\id 1TH - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h 1 THESSALONIANS
\toc1 Paul Sivulliich Tuyuutiŋich Thessalonica-ġmiunun
\toc2 1 Thessalonians
\toc3 1 Th
\mt1 PAUL SIVULLIICH TUYUUTIŊICH THESSALONICA-ĠMIUNUN
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Thessalonica nunaaqqiqpauŋaruq Rome-miut nunaŋanni Macedonia-mi. Paul-gum aŋaayyuvik isagutiŋaniġaa tavrani Philippi-miñŋaqami. Aglaan iḷaŋisa Jew-guruat paaqłaŋaniġaat Paul savaalluataŋa qiñiġaluaqamirruŋ ukpiqtuaġuqtitchiruaq Jew-guŋitchuanik Jew-guniġmun sua saqusaġaluaqtuanik. Tavra Paul aullaqtuksraġuŋaruqunnii Thessolonica-miñ Berea-mukłuniasii. Aquvatigun Corinth-mun tikiññami tuyuusiaqaŋaruq kiliktuuti­nik avilaitqanmiñiñ Timothy-miñ aŋaayyuvikun Thessalonica-mi.
\ip Paul-gum Tuyuutiqqaaŋich Thessalonica-ġmiunun tuyuutau­ŋaruq qapiŋaisaaqsaqługich ukpiġniaqtuaŋich. Quyyatigiŋagaa tusaayugaaqallaaniñi iliŋikkun ukpiġniaġniŋakkun nakuaqquti­ŋakkullu; itqaqtiłługiḷḷu qanuq iñuuŋatilaamiñik akunġanniin­nami, suli apiqqutiŋich ukua Christ-gum qaitqigñiaġniksraŋagun kiuvlugich: Immaimña ukpiġniaqtuaq tuquruaq Christ qaitqiŋaunnagu iḷaullaniaġaluaqpa iñuggunmi isuitchuamun qaiyu­maaqtuamun taimanigu utiqpan? Qakuguimña Christ utiġ­niaqpa? Paul tuyuqamigi uqallautiŋagai kiika savaquvlugi qiñuiġḷugi niġiukkunmi utaqqiḷḷaġmik Christ-gum qaitqigñiaġ­niksraŋanik.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun 1.1
\io1 Quyyatiqaġniġlu nanġaiñiġlu 1.2–3.13
\io1 Siḷġiqsuun ukpiġniaqtuagunikun 4.1-12
\io1 Itqanaiyautit qaitqigñiksraŋagun Christ 4.13–5.11
\io1 Aqulliich siḷġiqsuutit 5.12-22
\io1 Aġiusaun 5.23-28
\c 1
\p
\v 1 Paul-lu Silvanus-lu Timothy-lu tuyuqtut ukuniŋa tuyuutinik aŋaayyuliqiruanun iniqpaŋmi atiqaqtuami Thessalonica-mik, atausiŋŋuqatauŋaruanun God-mun Aapamun, Ataniġmullu Jesus Christ-mun. Nagliktuusiaqpaqaġitchisuq tutqiunmiglu.\x + \xo 1.1 \xt Ac 17.1.\x*
\s1 Iñuuniaġniŋat Ukpiġutaallu
\p
\v 2 Quyyavigisuugikput God ataramik, quyyatigivlusi iluqasi, ataramik itqaumavlusi aŋaayyutiptiŋni.
\v 3 Quyyavigigiga God Aapavut pisigivlugich savaasi qanuq ukpiqtua­guvlusi, suli siġġaqutisi qanuq piviuttaqsrivḷusi, igḷutuutilguniqsiḷu qanuq niġiugiugaqługu qaitqigñiksraŋa Atanipta Jesus Christ.
\v 4 Aniqatiit, God-im piviuttaġiraŋasi, iḷisimarugut God-mun piksraq­taaġiŋatilaavsiññik,
\v 5 qanuq alġaqsruutigikaptigu tusaayugaaġiksuaq ilivsiññun, uqalułhi­ñakun piŋaitchuq, aglaallu Ilitqusiġiksuam suaŋŋataagun, nalupqi­naiqsruutipiaġatakullu. Iḷisimammiusi qanuq iñuuŋatilaaptiŋnik akunnavsiññi ilivsi pisigivlusi.
\v 6 Aasii ilivsi piñiarraqsiŋarusiḷi uvaptiktun Ataniqtullu, akuqtuqługu tusaayugaaġiksuaq, quviasuutiqaqłusi Ilitqusiġiksuamiñ, qanutupayauraq nagliksaaqtitaugaluaŋŋavsi.\x + \xo 1.6 \xt Ac 17.5-9.\x*
\v 7 Tainna pikavsi, ilivsi tuvraaksriiŋarusi iluqaiññun ukpiqtuaguruanun Macedonia-mi Greece-miḷu.
\v 8 Qanuq ilivsi siaminŋagiksi tusaayugaaġiksuaq iluqaiññun nunaŋiñun Macedonia-vlu Greece-lu. Aasiisuli tusaayugaaq ukpiġutiqaġnivsigun God-mun siaminŋammiuq sumulliqaa, uvaptiŋnun-unnii quliaqtuaġi­raksraiqł̣ugu.
\v 9 Suli quliaqtuaġutigaatigut qanutun niġummaaŋmatun-unnii paġla­tivsi itilaaŋanik uvaptiŋnun, suli quliaqtuaġivlugu mumiŋatilaaqsi savaurriñivsiññiñ iñuuraqpaŋnik savautisukługu iñuuruaq iḷumullu ittuaq God.
\v 10 Quliaqtuaġimmigaat niġiugniqsi God-im Iġñiŋanik qiḷaŋmiñ, Jesus-mik, ilaan aŋipkaŋaraanik tuqqunmiñ, annaurriruaq uvaptiŋnik God-im tatavsautiksrautaaniñ.
\c 2
\s1 Paul Savaaŋi Thessalonica-mi
\p
\v 1 Qanuq ilivsiññi iḷisimarusi, aniqatiit, ullautiniqput ilivsiññun asi­ḷiqqutauŋaitchuq.
\v 2 Iḷisimarusi qanutun nagliksaaganiktilaaptiŋnik suli kanŋunaqtuakun aŋalatauŋatilaaptiŋnik Philippi-mi. Naaggasuliuvva God-ipta qapiŋai­saaġaatigut alġaqsruitquvluta ilivsiññun ilaan tusaayugaaġiksuamiñik kasuigaluaqtilluta akiḷḷiḷiqsuutiqpaŋnik.\x + \xo 2.2 \xt a Ac 16.19-24. b Ac 17.1-9.\x*
\v 3 Ukpiliquuqavsi sagluuqtuaġluta piŋaitchugut, naagga allatuqtauluta, naagga nipuqsaiḷuta ilivsiññik,
\v 4 aglaan ukpiliquuŋagivsi uvagut God-im iviġaumagivluta, piksraqtaa­ġiŋammatigullu alġaqsruutigitquvlugu tusaayugaaġiksuaq. Alġaqsrui­ŋitchugut iviġagniugaqsiññaġlugich iñuich, aglaan iviġagniaqługu God, naipiqtuqtuaq iluqaiññik kipiġniuġutiptiŋnik sivunniuġutiptiŋ­niglu.\x + \xo 2.4 \xt Ga 1.10.\x*
\v 5 Qanuq iḷisimarusi uvagut qaŋaunnii alġaqsruiŋaitchugut iḷamarruti­giniaġlugu, naaggaunnii piŋŋuaġutigilugu kaviuġilugich suġauttasi. God-im taamna iḷisimagaa.
\v 6 Suli alġaqsruiŋitchugut iñuŋnun nanġaquluta, ilivsiññun-unnii naagga allanun. Nalaunŋagaluaġmiuq nanġaquupiaġupta ilivsiññun, uvagut Christ tiliraġivluta.
\v 7 Aglaan uvagut piaqłuktaŋaitchugut akunnavsiññi, piḷaaqtitun qaunaksriruatun miqłiqtumiñik.
\v 8 Uvagut piviuttaġiliqpaŋagivsi, piqpaŋnaqsivaił̣ł̣usi uvaptiŋnun piqa­tigiyumaliŋagivsiunnii iñuggutiptiŋni, piqatigiyumammatuttauq God-im tusaayugaaġiksuaŋanik.
\v 9 Nalupqinaitchuq itqaumatilaaqsi qanutun savaŋatilaaptiŋnik siġġaqi­ŋatilaaptiŋniglu, aniqatiit, alġaqsruutigikaptigu ilivsiññun tusaayugaa­ġiksuaŋa God-im savaŋarugut unnuamiḷu uvlumiḷu naŋniġuŋitkaluaq­ługu nallipayaaqsi pamaġipkaġluta.\x + \xo 2.9 \xt Ac 18.3; 2 Th 3.8.\x*
\p
\v 10 Iḷisimarusi, God-ttauq iḷisimammiuq, uvagut iññiqusiqput ilivsiññik ukpiqtuanik piḷuutaiñŋaruq, suli nalaunŋavluni, pasiñaġumi­ñaił̣ł̣uniḷu.
\v 11 Qanuq iḷisimarusi aŋalanŋagivsi aapauruaq miqłiqtumiñik aŋalatchi­ruatun iḷivḷuta. Uvagut siḷġiqsuŋammigivsi qapiŋaisaaqłusiḷu pitquri­piaqłuta ilivsiññik atausiullaavlusi,
\v 12 iñuutquvlusi nalliummatilusi God-im iñuusiġitqukkaŋanun, ququaŋammasi piqatautquvlusi ataniġnaqunmiñi kamanaunmiñiḷu.
\p
\v 13 Aasiisuli quyyavigimmigikput God ataramik uumuuna, ilivsi akuqtuqavsiuŋ uqalua God-im tusaaŋakkaqsi uvaptiŋniñ, akuqtuŋait­kiksi uqalugipkaqtaġlugu iñuŋnun aglaan irrusipiaġataŋatun, uqalua God-im, savaktuaq ilivsiññi ukpiqtuani.
\v 14 Qanuq tuvrautirraqsiŋarusi aŋaayyuliqiruaŋiñun God-im Judea-miittuanun, atausiŋŋuqatauŋaruanun Christ-mun. Iliŋisituttauq nagliksaaqtinŋakkaŋisitun nunatqatiŋisa, ilivsivsauq nagliksaaqtinmigaasi nunatqativsi.\x + \xo 2.14 \xt Ac 17.5.\x*
\v 15 Jew-guruat tuqunŋagaat Ataniq Jesus, uqaqtauruallu God-mun, aasiisuli uvagut aniłłuta. Tamatkua Jew-guruat akiḷḷiḷiqsuġaich God-lu iñuiḷḷu,\x + \xo 2.15 \xt Ac 9.23,29; 13.45,50; 14.2,5,19; 17.5,13; 18.12.\x*
\v 16 alġaqsruitchaiḷiraqłuta Jew-guŋitchuanun annaurrautquŋitkaluaqługich. Tainna pikamiŋ Jew-guruat piḷuksirut piḷuksiḷgutilaamiktun maŋŋuumiktun. Kiisaimmaa God-im tatavsarraqsivai.
\s1 Paul Kipiġniuqtuq Taututqigukługich
\p
\v 17 Aniqatiit, aullaqapta ilivsiññiñ piisaaqtuallaanikapta piigulaił̣­ł̣usi sumikunnii tautuvsaaġupiaŋagivsi, tavraasii utiġniapiaŋagaluaqtu­gut ilivsiññun.
\v 18 Uvaŋa Paul ullagupiaġaluaġivsi. Qaiñiatatqigaaġaluaqtuŋa, Satan piñaiḷutchiqsuġaaŋa.
\v 19 Uvvami sum niġiuktitpatigut quviasukkumaaqtiłłutalu kanŋusuksa­ġumaaŋił̣ł̣utalu sivuġaani Atanipta Jesus ilaa qaikpan? Ilivsi.
\v 20 Ilivsi ukpiqtuaguruat kamasaaġutiginiaġivsi quviasuutigilusiḷu.
\c 3
\p
\v 1 Tavra igḷutulguiḷikapku uŋiarriñ qanuqtilaavsiññik qimaktauyu­malliŋaruŋa Athens-mun kisiŋŋuġluŋa,\x + \xo 3.1 \xt Ac 17.15.\x*
\v 2 aasii tiliŋagikput Timothy, aniqatikput, God-im kivgaŋa alġaqsrui­ñiġmun tusaayugaaġiksuaŋanik Christ, suaŋasiḷaaquvlusi ukpiġutiv­siññi qapiŋaisaaġlusiḷu,
\v 3 iñuŋmun kimulliqaa nipuqsaquŋił̣ł̣usi ukpiġniksravsiññiñ tamatkua nagliksaaqtirrusiat piŋŋaisa. Ilivsi ilivsiññi iḷisimarusi piksraqtaaguŋa­tilaavsiññik nalautaksraġivlugu nagliksaaqtitauniq.
\v 4 Qanuq nayuutiŋŋapta ilivsiññun, uqautiŋagivsi sivuani nagliksaaqti­tauniaġnivḷuta. Taamna nalaurraqsiŋaruq iḷisimammiusi.
\v 5 Tavra igḷutulguiḷigaluaqapku uŋiarrisiga ilivsigun, tiliŋagiga Timothy iḷitchuġiyaqtuquvlugu ukpiġutivsiññi qapiŋaitkaluaġmagaavsi-suli, piŋiksraqłuŋa iḷaanni qanutchikun Tuunġaġmun killuqsaqtinniaġasu­galusi, aasii uvagut siġġaqutikput alġaqsruikapta ilivsiññun anniqsuu­tauŋaiġñiaġasugalugu.
\p
\v 6 Paŋmapak-aasii Timothy utiŋaruq ilivsiññiñ, aasii quliaqtuaġu­tivluta tusaayugaalluatanik ilivsi ukpiġutivsigun piviuttaqqutivsigullu. Quliaqtuaġutimmigaatigut ilivsiññun ataramik itqaumalluataġuuniv­ḷuta, suli tautugumasuunivḷuta, uvaptiŋnuttauq tautuguliġmipkaqtil­lusi.\x + \xo 3.6 \xt Ac 18.5.\x*
\v 7 Tamatkua iluqaġmiŋ tusaayugaalluatat ilivsigun ukpiġutiqaqtuiññaġ­nivsigullu qapiŋaiqsaaŋagaanŋa, qanutupayauraq iłuiḷḷiuqtitaugaluaq­tilluŋa nagliksaaqtitauvluŋalu.
\v 8 Igḷutuġumiñaqsigiga sunapayauraq iḷitchuġianikama ukpiġutiqaqti­laavsiññik-suli suaŋaruamik Ataniġmi.
\v 9 Quviatchapiaġataġivsiŋa sivuġaani God-ima. Qanutun quyyavigiyu­miñaqtigigiga God naamasiḷugu quyyatigilusi.
\v 10 Unnuakkaluami uvlukkaluamiḷu aŋaayyuupiaġuuruŋa tautuvsaa­ġukłusi, aasii iḷisautilusi sunik iḷitchuġiŋaisavsiññik ukpiġutiqaġnikullu Christ-mi.
\p
\v 11 Paŋmapaktuq God-ipta Aapam ilaan, Ataniptalu Jesus, sivunniġḷiuŋ iglauyaaksraqput ilivsiññun,
\v 12 aasiisuli, Atanġuptuq aglipkavsaasuġrugliuŋ piviuttaqqutiniqsi avanmun, allanullu iñupayaanun, uvaguttauq piviuttaqqutiqaqtilaap­tiktun ilivsiññun.
\v 13 Tainna piguvsi, tuniqsimaniaqtusi ukpiġutivsiññi pasirauniaŋiḷḷusi, suli piḷuutaiḷḷusi, akuqtuġnaġumiñaġniaqtusi God-mun Aapaptiŋnun Ataniqput Jesus qaikpan piqatigilugich iluqaisa ilaan ilaaguaqtauŋa­ruat iñuŋni.
\c 4
\s1 Iñuuniaġniq Iviġaumavlugu God
\p
\v 1 Aasiisuli aniqatiit, kiiqsruġivsi siḷġiqsuqłusiḷu atausiŋŋuqatigiani­ŋakavsiuŋ Ataniq Jesus, iñuutquvlusi tuvraġlugu iḷisaurrutikput ilivsiññun, iviġaumagikkaŋa God-im. Tainna iñuusaaniŋagaluaġmiusi, aglaan uvaŋa sivunmuktuġlusi-suli iñuutqugivsi.
\v 2 Qanuq iḷisimagisi sut iḷisaurrutigiŋaravut ilivsiññun ataniġnaqutaagun Atanġum Jesus.
\v 3 God-im iñuutqugaasi iñuusiqaġlusi ilaaguaqtauŋaruanik inmiñun, iḷaksiaŋaiġḷugu allatuun,
\v 4 ilivsi atausiullaalusi iḷisimatquvlusi qanuq qaunaginaqtilaamik inmun, piḷuutaiññiaqłuni, suli nalliummatiluni God-mun pigiyumiñaq­siḷuni.
\v 5 Aŋalatinnasi kipiġniuġutivsiññun allatuġumiñaqsiḷusi, ukpiŋaitchuatitun iñuktun naluruatun God-mik.
\v 6 Tavra kiñaliqaa kamaksriŋiññami aasii saglutaġlugu aniqatini alla­tuaġilugu tuvaaqataa, qanuq Atanġum tatavsaġniaġai iluqaisa tainna piruat, kiliktuammaġiksaaŋagivsiusi taavruma sivuani.
\v 7 Qanuquvva God-im sivunniutigiŋaitkaa uvagut iñuutquluta piḷuunmi, aglaan iñuuniaquvluta piḷuutaiḷḷuta.
\v 8 Taamna pisigilugu, kiñaliqaa iñuusuŋitchuaq kamagilugich taapkua pitqurat, kipuqłaiŋitchuq iñuŋmik aglaan God-mik, aitchuiruamik Ilitqusiġiksuamiñik ilivsiññun.
\p
\v 9 Sivuniġilugu piviuttaqqutaat aniqatit, tuyuqtituŋitchusi kimigliqaa qanuq ilivsi ilivsiññi iḷisaurrusiaqaŋarusi God-miñ piviuttaqqutitquvlusi avanmun,
\v 10 aasiami iḷumutun piviuttaġigisi iluqaisa aniqatit iluqaani Macedonia-miittuat. Aglaan aniqatiit, uvagut siḷġiqsuġivsi kiikaasuli piviuttaqqutitquvlusi.
\v 11 Kipiġniuttaġiqpaksiuŋ iñuusuglusi piallataiḷḷusi, suli iḷaksiaŋaiġḷugich allat iñuich, akiññagniḷuglusi iñuuniḷuutiksravsiññik, tuvraġlugu piraksriutikput ilivsiññun.
\v 12 Taamna piguvsiuŋ, ukpiŋaitchuat isummatigilluataġniaġaasi, suli ilivsi nayummatiqaġniaŋitchusi pamatillusi allanun iñuŋnun.
\s1 Ataniq Qaiñiaqtuq
\p
\v 13 Aniqatiit, paŋmapak aglaksaqtuŋa sivuniġivlugich siñiktuat tuqqunmi. Iḷisimalluataqugiga taamna ilivsiññun, isumaaqpaquŋił̣ł̣usi allatun iñuktitun niġiugaitchuatun iñuggunmik isuitchuamik.
\v 14 Ukpiġikaptigu Jesus tuquŋanivḷugu aasii aŋimmivḷuni, tainnatuttauq ukpiġiyumiñaġmigikput Jesus qaitqikpan, God-mun qaiqatigip­kaġniaġniḷugich ilaanun tamatkua siñiksaŋaruat tuqqunmi.
\v 15 Uqallautigivsi iiguliktauŋitchuamik Atanġum uqallautaanik uvamnun, uvagurguuq iñuuruaguut iñuuniġupta Atanġum qaitqigñiŋanun­aglaan, sivulikkumiñaitkivut tamatkua siñiktuat tuqqunmi.\x + \xo 4.15-17 \xt Mt 24.30-31; Mk 13.26-27; 1 Co 15.51-52.\x*
\v 16 Qanuq Ataniq ilaa atqaġniaqtuq qiḷaŋmiñ ququullatigilugu kamanaqtuaq piraksriun, qaukłiata isaġulgich ququullataanik, suli nipaanik God-im nipauqłuktautaata. Aasii tuquŋaruat, atausiŋŋuqatigiŋavlugu Christ, aŋiqqaaġniaqtut.
\v 17 Aasiiḷi uvagut iñuuruaguut mayuurrauniaqtugut piqatigilugich nuvuyanun, paaġlugu Ataniq siḷami, aasii nayuaqsiḷugu ilaa isuitchuamun.
\v 18 Quviasaaġutisitchi avanmun taapkuniŋa uqaluŋnik.
\c 5
\s1 Itqanaitchitchi Atanġum Qaiñiksraŋanun
\p
\v 1 Tavra aniqatiit, tuyuqtituŋitchusi iñuŋmik kimigliqaa uqallauti­suglusi qakugu Atanġum qaitqigñiaqtilaaŋanik, naagga sut piyu­maaqtilaaksraŋiññik Ataniq qaiŋaiñŋaan.
\v 2 Ilivsivsauq iḷisimalluataġmiusi Atanġum qaiñiksrautaa niġiiḷḷauti­niaqtilaaŋanik, tigligayuktitun unnuakuaqtuatun.\x + \xo 5.2 \xt Mt 24.43; Lk 12.39; 2 P 3.10.\x*
\v 3 Iñuich uqauraġniaqtillugich inna, piallataitchuq, tupinŋanaitchuġlu, tavraŋŋatchiaq piyaqquutim kasuġai, aasii qanuġlugu naŋaġumiñait­kaat. Aġnatuttauq aulayyautikkaŋatun tavraŋŋatchiaq, tainnaptauq taamna piyaqquun tikitkayuŋmiuq tavraŋŋatchiaq.\x + \xo 5.3 \xt Is 13.8.\x*
\v 4 Aglaan ilivsi aniqatiit, niġiuktuagurusi Atanġum qaġġiviksrautaanik, niġiiḷḷaqtauniaŋitchusi tupairaulusi, tigligayuktim tupaimmatun iñuich unnuami.
\v 5 Qanuq iluqasi miqłiqtuġigaasi qaummaum uvluvlu, nalaunŋarualiqi­rauvlusi. Miqłiqtuġiŋitkaatigut taaqtuam unnuavlu, pigiitchuanik savaaqaġluta.
\v 6 Tavraasii, ataramik itqanairrutilakput ilaan qaitqigñiksraŋa nalaun­ŋarualiqiluta, iñuktitun itqumaruatun naluksriñŋaitchuatullu. Irrusi­qaŋitcha allatun iñuktitun itqanaiñŋitchuatun, siñiktuatun iłłutiŋ.
\v 7 Qanuq unnuaq siñiksaġviksraġuqtuatun, suli iñuŋnun imiŋasiviuvluni, tainnatuttauq tamatkua pigiitchualiqiugaqtuat isumaaluuttaġiŋit­kaat itqanaitchuglutiŋ Atanġum qaitqigñiksraŋanun, nalaunŋarua­kullu iñuuniaġniġmun.
\v 8 Aglaan, uvagut iñuuniqapta iḷisimavlugu Atanġum qaiñiaqtilaaŋa, kiikaa iñuuta nalaunŋaruakun. Itta aŋuyaktitun annuġaaqaqtuatun aŋuyaunnanik pisiktaiḷḷisinik akiḷḷiñiñ, uvagut pigivlugu ukpiġun piviuttaqqullu satqagutigimmatun, suli annagummarvut niaqquaġiit­kutigimmatun.\x + \xo 5.8 \xt Is 59.17; Ro 13.12; Eph 6.13-17.\x*
\v 9 Qanuq God-im sivunniŋaitkaatigut tatavsaunmun, aglaan piññaktaa­ġitquvlugu annaun Ataniptigun Jesus Christ-kun,
\v 10 tuqqurriŋaruaq uvaptiŋnik, uvaptiŋnun iñuuqatigitquvluni isuitchuamun, iñuugaluaġniġupta naagga tuquŋagaluaġniġupta ilaa qaikpan.
\v 11 Tamatkua pisigilugich, qapiŋaisaaġutisitchi avanmun sivunmuktu­qatigiigḷusiḷu, tainna pigaluaġmiḷḷavsi.
\s1 Aqulliich Iḷisaurrutit Paġlasuiqsaaġutillu
\p
\v 12 Aniqatiit iŋiulagivsi, isummatigilluataqsigik umialiŋnat atanniq­simanniktuat aŋaayyuliqiruani, siġġaqiruat akunnavsiññi, tamatkua qauriññiksuiruat ilivsiññik.
\v 13 Isummatigilluatapiaġataqsigik tamatkua umialiŋnat, suli iḷumun piviuttaġiqpaglugich pisigilugu savaaġikkaŋat. Piallatiqaŋaiġḷusi avanmun.
\v 14 Aasii siḷġiqsuġivsi, aniqatiit, tiliuqsigik ittuaqtit, qapiŋaisaaqsigik qapiŋasiruat, ikayuqsigik suaŋaitchuat ukpiġunmiŋni qimmaksautair­rutilugich iluqaisa.
\v 15 Iñuum pimaqłukpasi, suuramikunnii akisaġnasi pigiitchuamiktauq, aglaan ataramik nakuurualiqiniaġlusi avanmun iñupayaanullu.
\v 16 Quviasugitchi ataramik,\x + \xo 5.16 \xt Phil 4.4.\x*
\v 17 aŋaayyutiqaġitchi ataramik iḷuvsiññi,\x + \xo 5.17-18 \xt Phil 4.6; Col 4.2-7.\x*
\v 18 quyyavigisiuŋ God iluqaisigun piruatigun ilivsiññun, qanuq tainna God-im pitqugaasi, ilivsi atausiŋŋuqatauŋaruasii Christ Jesus-mun.
\p
\v 19 Nutqaqtinniaqsaanagu Ilitqusiġiksuam savaaġikkaŋa, qamitchi­ñiaġmatun igniġmik.
\v 20 Asiḷiqirualiñagich uqaqtiŋisa God-im uqaluŋich,
\v 21 aglaan iłuaqtilaaġlugich uqaluŋich, akuqtuġlugich itqaumalugiḷḷu sut nakuuruat.
\v 22 Piiññiaġitchi qanusipayaamiñ pigiitchuamiñ.
\p
\v 23 God-iptuq tutqiutiqaqtitchiruam qaunagilisi piḷuksitchaiḷiḷusi suuramikunnii, ilitqutchisiḷu, iñuggutisiḷu, timisiḷu suaŋatuiññaġumi­ñaqsiḷugich, pasiñaġumiñaiḷḷugiḷḷu qaikpan Ataniqput Jesus Christ.
\v 24 God ququaqtiksi miqłiqtuġisukłusi ukpiġnapiaqtuq, suli ilaan taŋ­ŋiqsinniaġai taapkua.
\v 25 Aniqatiit, aŋaayyutisigut.
\p
\v 26 Paġlasigik iluqaisa aniqatit paġlatikaaŋannik ukpiqtuaguruat.
\v 27 Piraksripiaġivsi Atanikun ukua tuyuutit taiguaqtitquvlugich iluqaiññun aniqatinun.
\v 28 Nagliktuutiqpaŋata Atanipta Jesus Christ itqatigilisi.