\id 2CO - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h 2 CORINTHIANS
\toc1 Paul Alġaiŋich Tuyuutiŋich Corinth-miunun
\toc2 2 Corinth-miunun
\toc3 2 Co
\mt1 PAUL ALĠAIŊICH TUYUUTIŊISA CORINTH-MIUNUN
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Tugliq tuyuutaa Paul Corinth-miunun aglaaġigaa iluiḷḷiullaġ­mik ilaalu iñuŋiḷu aŋaayyuviata Corinth. Iḷaŋisa suaŋaruamik pasiuŋagaat Paul aglaan qiñiqtinŋagai piyummatiqpamiñik ati­sitquvlugi aasii quviasukpaŋaruq tainnaġmata. Aullaqisaaŋani uqausiġiŋagaa qanuq iḷaunini aŋaayyuviani Corinth. Summan suaŋavluni akisaqtilaamiñik pasirauniġmigun suli quviasuktilaa­miñik nakuusimmata. Aasii apiqsrimmiuq aŋaayyuvik aitchuit­quvlugu ikayuqsaġlugi piiḷḷiuqtuat ukpiġniaqtuat Judea-mi. Aqulliqsaaŋani Paul nalunaiḷḷuataġaa iḷitchitquraunini piuŋiñ­ñivḷuni pasiuqtuanun iliŋich pipiagunivḷutik.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun 1.1-11
\io1 Paul-lu aŋaayyuviuruallu Corinth-mi 1.12–7.16
\io1 Aitchuutit ukpiġniaqtuanun Judea-mi 8.1–9.15
\io1 Paul atanniqutiqaġniñi tilirauniġmiñi nalupqinaiqsruġaa 10.1–13.10
\io1 Aġiusaun 13.11-14
\c 1
\p
\v 1 Ukua tuyuutit qairut ilivsiññun Paul-miñ tiliraŋaniñ Jesus Christ pisuutaagun God-im, Timothy-miḷḷu aniqatiptiŋniñ. Tuyuutaurut aŋaayyuliqiruaŋiñun God-im Corinth-miittuanun, tamatkunuŋalu iluqaiññun God-im ilaaguaqtaŋiñun iluqaani nunaŋani Greece.\x + \xo 1.1 \xt Ac 18.1.\x*
\v 2 Nagliktuusiaqpaqaġitchisuq tutqiunmiglu God-miñ Aapaptiŋniñ, Ataniptiŋniḷḷu Jesus Christ-miñ.
\s1 Paul-gum Quyyavigigaa God
\p
\v 3 Nanġaġlakput God, Aapaŋa Atanipta Jesus Christ, Aapauruaq nagliktauvluni suli qapiŋaisaaqłiiḷḷavluni.
\v 4 God-im qapiŋaisaaġuugaatigut iluqaiññi iłuiḷḷiuġutiptiŋni, uvaptiŋ­nulli qapiŋaisaaġumiñaquvlugich iñuich allat iłuiḷḷiuliqpata qanusipayaakun iłuiḷḷiuġutikun, tainnaptauq God-im qapiŋaisaaqłiisiatun uvaptiŋnik.
\v 5 Qanutupayauraq iḷaŋiutikapta Christ nagliksaaġutigiŋakkaŋiñun, tainnatuttauq qanutupayauraq Christ qapiŋaisaaġuummigaatigut.
\v 6 Iłuiḷḷiuqtitaukapta tusaayugaaġiksuaq pisigivlugu, taamna qapiŋaisaaġutauruksrauruq ilivsiññun annaurrauniksravsiññullu. Suli God-im qapiŋaisaaġmatigut, qapiŋaisaaqtausuummiusi, qanuq iḷitchirusi uvaptiŋniñ qimmaksaliyairrutikun igḷutuġumiñaqsivḷugich iłuiḷḷiuġutit, iłuiḷḷiuqtitaukavsi uvaguttauq igḷutukkaptiŋnik.
\v 7 Nalupqisuŋitchugut ilivsi iłuiḷḷiuqtitaksrauniġuvsi uvaptiktuttauq, qapiŋaisaaġniaġmigaasi God-im uvaptiktun.
\v 8 Nalutquŋitkivsi aniqatiit, qanutun suamatigivlugu iłuiḷḷiuqtitauŋatilaamnik nunaŋani Asia-m, iłuiḷḷiuqtitauvaił̣ł̣uŋa qaaŋiqł̣uguunnii igḷu­tuiyumiñaġniġa, nalupqitchaŋagaluaqtuŋa iñuuniaqtilaamnik.\x + \xo 1.8 \xt 1 Co 15.32.\x*
\v 9 Tavraami, iḷumutun isumalipiaġaluaqtuŋa tuqquviksraġa tikiññasu­galugu. Taavruma nalautaġma iḷisautigaaŋa nayummatigiraksraġiŋi­piaqtilaamnik uvamnik, aglaan God-mun aŋipkairuamun tuquruanik.
\v 10 Ilaan iñuuliŋagaaŋa tuquruksraġuqama tuqquviksramaaġnaitchua­miñ, suli iñuulivsaaġniaġaaŋa. Suliami niġiugigiga iñuuligaluamiiġ­ñiaqtilaaġa ilaanun.
\v 11 Suli ikayugaksraġigivsiŋa aŋaayyutiluŋa, iñugiaktuat iñuich quyya­tiksraqaġumaut God-mun iñuuliraunipkun, kiuvlugich iñugiaktuat iñuich aŋaayyutiŋich.
\s1 Paul Allaŋŋuġaa Sivunniuġutini
\p
\v 12 Quyaruŋa isumama killuliqirualiŋiñmaŋa itqaġaġikapku iñuuniaġusiġa sivuġaanni iñupayaat, ilivsił̣haaġluami takkuvsiññi, qanuq iñuuŋaruŋa piḷuutaitchuakun piŋŋuaġutaitchuakullu sivuġaani God-im. Iluqaan iññiqiniġa aulanŋitkaa iñugruiññaum pisaasuutaata, aglaan God-im nagliktuutiqpaŋata.
\v 13,14 Tavra tuyuutitka ilivsiññun taiguallagisi kaŋiqsiḷḷuatallagisiḷu, malġugnik sivuniqaŋitchut. Paŋmapakunnii kaŋiqsimmaġiksiŋaitka­luaġuvsiŋa, kaŋiqsimmaġiksitquyumagaluaqtuŋa ilivsiññun, kanŋugiyumiñaiġḷuŋa uvluani Atanipta Jesus qaikpan, uvaŋaptauq kanŋugiyumiñaiñmatun ilivsi.
\p
\v 15 Qanuq uvaŋa nalupqisuŋitchuŋa ilivsi arguasuŋisilaavsiññik piŋŋuaŋisilaamnik, ullaqqaaġuŋagivsi aasii ullatqiḷgiḷḷusi, piqaquvlusi malġuiqsuaġlugu quviasaaġusiamik.
\v 16 Innauvva, ullagukkivsi sivunmukkuma nunaŋiñun Macedonia-m, aasii utilgitkuma Macedonia-miñ nalaulgiḷḷusi, ilivsiññun upaluŋaiya­quluŋa iglauniksramnun Judea-mun.\x + \xo 1.16 \xt Ac 19.21.\x*
\v 17 Tainna piyumakama, isummitqigaqsiññaqtuaguvik? Naumi. Sivun­niulaitchuŋa uvaŋa nunam iñuŋisun, aŋiqqaaqłutiŋ piḷaitchuatun.
\v 18 Nalupqinaisilaaŋatun God-im iḷumun itilaaŋa, tainnatun uqaluuti­vut ilivsiññun aŋŋautaugiññaŋaitchut piyumaaŋiḷḷapta.
\v 19 Silas-lu Timothy-lu uvaŋalu alġaqsruutigiŋagikput ilivsiññun Iġñiŋa God-im, Jesus Christ. Ilaa inŋitchuq iñuktun aŋiqqaaqłuni taŋŋiiḷait­chuatun. Ilaan ataramik pisuugaa suna piñiaġnivḷugu uqallausiġirani.\x + \xo 1.19 \xt Ac 18.5.\x*
\v 20 Qanuq ilaagun iluqaġmiŋ God-im unniqsuqłiisiŋi taŋŋiŋarut. Taamna pisigivlugu uqallausiġisuugikput Amen, ilaagun nanġaqaptigu God.
\v 21 God-im atausiŋŋuqataupkaŋagaatigut uvagullu ilivsiḷu Christ-mun, suli ilaaguaqłuta ilaan savaamiñun,
\v 22 nalunaiñŋutchiqł̣uta inmiñuksrivḷuta, Ilitqusiġiksuani iñuupkalla­sivḷugu uummatiptiŋni iḷisimatquvluta ilaanun pigitilaaptiŋnik.\x + \xo 1.22 \xt Eph 1.14.\x*
\p
\v 23 Qaisukkaluaŋŋaġmaunnii Corinth-mun, qaiŋitchuŋa. God iḷisimaruq iḷumun ittuamik uqaqtilaamnik ilivsiññun. Qaiŋirrutigigiga qanusiġaġuŋił̣ł̣usi.
\v 24 Atanniqsimasuŋił̣ł̣usi ilivsi ukpiġutisiḷu, qanuq ukpiqtuagulluata­qavsi, aglaan savaqatigisukkivsi quviasuutivsaaqaquvlusi pisigilugu ukpiġutiksi.
\c 2
\p
\v 1 Sivunnipiaŋaruŋa isumaaġnaqtuakun ullatqiguŋił̣ł̣usi.
\v 2 Qanuq uvaŋa quviasuutaiqsitkuvsi, allamik iñuŋmik quviasaaq­tiksraitchuŋa ilivsi quviasuutaiqsittaġma quviasaaŋisuaġuvsiŋa.
\v 3 Suli tuyuŋaruŋa aqulliġñi tuyuutimni tainna tuyuusivsun, isumaat chaktitquŋił̣ł̣uŋa ilivsiññun ullakkuvsi quviatchaktitiksramnun, qanuq nalupqisuŋitchuŋa quviasuunma quviatchaktinniaġmigaasi.
\v 4 Tuyuqavsi, iłuiḷḷiupiaġataŋaruŋa isumaaqłuŋalu iḷumni, qiaŋaru­ŋaunnii, mamiatchaquŋitkivsi aglaan iḷisimatqugivsi qanutupayauraq piviuttaġitilaavsiññik.
\s1 Suliqutigiŋaiġun Piḷuksiruamun
\p
\v 5 Aglaan taavruma iñuum isumaalluksairuam kisima isumaaqtin­ŋaitkaaŋa, aglaattauq ilivsi isumaaqtitaŋammigaasi, tunikłisaqługu uqallausiġigiga.
\v 6 Taamna iñuk naamaruamik tatavsausiaqaaniktuq atisivḷusi naġġuk­sruqavsiuŋ.
\v 7 Tavraasii paŋmapak suliqutigiŋaigaksraġigiksi itqaumaŋaiġḷugu killuliqiaŋa, aasii qapiŋaisaaġlugu payaritquŋiḷḷugu mamiatchaunmun igḷutuġumiñaiġḷugu tatavsausiani.
\v 8 Tavraasii iŋiulagivsi tuniqsiḷaatqiquvlugu piviuttaqqutiksi ilaanun.
\v 9 Taamnalu pisigivlugu tuyuŋagivsi, uvaŋa uuktuaġukłusi iḷitchuġisaġ­luŋa kamakkutiqaġniaqtilaavsiññik supayaakun.
\v 10 Kialiqaa killuliqiaŋa suliqutigiŋaikkaqsi itqaumaŋaiqł̣ugu, uvaŋaptauq suliqutigiŋaiġmigiga itqaumaŋaiqł̣ugu. Suliqutigiŋaiŋagupku killuliqun itqaumayumiñaiġḷugu, suliqutigiŋaiġiga pisigivlusi, suli pisivlugu Christ.
\v 11 Pitchaiḷisaqługu Tuunġaq atiqaqtuaq Satan-mik akimmatiksraŋaniñ uvaptiŋniñ, qanuq naluŋiñmigivut ilaan piraġausiŋi.
\s1 Paul Piŋiksraqtuq Troas-mi
\p
\v 12 Tikiññama Troas-mun alġaqsruutigisukługu tusaayugaaġiksuaq Christ-kun, Atanġum piviksriñŋagaaŋa alġaqsruitquvluŋa,
\v 13 aglaan isumaga tutqiksiḷḷaiŋaruq paqinŋiññapku aniqatiga Titus tavrani. Tavraasii qimaŋagitka aasii iglauvluŋa Macedonia-mun.\x + \xo 2.12-13 \xt Ac 20.1.\x*
\s1 Christ Akimmatauruq
\p
\v 14 Aglaan God quyyavigirauli ataramik akimapkairuaq uvaptiŋnik pisigivlugu atausiŋŋuqatauŋaniqput Christ-lu, suli tilisiruaq uvaptiŋ­nik sumulliqaa, quliaqtuaġutitquvlugich iñuich Christ-mik.
\v 15 Qanuq iviġakkikput God alġaqsruutigikaptigu Christ akunġanni iñupayaat, tamatkua annaurrauniaqtuallu suksraunġiqsauniaqtuallu.
\v 16 Tamatkua suksraunġiqsauniaqtuat qanuqpisiiḷḷivḷugich tuquniksra­ŋannun piḷuusiqiraulutiŋ, tamatkuali annaurrauniaqtuat attaqsraŋaiv­saaqługich iñuggunmik isuitchuamik. Kiña nalliummativa alġaqsruutigiyumiñaqługu tusaayugaaġiksuaq?
\v 17 Kisimiŋ tamatkua uvaptiktun ittuat, alġaqsruiruat piŋŋuaġutaitchuakun, nalunaiqsaŋi God-im, alġaqsruiruat iḷumun ittuamik Christ-kun, God-im takkuani pimmatun. Uvagut inŋitchugut allatun iñugiaktuatun iñuktitun alġaqsruiruatun God-im uqaluanik iḷumun inŋaiq­ł̣ugu, maniññagniutigigiññaqługu.
\c 3
\s1 Alġaqsruiriksraqtaat Tusaayugaaġiksuamik
\p
\v 1 Isumanasi uvamnun uqautitqiksaġasugalusi uvagut nalliumatini­ḷuta akuqtuusiaksraptiŋnun ilivsiññiñ. Tuyuutinik piqaqtuksrau­visa iñuich allat aglaaŋiññik akuqtuġnaqsiḷiġutiksraptiŋnik ilivsiññun, naagga ilivsi tuyuutivsiññik allanun akuqtuitqutinik uvaptiŋnik?
\v 2 Naumi. Ilivsi Corinth-mi ukpiqtuaguruasii tuyuutitun ittusi, iḷisima­naqsisiksrat nalupqinaiġḷugu kisuutilaaptiŋnik. Qanuq allaŋŋuqtauŋaruat iñuutchisi iñupayaat qiñillagaich,
\v 3 aasii allaŋŋuqtauruatigun iñuutchivsigun iḷisimanaqtitkiksi ilivsi itilaaqsi tuyuutitun aglaaŋisun Christ, uvagut alġaqsruiñiptigun ilivsiññun. Tuyuutitun inŋitchusi aglaaguruatun misuktautitaqługich, aglaan Ilitqusiġiksuaŋagun iñuuruam God-im. Kamaginiataŋitkisi pitqurat titiqtuurrat saapaqayaamun uyaġaŋmun, aglaan iñuuvlusi God aglaŋaruatun iḷivḷugu pitquramiñik uummativsiññun.\x + \xo 3.3 \xt a Ex 24.12. b Jr 31.33; Ez 11.19; 36.26.\x*
\p
\v 4 Tavra allaŋŋuqtauŋaruat iñuutchivsi nalupqisuŋisitkaanŋa, alġaqsruiñiġa akuqtuġnaqtilaaŋanik God-mun Christ ikayuqłuŋa.
\v 5 Isumanaqsiḷiġuŋitkiga uvaptuġruiññaq piḷḷasiñasugalugu iñiqsiñiq tainnatchimik savaamik. God-im suaŋŋasiqsuġaaŋa,
\v 6 nalliummatillasivḷuŋa alġaqsruutigiyumiñaqługu God-im nutauruaq sivunniuġutaa iñuich annagniksraŋatigun. Taamna nutauruaq sivun­niuġun inŋitchuq utuqqaqtun sivunniuġutitun, aglausimaruatitun pitqurani, tuqqunmik tatavsautiqaqtuatun kamaksriŋitchuni. God-im nutauruaq sivunniuġutaa iñuggutauruq isuitchuamun Ilitqusiġiksuakun.\x + \xo 3.6 \xt Jr 31.31.\x*
\p
\v 7 Utuqqauruaq sivunniuġun titiqtuurrauŋaruq uyaġaŋmun, aasii iñuich iḷitchuġipkaqługich piḷuutautilaaŋanik kamaksriŋiññiq God-mik aasii tuqqutaullavluni. God-im aitchuutigiŋagaa qaumaniqpaqaqługu Moses-unnii kiiñaŋa qiŋŋaġnaqsiŋaruq Israel-guruanun qiñilgunaiq­saallaan. Taamnaasii qaumaniqpak nalunaqsiñasuaŋammiuq.\x + \xo 3.7 \xt Ex 34.29.\x*
\v 8 Aasiiḷi igḷuani, qaummaġił̣haasugruktuaq piqatauruq nutauruamun sivunniuġunmun, qanuq Ilitqusiġiksuam itqanaiyaġai iñuich iñuunik­sraŋannun qiḷaŋmi.
\v 9 Iñuich aliuŋarut tautukamirruŋ qaumaniqpak utuqqauruaq sivun­niuġun aitchuutaumman, iḷitchuġipkaġmatiŋ suksraunġiqsauniksra­mik. Qanutułhaaq aliuġnaqtigiruq nutauruaq sivunniuġun iḷitchuġip­kairuaq iñuŋnik nalaunŋasipkaqtauyumiñaqtilaaŋannik sivuġaani God-im.
\v 10 Aasiisuli nutauruaq sivunniuġun qanutupayauraq aliuġnałhamaaq­tigiruq utuqqauruamiñ sivunniuġunmiñ, utuqqauruaq sivunniuġun iḷiḷ­ḷavlugu aliuġnautiqaŋaitchuatun qaŋaunnii.
\v 11 Qanuq utuqqauruaq sivunniuġun isukłiñŋaruaq aliuġnaŋakpan, nutauruaq sivunniuġun isukłitchumiñaitchuaq aliuġnałhamaaqtuk­srauruq.
\p
\v 12 Uvagut iḷisimavlugu God-im nutauruaq sivunniuġutaa isukłitchumiñaisilaaŋanik, minitchiḷuta iḷaŋanik alġaqsruiŋitchugut.
\v 13 Moses-tun piŋitchugut matutuliqsuatun kiiññamiñik Israel-guruat tautuquŋił̣ł̣ugich qaumanini nalunaqsisaiññaqtilaaŋanik.\x + \xo 3.13 \xt Ex 34.33.\x*
\v 14 Iliŋich kaŋiqsiḷaiñŋarut, qanuq uvlupak-unnii taiguaqamiŋ God-im utuqqauruamik sivunniuġutaanik, kaŋiqsiḷaitchut simmausiŋatilaaŋa­nik ilaan nutauruamik sivunniuġutaanik Christ-kun. Taamna ittuq Moses-gum taalutaqtuutaatun piiŋaitchuatun-suli. Kisianik ukpiliġ­mata Christ-mun taamna taalutaq piiqsausuuruq.
\v 15 Aaŋ, uvlupaŋmun-aglaan isumaŋich taalutaqtuqtuatun-suli ittut naalaġnikamisigik Moses aglaaŋi, iñuum taiguaġmagich.
\v 16 Aglaan iñuk mumikami Ataniġmun kaŋiqsisuuruq, taalutaq piiġma­tun isumaŋaniñ.
\v 17 Atanġum tavrani sivuniġigaa Ilitqusiġiksuaq aitchuiruaq iñuggunmik, aasii Ilitqusiġiksuaq iñuŋmiinman, taamna iñuk atanniqsimarait­chuq.
\v 18 Tavraasii uvagut ukpiqtuaguruaguut taalutaitchugut iriġumiñaġluta Atanġum qiḷaŋmiŋŋaqtauruamiñ qaumanġaniñ. Uvagut qiñiqtuiññaqaptigu Ataniq ukpiġutikun, allaŋŋuqtuaqtugut ilaatun iḷisaiññaqłuta, suli Atanġum Ilitqusiġiksuaŋata kiikaa iḷisaiññaqtitkaatigut ilaatun.\x + \xo 3.18 \xt Ro 8.29; Ga 4.19; Phil 3.10\x*
\c 4
\s1 Piqpaŋnaqtuat Aitchuusiat Puuqaqtuat Qikuyyanik
\p
\v 1 Aitchuusiaqaġniqapta nagliktuutaagun God-im, qanutun aliuġ­naqtigiruamik alġaqsruutigiraksramik uqaluksrirrusiamik, nikatchagluta aġiulaitchugut.
\v 2 Paaqsaaŋagiga kiñaliqaa alġaqsruiruaq suqpanaqsiḷiqłuni naagga iḷumun inŋitchuamik, naagga pisaasuġmiaġutikun, naagga allaŋŋuqtiq­ługu God-im uqalua. Tainna uvaŋa piḷaitchuŋa. Aglaan alġaqsruisuu­ruŋa iḷumutun, sivuġaani God-im pimmatun. Iluqaġmiŋ iḷisimaruat uvamnik, taamna aŋiġumiñaġaat iḷumun inniḷugu.
\v 3 Aasii tusaayugaaġiksuaq alġaqsruutigikkaġa talutuġniqpan kimulli­qaa, talutuġniqsuq kisiiññun tamatkunuŋa suksraunġiqsauniaqtuanun.
\v 4 Tamatkua ukpiliŋaitchuat kaŋiqsitchaiḷiraġai tusaayugaaġiksuamik god-iŋata mattuma nunam, Tuunġaum. Ayaupkaqtitauruatun ittut, tautuquŋił̣ł̣ugu qiḷaŋmiŋŋaqtauruaq qaumanġa Christ, God-itun ittuam.
\v 5 Alġaqsruutigigikput Jesus Christ Atanġunivḷugu. Alġaqsruutigiŋit­chuŋa uvamnik. Uvagut ilivsi kivgaġigiptigut Jesus pisigivlugu.
\v 6 God-im uqallaŋaruam uumiŋa, “Qaummaum simmausiġḷiuŋ taaqtuaq,” kaŋiqsipkaŋagaatigut aliuġnaqtuamik kamanautaanik Christ. Ilaimña ilaan simmausikkaŋa taaqtuaŋa uummatipta ilaan qaumaniġ­miñik, uvaptiŋnun iḷitchuġipkaqługu ilaan qaumanini takunnaqaptigu Jesus kiiñaŋa.\x + \xo 4.6 \xt Gn 1.3.\x*
\p
\v 7 Aglaanuvva pigigikput taamna piqpaŋnaqtuaq aitchuusiaq puu­qaqsiññaqługu nunamiñ savaanik timiptiŋnik, sunauvva tautuquvlugu iñupayaanun taamna sapiġñaqtuaq suaŋŋan iḷuptiŋniittuaq God-miñ piruagutilaaŋanik, uvaptiŋniñ pisuŋaġnani.
\v 8 Qanusipayaakun iłuiḷḷiuqtitaugaluaġaqtugut, akiiḷipkalaitchugut. Qanuqsausiiqsitaugaluaġmiraqtugut, uiŋasiḷaitchugut.
\v 9 Nagliksaaqtitaugaluaqapta suksraalaiñmigaatigut. Ilauvagut akiḷḷivsa ulġutkaluakkaŋatigut, aglaan tuqunŋił̣ł̣uta.
\v 10 Tavraasii ataramik anayanniuqtuaqtugut tuqutauniksramun, Jesus-tuttauq iḷisimanaqsitquvlugu iñuulipkaġuutilaaqput Jesus-mun iñuuruamun iḷuptiŋni.
\v 11 Iñuuniqtutilaaptiktun, itqanaitchugut tuquyumiñaqłuta Jesus pisigilugu. Tamauŋanun-aglaan tuqutauŋaiñŋuraqpata iḷisimanaqtitkivut Jesus-mun iñuuruamun iḷuptiŋni iñuulimatilaaŋiññik tuquyumaaqtuat timivut.
\v 12 Anayanniuqtuaqtugut tuqqunmiñ pisigivlugu alġaqsruiñiqput, ilivsi piqaquvlusi isuitchuamik iñuggunmik.
\p
\v 13 Uqautigigikput taluqsraiqł̣uta ukpiġikkaqput, tainnatchimiktauq ukpiġutiqaqłuta iñuktun aglaŋaruatun Bible-ni inna, “Ukpilianikama uqarraqsiŋaruŋa.”\x + \xo 4.13 \xt Ps 116.10.\x*
\v 14 Nalupqigiŋitkikput God aŋipkaiŋaruaq Ataniġmik Jesus-mik, aŋip­kaiyumiñaqtilaaŋaniktauq uvaptiŋnik atausiŋŋuqatauŋaruanik Jesus-mun, aasii qaġġisiluta piqatigilusi ilaan irviŋmiñun.
\v 15 Iluqaan igḷutukkaġa anniqsuutauruq ilivsiññun, iñuvsaat kiikaa annaurraummata God-im nagliktuutiqpaŋagun, quyyativsaaksraqaq­tusi God-mun, aasii ilaa nanġausiaqavsaalgiḷḷuni.
\s1 Iñuuniq Ukpiġutiqaqłuni
\p
\v 16 Tavraasii nikatchagluta aġiulaitchugut. Timivut piyyuġuqsaiñña­ġaluaqtillugich, uvagupiaqput iḷuptiŋniittuaq suaŋasiḷaaqtauviiñña­ġuuruq nutauruamik iñuggunmik uvlutuaġman.
\v 17 Tamatkua iłuiḷḷiuġutivut paŋmapak suuvigruaŋitchut sivisuŋit­chullu, itqanaiyaqsiññaġaatigut nakuaqsrisigitquvlugich God-im kamanaġniqsrat quviasuutiksrirrutiŋi uvaptiŋnun isuitchuamun.
\v 18 Qanuq qiñiqtuiññaŋitkikput suna tautugnaqtuaq, aglaan ukpiġutikun qiñiqtuiññaġikput tautugnaitchuaq, qanuq suna tautugnaqtuaq piiġumaaqtuq, aglaan suna tautugnaitchuaq isuksraitchuq.
\c 5
\p
\v 1 Qanuq iḷisimarugut tupqich iñuuvigikkavut nunami maqutauga­luaqpata, timivut, igluqpaqaqtugut qiḷaŋmi maqutauyumiñait­chuanik, God-im savaaŋiñik, iñuich savaaġiŋisaŋiññik.
\v 2 Uumani paŋmapak timigikkaptiŋni iiqtualiġuurugut, piḷaiġuuvluta, piyummipiaġataġaqtugut allaŋŋuqtautquyumavlugich timit qiḷaŋmiŋŋaqtauruaġuġlugich,
\v 3 qanuq ilitqusił̣hiñauyumaaŋitchugut timaiḷḷuta.
\v 4 Iñuuŋŋapta makkunani tupiġni, iñugruiññauvluta timiptiŋni, iiqtuaġuurugut iłuiḷḷiuġutiqaqłuta. Mattaġumałhaaŋitkaluaġivut makua tuqullaruat timivut, aglaan atiyumałhaaqługich nutauruat timiksravut, tuqqun simmiḷiġumauq iñuggunmik.
\v 5 Taavrumuŋauvva God-im itqanaiyaġaatigut, suli ilaan aitchuŋagaati­gut Ilitqusiġiksuamiñik, uvaptiŋnun nalupqigitquŋił̣ł̣ugu.
\p
\v 6 Tavraasii ataramik qapiŋaisaaġusiaqaġluataġuurugut. Iḷisimarugut iñuuŋŋapta makkunani iñugruiññauruani timini, niguqsimarugut Ataniġmiñ,
\v 7 iñuuvluta ukpiġutikun, ilaa tautuaġiŋił̣ł̣ugu.
\v 8 Qapiŋaisaaġusiaqaġluataqtugut, aasii timigikaptiŋniñ piitchumałhaa­ġaluaqtugut aimaaġukkaluaqłuta piqatigilugu Ataniq.
\v 9 Tavraasii, aimaaġaluaġupta piqatigilugu Ataniq, naagga piitkalua­ġupta ilaaniñ, ataramik iviġaumaniḷupiaġikput.
\v 10 Qanuq iluqata niptaqtuksraupiaqtugut sivuġaanun Christ aasii isivġiqsauluta, atausiullaaluta, akiḷiusiaqaġumaugut sutigun piŋaraptigun iñuuŋŋapta timigikkaptiŋni nunami, nakuuruatigun naagga pigiitchuatigun.\x + \xo 5.10 \xt Ro 14.10.\x*
\s1 Christ Avilaitqasiuġaatigut God-mun
\p
\v 11 Taamna tainnainman, puttuqsrivḷuta Atanġum qiksigiraksrauti­laaŋanik, uvagut ukpiqusaaġivut iñuich. God iḷisimaruq ukpiġnaqti­laaptiŋnik alġaqsruiñiptiŋni, aasiivsauq puttuqsritquyumagiga taamna ilivsiññun.
\v 12 Uvagut akuqtuġnaqsiñiavsaaŋitchugut uvaptiŋnik ilivsiññun, aglaan kanŋugiyumiñaiqsinniḷuksiññaqtugut, ilivsi kiggutiksraqaquvlusi iñuŋ­nun kamasaaġutiqaqtuanun iñuich qiññaŋannik, puttuqsrisuŋaġnagu qanupiaq itilaaŋat iḷumiŋni.
\v 13 Kinnaġuqpisa uvagut? Tainna iñuich iḷaŋisa uqautigigaatigut. Kin­naġuġniġupta, taamna nanġautauruq God-mun. Qaurimmaġiiġñi­ġupta, anniqsuusiaqautiginiaġiksi.
\v 14 Iluqaisa savaavut pigivut, pisigivlugu Christ piviuttaqqutiqpaŋa uvaptiŋnun. Nalupqigiŋaiŋagikput Christ tuqqurriŋatilaaŋa iñupayaanik, tavraasii iluqaġmiŋ tuquŋarut.
\v 15 Iḷiŋavluta tuquqatigiŋaruatun Christ, uvagut tavraŋŋaaglaan uvaptiŋnułhiñaq iñuuŋaiqsuksraurugut aglaan pisilugu Christ tuquŋaruaq aasii aŋipkaqtauvluni pisigivluta.
\p
\v 16 Tavra paŋmapaŋmiñ-aglaan, isummatigiŋaiġikput kiñaliqaa qaałhiñamigun qiññaŋaniñ. Qaŋauvlugu isummatigisuuŋagaluaġup­tigu Christ iñugruiññatun iḷivḷugu, tainna isummatigillaiŋagikput.
\v 17 Tavraasii, kiñaliqaa atausiŋŋuqataukami Christ-mun, nutaaġuqtauruq. Taimanisun inŋaiqsuq tavraŋŋaaglaan, qanuq sivulliich piḷġusikaaŋi piiqsut, aasii ilaa nutaaġuqtauvluni suraġaġnipayaamiñi.\x + \xo 5.17 \xt Jn 3.3-7; Ga 6.15.\x*
\v 18 Iluqaġmi taamna nutaaġuqtauniq qairuq God-miñ, iḷauraaliuqtua­miñ uvaptiŋnik inmiñun Christ-kun, aasii aitchuqłuta savaamik alġaqsruutigitquvlugu ilaan iḷauraaliullatilaani iñuŋnik.
\v 19 Sivuniġigiga Christ tuqqutaagun, God-im iḷauraaliuŋagai nunam iñuŋi, pasiŋaiqł̣ugich piḷuutiŋisigun. Aasii ilaan piksraqtaaġiŋagaatigut alġaqsruutigitquvlugu uqaluksrirrutini iḷauraaliuġnikun God-mik.
\v 20 Tavra uvagut Christ kivgaġigaatigut, aasii God-im atuġaatigut uqautitquvlusi. Apiġipiaġivsi, Christ arakłipiaġataġmatun ilivsiññik, iḷauraaliutisitchi God-mun.
\v 21 God-im Christ piḷuutaiñŋaruaq atausiŋŋuqatigipkaŋagaa piḷuunmun, uvagut atausiŋŋuqatauŋaruaguut Christ-mun, atausiŋŋuqatigi­ŋagikput God-im nalaunŋataa.
\c 6
\p
\v 1 Uvagut savaqatigiigñiqapta God-lu, apiġipiaġivsi anniqsuusiaqa­quvlusi God-im nagliktuutiqpaŋagun.
\v 2 Qanuq Bible-ni God uqallaŋaruq,
\q1 “Piviksraq nalautinman, iviġaumagiŋagiga naalaġniñiksraġa ilivsiññik. Uvaŋa ikayuŋagivsi annaurrauniksraqsi tikiñman.”
\m Uvva paŋmapak God-im akuqtuiviksraŋa uvaptiŋnik nalautittuq. Uvva paŋmapak annaurrauniksraq nalautittuq.\x + \xo 6.2 \xt Is 49.8.\x*
\p
\v 3 Iñuuniḷuktugut atausiq-unnii iñuk ukpiqsaiḷisuŋił̣ł̣ugu Ataniġmun, naġġunaqtuaq paqitquyumaŋił̣ł̣ugu alġaqsruiñiptigun.
\v 4 Uvagut kivgauniḷuktugut God-mun akuqtuġnaġukłuta supayaakun, manimmiḷgutikun, iłuiḷḷiuġutikkaluakullu siġḷiġniuġutitigullu navian­niuġutitigullu,
\v 5 ipiġaqtuqsiġñikullu tigutaaqtaunikullu sanmiraiñikullu qinnakłutiŋ tatiruanik, siġġaqutikullu siñiksraiḷḷiuġnikullu unnuani quviqtaiḷivḷuni kaaksiuniġmiḷu.\x + \xo 6.5 \xt Ac 16.23.\x*
\v 6 Uvagut-suli iñuuniḷuktugut piḷuksitchaiḷivḷuta, iḷisimalluataġumavlu­gich God-im iḷumun ittuaŋi, qiñuił̣ł̣uta, piaqłuktaiŋił̣ł̣uta, iñuuvluta Ilitqusiġiksuam suaŋŋataagun, piviuttaġipiaqługich iñuich,
\v 7 uqaqłuta iḷumutun, iñuuvluta God-im suaŋŋataagun, nalaunŋasipkaqtauŋavluta sivuġaani God-im naamaruanik satkuliqsaurugut aŋu­yautigiyumiñaqługu nalaunŋaruaq.
\v 8 Piḷḷuataqtuagurugut-suli Ataniġmun, iñuich isummatigilluataġaluaq­patigut, naagga isummatigigaluaqpatigut suuŋiḷauniḷuta, iñuich nanġa­ġaluaqpatigut naagga pasigaluaqpatigut. Piŋŋuaqtualigaluaġaatigut aasii uvagut pitqiksiġaŋitchugut.
\v 9 Iñuich-unnii naluruatun uvaptiŋnik iḷiuqłuta, naagga uvva iḷisima­naġluataġaluaġmiugut, tuquaqsiruatun iḷiuqtauvluta, uvvauvagut iñuummiugut, tatavsaqtauruatun naagga tuqutaulaiñmiugut.
\v 10 Isummatigiraummiugut isumaaqtualivḷuta, naaggauvva ataramik quviasuktugut, iḷiappaurualivḷuta, naagga uvva aitchuiyugaqtugut iñu­giaktuanik quviasaaġusianik allanun, suġauttaitkaluaġmiugut, naaggauvva piqaqtugut iluqaiññik qiḷaŋmiŋŋaqtauruanik quviasaaġusianik.
\p
\v 11 Iḷauraatkaa Corinth-mi, nunummisiŋitkivsi uqallautiksraptiŋnik ilivsiññun. Saġiagigivsi piviuttaġivlusiḷu.
\v 12 Iḷauraaġiigutilluatamik piqaŋiññiġupta avanmun, uvaŋa iḷammiuġu­tiga ilivsiññun patchisauŋitchuq ilivsi, aglaan iḷammiuġurri patchisauyumiñaqtuq.
\v 13 Piviuttaġisiŋa uvaŋa piviuttaqsrisiptun ilivsiññik. Uqautigivsi uvaŋa nanmiñiq miqłiqtuġiruatun iḷivḷusi.
\s1 Kiliktuusiat Ukpiġutaiññikun
\p
\v 14 Piqasiqsuġnagich ukpiŋaitchuat piraġausiŋiññi, qanuq tamatkua nalaunŋaruat iñuich piruksrauŋitchut sunik piḷuusiqirauruat pisuukka­ŋiññik, qaummauptauq piqatigiyumiñaiñmagu atautchikun taaqtuaq.\x + \xo 6.14 \xt Dt 22.10.\x*
\v 15 Christ-gum atisiqatigiyumiñaqpauŋ Belial tuunġaq? Naumi. Tainnatuttauq ukpiqtuaguruaq sumik piqasiqsuutiviksramiñik piiñmiuq ukpiŋaitchuamun.
\v 16 Taapkunatuttauq God-im aŋaayyuvikpaŋa imaqaġumiñaiñmiuq iñuuraqpaŋmik. Uvagut ukpiqtuaguruaguut God-im aŋaayyuvikpaŋa­tun ittugut, qanuq ilaa iñuuruq iḷuptiŋni, Bible-ni uqallausiġmisun inna,
\q1 “Uvaŋa iñuuniaqtuŋa iḷuŋiññi, suli kukiḷugluŋa akunġanni.
\q1 Uvaŋa God-iginiaġaanŋa aasiiḷi iliŋich uvaŋa iñugilugich.\x + \xo 6.16 a \xt 1 Co 3.16; 6.19.\x*\x + \xo 6.16 b \xt Lv 26.12; Ez 37.27.\x*
\q1
\v 17 Taamna pisigilugu, piqasiqsuġnagich ukpiŋaitchuat piraġausiŋiññi. Avinŋasitchi iliŋiññiñ. Uvaŋa Ataniq piraksriġivsi. Piqqayaanagich pigiitchuat piraġausiŋich, aasii iviġaumaniaqtuŋa akuqtuġlusi.\x + \xo 6.17 \xt Is 52.11.\x*
\q1
\v 18 Suli Aapauluŋa ilivsiññun, ilivsiḷiasii uvaŋa iġñiġilusi panigilusiḷu, uvaŋa uqallaktuŋa Ataniq sapiġñaġniqsrauruaq.”\x + \xo 6.18 \xt 2 S 7.14; l Ch l7.13; Is 43.6; Jr 31.9.\x*
\c 7
\p
\v 1 Piginiqaptigik taapkua unniqsuqłiisit, piviuttaġirauruasii, salum­maqta uvaptiŋnik piḷuutipayaaniñ timiptiŋnullu ilitqutchiptiŋnullu salumaiḷḷisauruaniñ sivuġaani God-im. Iñuuniḷukta kiikaa piḷuutaiñ­ñiaġluta, qanuq qiksigigikput God.
\s1 Paul Quviasuktuq
\p
\v 2 Saġiagisigut piviuttaġilutalu. Pimaqłuiŋaitchugut iñuŋmik. Asiñuurriŋaitchugut iñuŋmik. Ivayaġniŋaitchugut iñuŋmik.
\v 3 Taamna uqallausiġiŋitkiga suaksaġlusi naagga pasiḷusi. Uqallautiŋagivsi sivuani piviuttaġivaił̣ł̣usi atausiŋŋuqatigiŋanivḷusi iñuuqatigiikka­luaġupta naagga tuquqatigiikkaluaġupta.
\v 4 Ukpiġiqpakkivsi, suuramikunnii kanŋugiŋitkivsi. Qapiŋaisaaġutauq­paktusi uvamnun, quviatchaktitpakłuŋa iłuiḷḷiuġnimni.
\p
\v 5 Tikitkaluaqaptaunnii Macedonia-mun, piḷaiŋiaqsiaġviitchugut, iłuiḷḷiuqtitaukapta-aglaan qanusipayaakun, nagliksaaqtitaunikun ukpinaitchuaniñ, isumaaluutiptalu ukpiqtuanun.\x + \xo 7.5 \xt 2 Co 2.13.\x*
\v 6 Aglaan God-im, qapiŋaisaaqłiisuuruam tamatkuniŋa nikatchaktitau­ruanik, qapiŋaisaaŋagaatigut Titus qaipkaqługu uvaptiŋnun.
\v 7 Qapiŋaisaaġusiaqaŋiñmiugut qaiñiŋanik kisianik, aglaallu pisigivlugu ilaan qapiŋaisaaġusiaŋa ilivsiññiñ, ilaan quliaqtuaġutivluta ilivsiññun kipiġniuttaġinivḷuŋa tautugukłuŋa, isumaaluutivsigullu sutigun piruatigun ilivsiññi, suli kipiġniuġutivsiññik iviġagukłuŋa, quviatchav­saapiksuaŋaruŋa tamatkua tusaayugaaġikapkich.
\v 8 Isumaaġutigiŋaiġiga tuyuŋaniġa ilivsiññun, nunuurallakkaluaŋaruŋa iḷitchuġiqqaaqama qanutun isumaatchautiginiqavsigik tuyuutitka. Aglaan isumaaqtitkaasi sivikitchuamik.
\v 9 Tavraasii quviasuktuŋa, pisigisuŋaġnagu isumaatchaktitauniqsi, aglaan isumaatchautiginiqavsigik piḷuutisi aasii isumalitqikł̣usi. Tainnatchim isumaaġutim qaġġisillammasi God-mun, anniŋitkivsi.
\v 10 God-im iñuk isumaaliqsinmagu piḷuutit pisigivlugich, aasii isumalitqikł̣uni iñuum nunuuraġilaitkaa taamna qanuq qaġġirigisuugaa ilaan annaunmun. Aglaalli ukpiŋaitchuam isumaaġutaa tuqqutauruq.
\v 11 Ilivsiññik iḷitchuġiŋarusi qanutun anniqsuusiaqaġnaqtilaaŋanik isumaaġunmiñ God-im pipkaġmagu. Qanutupayauraq isumalitqiŋarusi. Qanutun piyummatiniŋarusi patchisausuŋił̣ł̣usi. Qanutun uumigiliqsi­giŋagiksi piḷuun. Qanutun annaŋasuktigiliqł̣usi iḷaanni pigiitchuaq piimmaġiksipiaŋaiññasugalugu, qanutun kipiġniuttaġivlugu piiġukługu. Qanutun tatavsaŋagiksi piḷuusiqiri. Qanusipayaakun iḷisimanaqsiŋarusi nalautilaavsiññik pasiñaġumiñaiqł̣usi taavrumuuna.
\p
\v 12 Tuyuŋagivsi tainna tuyuusivsun sivuġaani God-im puttuqsritquvlusi qanutupayauraq piviuttaqqutiqaqtilaavsiññik uvaptiŋnun. Taamna sivunniuġutigiŋagiga ikayułhaaqsasuŋaġnaguunnii iñuk piḷuksiruaq, naaggaunnii iñuk killukuaġusiaqaqtuaq.
\v 13 Tavraasii qapiŋaisaaqtauŋaruŋa. Aasii kisian qapiŋaisaaġusiaġa piqutigiŋitkiga, aglaallu quviasuqatigiłhaaqługu Titus pisigivlugu ilivsi tagialasaaŋiññiqavsiuŋ.
\v 14 Qanuq uvaŋa nanġaŋagivsi ilaanun aasii ilaan inmiñik iḷitchuġivlugu nanġaiñiġa ilivsiññik iḷumun itilaaŋanik. Tainnatuttauq supayaurat uqautitka ilivsiññun iḷumun inmatun, tainnatun nanġaqavsi Titus-mun, nanġaiñiġa iḷumun inŋammiuq.
\v 15 Aasii ilaan piviuttaġilivsaaŋagaasi itqaqamiuŋ iluqavsi kamakkutiqaġniqsi inmiñun, piyumapiaqavsigiglu iluqaisa piraksriutiŋi.
\v 16 Qanutun quviasuktigiruŋa, qanuq nalupqigiŋaiġivsi supayaatigun kamaksriñiaqtilaavsiññik.
\c 8
\s1 Ukpiqtuat Aitchuirut
\p
\v 1 Aniqatiit, iḷisimatqugivsi aŋaayyuliqiruanik iluqaani nunaŋani Macedonia-m. Iliŋisa satqummiŋagaat God-im nagliktuutiqpaŋa
\v 2 iłuiḷḷiuqpauraġaluaŋŋaġmiŋ. Qanutun iḷiappautigigaluaŋŋaġmiŋ ait­chuiŋarut siŋñataipiaġataqłutiŋ, qanuq quviasupiaġataŋarut.
\v 3 Uqallautiyumiñaġivsi nalupqisuŋiḷḷuŋa iliŋisa aitchuiñiŋannik piyu­miñaqtilauramiktun, piyumiñaqtilaaqtik-unnii qaaŋiqł̣ugu aitchuiyummatiqaqpaił̣ł̣utiŋ uvamnun unnii kiaqsruŋitkaluaqtillutiŋ.
\v 4 Arapiaġataŋagaatigut akuqtuquvlugich maniich aitchuutitiŋ piqatauyumavlutiŋ quviasuutaani ikayuiñġum ukpiqtuanik Jerusalem-mi.\x + \xo 8.1-4 \xt Ro 15.26.\x*
\v 5 Aasii tamatkua aŋaayyuliqiruat qaaŋisugruŋagaatunnii niġiugikkaq­put, qanuq inmiŋnik ilaaguaqqaaŋarut Ataniġmun. Piyummatiqaŋarut kamagiyumavlugu God-im pisuutigikkaŋa supayaatigun uvagut uqallautiptigun ilimiŋnun.
\v 6 Aitchuiŋammata piyummatiqpaqaqłutiŋ kiaqsruŋagikput Titus ulla­quvlusi, katitquvlugich aitchuutisi maniich, taavrumuuna naatquvlugu savaaq isagutiŋakkaŋa ilivsiññi.
\v 7 Tainnaptauq piḷḷuataanikavsi supayaatigun, ukpiġutivsiññi, uqaqtau­nivsiññi God-mun, iḷisimmativsiññiḷu Ataniġmik, suli piviuttaqqutivsiññi uvaptiŋnun, tainnatuttauq piḷḷuatapiaġitchi aitchuiñikun.
\p
\v 8 Pitquraliŋitkivsi taavrumiŋa pitquuġlusi, aglaan pisuksaaġutigi­giññaġiga aitchuiyumalaaġutaa allat, iḷisimanaqsitquvlugu piviuttaqqutiksi iḷumun itilaaŋanik.
\v 9 Qanuq iḷisimagiksi nagliktuutiqpaŋa Atanipta Jesus Christ. Piqatau­galuaŋŋaġmi iluqaani God-im kamanautaani iḷiappaguutigiŋagaasi, sunauvva ilaan iḷiappaguġniġmigun ilivsi iḷaŋiutiyumiñaqsitquvlusi God-im kamanautaanun.
\v 10 Sivuniġilugu aitchuiñiq, paŋmapak naatquyumagiga ilivsiññun ukiutqik isagutisaŋakkaqsi piyummatigivlugulu.
\v 11 Taamna piguvsiuŋ, aitchuiḷusi pigikkavsiññiñ, aitchuiyummatiksi taŋŋiġñiaġiksi aitchuiḷusi.
\v 12 Kipiġniupiaġuvsi aitchuisuglusi, naumaniqsrauŋitchuq qanutun aktilaaŋa aitchuutivsi. God-im aitchuitqugaasi pigikkavsiññiñ, pigiŋi­savsiññik apiqsriŋitchuq.
\p
\v 13 Sivuniġiŋitkiga ilivsiññik naŋniġlusi kisivsi aitchuiñiqsi pitqu­lugu, allat iḷasi naŋniisaaqtillugich aitchuiñiġmun,
\v 14 aglaan atunim piruksraurusi. Sippaksranikavsi paŋmapak, aitchuiyumiñaqsirusi tamatkunuŋa piiḷḷiuqtuanun. Aquvatigulli piiḷḷiunġiġu­miŋ ikayuġniaġmigaasi piqaqtuksraġuġuvsi. Tainna piguvsi atunim piqatigiigñiaqtusi.
\v 15 Aglausimaruatun Bible-ni inna, “Iñuk katitchiqpaktuaq maana-mik sippakuulaaŋaitchuq, suli iñuk katitchipasaŋitchuaq piiḷḷiuŋaiñmiuq.”\x + \xo 8.15 \xt Ex 16.18.\x*
\p
\v 16 Quyyavigigiga God qanuq aitchuŋagaa Titus tainnatuttauq saġiaksrautipiaġatamik ilivsiññun uvaptuttauq.
\v 17 Ilaan ullagniaġaasi, pisigiłhaasuŋaġnagu uvaŋa takuritqutiga, aglaan pisigilugu ilaan kipiġniuġutini inmiñik ullagumavlusi.
\v 18 Piqasiqsaġiga tilisivḷuŋa aniqanmik iḷisimmaġikkaŋannik aŋaayyuliqiruat alġaqsruiñiŋagun tusaayugaaġiksuamik.
\v 19 Taamnatualuk pisaqutauŋiñmiuq, aglaan ilaa nalunaiqsaġivlugulu aŋaayyuliqiruat iglauqatigitquvluta ilaanun Jerusalem-mun qaitchaq­tuġlugich aitchuutit. Taavrumuuna Ataniq nanġaqtauniaqtuq, suli uvagut kipiġniuġutikput ikayuiyumavluta iñuŋnik iḷisimanaqsiḷuni,
\v 20 qaunakłaaġuktugut aŋalatchiñiptigun taapkuniŋa aitchuutisalaŋnik maniŋñik, kimulliqaa iḷimagiyumiñaiġḷuta.
\v 21 Piyumagikput sunapayaaq Ataniġmun pasiyumiñaiġḷuta iñuŋnullu.\x + \xo 8.21 \xt Pr 3.4.\x*
\p
\v 22 Aasii piqasiqsaqługik-suli taapkuak iññuk, tilisivsaaġmiugut allamik aniqanmik uuktuġaluamiiġuukkaptiŋnik aasii iḷitchuġivlugu ukpiġnaqtuaguvlugu. Qaŋapaŋmiñ-unnii paŋmapak kipiġniulivsaaŋa­ruq ukpiġiliqpaił̣ł̣usi ilaata.
\v 23 Titus-liasii, ilaa piqatigigiga ikayuqtiga uvaŋa ikayuqavsi. Aasii taapkuak aniqatiivut piqatigikkaka, aŋaayyuliqiruat kivgaŋich, tuv­raaksriiḷḷuataqtuk Christ iñuŋiñik.
\v 24 Tavra iḷisimanaqsisiuŋ piviuttaqqurri aŋaayyuliqiruanun aitchuiḷusi, aasii nalautipiaġlugu nanġaiñiqput ilivsiññik taapkunuŋa iñuŋnun.
\c 9
\s1 Ikayuutit Ukpiqtuaguqatinun
\p
\v 1 Sivuniġilugu aitchuiñiqsi God-im ilaaguaqtaŋiñun iñuŋnun, tuyuaksraitkaluaġmiusi taavrumuuna,
\v 2 qanuq iḷisimagivsi aitchuiyummatiqaqtuasii. Taavrumiŋa uqautigilluataŋagivsi Macedonia-mi ukpiqtuaguruanun, quliaqtuaġutivlugich aŋaayyuliqiruat nunami Greece-mi itqanaiganiŋanivḷugich aitchuisuk­łutiŋ ukiutqik. Taamna tusaakamirruŋ iñugiaŋniqsrat qapiŋaisaaġusiaġiŋagaat aitchuiñikun.
\v 3 Tavra tiliñiaġitka aniqatit nalupqinaimmaġiksitquvlugu itqanaipiaqtilaaqsi aitchuutivsigun, uqaġiŋakavsi itqanaiññiaġnivḷusi, uqautigil­luataŋavlusi, taamna taŋiġitquŋitkiga.
\v 4 Qanuq iñuich iḷaŋich iḷaanni qaikpata Macedonia-miñ maligluŋa, iḷitchuġikparruŋ itqanaiñŋisilaaqsi nalupqisuŋipiaqqaaġlutiŋ itqanait­chualiŋavlusi, kamanaiqsauviaqtugut uvaŋalu ilivsiḷu.
\v 5 Tavra isummiŋaruŋa aniqatit ayutqulugich ilivsiññun sivumni kiaqsrugaksraupiaġasugalusi, aasii iłuaqsruiḷutiŋ sivuani taapkunuuna aitchuutiksratigun unniqsuqłiisigiŋakkavsigun aitchuutisi itqanaitchu­maut. Aitchuitquyumagivsi piyummatiqaġlusi, pipkaġniapiaqtauŋaiġ­ḷusi.
\p
\v 6 Nalunaigilugu una. Iñuk nautchirriiruaq iñugiapiaŋitchuanik nautchiaksranik katitchiñiaqtuq iñugiapiaŋitchuaniktauq nauruanik nautchiaksrat nauganikpata. Aasiivsauq iñuk nautchirriiruaq iñugiaktuanik nautchiaksranik katitchiñiaġmiuq iñugiaktuanik nautchianik.
\v 7 Ilivsigullaa iñuich ilivsi aitchuisitchi sivunniutivsisun, pisuŋitkavsau­tigillaan piŋaiġḷusi, naagga piruksraupiaġasugalusi. God-im piviuttaġigaa iñuk quviasuutiqaqtuaq aitchuiñiġmik.
\v 8 Aasii God-im aitchuġumiñaġaasi agliḷugich supayaat pigiraksraġik­kasi, ilivsi piqaġumiñaqsiḷusi ataramik naamasiḷugich pigiraksraġikkasi sippiġḷugich-unnii, aitchuiqpakkumiñaqsiḷusi supayaanun savaaġiksuanun.
\v 9 Taavrumuuna aglausimaruq Bible-ni inna. Iñulluataq “aitchuiyumiñaġniaqtuq nagliktuutinik nauttaasuŋaġnagich iḷiappaŋnun. Ataramik inuaŋaiññiaqtuq nagliktuutiksraqaġumiñaġluni ataramik.”\x + \xo 9.9 \xt Ps 112.9.\x*
\v 10 God-im aitchuiñiŋatun nautchiaksranik iñuŋmun nautchirriirua­mun, aasii taapkunaŋŋa punniġmik niqiksramik, tainnatun-suli piqaq­tinniaġaasi pigiraksraġiravsiññik, sippakuulaaġluguunii pigiraksraqsi, ilivsi nauttaaŋaiġḷusi aitchuiyumiñaqsiḷusi allanun, taavrumuunaasii agliḷaaġlugu nagliktuiḷḷatutilaaqsi.\x + \xo 9.10 \xt Is 55.10.\x*
\v 11 Piḷḷuataqtitauniaqtusi supayaami, aitchuiyumiñaqsiḷusi nauttaaŋaiġ­ḷusi. Aasii qaitkuptigik aitchuutisi, iñuich quyyatiqaqtinniaġisi God-mun.
\v 12 Qanuq aitchuiñiqsi piqaqtitchigiññaŋitchuq piiḷḷiuqtuanik ilaaguaqtauŋaruanik God-mun, aglaattauq iñugiaktuat quyyatiksriuġmigisi God-mun.
\v 13 Aitchuiñivsi nalupqinaiġñiaġaa iḷumun akuqtuŋatilaaŋa tusaayugaaġiksuaq Christ-kun aasii kamagivlugu. God-ttauq nanġausiaqaġniaġmiuq taavrumuuna, ilivsiḷu nauttaaŋił̣ł̣usi aitchuiñivsigun Jerusalem-miittuanun, iluqaiññullu allanun.
\v 14 Suli iliŋisa kasuġumaniaġaasi, aŋaayyutilusiḷu pisigilugu aliuġnaq­tuaq nagliktuutiqpaŋa God-im iḷuvsiññiittuaq.
\v 15 Quyyavigisiuŋ ilaan aitchuutiŋi pisigilugich, aliuġnaqpaił̣ł̣utiŋ uqalugianilgunaitchut.
\c 10
\s1 Paul Patchisaiññiaġniŋa Alġaqsruiñiġmiñi
\p
\v 1 Uvaŋa Paul, araktuaġivsi taluġnaiqł̣uŋa suammatiŋaiqł̣usiḷu, Christ piḷġusiatun, uvaŋa uqautikkusiaqaġuuruaŋaa taluqsraliġuunivḷuŋa sivuġaŋiutikama ilivsiññun, aasii taluqsraiqł̣uŋa tuyuutimni ilivsiññun.
\v 2 Apiġigivsi iñuuniaġusiqaquŋił̣ł̣usi uvaŋa suammatilusi uqaluksraqa­ġumiñaqsisaġluŋa nayuqsiutiguma ilivsiññun. Sivuniqaqtuŋa suamma­tiyumaalliqł̣ugich iḷasi iḷimasuktuat uvamnik aullasiqaġnivḷuŋa iñugruiññaŋisun nunam.
\v 3 Qanuq iñugruiññaugaluaŋŋaġma, atuŋitchuŋa iñugruiññauruam sivunniuġutiŋiñik piḷġusiŋiññiglu akimasaqama aŋuyaŋnimni.
\v 4 Atuġiga God-im sapiġñaġniqsrauruaq suaŋŋataa akiiḷisaqługich iluqaisa tamatkua suaŋavlutiŋ akiḷḷiḷiqsuutiruat tusaayugaaġiksuamun, atuŋitchuŋa iñugruiññaum suaŋŋataanik.
\v 5 Sivuniġigiga una, uvaŋa qapiqtilaitchuŋa uqaġlaqutipayaani, iḷumun inŋitchuanullu isummatinun iñuich akiḷḷiḷiqsuutigisaasuukkaŋiññun iḷumun ittuanun God-ikun. Iñuich suksraaġipkallagitka iḷumun inŋitchuanik isummatiŋiññik, aasii kamagirraqsivḷugu Christ.
\v 6 Nalupqisuŋaiġuma iñugiagniqsrasi kamaksrirraqsisilaaŋannik, taqi­ŋaniaŋitchuŋa tatavsaġuglugich tamatkua kamasuutaitchuat.
\p
\v 7 Qiñiqsigik tamatkua nalupqisuŋipiaġataqtuat Christ-mun tiliraġinivḷutiŋ. Inmiŋik isummatigipiaġumiŋ Christ-mun tiliraġiniḷutiŋ inmiŋnun itqautilich, uvagut iḷumupiaġataq Christ-mun tiliraġiŋatilaaptiŋnik.
\v 8 Uqavigaaġutigivaił̣aurallakkaluaġupkuunnii ataniġnaqutiga, aŋiuqsi­yumiñaitchuŋa uqalumni. Atanġum aitchuŋagaaŋa taavrumiŋa ataniġnaqunmik sivunmuktuqtitquvlusi ukpiġutivsiññi, qapiŋasipkaġnia­ŋaiġḷusi.
\v 9 Taamna uqallausiġigiga isumatquŋił̣ł̣usi iqsisaaqsiññaġasugalusi uvaŋa tuyuutipkun.
\v 10 Qanuq iñuich uqaqtut, tuyuutiŋiavruma isumayuġaaġnaqtut suama­rullu, aasii iñukpalliqami, irrusiqaaqsivḷuni sayaitchuatun alġaqsruiñiŋalu masaqsriñaipiaqtuq.
\v 11 Tainnatchit iñuich kaŋiqsiḷich tamatkua uqaluutigikkavut tuyuutiti­gun piiñŋapta, pisuummigivut nayuqsiutikapta.
\p
\v 12 Iḷaliqsuutiyumaŋitchuŋa tamatkunuŋa iñuŋnun uqautiqaqtua­nun qanutun nakuutilaamiŋnik. Tainnatchich iñuich iḷaksiatigiyumi­ñaitkitkaunnii naipiqtuutigisuglugich uvamnun. Qanuq uuktuutigiaqsikamiŋ avanmun, naipiqtuutigiaqsikamiglu, kaŋiqsisaitchut.
\v 13 Aglaan uqavigaaġniaŋitchuŋa taŋiġiḷamik, aglaan uqavigaaġutiginiaġiga ataniġnaqun God-im aitchuutaa uvamnun, ilivsi taputivlusi ataniġnaqunma.
\v 14 Taamna uqallausiġikapku qaaŋiulaaŋitchuŋa uqallakkama iḷaginiv­ḷusi ataniġnaqutimni. Tikiutiqqaaŋagiga tusaayugaaġiksuaq Christ-kun ilivsiññun.
\v 15 Uqautigivsi iḷumun ittuamik uvaŋa savaapkun, pimaaqtuŋitkitka allat iñuich savaaŋich uvaŋa savaaġiniḷugich. Aglaan piyummatigigiga ukpiġutivsi nausaiññaġniŋatun tainnatulli savaaqput akunnavsiññi sia­mitquvlugu,
\v 16 uvagut alġaqsruivsaaġumiñaqsiḷuta tusaayugaaġiksuamik nunani taavanitchiavsiññiittuanun. Aasii uqavigaaġutiqaŋiḷḷuŋa pimaaqtui­ḷuŋa allat iñuich savaaŋiññik uvamnun iññiqsuġlugich.
\v 17 Bible-ni uqaluuruatun, “Iñuk uqavigaaġniaġumi uqavigaaġutiqaġli Atanġum iñiqtaŋiñik.”\x + \xo 10.17 \xt Jr 9.24.\x*
\v 18 God-im akuqtulaitkaa nalliummatirualiḷugu iñuk uqaġiruaq inmiñik ilaan savaani nakuunivḷugich, aglaan iñuum savaaŋi nakuummata sivuġaani Atanġum.
\c 11
\s1 Paul-lu Tilirauŋŋuaqtuallu
\p
\v 1 Manimmiurallaquyumaruŋa ilivsiññun uqaġuma isumalluaġiitchuatun iñuktun uqavigaaqłuni. Apiġipiallakkivsi qanuqpallau­tigitquŋił̣ł̣uŋa.
\v 2 Uvaŋa siŋñagikavsi nalaunŋaruakun siŋñagigivsi, qanuq maqutau­ŋaitchuatun nuliaksrautitun ittusi, unniqsuqłiisigiŋakkaptun atautchi­mun uiksraunmun, Christ-mun.
\v 3 Siŋñagigivsi, anayasukłuŋa asiñuurraunasugalusi iḷumun ittuamiñ piviuttaqqunmiñ Christ-mun, Eve-tuttauq nimiġiam sagluqikkaŋatun pisaasuġmiaġunmigun.\x + \xo 11.3 \xt Gn 3.1-5,13.\x*
\v 4 Irrusiqaqtusiuvva akuqtuiyumaiññaqtuatun qanusiḷimaamik iḷisaurrunmik, iñuk-unnii alġaqsruigaluaqpan allauruamik Jesus-mik, taavrumaŋŋa uvagut uqautigikkaptiŋniñ ilivsiññun. Irrusiqaġmiusi itqanaitchuatun akuqtuqsiññaaġivlugu allauruaq ilitqusiq taavrumaŋŋa akuqtuaniŋakkavsiññiñ, naaggaunnii akuqtuġumavlugu allauruaq tusaayugaaġiksuaq taavrumaŋŋa akuqtuqqaakkavsiññiñ.
\v 5 Isummatigiruŋa uvamnik qamalliuŋiññasugaluŋa supayaami tamatkunaŋŋa kamanaqtualiuqłutiŋ tilirauniruaniñ.
\v 6 Uqaqtualguitkaluaġuma, iḷisimaruŋaaglaan sumik uqaqtilaamnik, taamna iḷisimanaqsiŋagiga ilivsiññun nalunaiqł̣ugu suraġaġnipayaamni.
\p
\v 7 Piḷuksivik kamanaiyaqama uvamnik ilivsi kamanaqsiḷaaqtaut­quvlusi? Kamanaiyaŋaruŋa uvamnik alġaqsruivḷuŋa God-im tusaayugaaġiksuaŋiñik ilivsiññun akiiḷḷiqsuġaluaġnasi.
\v 8 Akuqtuŋitchumiñaił̣ł̣ugich allat aŋaayyuviich maniich aitchuutiŋich akuqtuŋagitka uvamnun pamarrutit, savautisukłusi ilivsi.
\v 9 Nayullavsi piiḷḷiuliqama, pamatquluŋa apiġiŋaitkiga kiñaliqaa, qanuq pigiraksraġikkatka pigipkaŋagaich aniqatit qairuat Macedonia-miñ. Tavraasii pamaġitquŋaitchuŋa pamaġitchaiḷiñiaqtuŋa-suli naŋni­ġutausuŋiḷḷuŋa ilivsiññun qanupayaaq.\x + \xo 11.9 \xt Phil 4.15-18.\x*
\v 10 Uqavigaaġutigiyumiñaġiga taamna iḷumun ittuagulugu iluqaiññi nunaŋiñi Greece, uqalugilugu iḷumun ittuakun sivuġaani Christ.
\v 11 Isumaalukpisi summan akuqtuiŋaisilaamnik pamarrutinik maniŋñik ilivsiññiñ? Piviuttaġiŋiḷḷusi piŋitchuŋa. God iḷisimaruq piviuttaġitilaavsiññik uvamnun.
\p
\v 12 Pisuŋiñŋagitka ikayuutisi, suli pisuŋisaaġniaġitka, iñuich nalaunŋitchualirauyumaut tamatkua piġuqtiqtuat savaaqaġnivḷutiŋ God-im savaaŋanik, tuvrapiaġataqługu uvagut piḷġusiqput.
\v 13 Qanuq tainnatchit iñuich tilirauŋŋuaqtuagurut alġaqsruiñikun, saglunik savaktit, piŋŋuaqtuat tiliraġinivḷutiŋ Christ-mun.
\v 14 Aasii aliuġnaitchuq, qanuq Satan-unnii isaġulgatun qaummaum iḷiŋŋuaġuuruq.
\v 15 Tainnatuttauq allayuaġnaitchuq ilaan kivgaŋi tainnatun alġaqsruirauŋŋuaġmata nalaunŋasipkaqtaullasiñiġmun. Isuksraunmi taimanigu aitchuusiaqaġniaqtut nalautillugu akiḷiusiaksraqtiŋ piŋŋuaġniġmik­kun.
\s1 Paul Nagliksaaqtitauruq Tilirauniġmiñi
\p
\v 16 Apiġivsaaġivsi isummatigitquŋił̣ł̣uŋa uqaqtualiḷuŋa isumallua­ġiitchuatun. Isummatigiyumiñaġuvsiŋaaglaan isumalluaġiitchualiḷuŋa tainnaunnii naalaġnisiŋa, uqavigaallakkumauŋali mikiruuramikunnii.
\v 17 Uqavigaaġun tainnasiq Atanġum pitqurriutigiŋaitkaa uvamnun. Uqaqsiññaqtuŋauvva nalupqisuŋił̣ł̣uni isumalluaġiitchuaq uqaqtuatun.
\v 18 Iñugiaktuat uqavigaaġutiqaġuummata nunami kaŋŋiuġnikun, uvaŋaptauq uqavigaaġumiñaġmiuŋa.
\v 19 Uvvailivsi isummatigisuummiusi ilivsiññik isumaturualiuqłusi, naaggauvva quviasuuttaġiraġigiksi naalaġniñiq isumalluaġiitchuanik.
\v 20 Iḷatchiqpalliġaġigiksi iñuk kivgaġuqtitchimmanunnii ilivsiññik, naaggaunnii tigusimman manivsiññik ilivsiññiñ, naaggaunnii tigusim­man supayauramik pigisukkamiñik ilivsiññiñ, naaggaunnii arguaktit­paił̣ł̣uni qakiġaluaġmasi kiiññavsigun.
\v 21 Isumasugnaqtusiḷuunnii suaŋaitchualivḷuŋa tainna uvaŋa aŋalanŋiñ­ñavsi. Tainna isumaqaġuvsi, nalaunŋaniġiga taamna tainnainniġaun. Aasiivsauq, supayaamik iñuk uqavigaaġutiksraqaqpan, ilaatuttauq isumalluaġiiqsigiluŋa uqavigaaġutigiyumiñaġmigitka uqavigaaġutigikkaŋi.
\p
\v 22 Uqavigaaġutiqaqpat Hebrews-gunivḷutiŋ? Uvaŋaptauq. Uqavigaaġutiqaqpat Israelites-gunivḷutiŋ? Uvaŋaptauq. Uqavigaaġutiqaqpat Abraham-mun kiŋuniġinivḷutiŋ? Uvaŋaptauq.
\v 23 Uqavigaaġutigivarruŋ Christ-mun kivgaġinivḷutiŋ? Uqavigaaġumiñaqtuŋa kivgaulluatałhaaġniḷuŋa. Uvva paŋmapak uqavigaaqsaqpaalluaqsiruŋa kinnaġuqtuatun. Siġġaqiłhamaapiaŋaruŋa iliŋiññiñ tigutaaqtaułhamaaqłuŋa akulaitchuami, ipiġaqtuusiaqaġmivḷuŋa kisiñ­ñaiqsuanik, suli akulaitchuami tuqutauqqayaqtaqłuŋa.\x + \xo 11.23 \xt Ac 16.23.\x*
\v 24 Tallimaiqsuaqłuŋa ipiġaqtuqsiqsuŋa Jew-guruaniñ, malġukipiaq ipiġaqsaġniq inuqtapqaqługu atautchimik ipiġaqsaġniġmik,\x + \xo 11.24 \xt Dt 25.3.\x*
\v 25 piŋasuiqsuaqłuŋa anaumiksiŋaruŋa anaumiutinik, atausiaqłuŋa uyaġaŋnik miḷuqtuqtauŋaruŋa. Piŋasuiqsuaqłuŋa umiaqpaiyyauŋa­ruŋa, unnuaġlu uvluġlu naałługik saġvaqsiŋaruŋa taġiumi,\x + \xo 11.25 \xt a Ac 16.22. b Ac 14.19.\x*
\v 26 akulaitchuani iglauniġni, navianniuġnani kuugni, iqsiññiuġniġmiḷu tigligayuktiqpaŋniñ, iqsiññiuġniġmiḷu nanmiñiq iñumniñ, iqsiññiuġniġmiḷu Jew-guŋitchuaniñ, iqsiññiuġniġmiḷu iniqpaŋmi, iqsiññiuġniġmiḷu nunagluktuami, navianniuġniġmiḷu taġiumi, iqsiññiuġniġmiḷu aniqatauŋŋuaqtuaniñ.\x + \xo 11.26 \xt a Ac 9.23. b Ac 14.5.\x*
\v 27 Igḷutuŋammigiga savaalaniq siġġaġniuġniġlu, unnuani iñugiaktuani siñillaiġaġniġlu kaaksiuniġlu imiġuksiuniġlu, akulaitchuami niqiksraiḷ­ḷiuġniġlu qiqisianiġlu siḷamiutauniġlu.
\v 28 Aasiisuli, tamatkua piqutigiŋaiġaluaġmiuni, taimmasuli uvlutuaġman naŋniġutauvluni uŋiarriñ aŋaayyuliqiruapayaanun.
\v 29 Piŋigipiaġitka tamatkua suaŋaitchuat ukpiġunmiŋni. Qinnausima­gitkaunnii tamatkua piḷuksipkaisuuruat ukpiqtuanik.
\p
\v 30 Uqavigaaqtuksrauguma, uqavigaaġutiqaġniaqtuŋa tamatkuniŋa salapqiiruanik suaŋairrutimnik.
\v 31 God-auruaq Aapauruaġlu Ataniġmun Jesus-mun, ilaa kamanauti­qaqtuaq isuitchuamun, iḷisimaruq sagluŋisilaamnik.
\v 32 Damascus-mi, kavana nalunaiqsaŋa umialgum Aretas munaqsriḷiŋagaa iniqpaŋa Damascus tigusukkaluaqłuŋa.
\v 33 Aasii niŋinŋagaanŋa aguummakun igalaurakun katchisigun, aasii annakłuŋa ilaaniñ.\x + \xo 11.32-33 \xt Ac 9.23-25.\x*
\c 12
\s1 Paul Qiñiqtuuraaŋi Puttuqsripkausiaŋiḷu
\p
\v 1 Uqavigaaqsalguniq iluqani anniqsuutauŋitkaluaqtillugu, uqavigaaqtuavsaallaktuksrauruŋa. Quliaqtuaġutilavsi qiñiqtuuraam­nik puttuqsripkausiamniglu Ataniġmiñ.
\v 2 Akimiaġuutaiḷaq ukiuq pianiktuq mayuurrauŋaqqaaqtilluŋa qiḷaum iḷaŋanun. Nalummiuŋa timilgiqsilaamnik naagga timiga qimakługu, God iḷisimaruq.
\v 3 Aglaan iḷisimatualuktuŋa mayuurrautilaamnik inaannun nalaunŋavlutiŋ ayuruat, timilgiqsilaamnik naagga timiga qimakługu pisilaaġa nalugiga, God iḷisimaruq.
\v 4 Aasii tusaavluŋa uqaluutinik uvaŋa uqautigiraksraġiŋisamnik, quliaqtuaġiyumiñaisamnik iñupayaanun.
\v 5 Tainnasiq qiñiqtuuraaq uqavigaaġutauyumiñaġaluaqtuq, aglaan uvaŋa uqavigaaġutiginiaŋitkiga. Uqavigaaġutigiłhaiññaġniaġitka sua­ŋairrutitka.
\v 6 Aasiivsauq uqavigaaġukkuma, isumalluaġiiġḷuŋa piñiaŋiñmiuŋa, qanuq uqautiqaġniaqtuŋa iḷumun ittuamik. Aglaan uqavigaaŋitchuŋa, kimulliqaa isummatigitquluŋa qaaŋiulaaġlugu tautuaġikkani uvamni, naaggaunnii tusaakkani uvamniñ.
\p
\v 7 Suli pitchaiḷisaqłuŋa kamasaaqpaił̣ł̣aunmiñ iñugiaktuatigun qiñiqtuuraatigun, aitchuusiaqaŋaruŋa iłuiḷḷiuġunmik, kapuaġutitun ittuamik timimni. Iḷaŋat Satan kivgaŋisa tilirauŋaruq iłuiḷḷiġaqsaatquvluŋa kamasaaqpaitquŋił̣ł̣uŋa.
\v 8 Piŋasuiqsuaqłuŋa iŋiulaŋagiga Ataniq taavrumuuna, taamna piiquv­lugu uvamniñ.
\v 9 Aasii ilaan uqallautiŋagaaŋa, “Uvaŋa nagliktuutiqpaga naamaruq iliŋnun, qanuq uvaŋa suaŋŋatiga iḷisimanammaġiksisuuruq kivgamni iliŋich suaŋaiḷimmata.” Taamna pisigivlugu, sugiŋitkiga iłuiḷḷiuġun pigigupku piiġñiŋaniñ. Tainnainman quyyatikun uqavigaaġutigiyumiñaġitka suaŋairrutitka, Christ suaŋŋataa itchumauq uvamni.
\v 10 Pisigivlugu Christ tavra quviasuutigigitka suaŋairrutit, pisaaŋŋasiat, siġḷiġniuġutit, nagliksaaqtirrusiat, iłuiḷḷiuġutiqpaich, qanuq suaŋaiḷi­kama Christ suaŋŋasiġuugaaŋa.
\s1 Paul Isumaaluutigigai Corinth-miut
\p
\v 11 Uqaqtuŋa isumalluaġiitchuatun uqautikavsi tamatkuniŋa, ilivsi uqaqusaaqłuŋa. Uqautiyumiñaiñŋagaluaġivsi tamatkuniŋa, ilivsi isu­makkutiqaġluatapayaaġuvsi iłuatun uvapkun. Supayaami qamalliuŋitchuŋa tamatkunaŋŋa tilirauruaniñ, suuŋitkaluaŋŋaġma, isummatigiruaniñ inmiŋnik kamanaqtualiuqłutiŋ.
\v 12 Iḷisimanautiŋi iḷumun tilirautilaam savaaguŋarut akunnavsiññi. Nayuqavsi, qiñuiqł̣uŋa savaaġiŋagitka aliuġnaqtuat sapiġñaqtuallu savaat nalupqinaiyautauruat tilirauŋatilaamnik.
\v 13 Isummatiqaqpalliqsusi uvamnun pivigruaġiŋił̣haaġasugalusi allaniñ aŋaayyuliqiruaniñ pisigivlugu naŋniŋiññavsi pamarrusiaksrapkun ilivsiññiñ. Suliqutigiŋaiqsiŋa itqaumaŋaiġḷugu taavrumuuna killukuaġu­taunasugirauruakun.
\p
\v 14 Uvva piŋatchiġitka itqanaiġñitka ullagukłusi. Aasii naŋniġumaŋitkivsi, qanuq ivaqłiaŋitchuŋa sunik piqaġugluŋa pigikkavsiññik aglaan ilivsi pigisukkivsi, qanuq miqłiqtut sunakkiruksrauŋitchut pisilugich aŋayuqaatiŋ, aglaan aŋayuqaaguruat miqłiqtutiŋ sunakkisilu­gich.
\v 15 Quyyatigigiga aitchuutigiyumiñaqama uvamnik supayaamniglu ika­yuġumiñaqługu ukpiġutivsi sivunmuktaaġniksraŋa, qiññaqaġaluaqtil­lugu qanutun piviuttaġiliqsaiññaqtillusi, piviuttaġiŋaiqsaiññaqtuatun pikavsiŋa.
\v 16 Paŋmapak isumasugnaqtusiḷuunnii inna. Ilaan naŋniŋitkaatigut pamarrusiaksramiñik aglaan pisaasuqłuni maniksraqtuġugnaqtuq pitqiksiġautikun.
\v 17 Uvaŋa apiġiŋavisi pamarrusiaksramik ilivsiññiñ taapkunuuna iñuktigun tilirapkun?
\v 18 Kiaqsruŋagiga Titus ullaquvlusi, tiliḷugulu aniqan piqatigitquvlugu ilaanun. Aglaan Titus apiġiŋaitkaasi pamaġitquluni ilivsiññun, qanuq atiruamik isumaqaqtuguk, suli atirut piḷġusivuk.
\p
\v 19 Ukua tuyuutit isumapkaġugnaġaasiḷuunnii pasiraksraiññiatak­kasugaluŋa aullasipkun. Taamna iḷumun inŋitchuq. Piviuttaġirauruasii, atausiŋŋuqatigiŋavlugu Christ, uqaŋaruŋa nayuqtigipiaqtuatun iḷivḷugu God, uqautivlusi iluqaiññik tamatkuniŋa, ukpiġurri suaŋasiḷaaqtautquvlugu.
\v 20 Ullatqikkuvsi anayasuktuŋa iñuusiġiniaŋiññasugilgiḷḷugu iñuusiġit­quyumakkaġa ilivsiññun, aasii qaiguma aŋalatkaqsiḷgiḷḷusi niġiugiŋi­savsigun iññiqiniksrapkun. Anayasuktuŋa iḷaanni qanaaġuunasuga­lusi, killuqsrautiqaġasugalusi, qinnaurriraġaġasugalusi siŋñatiqaġasu­galusi, tiġliraqłiġasugalusi, uqautikkunmiglu siavsiñasugalusi, ilivsiḷu isummatiġruiññavsiññi isumatusaanasugalusi piuqłaanġiqattaġasuga­lusiḷu.
\v 21 Ullatqikkuvsi takulusi, anayasuktuŋa God-imnun kamanaiyaġniaġa­sugaluŋa sivuqqavsiññi, qanuq qirratiginiaġitka iñugiaktuat piḷuksiani­ŋaruat sivuani, aasii tamauŋanun-aglaan isumalitqiŋaił̣ł̣utiŋ pigiitchua­kun aullasiġiliutikkaġmikkun, allatuutiniḷḷu, suli atuqtuat timimiŋnik pitquraiḷautigivlugu.
\c 13
\s1 Aqulliich Kiliktuutit Paġlatillu
\p
\v 1 Uvva piŋatchiġikka ullautisaġnika ilivsiññun. Kiñaliqaa pasik­kutiqaqpan iñuŋmun, malġuk naagga piŋasut iñuich iḷisimmaġiksuat taavrumuuna pasikkusiaŋagun ukpiġnaqsiraksraġigaat nalaunŋatilaaŋa uqaġilugu iḷisimakkaqtiŋ.\x + \xo 13.1 \xt Dt 17.6; 19.15.\x*
\v 2 Kiliŋagitka tamatkua piḷuksiŋaruat sivuani iluqaisalu allat, suli kiliv­saaġitka paŋmapak nayuŋitkaluaŋŋaisa, kiliŋammatuttauq nayuqłusi igḷuani ullautiniġma. Qaitqigñiġuma anayaktuaġumiñaitkitka.
\v 3 Tainna aŋalanniaġivsi iḷisimayumiñaqsisaġlusi nalupqigiŋaiġḷugu Christ iḷumun uqaqtilaaŋanik uvapkuaqłuni. Taamna Christ piqutigik­kaqsi suaŋaiñŋitchuq aglaan suaŋŋatiqpaqaqtuq iḷuvsiññi.
\v 4 Ilaa suaŋŋataiñŋaruq kikiaktuurraukami, aglaan paŋmapak iñuuruq God-im suaŋŋataagun. Tainnatuttauq qiññaqaġaluaġuma suaŋŋatait­chuatun, piqatauruŋa Christ iñuggutaanun, aasii aŋalanniaġivsi God-im suaŋŋataagun.
\p
\v 5 Qanuqitilaaġitchi ilivsiññik, iḷitchuġisaġlusi iñuugaluaqtilaavsiñ­ñik ukpiġurri tuvraġlugu. Uuktuaġitchi ilivsiññik. Paŋmapak puttuqsriyumiñaqsigaluaqtusi Jesus Christ iḷuvsiññi itilaaŋanik, ukpiŋŋuaŋi­suaġuvsi.
\v 6 Iḷitchuġitquyumaliġaluaġivsi uvaŋa iḷumun tilirauŋatilaamnik.
\v 7 Aŋaayyuvigigiga God pitquŋił̣ł̣usi qanusipayaamik pigiitchuamik, atuŋitchumagiga tiliraunimni ataniġnaqutiga tatavsaġuglusi. Aglaan pitqugivsi nalaunŋaruamik, taamnaunnii nalaunŋarualiqiniqsi iḷitchuqsrisauyumiñaiḷḷuqtuq uvaŋa iḷumun tiliraunimnun, aasii qiññanig­luŋa suuŋitchuatun.
\v 8 Uvaŋa ataniġnaqunma ikayuġniḷukkaa iḷumun ittuaq, akiḷḷiḷiqsuŋit­kaa.
\v 9 Quviasuktuŋa suaŋakavsi Ataniġmun, qanuq tatavsagaksraitkivsi. Tavraasii aŋaayyutigivsi nakuqsisaiññaquvlusi.
\v 10 Tuyuġivsi taapkuniŋa nayuŋiḷḷavsi, suammatisuŋił̣ł̣usi atuaqsigupku ataniġnaqutiga ullakkuvsi. Qanuq Atanġum aitchuŋagaaŋa ataniġnaqunmik suaŋasiḷaaquvlugu ukpiġurri, qapiŋasaaŋaiġḷusi.
\p
\v 11 Aqulliq, aniqatiit, kutpaiġivsi. Iłuaqsruqsigik piḷġutchisi. Kamagisigik uqalutka. Atisiqatigiigitchi avanmun. Iñuuniaqatigiigitchi aŋuyautaitchuakun avanmun aasiiḷi God-im piviuttaqsripkairuam ilivsiññik avanmun, suli iñuupkairuam aŋuyautaitchuakun avanmun itqatiginiaġaasi.
\v 12 Paġlatisitchi avanmun paġlatikaaŋannik ukpiqtuaguruat.
\v 13 Iluqaġmiŋ ukpiqtuaguruat maani paġlagaasi.
\v 14 Nagliktuutiqpaŋata Atanġum Jesus Christ suli piviuttaqqutaata God-im iḷauraaliqsimmataatalu Ilitqusiġiksuam itqatigilisi iluqasi.