\id 2PE - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h 2 PETER
\toc1 Peter-m Alġaiŋich Tuyuutiŋisa
\toc2 2 Peter
\toc3 2 P
\mt1 PETER-M ALĠAIŊICH TUYUUTIŊISA
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Peter-m alġaiŋich tuyuutiŋisa tuyuutaurut sumiḷiqaa taimani ukpiqtuanun. Tuyuutit sivuniġigaat aŋuyaaġisukługu iḷisaurru­taat iḷumun inŋitchuatigun iḷisaurrit, suli pigiiḷḷiqutit aullaġniira­ġaqtuat tainnatchiñiñ iḷisaurrutiniñ. Iluaqsruutauyumiñaqtuq pigiitchuanun iḷisaurrutinun una: tigummiñiq iḷumun iḷisimaniq God-mik, Ataniġmiglu, iḷisimman qaisauŋaruaq iñuŋniñ tautu­ŋaruaniñ Jesus-mik suli tusaaŋaruaniñ alġaqsruimman. Tuyuq­tuaq isumaaluutiqapiaqtuq iḷisaurriruanun Christ qaitqiŋñiaŋiñ­ñivḷugu. Tuyuqtuaq uqaqtuq inna: nalunaitchugguuq qaiḷḷaiġ­ñiŋa Christ tunŋaruq uumuŋa, God-im “suksraunġiquŋił̣ł̣ugich iñupayaat, aglaan mumiqugai piḷuutiŋiññiñ.”
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun 1.1-2
\io1 Ukpiġniaqtuaguruam ququaqtauniŋa 1.3-21
\io1 Iḷisaurrauŋŋuaqtuat God-miñ 2.1-22
\io1 Atanġum qaitqigñiaġniŋagun 3.1-18
\c 1
\p
\v 1 Simon Peter, kivgaŋa tiliŋaraŋalu Jesus Christ, tuyuqtuq ukuniŋa iñuŋnun ukpiġutiniŋaruanun piqpaŋnaqtuamik uvaptiktuttauq, nalaunŋasipkaqtiqaŋaruanun God-mik Ataniptiŋniglu Jesus Christ-mik.\x + \xo 1.1 \xt Titus 2.13.\x*
\v 2 Nagliktuusiaqpaqaġitchisuq tutqiunmiglu iḷitchuġiŋalugu God, Ata­niqpullu Jesus.
\s1 God-im Ququaġutaa Iñuksraġniŋalu
\p
\v 3 Ilaan qiḷaŋmiŋŋaqtauruam suaŋŋataata ikayuġaatigut supayaa­kun iñuutquvluta god-iliqiruaguluta, iḷitchuġigupta taavrumiŋa ququaqtiptiŋnik iḷaŋiutitquvluta ilaan kamanaunmiñun nakuunmi­ñullu.
\v 4 Suli ilaan suaŋŋanmigun unniqsuqłiiŋaruq piqpaŋnapiaġataqtuanik kamanapiaġataqtuaniglu unniqsuqłiisinik, aasii ukpiġiguvsigik tamat­kua unniqsuqłiisiŋi nalaunniaŋitkiksi maquliñiksraq, pipkaġuukkaŋat iñuusiġiruni pigiitchuat kipiġniuġutit iluqaiññi nunam iñuŋiñi, aasii piqataullasivḷusi God-im iñuusianun, ilaatun iḷivḷusi.
\v 5 Tamatkua pisigilugich pisuqtilaavsisun nakuuniaġitchi taamna iḷḷati­gilugu ukpiġutivsiññun, suli nakuuniaġnivsiññun iḷḷatigilugu iḷitchu­ġimmaġiksaaġniq God-mik,
\v 6 suli iḷitchuġimmaġiksiñivsiññun God-mik, iḷḷatigilugu iłuatun inmun aŋalarrutilluataq, igḷutuutiugaġlusi suli igḷutuutinivsiññun iḷḷatigilugu iñuuniaġniq god-iliqivluni,
\v 7 suli god-iliqinivsiññun iḷḷatigilugu piviuttaqsriñiq aniqatinik piviutta­ġilugich iñupayaat.
\v 8 Tamarra tainnatchich iñuusiksrat pigiraksrasi. Aasii iñuusiġituiñña­ġuvsigik tamatkua aunniummaġiksisaiññaġniaġiksi Ataniqput Jesus Christ, iḷitchuġimmaġiksiḷugu ilaanun anniqsuutigisuktilaaqsi.
\v 9 Kiñaliqaa iñuusiqaŋitchuaq tamatkuniŋa ayauŋaruatun ittuq tautuk­siḷaitchuatun, piiguqtaallaġmi piḷuutini suliqutigiŋaiqsautilaaŋannik itqaumayumiñaiqł̣ugich.
\p
\v 10 Aniqatiitkaa, tamatkua tainna inmata pisuqtilaavsisun iñuusit­chi, ukpiġnaqsisaġlugu God-mun ququaŋatilaaqsi piksraqtaaġiŋati­laaqsiḷu. Aasii tainna iñuuguvsi, nalupqinaitchuq annaurrauniaqtusi.
\v 11 Suli paġlakkusiaqaġluataġniaqtusi isiġuvsi isuitchuamun atanniqsi­mavianun Atanipta Annaurriptalu Jesus Christ.
\p
\v 12 Tavraasii piyummatigigiga ataramik itqautisukłusi tamatkuniŋa, iḷisimaluġisiunnii aunniuġusimalluataqługulu God-im iḷumun ittuaŋa pigikkaqsi.
\v 13 Nalaunŋaruaġigiga iñuuniqtutilaaptun itqaqtitaġukłusi tamatkuniŋa piyumasaaġlusi.
\v 14 Qanuq iḷisimaruŋa qimakkumaaqtilaaŋanik una tuquyumaaqtuaq timi, tainna Atanipta Jesus Christ nalupqinaiqł̣ugu uqallautiŋavluŋa.
\v 15 Aglaan tuquŋaiñŋaġma piiguiyumiñaiġñiḷuŋniaġivsi itqaumayumi­ñaqsiḷusi tamatkuniŋa ataramik.
\s1 Tautukługu Quliaqtuallasiŋaruat Christ Qaumanġa
\p
\v 16 Qanuq uvagut unipkaaligiññaġluta quliaqtuaġutiŋaitkivsi iḷit­chuġipkaqsaqavsi suaŋŋataanik Atanipta Jesus Christ qaitqigñiksraŋa­niglu. Uvagut tautupiaġataŋagikput kamanaqtuaq qaumaniŋa.
\v 17 Nayuŋagikput kamanaqsipkaqtaumman, nanġaġmagulu God-im Aapam, taavruma nipim nivliutimmagu kamanaġniqsrauruam supa­yaaniñ uqallakłuni, “Uvva uvaŋa nanmiñiq Iġñiġa, iviġaummatigillua­takkaġa.”\x + \xo 1.17-18 \xt Mt 17.1-5; Mk 9.2-7; Lk 9.28-35.\x*
\v 18 Uvagut tusaaŋagikput taamna nipi nivliqsuaq qiḷaŋmiñ, itqatigiŋav­lugu Jesus iġġimi God-im salapqiġmagu kamanautini.
\p
\v 19 Taamna pisigilugu nalupqigiŋaimmaġiksaagaksraġigivut iḷumun itilaaŋat uqaluich aglaaŋich God-im uqaqtiŋisa Bible-ni. Nakuuruq ilivsiññun naalaġniguvsigik uqaluŋich, qanuq uqaluŋich ittut qaum­maqtun qaummatauruatun unnuami qausaġataġniŋanun-aglaan. Uqa­luŋisa ikayuġaatigut kaŋiqsiñiksraptigun tikitchiaġivlugu iḷitchuġillua­taġniksraqput Christ niptaqpan uvluġiatun iḷitchuqqutauruatun qauya­sisilaaŋanik.
\v 20 Supayaamiñ uvva itqaumaraksraqsi. Iñuum kialiqaa inmisuġruiñ­ñaq sivunniuġumiñaitkai nallipayaaŋich God-im uqaluŋisa Bible-niit­tuat,
\v 21 qanuq God-im uqaqtiŋi uqaŋaitchut tamatkuniŋa uqaluŋnik uqa­ġuktuaqsiññaġlutiŋ. Iliŋich uqaŋarut uqaluŋnik God-im puttuqsrip­kaġmatiŋ aŋalatillaġmiŋ Ilitqusiġiksuamun.
\c 2
\s1 Iḷisaurrauŋŋuaqtuat God-miñ
\p
\v 1 Uqaqtauŋŋuaqtuat God-mun qaŋauvlugu iñukpalliŋarut akun­ġanni taipkua iñuich, tainnatuttauq iḷisaurrit iḷisaurriŋŋuaqtuat iḷu­mun ittuamik iñukpalliġñiaġmiut akunnavsiññi. Iliŋich iḷisaurrutiqaġ­niaqtut suksraunġiutauyumiñaqtuanik sagluqqutinik, ukpiġnaqsipiaġ­lugich iḷisaurriḷutiŋ iḷumun inŋitchuanik, piiḷaaġillasiḷuguunnii Ataniq tuquŋaruaq annautisukługich. Piiḷaaġinniŋniŋat Ataniġmik pisigilugu tavraŋŋatchiaq suksraunġiqsauniaqtut.
\v 2 Taamna tainna piyumaaġaluaqtillugu, iñugiaktuat iñuich piqasiqsuġ­niaġaich allatuutitigun piraġausiŋisigun, aasii iñuŋnun uqamaqłuuti­gipkaġlugu pigiitchuanik ukpiqtuaguruaguut iñuuniaġusiqput.
\v 3 Piḷḷatuvlutiŋ tamatkua iḷumun inŋitchuanik iḷisaurrit maniññaktuġvi­giniaġaasi iḷisautilusi iḷumun inŋitchuanik. Aglaanami God-im Isivġiq­siŋata pasiñaqtualianiŋagai iŋiḷġaan, aasii suksraunġiqsauniksraŋat tikiññiaqtuq.
\p
\v 4 Qanuq taipkua isaġulgich piḷuksimmata, God-im tatavsaŋagai igiłługich nagliksaaġviŋmun, qiḷiqsruivḷugich tigutaaġutinik taaqtuami, tikitchiaġivlugu isivġiġvik uvluq.
\v 5 Suli God-im tatavsaŋagai iñuich piḷuktuat iñuuruat taimani, kama­naqtuamun uliqpaŋmun ipipkaqługich. Iñutualuich annaktuat Noah-lu tallimat malġuglu iñuich. Noah alġaqsruiŋaruq iñuich nalaunŋasiruk­sraunivḷugich sivuġaani God-im.\x + \xo 2.5 \xt Gn 6.1-7.24; 8.18.\x*
\v 6 God-ivsuli suksraunġiŋagai iluqaisa iñuich iñuuruat iniqpaaŋni Sodom-miḷu Gomorrah-miḷu, suksraunġiqł̣ugich igniġmik. Taavru­muuna tuvraaksriiŋaruq qanuq pirauniaqtilaaŋannik iluqaġmiŋ iñuich piḷuktuat.\x + \xo 2.6 \xt Gn 19.24.\x*
\v 7 God-im iñuuliŋagaa Lot nalaunŋaruaq iñuk, naġġukkutiqaŋaruaq allatuutikun piḷġusiŋiññun pitquraiḷaqtuat iñuich.\x + \xo 2.7 \xt Gn 19.1-16,29.\x*
\v 8 Qanuq taamna nalaunŋaruaq iñuk iñuuniaqataukami akunġanni piḷuktuat iñuich, tautuaqaŋaruq tusaqsraqaŋaruġlu uvlumiñ uvlumun sunik naġġunaqpaktuanik iłuiḷḷiuġutigivlugich iḷumiñi pigiitchuat piḷ­ġusiŋich.
\v 9 Tavraasii Ataniq iḷisimaruq qanuq annaurriñaqtilaamik god-iliqirua­nik uuktuaġusiaŋiññiñ, suli qanuq iḷimmatinaqtilaaŋat piḷuktuat iñuich tatavsausiaksrautaannik isivġiġvik uvluq tikitchiaġivlugu,
\v 10 tamatkuałhaaq iñuich aŋalataġipkaqtuat piḷuusiqisuguuruanun iñuusimiŋnun, suuŋiḷaqaqtuat God-im atanniqsimmataanik. Tamat­kua iḷisaurrit iḷisaurriŋŋuaqtuat iḷumun ittuamik qikkisaitchut piġuq­tiqtuagurullu, sivuuġagiŋitkaat uqamaqłuutiginiksraŋat kamanaqtuat paŋmani ittuat.
\v 11 Isaġulgich-unnii suaŋałhaaqtuat sapiġñałhaaqłutiglu ittuat tamatku­naŋŋa iḷisaurriñiñ uqautigimaqłuŋniałalaitkaich allat kamanaqtuat pisaaŋalugich Atanġum nayuqtigikkaŋi.
\p
\v 12 Aglaalli tamatkua iḷumun inŋitchuanik iḷisaurrit isumaqalaitchut anaglugu niġrutit isumaqausiat, aniŋaruat aŋuniakkausaqłutiŋ tuqu­taulutiglu. Kipakłiġuurut sunik kaŋiqsiŋaitkaluakkamiŋnik. Suksraun­ġiqsauniaġmiut niġrutitun aŋuniakkauruatun.
\v 13 Iliŋich nagliksaalaqsruqtauniaqtut pisigilugich killuliqutitiŋ, qanuq uvlukkaluamiunni iñuusiġigaat taŋŋiqsimaaġukługich piḷuktuat kipiġ­niuġutitiŋ. Iliŋich kanŋusaaġutaurut ilivsiññun niqinaqikavsi ipqurua­tun akunnavsiññi piqataukamiŋ, nalunautchivḷutiŋ piññaraaqługu iḷu­mun piŋŋuaġniqtiŋ.
\v 14 Qivialimaaqamirruŋ aġnaq allatuaġiyumavlugu ittut pisuġuiḷaił̣ł̣utiŋ tainnatchimik piḷuunmik. Iliŋisa inałługich pitchiġiaqtuat iñuich nani­ġiaġviksraŋannun. Iḷisimalluataġmiut-suli piḷḷatuniġmik, iñuich suk­sraunġiqsauyumaaqtuat.
\v 15 Suksraaŋagaat nalaunŋaruaq iñuusiq aasii asiñukłutiŋ. Asiñuŋarut Balaam-tupiaġataq iġñiŋatun Bosor-gum, maniqaġukpaił̣ł̣uni aitchuu­siaksraunmiñik saglutigilugu unnii, uqautigigumiuŋ God sugiŋił̣ł̣ugu.\x + \xo 2.15-16 \xt Nu 22.4-35.\x*
\v 16 Taamna Balaam suaktauŋaruq kamaksriŋiññami, qanuq kakaktaan uqalaitchuam niġrutim nivliutivlugu iñuum nipaatun nutqaqtinŋagaa Balaam kinniqisaġaluaqtuaq.
\p
\v 17 Tamatkua iḷumun inŋitchuanik iḷisaurrit iḷumun ittualivḷugich, ittut imaiŋaruatun kuugaluktun, sialuksraiḷatullu nuvuyyaqłuktun anuġiqłuum tiŋitaŋatun, sialukpaksratun qiññanikkaluaqłuni sialugu­ŋiḷḷaktuatun. Tamatkua iñuich God-im itqanaiqsisiŋagai iniksraŋannik taapiaġataqtuamik tigutaaqtauviksraŋannik isuitchuamun.
\v 18 Iliŋich uqaġuurut nipatusipianiaqłutiŋ, uqayuqsaapianiaqłutiglu taŋiġiḷaniglu iḷisautivlugich iñuich suŋiññivḷugu taŋŋiqsimaaqpatigik pigiitchuat kipiġniuttatiŋ. Tainnatchich iñuich uqaluŋisa inatchuu­gaich utiqtiłługich piḷuunmun tamatkua annaurrauqqammiŋaruat piḷuktuamiñ iñuusiġiŋakkamiŋniñ.
\v 19 Iliŋisa unniqsuqłiisuugaich iñuich atanniqsimariksraiññivḷugich piñaiḷḷiqutinik iliŋitchauq kivgaullaġmiŋ suksraunġiutauyumiñaqtua­nun piraġautchiñun, qanuq iñuk-una kivgauruq qanusipayaamun payarimaaqtigikkaġmiñun.\x + \xo 2.19 \xt Jn 8.34; Ro 6.6,16.\x*
\v 20 Qanuq iñuich pilluaniŋaruat tuqqutauyumiñaqtuaniñ nunam iñu­ŋisa piḷġusiŋiññiñ, iḷitchuġikamirruŋ Ataniqput Annaurrikpullu Jesus Christ, inataulutiŋ aŋalatitqiaqsigumiŋ piḷġusiġiitchuanun, aqulliq irrusiġiliutikkaŋat piaġiił̣haaġniaqtuq sivulliġmiñ irrusiqqaaŋanniñ.\x + \xo 2.20 \xt Mt 12.45; Lk 11.26.\x*
\v 21 Iłuałhaaŋanayaġniqsuq tainnaqtuat iñuich isuaniñqaŋa naluugaaġu­miŋ iłuatun iñuuniaġusiksramik, iḷitchuġigaluaqqaaġlugu iłuatun iñuu­niaġusiksraq ayyaigaqsiñiġmiñ God-im pitquraŋiñik iḷisausiamiŋnik.
\v 22 Tainnaasii pikamiŋ piut iḷumutun uqalugaam uqallautaatun inna, “Qimmiq utiqtuq miġiaŋakkaġmiñun,” suli “Tuttuqłuk iqaġiuraanig­niakkaŋat utiqsiññalgitchuq aksraligiaqłuni aqayamun.”\x + \xo 2.22 \xt Pr 26.11.\x*
\c 3
\s1 Atanġum Qaitqigñiaġniŋagun Unniqsuqłiiñ
\p
\v 1 Piviuttaġirauruasii, ukua tuyuutit alġaigigaich tuyuunma ilivsiñ­ñun. Iluqaiññi tuyuutimni aŋalayyaŋniaqsaaŋagitka piḷuutaitchua­kun isumaqaġniksrasi itqaaqtuutivlusi tamatkuniŋa uqautigiŋakkam­nik.
\v 2 Itqaumatqugitka ilivsiññun uqaluich iŋiḷġaan uqautigiŋakkaŋich piḷuutaitchuat uqaqtiŋisa God-im, piraksriutiŋiḷḷu Atanipta Annaur­riptalu tilirauruat qaisaŋich ilivsiññun.
\v 3 Sivulliq uvva kaŋiqsiqqaagaksraqsi. Aqulliġñi uvluni kipakłiqsich iñuich iñukpalliġñiaqtut iñuusimiŋni aŋalatittuat pigiitchuanun kipiġ­niuġunmiŋnun. Kipautiginiaġaasi\x + \xo 3.3 \xt 2 Ti 3.1-5; Jd 18.\x*
\v 4 uqaġlutiŋ, Jesus imña unniqsuqłiiŋaruaq qaitqigñiaġnivḷuni? Aasiimma sumiitpa? Christ-miuġuqqaaqtuat-qaŋa tuqummata sunapa­yaaq allaŋŋuŋaitchuq, tamarra igliqtuq tainna qaŋapak, nunaqaŋa savaagulġataġniġman.\x + \xo 3.4 \xt Ez 12.22.\x*
\v 5 Piiguqsaaġirut uumiŋa. Iŋiḷġaan God uqallaŋman qiḷaiḷḷu nunalu savaaguŋarut. Nuna nunaġuŋaruq immamiñ immakullu,\x + \xo 3.5 \xt Gn 1.6-9; Ps 24.2.\x*
\v 6 immakuttauq-suli uliqpaktuakun nunaqqaaq suksraunġiqsauŋaruq. Taamna piiguqsaaġiŋagaat.\x + \xo 3.6 \xt Gn 7.11.\x*
\v 7 Tainnatuttauq qiḷaiḷḷu nunalu paŋmapak ittuat qaunaksriqaqtut uqa­luagun God-im qakugukpan suksraunġiġumaaqługich igniġum. Iḷi­maaqtaurut uvlumun taivrumuŋa piḷuusiqirauruat iñuich isivġiqsau­viksrautaannun aasii suksraunġiqsaulutiŋ.
\p
\v 8 Aglaan piiguġnagu una atausiq iḷumun ittuaq, piviuttaġirauruasii. Ataniġmi uvluq atausiq ukiutun 1,000-tun ittuq, suli 1,000 ukiut ataut­chisun uvlutun.\x + \xo 3.8 \xt Ps 90.4.\x*
\v 9 Ataniq uimaiñŋitchuq taŋŋiisaqami unniqsuqłiiñmiñik, uimaiññiv­ḷugu iñuich iḷaŋisa isummatigisuugaluaġaat. Aglaan ilaan qiñuirrutiga­luaġaasi, qanuq ilaan kiñaliqaa suksraunġiqsautquŋitkaluaġaa, aglaan iluqaisa iñuich isumalitqiqugaluaġai piḷuunmiŋniñ.\x + \xo 3.9 \xt Ez 18.23; 33.11.\x*
\p
\v 10 Aglaan Uvlua Atanġum tikiññiaqtuq niġiiḷḷautiluni tigligayuktim qaġġisiatun. Taavrumani Uvlumi qiḷaich piiġñiaqtut qukiġñaqtuamik tusaġnaqaġlutiŋ, qiḷaŋmiittuat qaummatit igniġum augniaġai suk­sraunġiġḷugich, suli nuna supayaallu nunamiittuat ikirauniaqtut.\x + \xo 3.10 \xt Mt 24.43; Lk 12.39; 1 Th 5.2; Rev 16.15.\x*
\v 11 Tamatkua iluqaġmiŋ suksraunġiġumaaġmata, qanutchiñik iñuusi­qaqtuksraumavisi? Iñuusiqaqtuksrauniqsusi piḷuutaitchuanik god-iliqi­ruaniglu,
\v 12 utaqqiḷḷaan God-im Uvlua tikitchumaaqtuaq. Aasii pisuqtilaavsisun tikisinniaġasuaqsiuŋ taimña uvluq, tainnatun iñuuniaġlusi, qiḷaich ikuallagviksrautaat aasii suksraunġiġḷutiŋ, suli qaummatit auglugich uunnaum.
\v 13 God aasii unniqsuqłiiŋammiuq nutauruanik qiḷaŋnik nutauruamiglu nunamik, kisimik iñuich nalaunŋaruat sivuġaani God-im iñuuviksra­ŋannik, aasii tamarra tamatkua utaqqiuġivut.\x + \xo 3.13 \xt Is 65.17; 66.22; Rev 21.1.\x*
\p
\v 14 Tavraasii piviuttaġirauruasii, utaqqiuŋŋavsi taivrumiŋa Uvlu­mik, pisuqtilaavsisun piḷuutaiññiaġitchi pasirauyumiñaiḷḷusiḷu sivu­ġaani God-im akiḷḷiḷiqsuŋaiġḷugulu.
\v 15 Isumalaaġutigisiuŋ Atanġum qimmaksaliyairrutaa utiġniksraŋan­nun piviksraqaquvlugich iñuich annaurrauniksramiŋnun. Taamnap­tauq piviuttaġivlugu aniqatipta Paul aglaaġiŋammiraŋa God-im isu­mattutiksriñmani.
\v 16 Tainna Paul uqaġuuruq tuyuutipayaamiñi tuyuqami taamna uqauti­givlugu. Uqaluŋisa iḷaŋich siġḷiġnaqtut kaŋiqsiñiaġniŋat tuyuutiŋiñi, tamarraasii iñuich iḷitchiŋaitchuat tuniqsimalguitchuallu piuŋiḷanik sivunniuqługich piḷġusikaamiktuttauq allanik Bible uqaluŋiññik, aasii inmiŋnun suksraunġiqł̣utiŋ.
\p
\v 17 Aglaan ilivsi piviuttaġirauruasii iḷisimaaniŋakavsiuŋ taamna, qaunagisitchi asiñuurrausuŋiḷḷusi killukuaġutiŋisigun pitquraiḷaqtuat iñuich, aasii tuniqsimmataiŋiḷḷusi iḷisimanivsiññun God-im iḷumun ittuaŋanik.
\v 18 Aglaan naglikkutaukkaqsisaiññaġitchi iḷitchuġimmaġiksisaiññaġlu­gulu Ataniqput Annaurrikpullu Jesus Christ. Ilaa nanġaqtauli paŋma­pak isuitchuamullu. Amen.