\id GAL - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h GALATIANS
\toc1 Paul Tuyuutiŋich Galatia-ġmiunun
\toc2 Galatians
\toc3 Ga
\mt1 PAUL TUYUUTIŊICH GALATIA-ĠMIUNUN
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Tavra tusaayugaaġiksuaq alġaqsruutaurraqsimman Jesus-kun, suli akuqtuqługu Jew-guŋitchuat iñuich, apiqqun niptaġ­niqsuq uvvagguuq una iñuk kamaksriruksrauva Moses pitquraŋiññik iḷumupiallak ukpiqtuagusukkumi. Paul-gum qapiqsaiḷisi­giŋagaa piraksraupiaqtualiuŋił̣ł̣ugu. Uvvakii maŋŋutualuuniv­ḷugu taamna ukpiġun Christ-mi iviġaumanaqsitchiḷḷaruaq God-mun. Aglaan aŋaayyuviŋiñi Galatia-m Rome-miut nunaaqqiŋat Asia Minor-mi, paaqłaŋagaat Paul innaqhutiŋ, kamagiraksraġi­givut Moses pitquraŋi iviġaumanaġukkupta God-mun.
\ip Paul tuyuutaa Galatia-ġmiunun sivuniqaŋaruq utiquvlugich iḷumun ukpiġunmun maliksuktitauruat sagluuġutikun iḷisaurruti­nun. Paul ilimiñun payaŋaiyaaġmiuq tairauyumiñaqtilaamiñik tiliraŋanik Jesus Christ. God-miñ taamna ququqtauniñi qaiñiv­ḷugu, iñugniñŋiḷaaq, suli Jew-guŋitchuanupiksuaq alġaqsruiḷuni. Ilaagun suli qapiqtaiḷḷiñ nuimmiuq una. Ukpiġutikkun kisian iñuich nalaunŋasirut God-mun. Aqulliġñi Paul nalunaiġmigaa ukpiqtuam piraġausia kaŋiqaqtilaaŋa nakuaqqunmiñ ukpiġiruni Christ.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun 1.1-10
\io1 Paul-gum atanniqutiqaġniŋa tilirauniġmiñi 1.11–2.21
\io1 Uqalugiksuat God-im naglikkutiqpaŋagun 3.1–4.31
\io1 Ukpiġniaqtuat atanġiqsirrusiaŋallu piraksraŋallu 5.1–6.10
\io1 Aġiusaun 6.11-18
\c 1
\p
\v 1 Ukua tuyuutit qairut Paul-miñ God-im tiliraŋaniñ. Iñuum kialiqaa piksraqtaaġiŋaitkaaŋa alġaqsruirautquluŋa aglaan Jesus Christ, God-ivlu Aapam aŋipkaiŋaruam ilaanik tuqqunmiñ.
\v 2 Suli ukua tuyuutit qairut iluqaiññiñ aniqatiniñ nayuqtigikkamniñ, aasii tuyuutauvlutiŋ iluqaiññun aŋaayyuliqiruanun Galatia-mi.
\v 3 Nagliktuusiaqpaqaġitchi tutqiunmiglu God-miñ Aapamiñ Ataniptiŋ­niḷḷu Jesus Christ-miñ.
\v 4 Christ tuquŋaruq aŋarraurami piiġukługich piḷuutivut, annaurraut­quvluta iñuutchimiñ piḷuktuami iñuuniġmiñ nunam iñuŋisun. Christ taamna piŋagaa pisuutigimmagu God-im Aapapta,\x + \xo 1.4 \xt Mt 20.28; Mk 10.45; 1 Ti 2.6; Titus 2.14.\x*
\v 5 iñuich nanġagaksraġikkaŋata isuitchuamun. Amen.
\s1 Tusaayugaaġiksuat Atautchiigurut
\p
\v 6 Niġiiḷḷaġivsiŋa suksraġiŋaiġñiaqsautigillaan piñiqavsiuŋ God. Ilaan ququaŋagaasi piqatautquvlusi iñuggunmi isuitchuami Christ-kun, aasiuvva paŋmapak saarraqsirusi allauruakun tusaayugaaġiksuamun.
\v 7 Allamik tusaayugaaġiksuamik piitkaluaġmiuq aglaan iñuich iḷaŋisa alapitinniaqsaagaasi, allaŋŋuqtiġniaqsaavlugu tusaayugaaġiksuaq Christ-kun.
\v 8 Aglaan uvagut-unnii, naagga isaġulik qiḷaŋmiñ alġaqsruisaġniqpan ilivsiññun tusaayugaaġiksuamik paaqsaaŋaruamik alġaqsruutigiŋak­kaptiŋniñ ilivsiññun, ilaa qaisauli suksraunġiqsauniksramun.
\v 9 Uqallautitqikkivsi. Kiñaliqaa alġaqsruikpan ilivsiññun tusaayugaaġiksuamik paaqsaaŋaruamik taavrumaŋŋa akuqtuŋakkavsiññiñ, ilaa qaisauli suksraunġiqsauniksramun.
\v 10 Alġaqsruutigikapku tusaayugaaġiksuaq, alġaqsruiḷaitchuŋa iviġag­niaqsiññaġlugich iñuich. Pisuqtilaaptun iviġagniḷukkiga God. Alġaq­sruiñiġuma iviġagniaqsiññaġlugich iñuich, kivgaunayaitchuŋa Christ-mun.\x + \xo 1.10 \xt 1 Th 2.4.\x*
\s1 Qanuqłuni Paul Tiliraġuqtilaaŋa
\p
\v 11 Aniqatiit, iḷisimatqugivsi. Tamanna tusaayugaaġiksuaq alġaq­sruutigikkaġa iñuŋniñ piŋitchuq,
\v 12 qanuq aitchuusiaġiŋitkiga iñuŋmiñ, naagga iḷisausiaġiŋitkiga, aglaan Jesus Christ satqummiŋagaa uvamnun.
\v 13 Tusaaŋagiksi qanusiuŋatilaaġa iñuk iñuuŋŋaġma Jew-guruatun, annagniaqsaaruatun kamagivlugich pitqurat. Tusaaŋammiusi qanutun anayaktuaŋił̣ł̣ugich nagliksaaqtinnapkich aŋaayyuliqiruat God-mun, iluqaisa suksraunġiġñiaqsaakapkich.\x + \xo 1.13 \xt Ac 8.3; 22.4-5; 26.9-11.\x*
\v 14 Kipiġniupiaġataŋaruŋa iñuusukłuŋa tuvraġlugich iḷisaurrutiŋich maŋŋuupta, aasii qaukłiġuutivluŋa qaaŋiqł̣ugich ukiuqtutilaaqatitka iñuuniġmi Jew-guruatun.\x + \xo 1.14 \xt Ac 22.3.\x*
\v 15 Aglaalli God sivuniqaŋaniqsuq aniŋaiñŋaġmaunnii ilaan alġaqsrui­rigisukłuŋa. Aasii aquvatigun, nagliktuutinikpakami uvamnun,
\v 16 satqummiŋagaa Iġñini uvamnun, alġaqsruutiqaġumiñaqsivḷuŋa Christ-mik Jew-guŋitchuanun. Taimaniasii uqaqatiqaŋaitchuŋa kimig­liqaa iñuŋmik,\x + \xo 1.15-16 \xt Ac 9.3-6; 22.6-10; 26.13-18.\x*
\v 17 naaggaunnii Jerusalem-muŋaitchuŋa uqaqatigiyaqtuġlugich God­mun tilirauvlutiŋ alġaqsruiriġuŋaruanun sivumni, aglaan aullaŋaruŋa nunamun Arabia-mun, aasii aquvatigun utiqłuŋa iniqpaŋanun Damascus.
\v 18 Aasii ukiut piŋasut pianiŋmata, aullaŋaruŋa Jerusalem-mun takuv­lugu Cephas, aasii itqatigivlugu akimiani uvluni.\x + \xo 1.18 \xt Ac 9.26-30.\x*
\v 19 Aglaan tautuŋiñmigitka nalliatunnii allat tiliraunikun alġaqsruirit aglaan James, Atanġum aniqataa.
\p
\v 20 Tuyuutigikkamni ilivsiññun, sivuġaani God-im sagluŋitchuŋa.
\v 21 Tavraŋŋa aullaŋaruŋa nunaŋiñun Syria-m Cilicia-vlu.
\v 22 Aasii tamauŋanun-aglaan aŋaayyuliqiruaŋisa Christ Judea-mi tau­tuŋaitkaanŋa.
\v 23 Tusaqsraġigiññaŋagaat iñuich uqautaat, Taimña qaŋauvlugu nagliksaaqtitchiruaq uvaptiŋnik suksraunġiġñiaqsaavlugu ukpiġikkaŋat paŋmapak alġaqsruiruq iñuich ukpiquvlugich Christ-mun.
\v 24 Aasii pisigivluŋa ilaisa God nanġaŋagaat.
\c 2
\s1 Paul-lu Allallu Tilirat
\p
\v 1 Tavra akimiaġuutaiḷat ukiut pianiŋmata, aullatqiŋaruŋa Jerusalem-mun piqatigivlugu Barnabas, Titus piqatigivluguptauq.\x + \xo 2.1 \xt Ac 11.30; 15.2.\x*
\v 2 Aullaŋaruŋa qanuq God-im aullaquŋagaaŋa, aasii sivuniqsipkaġnia­ŋagiga taapkunuŋa aŋaayyuliqiruani sivulliuqtauruanun, tusaayugaa ġiksuaq alġaqsruutigikkaġa Jew-guŋitchuanun. Uqaqatigiŋagitka iñui­ł̣aami sivulliuqtauruat, iḷaanni savaurriñiġa God-mik anniqsuutaunia­ŋiññasugalugu.
\v 3 Titus-unnii, Jew-guŋitchuaq piqatigikkaġa Jerusalem-mi, nalunaiñŋutchigaksraiñŋaruq Jew-guruatun, piḷaktauluni timimigun.
\v 4 Piḷaktugaksrauniḷuguunnii, isumman nivliusiġinaġayaitchuq-unnii tamatkua iḷumutun ukpiqtuaguŋitchuat nalunaqtuakun qaġġirauŋait­pata aŋaayyuliqiruanun, suiḷaurivḷutiŋ piqasiutiruat kasimaniptiŋnun nalunautchiḷutiŋ iḷitchuġisuktuat atanġirrutiptiŋnik Jew-guruat pitquraŋiññiñ, ukpiliqaptaqaŋa Christ-mun. Tamatkua iḷumutun ukpiqtua­guŋitchuat ukpiqtinniaqsaapiaġaluaġaatigut ukpiqtuaguruat iñuuruksraunivḷugich kamagilugich Jew-guruat pitquraŋich.
\v 5 Aglaan aŋiġuraŋitchugut-unnii pipkaġniapiakkaŋannun, iñuuyumi­ñaquvlusi tuvraġlugu iḷumun tusaayugaaġiksuaq.
\p
\v 6 Aasiivsauq taapkua iḷisimanaqsiŋaruat sivulliuqtautilaaŋat aŋaayyuliqiruanun, sumik iḷḷatiksraiñŋarut tusaayugaaġiksuamun alġaqsruutigikkamnun. Uvamnun taapkua sivulliuqtit inmiut allatun iñuktitun, God atiruq iñupayaanun.\x + \xo 2.6 \xt Dt 10.17.\x*
\v 7 Aglaalli iḷagaluaġnagu tusaayugaaġiksuaq alġaqsruutigikkaġa, sivulliuqtauruat puttuqsriŋarut piksraqtaaguŋatilaamnik alġaqsruutigitquv­lugu tusaayugaaġiksuaq Jew-guŋitchuanun, Peter-tun piksraqtaaġuŋa­ruatun alġaqsruitquvlugu tusaayugaaġiksuamik Jew-guruanun,
\v 8 qanuq God-im annaurriŋaruam iñugiaktuanik Jew-guruanik Peter alġaqsruimman, annautiŋammigaivsauq iñugiaktuat Jew-guŋitchuat uvaŋa alġaqsruiñipkun.
\v 9 Tavra James-lu Cephas-lu John-lu suaŋavlutiŋ sivulliuqtauniqsuat, puttuqsrikamiŋ God-im nagliktuutiqpaŋanik uvamnun, aitchuqłuŋa taavrumiŋa savaamik, iḷisimanaqsiŋagaat ikayuqtigiiksilaaptiŋnik iḷa­livḷunuk, uvaŋalu Barnabas-lu, atisivḷutiŋ alġaqsruitquvlunuk kiikaa Jew-guŋitchuanun, iliŋiḷḷi alġaqsruiñiaġnivḷutik-suli Jew-guruanun.
\v 10 Aglaatualuk itqaumatqugaatiguk iḷiappauruanik, taamnapiaġataq piyumalaaġmiraġa.
\s1 Paul Natqiksruġaa Peter Antioch-mi
\p
\v 11 Qakugumman, Cephas Antioch-muŋman, paaqłakkiga takkua­nun, qanuq killukuaŋaruq.
\v 12 Aasiuvva inna Peter killukuaŋaruq. Iḷaŋich avilaitqatiŋi James tikiñ ŋaiñŋaisa, Peter niġiqatausuuŋaruq Jew-guŋitchuanun, kipuqłakługich Jew-guruat pitquraŋich. Aasii tikiñmata, iñuurraqsivḷuni pitquraŋisigun Jew-guruat, niġiqatigillaiqł̣ugich ukpiqtuat Jew-guŋitchuat, sivuu­ġagivlugu qanuq uqausiksraŋat Jew-guruat.\x + \xo 2.12 \xt Ac 11.2-17.\x*
\v 13 Allattauq Jew-guruat maliksuŋagaat Peter, iḷisimanaqsivḷugu tuniq­simapiaŋisilaaqtiŋ iḷumun ittuamun iḷitchuġikkaġmiŋnun. Barnabas­unnii niġiqataullaiŋaruq Jew-guŋitchuanun.
\v 14 Iḷitchuġikapkich iñuuvigiŋiññiġmarruŋ iḷumun ittuaŋa tusaayugaa­ġiksuam, uqallautiŋagiga Peter iluqaġmiŋ takkuanni inna. Ilivich, Jew-guruatiin, iñuullaniġuvich Jew-guŋitchuatun, summan Jew-guŋitchuat iñuupkaġniaqsaapiaqpigich Jew-guruatun?
\s1 Jew-guruallu Jew-guŋitchuallu Annaurraurut Ukpiġutikun
\p
\v 15 Uvagut, aniŋaruaguut Jew-guvluta, Jew-guŋitchuat taisuukka­vut piḷuusiqirinik,
\v 16 uvagut Jew-guruaguut, iḷisimarugut God-im akuqtulaitkaa iñuk nalaunŋarualiḷugu sivuqqamiñi pisigilugu kamaksriñiataŋniŋa ilaan pitquramiñik qaisauruanik Moses-kun. God-im akuqtuġuugaa iñuk nalaunŋarualivḷugu ukpiliġman Jesus Christ-mun. Taamna iḷitchuġi­kaptigu, ukpiliŋarugut Christ Jesus-mun, God-mun akuqtullasitquv­luta pisigilugu ukpiliġñiqput Christ-mun, kamaksriñiatagniŋiḷaakun pitquranik, qanuq kiñaliqaa nalaunŋasirauyumiñaitchuq sivuġaani God-im kamagigiññaġlugich ilaan pitquraŋi.\x + \xo 2.16 a \xt Ps 143.2; Ro 3.20. b Ro 3.22.\x*
\v 17 Isummatigilakput una. Uvagut nalaunŋasiñiallapta ukpiġutikun Christ-mun, iḷitchuġiraugupta piḷuusiqirauluta, taamna sivuniqaġ­niaqpa Christ-mun piḷuksipkaġniḷuta? Naaggapiaġataq.
\v 18 Qanuq uvaŋa, iñuuniarraqsitqikkuma kamaksriñikun pitquranik nalaunŋasiñiatagluŋa, ukpilianiŋaqqaaġluŋa Christ-mun, iḷisimanaqsi­ruŋa piḷuusiqirautilaamnik,
\v 19 qanuq kamagiłhaiññalgunaitchut pitqurapayaurat. Pitqurat pasiñ­ñiksiññaqtut. Tavraasii pitqurat tuqunmatun pigaanŋa kamaginiḷukka­luaqtillutiŋ uvamnun. Paŋmapak iñuuruŋa God-im iñuutqutaagun uvamnun.
\v 20 Tuquruatun pitquranun piuŋa, qanuq Christ kikiaktuurraumman kikiaktuurrauqatauruatun piŋaruŋa. Nalaunŋaruakun iñuuniaġusiġa pitquratiguaqtuaq tuqummatun piŋaruq. Paŋmapak iñuuniataŋaiq suŋa uvaŋaġruiññaq nalaunŋasiñiatagluŋa savaapkun, aglaan Christ iñuuruam uvamni iñuupkaġaaŋa nalaunŋaruakun sivuġaani God-im. Aasii paŋmapak iñuuruŋa-suli nunami ukpiġivlugu Iġñiŋa God-im, piviuttaqaqtuaq uvamnik, suli tuquŋaruaq uvaŋa pisivluŋa.\x + \xo 2.20 \xt Phil 1.21.\x*
\v 21 Ukpiġivlugu taamna, God nagliktuutiqpaŋa anniqsuutauŋaiŋitkiga, qanuq iñuk nalaunŋasiḷḷakpan sivuġaani God-im kamagigiññaġlugich pitqurat, Christ asiñun tuquŋaniqsuq.
\c 3
\s1 Pitqurat Naagga Ukpiġun
\p
\v 1 Ilivsi isumalaaŋitchuasii Galatians, kia alapititpasi? Uqaluuruat kikiaktuurrauniŋagun Jesus Christ nalunaipiaqługich alġaqsruu­tauŋagaluaqtut ilivsiññun.
\v 2 Apiġilavsi uumiŋa. Aitchuusiaġiŋavisiuŋ Ilitqusiġiksuaq pitquranik kamaksriñiqsi pisigivlugu, naagga ukpiliġñiqsi tusaayugaaġiksuanik alġaqsruutauŋaruanik ilivsiññun?
\v 3 Nalupqinaitchuamik isumalaaŋisigiyumiñaitchusi, isumallasiḷusi iñuk aitchuusiaqaŋaruq isuitchuamik iñuggunmik Ilitqusiġiksuamiñ, nakuułhaaġluni ukpiqtuaguyumiñaġniḷugu iñuuluni pitquratigun.
\v 4 Nalupqinaitchuamik, iluqaġmiŋ nagliksaaqtirrusiasi piuŋiḷauŋait­chut.
\v 5 God-im iñuupkaŋagaa Ilitqusiġiksuaq iḷuvsiññi, aasii aliuġnaqtuat savaaġipkaqługich akunnavsiññi, qanuq ukpiġiŋagiksi alġaqsruutau­ruaq ilivsiññun, pisigiŋaiqł̣ugu iñuuniatagniqsi nalaunŋaruakun sivu­ġaani God-im kamaksriñikun pitquranik.
\p
\v 6 Bible-niñ iḷitchumiñaġikput taamna qanuq aglausimaruq inna, “Abraham ukpiġiŋagaa God, aasii taamna pisigivlugu God-im akuqtu­ŋagaa ilaa nalaunŋarualivḷugu.”\x + \xo 3.6 \xt Gn 15.6; Ro 4.3.\x*
\v 7 Taavrumuuna kaŋiqsiyumiñaqtusi, iñuich ukpiqtuat Abraham ukpi­ġusiatun, nanmiñiq miqłiqtuġimmatun itkai, kiŋuniġipiaŋitkaluaŋ­ŋaisa.\x + \xo 3.7 \xt Ro 4.16.\x*
\v 8 Aasiisuli piŋaisaktaŋŋaan, Bible satqummiŋagaat God-mun akuqtu­ġumaaġnivḷugich Jew-guŋitchuat nalaunŋarualiḷugich pisigilugu ukpi­ġutaat, qanuq God-im uqautiŋagaa Abraham tusaayugaaġiksuanik uqallautikamiuŋ, “Quviasuutiqaqtinniaġitka nunapayaani ukpiliqsuat uvamnun iliktuttauq ukpiqpata.”\x + \xo 3.8 \xt Gn 12.3.\x*
\v 9 Tavra iñuich ukpiliqsuat Abraham-tun quviasaaġusiaqaġmiut piqatigivlugu Abraham ukpiŋaruaq.
\p
\v 10 Iluqaġmiŋ iñuich akuqtullasipkaġniaqsaaruat nalaunŋarualiḷutiŋ sivuġaani God-im kamagilugich pitquraŋi pasiñaqtut, aasii tuqulutiŋ, qanuq aglausimaruq Bible-ni inna, “Pasirauruq nalliummatiruġlu tuq­qunmun kiñaliqaa iñuutuiññaŋitchuaq kamagilugich iluqapayauraŋisa aglausimaruat pitqurat.”\x + \xo 3.10 \xt Dt 27.26.\x*
\v 11 Paŋmapak nalupqinaiqsuq iñupayaaq nalaunŋasiyumiñaisilaaŋanik sivuġaani God-im kamaginiḷugich pitqurat, qanuq aglausimaruq Bible-ni inna, “Iñuk ukpiġunmigun nalaunŋasirauruaq iñuuniaqtuq.”\x + \xo 3.11 \xt Hb 2.4.\x*
\v 12 Akiḷḷiali taavruma uqaluum, iñuk iñuuruaq pitquratigun ukpiġuti­tuaksraitchuq, qanuq Bible-ni aglausimaruq inna, “Iñuk iñuuniaqtuq kisianik kamagituiññaġlugich iluqaisa pitqurat, suuramikunnii kipuq­łasuŋaġnagich.”\x + \xo 3.12 \xt Lv 18.5.\x*
\v 13 Uvagut pasiraugaluaqtilluta tuquruksrauvluta kamagilaił̣ł̣ugich God-im pitquraŋi, Christ tasuŋagaatigut pivḷugu ilaan uvagut tatavsau­siaksraqput, qanuq Bible-ni aglausimaruq inna, “Pasirauruq tuquruk­srauruġlu iñupayaaq kikiaktuurrauruaq napaaqtumun.”\x + \xo 3.13 \xt Dt 21.3.\x*
\v 14 Aasii taamna Christ Jesus pimmagu Jew-guŋitchuat annaurrauyu­miñaqsirut ukpiġutikun Abraham-tun, aasiisuli ukpiġutikun aitchuu­siaqallasivḷuta Ilitqusiġiksuamik unniqsuqłiisauŋaruamik.
\s1 Pitqurallu Unniqsuqłiiḷḷu
\p
\v 15 Aniqatiit, uvva uuktuutauyumiñaqtuaq iñuŋniŋŋaqtaq. Iñuk unniqsuqłiimman aglautivlugu suli nalupqinaiyausiqł̣ugu atchiivigiv­lugu, kialiqaa asivaġumiñaitkaa naagga allaŋŋuġumiñaitkaalu taamna unniqsuqłiiñ.
\v 16 Tavra God-im unniqsuqłiisigiŋagaa quviasaaġusiaq Abraham-mun kiŋuniŋanullu. Una nalunaigilugu. Unniqsuqłiiñ quviasaaġusiakun unniqsuqłiisauŋaitchuq iñugiaktuanun kiŋuniġiiñun, aglaan atausisua­luŋmun kiŋunġuruamun, aasii taamna kiŋunġuruaq Christ-guruq.\x + \xo 3.16 \xt Gn 12.7.\x*
\v 17 Uvva sivuniġikkaġa. God-im pitquraŋi aitchuutauŋarut 430 ukiut pianiŋmata nalupqinaiyausianiqqaaqtillugu ilaan unniqsuqłiisaa Abraham-mun. Taamna tainnainman, God-im unniqsuqłiisaa Abraham-mun nalupqinaiyausiŋaqqaaqtillugu asivaqtauyumiñaiñŋaruq, iñuup­tauq unniqsuqłiisaa nalupqinaiyausiŋaruaq asivaġumiñaiñmatun.\x + \xo 3.17 \xt Ex 12.40.\x*
\v 18 Qanuq unniqsuqłiisauruaq quviasaaġusiaksraq annaun aitchuusia­gullakpan kamaksriñiq pitquranik pisigilugu, aitchuusiaġinaġumiñai ŋaruq unniqsuqłiisikun. Aglaatkii God-im aitchuutigiŋagaa Abraham­mun unniqsuqłiisikun.\x + \xo 3.18 \xt Ro 4.14.\x*
\p
\v 19 Tamatkua tainnainniġmata, summan pitqurat aitchuutauŋavat? Pitqurat iḷḷatauŋarut aquagun unniqsuqłiiñ aitchuutauganiŋman iḷit­chuġipkaqsaqługich iñuich piḷuun kamaksriŋiññiġutilaaŋanik God-im pitquraŋiñik, aasii God sivunniŋaruq iñuich iñuuruksrauvlugich suti­gun satqummikkaġmigun Moses-kun qaiñiŋanun-aglaan Christ, miqłiqtum unniqsuqłiisiaqaŋaruam. Pitqurat aitchuutauŋarut isaġulikti­gun, iñukullu pirriruakun Moses-kun.
\v 20 Pisinniŋniq iñuŋnik piraksraġuġman, taamna sivuniqaqtuq iññuk malġuk atilutik uqaqtuksrauvlugik unniqsuqłiisikun. Aglaalli God-im unniqsuqłiikamiuŋ Abraham annaunmik, pirituŋaitchuq, inmiñik kisimi piŋagaa.
\s1 Sivuniŋat Pitqurat
\p
\v 21 Taamna tainnainman, pitqurat paaqsaaŋavat God-im unniqsuqłiisiŋiñun? Naaggapiaġataq. Qanuq pitqurat aitchuutauŋakpata tai­muŋa iñuullasiḷḷalugich iñuich, nalaunŋasiraunaġayaqtuq sivuġaani God-im pitquratigun.
\v 22 Aglaanuvva, uqallautiŋagaatigut Bible-ni iñupayaurat piḷuksiŋaniv­ḷugich qanuq kamagilaił̣ł̣ugich God-im pitquraŋi. Paŋmapak-aasii tamatkua ukpiqtuat Jesus Christ-mun aitchuusiaqaqtut unniqsuqłii­sauŋaruamik iñuggunmik isuitchuamik.
\p
\v 23 Christ qaiŋaiñŋaan isiqtaġimmatun piŋagaatigut satqummiq­sauvlutiŋ pitqurat aitchuutauruat Moses-kun. Taapkua pitqurat qaunaksrimmatun piŋarut uvaptiŋnik Christ satqummiġñiŋanun-aglaan, annaurrauyumiñaqsiḷġataqtilluta ilaagun.
\v 24 Qaunaksri munaqsrimmatun miqłiqtunik ataniġnaqutiqaqłuni kamaksripkallavlugich iñuguġataqtillugich, tainnatulli pitqurat qauna­giŋagaatigut Christ qaiñiŋanunaglaan, nalaunŋasipkaqtaullasiḷġataġ­luta ukpiġluta Christ-mun.
\v 25 Aasii paŋmapak ukpiġumiñaqsikapta Christ-mun munaqsrituŋaiq­sugut pitquranik.
\p
\v 26 Qanuq atausiŋŋuqatigikavsiuŋ Christ Jesus ukpiġutikun, iluqasi aglianiŋarusi iġñiŋi God-im.
\v 27 Iluqasi atausiŋŋuqatauŋaruasii Christ-mun, paptaiqsauŋavlusi, ilaa­tun iḷiŋarusi.
\v 28 Tavra iluqasi atausiŋŋuqatauŋaruasii Christ Jesus-mun, atirusi ilu qasi. Allagiiŋitchut Jew-guruallu Greek-giḷḷu, kivgallu kivgauŋit­chuallu, aŋutillu aġnallu, iluqaġmiŋ atirut.
\v 29 Tavraasii pigimmasi Christ, Abraham kiŋuniġigaasi, suli ilaan kiŋuvaannaktigigaasi, kiŋuvaannaktaaġilugu unniqsuqłiisiaŋa.\x + \xo 3.29 \xt Ro 4.13.\x*
\c 4
\p
\v 1 Sivuniġikkaġa kiŋuvaannaktuagunivḷusi uqallakama innaittuq. Kiŋuvaannaktuksraun miqłiqtuuŋŋaġmi, kivgatuttauq inmiuq iñu­qaġaluaŋŋaisaunnii inmiñun iluqaġmiŋ aapami suġaliŋi.
\v 2 Aasii ilaa qaunaksriqaqłuni munaqsriñik aŋalatchiriñiglu suġaliġmi­ñik, tikitchiaġivlugu kiŋuvaannagviksrautini, aapami nalunaiŋakkaŋi­ñik.
\v 3 Tainnatuttauq uvagut. Christ qaiŋaiñŋaan miqłiqtutun inŋagaluaġ­miugut, munaqsriqaqłuta pitquranik iñugruiññaiḷḷu piḷġusiġikkaŋiññik nakuurualiqinikun, kivgaummatun iłłuta tamatkunuŋa.\x + \xo 4.3,9 \xt Col 2.8,20.\x*
\v 4 Aglaan God-im nalunaiqsani piviksraq tikiñman, tiliŋagaa Iġñini nunam iñuŋiñun. Christ aniŋaruq aġnakun, Jew-guvluni, kamaksriruksrauvluni pitquranik,
\v 5 sunauvva tasuġukługich tamatkua aŋalatittuat pitquranun, uvagut agliraksraiŋaluta iġñiġitquvluta God-mun, aitchuusiaqaġumiñaqsiḷuta kiŋuvaannaktaksraptiŋnik God-miñ.
\p
\v 6 Aasii agliraksraiqł̣uta God-im iġñiġiniġmatigut, ilaan tiliŋagaa Ilitqusiġiksuaŋa Iġñiġmi iḷuptiŋnun, iḷitchuġipkairuaq uvaptiŋnik God iḷumun nanmiñiq aapagitilaaŋanik.
\v 7 Tavraasii, God-im iġñiġiliutiŋagaasi suli kiŋuvaannaktuksraġuqłusi, aasii kivgatun inŋaiŋarusi.\x + \xo 4.5-7 \xt Ro 8.15-17.\x*
\s1 Paul Piŋigigai Galatia-ġmiut
\p
\v 8 Taimani iḷitchuġiŋaiñŋavsi God-mik, kivgauŋagaluaqtusi isum­matigikkavsiññun god-aunasugalugich.
\v 9 Aglaan paŋmapak iḷitchuġiŋagiksi God, naaggałhaaq God-im iḷitchu­ġiŋagaasi, summan-aasii utiġukpisi aŋalatiqavsaaġniġmun pitquranik, iñugruiññaiḷḷu piḷġusiŋiññun nakuurualiqinikun, annaurriyumiñait­chuanun ilivsiññik?
\v 10 Summan iviġagniatakpisiuŋ God piqutiqaqłusi ilaaguaqtanik niqinaqiviŋñik uvlunik, ilaaguaqtaniglu tatqiñik, suli ilaaguaqtanik niqinaqiviŋñik ukiuniglu.
\v 11 Anayasuktuŋa siġġaqutiginasugalusi asiñun.
\p
\v 12 Aniqatiit, piviuttaġivlusi apiġigivsi, isummatiqaġitchiḷi uvaptun tamatkunuuna uqautipkun ilivsiññun, qanuq iḷiŋaruŋali ilivsisun, Jew-guŋitchuatun, atanġiqsitauvluŋa Jew-guruat pitquraŋiññiñ. Pimaqłu­ŋaitkivsiŋa
\v 13 sivulliġmi alġaqsruiqqaaqama tusaayugaaġiksuanik Christ-kun iliv­siññun. Ullaŋagivsi pisigivlugu timimi qilluusiqsauŋaniġa.\x + \xo 4.13 \xt Ac 16.6.\x*
\v 14 Aasii qilluutituġniġa iviġaumanaitkaluaqtillugu ilivsiññun, naġġugi­ŋaitkivsiŋa, kipagiluŋalu suuŋiḷaġiluŋalu piŋaitkivsiŋa, aglaan paġla­ŋagivsiŋa quyavlusi, isaġuliktun-unnii iḷivḷuŋa, naaggaunnii Christ Jesus-tun.
\v 15 Taimani qanutun quviasuktigiŋarusi. Iḷisimaruŋa quviasukkayaqtu­siunnii ilivsiññun iraiġuvsi aasii iriliutilugik uvamnun, tainna piñaġu­miñaqpan.
\v 16 Paŋmapak-aasii uqautikavsi iḷumun ittuamik, isumavisi akiḷḷiḷiuti­nasugaluŋa ilivsiññun?
\v 17 Tamatkua iḷumun inŋitchuanik iḷisaurrich iviġaumagiliqsinniataktut ilivsiññun, aglaan sivuniqaŋitchut nakuuruamik, qanuq niguqtinniaq­saagaasi uvamniñ, isummatigilluatallasitquvlutiŋ ilivsiññun.
\v 18 Nakuugaluaġmiuq isummatigilluataġaiññi piḷḷuatautauruakun ata­ramik, nayuŋiḷḷuġivsiunnii.
\v 19 Uvaŋa miqłiqtuuratkaa. Isumaaluutigipiallakkivsi. Ilauvaŋa aakau­ruaq kiiqsiuliqsuaq aulayyautimmani, qanutupayauraq kipiġniuqłuŋa Christ irrusia naamasitquyumavlugu iḷuvsiññi.\x + \xo 4.19 \xt Ro 8.29; 2 Co 3.18; Phil 3.10.\x*
\v 20 Qanutun nayuqtigiyumapiaġaluaġivsi aasii allauruakun aulataġilusi. Qanuqsausiipiallaktuŋa ikayuutauniksrapkun ilivsiññun taavrumani nalautavsiññi.
\s1 Uuktuun Hagar-kullu Sarah-kullu
\p
\v 21 Ilivsi ukpiqtuat isumaruasii annaurrauniaġnivḷusi kamaksriḷusi Jew-guruat pitquraŋiññik, naalaġnisitchi, uqaluusiavsiññik pitquratigun.
\v 22 Bible-ni aglausimaruq Abraham malġugnik iġñiqaġnivḷugu, igḷua kivgauruakun aġnakun, aasii igḷua nuliaŋagun atanniqsimaraitchua­kun.\x + \xo 4.22 \xt a Gn 16.15. b Gn 21.2.\x*
\v 23 Kivgauruam iġñiŋa aniŋaruq piḷġusikaatun, aglaan nuliaŋata iġñiŋa aniŋaruq kisianik God-im unniqsuqłiisigianigmagu aniñiagnivḷugu.
\v 24 Taapkuŋniŋa uuktuutiqaqta. Taapkuak aġnak malġuk ittuk God-im malġuktun sivunniuġutiktun iñuŋmiñun. Sivunniuġutaata igḷua iñuŋmiñun piŋaruq iġġimi Sinai-mi, God-im aitchuġmagich qulinik pitquranik. Taamna arriqaqtuq Hagar-mik, kivgauruamik, iñuŋniglu iñuul­luataġniugaqtuanik pitquranik pisaqutiqaqłutiŋ, aasii ittut kivgam miqłiqtuŋisun.
\v 25 Tavra Hagar iġġisun Sinai-tun ittuq, Arabia-mi ittuami, suli arrili­sauyumiñaqtuq iniqpaktun Jerusalem-tun, qanuq Jew-guruat tavrani aŋalatiqaqtut pitquranik, aitchuutauŋaruanik Moses-kun Sinai-mi. Kivgatun ittut.
\v 26 Aglaalli uvagut aimaaġvikput Jerusalem-tun ittuq paŋmaniittuaq, qiḷak. Taamna-suli aakagimmatun itkikput iluqata ukpiqtuaguut Christ-mun, atanġiqsitauŋaruaguut, kivgauŋaiqł̣uta pitquranun.
\v 27 Taamna aglausimaruq Bible-ni inna.
\q1 “Quviasugiñ aġnaaq miqłiqsiḷaitchuatiin. Saqłagiñ
\q1 quviasuunmik miqłiqtuiḷḷuqtutinunnii, qanuq
\q1 miqłiqtuukkaqsił̣haaġniaqtutin kivgauruamiñ aġnamiñ.”\x + \xo 4.27 \xt Is 54.1.\x*
\p
\v 28 Aniqatiit, Isaac-tun ittugut. Isaac aniŋammatun nalaułługu God-im unniqsuqłiisaa Abraham-mun, uvaguttauq God-im miqłiqtu­ġimmigaatigut, unniqsuqłiisiaqaqłuta iñuggunmik isuitchuamik.
\v 29 Aasii uvagut iñuupkaqtitauruaguut Ilitqusiġiksuakun nagliksaaqtitkaatigut tamatkua iñuich iñuutquriruat uvaptiŋnik Jew-guruat pitquraŋisigun, tainnatuttauq Isaac aniŋaruaq God-im unniqsuqłiisaatun, nagliksaaqtinŋammatun aapiyaksraŋata kivgauruam iġñiŋan.\x + \xo 4.29 \xt Gn 21.9.\x*
\v 30 Taavrumuuna inna aglausimaruq Bible-ni. God-im uqallautiŋagaa Abraham, “Anirruŋ kivgaq iġñiŋalu, qanuq kivgauruam iġñiŋa iḷaŋiu­tiniaŋitchuq kiŋuvaannaktaaksraunmun piqatigilugu atanġitchuam aġnam iġñiŋa.”\x + \xo 4.30 \xt Gn 21.10.\x*
\v 31 Tavra aniqatiit, taavrumaŋŋa uuktuunmiñ iḷitchiyumiñaqtusi uvagut inŋisilaaptiŋnik kivgauruam miqłiqtuŋisun, aglaan ittugut miqłiqtuŋi­sun atanġitchuam aġnam.
\c 5
\s1 Ipiġaġnagu Atanġiqsirrusiaqsi
\p
\v 1 Nalupqinaitchuq, Christ iḷumun atanġiqsinŋagaatigut. Tavraasii iñuusitchi-suli atanġiqsitauŋaruatun iñuktun. Utiġnasi iñuuniaġ­niġmun Jew-guruat pitquraŋisigun annautigisuglugich.\x + \xo 5.1 \xt Jn 8.32-36.\x*
\v 2 Uvaŋa Paul kilikkivsi. Ilivsi nalunaiñŋutchiqsitkuvsi Jew-guruatun, niġiuglusi taavrumuŋa nalunaiñŋutchiqsauniġmun, iñuuniaġniġmullu Jew-guruat pitquraŋisigun, nalaunŋasipkaġniaġasugalusi sivuġaani God-im, Christ annautiyumiñaitkaasi.
\v 3 Uqallautivsaalgitkivsi. Iñuk nalunaiñŋutchiqsaukami, kamaksriruk­sraupiaġataqtuq iluqaiññik pitquranik aitchuutauŋaruanik Moses-kun.
\v 4 Nalaunŋasipkaqtausukkuvsi pitquranik kamaksriñikun, avinŋaniaq­tusi Christ-miñ, annaurrauyumiñaiññiaqtusi God-im nagliktuutiqpaŋagun.
\v 5 Qanuq Ilitqusiġiksuam ikayuutaagun, uvagullu ukpiġutiqaqtuiññaġ­niptigun Christ-mun, niġiuktugut-suli akuqtuġniaġnivḷuta God-mun nalaunŋarualiḷuta.
\v 6 Niġiugikaptigu nalaunŋasipkaqtauniksraqput Christ-kun, nalunaiñŋutchiqsauniq Jew-guruatun naagga nalunaiñŋutchiqsauŋaiññiq anniqsuutauŋitchuq uvaptiŋnun, aglaan ukpiġun kisimi piviuttaqsrip­kairuaq allanun uvaptiŋnik.
\p
\v 7 Piḷḷuataqtuaguŋagaluaqtuasii. Kia kamagitchaiḷiraqpauŋ tusaayugaaġiksuaq ilivsiññun?
\v 8 Nalupqinaitchuamik God-im kamaksritchaiḷiraŋitkaasi qanuq ilaan ukpiliqsinŋagaasi.
\v 9 Tamattuma iḷumun inŋitchuam iḷisaurrutim taputiniġaasi, imaksra­ŋuluuram puvlaktinmatun akutaq iluqaan.\x + \xo 5.9 \xt 1 Co 5.6.\x*
\v 10 Nalupqisuŋitchuŋa Ataniġmun isumaliqsinniaqtilaavsiññik uvaŋa isummasivsun tamatkunuuna. Kiña iñuk asiñuurriruaq ilivsiññik God-im tatavsaġniaġaa.
\p
\v 11 Aniqatiit, iñuich imma iḷaŋisa uqautigivalliġñiġaanŋa alġaqsrui­ñivḷuŋa iñuk annaurraunivḷugu nalunaiñŋutchiqsauŋavluni kamagivlu­giḷḷu Jew-guruat pitquraŋich. Taamna iḷumun itpan, summan nagliksaaqtitauvik? Tainnatchimik alġaqsruiguma, iñuich piavsaktautigina­yaitkaat alġaqsruutauruaq annaun Christ tuqqutaagun aŋarraurami.
\v 12 Pitquyummiiġaluaġitka iñuich tamatkua asiñuurriruat ilivsiññik, piḷaktuquriruat timisi nalunaiñŋutchiquvlugich, inmiŋnun piḷaktuqu­yumałhaaqługich ilaisa timitiŋ.
\v 13 Aniqatiit, God-im atanġiqsinŋagaasi. Aglaan atanġiqsitauŋaitchusi piḷuusiqillasisaġlusi. Atanġiqsitauŋarusi piviuttaqqutiyumiñaqsivḷusi, qanutupayauraq ikayuutiyumiñaqsiḷusi avanmun.\x + \xo 5.13 \xt Mt 20.26.\x*
\v 14 Qanuq kamagigisi iluqaisa God-im pitquraŋi iñuukavsi uumatun, “Piviuttaġiuŋ siḷalliñ iliktun iḷiḷugu.”\x + \xo 5.14 \xt Lv 19.18; Ro 13.8-10.\x*
\v 15 Aglaan pisaaŋŋatiaqsiguvsi uqavaaġlusiḷu avanmun, qaunagisitchi. Maqurrutiniaqtusi avanmun tainna piguvsi.
\s1 Ilitqusiġiksuaġlu Piḷuksisuguuruaġlu Iñuusiq
\p
\v 16 Uqallautigivsi uumiŋa, Ilitqusiġiksuamun aŋalatisuŋaiññaqsiuŋ iñuusiqsi. Kamaginagu piḷuksisuguuruaq iñuusiq. Suli Ilitqusiġiksuam kipiġniuġutiŋi paaqsaaŋammiut piḷuksisuguuruam iñuusivsi kipiġniuġutiŋiñun.
\v 17 Qanuq kipiġniuġutiŋi piḷuksisuguuruam iñuusivsi paaqsaaŋarut Ilitqusiġiksuam pitqutiŋiñun ilivsiññun, aasii pipkalaił̣ł̣ugich sut pisukka­luakkasi.\x + \xo 5.17 \xt Ro 7.15-23.\x*
\v 18 Aglaan aŋalatinnavsi Ilitqusiġiksuamun, annaŋniataŋaiqsusi kamaksriñiataŋnikun Jew-guruat pitquraŋiññik.
\p
\v 19 Piḷuksisuguuruat iñuusivsa pipkaġuugaatigut allatuutinik tuvaa­qataitchuat tuvaaqatiqaqtuallu, pigiitchuanik kipiġniuġutinik, pitquraiḷaġniġnik atuġniŋagun timim,
\v 20 ukpiqsraġnik god-auŋitchuanik, aŋatkuliqutinik, uumikkutigiigñiġ­nik, uqavaaġutinik, killuqsrautinik, qinnautinik, siŋñatinik, atiŋirruti­nik, atiŋirrutikun ilaaguaqatigiiksitautinik,
\v 21 tutchutinik, iñuaġutinik, imiġniġnik, imiŋasivḷuni qaunakłaanġiuti­nik, tainnatullu ittuanik. Kilikkivsi, kiliŋagaluaġmiḷḷavsi sivuani, tamatkua savaaqaqtuat tainnasiñik qiḷaŋmukkumiñaitchut, God-im atanġuvianun.
\p
\v 22 Aglaalli Ilitqusiġiksuam piviuttaqqutiqaqtitkaatigut quviasuun­miglu tutqiunmiglu qiñuirrunmiglu nagliktaunmiglu nakuunmiglu ukpiġnaġniġmiglu
\v 23 pikałaktautairrunmiglu ilimun aŋalarrutilluataġniġmiglu. Iñuich iñuuruat tainna pitqurat taluqsralliaġiŋitkaich iñuutqulugich.
\v 24 Aasii tamatkua atausiŋŋuqatauŋaruat Christ-mun aŋalatinŋaiŋarut piḷuksisuguuruanun iñuusimiŋnun, qanuq pisuguukkaŋich piḷġusiŋiḷḷu pigiitchuat kikiaktuurrauqataummatun piŋarut Christ Jesus-mun.\x + \xo 5.24 \xt Ro 6.3-14; Ga 2.20; 6.14.\x*
\v 25 Piqaġniqapta isuitchuamik iñuggunmik Ilitqusiġiksuakun, aŋalati­tuiññaqta Ilitqusiġiksuamun.
\v 26 Piġuqtiŋaitcha uvaptiŋnik qapiqtautiŋaiġḷuta killuqqutiŋaiġḷutalu.
\c 6
\s1 Ikayuutisitchi Avanmun
\p
\v 1 Aniqatiit, iñuk piḷuksipkaqtaukpan qanusipayaamik piḷuunmik, ilivsi aŋalatittuasii Ilitqusiġiksuamun utiqtitaksraġigiksi pikałak tautaitchuakun. Qaunagilusi ilivsiññun, iḷaannivsauq ikł̣igutchaktin­niaqtauviaġmiusi.
\v 2 Ikayuutisitchi avanmun killuqsaqtinniaqtaukavsi. Tainna piguvsi taŋŋiġñiaġisi Christ pitquraŋi ilivsiññun.
\v 3 Iñuk kiñaliqaa isumagumi piġuqtiġluni inmiñik, ikayuiyummataiġ­ḷuni piḷuksiruamik, sagluqiruq inmiñik.
\v 4 Iñullaa naipiqtuġli inmiñun, aasii nakuuniqpan iñuutchiñi isumakku­tigilluataġniaqtuq inmiñik, naipiqtuutiqaŋaiġḷuni iñuum allam piŋara­ŋanik.
\v 5 Qanuq iñullaa isivġiqsauniaqtuq ilaan nanmiñiq iñuusiġikkaġmigun.
\p
\v 6 Iñuk iḷisausiaqaqtuaq God-im uqaluŋiñik, aitchuiyummatiqaq­tuksraugaluaqtuq pigikkamiñiñ iḷisaurriruamun.
\v 7 Sagluqipkaġnasi, God kipagirauyumiñaitchuq. Nautchialiqiritun kiv­riruatun qanusiksrapayaanik nautchiaksranik kanġaqsruunmiñik, tainnatun iñuk paaqłiusiaqaġniaqtuq qanutchikun iñuusiġikkaġmigun.\x + \xo 6.7 \xt Pr 22.8; Ho 8.7.\x*
\v 8 Qanuq iñuk iñuuruaq pisuġuiqsimaaqtinniaqługu piḷuksisuguuruaq iñuutchiñi, suksraunġiqsauniaqtuq taamna pisigilugu. Aglaan iñuk iñuutuiññaqtuaq Ilitqusiġiksuamun aŋalatiłłuni, iñuuniaqtuq isuitchuamun Ilitqusiġiksuakun.
\v 9 Aasii piḷaiġutiŋaiḷḷakput nakuurualiqiniq, qanuq qapiŋitkupta akiñ­ñagniaqtugut God-im akiḷiiviksraŋa tikitpan.\x + \xo 6.9 \xt 2 Th 3.13.\x*
\v 10 Tavraasii, piviksraqaqtilaaptiktun, nakuurualiqita iñupayaanun, ikayułhamaaġlugich tamatkua ukpiqtuaguruat.
\s1 Aqulliich Kiliktuutit Paġlatillu
\p
\v 11 Tautuksigik qanutun aŋitigiruat aglaich aglaatka uvamnik ilivsiññun.
\v 12 Iñuich tamatkua maliksuktitchiñiaqsaaruat ilivsiññik nalunaiñŋutchiqsautquvlusi Jew-guruatun, iviġaiñiaqsiññaqtut iñuŋnik, nagliksaaqtitausuŋił̣ł̣utiŋ pisigilugu ukpiġniq kisianun Christ tuqqutaanun aŋarraurami annaurriḷḷaruamun.
\v 13 Qanuq tamatkua-unnii nalunaiñŋutchiqsauŋaruat timimiŋni kama­gilaiñmigaich God-im pitquraŋi. Naaggauvva nalunaiñŋutchiqsautqummigaasi, uqavigaaġutigisukłusi ilimiŋnun iḷitchitqurauniḷusi.
\v 14 Aglaan uvaŋa uqavigaaġutiqaġuŋipiaqtuŋa supayaamik, aglaatua-luk Ataniq Jesus Christ tuquŋaniḷugu aŋarraurami pisigivlugich piḷuu­titka. Aasii taamna pisigivlugu, ukpiŋaitchuat piḷġusiŋich tuquŋarua tun iḷiŋarut uvamnun, aasiisuli uvaŋa tuqummatun iliŋiññun. Sivuniqaqtuq taamna, piḷuusiqisuŋaiqsuŋa tavraŋŋaaglaan.
\v 15 Qanuq nalliak-unnii nalunaiñŋutchiqsaunġuvlu nalunaiñŋutchiqsauŋiññiġuvlu anniqsuutauŋitchuq, aglaan anniqsuutitualuuruq nutau­ruamik iñuggusiqsauniq Ilitqusiġiksuakun.\x + \xo 6.15 \xt Jn 3.3-7; 2 Co 5.17.\x*
\v 16 Aasii iluqaġmiŋ iñuutuiññaqtuat taavrumuuna, God-im iḷumun Israel-ŋi, tutqiutiqaġlich nagliktuunmiglu God-miñ.\x + \xo 6.16 \xt Ps 125.5; 128.6.\x*
\v 17 Tavraŋŋaaglaan kialiqaa isumaalluksaaŋaiġḷiŋa, qanuq ikiqaqtuŋa timimni nagliksaaqtitaunipkun pisigivlugu Jesus.
\v 18 Nagliktuutiqpaŋata Atanipta Jesus Christ itqatigilisi, aniqatiit. Amen.