\id HEB - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h HEBREWS
\toc1 Tuyuutit Hebrews-nun
\toc2 Hebrews
\toc3 Heb
\mt1 TUYUUTIT HEBREWS-NUN
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Tuyuun Hebrews-nun aglaaguruq ukpiġniaqtuanun, iñugiak­siiññaqtuanik akiḷḷiḷiqsuqtiniŋmata, ukpiġniaġniq uniññiaġasu­givlugu. Aglaktuam qapiŋaisaaġai uqausiġivlugu Jesus Christ iḷumun ittuaq God-im maniraŋa. Piŋasut ukua nalunaiġai: Sivulliq, Jesus, iġñiŋa God iḷitchuġiruaq iḷumun ittuamik kamaksriñiġmik Aapamiñun nagliksaaqpagnikun. Iġñiġuvluni God-mun Jesus qutchił̣haaqtuq aŋaayyuliqsiqpaŋniñ, isaġuliŋniñ, naaggaunnii ilaaniñ Moses-miñ. Tuglia, Jesus taimuŋa aŋaayyuliq­sausaqługu God-im iḷiŋagaa qutchiksił̣haaqługu aŋaayyuliqsiq­paŋniñ Old Testament-ni. Piŋayuat, Jesus-kun ukpiqtuaq annak­tuq piḷuunmiñ, iqsisimiñ, suli tuqqunmiñ; aasii suli Jesus aŋaay­yuliqsiqpauvluni iḷumun annautigaatigut uuktuagusiññaġaluaq­tuamik taimani Hebrew-t ukpiġniaġniŋanni niġrutinik ikipkaiv­ḷutik aatchuisuuŋŋaisa.
\ip Uuktuutigivlugu ukpiqqutaat taimanisaaq iñuich tuyuqtuaq ukpiġutiqaquriruq (Chapter 11), suli Chapter 12-mi apiqsriruq ukpiqurivḷuni isuanun aglaan, qiñiġlugu kisian Jesus suli igḷutul­gutilaaġlugi nagliksaaġutit. Aqulliqsaaġutigigaich kiliktuutit qapiŋaisaaġutillu.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun: God sagviqsuq Christ-kun 1.1-3
\io1 Christ-gum kamanałhaaġniŋa isaġuliŋniñ 1.4–2.18
\io1 Christ-gum kamanałhaaġniŋa Moses-miḷḷu Joshua-milḷu 3.1–4.13
\io1 Christ-gum kamanałhaaqtuaq aŋaayyuliqsiqpauniŋa 4.14–7.28
\io1 Christ-gum kamanałhaaqtuaq unniqsuqłiisiŋa 8.1–9.28
\io1 Christ-gum kamanałhaaqtuaq tuqqutaa 10.1-39
\io1 Ukpiġniaġniġum nuimałhaaġniŋa 11.1–12.29
\io1 God-mik iviġagniq 13.1-19
\io1 Aġiusaun aŋaayyun 13.20-21
\io1 Aġiusautit 13.11-25
\c 1
\s1 God-im Uqaluŋi Uqaqtigivlugu Iġñini
\p
\v 1 Qaŋapak taimani God uqaġuuŋaruq maŋŋuuptiŋnun uqaqłuni uqaqtimigun iñugiaktuatigun allakaaġiiksuatigullu piḷġutchisigun,
\v 2 aglaan makkunani aqulliġñi uvluni ilaan uqautiŋagaatigut uqaqłuni Iġñiġmigun, nalunaiqsamigun kiŋuvaannaquvlugu supayaanik, ilaan piqatigivlugu Iġñiq savaŋavlugich supayaurat.\x + \xo 1.2-3 \xt Jn 1.1-3; Col 1.15-17.\x*
\v 3 Iġñiġum salapqiŋagaa God-im kamanautaa, salapqiqł̣ugulu God-im qanuqitilaaŋa, nayummivḷugu sunapayaaq uqaluŋmigun suaŋaruakun. Ilaa salummautauganikami piḷuutiptiŋnun, aquvinŋaruq taliqpiata tuŋaanun God-im kamanaqtuam qiḷaŋmi.
\s1 Iġñiq Kamanałhaaqtuq Isaġuliŋniñ
\p
\v 4 Tavra kamanaqsił̣haaŋaruq isaġuliŋniñ suli God-im atchiŋagaa kamanałhaaqtuamik atiġmik ilaisa atiŋiññiñ.
\v 5 Qaŋaunnii God uqallaŋaitchuq inna isaġuliŋmun.
\q1 ‘Ilivich Iġñiġigikpiñ. Uvlupak aapagiliutigiŋma.”
\m Naaggasuli God uqallaŋaitchuq isaġuliŋnun,
\q1 “Aapauniaqtuŋa iliŋnun, iliviḷḷiasii iġñiġulutin uvamnun.”\x + \xo 1.5 \xt a Ps 2.7. b 2 S 7.14; 1 Ch 17.13.\x*
\m
\v 6 Aasiisuli, God-im tilimmagu nunamun Iġñitualuni qaukłiuruaq, uqallaŋaruq,
\q1 “Iluqaġmiŋ isaġuliŋma nanġaġlirruŋ.”\x + \xo 1.6 \xt Dt 32.43; Ps 97.7.\x*
\m
\v 7 Suli isaġulgich uqallausiġiŋagai God-im,
\q1 “Isaġuliŋma kamagigaanŋa anuġim kamaksrisiatun, suli kivgama kamagigaanŋa igniġuuqpatittuam kamaksrisiatun uvamnik.”\x + \xo 1.7 \xt Ps 104.4.\x*
\m
\v 8 Aglaan Iġñiq God-im uqallausiġiŋagaa,
\q1 “God-auruatiin, umialguniaqtutin isuitchuamun. Nalaunŋaruaq ataniġnaqun suaŋŋatiginiaġaa umialgutikpich.\x + \xo 1.8-9 \xt Ps 45.6-7.\x*
\q1
\v 9 Piviuttaġiŋagiñ iłuaqtualiqiniq aasii uumigivlugu pitquraiḷaġniq. God-aurutin. Tavraasii Uvaŋa God, Aapauruaŋaa iliŋnun, inillaŋagikpiñ kamanaqsił̣haaqłutin iḷauraaġniñ, immiqł̣utin quviasuunmik.”
\m
\v 10 God uqallavsaaŋaruq,
\q1 “Ilivich Ataniiq, inillaŋagiñ nuna isuaniñqaŋa, suli qiḷak savaŋagiñ.\x + \xo 1.10-12 \xt Ps 102.25-27.\x*
\q1
\v 11 Qiḷaglu nunalu piiġñiaqtuk, annuġaaluktun iḷiñiaqtuk, aglaan ilivich qanuqiḷiḷaitchutin.
\q1
\v 12 Uligaatun imuniaġitin aasii allaŋŋuqtauniaqtut. Aglaan ilivich Ataniiq allaŋŋulaitchutin utuqqaliḷaitchutillu.”
\m
\v 13 Aasii kisumun isaġuliŋmun qaŋaunnii uqallaŋaitchuq inna:
\q1 “Aquvittin taliqpiŋma tuŋaanun, uumigiritin uvamnun akiiḷitchiaġilugich.”\x + \xo 1.13 \xt Ps 110.1.\x*
\m
\v 14 Isaġulgich suuvat? Isaġulgich iluqaġmiŋ savaurriruagugiññaqtut ilit­qusiuvlutiŋ tilirauruat savaurritquvlugich annaurrauniaqtuanik.\x + \xo 1.14 \xt Mt 4.11; Lk 1.19.\x*
\c 2
\s1 Kamanaqtuaq Annaun
\p
\v 1 Tavra tamatkua ukpiġiŋakkavut naalaġnimmaġiksaapiagaksraġi­givut taapkunaŋŋa tusaagayukkaptiŋniñ asiñuurrauŋitchumaugut.
\v 2 Tavra isaġulgich uqallautaat taŋŋiqsaullaruq, qanuq tamatkua kamaksriŋitchuat pitquranik tatavsaqtausuurut nalliummatiruamik.
\v 3 Qanuġluta uvagut annakkumiñaipiaqtugut ukpiġiŋisuaġuptigu kamanaqtigiruaq qanutun annaun. Taamna annaun uqautigiqqaaŋa­gaa Atanġum, aasii tamatkua tusaaruat qaaŋiqsinŋagaat nalupqinaiqł̣ugu uvaptiŋnun.
\v 4 Suli God-im nalupqinaiġmivḷugu aliuġnaqtuatigun, allakaaġiisigullu kamanaqtualiqiatigun, Ilitqusiġiksuamiglu God-im aitchuutaanik uvaptiŋnun ikayuqtiksraptiŋnik piḷḷuataqtilluta God-im savaaġitquk­kaŋiñik.
\s1 Aullarriŋat Annaurrauruat
\p
\v 5 God-im isaġuliŋnun aitchuutigiŋaitkaa nuna qaiyumaaqtuaq uqautigikkaqput aŋalataġitqulugu.
\v 6 Uqaluktuaguŋammiuq imma sumi,
\q1 “God suksraq una iñuk isumagillamaran? Naaggaunnii iġñiŋa iñuum qaunagillamaran?\x + \xo 2.6-8 \xt Ps 8.4-6.\x*
\q1
\v 7 Iñuk inillaŋagiñ sivikitchuami kamanaił̣haaqługu isaġuliŋniñ. Kamanaqsipkaŋagiñ isumakkusialluatamiglu, [suli inillakługu qaunaksriḷiutivlugu savaaġnun.]
\q1
\v 8 God iḷiŋagiñ sunapayaaq ilaanun aŋalataġillasivḷugu.”
\m Tavra iḷikamiuŋ sunapayaaq aŋalataġillasivḷugu iñuŋmun, suna minin­ŋaitkaa aŋalatchiñiŋan. Paŋmapakaglaan tautuaġiŋitkikput sunapayaaq iñuŋmun aŋalataġipkallalugu.
\v 9 Aglaalli tautukkikput Jesus, sivikitchuamik kamanaiqsaullaktuaq isaġuliŋniñ. Aasii pisigivlugu nagliksaaqłuni tuquniŋa kamanaqsipkaq­tauŋaruq, isumakkusialluatamiglu. Suli nagliktuutiqpaŋagun God-im tuquŋallaŋaruq pisigivlugu iñupayaaq.\x + \xo 2.9 \xt Phil 2.6-11; He 12.2.\x*
\v 10 God-im supayaat aŋalataġigai, suli supayaat salapqiagaat ilaan kamanautaa. God killukuaŋaitchuq Iġñini nagliksaaqtinnamiuŋ annautisukługich iñugiaktuat iġñiġich, qiḷaŋmuquvlugich. God killu­kuaŋaitchuq Iġñini nagliksaaqtinnamiuŋ, qanuq tainna pikami, aullar­riġuŋagaa naamasivḷugu annaŋniksraqput.
\p
\v 11 Qanuq taamna ilaaguaqsiruaġlu God-mun tamatkualu ilaaguaqtauruat God-mun iluqaġmiŋ atautchimiñ Aapamiñ maŋŋuqaqtut. Taamna pisigivlugu Jesus kanŋugiŋitkaa taigumigich aniqatinik,
\v 12 uqaqłuni, “God quliaqtuaġiniaġiga atqiñ aniqatiimnun, akunġanni aŋaayyuliqiruat nanġaġniaġikpiñ.”\x + \xo 2.12 \xt Ps 22.22.\x*
\v 13 Suli Jesus uqallavsaaŋaruq, “God-mun ukpiġniaqtuŋa.” Uqallavsaaġmivḷuni-suli, “Uvaniittuŋa piqatigivlugich miqłiqtut God-im aitchuutiŋi uvamnun.”\x + \xo 2.13 \xt a Is 8.17. b Is 8.18.\x*
\p
\v 14 Miqłiqtutaasii atunim timiqaġmata, ilaaptauq tainnatun timini­ŋaruq, tuqqutikun suksraunġiġukługu Tuunġaq tuqupkaiḷḷaruaq iñuŋnik.
\v 15 Suli Jesus tuquŋaruq iñuich sivuuġaruat tuqqunmik sivuuġaŋaiquv­lugich tavraŋŋaaglaan.
\v 16 Qanuq nalupqinaitchuq, isumaaluuttaqaŋitchuq isaġuliŋnik, aglaan kiŋuniiŋiñik Abraham.
\v 17 Taamna pisigivlugu Jesus timiqaqtuksrauŋaruq aniqatiimisun, nagliksrauluni piḷḷuatautikullu aŋaayyuliqsiqpaŋnun qaukłiutquvlugu savaurriñiġmi God-mik, naamaruamik akiḷiitquvlugu piḷuutiŋisigun iñuich.
\v 18 Aasii ilaan ikayuġumiñaġai tamatkua piḷuksipkaġniaqtauruat, ilaaptauq nagliksaaŋavluni piḷuksipkaqtauniaġnikun.
\c 3
\s1 Jesus Kamanałhaaqtuq Moses-miñ
\p
\v 1 Tavraasii, aniqatitkaa, ilaaguaqtauvlusi God-mun, piqatauruasii iluqasi ququakkaŋasii God-im qiḷaŋmiittuam, isumalaaġutigisiuŋ Jesus God-im tiliŋakkaŋa aŋaayyuliqsiqpaŋnun qaukłiuruaq ukpiġik­kaptiŋnun.
\v 2 Ilaan piḷḷuatautiŋagaa God piksraqtaaġirini, Moses-tuttauq piḷḷua­tautiqaŋaruatun God-im igluani.\x + \xo 3.2 \xt Nu 12.7.\x*
\v 3 Naaggauvva God uqallaŋaruq Jesus nanġausiaqałhaaqtuksrauniv­ḷugu Moses-miñ, igluqpiruaqtauq nanġausiaqałhaaġmatun igluqpiami­ñiñ.
\v 4 Qanuq igluqpapayaaq iñuum nappaŋagaa, aglaalli God savaŋaruq supayaanik.
\v 5 Tavra Moses kivgalluatauŋaruq supayaatigun God-im igluani, kivga­tun iłłuni, uqaqtuksrauvluni sunik taŋŋianiŋaitchuanik paŋmapak.
\v 6 Aglaan Christ iġñiġuvluni God-mun aŋalatchiḷḷuataŋaruq God-im igluanik. Aasiuvva uvagut igluqatigigaatigut, pigiuraġniaġuptigu ukpiqsimaaġniqput, quviagilugulu niġiuguraġniaġupta isuanun-aglaan.
\s1 Unaŋuiqsiġviat God-im Iñuŋisa
\p
\v 7 Tavraasii Ilitqusiġiksuaq uqallaŋaruq,
\q1 “Uvlupak, tusaaguvsigik pitquraŋi,\x + \xo 3.7-11 \xt Ps 95.7-11.\x*
\q1
\v 8 uqaqsiġiiḷiñasi taipkua paaqłaŋŋataatitun God-mun, uuktuġmarruŋ nunagluktuami.
\q1
\v 9 Aapavsi uuktupiaġataŋagaanŋa qiñiġaluaŋŋaisaunnii kamanaqtuat savaatka malġukipiani ukiuni.
\q1
\v 10 Taamnaasii pisigivlugu taipkua kiŋuniġiich qimmaksaliqsinŋagaanŋa, aasii uqallakłuŋa, Ataramik­asuukua God-miñ asiñuktuqtut piḷġusimiŋni, iḷitchuġiŋaitkaich-unnii piḷġusitka.
\q1
\v 11 Tavraasii qinnaliutivlugich unniqsuqłiiŋaruŋa, Sumikunnii isiġumiñaitchut unaŋuiqsiġvigitqukkamnun iliŋiñun.”
\m
\v 12 Tavraasii Ilitqusiġiksuaq tainna uqaŋamman, Aniqatiit, qaunagisitchi iḷaanni asiñuurrauviaqtusi iñuuruamiñ God-miñ pisigilugu piḷuun ukpiġutairrullu.
\v 13 Aglaan siḷġiqsuutisitchi avanmun uvlupayaani, piviksraqaŋŋaan. Nalliqsi iḷaanni uqaqsiġiiḷiviaqtuq piḷuunmi sagluqipkaġluni.
\v 14 Qanuq piqatigiiksugut Christ-lu ukpiqsimauraġniaġupta sivulliqsun ukpiġutiptiktun tuniqsimaluta isuanunaglaan.
\p
\v 15 Uqallautauŋamman Bible-ni,
\q1 “Uvlupak, tusaaguvsigik pitquraŋi, uqaqsiġiiḷiñasi taipkunatun iñuktun paaqłaŋaruatun.”\x + \xo 3.15 \xt Ps 95.7-8.\x*
\m
\v 16 Kisut ipkua tusaagaluaqłutiŋ paaqłaŋaŋaruat? Taipkuagurut iluqaġmiŋ aullaqtuat Egypt-miñ, aullarriqaqłutiŋ Moses-mik.\x + \xo 3.16-18 \xt Nu 14.1-35.\x*
\v 17 Aasiisuli kisunik God uuligrutchautiqaŋava malġukipiani ukiuni? Taipkuniŋa piḷuusiqiraġaqtuanik nunagluktuami aasii tuquvlutiŋ.
\v 18 Suli kisunun unniqsuqłiiŋava sumikunnii isiġumiñaiññivḷugich unaŋuiqsiġvigitqukkamiñun? Taipkunuŋa kisiiññun kamasuutaitchuanun.
\v 19 Tavra iḷitchuġirugut iliŋich isiġumiñaiñŋaniqsut ukpiġutaił̣ł̣utiŋ.
\c 4
\p
\v 1 Tavraasii, unniqsuqłiisaa itkaluaqtuq-suli, isiġniksrakun ilaan unaŋuiqsiutaanun, anayasuktuaqta iḷaanni nalliqsi tikiñŋitpiaqtuq taavrumuŋa unaŋuiqsiġviŋmun.
\v 2 Qanuq tusaayugaaġiksuat tikiutiŋammiut uvaptiŋnun tainnatupiaġa­taq ilaiññun tikiñmatun, aglaan tusaakkaŋata anniqsuŋaitkai, qanuq ukpiġiŋaitkaat.
\v 3 Uvagut ukpiqtuaġuŋaruaguut isianiŋarugut unaŋuiqsiġviŋmun God-im aitchuutaanun ilaan uqallausiatun,
\q1 “Qinnakama unniqsuqłiisiptun, taipkua isiġumiñaipiaqtut unaŋuiqsiġvimñun.”
\m Isiqugaluaqtillutiŋ ilaanun God naatchiŋavluni savaamiñik nunalikami taimani.\x + \xo 4.3 \xt Ps 95.11.\x*
\v 4 Qanuq Bible uqaluŋi imma sumi uqaŋarut taavrumuuna tallimat malġuatigun uvlut inna, “God unaŋuiqsiŋaruq savaamiñiñ tallimat malġuaŋni uvlut.”\x + \xo 4.4 \xt Gn 2.2.\x*
\v 5 Suli taavrumani taiguami atausivsaami inna taiguaqtugut, God-im uqallautaanik. “Iliŋich sumikunnii isiġumiñaitchut unaŋuiqsiqatigi­luŋa.”\x + \xo 4.5 \xt Ps 95.11.\x*
\v 6 Taipkua tusaaqqaaqtuat tusaayugaaġiksuanik isiŋiñmata ukpiġutaił̣­ł̣utiŋ, allat iñuich imma isiqtuksrauŋarut taavrumuŋa.
\v 7 God nalunaiqsitqiŋaruq allamik uvlumik, uqaqłuni David-kun iñugiaktuat ukiut pianiŋmata. Atutqiŋagai uqaluich taiguaguaniktuat,
\q1 “Uvlupak tusaaguvsigik pitquraŋi, uqaqsiġiiḷiñasi.”\x + \xo 4.7 \xt Ps 95.7-8.\x*
\p
\v 8 Tavra Joshua-m aullatiŋakpagich unaŋuiqsiunmun, God aquvatigun uqautiqaġayaitchuq allamik unaŋuiqsiġviksramik qakugukpan.\x + \xo 4.8 \xt Dt 31.7; Js 22.4.\x*
\v 9 Tainnainniġman-aasii, imma ittuq Savaiññikun unaŋuiqsiġviksraŋat iñuŋisa God-im.
\v 10 Qanuq kiñaliqaa isiqtuaq God-im unaŋuiqsiġvianun nutqaġmiuq savaamiñiñ, God-ituttauq nutqaġmatun savaamiñiñ.
\v 11 Tavraasii isiġniḷupiaqta taavrumuŋa unaŋuiqsiġviŋmun, nalliqput­unnii suksraunġiŋitchumauq tuvrautiluni tainnatchimun ukpiġutair­runmun.
\v 12 Qanuq uqalua God-im taŋŋiġuupiaqtuq suaŋŋatiqaqtuġlu, avikłu­gik iñuuvlu pisuutaa, God-ivlu pisuutaa, savikpaktun avanmun kiiña­liktun ipiktuatun avguiruatun navyaaniglu patiġniglu. Suli isivġiiruq iñuich isummatiŋiññik pisuutiŋiññiglu.\x + \xo 4.12 \xt Is 49.2; Eph 6.17.\x*
\v 13 Suli God-im sivuġaani qanusipayaaq uumaruaq iriqsimaŋitchuq, aglaan supayaat aŋmarut tallutaitchullu irraŋnun ilaan isivġiiyumaaq­tuam uvaptiŋnik.
\s1 Jesus Kamanaqtuaq Aŋaayyuliqsiqpak
\p
\v 14 Tavraasii kamanaqtuamik aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiannik piqaġniqapta mayuŋaruamik qiḷaŋmun, Jesus-mik Iġñiŋanik God-im, ukpiqsimaapiaġataqta tuniqsimaluta.
\v 15 Qanuq aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiannik piqaqtugut isumaaluqataul­laruamik suaŋairrutiptiŋni, uvaptiktun uuktuqtauŋaruamik qanusipayaatigun, piḷuksiŋaitchuqaglaan.
\v 16 Tavraasii nalupqisuŋiḷḷuta qalliḷaaqta God-mun, nagliktuutiqaqtua­mun, nagliktuusiaqaġumaugut aitchuusiaqaġlutalu nagliktuutiqpak­kun ikayuusiaksraptiŋnik ikayuqtiqaqtuksraġuġupta.
\c 5
\p
\v 1 Qanuq iluqaġmiŋ aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiŋich piksraqtaagurut akunġanniñ iñuich. Taapkua nalunaiqsausuurut pisitquvlugich iñuich God-im sivuġaani, qaitchitquvlugich aitchuutinik ikipkautiniglu piḷuutaiġutiksranik.
\v 2 Aŋaayyuliqsiqpaum suaŋairrutiqaqłuni araktuallagai piaqłuktautait­chuakun kamaksriŋitchuat naluvlugich God-im pitquraŋiñik, sagluqi­rauvlutiglu.
\v 3 Taamnaasii pisigivlugu ilaa aitchuiruksraupiaqtuq ikipkautinik pisigilugiḷḷu piḷuutini pisigaluaġmiḷḷaisa iñuich.\x + \xo 5.3 \xt Lv 9.7.\x*
\v 4 Kiñaliqaa aŋaayyuliqsiqpagulaitchuq inmiñik, aglaan ilaa nalunaiqsi­qaġaqtuq God-mik, Aaron-tuttauq nalunaiqsaŋatun.\x + \xo 5.4 \xt Ex 28.1.\x*
\p
\v 5 Tainnatuttauq Christ kamanaqsiḷiŋaitchuq inmiñik aŋaayyuliq­siqpaŋnun qaukłiġuqsaġluni, aglaan nalunaiqsiqaŋaruq God-mik uqallaktuamik inmiñun,
\q1 “Ilivich Iġñiġigikpiñ. Uvlupak Aapaliutigiŋma.”\x + \xo 5.5 \xt Ps 2.7.\x*
\m
\v 6 Allaagun-suli uqallaŋammiuq,
\q1 “Ilivich aŋaayyuliqsiqpaurutin isuitchuamun, tuvraqługu piḷġusia Melchizedek-gum.”\x + \xo 5.6 \xt Ps 110.4.\x*
\m
\v 7 Uvluni nunamiinnami, Jesus aŋaayyuŋaruq qiññuaqtuŋaruġlu nipatusivḷuni qulvivḷuniḷu ilaanun annaurriyumiñaqtuamun inmiñik tuqqunmiñ. Aasii ilaan aŋaayyutaa tusaarauŋaruq pisigivlugu God-iliqiniġmi qiksiksrautaa.\x + \xo 5.7 \xt Mt 26.36-46; Mk 14.32-42; Lk 22.39-46.\x*\x + \xo 5.7-8 \xt Mt 26.39; Jn 10.18; Phil 2.8.\x*
\v 8 Iġñiġugaluaŋŋaġmi, nalupqinaiŋagaa kamaksriñini nagliksaaġniġmi­gun.
\v 9 Aasii piḷḷuatapiaġataġman, kaŋiutaġuŋaruq isuitchuamun annaunmun iluqaiññun kamaksriruanun inmiñik.
\v 10 God-im nalunaiqsaġiŋagaa aŋaayyuliqsiqpaŋnun qaukłiutquvlugu tuvraġlugu piḷġusia Melchizedek-gum.
\s1 Kiliktuutit Qapiquŋił̣ł̣uta
\p
\v 11 Aasii Melchizedek-kun uqautiksraukkaġaluaqtugut siġḷiġnaqtua­nik sivunniuqsaaruni, aglaan ilivsi kaŋiqsiḷguitchusi.
\v 12 Uvva paŋmapak iḷisaurriġuġumiñaqsigaluaqłusi, iḷisaurriqaqtuksraurusi-suli iñuŋmik iḷisaurrivsaaqtuksramik ilivsiññik sivulliqsigun iḷisaurrutitigun God-im uqaluŋiñi. Taamna pisigivlugu immuktuqtuksraurusi miqłiqtutun, niqipiaguŋitchuamik.\x + \xo 5.12-13 \xt 1 Co 3.2.\x*
\v 13 Qanuq kiñaliqaa iñuggutiqaqtuaq immuŋmik miqłiqtutun ittuq naluvlugu nalaunŋaruaq naagga nalaunŋaitchuaq.
\v 14 Aglaan niqipiaq sivuniqaqtuq agliŋaruanun, tamatkunuŋa iḷitchu­ġipkaqtitauŋaruanun sum nalaunŋatilaaŋanik piḷuktilaaŋaniglu.
\c 6
\p
\v 1 Tavra uqautigiŋaiḷḷaglugich sivulliich siġḷiġnaitchuat iḷisaurrutit Christ-kun, aglisaiññaqta. Iḷisaurrigiññaŋaiġḷuta sivulliġñik iḷisaurrutinik kisiiññik ukuniŋa, isumalitqiunmik piḷġutchiñiñ tuqunaqtuaniñ, ukpiġunmiglu God-mun,
\v 2 iḷisaurrutinik paptaiġutikun, iḷiñiŋanniglu argaŋisa umialiŋnat iñuum niaquanun, aŋŋisaatigullu tuquŋaruat, isuitchuakullu isivġiġvikun.
\v 3 Aasii taamna sivunmuktuġniksraqput taŋŋiġñiaġikput God-im pip­kaġumiñaqpagu.
\v 4 Qanuq iñuich kaŋiqsipkaqtauganikamiŋ, uuktuaganikamiŋ annaunmik aitchuusiaqaanikamiglu Ilitqusiġiksuamik,
\v 5 uuktuaganikamirruglu nakuutaa God-im uqaluan, suaŋŋataalu Atanġum salapqiġñiakkaŋa ukiuni qaiyumaaqtuani,
\v 6 taapkua uuktuaqqaaqługich, aquatigun tunutkumirruŋ Christ, qanuġlugich isumalitqiksitqigñaġumiñaitchut. Qanuq ilaisa kikiaktuu­titqigmatun pigaat Iġñiŋa God-im, suli kipautigivlugu ilaan tuqqutaa.
\p
\v 7 Iñuich ukpiqsimaaqtuat Christ-mun qaunakkusiaqaqtut nunatun qaunakkusiaqaqtuatun sialuŋman, aasii naurivḷuni niqiksranik tamatkunuŋa nunaliqiruanun.
\v 8 Iñuiḷḷi tunutchiruat Christ-mik suksraunġiqsaurut nunatun sialuŋman-unnii nauriruatun kakiḷḷaġnaqtuanik. Anniqsuutauŋitchut ikirau­giññaġniaqtut.\x + \xo 6.8 \xt Gn 3.17-18.\x*
\v 9 Tainna uqaġaluaġuptaunnii, piviuttaġirauruasii, nalupqisuŋitchugut nunagiksuatun itilaavsiññik aasii annaurrauvlusi.
\v 10 Qanuq God nalaunŋaruq. Naluruuraaġniaŋitkaa ikayuutiksi, piviuttaqqullu iḷisimanaqtitaqsi savautikavsigik ukpiqtuat ilaa pisigivlugu, piḷġusivsisun paŋmapak.
\v 11 Suli tainnatun kipiġniuttaġigivsi atausiullaavlusi ikayuiñiapiaquv­lusi. Taamna piguvsiuŋ iñuuniqtutilaavsisun nalupqiginiaŋitkiksi annautiksraqsi.
\v 12 Tavraasii iqiatchautinagu ikayuiñiq, aglaan taipkunatun ukpiġuti­qaġlusi qiñuirrutiqaġlusiḷu, kiŋuvaannakkumausi God-im unniqsuqłii­siŋiñik.
\s1 God-im Nalupqinaitchuaq Unniqsuqłiisaa
\p
\v 13 God-im unniqsuqłiikamiuŋ Abraham, unniqsuqłiiŋagaa inmi­guaqługu, sumik kamanałhaaqtuamik piiḷḷuni inmiñiñ,
\v 14 uqaqłuni, “Nalupqinaitchuamik quviasaapiaġniaġikpiñ, iñugiaksip­kaġlugiḷḷu kiŋuniqtin.”\x + \xo 6.14 \xt Gn 22.16-17.\x*
\v 15 Tavraasii Abraham, qiñuiqł̣uni utaqqiuqqaaqłuni, piññaktaaġiŋa­gaa God-im unniqsuqłiisaa.
\v 16 Iñuiḷḷi iḷumutun unniqsuqłiisuurut nalupqinaiyausiqł̣utiŋ kamanał­haaqtuanik inmiŋniñ, aasii tainnaġmata arguanaiġaqtuq unniqsuqłiisaat avanmun.
\v 17 Tavrali God-im ukpiġnaqsiḷiġuŋagaa unniqsuqłiisini kiŋuvaannag­niaqtuanun allaŋŋulaisilaaŋa sivunniutini, arguanaiyaqługu unniqsuqłiiñmik.
\v 18 Taapkuŋnuuna malġukkun allaŋŋulaitchuakkun, unniqsuqłiisikullu nalupqinaiyautikullu, God arguanaiŋaruq sagluyumiñaisilaamiñik. Uvagulli annaksaŋaruaguut qamannirviŋmun God-mun piyumalaaġu­siqł̣uta piññaktaaġiyumavlugu annaun aitchuutigisukkaŋa.
\v 19,20 Kitchatun pauksimmatauruatun, tainnatulli pauksimmatigigik­put kitchatun taamna annagumman ilitqusiptiŋnun. Taamna annagumman qiḷaŋmi pigigikput, qanuq Jesus ayuŋaruq sivuptiŋni pisivluta. Aŋaayyuliqsiqpaktun isiŋaruq amuŋatchianun talukiyaam inimun ilaaguaqtaułhamaaqtuamun God-mun. Aŋaayyuliqsiqpaguqtuq tuvraqługu piḷġusia Melchizedek-gum isuitchuamun.\x + \xo 6.19 \xt Lv 16.2.\x*\x + \xo 6.20 \xt Ps 110.4.\x*
\c 7
\s1 Aŋaayyuliqsi Melchizedek
\p
\v 1 Qanuq taavruma Melchizedek-gum, umialgata Salem, aŋaayyuliq­siqpaŋan sapiġñaġniqsrauruam God-im, paaŋagaa Abraham utiq­tuaq tuquġaqqaaqługich umialgich. Aasii Melchizedek-gum aŋaayyuti­ŋagaa piḷḷuatautiqaquvlugu.\x + \xo 7.1-2 \xt Gn 14.17-20.\x*
\v 2 Aasii Abraham-gum aitchuŋagaa quliŋŋuġutiŋiññik supayaurat piġ­ġaktaami akimakami. Melchizedek-gum atqa mumiŋñiŋagun sivuniqaqtuq Umialguruq Iłuaqtualiqiniġmun, aasiisuli umialgummiuq Salem-mun sivuniqaqtuamun Umialganun Aŋuyautairrutim.
\v 3 Aapaiñmiuq aakaitchuġlu maŋŋuitchuġlu aglausimaruanik, suli Bible uqaluŋisa quliaqtuaġiŋitkaat aniñiŋa tuquniŋalu. Tavraasii Melchizedek ittuq Iġñiŋatun God-im aŋaayyuliqsiqpauvluni isuitchuamun.
\p
\v 4 Isumalaaġutigisiuŋ qanutun kamanaqtilaaŋa. Abraham kama­nautikun maŋŋuuruam aitchullammagu quliŋŋuġutiŋiññik piġġak­taami akimakami.
\v 5 Aasiiḷi taipkua kiŋuniŋi Levi-m aŋaayyuliqsiqpaguqtitauŋaruat pitquraqaqtut tigusitquvlugich quliŋŋuġutinik iñuŋniñ, ilaisa aniqatiimiŋ­niñ, maŋŋuqaġaluaqtillugitchauq Abraham-miñ.\x + \xo 7.5 \xt Nu 18.21.\x*
\v 6 Aglaan taamna iñuk Melchizedek, maŋŋuqaqatigiŋisaŋatunnii, aitchuusiaqaŋaruq quliŋŋuġutinik Abraham-miñ. Aasii uqallaŋaruq Abraham-mun unniqsuqłiisiaqaqtuamun, God-im piḷḷuataqtitchuma­gaatin.
\v 7 Iñuk tainna uqallallaruaq kamanałhaaqtuq taavrumaŋŋa uqallausi­qaqtuamiñ. Kialiqaa taamna qapiġumiñaitkaa.
\v 8 Aasiisuli Levi-m kiŋuniŋisa aitchuusiaġisuugaich quliŋŋuġutit aasii tuquvlutiŋ. Aglaalli Melchizedek aitchuusiaqaŋaruq quliŋŋuġutinik, quliaqtuaġuŋaitchuaq tuquŋaniḷugu.
\v 9 Iḷaanni iñuktauq uqallakkumiñaġugnaġmiuq inna. Levi-vsauq kiŋuniŋi aitchuusiaqaġuurut quliŋŋuġutinik, akiḷiiŋammiñiqsut quliŋŋuġu­tinik Melchizedek-mun.
\v 10 Qanuq Abraham aitchuimman, aitchuimmatun piŋammiut aniŋaiñ­ŋaġmiŋ-unnii ilaan kiŋuniġivlugich.
\p
\v 11 Pitqurat iñuŋnun aitchuutauŋarut aŋaayyuliqsiqpaummata Levi-m kiŋuniŋi. Tavra iñuich annaurraullakpata naamasiḷugu Levi-m kiŋuniŋigun aŋaayyuliqsiqpauruatigun Aaron-kun, piqaġugnaġniaŋit­kaluaqtuq allamik aŋaayyuliqsiqpaŋmik Melchizedek-tun ittuamik.
\v 12 Qanuq allaŋŋuqtuksraġuġman aŋaayyuliqsiqpaqaġniq Levi-m kiŋuniŋiñik aŋaayyuliqsiqpaktun Melchizedek-tun ittuamik, tainnatuttauq allaŋŋuqtuksraupiaġuummiut pitqurat.
\v 13 Qanuq Christ aŋaayyuliqsiqpaktun Melchizedek-tun kaŋiqaqtuq allamiñ Aaron-guŋitchuamiñ, savaaqaŋaitchuaniñ ikipkaiviŋmi.
\v 14 Nalupqinaitchuq Ataniqput maŋŋuqaqtuaguruq Judah-miñ, aasii taapkua maŋŋuġiich Moses uqallausiġiŋaitkai aŋaayyuliqsiqpautqulugich.
\s1 Alla Aŋaayyuliqsi Melchizedek-tun Ittuaq
\p
\v 15 Taamna nalupqinaivsaaŋaruq allasuli aŋaayyuliqsiqpak Melchizedek-tun ittuaq salapqiġman.
\v 16 Christ aŋaayyuliqsiqpaguŋaruq, pisigivlugu iñuuniŋa isuitchuamun. Aŋaayyuliqsiqpaguŋaitchuq maŋŋuqaġniḷugu Aaron-miñ pitqurat apiqsriaŋatiktun.
\v 17 Qanuq God-im uqallautiŋagaa Christ, “Aŋaayyuliqsiqpaurutin isuitchuamun tuvraqługu Melchizedek.”\x + \xo 7.17 \xt Ps 110.4.\x*
\v 18 Sivulliich pitqurat sivuniqaqtuat Levi-m kiŋuniŋigun asivaqtaurut, pisigivlugu suaŋaiññiŋat anniqsuutauŋiññiŋallu annaurriḷaił̣ł̣utiŋ iñuŋnik,
\v 19 qanuq taipkua pitqurat nalaunŋasipiaġatalaitkaat kiñapayaaq sivuġaani God-im. Aglaan Christ pisigilugu aŋaayyuliqsiqpagikkaqput annagummatiqapiaqtugut, suli qalliḷaaġumiñaqtugut God-mun.
\p
\v 20 God unniqsuqłiipiaŋaruq Christ aŋaayyuliqsiqpauniaġnivḷugu isuitchuamun.
\v 21 Taipkua sivuani aŋaayyuliqsiqpaguqtuat aŋaayyuliqsiqpaguqtitau­suurut unniqsuqłiisauŋitchuakun God-miñ, aglaan Christ aŋaayyuliq­siqpaguqtitauŋaruq unniqsuqłiisimik inna,
\q1 “Ilivich aŋaayyuliqsiqpaurutin isuitchuamun. Uvaŋa Atanġuruaŋaa unniqsuqłiiŋaruŋa, aasii isumaga allaŋŋuġumiñaitchuq.”\x + \xo 7.21 \xt Ps 110.4.\x*
\m
\v 22 Taavruma unniqsuqłiisim inillakkaa Jesus nalupqinaiyautiġuqługu nakuułhaaqtuamun sivunniuġunmun.
\p
\v 23 Sivulliich aŋaayyuliqsiqpaich iñugiaŋarut, tuqusuuvlutiŋ. Tuq­qutim piiġuuŋagai savaaŋiññiñ.
\v 24 Aglaan Jesus aŋaayyuliqsiqpauruq taimuŋa, qanuq ilaa iñuuruq isuitchuamun.
\v 25 Tainnaiłłuniasii ilaan ataramik annautiyumiñaġai tamatkua qalliḷaaqtuat God-mun inmigun, qanuq iñuuruq ataramik qiññuaqtuutisuk­ługich God-mun.
\p
\v 26 Qanuq nalaunŋaruq tainnatchimik aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiannik piqaġupta, ilaaguaqtauruamik God-mun, pasiñaġumiñaitchuamik, piġuaġniġitchuamik, ilaaguaŋaruamik piḷuusiqiriniñ, kamanaqsipkaq­tauruamik qiḷaŋmi.
\v 27 Jesus taipkunatun inŋitchuq aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiŋisitun, aitchuiruksrauluni ikipkautinik uvlutuaqpan, sivulliġilugich ilaan piḷuutini, piḷuutiŋiññullu iñuich. Qanuq tuqukami naanŋagai ikipkautit pit­qigaksraiqł̣ugich, inmiñik aitchuutigivluni.\x + \xo 7.27 \xt Lv 9.7.\x*
\v 28 Pitquratigun aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiksraġuugaich piḷuksiḷḷarua­nik. Aasii pitqurat qaisauganiŋmata God-im nalunaiŋagaa Iġñini piḷuksiŋaitchuaq isuitchuamun.
\c 8
\s1 Jesus Qaukłiq Aŋaayyuliqsiqpakput
\p
\v 1 Tavra sivuniġikkaŋa uqaluutigikkapta innaittuq. Aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiannik piqaqtugut Christ-mik, aquvititauruamik taliqpiata tuŋaanun God-im kamanaqtuam qiḷaŋmi.\x + \xo 8.1 \xt Ps 110.1.\x*
\v 2 Aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat pisinniktuq inimi ilaaguaqtauruami God-mun tupipiamiittuami aŋaayyuviŋmi, iñuum nappaqtaġiŋisaŋani, aglaan Atanġum nappaqtaŋani.
\p
\v 3 Aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat aitchuutiqaqtuksrausuumman piksraqtaaguruaq aitchuitquvlugu aitchuutinik ikipkautiniglu God-mun pisivlugich iñuich; tainnatulli aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat pigikkaqput aitchuutiksraqaqtuksraupiaġmiuq sumik.
\v 4 Tavra Christ nunamiitkumi, aŋaayyuliqsiqpauyumiñaitkaluaqtuq sumikunnii, qanuq allanik aŋaayyuliqsiqpaqaqtuq nunami qaitchisuu­ruanik aitchuutinik pitquratiguaqłutiŋ.
\v 5 Savaktut tupiġmi tuvrautiruami taġġauruamiḷu qiḷaŋmiittuamun tupipiamun aŋaayyuviŋmun. Qanuq Moses nappaisaġumaagaqsimman tupiġmik aŋaayyuviksramik, iḷisautiŋagaa God-im uqallautivlugu, “Qaunagilutin savakkumagitin supayaat tuvraġlugu iḷiktiġusiaq iḷisaurrusiaġikkan iġġimi.”\x + \xo 8.5 \xt Ex 25.40.\x*
\v 6 Aŋaayyuliqsiqpaich savaktut tupiġmi nunamiittuami taġġałhiñau­ruami, Christ-li pisinnikkumiñaqsiŋaruq qiḷaŋmi nakuułhaasugruktua­mik nunami aŋaayyuliqsiqpauruaniñ. Ilaan savaaŋa kamanałhaaqtuq aŋaayyuliqsiqpaich savaaŋiññiñ, qanuq God-im sivunniuġutaa nutauruaq ilaan qaaŋiqsitaŋa uvaptiŋnun nakuułhaaqtuamik unniqsuqłiisi­qaqtuq.
\p
\v 7 Qanuq sivulliuruaq sivunniuġun naamaŋakpan, simmausiġñiaŋit­kaluaqtuq.
\v 8 Ataniq God iviġaumaiñŋaruq taipkunuŋa iñuŋnun, aasii uqallakłuni,
\q1 “Uvlut qaiñiaqtut uvaŋa nutauruamik sivunniuġniaqtuŋa iñuŋiññun Israel Judah-vlu.\x + \xo 8.8-12 \xt Jr 31.31-34.\x*
\q1
\v 9 Taamna nutauruaq sivunniuġun inniaŋitchuq sivulliqsun qaisaptun aapaŋiññun uvlumi taivrumani aullatisaqapkich qaunakłaaqługich nunamiñ Egypt-miñ. Qanuq iliŋisa kipuqłaŋmarruŋ sivunniuġutiga uvaŋa ilaisituuqtinŋagitka.
\q1
\v 10 Uvvauna sivunniuġun taŋŋiqsinniakkaġa iñuŋiññun Israel taipkua uvlut pianikpata. Itqaumapkaġniaġitka pitquratka iliŋiññun, kamagipkaġlugiḷḷu iliŋiññun, suli uvaŋa God-iginiaġaanŋa, iliŋiḷḷi iñuginiaġitka.
\q1
\v 11 Taamna pisigilugu iñupayaat iḷisaurrutiniaŋitchut avanmun, aniqanmiŋniglu uqaġlutiŋ, Iḷitchuġiuŋ Ataniq, qanuq iluqaġmiŋ iḷitchuġiniaġaanŋa, kamanaġniqsrakkaluat iñuich, kamanaiññiqsrallu.
\q1
\v 12 Qanuq uvaŋa naglikkutiqaġniaqtuŋa piḷuksiruanun, suli piipiaġniaġitka piḷuutiŋich kamasuutairrutiŋiḷḷu.”
\m Taapkuniŋa Ataniq uqaŋaruq.
\v 13 Uqautigikamiuŋ nutauruaq sivunniuġun, ilaan piqutigiŋaiŋagaa sivulliq sivunniuġun utuqqaliruaguvlugu. Aasii suna atuġnaġumiñaiġ­man utuqqalimmallu tautugnaiqsałhiñaaġuġuuruq.
\c 9
\s1 Nunamiŋŋaqtauruaġlu Qiḷaŋmiŋŋaqtaġlu Qiksiksraun God-mun
\p
\v 1 Tavra taamnaunnii sivulliq sivunniuġutaa God-im uqaluqaŋaruq qanuq pirukrautilaaŋannik tupiġmi aŋaayyuviŋmi nunamiittuami.
\v 2 Qanuq tupiq nappaqtauŋaruq siḷalliġuaqaqługu tairauruamik ilaa­guaqtamik inimik God-mun. Aasii iḷuaniinŋarut qulliqaġvigḷu, niġġi­viiḷḷu, qaamiutaqaqtuat punniġnik ilaaguaqtauruanik God-mun.\x + \xo 9.2 \xt a Ex 26.1-30. b Ex 25.31-40. c Ex 25.23-30.\x*
\v 3 Aasii tupiq kaŋiḷḷiqaqtuq tunuani talukiyaam, tairauruamik Ilaa­guaqtaułhamaaqtuamik inimik God-mun.\x + \xo 9.3 \xt Ex 26.31-33.\x*
\v 4 Aasii iḷuaniinŋaruq ikipkaiviḷiaq tivraġiksautinun piḷiaq maniŋmiñ kaviqsuamiñ, kigiunniġlu itqaumman God-im sivunniuġutaanun, puu­qaqtuaq iluqani maniŋmik kaviqsuamik. Taavruma kigiunniġum ima­ġivlugich utkusigḷu piḷiaq maniŋmiñ kaviqsuamiñ imalik maana-mik, ayauppiaŋalu Aaron akutuqpanillaruaq, pitqurallu aglaŋaruat saapa­qayaaŋnun uyaqqaŋnun.\x + \xo 9.4 \xt a Ex 30.1-6. b Ex 25.10-16. c Ex 16.33. d Nu 17.8-10. e Ex 25.16; Dt 10.3-5.\x*
\v 5 Qaaŋaniinŋaruk matuam isaġullak qaummaġiksuak qulaŋiqsimavlugu nagliktuusiannagvik God-miñ. Taapkua paŋmapak uqautiginia­ŋitkivut qanupiaq sivuniqaqtilaaŋat.\x + \xo 9.5 \xt Ex 25.18-22.\x*
\p
\v 6 Tamatkua itqanaiganigataġmata tainna, aŋaayyuliqsiqpaich ataramik uglaġaġniqsut siḷalliġmun tupiġmun, savaaġiugaqługich pirak­srautitiŋ.\x + \xo 9.6 \xt Nu 18.2-6.\x*
\v 7 Aglaan iḷuanun kaŋiḷḷium aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat kisimi isiġuu­niqsuq atausiaqsiññaqługu ukiuq, augutiligaaqłuni piḷuutaiġutiksrami­ñik iñuiḷḷu piḷuutiŋisa piiġutiksraŋannik.\x + \xo 9.7 \xt Lv 16.2-34.\x*
\v 8 Taavrumuuna Ilitqusiġiksuam kaŋiqsipkaŋagaatigut taamna apqun inimun ilaaguaqtaułhamaaqtuamun God-mun aŋmaŋaisilaaŋanik-suli iñuich piḷḷasiḷugich tavruŋa, siḷallium tupqum napaniqtutilaaŋatun.
\v 9 Taamna siḷalliq tupiq qiñiġaaġimmatun itkaa paŋmapak piraġaut­chim. Qanuq aitchuutit ikipkautillu aitchuutaugayuktut naamaŋit­chuat piḷuutaipiaġumiñaġlugich aŋaayyurauruat.
\v 10 Aglaan tamatkua piraġautchich aŋalatchirut aŋaayyuliqiniġmi niqił­hiñaniglu imiłhiñamiglu qanusiḷimaaniglu aŋaayyuliqinikun salum­maksautinik timimun. Tamatkua qaałhiñakun piraġautchich piruk­srausuurut tikitchiaġivlugu God-im nakuułhaaqtuaq sivunniuġutaa taŋŋiqsitaŋa Christ-mun.
\p
\v 11 Tavra paŋmapak Christ qaiganiŋaruq, aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiat nakuuruanun sunun paŋmapak ittuanun. Tupiq aŋaayyuvik aŋaay­yuliqsiqpaŋnun qaukłiuvigikkaŋa tupquŋitchuq nunami iñuich savaaġilugu, aglaan kamanałhaaqtuaq nakuułhaaqtuaġlu tupiq qiḷaŋmiittuaq.
\v 12 Aasii aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiatitun Christ isiŋaruq pitqigaksraiq­ł̣ugu inimun ilaaguaqtaułhamaaqtauŋaruamun God-mun, augutiqaq­łuni auŋił̣aaŋiññik niġrutit ikipkautausuuruat, aglaan ilaan auŋmiñik. Aasii auŋmiñik annakkumiñaqsiŋagaatigut isuitchuamun.
\v 13 Qanuq taimani iñuk piḷuksiruaq salummaqtaugayuktuq God-im sivuġaani qivsaliktaukami niġrutit ikipkautausuuruat auŋiññik.\x + \xo 9.13 \xt a Lv 16.15-16. b Nu 19.9,17-19.\x*
\v 14 Taamna tainnainŋakpan, qanutułhaaq auŋata Christ salummaqtigi­vagich ilitqutchisi tuqunaqtuaniñ piḷġutchiñiñ savautiyumiñaqsivḷugu God iñuuruaq. Christ, Ilitqusia iñuuruaq isuitchuamun, aitchuutigiŋaruq inmiñik tuqukami akuqtuġnaġumiñaqłuni God-mun.
\p
\v 15 Taamna pisigivlugu Christ atisipkaiñiaqtiġuŋaruq aitchuqłuta nutauruamik sivunniuġutaanik God-im, tamatkua ququaqtauruat aitchuusiaqaquvlugich isuitchuamik kiŋuvaaksramik God-im unniqsuqłii­saanik. Christ tuqukami tasuġumiñaqsiŋagai iñuich kamaksriŋitchuat God-im pitquraŋiñik sivulliġmi sivunniuġunmi.
\v 16 Kiñaliqaa sivunniqpan aitchuutigisukługich suġauttani kiŋuvaan­naktuksrautinun aasii tuquvluni, taavruma iñuum tuquniŋa nalupqi­naigaksrauruq kiŋuvaannaktuksrautit suġauttannaŋaiñŋaisa.
\v 17 Qanuq iñuum sivunniuġutaa taŋŋiġumiñaqtuq tuquanikpan kisianik. Iñuuŋŋaan kialiqaa kiŋuvaannaktaaġiyumiñaitkai suġauttaŋi.
\v 18 Taimñaunnii sivulliq sivunniuġun nalupqinaiqsauŋaruq auŋich niġrutit atuqługich.
\v 19 Qanuq Moses uqautigianiŋmagich pitqurapayaurat sivunniuġun­miittuat iluqaiññun iñuŋnun, ilaa tigusiŋaruq auŋiññik niġrutit ikipkautausuuruat, imiġmiglu, kavviġiksuamiglu imnaim mitquanik, piġuaqtiġunmiglu aasii qivsaliŋagai auŋmik makpiġaat, iluqaisalu iñuich,\x + \xo 9.19-20 \xt Ex 24.6-8; Zec 9.11; Mt 26.28.\x*
\v 20 aasii Moses uqaŋaruq, “Uuma augum nalupqinaiġaa sivunniuġutaa God-im ilivsiññun.”
\v 21 Tainnatun-suli ilaan qivsalgutigiŋagaa auk tupiġmullu aŋaayyuviŋmun utkusipayaanullu allallu supayaurat atuġuukkaŋi aŋaayyuliqsiqpaum aŋaayyuniġmi.\x + \xo 9.21 \xt Lv 8.15.\x*
\v 22 Tavrakii kamagivlugich pitqurat, iluqakavsaŋmi sunapayaaq ilaa­guaġutiqaġaqtuq God-mun auŋmik, suli auk maqinŋaunnagu, God-im piḷuutit suliqutigiŋaiḷaitkai itqaumayumiñaiġḷugich.\x + \xo 9.22 \xt Lv 17.11.\x*
\s1 Christ Tuqqutaata Piiġai Piḷuutit
\p
\v 23 Tavra tainnatun nunamiittuat sut aŋaayyuliqiniġmi ilaaguagak­srausuuŋarut God-mun, niġrutim auŋanik piqutiqaġluni tuvrautiłhiñat qiḷaŋmiittuanun. Aglaan qiḷaŋmiittuat ilaaguagaksrauŋarut auŋanik Christ nakuułhaaqtuamik aitchuunmik tamatkunaŋŋa.
\v 24 Qanuq Christ isianiŋaruq qiḷaŋmun sivuġaanun God-im uvagut pisivluta. Isiŋaitchuq inimun ilaaguaqtaułhamaaqtuamun savaaŋan­nun iñuich, tuvrautiłhiñauruamun qiḷaŋmiittuamun.
\v 25 Naaggaunnii Christ aitchuutigitqigaġluni inmiñik piŋitchuq, aŋaay­yuliqsiqpaich qaukłiŋisun inimun ilaaguaqtaułhamaaqtuamun ukiutuaġman isiġuuruatun saagaqłuni auŋmik, ilaan augiŋisamiñik.
\v 26 Qanuq tainna Christ aitchuutigitqigaaġuugumi, nagliksaatqigaqtuk­srauniaġaluaqtuq akulaitchuami nunaqaŋa savaagumman. Aglaan paŋmapak, isuani piviksram, Christ qaiŋaruq atausiaqłuni, piiġiaqługu piḷuun aitchuutigivluni inmiñik.
\v 27 Iñuich tuquruksrausuurut atautchimi, aasii taavruma aquagun isiv­ġiqsaulutiŋ.
\v 28 Tainnatulli Christ, tuqutauganiŋavluni atausiaqłuni piiġiaqługich piḷuutiŋich iñugiaktuat, niptatqigñiaġmiuq, piḷuun piiġiasuŋaġnagu aglaan annautiyaqtuġlugich niġiupiaqtuat inmiñik.\x + \xo 9.28 \xt Is 53.12.\x*
\c 10
\p
\v 1 Tavra pitqurat taġġauruatun isiññaŋarut sunun anniqsuutauyu­maaqtuanun Christ qaġġisiniakkaŋiñun. Pitqurat aitchuiḷaiñŋa­rut tamatkuniŋa anniqsuusiaksranik. Taamna tainnainman pitqurat piḷuutaiqsiḷaiñŋarut tamatkuniŋa qalliḷaaqtuanik God-mun tamatkunuuna ikipkautitigun aitchuutausuuruatigun ukiutuaġman.
\v 2 Ikipkautit piḷuutaiqsiḷḷapiaqpata aġiunayaqtut pitqigaŋaiġḷugich. Aŋaayyurauruat atausiaġlugu taimuŋa piḷuutaiqsaullakpata, tavraŋŋaaglaan itqatqikkayaitkaich piḷuutit.
\v 3 Tavraaglaan tamatkua ikipkaisit aitchuutauruat ukiutuaġman itqaq­tirrutauraqtut piḷuusiqirautilaaŋannun iñuich.
\v 4 Qanuq auŋich ikipkautausuuruat niġrutit piḷuutaiġutauyumiñaitchut.
\p
\v 5 Tainnainniġmata, Christ nunamukami, ilaa uqallaŋaruq God-mun,
\q1 “Kipiġniuttaġiŋaitkitin ikipkautit aitchuutillu, aglaan timimik itqanaiqsisiŋagiŋma tuquyumiñaquvluŋa.\x + \xo 10.5-7 \xt Ps 40.6-8.\x*
\q1
\v 6 Ikipkautit aitchuutit piḷuutaiġutiksrat pisuġuiġutigiŋaitkitin.
\q1
\v 7 Taamna pisigivlugu uqallaŋaruŋa, God-auruatiin, uvaŋa qaiŋaruŋa kamagiyaqtuqługu pisuutin, aglausimaniŋatitun uvapkun Bible-ni.”
\m
\v 8 Ilaa uqallaqqaaŋaruq, “Kipiġniuġutiqaŋaitchutin pisuġuiġutiqaŋait­chutillu ikipkautinik qanusipayaanik aitchuutauruanik tuvraqługich pitqurat.”
\v 9 Aasii uqallavsaaŋaruq, “Uvaŋa qaiŋaruŋa kamagiyaqtuqługu pisuutin.” Christ-gum piqutauŋaiŋagaa sivulliq sivuniqaqtuaq ikipkautinik aitchuiñiq tuvraqługich pitqurat, aasii inillakługu tuglia, sivuniqaqtuaq kamaksriñiġmik God-im pisuutaanik.
\v 10 Tavraasii Jesus Christ-gum kamagiŋagaa God-im pisuutaa, aitchuutigivlugu timini atausiaqługu taimuŋa piḷuutit pisigivlugich, aasii ilaa­guaqłuta God-mun.
\p
\v 11 Aŋaayyuliqsiqpapayaaq nunamiittuaq makitasuuruq uvlutuaġman savaaġiramiñi, aitchuigaluamiiqł̣uni taapkuniŋasuŋaiññaq ikipkautinik, piḷuutaiġutauyumiñaitchuanik.\x + \xo 10.11 \xt Ex 29.38.\x*
\v 12 Tavrali Christ aitchuiganikami ikipkaunmik piḷuutinun atautchimi taimuŋa, ilaa aquvinŋaruq God-im taliqpiata tuŋaanun,\x + \xo 10.12-13 \xt Ps 110.1.\x*
\v 13 tavrani utaqqisaqłuni akiiḷitchiaġilugich uumigirini.
\v 14 Qanuq atausiaqsiññaqłuni aitchuivḷuni ilaan piḷuutaiŋagai taimuŋa tamatkua ilaaguaqtauruat God-mun.
\p
\v 15 Taamna Ilitqusiġiksuam nalupqinaiŋagaa uvaptiŋnun, uqallakłuni inna,
\q1
\v 16 “Uvvauna sivunniuġun taŋŋiqsinniakkaġa ilaiññun aquatigun tamatkua uvlut, uqaqtuq Ataniq. Pitquratka kamagipkaġniaġitka itqaumapqaġlugiḷḷu iliŋiññun.”\x + \xo 10.16 \xt Jr 31.33.\x*
\m
\v 17 Suli uqallavsaaqłuni, “Itqaumaŋaiġñiaġitka piḷuutiŋiḷḷu kamasuu­tairrutiŋiḷḷu tavraŋŋaaglaan.”\x + \xo 10.17 \xt Jr 31.34.\x*
\v 18 Piḷuutillu kamasuutairrutillu suliqutigiŋaiqsaummata, aitchuivik­sraiqsuq ikipkautinik piḷuutit pisigilugich.
\s1 Qalliḷaaqta God-mun
\p
\v 19 Tavraasii aniqatiit, attaqsrautairrutiqaqtugut isiġumiñaqłuta inimun ilaaguaqtaułhamaaqtauruamun God-mun auŋagun Jesus,
\v 20 ilaan aŋmautiŋagaatigut nutauruamik apqunmik qalliḷaaġviksrap­tiŋnik God-mun aasii iñuuluta isuitchuamun. Aŋaayyuliqsiqpaich qaukłiatun qalliḷaaqtuatun God-mun amuŋatchianun talukiyaam, uvaguttauq qalliḷaaġumiñaġmigikput God timaagun Jesus, aitchuutigikka­ŋagun tuquvluni.
\v 21 Suli kamanaqtuamik aŋaayyuliqsiqpaqaqtugut atanġuruamik God-im igluqatiŋiñun.
\v 22 Taapkua tainnainniġmata, qalliḷaaqta God-mun iḷumutuuqtuamik uummatiqaġluta ukpiġutiqaġlutalu nalupqisuŋipiaqtuamik, isumaa­luutaiġḷuta piḷuutiptiŋnik, suli salummaqtaupiaġluta piḷuutiptiŋniñ.\x + \xo 10.22 \xt Lv 8.30; Ez 36.25.\x*
\v 23 Nalupqisuŋipiaqta qanuġliqaaŋaiġḷutalu uqautigiguptigu ukpiġik­kaqput, qanuq God unniqsuqłiiŋaruaq ukpiġnapiaqtuq.
\v 24 Suli isumalaaġutigilakput qanuġluta qapiŋaisaaġutisugluta avanmun piviuttaqqutiniġmun piḷġusiġiksuanullu.
\v 25 Katitqataqta piŋitqataaŋaiġḷuta atautchimun, piḷġusiġiliutikkaŋati­tun iḷaŋisa iñuich iḷisimalugu Atanġum uvlua qallisaiññaqtuaq.
\p
\v 26 Qanuq piḷuusiqiugaaġupta pisaaġiugaġluta kaŋiqsiŋaqqaaġlugu iḷumun ittuaq, ikipkautiksravsaamik allamik piitchuq piḷuutiptiŋnun piiġutiksramik.
\v 27 Aglaan imma ittuq sivuuġanaqtuaq niġiugiraksraqput isivġiqsauvik­sraun, suli suamaruaq igniq suksraunġiiñiaqtuaq uumigiriŋiññik God-im.\x + \xo 10.27 \xt Is 26.11.\x*
\v 28 Iñuk kamaksriŋitchuaq Moses pitquraŋiñik tuqutaugayuŋaruq nag­ligiriqayuitchuq, uqaġiriqaġman malġuŋnik piŋasuniglu iḷisimaruanik piḷuusiqimman.\x + \xo 10.28 \xt Dt 17.6; 19.15.\x*
\v 29 Qanutun suaŋałhaaqtuamik tatavsagaksrauruq iñuk tununniktuaq God-im Iġñiŋanik, anniqsuutauŋiññivḷugu Christ tuqqutaa ilaan ilaa­guaqtirrusiani God-mun, aasii pisaaŋavlugu Ilitqusiġiksuaq nagliktuu­tiqpaqaqtuaq inmiñun.\x + \xo 10.29 \xt Ex 24.8; He 13.20.\x*
\v 30 Qanuq iḷisimagikput kiutilaaŋa uqallaŋaruaq, “Nalaunŋaruamik uvaŋa piñiaqtuŋa. Uvaŋa akisaurriñiaqtuŋa.” Suli uqallavsaaŋaruq, “Uvaŋa Atanġuruaŋaa isivġiġñiaġitka iñutka.”\x + \xo 10.30 \xt a Dt 32.35. b Dt 32.36.\x*
\v 31 Sivuuġanaqtuq tatavsaqtitchumiñaqsiruni God-mun iñuuruamun.
\v 32 Tavra itqaqsigik sivulliich taipkua uvluġiŋarasi ukpiqqaaqavsi, igḷu­tuŋagisi nagliksaaġutiqpaich akiiḷipkaġaluaġnasi.
\v 33 Iḷaanniusi piaqłuktaqsiġuuŋarusi iłuiḷḷiuqtitausuurusiḷu iñuich takkuanni. Iḷaanni-suli piqatausałhiñaaġuqłusi tainna aŋalatauruanun.
\v 34 Qanuq naglikkutiqaġuuŋarusiḷu tigutaaqtauruanun, suli sugilait­kiksi aqsaktauniq suġauttavsiññik, akuqtuqsimaaqługu suġaliqaqti­laaqsi nuŋuyumaaŋitchuanik qiḷaŋmi.
\v 35 Taamna pisigilugu attaqsraŋirrutiqaġitchi-suli Ataniġmun, kamanaqtuamik akiḷiusiaqaġniaqtusi.
\v 36 Aglaan manimmiḷgutiqaqtuksraurusi nalautchiyumiñaġuglusi pisuutaanik God-im aasii aitchuusiaqaġlusi ilaan unniqsuqłiisaanik iñuggunmik isuitchuamik.
\v 37 Qanuq Bible uqaluqaqtut inna,
\q1 “Piñatchiaqpakkumiñaiqsuq qaiyumaaqtuaq qaiñiaqtuq. Ilaa muluniaŋitchuq.\x + \xo 10.37-38 \xt Hb 2.3-4.\x*
\q1
\v 38 Aasii nalaunŋaruatka iñuuniaġniaqtut ukpiġutiqaġlutiŋ. Aglaan tununniktuat uvamnik iviġaumagiŋitkitka.”
\m
\v 39 Aglaan ami uvagut iḷaliqsuutiŋitchugut tamatkunuŋa tununniktua­nun Ataniġmik aasii suksraunġiqsauvlutiŋ, aglaan iḷaurugut tamatkunuŋa ukpiqsimaaqtuanun aasii annaurrauvluta isuitchuamun.
\c 11
\s1 Ukpiġun
\p
\v 1 Iñuk ukpiġutiqaqtuaq nalupqisuŋitchuq God-im unniqsuqłii­siŋi taŋŋiġñiaqtilaaŋannik. Suli ukpiġutaata nalupqisuŋisitkaa sut ilitqutchikun ittuat iḷumun itilaaŋannik.
\v 2 Qanuq taipkua iñuich taimani ukpiġutiqaġmata, God-im iviġaumma­tigiŋagai.
\v 3 Ukpiġutiqaqłuta kaŋiqsigikput God-im uqaluŋmigun nunamik savaŋatilaaŋa, tamatkua sut tautugnaqtuat savaaguŋatilaaŋannik suniñ salapqiŋitchuaniñ.\x + \xo 11.3 \xt Gn 1.1; Ps 33.6,9; Jn 1.3.\x*
\p
\v 4 Abel ukpiġutiqaqłuni God-mun aitchuiŋaruq akuqtuġnałhaaq­tuamik ikipkaunmik Cain-miñ, taavrumuuna ilaa iviġaumakkusiaqa­ŋaruq nalaunŋarualirauvluni. God-im nalunaiŋagaa iviġaumatilaani akuqtuqługich aitchuutiŋi. Abel tuquŋagaluaqtuq, ukpiġutaaniñ iḷit­chiyumiñaqtugut-suli.\x + \xo 11.4 \xt Gn 4.3-10.\x*
\v 5 Enoch ukpiġutiqaqłuni mayuurrauŋaruq qiḷaŋmun tuqugaluaqtin­nagu, aasii paqinnaiñŋaruq, qanuq God-im qiḷaŋmuutiŋagaa. Aasii mayuurrauŋaiñŋaan, God-im nalunaiŋagaa Enoch iviġaumagitilaaŋa­nik.\x + \xo 11.5 \xt Gn 5.21-24.\x*
\v 6 Tavra kialiqaa ukpiġutaitchuam iviġagumiñaipiaġaa God. Qanuq kiñaliqaa qaisuktuaq God-mun ukpiqtuksraupiaqtuq God-iqaġniḷugu, suli paqitillaniḷugu tamatkunuŋa ivaqłiapiaqtuanun inmiñik.
\v 7 Noah-m ukpiġiŋagaa God uqallautimmani suna piñiaqtilaaŋanik. Tautuŋaitkaluaŋŋaan uliqpaktuksraq, arguaginiḷugu God, umiaqpiŋaruq annautisukługich igluqatini. Umiaqpivḷuni salapqiŋagaa ukpiġu­tairrutaat nunam iñuŋisa aasii suksraunġiqsauŋarut. Pisigivlugu Noah-m ukpiġutaa God-im akuqtuŋagaa.\x + \xo 11.7 \xt Gn 6.13-22.\x*
\p
\v 8 Ukpiġutiqaqłuni, Abraham kamaksriŋaruq God-im ququaġmani aullaquvlugu nunamun aitchuusiaġiyumaakkaġmiñun kiŋuvaaġitqulugu. Tavra aullaŋaruq, nalullaġmi sumun aullaġniaqtilaamiñik.\x + \xo 11.8 \xt Gn 12.1-5.\x*
\v 9 Ukpiġutiqaqłuni tuyuġmiaġuŋaruq nunami God-im unniqsuqłiisaani inmiŋnun, tupiqtuqłutiŋ allami nunami inmatun. Tainnatuttauq Isaac-lu Jacob-lu tupiqtuŋammiuk kiŋuvaannaktaaksraunmiŋni taavrumani nunami unniqsuqłiisauruami.\x + \xo 11.9 \xt Gn 35.27.\x*
\v 10 Qanuq Abraham niġiugaqaŋaruq iniqpaŋmik nuktaŋitchuamik iñuuviksramiñik, God-im payaŋaiqł̣ugu nappakkaŋanik ilaan isumami­gun.\x + \xo 11.10 \xt He 13.14.\x*
\p
\v 11 Ukpiġutiqaqłuni, Sarah aaquaŋagaluallaġmi siŋaiyaupkaqtauŋaruq, qanuq ukpiġiŋagaa piḷḷaruaguvlugu God unniqsuqłiiŋaruaq.\x + \xo 11.11 \xt Gn 17.19; 18.11-14; 21.2; Ro 4.17-22.\x*
\v 12 Tavraasii Abraham-miñ, iñuŋmiñ atautchimiñ tuquŋaruatun iḷiŋa­ruamiñ, aniŋarut kiŋuniġiich iñugiaktigiliqł̣utiŋ uvluġiaŋisun qiḷaum, kisiññaisigiruatullu qaviaŋatun taġium siñaata.\x + \xo 11.12 \xt Gn 15.5; 22.17; 32.12.\x*
\p
\v 13 Tamatkua iluqaġmiŋ tuquŋarut ukpiġutiqaqłutiŋ aitchuusiaġiga­luaġnagich unniqsuqłiisauruat, aglaan iḷisimavlutiŋ taŋŋiġñiaqtilaa­ŋannik quviatchaktitauŋarut. Piiḷaaġiŋaitkaat iglaagutilaaqtiŋ tuyuġ­miagutilaaqtiglu nunami.\x + \xo 11.13 \xt Gn 23.4; 1 Ch 29.15; Ps 39.12.\x*
\v 14 Iñuich tainna uqaqtuat nalupqinaiġaat niġiuktilaaqtiŋ aimaaġvik­sramik qiḷaŋmi.
\v 15 Isumagiŋagumirruŋ taimña nuna qimakkaqtiŋ, utiġumiñaŋagaluaq­tut pisukkumiŋ.
\v 16 Aglaan iliŋich kipiġniuŋarut iñuusukłutiŋ nakuułhaaqtuami aimaaġviŋmi, qiḷaŋmiittuami. Taamna pisigivlugu God-im kanŋusuuti­giŋitkaa tairaugumi ilaisa God-iŋannik, aasii itqanaiyautiŋagai iniqpaŋmik.
\p
\v 17 Abraham uuktuaqtaukami ukpiġutiqaqłuni kamagiŋagaa God, aasii aitchuutigivlugu Isaac ikipkautiksrauvlugu. Taamna aitchuusia­qaŋaruaq unniqsuqłiiñmik iñugiaktuanik kiŋuniksranik itqanaiñŋaruq aitchuutigisukługuunnii iġñitualuni,\x + \xo 11.17 \xt Gn 22.1-14.\x*
\v 18 unniqsuqłiiŋagaluaqtillugu God inna, Isaac-kuaġlutiŋ kiŋuniqtin iñukpalliġñiaqtut.\x + \xo 11.18 \xt Gn 21.12.\x*
\v 19 Abraham nalupqigiŋaitkaa God aŋipkaiyumiñaqtilaaŋanik Isaac-mik tuqqunmiñ. Tavra tainna pimman, iġñini aitchuusiaġitqiŋagaa iñuuvlugu, tuquŋaruatun iḷigaluaqtuaq.\x + \xo 11.19 \xt Gn 22.13.\x*
\v 20 Isaac ukpiġutiqaqłuni uqallaŋaruq iġñagmiñun Jacob-mullu Esau-mullu God-mun aitchuutiginiaġnivḷugich quviasaaġusiat piyumaaqtuat.\x + \xo 11.20 \xt Gn 27.27-29,39-40.\x*
\v 21 Jacob tuquaqsikami, ukpiġutiqaqłuni uqallautiŋagik atausiullaavlu­gik iġñiŋik Joseph piḷḷuatausiaqaquvlugik, sikimmivḷuni aŋaayyuŋaruq ayauppiaqsimaaqłuni.\x + \xo 11.21 \xt Gn 47.31-48.20.\x*
\p
\v 22 Joseph, tuquyasikami, ukpiġutiqaqłuni uqallausiġiŋagaa aullaġ­niksrautaat Israel-guruat Egypt-miñ. Aasii nalupqigiŋił̣ł̣ugu aullaġ­niaqtilaaŋat, piraksriiŋaruq aullatitquvlugu iḷuviñi.\x + \xo 11.22 \xt Gn 50.24-25; Ex 13.19.\x*
\p
\v 23 Moses animman aŋayuqaak ukpiġutiqaqłutik, iriqsimaŋagaak tatqiñi piŋasuni. Tautukamitku miqłiqtułhiñauŋitpalliġman, sivuuġagi­ŋaitkaak kamaksriŋiññiksraq umialgum pitqurriutaanik aŋugaurat tuqutquvlugich.\x + \xo 11.23 \xt a Ex 2.2. b Ex 1.22.\x*
\v 24 Moses ukpiġutiqaqłuni God-mun aŋutiġuanikami, iñuusuŋiñŋaruq iġñiġuluni Pharoah-m panianun,\x + \xo 11.24 \xt Ex 2.10-12.\x*
\v 25 tigusiaġiłhaaqługu pigiitchuakun aŋalatauniq piqatigilugich God-im iñuŋi aliasuŋisaaġutiqallagniġmiñ piḷuutinik piiġaqtuanik.
\v 26 Ilaa nagliksaaŋaruq pimaqłuktausiaqaqłuni piqatigivlugich iñuŋi God-im, nagliksaaġmatun Christ pisigivlugu. Aasii isummatigiŋagaa nagliksaaġniq anniqsuutaułhaaqługu suġaliŋiñiñ Egypt, qanuq ilaa ukpipiaŋaruq God-mun akiḷ iġñiaġnivḷuni.
\p
\v 27 Ukpiġutiqaqłuni Moses qimaŋagaa Egypt, iqsigiŋaiqł̣ugu qin­nautaa umialgum qanuq sivunmuuŋaruq iñuktun tautuaġiruatun God-mik tautugnaitchuamik.\x + \xo 11.27 \xt Ex 2.15.\x*
\v 28 Moses ukpiġiŋagaa God uqallautimmani piraksriqł̣ugich iñuich imnaiyaam auŋanik qivsaliquvlugich upkuat avatiŋich, God-im isaġul­ganun tuqqutauruamun tuqutquŋił̣ł̣ugich aŋayukłich miqłiqtuŋich, miqłiqtuŋisun tuqutauruatun Egypt-miut.\x + \xo 11.28 \xt Ex 12.21-30.\x*
\p
\v 29 Ukpiġutiqaqłutiŋ Israel-guruat ikaaŋagaat taġiuq atiqaqtuaq Red Sea-mik, pisuaqłutiŋ paliumaruakun nunakuaġmatun. Aglaalli Egypt-miut, tainnatun pisaġaluaqamiŋ ipigiññaŋarut.\x + \xo 11.29 \xt Ex 14.21-31.\x*
\v 30 Ukpiġutaatigun Israel-guruat katchiġruaŋi Jericho-m ulġupkaqtau­ŋarut kaivaluqqaaqługich tallimat malġugni uvluni.\x + \xo 11.30 \xt Js 6.12-21.\x*
\v 31 Ukpiġutiqaqłuni, Rahab allatuqti tuqutauŋaitchuq iñuich piqatigilugich tuqummata iñuuruat Jericho-mi ukpiġiŋił̣ł̣ugu God, ilaan iḷam­miuġutikun paġlaŋavlugich nalunaqtuakun takuuqtit.\x + \xo 11.31 \xt a Js 6.22-25. b Js 2.1-21.\x*
\p
\v 32 Uqautivsaaġumiñaġaluaġivsi iñuktigun ukpiġutiqaqtuatigun. Sivisuvaitchuq quliaqtuaġisaġupkich Gideon-lu Barak-lu Samson-lu Jephthah-lu David-lu Samuel-lu uqaqtiŋiḷu God-im.\x + \xo 11.32 \xt a Jg 6.11-8.32. b Jg 4.6-5.31. c Jg 13.2-16.31. d Jg 11.1-12.7. e 1 S 16.1-1 K 2.11. f 1 S 1.1-25.1.\x*
\v 33 Ukpiġutiqaqłutiŋ akimaŋarut umialgutiniñ, piŋarut nalaunŋaruanik pitqiksiġautairrunmiglu, akuqtuiŋarut God-im unniqsuqłiisiŋiñik, annaurrauŋarut lion-niñ,\x + \xo 11.33 \xt Dn 6.\x*
\v 34 ikiŋaitkai ikualaqpaktuam igniġum, allattauq annaŋarut savikpa­kun tuqutauniksramiñ, allattauq suaŋŋatinnaŋarut suaŋaiḷikamiŋ, iḷa­ŋitchauq sapiġñaqsiŋarut aŋuyakamiŋ, aasii pigruqtitchiŋarut allat nunat aŋuyaktiŋiññik.\x + \xo 11.34 \xt Dn 3.\x*
\p
\v 35 Ukpiġutiqaqłutiŋ, aġnat aitchuusiaqaŋarut tuquriamiŋnik aŋip­kaqtauvlugich. Iñuich iḷaŋich anniġñapiaġataqtuakun nagliksaaqtitau­ŋarut, pisuŋiñŋagaat tigutaaqtauŋaiḷḷaŋniksraq, aŋisukłutiŋ nakuuł­haaqtuamun iñuggunmun.\x + \xo 11.35 \xt 1 K 17.17-24; 2 K 4.25-37.\x*
\v 36 Allattauq nagliksautigiŋagaat kipakkusiaq ipiġaqtuqsiġñiġlu, qiḷiq­sruivḷugiḷḷu tigutaaqtauvlutiglu.\x + \xo 11.36 \xt a Jr 20.2; 37.15. b 1 K 22.26-27; 2 Ch 18.25-26; Jr 20.2; 37.15; 38.6.\x*
\v 37 Ukpiġutiqaqłutiŋ uyaġaŋnik miḷḷuuqtauŋarut, uluaqtuqtauŋarullu malġuułługich, uuktuqtauŋarut, tuqutauŋarut savikpaŋnik, kukiḷuŋa­rut annuġaaqaqłutiŋ niġrutit amiŋiññik piiḷḷiuqłutiŋ, iłuiḷḷiuqtitauvlu­tiŋ, anniaqtauvlutiglu.\x + \xo 11.37 \xt a 2 Ch 24.21. b Jr 26.23.\x*
\v 38 Maliqataqsiŋarut nunagluktuakun iġġisigullu iriqtuqłutiŋ qaiġusu­ŋiñiḷu nunam. Iliŋich nunam iñuŋisa naligiŋitkaich.
\p
\v 39 Aasii taipkua iluqaġmiŋ ukpiqtuaguvlutiŋ, iviġaumanaġaluaqtuat God-mun aitchuusiaġiŋaitkaat God-im unniqsuqłiisaa,
\v 40 qanuq God sivunniŋaruq nakuułhaaqtuamik uvaptiŋnun. Taipkua utaqqiruksrauŋarut uvaptiŋnik piqatigiyumiñaqsitchiaġiluta God-im unniqsuqłiisaanik.
\c 12
\s1 God Aapakput
\p
\v 1 Iluqaġmiŋ taipkua ukpiġutiqaqtuat qiñiqtuaqtuatun iñugiakłu­tiŋ ittut aqpaliurraqtuanik, uvagullu aqpaliurraqtuaguruatun. Tavraasii, asivaġlavut iluqaisa piñaiḷutapayaat nakuuŋitchuat, piḷuuti­payaallu ayuġnaitchuat qaniłłutiŋ, aasii tikitqaurraqta piyumalaaġluta God-im pitqutaagun uvaptiŋnun,
\v 2 qiñiġlugu Jesus aullaqisaaguruaq naamasiriŋalu ukpiġutipta. Pisigivlugu quviasuun akiḷiusiaksrani, igḷutuŋagaa tuqqun aŋarraurami, sugi­ŋaiqł̣ugu kanŋusaaġun, aasii aquvititauŋaruq taliqpiata tuŋaanun God-im qiḷaŋmi.\x + \xo 12.2 \xt Phil 2.6-11; He 2.9.\x*
\v 3 Isumalaaġutigisiuŋ Jesus. Igḷutuiŋaruq qanutupayauraq piaqłuktau­tinik piḷuusiqiriniñ, tainnatulli ilivsi piyuaqsiġuvsi piḷaiŋitchumausi qapiŋasiŋiḷḷusiḷu.
\v 4 Qanuq ilivsi aŋuyaŋaitchusi piḷuunmik maqitchisałhiñaaġuġlusi auv­siññik.
\v 5 Piiguŋasugnaqtusi God-im uqaluanik tuqłuutiqaqtuamik ilivsiññun iġñinik,
\q1 Uvaŋa iġñiiŋ, anniqsuutauŋiññasuginagu tatavsautaa Atanġum, naaggaunnii qapiŋasiñak ilaan tatavsaqpatin.\x + \xo 12.5-6 \xt Job 5.17; Pr 3.11-12.\x*\x + \xo 12.5-11 \xt Dt 8.5; 1 S 7.14; 1 Co 11.31-32.\x*
\q1
\v 6 Qanuq Atanġum tatavsaġuugaa iñuk ilaan piviuttaġikkani, suli tatavsaqługu iñupayaaq ilaan iġñiḷiutikkani.”
\m
\v 7 Igḷutugaksraġigiksi Aapamiñ tatavsausiaġiruatun. God-im aŋalat­kaasi iġñiqtun iḷiuqłusi. Iġñipayaaq aapaŋan tatavsaġuugaa.
\v 8 Iġñipayaat tatavsaqtaullapkaqługich, tatavsaqtaulaiñŋaniġuvsi, ilivsi aapaiḷḷiaguniqsusi miqłiqtut.
\v 9 Taamnatualuuŋiñmiuq, nunami aapaqaqtugut tatavsaqtiksraptiŋnik aasii kamagisuugivut. Kamakkutiqałhaaqtuksraurugut Aapaŋannun ilitqutchivsa iñuggutiqaġumaugut.
\v 10 Qanuq nunami aapapta tatavsaġuugaatigut sivikisuurami nalaunŋa­nasugikamirruŋ, aglaalli God-im tatavsaġuugaatigut anniqsuqsaqłuta, piqatigillasisaiññaquvluni uvaptiŋnun piḷuutairrunmiñi.
\v 11 Iluqani tatavsaun anniġñaqtuq quvianaitchuġlu sivikisuurami aglaan aquvatigun piḷḷuataqtitchisuuruq tamatkunuŋa ayuġaksausiaqaqtua­nun tatavsausianik.
\s1 Iḷisaurrutit Kiliktuutillu
\p
\v 12 Taamna pisigilugu, qapiŋaimmaġiksaaġitchi ukpiqsimaaġlusiḷu tatavsaqtaukavsi.\x + \xo 12.12 \xt Is 35.3.\x*
\v 13 Iñuutchisi sivukkiruatun qaiqsuatullu apqutitun illich, suaŋaił̣haaqtuat ukpiqtuat maliġuutiyumaut puukaġaluaġnatiŋ, aasii suaŋasiḷaaq­taulutiŋ.
\p
\v 14 Iñupayaanun aŋuyautairrutiqaġitchi, ilaaguaqtaulusiḷu God-mun. Taapkuak piiḷḷugik, kialiqaa tautukkumiñaitkaa Ataniq.
\v 15 Qaunagisitchi iluqasi iñuusuglusi God-im ikayuutaagun. Iluqasi killuqsrautaittitchi, qanuq salapqiġman killuqsraun isumaalluksautau­suuruq, aasii iñugiaktuat piḷuksipkaqługich.\x + \xo 12.15 \xt Dt 29.18.\x*
\v 16 Kiñaliqaa allatuqtauŋiḷḷi naagga qaunakłaanġiġḷuni piññani God-mik Esau-tun, tunisiŋaruatun kiŋuvaannaktaaksrautikkaluamiñik atautchimi niġiñiġmun.\x + \xo 12.16 \xt Gn 25.29-34.\x*
\v 17 Qanuq iḷisimarusi aquvatigun, ilaa kipiġniutchakkaluaqami piññak­taaġisukługu kiŋuvaannaktaaksrautikkaluani, ilaa itigaurraŋaruq. Tasuqsaagaluaqamiuŋ qulvivḷuni, kiŋuġautchiŋaruq isumalitqigñiksra­mun.\x + \xo 12.17 \xt Gn 27.30-40.\x*
\p
\v 18 Ilivsi qaiŋaitchusi iġġimun Moses aitchuusiaqaġvianun pitquranik, igniġmun ikualaruamun, taaqtuamullu, qaummaavyuktuamullu, anuġiqpaktuamullu,\x + \xo 12.18-19 \xt Ex 19.16-22; 20.18-21; Dt 4.11-12; 5.22-27.\x*
\v 19 nipauqłuktautivlu nipaanun nipimullu uqaluqaqtuamun. Iñuich tusaaruat iqsitchakpaił̣ł̣utiŋ qiññuaqtuŋarut uqautiŋaiquvlutiŋ.
\v 20 Qanuq iliŋisa iqsitchautigiŋagaat piraksriun aitchuutauruaq inmiŋnun inna, “Iñuich-unnii niġrutimunniiḷu aksiukpagu iġġiq, uyaġaŋnik miḷḷuuqtauniaqtuq.”\x + \xo 12.20 \xt Ex 19.12-13.\x*
\v 21 Qanutun tatamaanaqtigiŋaruq tautukkaŋat Moses uqallallasimman, “Iqsitchakłuŋa uuliksiŋaruŋa.”\x + \xo 12.21 \xt Dt 9.19.\x*
\p
\v 22 Aglaan qaiŋarusi Iġġianun Zion iniqpaŋanun iñuuruam God-im, Jerusalem-mun qiḷaŋmiittuamun, isaġuliŋnullu kisiññaġumiñait­chuanun quviasukłutiŋ kasimaruat,
\v 23 kasimaniŋannullu kamanaqtuat atiŋich aglausimaruat qiḷaŋmi, God-mullu isivġiqsauruamun iluqaiññun, ilitqusiŋiññullu nalaunŋaruat iñuich naamasipkaqtauŋarut.
\v 24 Qaiŋammiusi Jesus-mun, atisipkaiñiaqtauruamun, aitchuqłuta God-im nutauruamik sivunniuġutaanik. Nalupqinaiŋagaa God-im sivunniuġutaa maqipkaqługu auni, iḷisaurriruaq iłuałhaaqtuanik uvaptiŋnun Abel auŋaniñ.\x + \xo 12.24 \xt Gn 4.10.\x*
\p
\v 25 Qaunagisitchi kamagisuglugu God uqaqtuaq. Qanuq taipkua kamaksriŋitchuat Moses-mik tatavsaqtauŋarut, uvagut tatavsaqtauł­haaġniaqtugut kamagisuŋitkuptigu God.\x + \xo 12.25 \xt Ex 20.22.\x*
\v 26 Ilaan nipiłhiñaŋata taimani aulayyaŋagaa nuna, paŋmapak-aasii ilaa unniqsuqłiiŋaruq, “Atausivsaami aulayyaksiññaġniaŋitkiga nuna aglaan qiḷaglu.”\x + \xo 12.26 \xt Hg 2.6.\x*
\v 27 Taamna uqallaun, “Atausivsaamiiġun,” sivuniqaqtuq sut aŋalay­yaktauyumiñaqtuat piiqsauniaqtut, qanuq savaaguŋarut. Sut aulayyak­tauyumiñaitchuat itchumaaqtut isuitchuamun.
\v 28 Aitchuusiaqaqapta umialgunmik aulayyaktauyumiñaitchuamik, quyyatiqaqta suli savautilluataġlakput God qiksigipiaġataġlugu,
\v 29 qanuq God-ikput ikinnillaruatun igniqtun ittuq.\x + \xo 12.29 \xt Dt 4.24; 9.3; Mt 3.12; 2 Th 1.7-8.\x*
\c 13
\s1 Qanuq Iviġagnaġumiñaqtilaaŋa God-im
\p
\v 1 Aniqatigiiksusi piviuttaqqutisitchi ataramik.
\v 2 Tukkuliisitchi iglaaguruanik, qanuq iñuich iḷaŋich tuyuġmia­qaŋarut isaġuliŋnik, nalullaisa isaġulgutilaaŋat.\x + \xo 13.2 \xt Gn 18.1-8; 19.1-3; Ro 12.13; 1 P 4.9.\x*
\v 3 Itqaumasigik tamatkua tigutaaqtauruat, tigutaaġviŋmiitqatigimma­tun illugich, tamatkualu pimaqłuktaqtauruat, pimaqłuktaqsiqatigimmatun illugich.\x + \xo 13.3 \xt Mt 25.35-46.\x*
\v 4 Katitirrun isummatigipkaġluataqsiuŋ akunġanni iñupayaat, suli kati­tirrutim unniqsuqłiisiŋi sumik-unnii navignasigik, qanuq God-im isiv­ġiġñiaġai allatuqtit tuvaaqataitchuallu tuvaaqatiqaqtuallu atunim.
\v 5 Qaunakkusiuŋ iñuuniaġniqsi iñuusuŋiḷḷusi manik kisian pisigilugu, suli apaigilugu pigikkaqsi, qanuq God uqallaŋaruq, “Uvaŋa sumikunnii qimaŋniaŋitkivsi naaggaunnii suksraaġlusi.”\x + \xo 13.5 \xt a 1 Ti 6.6-10. b Dt 31.6,8; Js 1.5; Phil 4.11-13.\x*
\v 6 Taamna pisigilugu nalupqisuŋiḷḷuta uqallakkumiñaqtugut,
\q1 “Ataniq ikayuqtigigiga, iqsiñiaŋitchuŋa qanuqsaagaluaqpaŋa iñuum.”\x + \xo 13.6 \xt Ps 56.3-4,9-11; 118.6.\x*
\p
\v 7 Piiguġnagich aullarrisi, uqaurriŋaruat ilivsiññun uqaluanik God-im, isumalaaġutigilugu nalaunŋaruaq iñuggutaat, suli ukpiġutiqaġlusi iliŋisitun.
\v 8 Jesus Christ qanuqiḷiḷaitchuq ikpaksraġlu uvlupaglu taimuŋalu.
\v 9 Tavraasii asiñuutipkaġnasi iñuŋnun iñugiaktuatigun allanaqtuatigun iḷisaurriruanun. Ukpiġutivsiññi suaŋasiḷaaqtausitchi nagliktuutiqpaŋa­gun God-im, pitquranik niqitigun kamaksriñiŋiḷaakun aŋaayyuliqi­niġmi pitquratigun anniqsuiḷaitchuatigun tamatkuniŋa piqutiqaqtua­nik.
\p
\v 10 Uvagut aitchuutinun ikipkaiviqaqtugut tamatkua savaurriruat tupiġmik niqiksraġvigiyumiñaisaŋannik.
\v 11 Qanuq qatigaŋich tamatkua niġrutit ikipkaġayukkaich siḷataani iniqpaum, auŋich aŋaayyuliqsiqpaum qaġġisikkaŋisa salumaruamun inimun ikipkautausaqługich piḷuutaiġutautquvlugich.\x + \xo 13.11 \xt Lv 16.27.\x*
\v 12 Tainnatun Jesus-tauq nagliksaaŋammiuq siḷataani paaqpaum ilaa­guaġukługich God-mun iñuich ilaan auŋmigun.
\v 13 Taamna pisigilugu aullaqta ilaanun siḷataannun inauruat, igḷutua­qaġluta piaqłuktausiamik ilaa pisigilugu.
\v 14 Qanuq maani piitchugut aimaaġviŋmik iñiġlugu ittuamik, aglaan niġiuktugut aimaaġviksramik qiḷaŋmiittuamik.
\v 15 Taamna tainnainman, Jesus ikayuqtigilugu, nanġaqsimaaġlakput God, taamna nanġaiñiqput aitchuiñġummatun ittuq ilaanun, quliaq­tuaġutilugich allat iñuich kamanautaanik.\x + \xo 13.15 \xt Lv 7.12; Ps 50.14,23; Ho 14.2.\x*
\v 16 Nakuurualiqiugaġitchi suli saqqiqinnillaalusi pigikkavsiññiñ, qanuq God-im tainnatchich aitchuutit iviġaumagigai.
\p
\v 17 Kamagisigik aullarrisi aŋalatillusiḷu iliŋiñun, qanuq ikayuġaasi asivaquŋił̣ł̣usi Ataniġmiñ, iñuktitun quliaqtuaqtuksrauruatitun God-mun qanuq qaunaksrisilaamiŋnik ilivsiññik. Tainna piguvsi aullarrisi quviasugniaqtut ipiqtusuŋiḷḷutiŋ, aasiivsauq ilivsi anniqsuusiaqaġniaġ­miusi.
\v 18 Aŋaayyutisiŋa, qanuq nalupqisuŋitchuŋa iñuulluataqtilaamnik aasii kipiġniuqtuŋa-suli iñuulluataġukłuŋa.
\v 19 Pitquyummiiġivsi aŋaayyutquvlusi kipiġniupiaġataġlusi uvaŋa utiq­titautquluŋa ilivsiññun qilamipayaaq.
\s1 Aŋaayyun
\p
\v 20 God, aitchuiruaq tutqiunmik, aŋipkaiŋaruq Ataniptiŋnik Jesus-mik tuqqunmiñ, qaunaksriruamik uvaptiŋnik imnaiḷiqirigiksuaq qaunaksrimmatun imnaimiñik, qanuq ilaa tuquŋaruq annautisukłuta isuitchuamun kamagivlugu God-im sivunniuġutaa.\x + \xo 13.20 \xt a Is 40.11; Ez 34; Lk 15.4-5; Jn 10.1-16. b Ex 24.8; He 10.29.\x*
\v 21 Aasii paŋmapak God-im suaŋŋasiġḷisisuq naamaruamik, kamaksri­yumiñaqsiḷusi pisuunmiñik, iñuupkallasiḷusi iviġaumanaqtuakun inmiñun Jesus Christ-kun nanġakkaptigun isuitchuamun. Amen.
\s1 Uqaluguiqsaaġutit
\p
\v 22 Apiġipiaġivsi aniqatiit, piavsautiginagich uqalutka siḷġiqsuiñi­kun tuyuutigikkatka ukunani naitchuani tuyuutini.
\v 23 Quyaniaqtusi tusaaguvsi aniqatikput Timothy, tigutaaqtauŋaiqsi­tauruq, qaiñasuaqpan piqatigilugu tautugniaġivsi.
\p
\v 24 Paġlasigik iluqaisa aullarrisi iluqaisalu ilaaguaqtauruat God-mun. Taapkua iñuuruat Italy-mi tuyuġaasi piviuttaqqunmiŋnik.
\v 25 God nagliktuutiqpaqaġli iluqavsiññun. Amen.