\id JAS - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h JAMES
\toc1 James Tuyuutiŋich
\toc2 James
\toc3 Jas
\mt1 JAMES TUYUUTIŊICH
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip James tuyuutaani katinŋarut iḷisaurrutit sivuniqaqtuat ilu­ġaiññun God-im iñuŋiññun siaminŋaruanun nunapayaami. Aglaktuaq qanuġliqaa uqaqtuq isumattutiqaġnikullu ukpiġniaqtuallu maliġiraksraŋannik irrusimiŋni. Ukpiġniaqtuaguvluni uqausiġigaich umialguniq, suiḷḷiuġniq, ikł̣igutchaktinniaqtauniq, irrusiġiŋñiq, allagiikł̣uni aŋalatchiñiq iñuŋnun, ukpiqqutiqaġniq, uqqam irrusianik, isumattutiqaġniq, qanaaġutinikun qiñuisaaġ­nikun, isivġiqsaunikun, kamasaaġnikun, qiñuirrutikun suli aŋaayyutikun.
\ip Uuma tuyuutim uqausiġigaich iñuum suraġautchiŋich ukpiġunmi ukpiġniaġniġmi.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun 1.1
\io1 Ukpiqqullu isumattullu 1.2-8
\io1 Iḷiappauniġlu umialguniġlu 1.9-11
\io1 Ikł̣igutchaktinniaqtauniq 1.12-18
\io1 Naalaġniruallu kamaksriruallu 1.19-27
\io1 Siḷġiqsuun allaullugi iñuich aŋalatquŋił̣ł̣ugich 2.1-13
\io1 Ukpiġullu savaallu 2.14-26
\io1 Ukpiqtuam uqaŋata irrusiksraŋa 3.1-18
\io1 Nunam irrusia ukpiqtuami 4.1–5.6
\io1 Siḷġiqsuutit 5.7-20
\c 1
\p
\v 1 James, kivgaŋa God-im Atanġuvlu Jesus Christ, tuyuqtuq paġlati­nik iluqaiññun God-im iñuŋiñun siaminŋaruanun iluqaani nunami.\x + \xo 1.1 \xt a Mt 13.55; Mk 6.3; Ac 15.13; Ga 1.19. b 1 P 1.1.\x*
\s1 Ukpiġun Isumattullu
\p
\v 2 Aniqatiimaaŋ, quviasupiaġitchi uuktuaqtaukavsi allakaaġiiñik uuktuaġutinik,
\v 3 qanuq iḷisimarusi uuktuaġusiaŋa ukpiġutivsi tuniqsiḷiġutigigiksi.
\v 4 Aasii tuniqsimatuiññaġitchi supayaami, ataramik piḷusi God-im piḷ­ġusiġitqukkaŋiñik iluqaiññik, ataramik iñuusiqaġumausi iviġaumasuglugu God, sunik piŋaiġḷusi iviġaumanaitchuanik ilaanun.
\v 5 Kiñapayaaq isumattutaiḷḷiuġumi, qiññuaġli God-miñ aasii isumattu­tiksriññiaġaa. Qanuq God aitchuiḷḷaruq iñupayaanun nauttaasuŋaġ­nani, qiññuaġniġaqłilaitchuġlu.\x + \xo 1.5 \xt 1 K 3.7-12; Pr 1-9; Jas 3.13-17.\x*\x + \xo 1.5-6 \xt Mt 7.7-11; Jn 16.23-24.\x*
\v 6 Aglaan apiqsriḷi ukpiġutiqaġluni, nalupqisuutaiḷḷuni suuramikunnii, qanuq iñuk nalupqisuktuaq ittuq qaiḷḷiŋatun taġium uŋugrugikkaŋa­tun nalluakkaŋatullu anuġim.
\v 7 Iñuk tainnaittuaq isumanani aitchuusiaqaġniaġasugaluni supayaamik Ataniġmiñ.
\v 8 Qanuq malġuutchiŋaruamik isumalik tuniqsimaruaguŋitchuq sura­ġaġnipayaamiñi.
\s1 Iḷiappauruallu Suġalliruallu
\p
\v 9 Aniqan iḷiappauruaq mattumani nunami quviasuktuksrauruq God-im kamanaqsipkaġmani,\x + \xo 1.9 \xt Jr 9.24.\x*
\v 10 tainnatun suli suġalliruaq aniqan God-im kamanaiqsinmani, qanuq ukpiqtuat atirut God-mun. Suġalliruaq nautchiatun tuquliruatun piñiaqtuq.\x + \xo 1.10-11 \xt Is 40.6-7.\x*
\v 11 Qanuq siqiñiq nuimman pasiŋñaqtuam uunnaŋata panaqłukkai ivgich nautchiallu, aasii nautchiat katakłutiŋ, qiñiyunaiqł̣utiglu, tainnatun suġalliruaq tuquliñiaqtuq piḷġutchimiñi.
\s1 Ikł̣igutchaktinniaqtauniq
\p
\v 12 Quviasugli iñuk igḷutuiruaq uuktuaġusiamik, qanuq igḷutuanik­kumiuŋ uuktuaġusiaq, aitchuusiaqaġniaqtuq isuitchuamik iñuggunmik, God-im unniqsuqłiisaanik akiḷiutiginiaġnivḷugu tamatkunuŋa piviuttaġirimiñun.
\v 13 Kiñapayaaq ikł̣igutchaktinniaqtaukami uqallaŋnani, Ikł̣igutchaktin­niaġaaŋa God-im. Qanuq God ikł̣igutchaktitauyumiñaitchuq piḷuktua­mun, suli ikł̣igutchaktitchiñialaitchuq kimigliqaa iñuŋmik.
\v 14 Aglaanuvva iñullaa ikł̣igutchaktinniaqtauraqtuq kaviuġuksaaqtau­kami, inataukamiḷu kipiġniuġunmiñun.
\v 15 Aasii ilaan kipiġniuġunmi pigiitchuat payarimmanni piḷuusiqisuuruq, aasii iñuk piḷuutiŋisa suksraunġiqsaupkalġiñaġniaġaat.
\p
\v 16 Piviuttaġikkavsi aniqatiit, sagluqipkaġnasi.
\v 17 Iluqaġmiŋ aitchuutigiksuat inuaŋaitchuallu aitchuutit paŋmaŋŋaq­taurut, qaisaŋi God-im savaŋaruam qaummatipayauranik. Ilaa allaŋ­ŋulaitchuq inŋitchuġlu taġġaqtun allaŋŋuqtaqtuatun.\x + \xo 1.17 \xt Nu 23.19; Ml 3.6.\x*
\v 18 God-im pisuunmigun anitqiksinŋagaatigut uqaluagun iḷumun ittuam, uvagut iniqaqqaaquvluta savaapayauramiñiñ.\x + \xo 1.18 \xt 1 P 1.23.\x*
\s1 Naalaġniruallu Kamaksriruallu
\p
\v 19 Piviuttaġikkavsii aniqatiit, iḷisimasiuŋ una. Iñupayaaq ataramik itqanaiḷḷi naalaġniñiġmun aglaan uqallayaiḷḷuni, qinnayaiḷḷuniḷu,
\v 20 qanuq iñuk qinnakami taŋŋiiḷaitchuq God-im nalaunŋatqutaanik.
\v 21 Taamna pisigilugu iñuusiqaŋaiġitchi pigiitchuamik, piugaŋaiġḷugich God-im pigiiññiraŋi. Aglaan kamasaaŋaiġḷusi kamagisigik God-im uqaluŋi, ilaan iḷitchuġipkaŋakkaŋi ilivsiññun annaurrautquvlusi.
\p
\v 22 Uqalua God-im kamagisiuŋ. Naalaġnigiññaġuvsiuŋ uqaluk, sag­luqirusi ilivsiññik.
\v 23 Qanuq kiñapayaaq naalaġniraugiññaqtuaq uqaluŋmun kamagiga­luaġnagu, iñuktun ittuq taġġaqtuqtuatun kiiññamiñik.
\v 24 Qanuq tautuktuq inmiñik aasii aullaqami piiguaniktiġaa qanuq qiñ­ñaqaqtilaani.
\v 25 Aglaan iñuk tainnainŋitchuq qiñiqtuiññaqtuaq God-im pitquraŋi­ñun nalaunŋaruanun atanġiqsitchiḷḷaruanun iñuŋnik. Naalaġnisuŋaiñ­ñaqamigich God-im uqaluŋi kamagituiññaqługiḷḷu piiguqtilaitkai tavrauvvaa, aasii quviasuusiaqaqtitauvluni pisigivlugu taŋŋiiñini uqaluŋmik.
\p
\v 26 Kiñaliqaa isummatigigumi iḷumun ukpiqtuaguniḷuni aŋalatchuiḷ­ḷaan uqaluni, sagluqiruq inmiñik. Taavruma iñuum ukpiqtuaguniŋa taŋiġitchuq.
\v 27 Uvva innaittuq God-im nalaunŋarualikkaŋa iḷumutullu ittualivḷugu ukpiqtuaguniq, takulugich aŋayuqaagiŋaruat, uiḷgaŋaruallu piiḷḷiuq­pata, suli qaunagiluni inmiñik piḷuksisuŋiḷḷuni nunam iñuŋisun.
\c 2
\s1 Allakaaġiigñasi Iñuŋnun
\p
\v 1 Aniqatiimaaŋ, ukpiqtuagukavsi Ataniptiŋnun Jesus Christ-mun kamanaqtuaguruamun, suuramikunnii aŋalannagich iñuich alla­giiksitaġlugich.
\v 2 Qanuq suġalliruaq iñuk kaviqsuamik qitiqłiaġutilik annuġaaġipiaġa­taġmiḷuni isiqpan aŋaayyuvivsiññun, suli iḷiappauruaq isiġmiḷuni annu­ġaaluktuġluni,
\v 3 aasii ilivsi qaunagiłhaagaqsiguvsiuŋ annuġaaġipiaġataqtuaq aasii uqallautilugu, Aquvittin uvuŋa inilluatamun, aasiiḷi uqallautilugu iḷiappauruaq, Makitaiñ takanani, naagga, Aquvittin natiġmun sani­ġaannun aquppiutama,
\v 4 allakaaġiiksitaġisi iñuich akunnavsiññi, isivġiqł̣ugich pigiitchuanik isumaqaqłusi.
\v 5 Piviuttaġikkavsii aniqatiit, naalaġnisitchi, God-im piksraqtaaġiŋagai piiḷḷiuqtuat mattumani nunami piiḷḷiuquŋił̣ł̣ugich ukpiġunmi, kiŋu­vaannaquvlugiḷḷu atanniqsimaviŋmiñi unniqsuqłiisauŋaruamik ilaan piviuttaġirimiñun.
\v 6 Tavra suksraġiŋiñŋagiksi iḷiappauruaq. Nalliŋisa nagriaġisuuvasi isiv­ġiqsiñuutivlusiḷu? Suġalliruat.
\v 7 Iliŋisa uqamaqłuutigisuugaat taamna atilluataq God-im aitchuutaa ilivsiññun.
\p
\v 8 Nalaunŋarualiqiniaqtusi kamagiguvsiuŋ God-im pitquraŋa, Bible uqalugikkaŋat inna, “Piviuttaġisaġiñ siḷalliñ iliktun iḷiḷugu.”\x + \xo 2.8 \xt Lv 19.18.\x*
\v 9 Aglaan allakaaġiiksitaġuvsigik iñuich qiññaŋatigun, piḷuusiqirusi. Aasii pitqurat pasiñiaġaasi kipuqłaiñiḷusi.
\v 10 Qanuq kiñapayaaq kamaksriŋitchuaq iḷaŋannik pitqurat pasirauruq kamaksriŋitchualivḷugu iluqaiññik pitquranik.
\v 11 Qanuq God uqaqtuq, Allatuġnak, aasiisuli uqallakłuni, Iñuaġnak. Tavra allatuŋitkaluaġuvich aglaan iñuaġlutin, kamaksriŋitchutin pitquranik.\x + \xo 2.11 \xt a Ex 20.14; Dt 5.18. b Ex 20.13; Dt 5.17.\x*
\v 12 Tavra uqaġitchi iñuulusiḷu tamatkunatun iñuktun isivġiqsauyu­maaqtuatun pitquratigun atanġiqsitchiḷḷaruatigun iñuŋnik.
\v 13 Qanuq iñuk nagliksralaitchuaq God-im nagliginiaŋiñmigaa isivġiġu­miuŋ, aglaan nagliktuun akimaniaqtuq nagliktauruaq isivġiqsaukpan.
\s1 Ukpiġullu Savaallu
\p
\v 14 Aniqatiimaaŋ, iñuk uqaqtuaq ukpiġutiqaġnivḷuni aasii anniqsui­ñiaŋiḷḷuni allanik, ukpiġutaata anniqsuġumiñaqpauŋ? Ukpiġutaan tainnaittuam annautiyumiñaitkaa.
\v 15 Aniqan annuġaagiḷḷiuqpan niqiksraiḷḷiuġluniḷu,
\v 16 qanuġlugu anniqsuġumiñaitkaa uqallautigiññaġlugu inna, God-im quviasuusiġḷisin, uunnaagiñ niġiḷḷuataġlutillu, aitchuġaluaġnagu pigi­raksraġiraŋiñik iñuuniaġniġmi. Tainnasiq ukpiġutaupiaqpa?
\v 17 Ukpiġutiqaġniq ikayuġniasuŋaġnagich allat iñuich iḷumutun ukpi­ġutauŋitchuq, tuquŋaruatun ittuq.
\p
\v 18 Aglaan iñuk iḷaanni uqallagniaġmiuq iñuŋmun, Ukpiġutiqaqsiñ­ñaqtutin aasiiḷi uvaŋa ukpiġutiqaqtuŋa anniqsuiñiaqłuŋa allanik. Tautuktinŋa ukpiġutiŋnik anniqsuiñiaġaluaġnak, uvaŋali anniqsuiñiaġnip­kuŋ tautuktinniaġikpiñ ukpiġutimnik.
\v 19 Tavra uqaqtutin ukpiġnivḷutin atausiunivḷugu God, taamna nakuuruq. Ilitqusiqł̣uitchauq ukpiġigaat taamna, aasii iliŋich uuliksisuurut sivuuġavlutiŋ.
\v 20 Isumalaaŋitchuatiin iñuuk, iḷisautitquyumavich ukpiġun anniqsui­ñialaitchuaq suuŋisilaaŋanik?
\v 21 Isumalaaġutigisiuŋ maŋŋuqput Abraham. Qanuqłuni nalaunŋasi­rauŋava God-im sivuġaani? God-im iḷisimaŋagaa nalaunŋaruagutilaa­ŋanik ukpiġunmiñi pisigivlugu aitchuutigiyumiñaġmagu iġñini Isaac niġrutitun iḷivḷugu ikipkaiviŋmun.\x + \xo 2.21 \xt Gn 22.1-14.\x*
\v 22 Iḷitchuġisitchi ilaan ukpiġivaił̣ł̣ugu God piyummatiqaŋaruq supa­yauramik God-im piraksriqpani. Taavruma piraŋata nalupqinaiŋagaa ukpiġutiqapiaqtilaaŋanik,
\v 23 aasii Bible uqaluŋich taŋŋiqsauŋarut uqaluqaqtuat inna, “Abraham ukpiġiŋagaa God, aasii taavruma nalaunŋasiŋagaa sivuġaani God-im.” Aasii ilaa tairauŋaruq avilaitqataanik God-im.\x + \xo 2.23 \xt a Gn 15.6. b 2 Ch 20.7; Is 41.8.\x*
\v 24 Iḷitchuġirusi tasamma iñuum nalaunŋasipkaqtautilaaŋanik savaal­luatatigun ukpiġutiłhiñaŋiḷaakun.
\p
\v 25 Aasiivsauq Rahab, sivuani allatuqtauŋagaluaqtuaq, uuktuutau­yumiñaġmiuq ukpiġutim anniqsuiḷḷatilaaŋanik. Ilaa nalaunŋarualirau­ŋaruq anniqsuiñiġmigun tukkuliikami kivgauruanik suli aullaqtiłługich allakun apqutikun.\x + \xo 2.25 \xt Js 2.1-21.\x*
\v 26 Tavra timitun tuquŋaruatun ilitqusiq piiġman timimiñ, tainnatun ukpiġun tuquŋammiuq anniqsuiñiaŋiññami.
\c 3
\s1 Uqqam Irrusia
\p
\v 1 Aniqatiimaaŋ, iñugiaktuasii iḷisaurriġuġnasi, qanuq iḷisimarusi uvagut iḷisaurriruaguut isivġiusiaqaġniaqtugut tuniqtulluktuamik allaniñ.
\v 2 Qanuq iluqata killukuaġuurugut iñugiaktuatigun, aasii kiñaliqaa kil­lukuaḷaitchuaq uqaluŋmigun, ilaa iñulluatapiaguruq, aŋalataġillasi­ŋavlugu iluqaan timi.\x + \xo 3.2-12 \xt Pr 18.21.\x*
\v 3 Kiŋmiġusiġuugivut tuttuqpaich qaniŋisigun kamagitquvluta, aulata­ġillagivut sumun aullaġukapta.
\v 4 Isummatigisigik umiaqpaich. Qanutun kamanaqtigigaluaqtut anu­ġiqpaum tiŋillavlugich, aulatiqaqtut aquutikułłuuramik sumupayaaq aqutim pisuutaa sivunniġman.
\v 5 Tainnatuttauq uqaq mikigaluaqtuq iḷagikkaŋa timim, qanutun uqavigaaġuutigiruq sunik kamanaqtuanik. Ignikułłuuram ikuallaktillagai napaaqtusalaich.
\v 6 Tainnatuttauq uqaq igniqtun inmiuq, Uqqam salapqiġuugai iñuum isumagiirrutiŋi salapqiqł̣ugu iluqaan pigiitchuapayaaq iḷisimakkaŋat iñupayaurat. Uqqam salapqiġuugaa iñuum siḷivinŋatilaaŋa piḷuunmik suraġaġnipayaakun. Tavraasii uqaq igniqtun iłłuni ikuallaktitaŋatun nagliksaaġvium, iłuiḷḷiuġutiqaqtitkaa iñuuniqput iluqaan sivisutilaaŋa­tun.\x + \xo 3.6 \xt Pr 16.27.\x*
\v 7 Qanusipayaat niġrutit, tiŋmiallu, paamġuqtuallu, taġiuvlu niġrutiŋi, iñuum pamiqsaaġillagai.
\v 8 Aglaan kialiqaa iñugruiññaum aŋalallasiyumiñaitkaa pamiqsaatun uqaq pigiitchuaq, siḷivinŋaruaq tuqunamik.
\v 9 Uqqaptiŋnik nanġaġuugikput Ataniq, Aapalu, suli uqqaptiŋnik uqamaqłuutivlugich iñuich savaaguruat arriŋatun God-im.\x + \xo 3.9 \xt Gn 1.26.\x*
\v 10 Qanuq atautchimiñ qaniġmiñ qairuk quviasaaġullu uqamaqłuullu. Aniqatiimaaŋ, taamna tainnaittuksrauŋitkaluaqtuq.
\v 11 Imiġiksuaġlu taġiuġnitchuaġlu maqiyumiñaitchuk atautchimiñ maq­sraluktuamiñ imiġmiñ.
\v 12 Aniqatiimaaŋ, fig napaaqtua nauriyumiñaitchuq olive-nik, naaggaunnii grape napaaqtuayaaŋa fig-nik. Tainnaptauq taġiuġnitchuaq imiq maqiyumiñaitchuq taġiuġniitchuamik.
\s1 Isumattun Paŋmaŋŋaqtauruaq
\p
\v 13 Kiña akunnavsiññi isumaturuaguva kaŋiqsisiqaqpalu? Isumattu­tiqaqtilaani kaŋiqsisiqaqtilaaniḷu iḷisimanaqtilliuŋ iñuulluataunmigun savaalluatamigullu kamasaaŋaiġḷuni isumattutiqaġluniḷu.\x + \xo 3.13-17 \xt Pr 1-9; Jas 1.5.\x*
\v 14 Aglaan uumisuutiqaqtuiññaġuvsi killuqsraunmiglu siŋñanmiglu isumatuniḷusi kamasaaġnasi, saglutigilugu God-im iḷumun ittuaŋa.
\v 15 Qanuq tainnasiq isumattun qairuaguŋitchuq God-miñ, aglaan iñug­ruiññaġniñ, piḷuksisuguuruaniñ iñuutchivsiññiñ Tuunġaġmiḷḷu.
\v 16 Qanuq iñuich killuqqutimmata siŋñarrautimmatalu atiŋirrutinikka­yuktut, qanusipayaaġlu pigiitchualiqiniq iḷivḷuni.
\v 17 Aglaan isumattutim paŋmaŋŋaqtauruam iñuk piḷuutaisitkaa aŋu­yautairrutiqaqtitkaalu pikałaktautairrutiqaqtitkaalu uqayunaqtit­kaalu, suli nagliktuiḷḷatuqpaktuq anniqsuiḷḷaturuġlu, atunim aŋalatkai iñuich, naagga piŋŋuaġutaitchuq.
\v 18 Aasii iñuich atisipkaiñiaqtuaguruat nalaunŋaruakun iñuich iñuunia­qatigiiksillagaich piisinniaqługu atiŋirrun.
\c 4
\s1 Avilaitqatiqaġniq Nunam Iñuŋiñik
\p
\v 1 Sum aullaqisaaġuuvagich aŋuyautit qanaaġutillu akunnavsiññi? Iñukpalliġuurut pigiitchuaniñ pisuutivsiññiñ iñiqługu qalanmatun ittuamiñ iḷuvsiññiñ.
\v 2 Kipiġniuġaluaġaqtusi piqaġukłusi pigiliutillammiñaġiḷḷu, taimmaasii iñuaqsałhiñaaġuqłusi. Suli kaviuqłusi piññaktaaġillammiñagiḷḷu, aasii taimma qanaaġutiaqsivḷusi aŋuyautivlusiḷu. Piññaktaaġilaitkisi pigisukkasi, qanuq apiqsriaġilaitkisi God-mun.
\v 3 Apiqsrigaluaġmiraqtusi aitchuusiaqalaitchusi, qanuq apiqsrisuuvlusi killukuaŋaruakun, atuġuqługich ilivsi aliasuŋisaaġutivsiññun.
\v 4 Ukpiġnaitchuasii iñuich, naluvisiuŋ avilaitqatauniq nunam iñuŋinun piḷuusiqisuuruanun akiḷḷiḷiqsuutautilaaŋanik God-mun? Tavraasii kiñapayaaq avilaitqatauruaq nunam iñuŋiñun, aŋuyyiruq inmiñik God-mun.\x + \xo 4.4 \xt a Is 1.21; Jr 3.6-10; Ho 2.2. b Mt 6.24; Lk 16.13.\x*
\v 5 Isumavisi taŋiġiḷamik Bible uqaġasugalugich uqallakamiŋ inna, Ilitqusiq God-im iḷiraŋa iñuŋmun mumiŋaruq tutchutikun kipiġniuġuti­nun.\x + \xo 4.5 \xt Ex 20.5; Dt 4.24; Zec 8.2.\x*
\v 6 Aglaan taavrumaŋŋa kipiġniuġunmiñ suaŋałhaaqtuq God-im naglik­tuutiqpakun ikayuun aitchuutaa. Taamna pisigivlugu Bible uqaluŋich uqaqtut inna, “God-im akiḷḷiḷiqsuġai kamasaaqtuat, aglaan aitchuiruq nagliktuutiqpaŋmik kamasaaŋitchuanun.”\x + \xo 4.6 \xt Pr 3.34; 1 P 5.5.\x*
\v 7 Aŋalallisi God-im. Akiḷḷiḷiqsuqsiuŋ Tuunġaq aasii pigruġniaqtuq ilivsiññiñ.
\v 8 Qalliḷaaġitchi God-mun, ilaaptauq qalliḷaaġniaġmiuq ilivsiññun. Piḷuusiqirauruasii, isumalitqigitchi piḷuutiniñ savaaġiŋaravsiññiñ. Ilivsi malġuŋnik isumaqaqtuasii, kamagipiaġataqsiuŋ God. Ukpiŋŋuaqtua­guŋaiġitchi.
\v 9 Nunuuraliġitchi isumaaġlusiḷu qialusiḷu piḷuutisi pisigilugich. Igla­qhaaqtaġniqsi mumigḷi qirratiġuġluni, suli quviasuutiksi ipiqtusuuti­ġuġluni.
\v 10 Kamanaiġitchi ilivsiññik sivuġaani God-im, aasiiḷi ilaan kamanaq­sipkaġniaġaasi.\x + \xo 4.10 \xt Mt 23.12; 1 P 5.6.\x*
\s1 Kiliktuun Qanuqinniġaqłiutikun Aniqanmik
\p
\v 11 Aniqatiimaaŋ, uqautikkutinasi pigiitchuamik avanmun. Qanuq iñuk uqautiqaqtuaq pigiitchuamik aniqanmun naagga qanuqinniġai­ruaq aniqanmiñik uqautigigai pigiitchualivḷugich pisaaŋavlugiḷḷu God-im pitquraŋi piviuttaqqutinikun avanmun. Tainna iḷiuġuvsigik God-im pitquraŋi kamaksriñiaqtuaguŋaiqsusi pitquranik, aglaan isivġiqsiġuq­tusi pitquranik.
\v 12 God kisimi pitquralirauruq isivġiqsauvluniḷu. Ilaa kisimi annaurriḷ­ḷaruq suksraunġiiḷḷavluniḷu. Aglaalli kiunasugivich isivġiqsuatiin siḷal­liġñik?
\s1 Kiliktuun Uqavigaaġnikun
\p
\v 13 Naalaġnisiŋa, ilivsi uqaqtuasii inna, Uvlupak naagga uvlaakun aullaġniaqtugut nunaaqqimun aasii ukiiḷuta taamani tauqsiqsuġluta maniññaksaġluta.\x + \xo 4.13-14 \xt Pr 27.1.\x*
\v 14 Tainna uqaqtutin nalullaqpich uvlaakuksramik. Suuva iñuutchiñ? Taktugayaatun ittuq sivikitchuami illaktuatun, aasii taktuiqł̣uni.
\v 15 Innaaglaan uvva uqaġumiñaġaluaqtutin, Atanġum pisuutigikpagu, iñuuniaqtugut aasii piḷugu una naagga taiŋña.
\v 16 Tainna uqallaŋisuaġuvsi, uqavigaaqtusi arguaŋŋativsiññi. Aasii iluqaġmi tainnasiq uqavigaaġun pigiitchuq.
\v 17 Kiñaliqaa iḷisimagaluaqłuni nalaunŋaruamik piraksramik piŋiñña­miuŋ, ilaa piḷuksiruq.
\c 5
\s1 Kiliktuun Suġalliruanun
\p
\v 1 Naalaġnisiŋa, ilivsi suġalliruasii, qiasitchi siaqqaulasitchiḷu pisigilugu iłuiḷḷiuqpakkumaaġniqsi.
\v 2 Suġalisi siŋñagivlugich tutquqtaġikkasi maquŋarut, annuġaasiḷu qupilġut niġigaich.\x + \xo 5.2-3 \xt Mt 6.19.\x*
\v 3 Maniutisi kaviqsuat qatiqtuallu qaliŋagai, aasii qaliqtauniŋich nalup­qinaiġutauniaqtut ilivsi siŋñatutilaavsiññun aasii nunuuraliqsiqpaglusi timiriunnii igniġum ikiraŋatun piḷusi, qanuq ilivsi tutquqtaġiŋagisi suġalliasi kisivsiññun makkunani aqulliġñi uvluni.
\v 4 Akiḷiḷaitkisi iñuich savaktuat nautchiaqaġvivsiññi. Tusaasigik uqaav­sisiŋich. Suli nipauġutiŋich katitchiruat palauvaksranik God-im tusaq­sraġigai, Atanġum sapiġñaqtuam.\x + \xo 5.4 \xt Dt 24.14-15.\x*
\v 5 Iñuuŋarusi nunami susuŋisaaġutipiaġatakun aliasuŋisaaġunmiḷu, quiññaksaŋarusi niġrutitun uvluanun tuqutchivium.
\v 6 Suksraunġiiŋarusi iñuaŋarusiḷu nalaunŋaruamik iñuŋmik, akiḷḷiḷiqsu­ŋaiñmigaasi.
\s1 Qiñuirrun Aŋaayyullu
\p
\v 7 Tavraasii aniqatiimaaŋ, qiñuitchitchi qaiñiŋanunaglaan Atanġum. Iḷisimasiuŋ una, nautchialiqiri utaqqiuġuuruq qiñuiqł̣uni piqpag­naqtuanun nauruksranun nunamiñi, qiñuiqł̣uni utaqqiraqtuq sialuŋna­ġiaqtuksramik, aquvatigullu sialuŋniksramik.
\v 8 Ilivsivsauq qiñuitchitchi qapiŋairrutiqaġlusi, qanuq qaiñiksraŋa Atanġum qalliruq.
\v 9 Aniqatiimaaŋ, uqamayuutiqaġnasi avanmun, God-im isivġiŋitchu­magaasi. Iḷisimasitchi, Isivġiqsi tikiyasiuraqtuq.
\v 10 Aniqatiimaaŋ, tuvraaksraurut nagliksaaġniġmullu qiñuirrunmullu uqaqtiŋi God-im uqaŋaruat pisivlugu Ataniq.
\v 11 Iḷisimasiuŋ una, quviasuŋnisuugivut qiñuitchuat. Tusaaŋagiksi Job qiñuitchuaq, suli iḷitchuġiŋagiksi Atanġum piŋaraŋa ilaanun. Aasii paŋmapak iḷitchuġirusi Ataniq iḷunŋusuutiqpaqaqtuq naglikkutiqpa­qaqłuniḷu.\x + \xo 5.11 \xt a Job 1.21-22; 2.10. b Ps 103.8; 111.4.\x*
\p
\v 12 Aniqatiimaaŋ, naumaruaq tamatkunaŋŋa, unniqsuqłiikavsi sua­ŋasiḷiqsaanagich unniqsuqłiisisi atuġlugu qiḷak naagga nuna naagga qanusipayaaq uqaluk. Aglaan unniqsuqłiikavsi aŋiqsiññaġitchi suli naaggaaqsiññaġitchi, God-im isivġiŋitchumagaasi.\x + \xo 5.12 \xt Mt 5.34-37.\x*
\p
\v 13 Kiñaliqaa iḷari nagliksaaqpa? Aŋaayyuli. Quviasukpa? Atuġli nanġautinik.
\v 14 Iñuk iḷari naŋitpa? Qaitquligich aŋaayyuliqiruat umialiŋnaŋich, iliŋisa aŋaayyutilirruŋ uqsruqtiġlugu olive uqsruanik pisilugu Ataniq.\x + \xo 5.14 \xt Mk 6.13; Lk 10.34.\x*
\v 15 Aasii ukpiġutiqaqłutiŋ aŋaayyutaata iłuaqsipkaġniaġaa naŋittuaq, aasii Atanġum naŋinŋaiqsinniaġaa, aasii piḷuusiqiŋaniqpan suliqutigi­ŋaiqsauniaqtut itqaumayumiñaiġḷugich.
\v 16 Tavraasii quliaqsigik piḷuutisi pirasi allamun iñuŋmun ilaanun, aŋaayyutilusiḷu avanmun, iłuaqsirauyumausi. Aŋaayyutaa nalaunŋaruam iñuum suaŋŋatiqpaqaqtuq taŋŋiqsuiḷḷaruġlu.
\v 17 Elijah iñuktauq uvaptiktun irrusiḷik aasii aŋaayyuŋaruq kipiġniuq­łuni sialuquŋił̣ł̣ugu, aasii ukiuni piŋasuni itchaksraniḷu tatqiñi sialu­ŋaitchuq nunamun.\x + \xo 5.17 \xt 1 K 17.1; 18.1; Lk 4.25.\x*
\v 18 Aasii aŋaayyutqiŋammiuq tavraasii sialuguŋaruq, aasii nuna naurivḷuni.\x + \xo 5.18 \xt 1 K 18.42-45.\x*
\p
\v 19 Aniqatiimaaŋ, kiñaliqaa asivaqpan iḷumun ittuamiñ aasii iñuum isumalitqiksitpagu,
\v 20 iḷisimali kialiqaa piḷuusiqiri isumalitqiksitpagu killuliqutaaniñ annaurraupkaġniaġaa ilitqusia tuqqunmiñ, suli iñugiapiaġataqtuat piḷuutit suliqutigiŋaiqsaupkaġlugich.\x + \xo 5.20 \xt Pr 10.12; 1 P 4.8.\x*