummiŋaraŋi Ilitqusiġiksuam iñuŋnun piqaqtuanun Ilitqusiġiksuamik.
\v 14 Iñuum piqaŋitchuam Ilitqusiġiksuamik aitchuusiaġiyumiñaitkai sut God-im Ilitqusiġiksuaŋan aitchuutiŋi, qanuq asiḷiqqutaurut ilaanun iñuŋmun. Kaŋiqsiyuminaitkai qanuq qanuqitilaaġumiñatualukkaich kisimiŋ iñuich puttuqsripkairiqaqtuat Ilitqusiġiksuamik.
\v 15 Iñuum puttuqsripkairiqaqtuam Ilitqusiġiksuamik qanuqitilaaġai supayaat, aasii ilaa qanuqitilaaqtiqaġumiñaitchuq allanik kaŋiqsisiqa­ŋitchuanik inmisun.
\v 16 Qanuq,
\q1 “Iñugruiññaq kaŋiqsiḷḷasiyumiñaitchuq God-im isumaŋanik. Tainnainman kimigliqaa iḷisaurriqaġumiñaitchuq God.”
\m Aglaan uvagut piqaqtuaguut Ilitqusiġiksuamik isummasiqaqtugut Christ isummasiatun.\x + \xo 2.16 \xt Is 40.13; Ro 11.34.\x*
\c 3
\s1 God-im Kivgaŋi
\p
\v 1 Aglaan taimani nayuqavsi, aniqatiit, iḷisautiyumiñaiñŋagivsi iñuk­tun iḷiḷusi puttuqsriruatun Ilitqusiġiksuakun, qanuq ukpiqsaqpaal­lukłusi. Inŋavlusi ukpiŋaitchuatun kaŋiqsiñmi, suli miqłiqtuuratun iłłusi ukpiġutivsiññi.
\v 2 Iḷisaurrutitka ilivsiññun siġḷiġnaiñŋarut. Miqłiqtuuraq immułhiñamik imiktuksraummatun niqipiaqtullasiŋaił̣ł̣uni, tainnatun itqanaiñŋaiñ­miusi iḷisaurrutiksranun agliraksraiŋaruat ukpiqtuat kaŋiqsiḷḷakkaŋiñ­ñun. Paŋmapak-unnii itqanaiñŋitchusi.\x + \xo 3.2 \xt He 5.12-13.\x*
\v 3 Qanuq uvva paŋmapak-unnii iñuuruagurusi ukpiŋaitchuatun. Kil­luqqutivlusi avanmun, qanaaġutivlusiḷu, ukpiŋaitchuatun ittusi, aulla­siqaqtusi iñugruiññatun.
\v 4 Qanuq ilivsiññik aŋalattusi iñugruiññatun iḷasi uqaġmata Paul-muk­tuqtuŋa, allalli uqaqłutiŋ, uvaŋa Apollos-muktuqtuŋa.\x + \xo 3.4 \xt 1 Co 1.12.\x*
\p
\v 5 Suliqutauva Apollos? Suliqutauva Paul? Kivgałhiñak uvaguk ukpiġikkaptiguk, Atanġum ukpiliqsinmasi Apollos-kullu uvapkullu God-im piraksriutillaaŋatun uvaptiŋnun.
\v 6 Alġaqsruiñiqpuk akunnavsiññi uuktuutiqaġumiñaqtuq nautchirriqi­rim savaaŋanik. Uvaŋa urriqatigiluŋa nautchirriiruatun nautchiaksra­nik, aasiiḷi Apollos imiġmik aiḷaqtiġimmatun nautchirriutauruanik, aasiiḷi God-im naupkaqługich.\x + \xo 3.6 \xt a Ac 18.4-11. b Ac 18.24-28.\x*
\v 7 Tavraasii iñuk nautchirriiruaq iñuglu aiḷaqtiġiruaq suvigruaguŋit­chuk, aglaan God kisimi naumaruq qanuq naupkaiḷḷaruq.
\v 8 Nautchirriiruaġlu aiḷaqtiġiruaġlu atiruk, aasii inmikkullaa akiḷiusia­qaġniaqtuk savaallaamikkun.
\v 9 Qanuq uvaguk savaqatigiiksuguk God pisivlugu, aasii ilivsiḷi God-im nautchiaqaġvigimmatun. Aasiisuli igluqpaktun inmiusi God-im nap­pakkaŋatun.
\p
\v 10 Sanatuvluni qaukłiuruatun igluqpiritun, inillaŋagiga maŋŋuk­sraq, taŋŋiqł̣ugu savaaksrirrutaa God-im uvamnun. Taavruma maŋŋu­liutiruam qaaŋanun allali iñuk nappairuq. Iñullaa qaunakłaaġli qanuq nappaisilaamiñik taavrumuŋa maŋŋuliutauŋaruamun.
\v 11 Allamik maŋŋuksramik iñuk iḷisiyumiñaitchuq taamna anaglugu iḷi­rauŋaruaq, sivuniqaqtuaq Jesus Christ-mik.
\v 12 Iñuich aglaan nappaiyumiñaġmiut maŋŋuliutauŋaruamun akisurua­nik sunik maqulaitchuanik naaggaqaa akiisuuranik sunik maquyarua­nik.
\v 13 Iñullaam savaaŋa satqummiġñiaqtuq isivġiġvium uvluani. Qanuq taavrumani uvlumi iñullaam savaaŋa qanuġumiñaġniaġaa igniġum, aasii igniġum uuktuġniaġaa qanusiutilaaŋanik iñullaam savaaŋa.
\v 14 Iñuum kialiqaa savaaŋa nappaŋakkaŋa maŋŋuliutauŋaruamun, igniġum ikiŋitpagu ilaa akiḷiusiaqaġniaqtuq.
\v 15 Iñuum kialiqaa savaaŋa ikiraukpan, ilaa akiḷiusiaqaġniaŋitchuq, ilaa annaurraupqaatchiaġmiḷuni igniġmiñ annaurraukami.
\p
\v 16 Nalupqinaitchuamik puttuqsrimarusi God-im iñuutilaaŋanik iḷuvsiññi. Ilivsi ittusi ilaan aŋaayyuviatun, suli God-im Ilitqusiġiksuaŋa iñuuvluni iḷuvsiññi.\x + \xo 3.16 \xt 1 Co 6.19; 2 Co 6.16.\x*
\v 17 Kialiqaa maqutpagu taamna God-im aŋaayyuvia, God-iptauq suk­sraunġiġñiaġmigaa ilaa. Qanuq God-im aŋaayyuvia ilaaguaqtauruq ilaanun, aasii ilivsi ilaan aŋaayyuvigigaasi.
\p
\v 18 Kiñaliqaa sagluqinani inmiñik. Iñuk akunnavsiññi isumagumi isumatunasugaluni, iñugruiññaich isummasiatitun isummatigikamir­ruŋ isumattun, ilaa isumalluaġiiġḷi isumattutinikkumauq God-im isu­mattutaanik.
\v 19 Qanuq isumattutaat ukpiŋaitchuat asiḷiqqutauruq God-mi. Taamna sivuniġivlugu aglausimaruq Bible-ni inna, “God-im isumatusaaruat pisaupkaġaġigai ilaisa pisaasuqsaaniaġutaannun.”\x + \xo 3.19 \xt Job 5.13.\x*
\v 20 Aasiisuli aglausimavsaaqłuni, “Atanġum iḷisimagai isumaŋich isu­maturuat asiḷiqqutautilaaŋat.”\x + \xo 3.20 \xt Ps 94.11.\x*
\v 21 Tamatkua tainnainniġmata, kiñaliqaa uqavigaaġutiqaŋaiḷḷi iñuich nalliŋiññuktuġniḷuni atautchimunmuktaqtuat, qanuq supayaat pigigisi ikayuqsaqłusi,
\v 22 Paul-lu Apollos-lu Cephas-lu God-im nunaŋalu iñuggullu tuqqullu paŋmapak iñuuniqsiḷu, iñuggutigiyumaakkaqsiḷu, iluqaisa pigigisi,
\v 23 aasiisuli Christ pigigaasi, aasiiḷivsauq Christ God-im pigimmigaa.
\c 4
\s1 Christ Tiliraŋi
\p
\v 1 Uvagut iḷisaurrit isummatigiraksraurugut Christ-mun kivgaġini­ḷuta, aitchuusiaqaqłuta savaaksrapiaġatamik iḷisaurriruaguluta God-im iḷumun ittuaŋanik kaŋiqsiñaiñŋaruamik sivuani.
\v 2 Tavraasii kivgat niġiugiraurut ataramik ukpiġnaqtuksraupiaqługich.
\v 3 Kivgalluatauŋavik uvaŋa? Qanupayaaq ilivsi allallu iñuich isummati­gigaluaqpanŋa uŋiarrisaġiŋitkiga. Uvamnun-unnii pimaqłuktualiŋit­chuŋa.
\v 4 Isummatigiŋitchuŋa pasiñaġumiñaġluŋa kivgaumaqłuŋniḷuŋa, aglaan taamna sivuniqaŋitchuq pasiñaġumiñaiññiḷuŋa. Ataniq isivġii­ruq uvamnik.\x + \xo 4.4 \xt 1 Jn 3.19-21.\x*
\v 5 Uqaġnasi iñuich pasiraksraġuġniḷugich isivġiġvium sivuani, Atanġum qaiviksraŋata sivuani. Atanġum qaigumi, ilaan salapqiġñiaġai iluqaisa iriqsimaruat, suli salapqiġḷugich iñuich nalunaqtuakun sivunniuġuti­ŋich. Tavraniasii iñupayaaq nalaunŋaruakun God-im akiḷiġñiaġaa.
\v 6 Aniqatiit, uvamniglu Apollos-miglu urriqasiŋaruŋa anniqsuqsaqłusi, iḷitchitquvlusi qanuq iñuusiksravsiññik uvaptiktun tuvraġlugich Bible, nallipayaaqsi kamasaaquŋił̣ł̣ugu, iviġaumaġiłhaaquŋił̣ł̣ugu iñuk atau­siq allamiñ iñuŋmiñ.
\v 7 Anniqsuusiat pigikkasi iluqaġmiŋ God-miŋŋaqtaurut. Aasii aitchuu­siaġiniqavsigik, summan uqavigaaqpisi aitchuusiaġiŋitchuatun iḷivḷu­gich?
\p
\v 8 Ilivsi Corinthians isummatigisaaniktusi ilivsiññun pigiliutianig­nivḷugich iluqaisa pigisuktasi. Isummatigisaaniktusi ilivsiññun piiḷḷiu­ŋiññivḷusi quviasaaġusianik qiḷaŋmiñ. Isummatigirusi ilivsiññik umia­liktun iḷivḷusi, kamanałhaaġnivḷusi uvaptiŋniñ, aasii pigiraksraġiŋił̣ł̣u­gich uvagut iḷisaurrutivut. Umialliqsimanniquyumagaluaġmigivsi umialiktitun, piqatauyumiñaqsiḷuta atanniqsimannignivsiññi.
\v 9 Iḷaanni isumasuuruŋa God-mun aqulliqpiaġuutipkaġasugaluta tak­łauriruani iñuŋni, uvagut tililauruaguut, tigutaaqtatun tuqutauyasirua­tun, qiñiqsitaaliutivluta isuannun akimavlutiŋ aŋiḷġaqtuat takłaurivḷu­tiŋ, takunnaqtitchukłuta iñuŋnullu isaġuliŋnullu atunim.
\v 10 Isumakkusiaqaqtugut isumalluaġiitchualivḷuta Christ pisigivlugu, aglaalli ilivsiññun isummatigirusi isumaturualivḷusi ukpiqtuasii. Aasii­suli uvagut suaŋaiññiraurugut ilivsiḷi isummatigipkaqtillusi suaŋarua­livḷusi. Kamanaqtualiraummiusi aglaalli uvagut suuŋitchualirauvluta.
\v 11 Paŋmapaŋmun-aglaan ikarraġmun kaaksiurugut imiġuksiuvlutalu, annuġaagiḷḷiuġmiugut, pimaqłuktaqtauvluta, aimaaġviiñmiugut.
\v 12 Siġġaqinialgiñmiugut savautigivlugich argavut. Uqamaqłuurrau­kapta, quviasaaqłiirugut, nagliksaaqtitaukapta igḷutuutirugut.\x + \xo 4.12 \xt Ac 18.3.\x*
\v 13 Saŋutaukapta iḷammiuġniḷuktugut. Irrusiñiŋarugut paŋmapaglu irrusiġigikput suaqłuŋisun nunam natiġluŋisun supayaam.
\p
\v 14 Aglaŋitkitka taapkua kanŋusaaqsaġlusi, aglaan siḷġiqsuqsaqłusi piviuttaġikkaptun miqłiqtuptun.
\v 15 Kisiññaitchuanik-unnii iḷisaurriqaġaluaġuvsi qapiŋaisaaqtiksravsiñ­ñik ukpiġutivsiññi, atausisualuŋmik iñuŋmik piqaqtusi aapaummatun ittuamik ilivsiññun, qanuq uvaŋa aapauruatun ilivsiññun alġaqsruuti­giŋagiga tusaayugaaġiksuaq, aasii ilivsi anitqiŋarusi ukpiqłusi Christ-mun.
\v 16 Tuvraqupiaqtuŋaasii ilivsiññun.\x + \xo 4.16 \xt 1 Co 11.1; Phil 3.17.\x*
\v 17 Aasii ikayuqsaqłusi tainna pitquvlusi, tiligiga ilivsiññun piviuttaġi­raġa ukpiġnaqtuaġlu Timothy, miqłiqtuġimmatun itaġa pisigivlugu ukpiqtuaguŋaniŋa uvapkun. Itqaqtinniaġaasi iñuuniaġusimñik atau­siŋŋuqatigikapkuqaŋa Christ, uvaŋa iḷisaurrisiptuttauq sumiḷiqaa aŋaayyuliqiruani.
\p
\v 18 Iñuich iḷasi arguaŋarut, qaiñiaŋiññasugaluŋa ilivsiññun.
\v 19 Aglaan ullayasigivsi, Atanġum pisuutigikpagu, iḷitchuġiniaqtuŋa arguaŋaruat tamatkua uqaqpagaaqsiññaqtilaaŋannik naagga piqapiaq­tilaaŋannik God-im suaŋŋataanik.
\v 20 Qanuq God-im atanniqsimmataa iñuŋnun uqaqsiññaġniġuŋitchuq, iñuuniġuruq God-im suaŋŋataagun.
\v 21 Sutquyumavisi? Ullagniaqpisi tatavsaġiaġlusi, naagga piviuttaq­qunmi
\c 5
\s1 Aŋaayyuliqiruat Allatuutaat
\p
\v 1 Quliaqtuaġipiaŋagaat allatuun innivḷugu akunnavsiññi, allatuun piḷġusiġiŋisaŋat akunġanniunnii ukpiŋaitchuat. Qanuquvva iñuk iñuuqatiqaqsimaruq aapami nuliaŋanik.\x + \xo 5.1 \xt Dt 22.30.\x*
\v 2 Naaggauvva arguaŋamarusi. Isumaaqpałhaaqtuksraugaluaqtusi. Iñuk taamna allatuqtuaq anitauli akunnavsiññiñ.
\v 3 Nayuqtigiŋitkaluaŋŋavsi, isumaaluutigipiaġataġiga taamna, irrusi­ñiktuŋaunnii nayuġmatun iḷivḷusi aasii isivġiivḷuŋa pisivlugu Ataniq Jesus Christ.
\v 4 Isivġianikkiga iñuk taamna allatuqtualivḷugu. Kasimakavsi iḷisimaa­niŋavlugu isivġiutiga pisivlugu Ataniqput Jesus,
\v 5 aitchuutigiraksraġigiksi taamna aŋun Satan-mun naŋiliġumauq timi­miñi aasii tuquluni, ilitqusia annaurrauyumauq Ataniqput Jesus Christ qaitqikpan.
\p
\v 6 Uqavigaaġniqsi nakuuŋitchuq. Iḷisimagiksi mikiruurakkaluam imaksram puvlaktitchuugaa iluqaan akutaq. Tainnatuttauq piḷuun akunnavsiññi pipkaivsaaġniaġmiuq piḷuutivsaamik.\x + \xo 5.6 \xt Ga 5.9.\x*
\v 7 Piḷuusiqinasi qanuq iñuuruksraurusi piḷuutaiḷḷusi, Christ tuquŋaruq piiqsaqługich piḷuutivut.\x + \xo 5.7 \xt Ex 12.5.\x*
\v 8 Jew-guruat itqaġmatun qulaurrusiqivik niqinaqivlutiŋ, tuqułługu imnaiyaaq suli niġivḷutiŋ puvlaksautaitchuamik punniġmik, uvagut­tauq qulaurrusiqimmatun pimmiugut. Christ God-im imnaiyaaŋatun ittuq tuqutauŋaruaq pisigivluta, aasiiḷi niġiḷakput puvlaksautaitchuaq punniq arriqaqtuaq piŋŋuaġutauŋitchuamik iḷumun ittuamiglu, niqigi­ŋaiġḷugu utuqqauruaq puvlaksautilik punniq, arriqaqtuaq uumikłiġ­ñiġmik pigiitchuamiglu.\x + \xo 5.8 \xt Ex 13.7; Dt 16.3.\x*
\p
\v 9 Aglaŋaruŋa ilivsiññun tuyuutimni piqatiqaquŋił̣ł̣usi allatuqtinik iñuŋnik.
\v 10 Sivuniġiŋitkitka suuramikunnii piqatigiŋaiqukapkich avuunnaaqtu­qulugich allatuqtauruat mattumani nunami naaggaunnii siŋñaturuat tigligayuktiqpaiḷḷu naaggaunnii ukpiqtauruat God-auŋitchuanun, qanuq tainna piñiaġuvsi aullaqtuksrauniaqtusi nunamiñ.
\v 11 Aglaan tuyuŋagivsi piqasiqsuquŋił̣ł̣usi kiñapayaaq ukpiqtuaguqa­tiksi piḷuusiqikpan allatuunmik, naagga siŋñanmik, naaggaunnii ukpiqtauruamik God-auŋitchuanun, uqamaqłuurrisuuruamiglu, taaŋ­ŋaqtauruamiglu, naagga tigligayuktiqpauruamik. Sumikunnii niġiqati­giraksraġiŋitkiksi tainnasiq iñuk.
\v 12 Suniaġlugich isivġigaksraġivik ukpiŋaitchuat? Ukpiqtuaġuŋaruat kisiisa isivġigaksraġigivut.\x + \xo 5.12-13 \xt Dt 13.5; 17.7.\x*
\v 13 God-im isivġiġai tamatkua ukpiqtuaguŋitchuat. Anitchiuŋ piḷuusiqi­rauruaq iñuk akunnavsiññiñ.
\c 6
\s1 Uqaqsitaaġviŋmuutinagich Ukpiqtuaguqatisi
\p
\v 1 Iḷari uqaġlaqutiqaġumi ukpiqtuaguqanmiñun, uqaġlaqutini iłuaq­sipkaġniagaksraġiŋitkaa isivġiqsimun ukpiqtuaguŋitchuamun, aglaan iłuaqsipkaġumiñaġaa ukpiqtuaġuŋaruamun. Kanŋusuktuksrau­rusi ukpiŋaitchuamun iłuaqsruqtinnavsiuŋ.
\v 2 Naluvisi tamatkunuŋa ilaaguaqtauŋaruanun God-mun isivġiġumaaq­tilaaŋanik nunam iñuŋi? Isivġiġumaaġniqavsigik iłuaqsruġumiñaġa­luaġmigisi aŋiŋitchuat uqaġlaqutit.
\v 3 Nalummivisi-suli isivġiiyumaaqtilaaptiŋnik isaġuliŋnik? Nalupqinait­chuamik iłuaqsiriyumiñaqtugut uqaġlaqutinik paŋmapak iñuuniptiŋni.
\v 4 Tavraasii tainna uqaġlaqutinigniġuvsi iłuaqsrugaksranik, isivġiqsik­sraqtuksrauŋitchusi iñuŋmik pisuiññiqsrauyumiñaqtuamik aŋaayyuli­qiruani.
\v 5 Kanŋusaaġniaqsaagaluaġivsi. Iñuitpaimña atausiuramik-unnii akun­navsiññi isumattutiqaqtuamik iłuaqsiriyumiñaġluni uqaġlaqutiŋiññik iḷauruat ukpiqtuanun aniqatinun.
\v 6 Unauvva piḷġusiġiłhaaġiksi. Aniqatim uuma uqaġlaqutini allamun aniqanmun, iłuaqsipkaġniagaqsiraġigai ukpiqtuaguŋitchuamun isiv­ġiqsimun.
\p
\v 7 Uqaġlaqutiqaġniq avanmun sivuniqaqtuq akiiḷipkaqtuamik piḷuunmun. Uqaġlaqutiqaqsaaniġmiñ, killukuaqtausitchiunnii, saglu­taqtausitchiunniiḷu.
\v 8 Aglaan-uvva ilivsi killukuaqtałhamaaġniqsusi saglutaġaqługiḷḷu allat, nanmiñiq-unnii aniqatisi ukpiġunmi.
\v 9 Nalupqinaitchuamik iḷitchuġiŋarusi tamatkua iñuich nalaunŋasiŋait­chuat sivuġaani God-im qiḷaŋmukkumiñaisilaaŋannik, God-im atan­niqsimavianun. Sagluqiraunasi, iñuuruat piḷuunmi tamatkualu ukpiq­tuat God-auŋitchuamun, allatuqtillu naaggaunnii atunim timiqaġa­luaŋŋaġmiŋ atuutiruat pigiitchuakun,
\v 10 naaggaunnii tigguuraqtit sigñaturuallu taaŋŋaqtillu uqamaqłuurri­riḷḷu tigligayuktiqpaiḷḷu qiḷaŋmukkumiñaitchut God-im atanniqsima­vianun.
\v 11 Qaŋauvlugu iḷasi tainnasiuŋagaluaġmiruat. Aglaan paŋmapak salummaqtauŋavlusi piḷuutivsiññiñ, ilaaguaqtauvlusi God-mun, aasii ilaan akuqtuqłusi nalaunŋarualivḷusi, qanuq Ataniq Jesus Christ tuqu­ŋaruq pisigivlugich piḷuutisi, aasii God-ipta Ilitqusiġiksuaŋan ukpiliq­sinŋagaasi.
\s1 Atuqsigik Timisi God Nanġausiaqaġumiñaqsiḷugu
\p
\v 12 Supayaat piñaiḷauŋitchut uvamnun, tainna uqaġuurusi. Aakka­luaq, aglaan supayaat anniqsuił̣haiññalaiñmiut. Supayaat piñaiḷauŋit­chut uvamnun. Aakkaluaq, aglaan supayaamun atanniqsimaaqtitchu­miñaiñmiuŋa.\x + \xo 6.12 \xt 1 Co 10.23.\x*
\v 13 God savaŋaruq niqimik niġiraksrauvlugu aqiaqqumiglu niqim akuq­tuqtiksraŋanik, naaggauvva God-im maqulipkaġniaġik iluqaaktun. Aglaan iñuum timaa savaaguŋaitchuq, allatuutigitqulugu. Aglaan savaaguruq savautigitquvlugu Ataniġmun, aasii Atanġum aŋalataksra­ġigaa.
\v 14 Tainnatuttauq God-im aŋipkaŋammatun Ataniq tuqqunmiñ, uva­guttauq aŋipkaġniaġmigaatigut ilaan suaŋŋataata.
\p
\v 15 Nalupqinaitchuamik puttuqsriŋarusi Christ-mun pigitilaaŋiññik timisi. Timaan iḷagimmatun itkai. Taamna tainnainman, uvaŋa tigu­niaqpigu iḷaŋa Christ aasii iḷaliutipkaġlugu aġnamun allatuqtimun? Naaggapiaġataq.
\v 16 Nalupqinaitchuamik puttuqsrirusi aŋun iḷaliutiruaq inmiñik aġna­mun allatuqtauruamun timiqasiutitilaaŋanik, qanuq Bible-ni aglausi­maruq inna, “Malġuuruak atausiŋŋuġniaqtuk.”\x + \xo 6.16 \xt Gn 2.24.\x*
\v 17 Aglaalli iñuk iḷaliutiruaq Ataniġmun atausiŋŋuqatauruq ilaanun ilit­qutchimi.
\v 18 Suuramikunnii piḷuusiqinasi allatuutikun. Iñuk piḷuksikami allanik piḷuutinik, piḷuksisiqalaitchuq timimiñik. Aglaan iñuk piḷuksikami allatuutikun, ilaa piḷuksiruq atuqługu timini.
\v 19 Iḷisimapiaġataqtusi timisi aŋaayyuvigitilaaŋiññik Ilitqusiġiksuamun God-im aitchuutigiŋakkaŋanun ilivsiññun. Ilivsiññik pigiŋitchusi,\x + \xo 6.19 \xt 1 Co 3.16; 2 Co 6.16.\x*
\v 20 qanuq tauqsiagurusi akiḷiqł̣usi tuqqutaanik Jesus. Taamna pisigi­lugu, aŋalatchigik timisi God nanġausiaqaġumiñaqsiḷugu.
\c 7
\s1 Apiqqutit Katitinnikun
\p
\v 1 Paŋmapak sivuniġilavut qanuqirrutit tuyuutitigun apiqsruqtuuti­girasi. Piḷḷuatauruq aŋun nuliagitkumi.
\v 2 Aglaan pisigilugu ikł̣igutchaktitauniaġniq allatuunmun, iñullaa nan­miñiq nuliaqaġli suli aġnallaa nanmiñiq uiqaġluni.
\v 3 Aŋun taŋŋiimaaqtuksrauruq uiguruam piraksraŋiñik nuliamiñun, tainnatuttauq aġnaq piruksraummiuq uimiñun. Avanmun anniqsuuti­giiksuksrauruk pigiraksraġikkaġmikkun.
\v 4 Nuliaguruam kisimiñun pimaaqtuġumiñaitkaa timini, uiŋata pigim­migaa. Tainnatuttauq uiguruam kisimiñun pimaaqtuġumiñaiñmigaa timini, nuliaŋan pigimmigaa.
\v 5 Pisuŋirrutinatik avanmun aglaan sivunniullaŋaguptik qanutun killik­sriġḷutik aŋaayyuuqtuallagniksraptiŋnun. Aglaan atautchimuvsaaġu­mautik, iḷaanni Satan-gum ikł̣igutchaktinniaqpiaġaatik pisigilugu aŋa­lalluatalguiññiqtik ilivsiŋñun.
\v 6 Taamna uqausiġigiga, tuvaaqatinigukpan iñuk piñaġumiñaqsivḷugu, pitqurriutipiaġlugu piŋitkiga.
\v 7 Piyummatigigaluaġmigiga iñupayaaq iñuuniallatquvlugu tuvaaqa­taiḷḷuni uvaptuttauq, aglaan ukpiqtuallaat inmikkun aitchuusiaqaqłu­tiŋ God-miñ, iḷaŋich tuvaaqatinikkumiñaqłutiŋ, aasiivsauq allat tuvaa­qataiḷḷutiŋ.
\p
\v 8 Tuvaaqatiniŋaitchuanun uiḷgaŋaruanullu uqallaktuŋa, iłuaqtua­gunivḷugu iliŋich itpata tuvaaqataiḷḷutiŋ uvaptun.
\v 9 Aglaan aŋalattaġilguitparruŋ inmun qaunakkutilluataq tuvaaqatinik­tuksraurut. Qanuq iłuałhaaqtuq tuvaaqatiniktuni, ataramik nagriaġip­kaġniġmiñ timim pisuutaanun.
\p
\v 10 Tuvaaqatiniŋaruanun piraksriiruŋa, ami uvaŋapiaŋiḷaaq aglaan Ataniq, nuliaguruaq avinnani uimiñiñ.
\v 11 Aglaan avinniġumi, tuvaaqataiḷaġli naaggaqaa iḷammiutqigḷi uimi­ñun. Aasiisuli piraksriiruŋa uiguruam avitaksraġiŋitkaa nuliani.\x + \xo 7.10-11 \xt Mt 5.32; 19.9; Mk 10.11-12; Lk 16.18.\x*
\p
\v 12 Allanulli uqallaktuŋa, Ataniŋiḷaaq, kiñaliqaa aniqan tuvaaqati­qaqtuaq ukpiqtuaguŋitchuamik, aasii aġnaata iviġaumagilugu iñuuqa­tiginiŋa ilaa, ilaan avitaksraġiŋitkaa aġnaqtiŋ.
\v 13 Tainnatuttauq kiñaliqaa aġnaq tuvaaqatiqaġumi ukpiŋaitchuamik, uiŋata iviġaumagilugu iñuuqatigikpagu, aġnaata avitaksraġiŋitkaa uiñi.
\v 14 Qanuq ukpiŋaitchuaq uiŋa atausiŋŋuqatauŋavluni ukpiŋaruamun nuliamiñun katitinnamiŋ, qallił̣haaqtuq God-mun tuvaaqatiniŋaiññiġ­miñiñ ukpiqtuamik. Tainnatuttauq ukpiŋaitchuaguluni nuliaguruaq qallił̣haaġmiuq God-mun atausiŋŋuqatigiŋavlugu uiñiktaani ukpiqtua­guruaq. Tamatkua tainnainŋitpata, miqłiqtusi avinŋanayaqtut God-miñ, tainnainniġmata iliŋich ilaaguaqtaurut God-mun.
\v 15 Aglaan ukpiŋaitchuaq tuvaaqatauruaq avitchuaqsikpan, tainna piḷi. Tainna pianikpan, ukpiqtuaguruaq, aŋun naagga aġnaq, pituummi­ŋaiqsuq tuvaaqanmiñun. Qanuq God-im ququaŋagaatigut iñuutquv­luta aŋuyautairrunmi.
\v 16 Nuliaguruatiin, avinŋitkupku uigikkan iḷaanni annaurraupkaġnia­ġiñ. Tainnatuttauq uiguruatiin, avinŋitkupku nuliaġikkan iḷaanni annaurraupkaġniaġmigiñ.
\s1 Iñuusitchi God-im Iñuutqutaa Tuvraġlugu
\p
\v 17 Aglaan sivunniiguvsi tamatkuniŋa nalupqigiŋiḷḷugu piyumausi iñuutilaaqsi God-im sivunniutaa tuvraqługu ilivsiññun, illusi irrusiġi­ŋaravsiññi ukpiqqaaqavsi. Taamna pitqurriutigigiga iluqaiññun aŋaay­yuliqiruanun sumiḷiqaa.
\v 18 Uvvauna sivuniġigiga. Ukpiqtuaġuŋaruaq nalunaiñŋutaqaaniŋa­gumi timimiñi Jew-guruatun, ukpiqtitauŋaiñŋaġmi, piiġñiataŋaiḷḷiuŋ nalunaiñŋutani. Aasiivsauq ukpiqtuaġuŋaruaq nalunaiñŋutchiqsau­ŋaiñŋaġmi Jew-guruatun, nalunaiñŋutchiġñiataktuksrauŋiñmiuq.
\v 19 Qanuq nalunaiñŋutchiqsauniq naagga nalunaiñŋutchiqsauŋaiññiġḷu suliqutauŋitchuk God-mun. Naumałhaaqtuq kamagiruni God-im pit­quraŋi.
\v 20 Iñupayaaq iñuuruksrauruq irrutchimi irvigikkaġmiñi ukpiqtitauq­qaaqami.
\v 21 Kivgauruaguŋavich ukpiqtitauqqaaqavich? Suliqutiginagu. Aglaan atanġiqsitauyumiñaġuvich, piññaktaaġisaġniaġumagiñ piviksriqsaugu­vich.
\v 22 Iñuk kivgaullaġmi ukpiliqsitauŋaruaq Ataniġmun, atanġitchuq Atanġum sivuġaani. Tainnatuttauq iñuk kivgauŋitchuaq ukpiliqsitau­kami, Christ-mun kivgaliutiruq.
\v 23 Christ tauqsiŋagaasi, akiḷiutivlusi tuquvluni pisivlusi. Tavraasii ilaa kamagiłhamaagaksraġigiksi tamatkunaŋŋaunnii atanaurauruaniñ nunami.
\v 24 Tavra aniqatiit qanusipayaami irviqaŋagumi iñullaa ukpiqtitauq­qaaqami, tavrani illi piqatigilugu God.
\s1 Apiqqutit Tuvaaqatiniŋaitchuatigun Uiḷgaŋaruatigullu
\p
\v 25 Paŋmapagli sivuniġilugich tuvaaqataitchuat, pitqurriutiksrait­chuŋa Ataniġmiñ. Aglaan ukpiġnaqtuaguvluŋa kivgaunimni naglik­tuutaagun Atanġum, qaitkiga uvaŋa isummatiga.
\v 26 Isumaruŋa nalaunŋanasugalugu iñuk iñuukpan irrusiġikkaġmisun, pisigilugu tavraġuqtuaq iłuiḷḷuġun.
\v 27 Tuvaaqatiqaqpich? Avinniaqsaanak. Tuvaaqataitpich? Tuvaaqatai­ḷaaġiñ.
\v 28 Aglaan tuvaaqatinikkuvich piḷuksiŋitchutin. Suli niviaqsiaq tuvaa­qatinikkumi piḷuksiŋitchuq. Aglaattauq tamatkua tuvaaqatiniktuat isumaaluutiqałhaaġniaqtut tuvaaqataitchuaniñ, aasii taavrumaŋŋa isu­maaluutivsaaksramiñ piisitchukkivsi.
\v 29 Uvva una sivuniġigiga aniqatiit. Savaurriviksraq Ataniġmik sivikłi­piaġataġman, paŋmapaŋmiñ-aglaan tamatkua tuvaaqatiqaqtuat savau­tilirruŋ Ataniq tuvaaqataitchuatun iḷiḷutiŋ.
\v 30 Tainnatuttauq ipiqtusuutit, naagga quviasuutit, naagga suġalġich piñaiḷutchiqsuqtaksraġiŋitkaatigut savaurriñiksraptiŋniñ Ataniġmik.
\v 31 Tamatkualu atugaqaqtuat nunam piŋiñik piññagniaqsiññaġniġmun iñuuŋaiġḷutiŋ, qanuq manna nuna suġauttaqtuummaġmi piiġumaaq­tuq.
\p
\v 32 Isumaaluutiqaquŋitkivsi. Tuvaaqataitchuaq isumasuŋaiññaġuu­ruq qanutchikun savautiyumiñaqtilaaŋanik Ataniq, ataramik iviġaguk­ługu.
\v 33 Aglaalli tuvaaqatiqaqtuaq isumasuŋaiññaġuuruq nunam suġautaŋi­ñun, qanuġlugu iviġagumavlugu nuliani.
\v 34 Tainnainniġman, iviġagniatagligik iluqaaktun Ataniġlu nulianiḷu. Tainnatuttauq tuvaaqataitchuaq aġnaq isumaqasuŋaiññaġuuruq qanuġluni savautilluatapiaġumiñaqtilaaŋanik Ataniq iñuggunmiñik iluqaanik. Aglaalli tuvaaqatiqaqtuaq aġnaq isummatiqasuŋaiññaġuu­ruq nunam suġauttaŋiñik, iviġagumavlugu uiñi.
\v 35 Uqautigivsi tamatkuniŋa ikayuqsaqłusi, suli iñuuniaġniq siġḷiġnaiq­saqługu ilivsiññun. Pitqugivsi sunik nalaunŋaruanik savautilluataquv­lugu Ataniq pisuqtilaavsisun avigaaŋaŋaiġḷusi.
\p
\v 36 Iññuk piksrautigiiksinŋaruak katititchumaŋaiġumiŋ pisigilugu savaurriñiq Ataniġmik aasii aŋutim piḷḷuatapiaŋaiqpagu tuvaaqatik­srautini katitinŋaiḷġataqłutiŋ utuqqalisaiññaġmipkaġlugu suli ilaan pisuutini ilaanun suaŋavluni, katitillik. Taamna piḷuutaiuŋitchuq.
\v 37 Aglaattauq aŋun sivunnipiaŋagumi katitinŋisaaġugluni nuliak­sraunmiñun, isumaqaġumi katitinŋaisaallagugluni pisigilugu aŋalallua­taqługu kipiġniuġutini nuliaksraunmiñun, katitinŋaisaaġumi piḷḷuataġ­miuq.
\v 38 Tavra taamna katitittuaq nuliaksrautigikkaġmiñun piḷḷuataqtuq aasii taamna katitinŋaitchuaq piḷḷuatałhaaġniaqtuq.
\p
\v 39 Nuliaguruaq pituummiruq uimiñun iñuuniqtutilaaŋatun uiñi. Uiguruaq tuqukpan, nuliaguruaq atanġitchuq tuvaaqasiutisukkumi kimik pisukkumi, aglaan uiñigluni ukpiqtuaguruamik.
\v 40 Aglaalli uvaŋa isummatimni quviasułhaaġniaqtuq kisimġiuqtua­ġumi. Piraksriġasugigivsi taavrumiŋa Ilitqusiġiksuaŋaniñ God-im.
\c 8
\s1 Apiqqun Niqitigun Aitchuutauruatigun Iñuuraqpaŋnun
\p
\v 1 Paŋmapak tuyuġivsi sivuniġivlugu tuyuutivsiññi apiqsruutiksi, niġiñikun niqinik ilaaguaqtauŋaruanik iñuuraqpaŋnun. Taavru­muuna apiqsruutikun, iñupayaaq isumaqaqtuq iḷisimałhaaġasugaluni allaniñ ukpiqtuaguruaniñ. Tainnatchim iḷisimmatim iñuk kamasaaġu­tiqaqtitkaa, aglaan piviuttaqqutim suaŋasiḷaaġai ukpiġutiŋich ukpiq­tuat.
\v 2 Kiñaliqaa isumaqaġumi iḷisimasiñasugalugu sunapayaaq, iḷisimanaq­tisiññaġaa nalutilaani.
\v 3 Aglaan iñuum piviuttaġikpauŋ God, ilaa iḷisimammigaa God-im inmiñun pigitilaaŋanik.
\p
\v 4 Aasiuvva niġiñikun niqimik ilaaguaqtauŋaruamik iñuuraqpaŋ­nun, iḷisimarugut iñuuraqpak uumaŋitchuq, suli allamik God-aitchuq aglaan God atausiuruq.
\v 5 Iñuich-unnii isumagaluaqpata iñugiakkasugalugich god-it qiḷaŋmiḷu nunamiḷu, aasii taiḷugich god-inik ataniġniglu,
\v 6 uvagulli iḷisimarugut atausisualuŋmik God-mik Aapamik, savaŋarua­mik supayaanik, suli ilaa pisivlugu iñuurugut. Iḷisimammiugut atausi­sualuŋmik Ataniġmik, Jesus Christ-mik, ilaagun supayaat savaaguŋav­lutiŋ, suli ilaan aitchuŋagaatigut iñuggunmik isuitchuamik.\x + \xo 8.6 \xt Ml 2.10; Jn 1.3; Ro 11.36; Eph 4.6; Col 1.16.\x*
\p
\v 7 Taamnaaglaan ukpiqtuat iḷaŋisa nalugaat. Iñuuniqtutilaamiktun isumasuuŋavlutiŋ iñuuraqpaich uumapiaġasugalugich, aasii niqit ilaa­guaqtauruat iñuuraqpaŋnun ilaaguaqtaunasugalugich iḷumutun god-auruamun. Aasii paŋmapak niġisaqamiŋ tamatkuniŋa niqinik, tutqiiñ­ñiagaqsivḷutiŋ, isumavlutiŋ piḷuksiñasugivlutiŋ.
\v 8 Niqim nalaunŋasipkaġniaŋitkaatigut sivuġaani God-im. Niġigupta piḷuksiḷaaġniaŋitchugut, suli niġiŋitkaluaġupta nalaunŋasiḷaaġniaŋiñ­miugut.
\v 9 Qaunakłaaġlusi-aglaan. Irrusiqaġaluaġuvsi niġiḷḷalusi tainnatchiñik niqinik, niġġiñasi, tutqiisaaġniaġuvsiuŋ aniqan ukpiġutaani suaŋaił̣­haaqtuaq ilivsi ukpiġutivsiññiñ.
\v 10 Qanuq kialiqaa suaŋaił̣ł̣uni ukpiqtuaguruam tautukkumisi niġip­kaqtillusi iñuuraqpaum aŋaayyuviani, ilivsi iḷisimaruasii iñuuraqpaich uumaŋisilaaŋannik, qapiŋaisaaqtauviaqtuq niġiyumiñaqsiḷuni niqimik ilaaguaqtauruamik iñuuraqpaŋnun. Suaŋaiḷḷuni ukpiqtuagugumi aasii tutqiiḷiḷuni,
\v 11 ilaa piḷuksipkaqtauniaqtuq ilivich niġiñipkun. Tainnaqtitkupku, ili­vich kaŋiqsisiqałhaaġniqpich suksraunġiqsinniaġaa suaŋaitchuaq ukpiqtuaq. Christ tuquŋammiruaq taamna aniqan suksraunġiqsautqu­ŋił̣ł̣ugu.
\v 12 Tainna piḷuksikavich anniġiñ aniqatin, ilaa suaŋaiḷḷuqtuamik ukpi­ġutiqaqtuaq, piḷuksimmiutin Christ-mun.\x + \xo 8.12 \xt Mt 25.45.\x*
\v 13 Taamna tainnainniġman niqi patchisaukpan aniqanma piḷuksiñik­sraŋanun, suuramikunnii niqituġniaŋitchuŋa patchisausuŋiḷḷuŋa ani­qanma piḷuksiñiksraŋanun.
\c 9
\s1 Tilirauruam Ataniġnaqutiŋi
\p
\v 1 Nalupqinaitchuamik ukpiqtuaguruŋa atanġiqsitauŋaruaq. Atan­ġum tiliraġigaaŋa allatituttauq tilirauŋaruatun, qanuq tautuŋagiga Jesus Ataniqput, suli ilivsi ukpiqtuaġuŋarusi Ataniġmun uvaŋa alġaq­sruiñipkun.\x + \xo 9.1 \xt Ac 9.3-6; 1 Co 15.8; Ga 1.11-16.\x*
\v 2 Allat iñuich uqaġaluaqpata tilirauŋiññiḷuŋa, tiliraupiaŋaniraksraġi­givsiŋa, qanuq ukpiġutiksi ukpiġnaqsiḷġutauruq Ataniġmun tiliŋati­laamnik alġaqsruitquvluŋa tusaayugaaġiksuamik.
\p
\v 3 Taavrumiŋa kiggutiqaġuuruŋa iñuŋnun arguasuguuruanun Ata­niġmun tiliŋatilaamnik.
\v 4 Nalaunŋaruq allatuttauq iñuktitun pamataugupta.
\v 5 Nalaunŋammiuq uvaptiŋnun tuvaaqasiqpatigut nuliaguruam iglaura­ġikapta, tainnatuttauq allatitun tilirauruatun, Ataniptalu aniqatiŋisun, Cephas-tullu.
\v 6 Kisimñuk Barnabas-lu uvaŋalu savaktuiññaġlunuk iñuggutiqaqtuk­srauviñuk, pamatchiugaqtillusi allanik iñuŋnik? Tainna piraksraġiŋit­kiptiguk.
\v 7 Iñupayaaq akiḷiiḷaitchuq aŋuyaktiġuqsaqami. Suli iñupayaaq naut­chirriikami grapes napaaqtuayaaŋiññik niġiḷaunnani siiġñiaŋiññik piḷaitchuq. Suli iñupayaaq pamiqsaaqaqtuaq immuliviginiaġnagich piḷaitchuq. Tainnatulli iñuk tilirauruaq alġaqsruitquvlugu pamataksra­ġiŋitkaluaġmiuq inmiñik.
\v 8 Uvaŋa, iñugruiññauruaŋaa, taamna tainna uqallausiġivigu? Naumi. Tainna pitqurat iḷisaurrimmiut.
\v 9 Pitqurani aitchuutauŋaruani Moses-mun aglausimaruq inna, “Siggu­ġutituġniaŋitkiñ qimukti tunmaqtuaq palauvaksranun amiġaiyaivḷuni palauvaksranik.” Isumavisi God isumaaluuttaqaġasugalugu qimukti­nik kisianik tainna uqallakami?\x + \xo 9.9 \xt Dt 25.4; 1 Ti 5.18.\x*
\v 10 Naumi. Uvagut isumaaluuttaġiłhaaŋagaatigut, qanuq iñuk nunaliqi­ruaq savaktuksrauruatun niġiugluni iḷaŋiutiniaqtilaamiñik palauvak­sranik, tainnatulli iñuktauq salummairuaq palauvaksranik savaktuk­sraummiuq niġiugilugu iḷaŋiutiniaqtilaani.
\v 11 Uvagut alġaqsruiŋakapta tusaayugaaġiksuanik ilivsiññun aasii ilivsi ukpiqtuaġuqłusi, pamataksrauŋitpisa?\x + \xo 9.11 \xt Ro 15.27.\x*
\p
\v 12 Allat iñuich qasiḷiaġillakparruŋ pamarrusiaqaġnik ilivsiññiñ, nalaunŋałhaaġaluaqtuq uvagut qasiḷiaġiguptigu pamarrusiaksraq iliv­siññiñ. Aglaan qasiḷiaġiŋaitkikput taamna ilivsiññiñ, qanuq piñaiḷut­chiqsuġuŋił̣ł̣ugu tusaayugaaġiksuaq Christ-kun.
\v 13 Iḷisimagisi iñuich savaaqaqtuat God-im aŋaayyuvikpaŋani niqiksra­ġuurut aŋaayyuvikpaŋmiñ, suli aŋaayyuliqsiqpaich savaktuat ikipkai­viŋmi iḷaŋiutisuummiut niġrutiniñ aitchuutauruaniñ tavrani.\x + \xo 9.13 \xt Dt 18.1.\x*
\v 14 Tainnatuttauq Ataniq pitqurriiŋaruq tamatkua alġaqsruiruat tusaa­yugaaġiksuanik akiññaktuksrauvlugich tamatkunaŋŋa akuqtuiruaniñ tusaayugaaġiksuamik.\x + \xo 9.14 \xt Mt 10.10; Lk 10.7.\x*
\p
\v 15 Aglaan uvaŋa atuŋaitkiga nalliatunnii tamatkua nalaunŋarua­kun pamarrusiaqautiksrat, naaggaunnii ukuniŋa tuyuŋitchuŋa piññak­saġluŋa tainnatchimik pamarrusiaksramik. Sugiŋił̣haaġiga tuquguma alġaqsruiḷuŋa akiiḷaaġluŋa tammaiñiġmiñ ilivsiññun alġaqsruiñiksra­mik.
\v 16 Piraksriusiaqaqłuŋa alġaqsruutigitquvlugu tusaayugaaġiksuaq, kamasaaġutigiyumiñaitkiga alġaqsruiñiq. Alġaqsruiŋitkaluaġuma isu­maapiaġataġniaqtuŋa.\x + \xo 9.16 \xt Jr 20.9; Am 3.8.\x*
\v 17 Alġaqsruisuksiññaġluŋa alġaqsruiguma akiḷiusiaqaġniaġaluaqtuŋa. Aglaan uvaŋa alġaqsruiŋitchuŋa pisuksiññaġluŋa, aglaan alġaqsrui­ruŋa God-im aitchuŋavluŋa savaaksrapiaġatamik.
\v 18 Sumik-aasii akiḷiusiaqaqpik? Quviasuunmik piññaktaamnik alġaq­sruiñiġmiñ tusaayugaaġiksuamik pamarrusiaqaġaluaġnaŋa iñuŋniñ, nalaunŋagaluaŋŋaan apiqsriñiksraġa pamarrusiaksramik tamatku­naŋŋa ukpiqtuaniñ.
\p
\v 19 Tavra uvaŋa kivgauŋitkaluaŋŋaġma iñuŋmun, uvamnik iḷiuq­tuŋa kivgatun iñupayaanun, uvapkun kiikaa iñuich qanutun ukpiliqu­galuaqługich Christ-mun.
\v 20 Jew-guruanun iḷisuummiuŋa Jew-guruatun, uvapkun Jew-guruat ukpiliqugaluaqługich. Iñuŋnun pitquratigun Moses-kun qaisauruati­gun iñuuniaqtuanun, iḷisuummiuŋa iñuuniaġusiatitun tamatkua tainna iñuuniaġusiqaqtuat, uvapkun ukpiliqugaluaqługich. Isummatigiŋit­chuŋa uvamnik pituksimarualiḷuŋa iñuuruksrauluŋa tainnaittuatigun piḷġutchisigun.
\v 21 Jew-guŋitchuanun iñuuniaqtuaguŋitchuanun pitquratigun Moses-kun qaisauruatigun, iḷisuummiuŋa iñuuniaqtuatun pitquraitchuakun, uvapkun iliŋich ukpiliqugaluaqługich. Kipuqłaglugich pitquraŋi God-im piḷaiñmiuŋa tainna pikama, qanuq pitquraŋisa Christ aŋalat­kaanŋa.
\v 22 Iñuŋnun tutqiiḷiyaruanun ukpiġunmiŋni iñuusuuruŋa tutqiiḷitchai­ḷivḷugich, uvapkun iliŋich ukpiqtuaguquvlugich. Qanupayaaq iñuk irrusiqaġman, ilaatun piñiḷugaqtuŋa pisigivlugu qanusipayaakun piña­ġumiñaqpan iñuich iḷaŋich uvapkun ukpiqtuaguquvlugich.
\p
\v 23 Tainna pisuuruŋa pisigivlugu tusaayugaaġiksuaq, iḷaŋiutisuk­łuŋa quviasaaġutiŋiñiñ.
\v 24 Iḷisimarusi aqpaliurraqtuani, iluqaġmiŋ aqpaliurraqtuat akimania­taguurut, aglaan atausiq akiññaguuruq. Iñuunivsiññi Christ-mun, akiññallasivḷuni aqpaliurraqtuatulli pisitchi.
\v 25 Anaktaqtitun inmiñun qaunagilluataqtuatun supayaatigun, ait­chuusiaġisukługu niaquġun maqullaruaq, tainnatulli uvagut ukpiqtua­guruaguut iñuulluataqtuksraurugut, aitchuusiaġiyumiñaqsiḷugu niaqu­ġun akiññaktaaksraq maquyumiñaitchuaq.
\v 26 Taamna tainnainman, aqpaliurraqtitun ittuŋa akimasaqłuni aqpat­tuatun, naaggaqaa qakiqtaqtitun akimasaqłuni qakiqtaqtuatun.
\v 27 Aŋalalluataqtuŋa uvamnik, suli atanniqsimagiga timiga, iḷaanni alġaqsruiŋaqqaaġluŋa allanun, nalliummatiŋaiqsualiñasugaluŋa.
\c 10
\s1 Kiliktuusiat Iñuuraqpaktigun
\p
\v 1 Aniqatiit, itqaqsiuŋ suna piŋatilaaŋanik iŋiḷġaan maŋŋuuptiŋ­nun nunagluktuami. Nuvuyaŋata God-im aullatiŋagai iluqaisa, suli iluqaġmiŋ pisuaŋarut paliumaruakun nunakun ikaaqługu imaq.\x + \xo 10.1 \xt a Ex 13.21-22. b Ex 14.22-29.\x*
\v 2 Tamatkunuuna nalautamikkun nuvuyakullu imikullu piqasiutiŋarut Moses-mun, aasii tamatkunuuna paptaiqsaummatun piŋarut Moses-mun.
\v 3 Aasiisuli iluqaġmiŋ niqiqaŋarut God-im pamarrutiŋiñik aliuġnaqtua­kun,\x + \xo 10.3 \xt Ex 16.35.\x*
\v 4 iluqaġmik-suli imiqaġmivḷutiŋ imiġmik God-im pamarrutaanik aliuġ­naqtuakun. Qanuq imiġiŋagaat imiq maqipkaqtitauruaq aliuġnaqtua­kun uyaġagruaġmiñ, aasii taamna uyaġagruaq arrilisauruq Christ-mun.\x + \xo 10.4 \xt Ex 17.6; Nu 20.11.\x*
\v 5 God-im qaunagilluataġaluaŋŋaisa, iñugiagniqsrat iviġaummatigiŋait­kai, aasii ilaan suksraunġiqł̣ugich nunagluktuami.\x + \xo 10.5 \xt Nu 14.29-30.\x*
\p
\v 6 Tavra tamatkua piŋaruat taimani kiliktuutaurut uvaptiŋnun, kilikłuta kipiġniuquŋił̣ł̣uta pigiitchuanun, maŋŋuuruat piḷġusiatitun.\x + \xo 10.6 \xt Nu 11.4.\x*
\v 7 Ukpiqtaunasi sunun God-auŋitchuanun taipkua iḷaŋisa piḷġusiatitun. Taavrumuuna aglausimaruq Bible-ni inna, “Iñuich aquvinŋarut niqi­naqisaqłutiŋ imiġukłutiglu, aasii makinmivḷutiŋ uamitchukłutiŋ.\x + \xo 10.7 \xt Ex 32.6.\x*
\v 8 Allatuqtauŋitcha taipkua iḷaŋisitun, 23,000 tuqummata uvlumi atautchimi.\x + \xo 10.8 \xt Nu 25.1-18.\x*
\v 9 Uvagut uuktugaksraġiŋitkikput Atanġum qimmaksaliyairrutaa taip­kua iḷaŋisa piḷġusiatitun, suksraunġiqsauruat tuqunaliŋnun nimiġianun kiŋmaqtiłługich.\x + \xo 10.9 \xt Nu 21.5-6.\x*
\v 10 Suli uqamayuktuksrauŋitchugut iḷaŋisa-suli piḷġusiatitun, suksraun­ġiqsittuat isaġulganun tuqqutim.\x + \xo 10.10 \xt Nu 16.41-49.\x*
\v 11 Iluqaġmiŋ tamatkua nalautaġikkaŋich piŋarut iliŋiññun, uvaptiŋnun arriḷisautquvlugich, suli aglaaguvlutiŋ uvagut kiliktautquvluta piḷuksit­quŋił̣ł̣uta, uvagut iñuuruaguut aqulliġñi uvluni.
\v 12 Tavraasii kiñaliqaa isumaqaġumi suaŋarualiḷuni ukpiġunmiñi, qau­nagili piḷuksisuŋiḷḷuni.
\v 13 Qanupayaaq ikł̣igutchaktinniaqtauguvich, tainnatchikuttauq ilu­qaġmiŋ iñuich ikł̣igutchaktinniaqtauŋammiut. Aglaan God ukpiġna­piaqtuq, ikł̣igutchaktinniaqtaupkaġniaŋitkaatin qaaŋiġḷugu manimmi­yumiñakkan. Ikł̣igutchaktinniaqtauguvich, ilaan akimmasiġñiaġaatin akimayumiñaqsiḷutin.\x + \xo 10.13 \xt Mt 6.13.\x*
\p
\v 14 Taamna tainnainman, uvaŋa piviuttaġivlusi aniqatiitkaa, ukpiq­tuksrauŋipiaqtusi sunun God-auŋitchuanun.
\v 15 Uqautigivsi isumaturuatun iñuktun iḷivḷusi. Isivġiqsigik ilivsiññik uqaluŋma iḷumun itilaaŋat.
\v 16 Atanġum nullautchiġvianik pikapta, suli imiqłuta qallugauramiñ quyyatigiŋakkaptiŋniñ ilaanun, iluqata piqatigiiksinmatun pisuurugut, iḷaŋiutiniġmi anniqsuusianun Christ maqipkaqtauŋaruamiñ auŋaniñ. Suli niġikaptigu punniq atautchimiiłłuta, iḷaŋiutimmatun pisuummiu­gut anniqsuusianiñ piruaniñ Christ timaaniñ tuqutauŋaruamiñ uvagut pisivluta.\x + \xo 10.16 \xt Mt 26.26-28; Mk 14.22-24; Lk 22.19-20.\x*
\v 17 Aasii pisigivlugu iluqata niġiñiqput atautchimiñ punniġmiñ, uvagut atausiŋŋuqtitaurugut atautchisun timitun.
\v 18 Uuktuutigilugu una, isummatigisigik Jew-guruat piḷġusiŋich. Tamatkua niġisuuruat niġrutinik aitchuutauŋaruanik ikipkaiviŋmi piqasiutisuurut God-mun.\x + \xo 10.18 \xt Lv 7.6.\x*
\v 19 Uvva iḷisautiniḷukkivsi tamatkua niqit aitchuutauruat iñuuraqpaŋ­nun suuŋitchut, iñuuraqpaitchauq suuŋiñmatun.
\v 20 Sivuniġigiga ukpiŋaitchuat aitchuikamiŋ ikipkautinik iñuuraqpaŋ­nun, aitchuirut ilitqusiqł̣uŋnun God-mun pigaluaġnatiŋ. Piqasiqsuutit­quŋitkivsi ilitqusiqł̣uŋnun.\x + \xo 10.20 \xt Dt 32.17.\x*
\v 21 Imiġniaŋitkisi tapillugik qallugauraŋalu Atanġum qallugauraŋallu ilitqusiqł̣uich. Iḷaŋiutiyumiñaiñmiusi Atanġum niġġiviŋiññiñ iḷaŋiutilu­siḷu niġġiviŋiññiñ ilitqusiqł̣uich.\x + \xo 10.21 \xt 2 Co 6.15-16.\x*
\v 22 Ataniġmun qinnautipkaġniaŋaiqsa, qanuq iḷisimarusi suaŋałhaaŋit­chugut ilaaniñ.\x + \xo 10.22 \xt Ex 20.5; Dt 32.21.\x*
\p
\v 23 Supayaat piñaiḷauŋitchut, tainna uqaġuurusi. Aakkaluaq, aglaan iḷaŋich ikayuutaulaitchut iñuum ukpiġutaanun. Supayaat piñai­ḷauŋiññigisi, aglaan iḷaŋit-suli qapiŋaisaaġutauŋitchut iñuum ukpiġu­taanun.\x + \xo 10.23 \xt 1 Co 6.12.\x*
\v 24 Piḷġutchiñi nalaunŋanasugalugich pisuukkavsiññi, anniqsuqsał­haaġlugich siḷallisi piraġutitchi, ilivsiññułhiñaq piŋaiġḷusi.
\v 25 Niġġisiuŋ sunapayaaq tunirauruaq niqipianik tuniuqqaiviŋmi salap­qiiñiaŋaiġḷusi qanusipayaamik nalupqitchautiksramik isumami,
\v 26 qanuq Bible-ni uqaluk aglausimaruq, “Nuna Atanġum pigigaa, suli sunapayaaq nunamiittuaq.”\x + \xo 10.26 \xt Ps 24.1; 50.12; 89.11.\x*
\v 27 Iḷaŋata ukpiqtuaguŋitchuat aiyugaaqpasi niġiyaqtuqulusi aiyugaaq­tauniġuvsi, niġġisiuŋ sunapayaaq inillaktauruaq sivuqqavsiññun salap­qiiñiaŋaiġḷusi qanusipayaamik nalupqitchautiksramik isumami.
\v 28,29 Aglaan iñuum uqallautikpasi inna, Taamnauvva niqi ilaaguaq­tauŋaruaq iñuuraqpaŋnun, tainnaqpasi niġġiñagu, pisigilugu taamna kiliksiruaq ilivsiññik, qanuq nalupqisukłuni isumamiñi nalaunŋatilaa­ŋanik niġiruni kilikkaasi. Iḷaanni apiqsriñiaġugnaġmiusi, summan­miuvva niġiḷḷaniġa aŋalanniaġmivauŋ iñuum allam?\x + \xo 10.28-29 \xt 1 Co 8.7-12.\x*
\v 30 Niġiḷḷaanigniġuma supayaamik quyyatigiŋakkamnik God-mun, summan iñuich pasiñiaqpanŋa niqitigun niġikkapkun?
\p
\v 31 Innauvva ittuq. Niġiñiqsiḷu imiġniqsiḷu naagga sunapayaaq pik­kaqsi, God-im nanġausiaqautigillaliuŋ.
\v 32 Sumik piññasi piñaiḷutchiutauyumiñaqtuamik iñuich ukpiqtuaġuġ­niksraŋannun, Jew-gugaluaqpata, Greek-gugaluaqpata, naaggaunnii God-mun aŋaayyuliqiruanun.
\v 33 Piraġutitchiḷi uvaptun. Iviġagniḷułhaaġaġigitka iñupayaat supayaa­tigun pikkapkun. Uvamnun anniqsuġniałhaalaitchuŋa, aglaan allat annaurrautqugaluaqługich.
\c 11
\s1 Aġnat Matuqagaksraġigaich Niaqqutiŋ Aŋaayyuruani
\p
\v 1 Piḷġusiqaġitchi uvaptun tuvraiñiaġmatun Christ-mik.\x + \xo 11.1 \xt 1 Co 4.16; Phil 3.17.\x*
\v 2 Nanġaġivsi pisigivlugu itqaumaniqsi, tuvraiñiqsiḷu iḷisaurruti­giŋakkamnik ilivsiññun.\x + \xo 11.2 \xt 2 Th 2.15.\x*
\v 3 Aglaan kaŋiqsitqugivsi Christ-gum qaukłiutilaaŋanik iñupayaamun, iñuum niaquġimmatun. Tainnatuttauq, uiguruaq niaquummatun inmiuq aġnamun, aasiisuli God niaquummatun Christ-mun.
\v 4 Kiñaliqaa aŋun aŋaayyuruaq naagga uqaqtauruaq God-mun nasaq­tuqłuni iḷisimanaqtinŋitkaa Christ qaukłiġitilaaŋanik inmiñun.
\v 5 Suli kiñaliqaa aġnaq aŋaayyuruaq naagga uqaqtauruaq God-mun niaqquni matuiḷaaqługu iḷisimanaqtinŋitkaa uiñi qaukłiutilaaŋanik inmiñun. Inmiñik nalliummatinialaruq aŋunmiŋnun, nutchani iḷivḷu­gich kivraŋaruatun aŋutitun.
\v 6 Aġnam matutuġniaŋitkumiuŋ niaqquni, saliraksraġigai nutchani aŋutitun. Aasii kanŋunaġniqpan aġnaq saliŋamman, matutuġliuŋ niaqquni.
\v 7 Aŋutim matutugaksraġiŋitkaa niaqquni qanuq ilaa savaaguŋaruq irrusiatun God-im, aasii salapqiqsimavlugu God-im kamanautaa. Aġnavli salapqiagaa aŋutim kamanautaa.\x + \xo 11.7 \xt Gn 1.26-27.\x*
\v 8 Aġnaġliasii savaaguŋaruq aŋunmiñ. Aŋun savaaguŋaitchuq aġna­miñ.\x + \xo 11.8-9 \xt Gn 2.18-23.\x*
\v 9 Aŋun savaaguŋaiñmiuq anniqsuqsaġlugu aġnaq, aglaan aġnaq savaa­guŋaruq anniqsuqsaqługu aŋun.
\v 10 Tavra aġnam matutuqtuksraġigaa niaqquni nalunaiñŋutaulugu ilaan qaukłiqaqtilaamiñun aŋunmik, isaġulgich iluqaġmiŋ tautuglugu suqpa­giŋitchumagaat.
\v 11 Aasiivsauq Atanġum sivunniuġutaani aŋutillu aġnallu anniqsuuti­giiksuksrauniqsut avanmun,
\v 12 qanuq aġnaq savaaguŋagaluaqtillugu aŋunmiñ, aŋun paŋmapak animmiraqtuq aġnamiñ, tamarra supayaat qairut God-miñ.
\p
\v 13 Nalaunŋatilaaqsiuŋ ilivsiññik. Aġnaq aŋaayyugumi God-mun niaqquni matuiḷḷugu nalaunŋava?
\v 14 Ilivsi iḷisimarusi iḷisautiraksraitchusi aŋun nuyaqtusiruaq kanŋunaq­tilaaŋanik.
\v 15 Aglaan aġnam nuyaqtuniŋa qiñiyunaqsiḷġutauruq ilaanun. Qanuq nusaŋi aitchuutaurut ilaanun matugitquvlugich.
\v 16 Kiñapayaaq uqavaaġumakpan taavrumuuna, uvagut piksraitchugut allamik piḷġutchimik, naaggaunnii aŋaayyuliqiruaŋi God-im.
\s1 Atanġum Nullautchiġvia
\r (Matthew 26.26-29; Mark 14.22-25; Luke 22.14-20)
\p
\v 17 Aglaan ukunuuna iḷisaurrutitigun nanġaŋitkivsi, qanuq katin­navsi atautchimun anniaġutiłhaaġuurusi nakuurualiqiniġmiñ.
\v 18 Qanuq-uvva aŋaayyuliaqavsi inmikkuaŋasiñisuugaasi. Tainna kilgu­siaqaŋaruŋa, aasii taamna ukpiġikavsakkiga.
\v 19 Qanuq inmikkuaŋasiraġaġniq ittuksrausugnaġniqsuq akunnavsiññi, tamatkua iḷumun ukpiqtuaguruat satqummiquvlugich.
\v 20 Katinnavsi atautchimun, Atanġum nullautchiġvianik niġiŋitchusi,
\v 21 qanuq niġiñiġmi, iñullaa isagutiraqtuq ilaan niqaunmiñik, allali iñuk kaaktillugu allasuli imiŋasivḷuni.
\v 22 Suvisi? Aimaaġviqaqtusi niġġiviksranik imiġviksraniglu. Suuŋiḷaġi­gisi aŋaayyuliqiruaŋi God-im tutqiisaaqługich tamatkua piksraitchuat. Qanuq uqallagniaqpik ilivsiññun? Nanġaġniaqpisi taavrumuuna? Naagga, nanġaġniaŋitkivsi.
\p
\v 23 Qanuq Atanġum salapqiŋagaa uvamnun iḷisaurrutigiŋakkaġa ilivsiññun una. Taivrumani unnuami aitchuutausaġviŋmiñi, Atanġum Jesus tiguŋagaa punniq,
\v 24 aasii quyyatigiqqaaqługu God-mun, ilaan avguŋagaa aasii uqallak­łuni, Tavra taamna ittuq timiptun aitchuutigikkaptun tuqqutivlusi. Tainna pisiuŋ itqautigilugu uvamnun.
\v 25 Tainnatun-suli ilaan tiguŋagaa qallugauraq wine-mik imalik nul­lautchianikamiŋ, uqallakłuni, Una wine qallugauramiittuaq ittuq uvaŋa auptun maqipkaqtauyumaaqtuatun, God nutauruakun sivun­niuġurriyumiñaqsiḷugu iñuŋnik tuqqutipkun. Imiġuvsiuŋ piyumagiksi itqautigilugu uvamnun qanutun akulaisigilugu imiġaluaġuvsiuŋ.\x + \xo 11.25 \xt a Ex 24.8; Jr 31.31-34. b Ex 24.6-8.\x*
\v 26 Tavra qanutun akulaisigilugu niġiguvsiuŋ punniq imiġlusiḷu qallu­gauramiñ, taavrumuuna maniuġiksi Atanġum tuqqutaa qaitqigñiŋa­nun-aglaan.
\p
\v 27 Tainnainman taamna, kiñaliqaa niġiruaq punniġmik imiqtuaġlu Atanġum qallugauraŋaniñ nalliummatiŋitchuakun piḷġutchikun, pasi­rauyumiñaqtuq qutchiksuakun isumakkutigiŋiññiḷugu Atanġum tuq­qutaa.
\v 28 Taamna pisigilugu iñuk qanuqitilaaqqaaqtuksraupiaqtuq inmiñun, aasii niġiḷuni punniġmik imiġluniḷu qallugauramiñ.
\v 29 Qanuq kiñaliqaa niġiruaq imiqtuaġlu itqaumagiŋiḷḷaan sivuniŋa Atanġum tuqqutaata tatavsausiaksriuqtuq inmiñun.
\v 30 Tainnauvva piŋavlutiŋ iñugiaktuat iḷasi sayaitchut, naŋittuagurullu, suli iḷasi tuquvlutiŋ.
\v 31 Qanuqitilaaġuugupta uvaptiŋnun nalaunŋaruakun, Atanġum ilaan qanuqitilaaġayaitkaatigut.\x + \xo 11.31-32 \xt Dt 8.5; He 12.5-11.\x*
\v 32 Tavra Atanġum ilaan qanuqitilaaġmatigut aasii paqitaġivluta pasi­raksrauvluta, ilaan tatavsaġayukkaatigut, uvagut suksraunġiqsauqa­tautquŋił̣ł̣uta isuitchuamun piqatigilugich nunam iñuŋi.
\p
\v 33 Aniqatiitkaa, taamna tainnainman, utaqqisillaayumausi qaku­guliqaa katitkuvsi atautchimun niġisuglusi Atanġum nullautchiġvianik.
\v 34 Kiñaliqaa kaakkumi niġisuiqsaaġli aimmiḷuni. Qanuq niġiqatigii­kavsi atautchimi, aullasivsi iḷaanni tatavsausiaqaqtitpiaġaasi. Allatigun sutigun piraksriġñiaġivsi qaiguma.
\c 12
\s1 Ilitqusiġiksuam Aitchuutiŋi
\p
\v 1 Aniqatiit, tuyuġivsi paŋmapak apiqsruutisi sivuniġivlugich Ilit­qusiġiksuam aitchuutiŋigun. Kaŋiqsimaqłuquŋitkivsi tamatku­nuuna.
\v 2 Iḷisimarusi ukpiqtuaġuŋaiñŋavsi asiñuurrauŋarusi aŋaayyusukłusi iñuuraqpaŋnun uqalaiḷanun, aasii tainna pikavsi aŋalatiłłusi tamatku­nuŋa iñuuraqpaŋnun.
\v 3 Paŋmapak-aasii kaŋiqsitqugivsi taamna kiñaliqaa aŋalatittuaq Ilit­qusiġiksuamun uqallakkumiñaipiaqtuq inna, Jesus suksraunġiqsauli. Suli kiñaliqaa uqallakkumiñaiñmiuq iḷumutun inna, Jesus Atanġuruq, Ilitqusiġiksuam pipkaŋisuaqpani.
\p
\v 4 God-im aitchuġaatigut iñugiaktuanik allakaaġiiñik ikayuqtik­sraptiŋnik savautiguptiŋni, aglaan atautchim atiruam Ilitqusiġiksuam pigipkaġai iluqaisa uvaptiŋnun.\x + \xo 12.4-11 \xt Ro 12.6-8.\x*
\v 5 Allakaaġiiksuat savaaksrat God-mun ittut, aglaan iluqata savautigik­put atausiq Ataniq.
\v 6 Suli allakaaġiiksuat savaurriñġich inmiut savaaqaqtuni God-im savaaŋiñik, aglaan atausiuruam God-im iluqata savaktitkaatigut savaa­miñik.
\v 7 Ilitqusiġiksuam iḷitchuġipkaġuugaa God-im suaŋŋataa atausiullaav­luta uvaptigun, anniqsuqsaqługich aŋaayyuliqiruat iluqaisa.
\v 8 Ilitqusiġiksuam uqaqtillagaa iñuk isumattutikun, allasuli iñuk uqaq­tillavlugu iḷisimmatiqaqtiłługu atausiuruam Ilitqusiġiksuam.
\v 9 Atausiuruam Ilitqusiġiksuam allaptauq iñuk suaŋalluktuamik ukpi­ġutiqaqtillagaa, suli alla aitchuusiaqaqtillavlugu iłuaqsiriñiġmik atau­siuruam Ilitqusiġiksuam.
\v 10 Suli Ilitqusiġiksuam allaptauq savaktillavlugu aliuġnaqtuanik, aasii­suli alla iñuk uqaqtaullavlugu God-mun, allasuli iñuk puttuqsrisiqaq­tillavlugu nalliaŋnun Ilitqusiġiksuamullu naagga iḷumun ilitqusiuŋit­chuamullu iñuk aŋalatilaaŋanik, allasuli uqaqtillavlugu iñugiaktuanik uqautchiñik naluraŋiñik, aasiisuli sut uqautigikkaŋi, allamun iñuŋmun mumiksillavlugich nalugaluaġmiruamun taavrumiŋa uqautchimik.
\v 11 Iluqaġmiŋ tamatkua ikayuusiat aitchuutaurut uvaptiŋnun atiruamiñ Ilitqusiġiksuamiñ atausisualuuruamiñ, aasii autaaqługich atausiullaav­luta uvaptiŋnun, aitchuutit isummatigikkani pigiraksraġivlugich uvap­tiŋnun.
\s1 Timi Atausiq Sulliñiqaqtuq Iñugiaktuanik
\p
\v 12 Qanuq timitun atausiuruatun aasii iñugiaktuanik sulliñiqaqłuni, suli iluqaġmiŋ iḷaŋi timim iñugiakkaluaqtillugich atausiuvluni timi, tainnatuttauq atausiŋŋuqatigiŋagikput Christ,\x + \xo 12.12 \xt Ro 12.4-5; Eph 4.14-16.\x*
\v 13 qanuq atausiullaavluta iḷaummatun ittugut Christ timaanun. Ilitqu­siġiksuam atausiuruam iluqata atausiŋŋuŋagaatigut, atautchisun timi­tun, paptaiġutikun Jew-gugaluaġupta naagga Jew-guŋitkaluaġupta, kivgaugaluaġupta naagga kivgauŋitkaluaġupta. Aasii atausiuruaq Ilit­qusiġiksuaq aitchuutauruq atausiullaavluta uvaptiŋnun.
\p
\v 14 Timi sulliñiqaqtuq iñugiaktuanik. Atausił̣hiñauluni sulliñiġuŋit­chuq.
\v 15 Isigaich uqallakkumiñaqpata inna, Uvaŋa argauŋił̣ł̣uŋa timim sulli­ñiġiŋitkaaŋa. Taavruma uqallautim iḷauŋaipayaaġumiñaitkaa timi­mun.
\v 16 Suli siun uqallallakpan, Qanuq irauŋił̣ł̣uŋa sulliñiġiŋitkaaŋa timim. Taavruma uqallautim iḷauŋaipayaaġumiñaiñmigaa timimun.
\v 17 Timi iluqani iraukpan, iñuk tusaallayumiñaitchuq. Timi-suli iluqani siutaukpan, iñuk naiḷaiññayaġmiuq.
\v 18 Aglaan God-im tainna savaŋaitkaatigut. God-im savaŋagai timivut iñugiaktuanik sulliñiqaqługich, aasii ilaisigullaa inillakługich timim sulliñillaaŋa sumun pisukamiuŋ.
\v 19 Timi iluqani atausił̣hiñauluni sulliñiġugaluaqpan timaunayaitchuq.
\v 20 Aglaan God-im savausiatun timimik, iñuk timiqaqtuq atautchimik sulliñiqaqtuamik iñugiaktuanik.
\p
\v 21 Iri uqallakkumiñaitchuq argaŋnun, Anniqsuutigiŋitkikpiñ, naaggaunni niaquq isigaŋnun, Anniqsuutigiŋitkikpiñ.
\v 22 Aglaanuvva, iḷaŋi timim qiññaqaqtuat anniqsuutauvigruaŋitchua­tun piitchuipiaqtut.
\v 23 Aasiisuli tamatkua timim sulliñiŋi qiñiyunapiaŋitchuat isummatigil­luataġuummigivut qanuq piitchuiñmiut. Suli sulliñiŋi timim kanŋugi­ravut taalutaqaġivut.
\v 24 Qaunagilluatałhaaġivut tamatkunaŋŋa timim sulliñiŋiñiñ kanŋugi­ŋisaptiŋniñ. God-im savaŋagai timivut, uvaptiŋnun qaunagilluatałhaa­quvlugich timim iḷaŋi isummatigikkavut anniqsuutaupiaŋiññasugalu­gich.
\v 25 Tainna God-im sivuniqaŋagaa timi itquvlugu, sulliñipayauraŋi timipta atautchisun itquvlugich, qaunagilluataquvlugich iluqaisa atu­nim. Tainnatun God sivuniqaŋaruq iluqaisa ukpiqtuat iñuuniaqatigii­quvlugich atilutiŋ.
\v 26 Atausiq iḷauruaq isumaaluusiqpan, iluqaġmiŋ iḷauruat isumaaluuti­gigaat, naagga atausiq iḷauruaq isumakkusiaqaġluataqpan, iluqaġmiŋ quviatchaktaurut.
\p
\v 27 Iluqavsi atausiurusi, iñullaaguvlusi sulliñiġimmatun Christ timaata itkaasi.
\v 28 Aasii aŋaayyuliqiruat akunġanni God piksraŋaruq sivulliġivlugu, iñuich tilirauvlugich alġaqsruitquvlugich, igḷuani uqaqtiksranik God-mun, piŋayuagni iḷisaurriksranik, maanna aliuġnaqtuanik savallarua­nik, tamatkuniŋalu iłuaqsiriḷḷaruanik, ikayuiruksraniglu, ataniġnaquti­qaqtuallu, uqallaruallu allakaaġiiñik uqautchiñik naluramiŋnik.
\v 29 Uvva inna. Tamatkiġḷutiŋ ukpiqtuaguruat tilirauŋitchut alġaqsruiy­yaqulugich, suli tamatkiġḷutiŋ God-mun uqaqtauŋiñmiut. Tamatkiġḷu­tiŋ iḷisaurrauŋiñmiut, naaggaunnii tamatkiġḷutiŋ aliuġnaqtuanik sava­laiñmiut.
\v 30 Iluqaqpiaġmiŋ piqaŋiñmiut iłuaqsiriñiġmik. Suli tamatkiġḷutiŋ uqallasiḷḷaruaguŋiñmiut allanik uqautchiñik naluramiŋnik naagga mumiksiḷḷasiḷutiŋ tamatkuniŋa allanik uqautchiñik.
\v 31 Tavraasii kipiġniupiaġitchi anniqsuutaułhaaqtuanik aitchuusiaqa­ġuglusi. Paŋmapak uqallautiniaġivsi nakuułhamaaqtuamik aitchuusia­niñ.
\c 13
\s1 Piviuttaqqun
\p
\v 1 Aitchuusiaqaġaluaġniġuma uqallaniġmik allagiiñik uqautchi­ñik nalukkamnik, uqallaluŋa allatun iñuktitun isaġuliktullu, aasii piviuttaqqutaiḷḷuŋa allanun iñuŋnun, uqaġniġa arriqaqtuq qukiġ­ñaqsivḷugu kausugrukkaŋatitun savił̣hatun.
\v 2 Suli aitchuusiaqaġmiguma uqaqtauniġmik God-mun, kaŋiqsiḷḷalu­gich iluqaisa sivuani kaŋiqsiḷaisaŋich iñuich iḷisimaluŋa supayaanik, naaggaqaa suaŋapiaġataqtuamik ukpiġutiqaġaluaġuma nuktallalugich iġġich aasii piviuttaqqutaiḷḷuŋa iñuŋnun, anniqsuutauŋitchuŋa.\x + \xo 13.2 \xt Mt 17.20; 21.21; Mk 11.23.\x*
\v 3 Aitchuutigigaluaġmigupkich supayaurat pigikkatka iḷiappauruanun iñuŋnun, naaggaqaa timiga ikipkaqtitkaluaġupku pisigilugu tusaayu­gaaġiksuaq, aasii piviuttaqsriŋiḷḷuŋa iñuŋnik, akiḷiusiaksraitchuŋa.
\p
\v 4 Iñuk piviuttaqsriruaq iñuŋnik allanik qanułłayaitchuq taluġnait­chuġlu killuqsrautaitchuġlu uqavigaaġurriḷaitchuġlu.
\v 5 Iñuk piviuttaqsriruaq iñuŋnik allanik piġuqtilaitchuq inmiñik salliu­niatalaitchuġlu. Iñuk piviuttaqsriruaq allanik iñuŋnik siŋñataitchuq, piavsayaiñmiuq, suli tumaqsiġiiḷaitchuq sunŋutchaunmiñ.
\v 6 Iñuk piviuttaqsriruaq allanik iñuŋnik suuramikunnii quviasulaitchuq iñuich piḷuktualiqimmata, aglaan quviasuguuruq iñuich nalaunŋaruali­qimmata.
\v 7 Iñuum piviuttaqsriruam allanik iñuŋnik manimmiḷḷagai pimaqłuuti­ŋich allat, ataramik ukpiġivlugu nakuuniqsraq iñuktigun, ataramik ququutivlugich pigigñiqsranik allat iñuich, suli manimmiḷgutiqaqtuiñ­ñaqłuni allanun iñuŋnun.
\p
\v 8 Piviuttaqqun inniaqtuq isuitchuamun. Aglaan aitchuusiaqaġniq uqaqtauniġmik God-mun piiġñiaqtuq, suli aitchuusiaqaġniq uqallasiv­ḷugu iñuk nalukkaŋiñik uqautchiñik nutqaġniaġmiuq, suli aitchuusia­qaġniq God-miñ iḷisimallasivḷugu suna sivuani iḷisimaraiñŋaruaq, piiġ­ñiaġmiuq.
\v 9 Qanuq iḷitchiŋaniqput paŋmapak naamaitchuq, suli uqaqtauniqput God-mun naamaiñmiuq,
\v 10 aglaan taimanigu naamasiraugupta qiḷaŋmi, pigiraksraġiŋaiġñiaġi­vut naamaitchuat aitchuusiat.
\v 11 Taamna uuktuutiqaġumiñaqtuq uumiŋa. Miqłiqtuuŋŋaġma, uqausi­qaŋaruŋa miqłiqtum uqausiatun, suli miqłiqtutun isummasiqaqłuŋa, sivunniuġuuvluŋalu miqłiqtutun. Aglaan agliraksraiqama, aġiuŋagitka miqłiqtut piḷġusiŋich.
\v 12 Uvvasuli alla uuktuun taavrumuŋa. Paŋmapak uvva qiñiġmatun Christ pigikput taġġaktuutigipiaŋitchuakun, tauttuġluammatun piv­ḷugu. Aglaan taimanigu tautugniaġikput sukuiġḷugu. Paŋmapak iḷisi­małauraqsiññaqtuŋa mikiruamik ilaagun, aglaan taimanigu kaŋiqsim­maġiksipiaġniaqtuŋa, God-im iḷisimmasipiaġataŋatun uvamnik paŋ­mapak.\x + \xo 13.12 \xt 1 Jn 3.2.\x*
\v 13 Tavra iñuich ukpiqsimaniaqtut-suli, niġiugniaqtutsuli, piviuttaqsri­ḷutiglu-suli, aglaan taapkunaŋŋa piŋasuni piviuttaqqutiqaġniq allanun anniqsuutaułhamaapiaqtuq.
\c 14
\s1 Iḷisaurrutivsaat Ilitqusiġiksuam Aitchuutiŋigun
\p
\v 1 Piviuttaqsriñiq allanik iñuŋnik kipiġniuġutigiłhaaqsiuŋ supa­yaamiñ. Aasiisuli kipiġniuġutigipiaġmiḷugich aitchuutiŋi Ilitqu­siġiksuam, kipiġniuġutigiłhaaġlugu aitchuusiaqaġniq uqaqtauniġmik God-mun.
\v 2 Qanuq iñuk uqaqtuaq uqautchimik nalukkaġmiñik uqaqtuq God-mun, uqautiŋitkai iñuich, qanuq iñuum kialiqaa kaŋiqsiḷaitkaa, uqaq­tiłługu Ilitqusiġiksuam kaŋiqsiñaitchuamik uqautchimik.
\v 3 Aglaalli iñuk uqaqtauruaq God-mun kaŋiqsiñaqtuamik uqaqłuni suaŋasiḷaaġiruq iñuich ukpiġutiŋiññik, qapiŋaisaaqługiḷḷu suli arakłu­gich.
\v 4 Iñuk uqaqtuaq kaŋiqsiñaitchuamik uqautchimik nalukkaġmiñik, suaŋasiḷaaqtuq inmiñun, aglaalli uqaqtauruam God-mun suaŋasiḷaaġai aŋaayyuliqiruat.
\p
\v 5 Tavra paŋmapak iluqasi uqaqugivsi allauruanik uqautchiñik. Aglaan kipiġniuttaġiłhaaġiga uqaqtautquyumavlusi God-mun. Iñuk uqaqtauruaq God-mun kaŋiqsiñaqtuakun uqautchikun kamanałhaaq­tuq iñuŋmiñ uqaqtuamiñ kaŋiqsiñaitchuamik uqautchimik, iñuŋmik mumiksaqtiqaŋisuaqpan, aŋaayyuliqiruat ukpiġutaat suaŋasiḷaaġumi­ñaġlugu.
\v 6 Aniqatiit, ullakkuvsi iḷaanni aasii uqaaqsiḷuŋa allauruanik uqautchi­ñik nalukkavsiññik, anniqsuġayaitkivsi. Aglaan uvaŋa puttuqsripka­ġupku ilivsiññun iḷaŋaunnii iḷumun ittuam, naaggaqaa iḷitchuġipkaġ­lusi iḷumun ittuamik, naaggaunnii alġaqsruiḷuŋa naagga iḷisaurriḷuŋa ilivsiññik, anniqsuusiaqaġniaġaluaqtusi.
\v 7 Uvva uuktuun. Iñuich atuqtuuraġniḷuŋmata atuqtuurayuiḷḷaġmiŋ suvluaqtuġnanik naagga nuqaqtiliŋnik atuqtuuranik, iñuich naalaġni­ruat iḷisaġiyumiñaitkaat iġiñaŋa atuutim.
\v 8 Aasiisuli aŋuyaktim atuqtuuraŋa nivliqpan nalupqinaqtuamik nipi­mik, allat aŋuyaktit upisalakkumiñaitchut aŋuyaksaġlutiŋ.
\v 9 Tainnainmiuq ilivsiññun uqaġuvsi kaŋiqsiñaitchuanik uqautchiñik iñuum kialiqaa kaŋiqsiyumiñaiñmigaasi. Siḷałhiñamun uqaġmatun piñiaqtusi.
\v 10 Nalupqinaitchuamik iñugiaktuat allakaaġiich uqautchich nunamiit­kaluaqtut, aasii nalliatunnii sivunġiñŋitchuq.
\v 11 Aglaan uvaŋa kaŋiqsiḷaitkupku iñuk uqaqtuaq uqayuiḷauniaqtuq uvamnun, suli taamna uvaŋaptauq ilaanun.
\v 12 Tainnatuttauq ilivsi. Kipiġniuqtuagukavsi piqaġumapiaqłusi Ilitqu­siġiksuam aitchuutiŋiñik, apiqsrivigisiuŋ aitchuusiaqaġuglusi nakuu­niqsrauruanik, tamatkuniŋa aitchuusianik anniqsuutauyumiñaqtuanik aŋaayyuliqiruanun.
\p
\v 13 Tavra iñuk uqaqtuaq nalukkaġmigun uqausikun aŋaayyuruk­srauruq mumiḷḷasuglugu uqausiġikkani.
\v 14 Qanuq aŋaayyuguma nalukkapkun uqausikun, ilitqusiġa aŋaayyu­galuaqtuq aglaan kaŋiqsiŋitkiga qanuq uqaqtilaaġa.
\v 15 Tavraasii qanuġniaġniqpik? Aŋaayyuniaqtuŋa uqautchikun naluk­kapkun, suli aŋaayyuniaġmiuŋa iḷisimakkapkun uqausikun. Atuġniaġ­miuŋa iluqaakkun nalukkapkullu, iḷisimakkapkullu uqautchikkun.
\v 16 Aŋaayyuguvsi nanġaiguvsiḷu sivuġaanni aŋaayyuruat kaŋiqsiñait­chuakun uqautchikun, tamatkua kaŋiqsiŋitchuat Amen-chumiñaitkaat aŋaayyutiksi quyyan, qanuq nalurut sunik uqaqtilaavsiññik.
\v 17 Ilivsi quyyavigilluataġugnaġaluaġiksi God, aglaan allat anniqsuusia­qaġniaŋitchut.
\v 18 Quyyavigigiga God uqallakama uqautchiñik naluraiññik iñuich qaa­ŋiqł̣ugu iluqasi uqallaniqsi.
\v 19 Aglaan itqataukama aŋaayyuruani, uqaġummatiqałhaaqtuŋa talli­matualuŋnik uqaluŋnik kaŋiqsiñaqtuakun uqausipkun, 10,000-niñ uqaluŋniñ kaŋiqsiñaitchuakun uqaġniġmiñ.
\p
\v 20 Aniqatiit, miqłiqtutun kaŋiqsisiqaġnasi Ilitqusiġiksuam aitchuu­tiŋigun, aglaan irrusiqaġitchi iñuguaksraiŋaruatun. Aglaattauq, ittitchi miqłiqtuuratun kaŋiqsisivsiññi pigiitchuamik.
\v 21 Bible-ni aglausimaruq Ataniq uqallaŋanivḷugu inna,
\q1 “Uqautiniaġitka iñutka atuġluŋa iñuŋnik uqausiqaqtuanik allakanik uqautchiñik, allaniḷḷu nunaniŋŋaqtanik, naaggasuli kamaginiaŋiñmigaanŋa, uvaŋa Ataniq uqaqtuŋa.”\x + \xo 14.21 \xt Is 28.11-12.\x*
\m
\v 22 Taavrumuuna iḷitchuġirugut kaŋiqsiñaitchuat uqautchich nalunaiñ­ŋutautilaaŋannik God-im suaŋŋataanun ukpiŋaitchuanun sivuniqaq­ługu. Taamna nalunaiñŋutauŋitchuq ukpiqtuanun. Aasiiḷi uqaqtauniq God-mun kaŋiqsiñaqtuakun uqausikun anniqsuutauvluni ukpiqtua­nun, ukpiŋaitchuanun anniqsuutauŋitchuq.
\v 23 Tavraasii, iluqaġmiŋ aŋaayyuliqiruat aŋaayyuliaqamiŋ uqarraqsik­pata kaŋiqsiñaitchuanik uqautchiñik tamatkua ukpiqtuaġummaġiksi­ŋaitchuat ukpiŋaipiaqtuallu aŋaayyuliaqataukpata ilivsiññun, isuma­niaqtut iluqasi kinnaġuġasugalusi.
\v 24 Aglaan iluqasi uqaqtauguvsi God-mun kaŋiqsiñaqtuakun uqautchi­kun, ukpiŋaitchuaq naagga ukpilimmaġiksiŋaitchuaq aŋaayyuliaġumi, qanuqpisiiḷḷirauniaqtuq piḷuunmigun ukpiliqsuksrauluni,
\v 25 ilaan nalunaqtuat isummatiŋi satqummiġñiaqtut ilaanun, aasii pul­luni aŋaayyuviginiaġaa God, aasii uqallausiġilugu God iḷumun akun­navsiññiinniḷugu.
\s1 Pialaŋirrun Aŋaayyuviŋmi
\p
\v 26 Qanuq uqallausiġiniaqpisigu naigḷiḷugu taavruma sivuniŋa, Ani­qatiit? Aŋaayyuliaqavsi, iñuk atuġumiñaqtuq aŋaayyunmik, allali iḷi­saurriyumiñaqtuq, allasuli quliaqtuaġumiñaqtuq God-im satqummik­kaŋanik inmiñun, allali uqaġumiñaqtuq kaŋiqsiñaitchuamik uqautchi­mik, naagga mumiksiyumiñaqtuq uqautauruamik. Sunapayaaq piḷi iñupayaat suaŋasiḷaaqtauyumiñaqsiḷugich ukpiġunmiŋni.
\v 27 Kisulliqaa uqaqpata kaŋiqsiñaitchuamik uqautchimik, malġuulik iñugiagniqsrat pikpata piŋasutunnii apaigurut, suli aqulligiigḷutiŋ, aasii atausiq mumiksirauluni.
\v 28 Aglaan mumiksiriksraitpan, aŋaayyuliaqavsi iluqaġmiŋ nipaisaaġ­lich uqaqsiññaġluni isumamiñi inmiñun God-mullu.
\v 29 Malġuk iññuk naagga piŋasut God-im uqaqtiŋi uqaġlich, aasii allat nalaunŋatilaaġlugu uqautigikkaŋat.
\v 30 Allaptauq God-im uqaqtaa aquppiruaq tamaani qanimi aitchuusia­qaqpan puttuqsripkaunmik, sivulliq uqaqqaaqtuaq aġiuli.
\v 31 Qanuq iluqasi uqaqtauyumiñaqtusi God-mun atausiullaalusi, iñuich iluqaisa iḷitchitqulugich suli iluqaisa qapiŋaisaaqtautqulugich.
\v 32 Iñuk uqaluksriusiaqaqtuaq God-miñ aŋalataġillaruq inmiñik, aasii utaqqiḷugu piviksrani,
\v 33 qanuq God pipkairuaguŋitchuq piallagniġmik aglaan atiugaġniġ­mik. Tamatkunatun ilaaguaqtauruatun God-mun allani inini aŋaayyu­liaqamiŋ piḷġusiatitun,
\v 34 tainnatuttauq aġnasi nipaisaaqtuksraummiut aŋaayyuliaqavsi. Qanuq uqaqurauŋitchut, qaukłiuyummataitchuksraurut, pitqurat uqa­luatitun.
\v 35 Sumigliqaa kipiġniuttaqaġumiŋ iḷisimasuglutiŋ, kaŋiqsiuġlisigik tuvaaqatitiŋ aimaaġviŋmi, qanuq kanŋunaqtuq aġnam uqaġniksraŋa aŋaayyuliaqavsi.
\p
\v 36 Iłuigivisiuŋ taamna? Iłuigiraksraġiŋitkiksi. God-im uqalua aguiñŋaitchuq ilivsiññiñ, suli kisivsisualuk anniqsuusiaġiŋitkiksi.
\v 37 Kiñaliqaa isummatigigumi God-mun uqaqtiginiḷuni, naagga puttuq­srisiqaqtinniḷuni Ilitqusiġiksuamun, paaqsaaŋaniaŋitkai aglaatka iliv­siññun, God-mun pitquraġiniḷugich.
\v 38 Aasii kiñaliqaa paaqsaaŋagumi, tainna kiikaa kaŋiqsisaiḷḷi.
\v 39 Tavra, aniqatiitka, kipiġniupiaġataġitchi uqaqtausugniġmun God-mun, suli pitchaiḷiñagu uqaġniq nalukkavsiññik uqautchiñik.
\v 40 Aglaan supayaat pisigik suqpanaipiaqtuakun atiugaġnikullu.
\c 15
\s1 Christ Aŋŋisaa
\p
\v 1 Aniqatiit, paŋmapak itqaqtitchukkivsi alġaqsruutigiŋakkamnik tusaayugaaġiksuamik ilivsiññun. Taimñauruq tusaayugaaġik­suaq taimani ukpiġiŋakkaqsi, aasiisuli ukpiġiŋaiŋaisaqsi paŋmapak.
\v 2 Annaurrauyumaaqtusi ukpiġituiññaġuvsigik taapkua tusaayugaaġik­suat, aglaan annaurrauyumiñaiñmiusi iḷumun ukpiŋisuaġuvsi.
\p
\v 3 Alġaqsruiŋaruŋa ilivsiññun naumaniqsrauruanik iḷisaurrutinik aitchuusiaġiŋakkamnik, taamna Christ tuquŋanivḷugu piḷuutivut pisi­givlugich, taŋŋiqł̣ugich Bible unniqsuqłiisigiŋakkaŋich taavruma sivu­saaġruani.\x + \xo 15.3 \xt Is 53.5-12.\x*
\v 4 Suli alġaqsruutigiŋammigiga aitchuusiaġiŋakkaġa, Christ iḷuviqtau­ŋanivḷugu, aasii uvluk piŋayuaŋni aŋipkaqtauŋanivḷugu, taŋŋiqł̣ugich Bible unniqsuqłiisigiŋakkaŋich taavruma sivusaaġruani.\x + \xo 15.4 \xt Ps 16.8-10; Mt 12.40; Ac 2.24-32.\x*
\v 5 Aasii aŋianikami, Christ tautuktinŋaruq Cephas-mun, maanna qulit malġuŋnun iḷitchitquranun.\x + \xo 15.5 \xt a Lk 24.34. b Mt 28.16-17; Mk 16.14; Lk 24.36; Jn 20.19.\x*
\v 6 Tavra suli tautuktinŋammiuq iñugiałhaaqtuanun 500-miñ aniqatinun atautchimiitillugich, iñugiagniqsraŋich iñuurut, iḷaŋich siñiksaaniŋaga­luaqtut tuqqunmi.
\v 7 Tautuktinŋammiuq-suli James-mun, maanna iluqaiññun tiliraŋiñun God-im.
\v 8 Aqulliannun tamatkua, tautuktinŋammiuq uvamnun, tilirauruamun alġaqsruitquvluŋa aqusaaġruatigun allat tilirauruat.\x + \xo 15.8 \xt Ac 9.3-6.\x*
\v 9 Kamanaiññiqsrauruŋa tilirauruaniñ, nalliummatiŋitchuŋaunnii tai­rauniġmun tilirauruamik qanuq nagliksaaqtinŋavlugich aŋaayyuliqi­ruat God-mun.\x + \xo 15.9 \xt Ac 8.3.\x*
\v 10 Aglaan paŋmapak irrusiġa irrusiġigiga ikayuutaagun God-im nag­liktuutiqpaŋan. Ilaan nagliktuutiqpaŋa uvamnun asiḷiqqutauŋaitchuq. Siġġaqutigiłhaaŋagiga alġaqsruiñiq tusaayugaaġiksuamik nallipayaa­ŋanniñ-unnii tilirauŋaruat, uvaŋaġruiññaq piŋiñmigiga aglaan God-im nagliktuutiqpaŋata ikayuqłuŋa.
\v 11 Nallivut uvaŋalu iliŋiḷḷu alġaqsruigaluaġupta ilivsi ukpiliŋarusi.
\s1 Aŋŋisikput
\p
\v 12 Paŋmapak Christ alġaqsruutauruq aŋipkaqtauŋanivḷugu tuq­qunmiñ, summan iḷasi uqalliavat aŋŋisaiññivḷugich tuquŋaruat?
\v 13 Aŋŋisaiññiqpata tuquruat, Christ aŋipkaqtauŋaiñmiñiqsuq.
\v 14 Christ aŋipkaqtauŋaitpan, alġaqsruiñiqput taŋiġitchuq, suli ukpi­ġurri taŋiġiñmiuq.
\v 15 Qanuq iḷumun itpan uqausiġikkaqsi tuquŋaruat aŋipkaqtauniaŋiñ­ñivḷugich, God-im aŋipkaŋaiñmiñiġaa Christ. Taamna iḷumun itpan, saglutiginiġikput God, qanuq alġaqsruirugut God-mun aŋipkapiaŋa­nivḷugu Christ tuqqunmiñ.
\v 16 Tuquŋaruat aŋipkaqtauŋitpata, Christ aŋipkaqtauŋaisimammiuq.
\v 17 Christ aŋipkaqtauŋaisimakpan, ukpiġurri anniqsuutauŋitchuq, suli suksraunġiqsauyumaaqtusi-suli piḷuutisi pisigilugich.
\v 18 Aasiisuli tamatkua ukpiqtuaguvlutiŋ siñiksaŋaruat tuqqunmi suk­srauniqsut.
\v 19 Ukpiġutipta Christ-mun anniqsuqsimakpatigut paŋmapatualuk iñuuniptiŋni, naglignałhamaaqtugut iñupayauraniñ allaniñ.
\p
\v 20 Aglaanami Christ aŋipkaqtaupiaŋaruq tuqqunmiñ, Ilaa aŋip­kaqtauqqaaŋaruq, aasii aquvatigun iluqaġmiŋ siñiksaŋaruat tainnatun aŋipkaqtauniaġmiut.
\v 21 Tavra iñuum atautchim iñuich tuqqusiqsinmagich, allavlivsauq iñuum tuquŋaruat aŋipkaqtitaullasigai.\x + \xo 15.21-22 \xt Ro 5.12-18.\x*
\v 22 Qanuq iluqaġmiŋ Adam kiŋuniŋi tuquruksraurut, aglaan iluqaġmiŋ atausiŋŋuqatauruat Christ-mun iñuggusiqsauniaqtut.
\v 23 Aglaan nalaunŋaruakun piviksrallaamikkun, Christ aŋiqqaaŋaruq, aasii qaitqikpan, tamatkuali pigikkaŋi Christ.
\v 24 Taamna pianikpan, Christ qaiññiaġaa God-mun supayaanun atan­niqsimmatini, akiiḷianiqqaaġlugu atanniqsimmatipayauraq suaŋŋatipa­yauraġlu, iñuŋniitkaluaqpan ilitqusiqł̣uŋniitkaluaqpallu.
\v 25 Christ umialguniaqtuq-suli akiiḷiḷġataġlugich iluqaisa uumigirini.\x + \xo 15.25 \xt Ps 110.1.\x*
\v 26 Aqulliq uumigiri akiiḷirauniaqtuaq tuqqun.
\v 27 “Qanuq God-im aitchuŋagaa suaŋŋanmik atanniqsimatquvlugich suaŋŋatipayaurat.” Tainna aglausimaruq Bible-ni. Taapkua uqaluich uqallautikamisigut, “Ilaan atanniqsimaniaġai suaŋŋatipayaurat,” sivuniqaqtuq Christ-mun atanniqsimayumiñaiññivḷugu God, aitchui­ruaq inmiñun atanniqsimmatiksraŋanik suaŋŋanmik.\x + \xo 15.27 \xt Ps 8.6.\x*
\v 28 Christ payarianikkumigich suaŋŋatipayaurat, ilaaptauq God-im Iġñiŋa atanniqsimapkaġniaġmiuq God-mun, suaŋŋatiksriññiŋarua­mun inmiñun, God kamanaġniqsrautqulugu supayaaniñ.
\p
\v 29 Tuquŋaruat aŋipkaqtaulaipiaqpata, summan iñuich iḷaŋich pap­taiqsausuuvat pisivlugich tuquŋaruat? Aŋŋisaitpan, anniqsuusiaksrait­chuq kiñaliqaa iñuk paptaiqsaugaluaqtuaq pisivlugu tuquŋaruaq.
\v 30 Aŋŋisaitpan, ataramik anayanniuqtinnayaitkiga iñuggutiga.
\v 31 Qanuq uvlutuaq satqumiruŋa tuqqunmun. Taamna nalupqinaipiaq­tuq aniqatiit, nalupqinaisigimmatuttauq quviasuutiqaqtilaaġa pisigiv­lugu ukpiqtuaġuŋaniqsi Ataniptiŋnun Jesus Christ-mun.
\v 32 Tuquruat aŋipkaqtauniaŋitpata, anniqsuusiaqaġnaġayaitchuq nag­liksaaqtitauniq iñuŋniñ piyuaqsiusivsun Ephesus-mi, niġrułłuŋniñ piyuaqsiqsuatun pikama. Tuquruat aŋipkaqtaulaitpata, piḷuusiqirau­ruat uqalukaaŋatitun pigiññaqta, Niġigiññaqta taaŋŋaġlutalu aliasu­ŋitcha qanuquvva uvlaakun tuquniaġmiugut.\x + \xo 15.32 \xt Is 22.13.\x*
\v 33 Sagluqipkaġnasi iñuŋnun uqaqtuanun tainna. Piqasiqsuutiguvsi ilaiññun maliksugniaqtusi.
\v 34 Isumasatqigñaqsigaasi nalaunŋaruakun, piḷuusiqiŋaiġḷusi. Iḷasi iḷit­chuġiŋaitchut-suli God-mik. Taamna uqallausiġigiga kanŋutchaquga­luaqłusi.
\s1 Aŋipkaqtauruaq Timi
\p
\v 35 Iḷaanni iñuk apiqsriñiaġmiuq inna, Qanuqłutiŋ tuquŋaruat aŋip­kaqtitauvat? Qanutchimik timiqaġlutiŋ qaiñiaqpat?
\v 36 Isumalluaġiitchuatiin, iḷisimarutin nautchirriikavich nautchiaksra­nik nunamun, nausalaitchut nauriaġuġlutiŋ tuquqqaaŋaunnatiŋ naut­chirriutitin.
\v 37 Aasii nautchiaksraq nautchirriutikkan qiññaqaŋitchuq nautchiatun nauyumaaqtuatun nautchiaksramiñ. Nautchirriirutin palauvaksraġu­ġumaaqtuamik naagga allakaaksramik nautchiaksrałhiñauvlugu.
\v 38 Aglaan God-im nauriaġuqtitchuugaa, ilaan qanusiutqukamiuŋ, aasii nautchiaksraun naurisuuruq ilaan qanusiuyumaaġutchimisun.
\v 39 Tainnatuttauq, uumaruurapayaurat atiruanik timiqaŋiñmiut. Iñuich inmikkulli timiqaqtut, niġrutilliasii allagiiñik timiqaqtut, tiŋ­miat-suli allauruanik, iqaluitchauq allauruanik.
\v 40 Isaġulgich qiḷaŋmi timiqaqtut allauruamik, aasiisuli nunamiittuat iñuich allauruamik. Piññaġnautaat qiḷaŋmiittuat timit allauruq piñ­ñaġnautaanniñ nunamiŋŋaqtauruat timit.
\v 41 Atausiuruq qaumanġa siqiñġum, allauvluni-suli qaumanġa tatqim, suli allauvluni qaumanġat uvluġiat, uvluġiaq-una allakaamik qaumani­qaqłuni allamiñ uvluġiamiñ.
\p
\v 42 Tainnainmiuq aŋipkaqtauniŋat tuquŋaruat. Timigikkavut paŋ­mapak nautchiaksratun nautchirriutauruatun ittut nunamun, tuqusuu­rut. Aglaan aŋipkaqtaugupta timiqaġniaqtugut tuquyumiñaitchuanik.
\v 43 Paŋmapak timigikkavut maqusuurut, aglaan aŋipkaqtaugupta, timiniŋniaqtugut qaummaġiksuanik. Paŋmapak timigikkavut suaŋait­chut, aglaan aŋipkaqtitaugupta, timivut suaŋaniaqtut.
\v 44 Paŋmapak timivut iñugruiññaurut, aglaan aŋipkaqtaugupta, ilitqut­chich timiŋiññik timiniŋniaqtugut.
\v 45 Taavrumuuna aglautiŋaruq Bible-ni inna, “Iñuqqaaq Adam iñuġu­ŋaruq.” Aglaan Christ iḷiŋaruq allatun Adam-tun aitchuiruaq iñug­gunmik isuitchuamik.\x + \xo 15.45-47 \xt Gn 2.7.\x*
\v 46 Nalunaigisiuŋ, ilitqutchim timaa sivulliuŋaitchuq. Iñugruiññaum timaa sivulliuŋaruq, aquagun aasii ilitqutchim timaa.
\v 47 Iñuqqaaq nunamiñŋaqtauruq, nunam avyuaniñ. Iñulitqiun qiḷaŋ­miŋŋaqtauruq.
\v 48 Iñupayaaŋi nunam tainnatun ittut taavrumatun savaaguŋaruatun nunamiñ. Iluqaġmiŋ qiḷaŋmuŋniaqtuat tainnatun inmiut ilaatun qaiŋa­ruatun qiḷaŋmiñ.
\v 49 Irrusiptiktun paŋmapak iñuktun savaaguŋaruatun nunam avyua­niñ, tainnatun iḷiyumaaġmiut iñuktun qairuatun qiḷaŋmiñ.
\v 50 Uqallautigivsi aniqatiit. Iñugruiññaich timiqaqtuat uviñiqaqłutiŋ auqaqłutiglu aitchuusiaġiyumiñaitkaich quviasuutiŋi qiḷaum, tainna­tuttauq maqusuuruat timit aitchuusiaġiyumiñaiñmigaat maquyumi­ñaitchuaq.
\p
\v 51 Uvva uqallautigivsi kaŋiqsiñaiñŋaruamik qaŋapak. Tamatkiġ­ḷuta siñigniaŋitchugut tuqqunmi, aglaan uvagut iluqata allaŋŋuqtau­niaqtugut,\x + \xo 15.51-52 \xt 1 Th 4.15-17.\x*
\v 52 akkupauraq, sukałhaaġluguunnii iñuum siqunġipaŋniŋaniñ, nipauqłuktaun nivliqpan nuna isukłitpan. Qanuq nipauqłuktaun niv­liġñiaqtuq, aasii tuquŋaruat aŋipkaqtauniaqtut tuqutqikkumiñaiġḷu­tiŋ, aasii allaŋŋuqtitauluta.
\v 53 Qanuq una maqulisuuruaq irrusiq simmausiqsuksrauruq maquliyu­miñaitchuamik irrutchimik. Una tuqusuuruaq irrusiq simmausiqsuk­srauruq tuqulaitchuamik irrusiñigluni.
\v 54 Maqusuuruaq irrusiq simmausiqpan maqulaitchuamik irrutchimik, tuqullaruaq simmausiġḷuni tuqullaiqsuamik tavrani taŋŋiġñiaqtuq aglautiŋaruaq Bible-ni inna, “Tuqqun akiiḷiraupiallaktuq.”\x + \xo 15.54 \xt Is 25.8.\x*
\q1
\v 55 “Tuqquun, tavraŋŋaaglaan tuqupkaqtuaġumiñaiġitin iñuich. Tuqquun, tavraŋŋaaglaan anniaġumiñaiġitin iñuich.”\x + \xo 15.55 \xt Ho 13.14.\x*
\m
\v 56 Tuqqutim anniaġaatigut qanuq uvagut piḷuksiŋavluta, aasii pitqurat iḷisaurriruat uvaptiŋnik piḷuutim suutilaaŋanik, pasiyumiñaiġaatigut suksraunġiqsautquluta.
\v 57 Qanutupayauraq quyyavigiyumiñaġikput God, qanuq ilaan akimap­kaġaatigut Ataniptigun Jesus Christ-kun.
\v 58 Taamna tainnainman, piviuttaġikkavsi aniqatiit, suaŋasitchi ukpi­ġutiqaġnivsiññi iḷumun ittuamun, tuniqsimatitchi, ataramik savaurri­yumalaaġlusi Ataniġmik, iḷisimaugaġlusi savaurriñiqsi Ataniġmik piu­ŋiḷauŋisilaaŋanik.
\c 16
\s1 Aitchuutit Ukpiqtuaguqatinun
\p
\v 1 Paŋmapak tuyuġivsi kiusaqługu apiqsruutiksi tuyuutivsiññi, aitchuiñikun maniŋñik ilaaguaqtauŋaruanun God-im iñuŋiñun. Uqallautigivsi pitquvlusiḷi piraksriutipiaġataptun Galatia-mi aŋaayyuli­qiruanun.\x + \xo 16.1 \xt Ro 15.25-26; 2 Co 8-9.\x*
\v 2 Savaiññipayaani atausiullaalusi ilaaguaqsiḷḷaayumausi maniŋñik, aasii tutquġlugich piḷḷuataġniġumi iñuk, aitchuisaġataŋitchumausi qai­guma.
\v 3 Qaiguma tuyuutiginiaġitka aitchuutisi piqasiġḷugich tuyuutinik Jerusalem-miittuanun, aatchumagaich taamuŋa ukpiġnaqtuatigun kivgati­gun ilivsi piriksraqtaaġiniakkavsigun.
\v 4 Iłuaqpalliaqsikpan piviksraq aullaġumiñaġluŋa, iliŋisa malikkumi­ñaġniaġmigaanŋa.
\s1 Paul Sivunniuqtuq
\p
\v 5 Ullagniaġivsi Macedonia-kuaqqaaġluŋa, qanuq sivuniqaqtuŋa Macedonia-kuaġumavluŋa.\x + \xo 16.5 \xt Ac 19.21.\x*
\v 6 Aasii iḷaanni nayuqtuallagniaġivsi naaggaunnii ukiiḷuŋa. Tavraasii ikayuġumiñaġniaġivsiŋa iglauniksramni sumun aullaġaluaġuma.
\v 7 Atanġum pisuutigikpagu, uvliuqtuallaguktuŋa ilivsiññi, qanuq tautu­gumaŋitkivsi akkupaurałhiñaq nalautchaaqsiññaġlusi.
\v 8 Aglaan Ephesus-miinniaqtuŋa Pentecost-liqiniġmi,\x + \xo 16.8 \xt Lv 23.15-21; Dt 16.9-11.\x*\x + \xo 16.8-9 \xt Ac 19.8-10.\x*
\v 9 qanuq qanutun alġaqsruiviksraġa ittuq uvani tusaayugaaġiksuamik, aasiivsauq akiḷḷiḷiqsuiruat savaamnik iñugiagmiut.
\v 10 Timothy qaikpan, qaunagiyumausi tagialatquŋiḷḷugu akunnavsiññi, qanuq savaaqaqtuq savaaŋanik Atanġum, uvaptuttauq.\x + \xo 16.10 \xt 1 Co 4.17.\x*
\v 11 tavraasii kialiqaa suuŋiḷaġiŋaiḷḷiuŋ ilaa. Aullaqsaqpan ilivsiññiñ, upaluŋaiyaġumagiksi quviasugluni iglauyumauq, suli uvamnukkasuaġ­luni, qanuq niġiugigiga tikiññiksraŋa piqatiqaġluni aniqatinik.
\v 12 Uqallautiniaġivsi Apollos-kun aniqatiptigun. Kiaqsrupiaġaluakkaġa ullaquvlusi piqasiġḷugu allanik aniqatinik, aglaan God-im nalupqinait­chuq pisuutigiŋiññiġaa paŋmapak aullaqtuksraulugu. Ullaŋniaġaasi piviksranikkumi.
\s1 Uqaluguiqsaaġutit
\p
\v 13 Quviqtaiḷisitchi pigiitchuamun, tuniqsimatitchi ukpiġutivsiññi, qapiŋairrutiqaġitchi, saŋŋisitchi Ataniġmun.
\v 14 Sunapayaaq pikkaqsi, pisiuŋ piviuttaqqutikun.
\v 15 Aniqatiit, iḷisimarusi igluqatiŋi Stephanas ukpiqqaaqtuaguŋarut nunami Greece-mi, aasii ikayuipiaġataŋarut ukpiqtuanik.\x + \xo 16.15 \xt 1 Co 1.16.\x*
\v 16 Kiaqsruġivsi isummatigilluataquvlugich ikayuġlugiḷḷu tainnatchich iñuich, suli kimupayauraq savaqatauruamun siġġaqiqatauruamullu.
\v 17 Quviasuutigigiga qaiñiŋat Stephanas Fortunatus-lu Achaicus-lu qanuq ikayuŋagaanŋa ilivsi pisiksraġaluavsisuttauq maaniitkuvsi.
\v 18 Iliŋisa qapiŋaiqsaaŋagaanŋa ilivsivsauq qapiŋaisaaqłusi. Isummati­gilluataqsigik tainnaittuat iñuich.
\v 19 Aŋaayyuliqiruat nunaŋani Asia-m tuyuqtut paġlatinik. Aquila-lu Prisca-lu piqatiqaqłutiŋ aŋaayyuliqiruanik aŋaayyuliaġuuruanik iglu­miŋnun tuyuqtut ilivsiññun paġlatipiaġatanik ukpiqtuaguqanmiŋnun.\x + \xo 16.19 \xt Ac 18.2.\x*
\v 20 Iluqaġmiŋ aniqatit tuyuqtut paġlatinik. Paġlatisitchi avanmun ukpiqtuat paġlatikaaŋannik.
\v 21 Uvaŋa Paul aglakkitka ukua paġlatit uvamnik.
\v 22 Kiñaliqaa piviuttaqqutaitchuaq Ataniġmun, suksraunġiqsauli. Ata­niqpuut, qaġġiiñ.
\v 23 Ataniqput Jesus nagliktuutiqpaqaġli ilivsiññun.
\v 24 Iluqata atausiŋŋuqatigikaptigu Christ Jesus tuyuutigigiga piviuttaq­qutiga ilivsiññun. Amen.