\id REV - Iñupiat New Testament [esi] Alaska, USA
\ide UTF8
\h REVELATION
\toc1 Salapqiqsauruat John-mun
\toc2 Revelation
\toc3 Rev
\mt1 SALAPQIQSAURUAT JOHN-MUN
\is1 Iḷitchuqqutit
\ip Qiñiqtuuraaġniŋagun John aglaŋagaat taimani ukpiġniaqtuat nagliksaaqtitauraġaġmata ukpiqqutaat Jesus Christ Ataniġmun pisigivlugu. Aglaktuaġli qapiŋaisaaqłiġummatiqapiaqtuq, suli ukpiqqutaat tigullautapiaqugaa qanutun nagliksaaqtitauniq tikitkaluaqpan.
\ip Aglaagurut uumani qavsich samma qiñiqtuuraat taimani ukpiqtuaguŋaruat kisimik kaŋiqsiḷḷautaġumiñaqtaŋisigun qai­sauŋaruat, allat tusaagaluaġlugu puttuqsriyumiñaisaŋisigun. Atuun allaksraitchuq tainna uqausiġirani allaugurallaavlugu uqallausiġitqiḷḷaaŋagaa qiñiqtuuraat aglaksaqamigi. Kaŋiqsiñia­ġamitku iñuich allatun iḷaŋich kaŋiqsiḷḷaasuugaluaġaat aglaan una nalunaitchuq: Christ Atanikkun God-im uumigirini akiisin­niaġai Tuunġaġlu, aasii ukpiqtuani akiḷiḷḷugich nakuuruaŋiññik qiḷatchiam nunatchiavlu akimmatini taŋŋiqpan.
\is1 Avgutit
\io1 Sivulliqsaaġun 1.1-8
\io1 Qiñiqtuuraaqqaaġutaa suli tuyuun tallimat malġugnun aŋaayyuvignun 1.9–3.22
\io1 Immuat makpiġaat tallimat malġugnik nipitirrutilgich 4.1–8.1
\io1 Tallimat malġuk nipaukłuktautit 8.2–11.19
\io1 Nimiġiaqługlu malġuglu niġrułłuuk 12.1–13.18
\io1 Qiñiqtuuraat 14.1–15.8
\io1 Tallimat malġuk puvialuŋaat puggut imalgich qinnautaanik God-im 16.1-21
\io1 Babylon suksraunġiqsauniŋa, payarirauniŋa niġrułłuum, iḷumun inŋitchuanik nalautchaqti, suli tuunġaq 17.1–20.10
\io1 Aqulliq isivġiġvik 20.11-15
\io1 Qiḷatchiaq, nunatchiaq, Jerusalem-chiaġlu 21.1–22.5
\io1 Aġiusaun 22.6-2
\c 1
\p
\v 1 Ukunani taiguani aglausimarut sut Jesus Christ salapqikkaŋi. Ilaanun God-im qaiñŋagai qiñiqtitquvlugich kivgamiñun sut piña­suaqtuksraupiaqtuat. Christ tamarra iḷitchuġipkaŋagai kivgamiñun John-mun tilivḷugu isaġulini ilaanun.
\v 2 Aasii uvaŋa John quliaqtuaġigitka iluqaisa tautuŋaratka. Ukua uvva taiguat quliaqtuatka God-im uqaluŋiñik iḷumun ittuaŋaniglu salapqik­kaŋi Jesus Christ.
\v 3 Quviasugli iñuk taiguaqtuaq uqaluŋiññik ukua salapqiutit uqaluqaq­tuanik piyumaaqtuanik, suli quviasuglich tamatkua tusaaruat kama­givlugiḷḷu sut aglausimaruat taapkunani, qanuq piviksraq qalliruq tamatkua taŋŋiġviksraŋat.
\s1 Paġlatit Tallimat Malġugnun Aŋaayyuviŋñun
\p
\v 4 Uvaŋa John tuyuqtuŋa ukuniŋa tallimat malġugnun aŋaayyuviu­ruanun nunami Asia-mi. Nagliktuusiaqpaqaġitchisuq tutqiunmiglu God-miñ paŋmapak ittuamiñ, taimaŋŋaqaŋa inŋaruamiñ, suli qaiyu­maaqtuamiñ, taapkunaŋŋalu tallimat malġugniñ ilitqutchiñiñ sivuġaa­niittuaniñ ilaan kamanaqtuat aquppiutaŋisa,\x + \xo 1.4 \xt a Ex 3.14. b Rev 4.5; Is 11.2.\x*
\v 5,6 suli Jesus Christ-miñ ukpiġnaqsivḷugich quliaqtuaqtuamiñ, sivul­liuŋaruamiñ tuqqunmiñ aŋŋiñmi, suli atanaurauruamiñ umialipayaa­ŋiñun nunam. Jesus piviuttaġiŋagaatigut, aasii tuquvluni atanniqsima­raiŋagaatigut piḷuutiptiŋnik, aasii katiłłuta atanniqsimaviŋmiñun aŋaayyuliqsiqpautquvluta savautilugu ilaan God-ini Aapagikkaniḷu. Jesus Christ nanġaqtauli naluruuraaŋaiqsauluniḷu suaŋŋatiqpaqaqti­laaŋa taimuŋa isuitchuamun. Amen.\x + \xo 1.5 \xt a Is 55.4. b Ac 26.23; Col 1.18. c Ps 89.27.\x*\x + \xo 1.6 \xt Ex 19.6; Rev 5.10; 20.6.\x*
\p
\v 7 Iḷisimasitchi uvva, ilaa qaiñiaqtuq nuvuyatigun, aasii iñupayaat tautugniaġaat iluqaġmiglu kapiriŋisa. Suli iluqaġmiŋ iñuŋi nunam uiġualaniaqtut isumaaliqpaiḷḷutiŋ ilaa pisigilugu. Tainna piḷi. Amen.\x + \xo 1.7 \xt a Dn 7.13; Mt 24.30; Mk 13.26; Lk 21.27; 1 Th 4.17. b Zec 12.10; Jn 19.34,37. c Zec 12.10; Mt 24.30.\x*
\v 8 Uvaŋa Alpha-uruŋa Omega-uruŋalu, aullaqisaaq isuuruaġlu, uqaq­tuq Ataniq God, ittuaq inŋaruaġlu qaiyumaaqtuaġlu, Sapiġñaqtuaq.\x + \xo 1.8 \xt a Is 41.4; 44.6; Rev 1.17; 22.13. b Ex 3.14.\x*
\s1 Qiñiqtuuraaq Tautukługu Christ
\p
\v 9 Uvaŋa John-guruŋa, aniqatiksi atausiŋŋuqatauŋavluŋa piqatigi­givsi nagliksaaġutini pisigivlugu Christ, piqatigipkaqtuaq ilivsiññun atanniqsimmanmiñi, suli piqatigipkaqłuni ilivsiññun qimmaksaliyair­runmi Jesus Christ pigipkakkaŋani uvaptiŋnun. Qikiqtamuktitauŋa­ruŋa atiqaqtuamun Patmos-mik pisigivlugu alġaqsruiñiġa God-im uqa­luanik pisigivlugulu quliaqtuaqaġniġa iḷisimakkamnik Jesus Christ-kun.
\v 10 Uvluani aŋaayyuvikaapta Ataniġmun Ilitqusiġiksuam aŋalanŋa­gaaŋa, aasii tusaaŋaruŋa nipatuvluni nivliqsuamik tunumniñ tusaaruni nipauqłuktautitun ittuam,
\v 11 uqallaktuaq, Aglautikkich sut tautukkatin makpiġarriḷugich aasii tuyuġilugich tallimat malġugnun aŋaayyuviŋñun, Ephesus-mun Smyrna-mullu Pergamum-mullu Thyatira-mullu Sardis-mullu Philadelphia-mullu Laodicea-mullu.
\p
\v 12 Tavrani kiŋiaŋaruŋa tautuksaqługu uqaqtuaq uvamnun. Tavraa­sii kiŋiaqama tautuŋagitka tallimat malġuk kaviqsuaniñ maniŋñiñ qul­liqaġviḷiat.
\v 13 Aasii qitqanni qulliqaġviich ittuaq Iġñiŋatun Iñuum, annuġaaŋav­luni akuqturuamik isigagmiñun-aglaan, suli satqagutiqaqłuni kaviq­suamiñ maniŋmiñ.\x + \xo 1.13 \xt a Dn 7.13. b Dn 10.5.\x*
\v 14 Nusaŋi qatiqtigiŋarut qatiqtuatun imnaim mitquatun, aputitullu. Irrak inŋaruk igniqtun ikualaruatun.\x + \xo 1.14 \xt Dn 7.9.\x*\x + \xo 1.14-15 \xt Dn 10.6.\x*
\v 15 Ilaan isigaŋi qiññaqaŋarut qivliqsaqtatun uvluyuiḷatun, ignikun qiv­liqsaqługu, suli ilaan nipaa tusaġnaŋaruq quġluqtaqpaktun.\x + \xo 1.15 \xt Ez 1.24; 43.2.\x*
\v 16 Ilaan taliqpiŋmiñi tigumiaġiŋagai tallimat malġuk uvluġiat. Ilaan qanġaniñ qaiŋammiuq ipiktuaq avanmun kiiñalik savikpak, suli ilaan kiiñaŋa siqiñiqtun inŋaruq, qaummaġigviksraiqsuaqłuni siqiññaaqtua­tun.
\v 17 Tavra tautukapku ilaa, ulġuŋaruŋa sivuġaanun tuquruatun. Aasii ilaan iḷiŋagaa taliqpiñi uvamnun uqallakłuni, Iqsiñak. Sivulliuruŋa aqulliġḷu.\x + \xo 1.17 \xt Is 41.4; 44.6-8; 48.12; Rev 1.8; 2.8; 22.13.\x*
\v 18 Iñuuruŋa. Tuquŋagaluaqtuaŋaa, tautugiñ, iñuusaġataqtuŋa tai­muŋa isuitchuamun. Atanniqsimmatiniktuŋa tuqqunmun inaannullu tuquŋaruat.
\v 19 Paŋmapak aglautikkich sut tautukkatin, sut piruat, sullu piyumaaq­tuat tavraŋŋaaglaan.
\v 20 Kaŋiqsiñaqsiñiksraŋat innaittuq tallimat malġuk uvluġiat tautuk­kaqpich taliqpimñi, suli tallimat malġuk maniich kaviqsuat qulliqaġ­viich. Tallimat malġuk uvluġiat sivuniġigaich tallimat malġuk aŋaayyu­viich isaġuliŋisa, aasiiḷi tallimat malġuk qulliqaġviich tallimat malġuk aŋaayyuviich.
\c 2
\s1 Tuyuutit Uqaluich Ephesus-mun
\p
\v 1 Isaġulganun aŋaayyuvium Ephesus-mi aglagiñ inna. Uqaluŋi taav­ruma tigummiruam tallimat malġugnik uvluġianik taliqpiŋmiñi, pisuaqtuam akunġanni tallimat malġuk kaviqsuat maniich qulliqaġ­viich.
\v 2 Iḷisimagitka savaasi, siġġaqutisi qiñuirrutikullu igḷutuasi, suli qanuq iḷatchiḷaisilaaŋannik piḷuktuat iñuich aglaan uuktuŋavlugiḷḷu tamatkua taiguqtuat inmiŋnik tiliranik piuŋitkaluaŋŋaġmiŋ, aasii iḷitchuġivlu­gich saglutilaaŋannik.
\v 3 Iḷisimaruŋa igḷutuirusi iłuiḷḷiuġutinik qiñuił̣ł̣usi, suli igḷutuivḷusi pisi­givluŋa, aasii qapiŋaitchusi-suli.
\v 4 Aglaan uumiŋa iviġaumagiŋitkivsi. Piviuttaġiŋitkivsiŋa paŋmapak pisaqqaaġusivsiññiñ.
\v 5 Isumalaaġutigisiuŋ piviuttaqqutiqqaaqsi uvamnun ukpiqqaaqavsi. Isumalitqigitchi, aasii piqqaaġusivsisun savautilluatatqiksalgiḷḷuŋa. Isumalitqiŋisuaġuvsi, qaiḷuŋa piiġiaġniaġiga qulliqaġviksi inaaniñ.
\v 6 Aglaan uumiŋa iviġaummatigigivsi. Uumigigisi piḷġusiŋich pigiit­chuat Nicolaitans, uvaptuttauq.
\v 7 Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġnisitchi Ilitqusiġiksuam uqau­tiŋiñik aŋaayyuliqiruanun. Iñuich akimaruat niġipkaġniaġitka napaaq­tuaniñ iñuunaqtuam nauruamiñ nautchiaqaġviani God-im.\x + \xo 2.7 \xt a Gn 2.9; Rev 22.2. b Ez 28.13; 31.8.\x*
\s1 Tuyuutit Uqaluich Smyrna-mun
\p
\v 8 Suli isaġulganun aŋaayyuvium Smyrna-mi aglagiñ. Uqaluŋi sivul­liuruam aqulliuruavlu, tuquŋaruam suli aŋiŋaruam.\x + \xo 2.8 \xt Is 41.4; 44.6; 48.12; Rev 1.17; 22.13.\x*
\v 9 Iḷisimagitka iłuiḷḷiuġutisi iḷiappauniqsiḷu, aglaanami umialgurusi. Iḷi­simaruŋa saŋutchisaannik ilivsiññik tamatkua Jew-guniruat God-im iñuŋi iñugiŋitkaluaqtillutiŋ God-mun, aglaan savautigaat Tuunġaq.
\v 10 Sivuuġaginagu nagliksaaġutigiyumaagaqsikkaqsi. Uvva, Tuunġaum isiqtaupkaqsaġumaagaqsigai iḷasi, uuktuaqtautquvlusi. Tavraasi uvluni qulini iłuiḷḷiuġutiqpaqaġniaqtusi. Ukpiġutiqaġitchi tuqunivsiññun-ag­laan, aasiiḷi akiḷiññiaġivsi iñuggusiġḷusi isuitchuamik niaquġusiġmatun.
\v 11 Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġnisitchi Ilitqusiġiksuam uqau­tiŋiñik aŋaayyuliqiruanun. Tamatkua akimaruat tuquvsaaġniaŋitchut igḷuani tuqqutim.\x + \xo 2.11 \xt Rev 20.14; 21.8.\x*
\s1 Tuyuutit Uqaluich Pergamum-mun
\p
\v 12 Isaġulganulli aŋaayyuvium Pergamum-mi aglagiñ. Uqaluŋiñik taavruma piqaqtuam ipiktuamik avanmun kiiñaliŋmik savikpaŋmik.
\v 13 Iḷisimaruŋa sumi iñuutilaavsiññik, Satan-gum aŋalatchiviani iñuŋ­nik. Iḷumun ittuagurusi uvamnun, ukpiġutaiŋaitchusiunnii uvamnun Antipas quliaqtuaqaqtuaq uvamnik tuqutaumman, Satan-gum iñuu­viani.
\v 14 Aglaan uvva naġġukkutiqaġmiuŋa iñukitchuanik ilivsiññun. Iḷaqaq­tusi tuvrairuanik iḷisaurrutiŋiñik Balaam, iḷisaurriŋaruam Balak-mik Israel-guruat piḷuksitquvlugich, niġiḷutiŋ aitchuutauŋaruanik iñuuraq­paŋnun, suli allatuquvlugich.\x + \xo 2.14 \xt a Nu 22.5,7; 31.16; Dt 23.4. b Nu 25.1-3.\x*
\v 15 Aasiisuli iḷaqaġmiusi tuvrairuanik pigiitchuanik iḷisaurrutiŋiññik Nicolaitans.
\v 16 Isumalitqigitchiasiiñ. Isumalitqiŋitkuvsi, ullagnasuaġniaġivsi aasii aŋuyaglugich taipkau iñuich savikpaŋmik piruamik qanimniñ.
\v 17 Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġnisitchi Ilitqusiġiksuam uqau­tiŋiñik aŋaayyuliqiruanun. Akimaruat niqiksriññiaġitka iḷaŋanik iriqsi­maruam maana-m, suli aitchuġlugu qatiqtuamik uyaġaŋmik, nutau­ruamik atiġmik aglausimaruamik uyaġaŋmun iñuum kialiqaa nalukka­ŋanik aglaan kisimi aitchuusiaqaqtuam.\x + \xo 2.17 \xt a Ex 16.14-15; 16.33-34; Jn 6.48-50. b Is 62.2; 65.15.\x*
\s1 Tuyuutit Uqaluich Thyatira-mun
\p
\v 18 Isaġulganulli aŋaayyuvium Thyatira-mi aglagiñ. Uvva uqaluŋi Iġñiŋata God-im, iriqaqtuam ikualaruatun igniqtun, isigaŋiḷu ittuat qivliqsaqtatun uvluyuiḷatun.
\v 19 Iḷisimagitka savaasi, piviuttaqqutiksiḷu ukpiġutiksiḷu savaurriñiqsiḷu qiñuiqł̣usi igḷutuiñiqsiḷu. Iḷisimammiuŋa paŋmapak savałhamaaqtusi pisaqqaaġnivsiññiñ.
\v 20 Aglaan una iviġaummatigiŋitkiga ilivsigun. Ilivsi iḷatchiqł̣ugu taamna aġnaq Jezebel-tun ittuaq, taiguqtuaq inmiñik uqaqtaanik God-im, suli iḷisaurrivḷuni sagluqivlugiḷḷu kivgatka allatuqtautquvlugich, suli niġitquvlugich niqinik aitchuutauŋaruanik iñuuraqpaŋnun.\x + \xo 2.20 \xt 1 K 16.31; 2 K 9.22,30.\x*
\v 21 Aitchuŋagaluaġiga piviksramik isumalitqiquvlugu, aasii isumalitqi­guŋiñŋaruq allatuqtauniġmigun.
\v 22 Taamna pisigilugu ilaalu iñuiḷḷu allatuqatiŋi pipkaġniaġitka naglik­saaġutiqpaŋmun iginmatun siñigviŋiñun nagliksaaqpaktuam. Taamna piñiaġiga paŋmapak isumalitqiŋisuaqpata piḷuktuaniñ pikkamiŋniñ piqatigivlugu.\x + \xo 2.22-23 \xt a Ps 7.9; Jr 17.10. b Ps 62.11-12; Pr 24.12; Ez 18.30; 33.20; Mt 16.27.\x*
\v 23 Suli uvaŋa tuqunniaġitka miqłiqtuŋi. Aasii aŋaayyuliqiruapayaat nunallaani iḷitchuġiniaqtut uvaŋautilaamnik iḷisimaruaq iñuich isuma­ŋiññik piyummatiŋiññiglu. Suli paaqłiġñiaġivsi atausiullaalusi sutigun piŋaravsigun.
\p
\v 24 Aglaalli ilivsi iḷasi Thyatira-mi kamaksriŋaitchut taavrumiŋa pigiitchuakun iḷisaurrunmik, iḷisaaġiŋaitkiksi iñuich tairaŋat nalupka­piaġatakkaŋa Satan-gum. Sumik allamik piraksriġñiaŋitkivsi,
\v 25 tuniqsimapiaġumausiaglaan ukpiġutiqaqtuiññaġlusi suli nalaunŋa­ruakun iñuulusi qaitchiaġiluŋa.
\v 26,27 Iñuich akimaruat, iñuutuiññaqtuat uvaŋa pitqutiptun isuanun­aglaan, ataniġnaqusiġñiaġitka aitchuusiaptuttauq ittuamik ataniġna­qunmik Aapamniñ. Ataniġnaqusiġñiaġitka atanniqsimannikkumiñaq­siḷugich nunauruanik, atanniqsimayumiñaqsiḷugich suaŋŋatiqpapiaġa­tamik, saagaqaqtuatun umialgum anauttaŋanik savił̣hamik, aŋalataġi­yumiñaqsiḷugich siġḷiġnaisigilugich iñuum siqummayaaqsallaŋmatun qikuyyaq utkusik.\x + \xo 2.26-28 \xt Ps 2.8-9.\x*
\v 28 Aasiisuli aitchuġniaġitka uvluġiamik nuisuuruamik uvlum sivuura­ŋani.
\v 29 Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġnisitchi Ilitqusiġiksuam uqau­tiŋiñik aŋaayyuliqiruanun.
\c 3
\s1 Tuyuutit Uqaluich Sardis-mun
\p
\v 1 Isaġuliŋanulli aŋaayyuvium Sardis-mi aglagiñ. Uqaluŋiñik taav­ruma piqaqtuam tallimat malġugnik ilitqusiŋiñik God-im tallimat malġuglu uvluġianik. Iḷisimagitka savaasi, iḷisimanaġaluaqłusi iñuurua­lirauvlusi uvamnun, piqasiqsuutipiaġataŋitchusi uvamnun, tuquŋarua­tun iłłusi.
\v 2 Tavraasii qiptaiġitchi, suaŋasiḷaaqsiuŋ pigiłaurakkaqsi-suli god-iliqi­nivsiññi, tuqupiaġataġmatun piŋaiñŋaan. Qanuq iḷitchuġigivsi taamna pigiłaurakkaqsisuli inuqsimaruq iviġaumanaġumiñaġluni sivuġaani God-im.
\v 3 Itqaumasiuŋ taamna iḷisaurrusiaqsi tusaaŋakkaqsiḷu. Kamagisiuŋ isumalitqigḷusiḷu. Qiptaiŋisuaġuvsi, ullagniaġivsi tigligayuktitun, iḷisi­mayumiñaiñmiusi kisumi ikarraġmi ullautiniaqtilaamnik ilivsiññun, isivġiġiaġlusi.\x + \xo 3.3 \xt Mt 24.43-44; Lk 12.39-40; Rev 16.15.\x*
\v 4 Kisiŋŋuqtaqałauraġaluaqtusi iñukitchuanik iñuŋnik Sardis-mi piḷuu­siqiŋitchuanik, annuġaatiŋ piġuaqsaiḷimmatun, aasii ilaisa pisuaqatigi­niaġaanŋa qatiqtuanik annuġaaqaġlutiŋ, qanuq iliŋich nalliummatirut.
\v 5 Iñuich akimaruat annuġaaġniaqtut tainna qatiqtuanik annuġaanik, suli piiyaġumiñaitkitka ilaisa atiŋich makpiġaaŋiñiñ God-im iñuuruati­gun, aglaan uqallausiġiniaġitka uvaŋa piginiḷugich takkuani Aapama isaġuliŋisalu.\x + \xo 3.5 \xt a Ex 32.32-33; Ps 69.28; Rev 20.12. b Mt 10.32; Lk 12.8.\x*
\v 6 Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġnisitchi Ilitqusiġiksuam uqau­tiŋiñik aŋaayyuliqiruanun.
\s1 Tuyuutit Uqaluich Philadelphia-mun
\p
\v 7 Isaġulganulli aŋaayyuvium Philadelphia-mi aglagiñ. Uqaluŋiñik piḷuutaitchuam iḷumun ittuavlu, piqaqtuam ataniġnaqunmik pitchiġii­yautaatun David, aŋmaġumiñaqługu iñuŋmun umikkumiñaiġḷugu, suli umiglugu iñuŋmun aŋmaġumiñaiġḷugu.\x + \xo 3.7 \xt Is 22.22; Job 12.14.\x*
\v 8 Iḷisimagitka savaasi. Iḷisimaruŋa mikiruamik suaŋŋatiqaqtusi. Kama­giŋagisi iḷisaurrutitka, suli ukpiġnaŋarusi uvamnun. Aitchuŋagivsi piviksramik savaurriñiġmun iñuum upkuatun umikkumiñaisaŋatun.
\v 9 Naalaġnisitchi. Taapkuali iñuich pigipkaqtuat Satan-mun, saglutu­ruat Jew-gunivḷutiŋ Jew-guŋiḷḷaġmiŋ, ullautipkaġniaġitka ilivsiññun aasii purvigipkaġlusi uqallakkumiñaqsiḷugich ilivsi uvamnun piviutta­ġinivḷusi.\x + \xo 3.9 \xt a Is 49.23; 60.14. b Is 43.4.\x*
\v 10 Pisigivlugu kamaksriŋaniqsi piraksriutimnik qiñuiqł̣uni igḷutuiñi­kun, uvaŋa qaunaginiaġivsi uuktuaqtauguvsi qaiñiaqtuamiñ iñupayaa­nun, uuktuaġuglugich iñupayaurat nunamiittuat.
\v 11 Qaiyasiruŋa. Atuqsiuŋ suaŋŋatiłauraq pigikkaqsi iñuŋmun aatitchu­miñaiḷḷusi akiḷiusiaksramik akimaguvsi.
\v 12 Iñuk akimaruaq nayummasiutiruatun piñiaġiga aŋaayyuvikpaŋani God-iŋma, aasii sumikunnii tavraŋŋa aniñiaŋitchuq. Suli aglagniaġiga atiŋa God-iŋma ilaanun, suli atiŋa iniqpaŋan God-iŋma, nutauruaq Jerusalem atqaġniaqtuaq God-imniñ qiḷaŋmiñ. Suli aglagniaġiga ilaa­nun nutauruaq atiġa.\x + \xo 3.12 \xt a Rev 21.2. b Is 62.2; 65.15.\x*
\v 13 Siutiqaqtusi, tusaggatiksraŋnik naalaġnisitchi Ilitqusiġiksuam uqau­tiŋiñik aŋaayyuliqiruanun.
\s1 Tuyuutit Uqaluich Laodicea-mun
\p
\v 14 Suli isaġulganun aŋaayyuvium Laodicea-mi aglagiñ. Uqaluŋiñik Amen-guruam, ukpiġnaqtuam iḷumullu iḷitchuġipkairuam God-im iḷu­mun ittuaŋanik, aullaqisaaguruaq iluqaiññun God-im savaaŋiñun.\x + \xo 3.14 \xt Pr 8.22-31; Jn 1.3; Col 1.15,18.\x*
\v 15 Iḷisimagitka savaasi. Akiḷḷiḷiqsuŋitkivsiŋa, naagga kipiġniuġutiqpa­ŋitkivsiŋa. Nigḷiñaŋitchusi uutiqsiñaiñmiusi. Qanutun nalliaŋnun nigḷi­ñaqtuavlu uunaqtuavlu atausiŋŋuqugaluaġivsi.
\v 16 Tavraasii, pisigivlugu uunnaavyugniqsi, nigḷiñaŋiññiqavsi naagga uutiqsiñaġlusi, tivvuaqsałhiñaaġuġivsi qanimniñ.
\v 17 Qanuq uqaqtusi inna, Suiḷḷiuŋitchugut uvagut. Suġallirugut uvaptiŋ­nik piḷḷuatautivluta. Tainna uqaqtuasii nalurusi qanutun piiḷḷiuqtuagu­tilaavsiññik naglignaqtilaavsiññiglu. Irrusiqaqtusiuvva iḷiappaktun annuġaagitchuatun ayauŋaruatullu.
\v 18 Tavra piraksriġivsi utiquvlusi uvamnun iḷumutun suġallakkumausi, tauqsiġmatun piḷusi uvamniñ kaviqsuapiaġatamik maniŋmik. Tauqsi­ġitchiḷu qatiqtuanik annuġaanik atiraksravsiññik aasii matulugu kan­ŋunaqtuaq annuġaiññiqsi. Tauqsiġitchi-suli maratchimik irigiksautik­sravsiññik tautuksiḷḷasiyumausi.
\v 19 Tamatkua piviuttaġikkatka, suaguugitka tatavsaqługiḷḷu, taamna pisigilugu kipiġniuġutisiŋa isumalitqigḷusiḷu.\x + \xo 3.19 \xt Pr 3.12; He 12.6.\x*
\v 20 Uvva, makitaruŋa upkuami tigluktuqłuŋa. Kialiqaa tusaagumiuŋ nipiga aasii upkuiġḷugu upkuaq, itchaqiniaġiga aasii niġiqatigilugu, ilaattauq uvaŋa niġiqatigiluŋa.
\v 21 Iñuich akimaruat aquppiqatigipkaġniaġitka saniġaani umialgunimni aquppiutama, uvaptuttauq akimavluŋa aquppiqasiutimmatun sani­ġaani Aapama aquppiutaŋisa.\x + \xo 3.21 \xt Jn 16.33; Rev 5.5.\x*
\v 22 Siutiqaqtusi tusaggatiksraŋnik, naalaġnisitchi Ilitqusiġiksuam uqau­tiŋiñik aŋaayyuliqiruanun.
\c 4
\s1 Nanġairuat Qiḷaŋmi
\p
\v 1 Taapkua aquatigun tautuktitauvsaaŋaruŋa, tautukługu upkuaq aŋmaqtuaq qiḷaŋmi. Aasii nipi tusaaŋakkaġa uqaġman uvamnun nipauqłuktautitun uqallaŋaruq, Mayuġiñ uvuŋa, tautukkitchumagik­piñ sunik nalaunniaqtuanik uuma aquagun.
\v 2 Tavrauvvaa Ilitqusiġiksuam aŋalanŋagaaŋa, aasii tautukługich umialgum aquppiutaŋi qiḷaŋmi, taamnalu aquppiruaq aquppiutani.\x + \xo 4.2-3 \xt Ez 1.26-28; 10.1.\x*
\v 3 Aasii taamna aquppiruaq tavrani qiññaqaŋaruq akisuruam isiŋnam uyaġaum qivliġñiŋatun uyaġauvlu kaviġñiŋatun igniqtun, aasii ava­taanni umialgum aquppiutaŋisa rainbow inŋaruq qiññaqaqtuaq qivliq­tuatun suŋaaqtuatun uyaġaktun.
\v 4 Avataanni umialgum aquppiutaŋisa inŋammiut iñuiññaq sisamanik umialgich aquppiutaŋich, aasii aquppiŋarut iñuiññaq sisamat umialiŋ­nat, annuġaaŋaruat qatiqtuanik, niaquġutiqaqłutiŋ kaviqsuaniñ maniŋñiñ.
\v 5 Umialgum aquppiutaŋiñiñ qaummaatitaŋaruq igniġuuqpatitaqtuaq, suli sukpaluk kalluularaġaqtuaġlu. Suli sivuġaanni umialgum aquppiu­taŋisa ikualammiut tallimat malġuk naniġuat, taapkua tallimat malġuk ilitqusiŋi God-im.\x + \xo 4.5 \xt a Ex 19.16; Rev 8.5; 11.19; 16.18. b Ez 1.13. c Zec 4.2; Rev 1.4.\x*
\v 6 Suli sivuġaanni umialgum aquppiutaŋisa ilaaptauġmanna taġiuq iga­lauraq, qaummaqtigivluni sikutun qaummaqtuatun. Suli avataanni umialgum aquppiutaŋisa avatiŋni ittut sisamat uumaruat savaat irisu­ŋaiññat saamikkun tunumikkullu.\x + \xo 4.6 \xt Ez 1.22.\x*\x + \xo 4.6-7 \xt Ez 1.5-10; 10.14.\x*
\v 7 Sivulliq uumaruaq savaaq qiññaqaŋaruq lion-tun, igḷua aasii uuma­ruaq savaaq aŋayukłiqqatun qimuktitun, piŋayuak uumaruak savaak kiiñaqaŋaruq iñuum kiiñaŋanik, aasii sisamaŋat uumaruat savaat iłłuni tiŋmiḷḷaruatun tiŋmiaqpaktun.
\v 8 Aasii taapkua uumaruat savaat sisamauruat, ilimikkullaa itchaksral­laanik isaġuqaŋarut, irisuŋaiññauvlutiŋ isaġuŋich iḷuliñaaŋisigullu siḷa­liñaaŋisigullu. Aasii atuŋaiyuiñŋarut uvlukkaluami unnuamiḷu,
\q1 Piḷuutaitchuq, piḷuutaitchuq, piḷuutaitchuq Ataniq God sapiġñaqtuaq, inŋaruaq ittuaġlu qaiyumaaqtuaġlu.\x + \xo 4.8 \xt a Ez 1.18; 10.12. b Is 6.2-3.\x*
\m
\v 9 Tavra qakugupayaaq sisamat uumaruat savaat atuusiġmata nanġaun­mik qiksiksraunmiglu quyyatiniglu taavrumuŋa aquppiruamun umial­gum aquppiutaŋiñi, iñuuruam taimuŋa isuitchuamun,
\v 10 iñuiññaq sisamanik umialiŋnat puttaqtut sivuġaanun aquppiruam umialgum aquppiutaŋiñi aasii nanġaqługu taamna iñuuruaq taimuŋa isuitchuamun, mattaqługich niaquġutitiŋ aasii iḷivḷugich sivuġaanun umialgum aquppiutaŋisa, atuqłutiŋ,
\q1
\v 11 Ataniqpuut God-ikpullu, nalliummatirutin ilivich aitchuusiaqaġuvich nanġaunmik qiksiksraunmiglu ataniġnaqunmiglu, qanuq ilivich savaŋagitin supayaurat, suli ilivich pisuutipkun igliqtut savaaguŋarullu.
\c 5
\s1 Immuat Makpiġaat Imnaiyaaġlu
\p
\v 1 Tautuŋammiuŋa taliqpiani taavruma aquppiruam umialgum aquppiutaŋiñi immuanik makpiġaanik aglaqaqtuanik iḷumikkullu siḷatimikkullu, nipititaqtat tallimat malġugnik nipitirrutinik.\x + \xo 5.1 \xt Is 29.11; Ez 2.9-10; Zec 5.1.\x*
\v 2 Suli tautuŋammiuŋa sapiġñaqtuamik isaġuliŋmik nivliqsuamik nipa­tuvluni, Kiña nalliummativa qauqtiġumiñaqługich nipitirrutiŋich aŋmaġlugiḷḷu immuat makpiġaat?
\v 3 Tavraasii kiapayaaq qiḷaŋmi naagga nunami naaggaunnii nunam ataani aŋmaġumiñaiñŋaġaich immuat makpiġaat naaggaunnii taigua­ġumiñaiññiġaich.
\v 4 Tavra qiaŋaruŋa atqunaqłuŋa pisigivlugu iñuiññiġman nalliummati­ruamik aŋmaġumiñaġlugich immuat makpiġaat naaggaunnii taiguaġu­miñaġlugich.
\v 5 Tavrani iḷaŋata umialiŋnat uqallautiŋagaaŋa, Qianak. Uvva iñuum suaŋŋatiqpaqaqtuam Lion-tun, maŋŋuqaqtuaq Judah-miñ, kiŋunġu­ruaq David-mun, akimaŋaruq aŋmaġumiñaqsivḷugiḷḷu immuat makpi­ġaat, piiġumiñaqsivḷugiḷḷu tallimat malġuk nipirrutiŋich.\x + \xo 5.5 \xt a Gn 49.9. b Is 11.1,10. c Jn 16.33; Rev 3.21.\x*
\p
\v 6 Aasii akunġanni umialgum aquppiutaŋisa sisamallu uumaruat savaat umialiŋnallu, tautuŋagiga Imnaiyaaq makitauruaq, qiññaqaq­łuni tuqutauŋaruatun, tallimat malġugnik nagruqaqłuni suli tallimat malġugnik iriqaqłuni, taapkua sunauvva tallimat malġuk ilitqusiŋi God-im tilirauŋaruat iluqaanun nunamun.\x + \xo 5.6 \xt a Is 53.7. b Zec 4.10.\x*
\v 7 Tavra imnaiyaaq ullautiŋaruq aasii tiguvlugich immuat makpiġaat taliqpianiñ aquppiruam umialgum aquppiutaŋiñi.
\v 8 Tavraasii tiguaniŋmagich immuat makpiġaat, sisamat iñuuruat savaat iñuiññaq sisamallu umialiŋnat punŋarut sivuġaanun Imnai­yaam. Iliŋich atuqtuuraqallaaŋarut nuqaqtiliŋnik, kaviqsuamiḷḷu maniŋmiñ puvialuŋaanik utkutchianik siḷivinŋaruanik ikipkaqługich tivraġiksautinik, sunauvva aŋaayyutiŋiññik God-im iñuŋisa.\x + \xo 5.8 \xt Ps 141.2; Rev 8.3.\x*
\v 9 Aasii atuŋarut atuutitchiamik inna,
\q1 Nalliummatirutin ilivich tiguyumiñaqługich immuat makpiġaat suli aŋmaaġumiñaqługich nipirrutiŋich, qanuq tuqutauŋarutin, aasii maqipkaqługu augiñ tauqsiŋagitin iñuich God-mun qanusipayaaniñ kiŋuniġiiñiñ uqautchiñiḷḷu iñuŋniḷḷu nunauruaniḷḷu.\x + \xo 5.9 \xt Ps 33.3; 98.1; Is 42.10.\x*
\q1
\v 10 Suli ilivich katinŋagitin atautchimun atanniqsimavianun God-im aŋaayyuliqsiqpautquvlugich savautilugu God-ikput, aasii atanniqsimannigniaqtut nunami.\x + \xo 5.10 \xt Ex 19.6; Rev 1.6; 20.6.\x*
\m
\v 11 Tavra qivialgitchuŋa, aasii tusaavluŋa isaġulisalaŋnik iñugiapiaġa­taqtuanik kisiññaitchuanik. Makitaŋarut avataani umialgum aquppiu­taŋisa sisamallu iñuuruat savaat umialiŋnallu,\x + \xo 5.11 \xt Dn 7.10.\x*
\v 12 atuqtuat nipatuvlutiŋ,
\q1 Nalliummatiruq Imnaiyaaq tuqutauŋaruaq, aitchuusiaqaġumi ataniġnaqunmik suġaliqpaŋmiglu isumattunmiglu sapiġñaunmiglu qiksiksraunmiglu nanġaunmiglu kamanaqsiḷiġunmiglu.\x + \xo 5.12 \xt Jn 1.29; 1 Co 5.7.\x*
\m
\v 13 Tusaaŋammiuŋa-suli uumaruurapayauraq qiḷaŋmi nunamiḷu ataa­niḷu nunam taġiumiḷu, uumaruurapayaallu sumipayaaq atuŋarut,
\q1 Ilaanun taavrumuŋa aquppiruamun umialgum aquppiutaŋiñi Imnaiyaamullu illi nanġaun qiksiksraun, kamanaqsiḷġullu sapiġñaullu taimuŋa isuitchuamun.
\m
\v 14 Tavrasuli sisamat uumaruat savaat uqallaŋammiut, Amen. Suli umialiŋnat punŋarut aasii nanġaivḷutiŋ ilaanun iñuuruamun taimuŋa isuitchuamun.
\c 6
\s1 Nipitirrutit
\p
\v 1 Tavra takunnaqtilluŋa imnaiyaaq aŋmaisaġman iḷaŋannik nipitir­rutit tallimat malġuuruat, tusaaŋaruŋa iḷaŋannik sisamauruat uumaruat savaat uqallaktuamik nipiqaqłuni kallularuatun, Qaġġiiñ.
\v 2 Tavraasii tautuŋagiga qatiqtuaq tuttuqpak suli kakaksiqsuaq pisiksi­qaŋaruq, aitchuusiaqaqłuni niaquġunmik. Ilaa aullaŋaruq akimasauti­gillaġmi akimayaqtuqsaqłuniḷu.\x + \xo 6.2 \xt Zec 1.8; 6.3,6.\x*
\v 3 Tavra Imnaiyaam aŋmalgiñmagu igḷua nipitirrutim, tusaalgitchuŋa igḷuanik uumaruam savaam uqallaktuamik, Qaġġiiñ.
\v 4 Allasuli tuttuqpak salapqiŋaruq kaviqsuaq. Taamna kakaksiqsuaq suaŋŋasiqsauŋaruq aŋuyakkumiñaqsivḷugich iñuich nunami, avanmun tuquġautitquvlugich, suli aitchuusiaqaŋaruq savikpakpaŋmik.\x + \xo 6.4 \xt Zec 1.8; 6.2.\x*
\p
\v 5 Imnaiyaam aŋmalgiñmagu piŋayuak nipitirrutik, tusaaŋagiga piŋayuak uumaruak savaak uqallaktuaq, Qaġġiiñ. Tavra tautulgitkiga maŋaqtaaq tuttuqpak, suli kakaksiqsiŋa saagaġniqsuaq uqumaisilaa­ġutiŋnik.\x + \xo 6.5 \xt Zec 6.2,6.\x*
\v 6 Tavra tusaalgitchuŋa nivliqpalliqsuamik iġiñamik akunġanniñ sisa­mat uumaruat savaat uqallaktuamik, Akutchiñiq palauvak sivuniqaġli uvlupak savaŋniġmun akiññaktaamun, suli piŋasuni akutchiñiq barley palauvak uvlupak savaŋniġmun akiññaktaaguli, aglaan qanuq piññagu uqsruq, wine-lu.
\p
\v 7 Tavra Imnaiyaam aŋmaġmagu sisamaŋat nipitirrutit, tusaaŋa­ruŋa nipaanik sisamaŋata uumaruat savaat uqallaktuamik, Qaġġiiñ.
\v 8 Tavra tautulgitkiga misuitchuatun qiññalik tuttuqpak, kakaksiq­suaŋa atiqaġniqsuq Tuqqunmik, suli Nagliksaaġvium maliġuaŋagaa. Iliŋik suaŋŋasiqsauŋaruk pisaġiyumiñaqsivḷugu avvaŋata avvaŋa nunam iñuŋisa, tuquġaitquvlugich savikpaŋmik niqaiḷḷiuġniġmiglu naŋirrutiqpaŋniglu niġrułłuŋiñullu nunam tuquġaquvlugich iñuich.\x + \xo 6.8 \xt Ez 14.21.\x*
\v 9 Tavra Imnaiyaam aŋmaġmagu tallimaŋat nipitirrutit, tautuŋagitka ataani ikipkaivium ilitqusiŋich iñuich iñuktauŋaruat pisigivlugu uqalua God-im, suli pisigivlugu ukpiġnaqsivḷugu quliaqtuaġiniŋa tusaayugaa­ġiksuam.
\v 10 Iliŋich nipanŋarut nipatuvlutiŋ, Ataniiq, sapiġñaqtuatiin, piḷuutait­chuatiin iḷumun ittuaġlu, qanutun sivisutigiruamik isivġiġñiaŋitpigich iñuŋi nunam aasii tatavsaġlugich pisigilugu tuqunŋammatigut?
\v 11 Tavra iliŋich aitchuusiaqallaaŋarut qatiqtuanik akuqturuanik annu­ġaanik aasii uqallautivlugich piḷaiŋaiqsiallavsaaquvlugich, iñugiakti­laaksrautaat kivgauqatiŋisa aniqatiimiglu naatchiaġilugu, tuqutauyu­maaġmiruat iliŋisituttauq.
\p
\v 12 Tavra Imnaiyaam aŋmaġmagu itchaksraŋat nipitirrutit qiñilgit­chuŋa. Tavra nuna aulaqparraqsiŋaruq, siqiñiq taaqsimmivḷuni maŋaqtuatun ukił̣haatun, suli naaqiŋaruaq tatqiq kaviqsivḷuni auktun.\x + \xo 6.12 \xt a Rev 11.13; 16.18. b Is 13.10; Jl 2.10,31; 3.15; Mt 24.29; Mk 13.24-25; Lk 21.25. c Jl 2.31.\x*
\v 13 Suli uvluġiat qiḷaŋmi kataŋarut nunamun fig napaaqtua kataiqpaŋ­matun naaqiŋaitchuanik siiġñiamiñik aŋalayyauġmani anuġiqpaum.\x + \xo 6.13-14 \xt Is 34.4.\x*
\v 14 Qiḷak tautuŋnaiŋammiuq immuatun makpiġaatun imummatigik, iġġipayaat suli qikiqtallu nuutauŋarut inimiŋniñ.\x + \xo 6.14 \xt Rev 16.20.\x*
\v 15 Tavrani umialiŋi nunam atanaurallu qaukłiŋiḷḷu aŋuyaktit suġalli­ruallu sapiġñaqtuallu iñupayaurallu kivgakkaluat atanġitchuallu, iriq­tuŋarut qaiġusuŋnun akunġannullu uyaġagruaŋisa iġġich,\x + \xo 6.15 \xt Is 2.19,21.\x*
\v 16 ququulavlutiŋ iġġiñun uyaġagruanullu, Kattaqisigut aasii iriġluta irraŋniñ, taavruma aquppiruam umialgum aquppiutaŋiñi, suli qinnau­taaniñ Imnaiyaam.\x + \xo 6.16 \xt Ho 10.8; Lk 23.30.\x*
\v 17 Qanuq kamanaqtuaq uvlua tatavsautaata tikitchuq, aasii kiñaliqaa igḷutuutiyumiñaipiallaktuq taavrumuŋa.\x + \xo 6.17 \xt Is 13.6; Ez 30.2-3; Jl 1.15; 2.11; Am 5.18-20; 8.9-14; Zep 1.14-18; Ml 3.2.\x*
\c 7
\s1 144,000 Israel-guruat
\p
\v 1 Taavruma aquagun uvaŋa John tautuŋaruŋa sisamanik isaġuliŋ­nik makitaruanik sisamani kaŋiġalluŋiñi nunam, aullaqtaiḷiññik­tuanik sisamanik anuġiŋiñik nunam, anuġi anuqłiquŋił̣ł̣ugu sumikunnii nunamun naaggaunnii taġiumun naaggaunnii napaaqtupayaanun.\x + \xo 7.1 \xt Jr 49.36; Dn 7.2; Zec 6.5.\x*
\v 2 Tavrani tautuŋammiuŋa allamik isaġuliŋmik qunmuktuamik nuisa­ġataġniŋaniñ siqiñġum, saagaqłuni nalunaiñŋutchiutaanik iñuuruam God-im, aasii ilaa ququulaŋaruq nipatuvluni sisamanun isaġuliŋnun aitchuusiaqaŋaruanun suaŋŋanmik maqutchumiñaqsivḷugu nuna taġiuġlu,
\v 3 uqaqłuni, Maqunnagu nuna taġiuġlu napaaqtullu, uvagut nalunaiñ­ŋutchiigaluaqtinnata kivgaŋiñik God-ipta qauŋisigun.\x + \xo 7.3 \xt Ez 9.4,6.\x*
\v 4 Tavra tusaaŋagiga iñugiaktilaaŋat nalunaiñŋutchiqsauruat God-im nalunaiñŋutchiutaanik, maŋŋupayaaŋiññiñ iñuŋniñ Israel-guruaniñ. Iñugiaktilaaqaŋarut 144,000-tun.
\v 5 Nalunaiñŋutchiqsauruat maŋŋuqaqtuat Judah-mik 12,000, maŋŋu­qaqtuat Reuben-mik 12,000, maŋŋuqaqtuat Gad-mik 12,000,
\v 6 maŋŋuqaqtuat Asher-mik 12,000, maŋŋuqaqtuat Naphtali-mik 12,000, maŋŋuqaqtuat Manasseh-mik 12,000,
\v 7 maŋŋuqaqtuat Simeon-mik 12,000, maŋŋuqaqtuat Levi-mik 12,000, maŋŋuqaqtuat Issacher-mik 12,000,
\v 8 maŋŋuqaqtuat Zebulun-mik 12,000, maŋŋuqaqtuat Joseph-mik 12,000, maŋŋuqaqtuat Benjamin-mik 12,000. Iluqaġmiŋ tamatkua nalunaiñŋutchiqsauŋarut.
\s1 Iñusalapiaġatat
\p
\v 9 Taavruma aquagun qivialgiññama, suamakua, iñusalapiaġatat iñuum kialiqaa kisitchumiñaisaŋi, nunapayauraniñ, maŋŋuqaġlipayaa­niñ iñupayaaniñ uqausipayaaniḷḷu, makitaruat sivuġaani umialgum aquppiutaŋisa sivuġaaniḷu Imnaiyaam, annuġaaqaqłutiŋ qatiqtuanik akuqturuanik annuġaanik, palm qisiqsiutiŋiññik saagaqaqłutiŋ,
\v 10 suli nivliraqłutiŋ nipatuvlutiŋ, Annautigaatigut God-ipta aquppi­ruam umialgum aquppiutaŋiñi Imnaiyaavlu.
\v 11 Tavra isaġulgich iluqaġmiŋ makitaŋarut avałługich umialgum aqup­piutaŋi avataanniḷu umialiŋnat sisamauruallu uumaruat savaat, aasii iluqaġmiŋ sitquqłutiŋ punŋarut sivuġaanun umialgum aquppiutaŋisa aasii nanġaqługu God,
\v 12 uqaqłutiŋ, Amen, nanġaun kamanaqsiḷġullu isumattullu quyyallu qiksikkullu ataniġnaqullu sapiġñaullu illi God-iptiŋnun taimuŋa isuit­chuamun. Amen.
\p
\v 13 Tavrani iḷaŋata umialiŋnat apiġiŋagaaŋa, Kisut makua iñuich annuġaaqaqtuat qatiqtuanik akuqturuanik, sumiḷḷu qairuat?
\v 14 Ilaa kiuŋagiga, Ilivich iḷisimarutin. Aasii ilaan uqallautiŋagaaŋa, Tamarra taapkuagurut pilluktuat kamanaqtuamiñ nagliksaaġutiqpaŋ­miñ, iqaġiŋagaich annuġaatiŋ aasii qatiqsivḷugich auŋanik Imnaiyaam.\x + \xo 7.14 \xt a Dn 12.1; Mt 24.21; Mk 13.19. b Jn 1.29; 1 Jn 1.7.\x*
\v 15 Taamna pisigivlugu iliŋich sivuġaani makitarut aquppiutaŋata God-im, suli savautivlugu uvlumi unnuamiḷu iḷuani aŋaayyuvikpaŋan, aasiiḷi taavruma aquppiruam umialgum aquppiutaŋiñi piyaqquqtaiḷiñiaġai nayuġlugich.
\v 16 Kaaksiutqikkumiñaitchut imiġuksiutqikkumiñaitchullu, siqiñġum uunniqialatchiñiaŋitkai pasiŋñialalugich,\x + \xo 7.16 \xt Ps 121.6; Is 49.10.\x*
\v 17 qanuq Imnaiyaaq qitqanniittuaq umialgum aquppiutaŋisa qaunak­sriginiaġaat imnaiḷiqirisun, suli ilaan aullatiniaġai imiġnun iñuunaq­tuanun, suli God-im qulvipayaat piiġñiaġai iriŋiññiñ.\x + \xo 7.17 \xt a Ps 23.1; Ez 34.23; Jn 10.1-16. b Ps 23.2; Is 49.10; Jn 4.10; 7.37. c Is 25.8; Rev 21.4.\x*
\c 8
\s1 Tallimat Malġuŋŋuutaat Nipitirrutit
\p
\v 1 Tavra Imnaiyaam aŋmaġmagu tallimat malġuat nipitirrutit, nipaiġruummiŋarut qiḷaŋmi kaivallagniġum avvasuŋnaŋani.
\v 2 Tavraami uvaŋa John tautuŋagitka tallimat malġuk isaġulgich maki­taruat sivuġaani God-im, suli tallimat malġugnik nipauqłuktautinik aitchuusiaqaŋarut.
\v 3 Suli allaptauq isaġulik qaivḷuni makinŋaruq ikipkaiviŋmi kaviqsua­miñ maniŋmiñ tivraġiksautiqaġviŋmik saagaqłuni, suli aitchuusiaqaŋa­ruq atqunaqługu tivraġiksaunmik avvutigitquvlugu aŋaayyutaannun God-im iñuŋisa, naavitquvlugu manium kaviqsuam ikipkaivium qaa­ŋani sivuġaani umialgum aquppiutaŋata.\x + \xo 8.3 \xt a Am 9.1. b Ex 30.1,3. c Ps 141.2; Rev 5.8.\x*
\v 4 Tavra avyua tivraġiksautim qunmuŋaruq piqasiqł̣uni aŋaayyutiŋiññik God-im iñuŋisa isaġulgum naavitaŋa ikipkaiviŋmun sivuġaani God-im.
\v 5 Tavraasii isaġulgum tiguŋagaa tivraġiksautiqaġvik aasii immiqł̣ugu igniġmik ikipkaiviŋmiñ, aasii miḷuqsautivlugu nunamun. Suli kalluu­larraqsiŋaruq, nipaturuallu sukpaluktuat, igniġuuqpatitaqtuaġlu, suli nuna aulavluni.\x + \xo 8.5 \xt a Lv 16.12; Ez 10.2. b Ex 19.16; Rev 11.19; 16.18.\x*
\s1 Nipauqłuktautit
\p
\v 6 Tavra tallimat malġuk isaġulgich tallimat malġugnik nipauqłuk­tautiqaqtuat itqanaiġutiŋagaich nipauqłuktaqsaġumavlutiŋ.
\v 7 Sivulliq isaġulik nipauqłuktaŋaruq. Tavra natatquġnat igniġlu iḷaŋav­luni auŋmik kuviŋaruq nunamun. Aasii nuna piŋayuigułługu piŋa­yuaŋnun nuna ikirauŋaruq, suli piŋayuiŋich napaaqtut ikirauŋammiut, suli iluqani suŋaaqtuaq ivik ikirauŋaruq.\x + \xo 8.7 \xt Ex 9.23-25; Ez 38.22.\x*
\v 8 Igḷua isaġulgum nipauqłuktaŋammiuq. Tavraasii sunakiaq iġġiqpak­tun ittuaq ikualavluni igniġmik igitauŋaruq taġiumun.\x + \xo 8.8 \xt Ex 7.17-21.\x*
\v 9 Suli piŋayuigułługu taġiuq piŋayuak auguŋaruq, piŋayuiŋich uuma­ruurat niġrutit taġiumi tuquŋarut, suli piŋayuiŋich umiaqpapayaurat suksraunġiqsauvlutiŋ.
\p
\v 10 Piŋayuak isaġullak nipauqłuktalgitchuq. Tavra uvluġiaqpak kataŋaruq qiḷaŋmiñ, ikualaruatun naniġuatun, aasii kattaqivlugich piŋayuiŋich kuugich maqsraluktuallu imġich.\x + \xo 8.10 \xt Is 14.12.\x*
\v 11 Atiŋa uvluġiam Tivluktuaq. Piŋayuiŋich imġich tivluksiŋarut, aasii iñugiaktuat iñuich tuquŋarut imiqłutiŋ, qanuq tivluksipkaqtauŋaruq imiq.\x + \xo 8.11 \xt Jr 9.15; 23.15.\x*
\v 12 Sisamaŋat isaġulgich nipauqłuktaŋaruq. Aasii iḷaŋa siqiñġum taaq­siŋaruq. Siqiñġum iḷaŋa taaqsiruaq aktilaaqaŋaruq siqiñiq piŋasuut­pan, piŋayuak taaqsivḷuni. Tainnatuttauq piŋammiut tatqivḷu uvlu­ġiallu piŋayuiŋich. Tainnaasii taapkua qaummatit iḷimmata uvluq qaummaġiiḷiŋaruq irrusimiñiñ, qaummaġiiḷivḷutiktauq tatqiġḷu uvlu­ġiallu irrusikaamiŋniñ unnuami.\x + \xo 8.12 \xt Ex 10.21-23; Is 13.10; Ez 32.7; Jl 2.10,31; 3.15.\x*
\p
\v 13 Tavrani uvaŋa John qiviaŋaruŋa, tusaavluguasii tiŋmiaqpak tiŋ­miruaq qutchikł̣uni siḷami nipattuaq nipatuvluni, Iłuiḷḷiuġutiqpak, iluiḷḷiuġutiqpak. Qanutun iłuiḷḷiuqtiginiaqtut iñuuruat nunami, nivliq­pata allat nipauqłuktautit piŋasut isaġulgich nivliqsitchaġumakkaŋich.
\c 9
\p
\v 1 Tavra tallimaŋat isaġulgich nipauqłuktaŋaruq, aasii tautuŋagiga uvluġiaq kataktuaq qiḷaŋmiñ nunamun, aasii ilaa aitchuusiaqaŋa­ruq pitchiġiiyautaanik mitaiḷam putum.
\v 2 Uvluġiam aŋmaŋagaa mitaiḷaq putu, tavraŋŋa isiq mayurraqsiŋaruq puyuatun kamanaqtuam igniġum, suli siqiñiq siḷalu taaqsiŋagik itchim putumiñ mitaiḷamiñ.\x + \xo 9.2 \xt Gn 19.28.\x*
\v 3 Tavrani itchimiñ salapqiŋarut nuttagayuich nunam qaaŋanun, aasii suaŋŋasiqsauŋarut ittuamik suaŋŋataatun igutchaqpaŋisa kapputilgich nunam.\x + \xo 9.3 \xt Ex 10.12-15.\x*
\v 4 Iliŋich uqallausiaqaŋarut maqutchitquŋił̣ł̣ugich iviŋiñik nunam naag­gaunnii qanusipayaanik suŋaaqtuanik nauruanik napaaqtupayaaniglu, aglaatualuk tamatkuniŋa iñulimaanik nalunaiñŋutaitchuanik nalu­naiñŋutchiutaanik God-im qauŋisigun.\x + \xo 9.4 \xt Ez 9.4.\x*
\v 5 Tamatkua nuttagayuich nagliksaaqtitchipkaqtauŋarut iñuŋnik talli­mani tatqiñi, aglaan tuqunŋisiññaġlugich. Aasii kiiqsiuġniŋat kapputi­ŋisa inŋarut nagliksaaġnaġniŋatun kapputaata igutchaqpaum.
\v 6 Tavraasii taipkunani tallimani tatqiñi iñuich tuquyumałhaaġniaġa­luaqtut tuquyumiñaiññiaqtut. Kiiqsiuqpaił̣ł̣utiŋ kipiġniuġniaġaluaqtut tuqusuglutiŋ.\x + \xo 9.6 \xt Job 3.21; Jr 8.3.\x*
\p
\v 7 Nuttagayuich qiññaqaŋarut tuttuqpaktun aŋuyagumiññaqsaaŋa­ruatun. Niaquŋiññi inŋammiut qiññaqaqtuat niaquġutitun savaagurua­tun maniŋmiñ kaviqsuamiñ, suli kiiñaqaqłutiŋ iñuktun.\x + \xo 9.7 \xt Jl 2.4.\x*
\v 8 Mitquŋich ilaaptauġmakua aġnat nuyaŋich, aasii kigutiŋich lion kigutiŋisitun.\x + \xo 9.8 \xt Jl 1.6.\x*
\v 9 Satqaŋich matuqaŋarut qiññaqaqtuanik savił̣hatun satqagutitun. Suli sukpaluat isaġuŋisa inŋarut tuttuqpirautitun aksraliktuatun sukpaluk­taġmata tuttuqpaich paŋalgutimmatigik aŋuyaktuanun.\x + \xo 9.9 \xt Jl 2.5.\x*
\v 10 Tamatkua nuttagayuich pamiuqaŋarut igutchaqpaktun kapputilik­tun suli kavluivḷutiŋ. Suli suaŋŋatiqaŋarut anniaqłiqł̣utiŋ pamiumiŋnik iñuŋnik tallimani tatqiñi.
\v 11 Umialiqaŋarut atanniqsimarimiŋnik isaġuliŋnik aŋalatchiruamik mitaiḷamik putumik. Ilaan atqa Jew-guruat uqausiatigun Abbadon, aasiiḷi Greek-gich taggisiqaġaat Apollyon, sivuniŋak Maqutchiri.
\p
\v 12 Sivulliq iłuiḷḷiuġutiqpak qaaŋianiktuq. Uvva, malġuk iłuiḷḷiuġu­tiqpaak qaiyumaaqtuk-suli taavruma aquagun.
\v 13 Tavrani itchaksraŋat isaġulgich nipauqłuktaŋaruq. Aasii tusaaŋa­ruŋa nivliksuamik kaŋiġalluŋiñiñ kaviqsuamiñ maniŋmiñ ikipkaivium God-im sivuġaaniittuam.\x + \xo 9.13 \xt Ex 30.1-3.\x*
\v 14 Uqallaktuamik itchaksraŋannun isaġulgich nipauqłuktautiliŋmun, Pituikkich sisamat isaġulgich pituksimaruat kamanaqtuami kuuŋmi Euphrates-mi.
\v 15 Tavra sisamat isaġulgich pituiqsauŋarut, tigummirauruat itqanaiq­simmativlugich ikarramun, uvlumun, tatqimun, ukiumullu, tuqutchi­ruksrautauvlugich piŋayuiŋiññik iñupayaat.
\v 16 Iñugiaktilaaŋat tusaaŋagiga aŋuyaktit kakaksiraqtuat iñugiaktilaa­qaŋarut 200 million.
\v 17 Aasii uvaŋa John qiñiqtuuraamni tautuŋagitka tuttuqpaich kakaksi­raqtuallu. Satqagutiqaŋarut qaummasiqaqtuanik kaviqsuanik igniqtun suŋauraaqtuatullu sapphire uyaġaktun, quqsuqtuatullu sulphur-tun. Suli niaquŋich tuttuqpaich qiññaqaŋarut lion niaquŋisitun, suli aniġni­qaŋarut igniġmik itchimiglu tivluktuamiglu kakavyaŋmik.
\v 18 Taapkunuuna piŋasutigun iłuiḷḷiuġutiqpaktigun iñuich piŋayuiŋich tuqutauŋarut, ignikun itchikullu tivluktuakullu kakavyakun aniġniġik­kaŋatigun tuttuqpaich.
\v 19 Qanuq suaŋŋatiŋich tuttuqpaich inŋarut ilaisa qaniŋiññi pamiuŋiñ­ñiḷu, pamiuŋich nimiġiatun inŋarut niaquqaqłutiŋ, aasii satkugivlugich kiiqsiuqtirrutigiŋagaich iñuŋnun.
\p
\v 20 Kisiŋŋuqtaŋich iñuich tuqutauŋitchuat tamatkunuuna iłuiḷḷiuġu­tiqpaktigun, nutqaŋaitchut aŋaayyuvigisuŋaiġḷugich savaaŋich argag­miŋ. Aŋaayyuuŋaiŋitchut ilitqusiqł̣uŋnun iñuuraqpalianullu maniŋñiñ kaviqsuaniñ qatiqtuaniḷḷu maniŋñiñ patukpaŋniḷḷu uyaġagniḷḷu qiruŋ­niḷḷu, tautulaitchuanun tusaalaitchuanun pisualaitchuanullu.\x + \xo 9.20 \xt Ps 115.4-7; 135.15-17; Dn 5.23.\x*\x + \xo 9.20-21 \xt Ex 8.15,19.\x*
\v 21 Naaggaunnii isumalitqiŋaiñmiut iñuaqtuġniġmikkun aŋatkuuniġ­mikkullu allatuqtauniġmikkullu naaggaunnii tigligaġniġmikkun.
\c 10
\s1 Isaġulik Immuaġurallu Makpiġaat
\p
\v 1 Tavra uvaŋa John tautuŋalgitchuŋa allamik sapiġñaqtuamik isaġuliŋmik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ maġġusimavluni nuvuyami, rainbow-m qaumanġanik kaivallagutiqaqłuni niaqua. Ilaan kiiñaŋa siqiñiqtun inŋaruq, aasii niuŋik ayyaktun igniġuvlutiŋ.
\v 2 Ilaa piqaŋaruq immuaġuranik aŋmavlugich makpiġaanik saagaqłu­gich. Tavra ilaan inillaŋagai taliqpiich isigaŋni taġiumun, aasii sau­miich isigaŋni nunamun.
\v 3 Aasii ququulaŋaruq nipatuvluni, lion-tun ugiallaruatun. Ququulaa­niŋman tallimat malġuk kallulavlutiŋ kiuŋagaat.
\v 4 Tavra tallimat malġuk kalluich nivlianiŋmata, aglaksaġumaŋaruŋa. Aglaan tusaaŋaruŋa uqallaktuamik qiḷaŋmiñ, Iḷisimanaqtinnagich tal­limat malġuk kalluich uqalugikkaŋich suli aglautinagich.
\p
\v 5 Tavraasii isaġulik tautukkaġa makitaruaq taġiumi nunamiḷu isaa­ŋaruq taliqpiŋmiñik qiḷaŋmun,\x + \xo 10.5-7 \xt Ex 20.11; Dt 32.40; Dn 12.7; Am 3.7.\x*
\v 6 aasii kiliŋniŋaruq pisivlugu God iñuuruaq taimuŋa isuitchuamun, savaŋaruaq qiḷaŋmik suniglu qiḷaŋmiittuanik, nunamiglu nunamiittua­niglu, taġiumiglu taġiumiittuaniglu. Isaġulik uqallaŋaruq, God piñat­chiaŋaiqsaqtuq tavraŋŋaaglaan.
\v 7 Tavra tallimat malġuat isaġulgich nipauqłuktaqpan, God-im naan­niaġaa kaŋiqsiñaiñŋaruaq sivunniuġutigiŋarani uqautigiŋarani kivga­miñun uqaqtigiŋaramiñun.
\p
\v 8 Tavrani tusaaŋakkaġa uqallaktuaq qiḷaŋmiñ uqallatqiŋaruq uvamnun, Aullaġiñ, tiguyaqtukkich immuat makpiġaat aŋmaruat argaŋiñi isaġulgum makitaruam taġiumiḷu nunamiḷu.\x + \xo 10.8-10 \xt Ez 2.8-3.3.\x*
\v 9 Tavra ullautiŋaruŋa isaġuliŋmun aasii apiġivlugu qaitquvlugich uvamnun immuaġurat makpiġaat, aasii ilaan uqallautiŋagaaŋa, Tigu­lugich niġikkich. Siiġḷanŋulatchiñiaġaluaġaatin aqiaġuġni, aglaan siiġ­ñaaġniaqtuq honey-sun qaniġni.
\v 10 Tavra tiguŋagitka immuaġurat makpiġaat argaŋiñiñ isaġulgum aasii niġivḷugich. Siiġñaaqtigiŋarut qanimni honey-sun, aglaan niġianikap­kich aqiaġuġa siiġḷanŋuliŋaruq.
\v 11 Tavraasii uqallaurrauŋaruŋa, Alġaqsruivsaaqtuksraurutin God-im uqaluŋiñik iñugiaktuatigun iñuktigun nunauruatigullu qanusiḷimaa­niglu uqausiqaqtuatigun, umialiktigullu.
\c 11
\s1 Malġuk God-im Uqaqtik
\p
\v 1 Tavrani aitchuusiaqaŋaruŋa uuktuunmik ayauppiatun ittua­mik, aasii uqallaurrauŋaruŋa, Makillutin uuktuġuŋ aŋaayyuvik­paŋa God-im ikipkaivigḷu iñugiaktilaaŋallu taapkua aŋaayyuruat tav­rani.\x + \xo 11.1 \xt Ez 40.3; Zec 2.1-2.\x*
\v 2 Aglaan uuktuġnagu siḷalliq kasimmavik siḷataani aŋaayyuvikpaum. Taamna iḷaginagu, qanuq aitchuutauŋaruq Jew-guŋitchuanun, aasii ilaisa tunmaluginiaġaat ilaaguaqtauŋaruaq iniqpak God-mun malġuki­piaq malġugni tatqiñi.\x + \xo 11.2 \xt Dn 7.25; 12.7; Lk 21.24.\x*
\v 3 Aasii uvaŋa tiliñiaġikka malġuk uqaqtikka annuġaaqaġlugik miit­chuŋnik ukił̣haanik, aasii iliŋik suaŋŋasiqsauniaqtuk alġaqsruiyumi­ñaqsiḷugik taapkunani 1260 uvluni.
\p
\v 4 Taapkuak malġuk uqaqtik God-im malġuk Olive napaaqtuk mal­ġuglu qulliqaġviik naparuak sivuġaani Atanġata nunam.\x + \xo 11.4 \xt Zec 4.3,11-14.\x*
\v 5 Tavraasii kialiqaa anniaġumasaġaluaqpagik, igniq pikiaġaqtuq qani­ŋiŋniñ aasii suksraunġiqł̣ugich uumigiriŋik. Kialiqaa anniaġumasaġa­luaġmagik, ilaa tuqutauruksraġuġaqtuq.
\v 6 Suaŋŋatiqaġmiuk sialukkumiñaiḷḷavlugu uvluŋiññi alġaqsruiñiġmiŋ, suli suaŋŋatiqaqłutiŋ imiġnun auguqtillavlugich. Suli suaŋŋasiqsauŋa­ruk nuna qanusipayaanik iłuiḷḷiuġutiqaqtillavlugu, qanutun akulaisigi­lugu pisukkumik.\x + \xo 11.6 \xt a 1 K 17.1. b Ex 7.17-19. c 1 S 4.8.\x*
\p
\v 7 Tavraasii iliŋikta naatanikpatku uqaqtuaġniqtik, niġrułłuum mayuqtuam mitaiḷamiñ putumiñ aŋuyagniaġik aasii akiisillugik tuqul­lugiglu.\x + \xo 11.7 \xt a Dn 7.7.; Rev 13.5-7; 17.8. b Dn 7.21.\x*
\v 8 Aasii timiŋik nalaniaqtuk apqutiŋiñi iniqpaum Atanġata kikiaktuur­rauviani aŋarrauramun. Taamna iniqpak atiqaqtuatun inmiuq Sodom-mik naagga Egypt-mik.\x + \xo 11.8 \xt Is 1.9-10.\x*
\v 9 Tavra piŋasuni uvluni avvaġmik iḷavlugich iḷaŋich iñuich maŋŋuqati­giipayaaniḷḷu uqautchiñiḷḷu nunauruaniḷḷu takunnaŋagaich tuquŋaruak timiŋik, iḷuviquŋiñmivḷugik.
\v 10 Tavraasii tamatkua iñuuruat nunami quviasualaniaqtut pisigilugik tuquruak taapkuak. Iliŋich quviasualaniaqtut aatchuqtuutilutiglu avanmun, qanuq taapkuak uqaqtiŋik God-im nagliksaaqtitchiŋaruk tamatkuniŋa iñuuruanik nunami.
\v 11 Tavra uvlut piŋasut avvaġmik iḷaqaqłutiŋ pianiŋmata, God-im aniġ­niŋan iñuggutim isiŋagik, aasii iliŋik makinŋaruk, tavraasii iñuich tau­tuktuat taapkuŋniŋa iqsiḷipiaġataŋarut.\x + \xo 11.11 \xt Ez 37.5,10.\x*
\v 12 Tavra malġuk taapkuak God-im uqaqtik tusaaŋaruk nipatuvluni nivliqsuamik qiḷaŋmiñ uqallaktuamik ilimiŋnun, Mayuġitchik. Tavra takkuanni uumigirimiŋ iliŋik mayuŋaruk qiḷaŋmun nuvuyakun.\x + \xo 11.12 \xt 2 K 2.11.\x*
\v 13 Tavra tavrauvvaa nuna aulaqpaŋaruq, aasii quliŋŋuġutiŋich iniq­paum ulġuŋaruq, aasii 7,000 iñuich tuqutauŋarut nuna aulamman, aasii kisiŋŋuqtauruat iñuich tatamaatchaŋarut aasii nanġaqługu kama­naqtuaq God qiḷaŋmiittuaq.\x + \xo 11.13 \xt Rev 6.12; 16.18.\x*
\v 14 Igḷua iłuiḷḷiuġutiqpaum pilluaniktuq. Aglaan tautuksiuŋ, piŋayuak iłuiḷḷiuġutiqpaak qaiyasiuraqtuq.
\s1 Tallimat Malġuat Nipauqłuktautit
\p
\v 15 Tavrani tallimat malġuat isaġulgich nipauqłuktaŋaruq. Aasii nipatuvlutiŋ nipit nivliŋarut qiḷaŋmi uqaqłutiŋ, Umialgutaa nunam umialgutigiliutigaa Atanipta Christ-ŋatalu aasii ilaa atanniqsimanniŋ­niaqtuq taimuŋa isuitchuamun.\x + \xo 11.15 \xt Ex 15.18; Dn 2.44; 7.14,27.\x*
\v 16 Tavra iñuiññaq sisamat umialiŋnat aquppiruat aquppiutaqpaŋmiŋni sivuġaani God-im sitquqłutiŋ punŋarut aasii nanġaqługu God,
\v 17 uqaqłutiŋ,
\q1 Ataniiq God Sapiġñaqtuatiin, paŋmapak ittutin, inŋaruatiillu, quyyavigigiptigiñ iḷitchuġipkaqapku kamanaqtuaq suaŋŋatin Atanniqsimanniksaqaviḷḷu.
\q1
\v 18 Nunauruat akiḷḷiḷiqsuutiruat iliŋnun qinnalipiaġataŋarut, qanuq tatavsaiñiksran tikitchuq, isivġiqsauviksraŋat tuquŋaruat tikitchuq, suli akiḷiusiaqaġviksraŋat kivgaqpich uqaqtit tikitchuq, iluqaġmiglu iñukpich kamanaqtuallu kamanaitchuallu, qiksiksrautiqaqtuallu iliŋnun. Suksraunġiqsauviksraŋat tikiñmiuq tamatkua maqutchiruat nunamik.\x + \xo 11.18 \xt a Ps 2.5; 110.5. b Ps 115.13.\x*
\m
\v 19 Tavrani aŋaayyuvikpaŋa God-im aŋmaŋaruq qiḷaŋmi, suli kigiun­niŋa God-im imaqaqtuaq God-im sivunniuġutiŋiñik iñuŋmiñun qiñiġ­naŋaruq iḷuani aŋaayyuvikpaum, aasii qaummaatitaŋaruq igniġuuqpa­titaqtuaq, nipaturuallu sukpaluktuat, kallularuaġlu, nunalu aularuaq, natatquġnasugruktuaġlu.\x + \xo 11.19 \xt Rev 8.5; 16.18-21.\x*
\c 12
\s1 Aġnaġlu Nimiġiaqługlu
\p
\v 1 Tavra kamanaqtuaq aliuġnaq salapqiŋaruq qiḷaŋmi. Aġnaq annuġaalik siqiñiġmik, tatqiq isigaŋisa ataaniiłłuni, suli niaqqu­miñi niaquġutiqaqłuni qulit malġugnik uvluġianik.
\v 2 Iġñiyasiñiqsuaq kiiqsiuqłuni iġñiñialakami nipaalaŋaruq.
\v 3 Aasiisuli alla aliuġnaqtuaq salapqiŋaruq qiḷaŋmi. Uvva kamanaq­tuaq kaviqsuaq nimiġiaqłuk, tallimat malġugnik niaqulik aasii qulinik nagruqaqłuni, aasii tallimat malġugnik niaquġutiqaqłuni niaqqumiñi.\x + \xo 12.3 \xt Dn 7.7.\x*
\v 4 Ilaan pamiuŋan kaligaŋagai piŋayuiŋich uvluġiaŋisa qiḷaum, aasii miḷuqsautivlugich nunamun. Tavra nimiġiaqłuk makitaŋaruq sivu­ġaani aġnam iġñisaġumaaqtuam, niġisukługu miqłiqtua anipqauraq­pan.\x + \xo 12.4 \xt Dn 8.10.\x*
\v 5 Aġnaq iġñiŋaruq aŋunmik, atanniqsimannigniaqtuamik suaŋŋatiq­paqapiaġataġluni nunapayaanun, anauttaqaġluni savił̣hamik umial­gum anauttaŋanik. Tavra ilaan miqłiqtua nuqitauŋaruq God-mun aquppiutaqpaŋiñullu.\x + \xo 12.5 \xt a Is 66.7. b Ps 2.9.\x*
\v 6 Aasii aġnaq pigruŋaruq nunagluktuamun, iniksriuqtaŋanun God-im ilaanun. Tavrani munaqqusiaqaqtuksrauniaqłuni 1260 uvluni.
\p
\v 7 Tavra aŋuyaksaŋarut qiḷaŋmi, Michael-lu isaġuliŋniḷu aŋuyak­ługu nimiġiaqłuk, nimiġiaqłuktauq aŋuyagmipkaqługu piqatigivlugich isaġuliŋni.\x + \xo 12.7 \xt Dn 10.13,21; 12.1; Jd 9.\x*
\v 8 Tavra nimiġiaqłuk akiiñŋaruq aasii ilaalu isaġuliŋniḷu iniksraiqsauŋa­rut qiḷaŋmi tavraŋŋaaglaan.
\v 9 Tavra kamanaqtuaq nimiġiaqłuk igitauŋaruq anmun. Taamna aip­paaġnisaq nimiġiaq, atiqaqtuaq Tuunġaġmik Satan-miglu, sagluqiraq­tiŋat iñupayaurat nunami. Ilaa igitauŋaruq nunamun, suli isaġuliŋi igitqatauŋarut.\x + \xo 12.9 \xt a Gn 3.1. b Lk 10.18.\x*
\p
\v 10 Tavra tusaaŋaruŋa nipaturuamik nipimik qiḷaŋmi, uqallaktua­mik, Paŋmapak annaurrisaa God-im tikitchuq. Paŋmapak God-im iḷi­simanaqsigaa suaŋŋatini Umialguniġmiñi. Paŋmapak Christ-ŋata iḷisi­manaqsigaa ataniġnaqutini, qanuq saŋutiŋat aniqatiipta igitauruq anmun, saŋutchiugaqtuaq iliŋiññik uvlumiḷu unnuamiḷu sivuġaani God-ipta.\x + \xo 12.10 \xt Job 1.6-12; Zec 3.1.\x*
\v 11 Aniqatiipta akiiḷiŋagaat saŋutiktiŋ, Satan, tuqutauŋaniŋagun Imnai­yaam auŋa maqivluni, iliŋisalu ukpiġnaqtuaguvlutiŋ quliaqtuaġniġ­mikkun iḷumun ittuamik, qanuq tuqutauniksraqtiŋ sugiŋaitkaat.
\v 12 Tavraasii quviasukpagitchi iluqasi iñuuruasii qiḷaŋmi. Aglaalli isu­maaġutiqpak ilivsiññun, nunaa taġiuġlu qanuq Tuunġaum atqaqigaasi qinnautiqpaqaqłuni, qanuq iḷisimaruq piviksrani sivikłisilaaŋanik.
\p
\v 13 Tavra nimiġiaqłuum iḷitchuġikami siŋitautilaamiñik nunamun, ilaan maliqatarraqsiŋagaa aġnaq iġñiŋaruaq aŋugauramik.
\v 14 Tavra aġnaq aitchuusiaqaŋaruq malġugnik kamanaqtuam tiŋmiaq­paum isaqqugnik tiŋitquvlugu nimiġiaqłuŋmiñ nunagluktuamun. Tav­rani ini ilaa qaunakkusiaqaġniaqtuq piŋasuni iḷalugich avvaġmik ukiuni.\x + \xo 12.14 \xt Dn 7.25; 12.7.\x*
\v 15 Tavra nimiġiaqłuk kuvisiŋaruq imiġmik kuuktun qaniġmiñiñ aġnam tuŋaanun, uaqtitchukkaluaqługu ulittuamun.
\v 16 Tavra nuna ikayuiŋaruq aġnamik, aasii nuna qupiŋaruq, imaq-aasii imaiqł̣uni qaiŋaruaq nimiġiaqłuum qanġaniñ.
\v 17 Tavrani nimiġiaqłuum suammautiŋagaa aġnaq, aasii aullaqłuni aŋu­yagiaŋagai kisiŋŋuqtaŋich miqłiqtuŋisa, tamatkua kamaksriruat pitqu­raŋiñik God-im suli ukpiġniaqtuaguruat iḷumun ittuamun salapqikka­ŋanun Jesus.
\v 18 Aasiiḷi nimiġiaqłuk makitaŋaruq taġium siñaani.
\c 13
\s1 Malġuk Niġrułłuuk
\p
\v 1 Tavra uvaŋa John tautuŋaruŋa niġrułłuŋmik qakiruamik taġiu­miñ, qulinik nagrulik aasii tallimat malġugnik niaquqaqłuni. Taapkunani qulini nagruŋiñi niaquġutillaat inŋarut, suli niaqullaaŋiñi aglautiŋavlutiŋ uqamaqłuutit atqich pisaaŋŋatauruat God-mun.\x + \xo 13.1 \xt a Dn 7.3. b Rev 17.3,7-12.\x*
\v 2 Tavra niġrułłuk tautukkaġa inŋaruq leopard-tun, isigaŋiasii nannum isigaŋisun, aasii qanġa lion qanġatun iłłuni. Tavra nimiġiaqłuum ait­chuŋagaa niġrułłuk suaŋŋanmiñik aquppiutaqpaŋmiñiglu kamanaq­tuamiglu ataniġnaqunmik.\x + \xo 13.2 \xt Dn 7.4-6.\x*
\v 3 Iḷaŋat niaquŋisa qiññaqaŋaruq tuquagun ikiḷḷiiratun, aglaan taav­ruma tuquagun ikiŋa mamititauŋaruq, aasii iñupayaurat nunami mali­ġuarraqsiŋagaat niġrułłuk kamasuuttaġivlugu.
\v 4 Iluqaġmiŋ iñuich qiksigiŋagaat nanġaqługulu nimiġiakłuk, qanuq ilaa aitchuiŋaruq ataniġnaqunmiñik niġrułłuŋmun, suli ilaisa tainnatun piŋammigaat niġrułłuk, uqaqłutiŋ, Kiña itpa niġrułłuktun, suli kia aŋuyakkumiñaqpauŋ?
\p
\v 5 Tavra niġrułłuk uqaqtitauŋaruq pigiipiaġataqtuanik uqaluŋnik, suli ataniġnaqutiqaqtitauvluni malġukipiaq malġugni tatqiñi.\x + \xo 13.5-6 \xt Dn 7.8,25; 11.36.\x*
\v 6 Taavruma uqamaqłuutigirraqsiŋagaa God atqalu, God-ivlu iñuuvia taputivlugich iñupayaurat iñuuruat qiḷaŋmi.
\v 7 Suli aŋuyaktitauŋaruq God-im iñuŋiñun suli akiiḷivḷugich. Tavraasii ataniġnaqusiqsauŋaruq tamatkunuŋa maŋŋuqatigiipayaanun iñuŋ­nullu uqautchiñullu nunauruanullu.\x + \xo 13.7 \xt Dn 7.21.\x*
\v 8 Suli iluqaġmiŋ iñuuruat nunami qiksiginiaġaat nanġaġlugulu, iñupa­yaat atiŋich aglausimaŋitchuat sivuani nuna savaaguŋaiñŋaan makpi­ġaaŋiññi iñuuruat pigikkaŋisa Imnaiyaam tuqutauŋaruam.\x + \xo 13.8 \xt Ps 69.28; Rev 3.5.\x*
\v 9 Kiñaliqaa siutiqaġumi tusaggatiksraŋnik, naalaġniḷi.
\v 10 Kiñaliqaa tigurauniaġumi, tigurauviŋmugniaqtuq. Kiñaliqaa iñuaq­tauniaġumi, nalupqinaitchuq iñuktauniaqtuq savikpagaġlugu. Taamna pikpan, God-im iñuŋi igḷutuutiruksraurut ukpiġutiqaqtuiññaġlutiglu.\x + \xo 13.10 \xt Jr 15.2; 43.11.\x*
\p
\v 11 Tavrani uvaŋa John tautulgitchuŋa allamik niġrułłuŋmik salap­qiqsuamik nunamiñ. Malġugnik nagruqaġniqsuaq imnaiyaatun aasii uqausiqaqłuni nimiġiaqłuktun.
\v 12 Aŋalatchiŋaruq sivullium iluqaanik ataniġnaqutaanik niġrułłuum takkuani, aasii iluqaġmiŋ iñuuruat nunami qiksiksraliŋarut nanġaqłu­gulu sivulliq niġrułłuk, tuquagun ikiḷḷiirauŋaruaq mamititauŋaruaq.
\v 13 Taamna aqulliq niġrułłuk savaŋaruq kamanaqtuanik aliuġnaqtua­nik, igniq-unnii atqaqtitaqługu qiḷaŋmiñ nunamun takkuanni iñupa­yaat.
\v 14 Aasii aliuġnaqtuatigun savaaġipkaqtitakkaŋisigun ilaanun sivuġaani sivullium niġrułłuum, sagluqiŋagaich tamatkua iluqaisa iñuuruat nunami. Aqullium niġrułłuum uqallautiŋagai iñupayaurat nunami iñuuraqpalitquvlugich qiksigiliġḷugu niġrułłuk ikiḷḷiirauŋaruaq savik­paŋmik aasii iñuuŋaiŋił̣ł̣uni.\x + \xo 13.14 \xt Mt 24.24; 2 Th 2.9-10.\x*
\v 15 Aasii taamna aqulliq niġrułłuk suaŋŋatiqaŋaruq qaitchiḷḷavluni iñuggunmik iñuŋŋuaŋanun niġrułłuum, taamna iñuuraqpaŋa niġruł­łuum uqallasivḷugu suli tamatkua iñugiaktilaaŋatiktun qiksiksrautait­chuat nanġaisuŋitchuallu iñuuraqpaŋanun niġrułłuum tuqutautquvlu­gich.
\v 16 Suli taavruma aqullium niġrułłuum nalunaiñŋutchiqsinniaġai taliq­piŋisigun argaŋisa naaggaunnii qauŋisigun iluqaisa iñuich kamanait­chuallu kamanaġaluaqtuallu, suġalliruallu iḷiappaugaluaqtuallu, atan­ġitchuallu kivgallu.
\v 17 Kiñaliqaa tauqsiġumiñaiññiaqtuq naagga tunisiyumiñaiññiaqtuq nalunaiñŋutchiqsauŋaisuaġumi taavrumiŋa, atqanik niġrułłuum naag­gaunnii kisirrutaanik atqata.
\v 18 Kaŋiqsisiqaqtuksrauniq ittuksrauruq taavrumuuna. Iñuk kaŋiqsisi­qaqtuaq kisitchiḷi kisirrutaanik niġrułłuum. Taamna kisirrutigigaa iñuum, kisirrutiqaqtuaq 666-mik.
\c 14
\s1 Atuutaat Annaurrauruat
\p
\v 1 Tavrani uvaŋa John qiviaŋaruŋa, aasii tautuŋagiga Imnaiyaaq makitaruaq Iġġim Zion qaaŋani, piqatiqaqłuni 144,000 iñuŋnik piqaqtuanik atiġmiñik Aapamiḷu atqanik aglausimavlugik qauŋiññi.\x + \xo 14.1 \xt Ez 9.4; Rev 7.3.\x*
\v 2 Tavra tusaaŋaruŋa nipimik qiḷaŋmiñ arriqaqtuamik tusaaruni quġ­luqtaqpaktun kallulaqpaktuatullu. Nipi tusaakkaġa inŋaruq nipiŋisi­tun nuqaqtiligaqtuat atuqtuuraġmata.
\v 3 Aasii iliŋich atuŋarut nutauruamik atuunmik sanmivḷugich umialgun aquppiutaŋi suli sanmivḷugich sisamat iñuuruat savaat umialiŋnallu. Kiapayaaq iḷitchumiñaiñŋagaa taamna atuun aglaan 144,000 iñuich annaurrauŋaruat akunġanniñ nunam iñuŋisa.
\v 4 Taapkua iñuich qaunagiŋarut inmiŋnik allatuunmiñ, iliŋich tuvaaqa­taitchut. Iliŋisa maliġuaŋagaat Imnaiyaaq sumulliqaa aullaġman, annaurrauŋaruat akunġanniñ iñupayaat, aasii ilaaguaqtauqqaaŋarut God-mun Imnaiyaamullu.\x + \xo 14.4 \xt Ex 23.19; Jas 1.18.\x*
\v 5 Taapkua iñuich iḷisimanaŋaitchut saglulugich. Pasiñaġumiñaitchut.\x + \xo 14.5 \xt Zep 3.13.\x*
\s1 Piŋasut Isaġulgich
\p
\v 6 Tavrani tautuŋaruŋa allamik isaġuliŋmik tiŋmiruamik qutchik­ł̣uni siḷami, piqaqłuni allaŋŋulaitchuamik tusaayugaaġiksuanik quliaq­tuaġiraksranik iñupayauranun iñuuruanun nunami, nunauruapayaa­nun maŋŋuqatigiiñullu uqautchiñullu iñuŋnullu.
\v 7 Tavra ilaa uqallaŋaruq nipatuvluni, Qiksiksrautiqaġitchi God-mun nanġaġlugu kamanautaagun, qanuq isivġiiñiksraŋa iñuŋnik tikitchuq. Puttitchi qiksigilugu sivuġaanun God-im savaŋaruam qiḷaŋmik nuna­miglu, taġiumik maqsraluktuanik imiġnik.
\v 8 Allasuli igḷua isaġulik malgutiŋaruq sivulliġmun uqallakłuni, Suk­sraunġiqsauruq, kamanaqtuaq Babylon suksraunġiqsauruq. Qanuq Babylon inanŋagai iñupayaurat aasii wine-tuqatigivlugich wine-ŋanik allatuutiqpaŋmi.\x + \xo 14.8 \xt Is 21.9; Jr 51.8; Rev 18.2.\x*
\v 9 Allasuli piŋayuak isaġulik malgutiŋaruq taapkuŋnuŋa uqallakłuni nipatuvluni, Iñuum kialiqaa qiksigilugu nanġaqpagu niġrułłuk iñuu­raqpaŋalu, suli nalunaiñŋutchiqsinŋagumi qaumigun naagga argaŋmi­gun,
\v 10 ilaaptauq imiġniaġmiuq wine-ŋanik God-im qinnautaata, kuvirau­ŋaruamik avuuġaluaġnagu qallutaanun God-im tatavsautaan. Iluqaġ­miŋ qiksiksraqtuat niġrułłuŋnik nagliksaaqtitauniaqtuq igniġmik itchi­miglu tivluktuamik kakavyaŋmik sivuġaanni piḷuutaitchuat isaġulgich Imnaiyaavlu.\x + \xo 14.10 \xt a Is 51.17; Jr 25.15; Rev 16.19. b Gn 19.24; Ps 11.6; Ez 38.22.\x*
\v 11 Suli puyua nagliksaaqtirrutaata avyualaŋaruq taimuŋa isuitchua­mun, suli iliŋich piḷaiŋaiqsiaġviitchut, uvlumi naagga unnuami, taap­kua qiksiksrautiqaqtuat niġrułłuŋmun iñuuraqpaŋanullu, suli kisupa­yaat nalunaiñŋutchiqsittuat ilaan atqanik.\x + \xo 14.11 \xt Is 34.10.\x*
\p
\v 12 Tainna piraummata taapkua iñuich, God-im iñuŋi qapiŋaisaaq­taulich igḷutuġumiñaqsiḷugich nagliksaaqtirrusiat tamatkunuŋa kamaksriruanun God-im pitquraŋiñik ukpiġutiqaqtuanullu Jesus-mun.
\p
\v 13 Tusaaŋammiuŋa nipimik qiḷaŋmiñ uqallaktuamik, Aglauttuuŋ una. Quviasuglich tuquruat tavraŋŋaaglaan savautivlugu Ataniq. Ilit­qusiġiksuam kiugaa, Taamna iḷumun ittuq. Iliŋich piḷaiŋaiqsiaġniaqtut siġġaqiniġmiŋniñ, qanuq qiḷaŋmugniaqtut akiḷiusiaqaġiaġlutiŋ savaur­riñiġmikkun.
\s1 Kivrivik Katitchivigḷu Nunami
\p
\v 14 Tavrani uvaŋa John qiviaŋaruŋa, aasii tautukługu qatiqtuaq nuvuya, aquppiruaġlu nuvuyami iñuk inniqsuaq Iġñiŋatun Iñuum, kaviqsuamiñ maniŋmiñ niaquġutilik niaqqumiñi, suli ipiktuamik kiv­riñmik saagaqłuni.\x + \xo 14.14 \xt Dn 7.13.\x*
\v 15 Allasuli isaġulik aniŋammiuq aŋaayyuvikpaŋmiñ, ququulavlugu nipatuvluni taamna aquppiruaq nuvuyami, Kivriiñ kivrisiŋnik, aasii katitchiḷutin, qanuq katitchisaġviksraq tikitchuq, palauvaksrat nunami kipinaqsirut.\x + \xo 14.15 \xt Jl 3.13.\x*
\v 16 Tavra taavruma aquppiruam nuvuyam qaaŋani atuqsaŋagaa kivri­sini nunamun, aasii nunami palauvaksrat katitauŋarut.
\p
\v 17 Tavra allasuli isaġulik aniŋaruq aŋaayyuvikpaŋmiñ qiḷaŋmi, piqaġmiñiqsuaq ipiktuamik kivriñmik.
\v 18 Tavrani allasuli isaġulik ataniġnaqutiqaqtuaq igniġmun qaiŋaruq ikipkaiviŋmiñ. Ilaa ququulaŋaruq nipatuvluni taavrumuŋa isaġuliŋ­mun ipiktuamik kivrisiqaqtuamun, Kivriiñ kivrisiŋnik, aasii katillugich siiġñaŋich napaaqtuayaaŋisa nunam, qanuq grapes kipinaqsirut.
\v 19 Tavra isaġulgum kivrisautigiŋagaa kivrisini nunamun aasii katiłłu­gich grape-ŋich napaaqtuayaat, aasii miḷuqsautivlugich iḷuanun kama­naqtuamun wine-liuġvianun qinnautaata God-im.
\v 20 Tavra wine-liuġviŋmi grapes ivsaiyaŋagaich siḷataani iniqpaum, aasii auk maqiŋaruq wine-liuġviŋmiñ 200 mile-tun aasii tallimatun isi­gagniqtun ititigivluni.\x + \xo 14.20 \xt Is 63.3; Lm 1.15; Jl 3.13; Rev 19.15.\x*
\c 15
\s1 Isaġulgich Aŋalatchiruat Iłuiḷḷiuġutiqpaŋnik
\p
\v 1 Tavrani uvaŋa John tautuŋaruŋa allamik aliuġnaqtuamik kamanaqtuamik qiḷaŋmi, tallimat malġuk isaġulgich piqaqłutiŋ tallimat malġugnik iłuiḷḷiuġutiqpaŋnik aqulliqsaaġutinik. Taapkuniŋa qinnautaa God-im aġiusaqtuq.
\v 2 Tavra tautuŋagiga arriḷiñaqtuaq taġiutun igalauratun iḷaŋavluni igniġmik, taapkualu akiiḷiññiktuat niġrułłuŋmik iñuuraqpaŋaniglu kisirrutaaniglu atqata. Taapkua makitaniqsut siñaani taġium igalaura­tun ittuam tigummivḷugich nuqaqtilgich atuqtuurat God-im aitchuu­tiŋi.
\v 3 Tavra iliŋich atuŋarut atuutaanik Moses kivgaŋata God-im, atuutaa­niglu Imnaiyaam uqaqłutiŋ,\x + \xo 15.3 \xt Ex 15.1-18.\x*
\q1 Ataniiq God Sapiġñaqtuatiin, qanutun kamanaqtigirut aliuġnaqtigirullu savaatin. Umialguruatiin nunapayauranun, qanutun nalaunŋatigirut iḷumun ittullu piḷġutchisin.
\q1
\v 4 Kia qiksiginiaŋitpatin Ataniiq? Kia uqautigisuŋiññiaqpauŋ kamanautin? Qanuq kisivich piḷuutaitchutin. Nunauruapayaat qaiñiaqtut aasii nanġaġlutin, qanuq nalaunŋaruat piratin tautuŋagaich iluqaġmiŋ.\x + \xo 15.4 \xt a Jr 10.7. b Ps 86.9.\x*
\p
\v 5 Taavruma aquagun uvaŋa John tautuŋagiga ilaaguaqtauruaq ini aŋaayyuvikpaŋmi qiḷaŋmiittuami aŋmaqtuaq.\x + \xo 15.5 \xt Ex 38.21.\x*
\v 6 Aasii taavrumaŋŋa iḷullianiñ aŋaayyuvikpaum iñukpalliŋarut talli­mat malġuk isaġulgich piqaqłutiŋ tallimat malġugnik iłuiḷḷiuġutiqpaŋ­nik annuġaaŋavlutiŋ salumaruanik qaummaġiksuanik ukił̣haaġiksua­nik, suli satqagutiqaqłutiŋ kaviqsuaniñ maniŋñiñ.
\v 7 Tavra iḷaŋata sisamat iñuuruat savaat aitchuŋagai tallimat malġuk isaġulgich tallimat malġugnik maniŋmiñ kaviqsuamiñ piḷianik puvialu­ŋaanik puggunik siḷivinŋaruanik qinnautaanik God-im iñuuruam tai­muŋa isuitchuamun.
\v 8 Tavra aŋaayyuvikpak siḷivinŋaruq itchimik qaumanġaniñ suaŋŋataa­niḷḷu God-im. Kiñaliqaa isiġumiñaiñŋaruq aŋaayyuvikpaŋmun naat­chitchiaġilugich tallimat malġuŋnik iłuiḷḷiuġutiqpaŋnik qaġġisikkaŋiñ­ñik tallimat malġuk isaġulgich.\x + \xo 15.8 \xt Ex 40.34; 1 K 8.10-11; 2 Ch 5.13-14; Is 6.4.\x*
\c 16
\s1 Puvialuŋaat Puggut Imalgich Qinnautaanik God-im
\p
\v 1 Tavrani tusaaŋaruŋa nipaturuamik nipimik aŋaayyuvikpaŋmiñ uqallaktuamik tallimat malġuŋnun isaġuliŋnun, Aullaġlusi kuvi­yaqtuqsigik nunamun tallimat malġuk puvialuŋaat puggut imaqaqtuat qinnautaanik God-im.
\v 2 Tavra sivulliq isaġulik aullaŋaruq aasii kuvivḷugu pugguni nunamun. Tavraasii tatamaanaqtuat kiiqsiuġnaqtuallu kiḷḷiġruat qaiŋarut iñuŋ­nun nalunaiñŋutaqtuqtuanun niġrułłuum nalunaiñŋutaŋanik qiksik­srautiqaqtuanun nanġaqługulu iñuuraqpaŋa.\x + \xo 16.2 \xt Ex 9.10; Dt 28.35.\x*
\v 3 Igḷuasuli isaġulik kuvisiŋaruq puggumiñik taġiumun, aasii taġiuq irrusiñiŋaruq auŋatun tuquŋaruam iñuum, aasii iluqaqpiuraġmik uumaruurat taġiumiittuat tuquŋarut.
\v 4 Piŋayuakta isaġullak kuviŋagaa pugguni kuugnun maqsraluktua­nullu imiġnun, aasii immat auguŋarut.\x + \xo 16.4 \xt Ex 7.17-21; Ps 78.44.\x*
\v 5 Tavra uvaŋa John tusaaŋagiga isaġulik ataniġnaqutiqaqtuaq imma­nun uqallaktuaq, Nalaunŋapiaqtutin tatavsaikavich tainna, ilivich ittuatiin inŋaruatiillu, Piḷuutaitchuatiin.
\v 6 Qanuq iñuich maqipkaiŋarut auŋiññik ukpiqtuat uqaqtiŋisalu God-im, aasiiḷi ilivich aitchuŋagitin auŋmik imiksraŋannik. Tainnagaksrau­rutkiataŋ.
\v 7 Tavra tusaaŋaruŋa nipimik ikipkaiviŋmiñ uqallaktuamik, Aaŋ, Ata­niiq God Sapiġñaqtuatiin, iḷumun nalaunŋapiaqtut ilivich tatavsauti­tin.
\p
\v 8 Sisamaŋat isaġulgich kuvisiŋaruq puggumiñik siqiñiġmun, aasii siqiñġum ikiŋagai iñuich uunaqpaił̣ł̣uni.
\v 9 Iñuich ikiŋagai suamaruam uunnaum, aasii ilaisa taimaqłuktaŋagaat atqa God-im suaŋŋatiqaqtuam tamatkunuŋa iłuiḷḷiuġutiqpaŋnun, suli iliŋich isumalitqiŋaitchut nanġaŋaitkaallu kamanaġniḷugu.
\v 10 Tallimaŋat isaġulgich kuvisiŋaruq puggumiñik aquppiutaqpaŋanun niġrułłuum, aasii niġrułłuum atanniqsimmataa taaqsiŋaruq. Iñuich kiŋmaŋagaich uqqatiŋ kiiqsiuqpaił̣ł̣utiŋ.\x + \xo 16.10 \xt Ex 10.21.\x*
\v 11 Suli uqamaqługvigivlugu God qiḷaŋmiittuaq pisigivlugich kiiqsiuġni­tiŋ kiḷḷiġruatiglu, suli isumalitqiŋaitchut pigiitchuaniñ piḷġusimiŋniñ.
\v 12 Itchaksraŋat isaġulgich kuvisiŋaruq puggumiñik kamanaqtuamun kuuŋmun Euphrates-mun, aasii imaŋa kuugum imaiŋaruq, itqanaiq­saqługu iglauyaaksraŋat umialgich qavaŋŋamiñ.\x + \xo 16.12 \xt Is 11.15.\x*
\v 13 Tavraasii uvaŋa John tautuŋaruŋa piŋasunik ilitqusiqł̣uŋnik qiñña­qaqtuanik naaġaayisun pikiaqtuanik qanġaniñ nimiġiaqłuum suli qan­ġaniñ niġrułłuum suli qanġaniñ uqaqtauŋŋuaqtuam God-mun.
\v 14 Tavra taapkua ilitqusiqł̣uich savaktuat aliuġnaqtuanik. Taapkua piŋasut ilitqusiqł̣uich aullaŋarut umialiŋnun nunami iluqaani ittuanun atautchimuktitchaqługich aŋuyaquvlugich kamanaqtuami uvluani tatavsautaata Sapiġñaqtuam God-im.
\v 15 Uvva, qaiñiaqtuŋa tigligayuktitun, uqaqtuq Ataniq. Quviasugli iñuk itqumaruaq, annuġaani atuqługich aullaġuŋił̣ł̣uni annuġaiḷaġluni aasii qiñiqtinŋiḷḷuni annuġaiḷaġluni.\x + \xo 16.15 \xt Mt 24.43-44; Lk 12.39-40; Rev 3.3.\x*
\p
\v 16 Tavra ilitqusiqł̣uich katinŋagaich umialgich inimun taggisiqaq­tuamun Jew-guruat uqausiatigun Armageddon.\x + \xo 16.16 \xt Jg 5.19; 2 K 9.27; 23.29; 2 Ch 35.22; Zec 12.11.\x*
\v 17 Tallimat malġuakta isaġulgich kuviŋagaa pugguni siḷamun. Tavraa­sii kamanaqtuaq nipi nivliŋaruq aquppiutaqpaŋmiñ aŋaayyuvikpaŋmi, uqallakłuni, Naatchirut.
\v 18 Tavraasii qaummatitaŋaruq igniġuuqpatitaqtuaq, nipaturuallu suk­paluich, kallularaġaqtuaġlu, nunalu aulaqpakłuni. Qaŋaunnii nuna tainnatun aulaŋaitchuq iñuk savaagumman. Taamna suaġiiññiqsrauŋa­ruq qaŋapak nunam aulaniŋaniñ.\x + \xo 16.18 \xt Rev 8.5; 11.13,19.\x*
\v 19 Kamanaqtuaq iniqpak qupiŋaruq piŋasuułłuni, aasii iniqpaŋich nunauruat suksraunġiŋarut. God-im itqaŋagaa kamanaqtuaq Babylon, nuŋuutchipiaġataquvlugu qallugauraŋanik suamaruam qinnaunmi.\x + \xo 16.19 \xt Is 51.17; Jr 25.15; Rev 14.10.\x*
\v 20 Suli qikiqtapayaat qiñiġnaiŋarut, iluqaġmiglu iġġich piiŋarut.\x + \xo 16.20 \xt Rev 6.14.\x*
\v 21 Suli kamanaqtuat natatquġnat, uqumaisilaaqaqtuat sukautiqpaktun katagaŋarut qiḷaŋmiñ iñuŋnun. Aasii iñuich uqamaqługvigiŋagaat God pisigivlugu iłuiḷḷiuġutiqpak natatquġnanik, tatamaanaqpaił̣ł̣uni taamna iłuiḷḷiuġutiqpak.\x + \xo 16.21 \xt Ex 9.23; Rev 11.19.\x*
\c 17
\s1 Allatuqtiqpak
\p
\v 1 Tavrani iḷaŋata isaġulgich tallimat malġuuruat piqaŋaruat talli­mat malġuŋnik puvialuŋaanik puggunik qaivḷuni uvamnun John-mun uqallautiŋagaaŋa, Qaiñ, tautuktinniaġikpiñ tatavsausiaksraŋa­nik kamanaqtuam allatuqtim aġnam, taavruma kamanaqtuam iniq­paum naparuam qitqanni iñugiaktuat kuugich.\x + \xo 17.1 \xt Jr 51.13.\x*
\v 2 Umialiŋi nunam allatuqatiqaŋarut taavrumiŋa kamanaqtuamik alla­tuqtimik, suli iñuŋi nunam imiŋasisiqaŋarut imiqłutiŋ wine-ŋanik alla­tuutaata.\x + \xo 17.2 \xt Is 23.17; Jr 51.7.\x*
\p
\v 3 Tavra Ilitqusiġiksuam aŋalanŋagaaŋa, aasii isaġulgum aullautiŋa­gaaŋa nunagluktuamun. Tavrani tautukkiga aġnaq aquppiruaq qaa­ŋani kavviġiksuam niġrułłuum pigiitchuanik atiġnik aglaqaqtuam ilu­qaani qaamiñi. Taamna niġrułłuk tallimat malġugnik niaquqaqtuq, suli qulinik nagruqaqłuni.\x + \xo 17.3 \xt Rev 13.1.\x*
\v 4 Aġnaq annuġaaqaŋaruq suŋauraammaġiksuanik kavviġiksuaniglu, suli qiñiyunaqusiqsuŋavluni maniŋñik kaviqsuanik uyaġaŋnik akisu­ruanik, suli qatiqtuanik uyaġaŋnik akisuruanik. Saagaqaŋaruq kaviq­suamiñ maniŋmiñ qallugauramik siḷivinŋaruamik naġġunapiaġataq­tuamik suli salumairrutiŋiñik qaipkakkaŋiññik allatuutaata.\x + \xo 17.4 \xt Jr 51.7.\x*
\v 5 Suli aġnam qauŋani aglausimaŋaruq atiq kaŋiqsiñaiḷaq, Babylon kamanaqtuaq, aakaŋat aġnat allatuqtipayaurat, suli naġġunapiaġataq­tuanun agvisauruaq iñuuraqpaŋnun qiksikkunmik nunam iñuŋiñi.
\v 6 Tavra tautuŋagiga aġnaq, imiŋasiruaq auŋannik God-im iñuŋisa auŋanniglu iñuktauruat pisigivlugu iḷumun inniqtiŋ Jesus-mun. Tautu­kapku aġnaq, aliupiaġataŋaruŋa.
\v 7 Tavra isaġulgum apiġiŋagaaŋa, Suvlutin aliuqpich? Quliaqtuaġuti­niaġikpiñ kaŋiqsiḷgunaitchuaŋanik aġnam, niġrułłuuvlu kakaksiġvigik­kaŋata niaquqaqtuam tallimat malġugnik suli qulinik nagruqaqtuam.
\v 8 Niġrułłuk tautukkan iñuuŋaruaq, paŋmapak iñuuŋaiqsuq, mayuġu­maaqsiruq natqiḷamiñ putumiñ aasii aullaġluni suksraunġiqsauyaqtuġ­luni. Iñuich iñuuruat nunami atiŋich aglautiŋaitchuat makpiġaaŋiññun iñuuruat nunaqaŋa savaagumman, aliuġniaqtut tautuglugu niġrułłuk, qanuq iñuuŋaruaq iñuuŋaiqsuq aasii salapqitqigñiaqtuq.\x + \xo 17.8 \xt a Dn 7.7; Rev 11.7. b Ps 69.28; Rev 3.5; 13.8.\x*
\p
\v 9 Isumattutiqaqtuksrauniq kaŋiqsisiqaqtuksrauniġlu taavrumuuna iḷiruq. Tallimat malġuk niaquŋi niġrułłuum sivuniqaqtut tallimat mal­ġugnun qimiqqanun aġnam aquppiviŋiñik.
\v 10 Taapkua suli sivuniqaġmiut tallimat malġugnun umialiŋnun. Talli­maiŋich umialgich taapkunani umialguŋaiqsitauŋarut, atausiq umial­guruq-suli, igḷua qaiŋaitchuq, aasii qaigumi umialguurallaŋniaġaluaq­tuq sivikitchuami.
\v 11 Aasiiḷi taamna niġrułłuk iñuuŋaruaq paŋmapak iñuuŋaiŋaruaq, tal­limat piŋayuġigaat umialgich aglaan iḷauruq tallimat malġuŋnun umia­liŋnun. Aasii umialguanikkumi aullaġniaqtuq suksraunġiqsauyaqtuġ­luni.
\p
\v 12 Aasii taapkua qulit nagruich tautukkatin qulit umialgich ait­chuusiaqaaniŋaitchuat-suli umialguniġmi suaŋŋanmik, aglaan aitchuu­siaqaġumaaqtut ataniġnaqunmik umialiktitun sivikitchuami, iluqaġ­miŋ piqatigilugu niġrułłuk.\x + \xo 17.12 \xt Dn 7.24.\x*
\v 13 Taapkua atausiuruamik isumaqaqtut aasii aitchuutigivlugich suaŋ­ŋatitiŋ ataniġnaqutitiglu niġrułłuŋmun.
\v 14 Iliŋich aŋuyaŋniaqtut Imnaiyaamun, aasii Imnaiyaam ilaallu ququaqtaŋisa piksraqtaaŋisalu ukpiġnaqłutiŋ maliġuaqtauruallu ilaa­nun akiiḷiñiaġaich, qanuq ilaa Ataniġigaat atanġich suli Umialigigaat umialgich.\x + \xo 17.14 \xt Dt 10.17; Rev 19.16.\x*
\p
\v 15 Isaġulgum uqallautivsaaŋagaaŋa, Imġich tautukkatin aġnam aquppivigikkaŋi sivuniqaqtut iñuŋnik iñugiapiaġataqtuanik nunaurua­niglu uqausipayaaniglu.
\v 16 Qulit nagruich tautukkatin, niġrułługlu uumikłiġñiaqtut allatuqti­mik aġnamik. Iliŋisa aanniaġaat suġautapayaaŋiñik aasii qimaglugu annuġaiḷaq. Ilaisa niġiñiaġaat timaa suksraunġiġḷugulu ikipkaġlugu.
\v 17 God-im isummiqsinŋagai kipiqqutigiyumiñaqsivḷugich taŋŋiġuglu­gich ilaan sivunniutini savaaġitquvlugich atisiḷutiŋ, suli niġrułłuŋmun aitchuutigivlugich suaŋŋatitiŋ atanniqsimanniŋniġmi God-im uqaluŋi taŋŋiqsiaġilugich.
\v 18 Aġnaq tautukkan sivuniqaqtuq kamanaqtuamik iniqpaŋmik atan­niqsimanniktuamik umialiŋiñik nunam.
\c 18
\s1 Babylon Suksraunġiqsauruq
\p
\v 1 Taavruma aquagun uvaŋa John tautuŋaruŋa allamik isaġuliŋ­mik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ. Ilaa kamanaqtuamik ataniġnaquti­qaŋaruq, aasii nuna iluqaan qaummaġiksipkaŋagaa ilaan qaumaniġmi­ñik.
\v 2 Tavra ilaa ququulaŋaruq nipatusipiaġataqłuni, Babylon kamanaq­tuaq suksraunġiqsauruq, suksraunġiqsauruq. Inigiliutigaat tuunġaich, inigiliutigaat qanusipayaat ilitqusiqł̣uich, inigiliutigaat iluqaġmiŋ pigiitchuat uumiñaqtuallu tiŋmiat.\x + \xo 18.2 \xt a Is 21.9; Jr 51.8; Rev 14.8. b Is 13.21; Jr 50.39.\x*
\v 3 Qanuq ilaan aitchuŋagai wine-gunmiñik imiqtiłługich iñupayaurat, wine-ŋanik allatuutiqpaŋmi. Suli umialiŋisa nunam allatuqatigianiŋa­gaat ilaa, suli tauqsiġñiaqtiŋi nunam suġallautiqaŋarut suġalġanik pit­quraiḷaġniŋata.\x + \xo 18.3 \xt Is 23.17; Jr 51.7.\x*
\v 4 Tavrani uvaŋa John tusaaŋammiuŋa allamik nipimik qiḷaŋmiñ uqal­laktuamik,
\q1 Annisitchi Babylon-miñ, iñutkaa annisitchi ilaaniñ. Iḷauruksrauŋitchusi piḷuutiŋiñi. Iḷauruksrauŋitchusi tatavsausiaŋiñi.\x + \xo 18.4 \xt Is 48.20; Jr 50.8; 51.6,45.\x*
\q1
\v 5 Qanuq ilaan piḷuutiŋi qaliġiiksittut qutchiksisigivlutiŋ qiḷaktun, aasii God-im naluruuraaġniaŋitkai ilaan piḷuutiŋi.\x + \xo 18.5 \xt Gn 18.20-21; Jr 51.9.\x*
\q1
\v 6 Akisaġvigisiuŋ Babylon aulatchisiatun ilivsiññik suli paaqłiġḷugich ilaan savaaŋi malġuktun iḷiḷugich, immiġḷugu ilaan qallugauraŋa wine-mik malġuktun kimnaqsiḷugu ilaan imiksriuqtaŋatun ilivsiññun.\x + \xo 18.6 \xt Ps 28.4; 137.8; Jr 50.29.\x*
\q1
\v 7 Aitchuqsiuŋ nagliksaaġutiqpaŋmik isumaaluunmiglu nalliġaaġlugu nanġausiaġiŋaraŋa susuŋisaaġutiqpaŋalu. Qanuq inmiñun uqautiugaqtuq inna, Uvva aquppiruŋa umialik aġnaq. Uiḷgaŋaitchuŋa, iḷitchuqsriyumiñaitchuŋa isumaaluunmik.\x + \xo 18.7-8 \xt Is 47.7-9.\x*
\q1
\v 8 Tavra ilaan iłuiḷḷiuġutiqpaŋi qaiñiaqtut uvlumi atautchimi, naŋirrutiqpaich isumaaluullu kaaksiunġiḷḷu, suli ilaa ikirauniaqtuq igniġmik, qanuq sapiġñaqtuq Ataniq God isivġiiruaq ilaanik.
\p
\v 9 Tavraasii umialiŋi nunam, allatuqatiqaŋaruat pitquraiḷaqatigivlu­gulu ilaa, qianiaqtut uiġualalutiglu pisigilugu iniqpaum tautukkumir­ruŋ puyua ikualaniŋan.\x + \xo 18.9-10 \xt Ez 26.16-17.\x*
\v 10 Iliŋich makitaniaqtut uŋasigḷutiŋ, sivuuqqatigilugu ilaan nagliksaa­ġutiqpaŋa, suli uqaġlutiŋ, Yaqhii, yaqhii, ilivich kamanaqłutin iniq­paak, ilivich sapiġñaqtuatiin iniqpak Babylon. Atautchimi ikarraġmi tatavsaqtauganiktutin.
\p
\v 11 Tavraasii tauqsiġñiaqtiŋi nunapayaam qiaŋarut kiŋuvġuŋarullu ilaanik, tauqsiqsiksraiġñiġmata suġauttatiŋ tavraŋŋaaglaan.\x + \xo 18.11 \xt Ez 27.31,36.\x*
\v 12 Tauqsiqsiksraiqsut maniich kaviqsuat, qatiqtuallu maniich, uya­ġaiḷḷu akisuruat qatiqtuallu akisuruat uyaġaich, ukił̣haaġiksuallu qatiq­taat, suŋauraammaġiksaallu ukił̣haat, siluiḷḷu kavviġiksaallu ukił̣haat, qanusiḷimaallu ayuġnaqtuat qiruich, qanusiḷimaat savaat tuugaaniñ, qanusiḷimaat akisuruat qiruich, patukpaiḷḷu, savił̣hallu qatiqtaallu uya­ġaich igluqpaksriat,\x + \xo 18.12-13 \xt Ez 27.12-13,22.\x*
\v 13 sinimakkaluat, avuuġutit, ikipkaqługich tivraġiksautit, myrrh-lu, tivraġiksuallu, wine-lu, uqsruq, palauvagiksaaq palauvaksraġlu, immuliviich aŋusalluġiich imnaiḷḷu, tuttuqpaiḷḷu tuttuqpirautillu, kiv­gallu iñukkaluat-unniiḷu tuniuqqaqługich tauqsiqsuqługiḷḷu.
\v 14 Tauqsiġñiaqtit uqallautigaat ilaanun, Supayaat nakuuruat kipiġ­niuttaġikkatin pigisukługich taimmaurut, suli iluqaġmiŋ umialgutitin suġalġich, qiñiyunaġniġiḷḷu piiqsut, aasii qakuguluunnii paqitchumi­ñaiġitin.
\v 15 Tauqsiġñiutilgich tamatkunuŋa tauqsiġñiutinik, umiallaktuat taav­rumaŋŋa, iniqpaŋmiñ makitaniaqtut uŋasiksuami, iqsigilugu naglik­saaqtitauniŋa, qialutiŋ kiŋuvġulutiglu,\x + \xo 18.15 \xt Ez 27.31,36.\x*
\v 16 Yaqhii, yaqhii, taamna kamanaqtuaq iniqpak annuġaaqaŋagaluaq­tuaq ukił̣haaġiksuanik, suŋauraammaġiksuanik kavviġiksuaniglu, qiñi­yunaqusiqsuqtanik maniŋñik kaviqsuanik, uyaġaŋniglu akisuruanik, qatiqtuaniglu uyaġaŋnik akisuruanik.
\v 17 Ikarraġmi atautchimi tammaigai iluqaisa umialgutini. Suli iluqaġ­miŋ umiaqpaich umialiŋich taġiuqsiuqtillu iñuich, umiaqpagaqtit ilu­qaġmiglu akiññagniaqtuat taġiumi makitaŋarut uŋasiksuami,\x + \xo 18.17 \xt Is 23.14; Ez 27.26-30.\x*
\v 18 suli nipaalaŋarut qiñillaan isia ikualaniŋan, Iniqpaŋmik allamik piiñŋaruq taavrumatun kamanaqtuatun iniqpaktun.\x + \xo 18.18 \xt Ez 27.32.\x*
\v 19 Tavra iliŋich nalluqsraŋarut nunam avyuanik niaqumiŋnun, qiallaġ­miŋ kiŋuvġullaġmiglu nipaalavlutiŋ, Yaqhii, yaqhii, kamanaqtuaq iniqpak iluqaġmiŋ umiaqpaqaqtuat taġiumi suġallaktuat ilaan umial­gutiŋigun. Atautchimi ikarraġmi suksraunġiqsauruq.\x + \xo 18.19 \xt Ez 27.30-34.\x*
\p
\v 20 Quviasukpautigiuŋ qiḷaak suksraunġiqsauniŋa. Quviasukpagit­chi God-im iñuŋi tilirauruasiḷu uqaqtauruasiḷu God-mun, qanuq God-im tatavsaŋagaa iniqpak savaaŋigun.\x + \xo 18.20 \xt Dt 32.43; Jr 51.48.\x*
\v 21 Tavrani sapiġñaqtuaq isaġulik tigusiŋaruq uyaġagruaġmik kama­naqtuatun kaivragruaqtun ittuamik aasii miḷuqsautivlugu taġiumun, uqallakłuni, Tainnatun Babylon kamanaqtuaq iniqpak miḷuqsaurrau­niaqtuq suammatilugu, aasii tautugnatqigñiaŋitchuq tavraŋŋaaglaan.\x + \xo 18.21 \xt a Jr 51.63-64. b Ez 26.21.\x*
\v 22 Suli nipiŋich nuqaqtiligaqtit atuqtillu, suvluaqtuġnaniglu nipauq­łuktautiniglu atuqtuuraqtit, tusaġnatqigñiaŋitchut iliŋni tavraŋŋaag­laan. Piḷiuqti qanusiḷimaanik tautugnatqigñiaŋitchuq iliŋni, suli tusaġ­naġniŋa palauvaksriuġutim tusaġnatqigñiaŋiñmiuq iliŋni.\x + \xo 18.22 \xt Is 24.8; Ez 26.13.\x*\x + \xo 18.22-23 \xt Jr 7.34; 25.10.\x*
\v 23 Suli qaummaŋa nannim qaummaġitqigñiaŋitchuq iliŋni tavraŋŋaag­laan, suli nipiŋik uiksrautivlu nuliaksrautivlu tusaġnatqigñiaŋitchuk iliŋni tavraŋŋaaglaan, qanuq ilivich tauqsiġñiaqtitin kamanaqtuaguŋa­rut nunami, suli nunam iñuŋi iluqatiŋ sagluqirauŋarut ilivich aŋatkuu­nipkun.
\v 24 Suli Babylon tatavsaqtauŋaruq, qanuq auŋat God-im uqaqtiŋisa iñuŋisalu tautugnaŋaruq iniqpaŋmi. Aaŋami auŋat iluqaġmiŋ tuqutau­ŋaruat nunami.\x + \xo 18.24 \xt Jr 51.49.\x*
\c 19
\p
\v 1 Taavruma aquagun uvaŋa John tusaaŋaruŋa nipiqpaŋatitun ittuamik iñugiapiaġataqtuat iñusalaich qiḷaŋmi nanġairuanik, Nanġaqtauli God. God-igigikput annaurriḷḷaruaq, kamanaqtuaq, suaŋ­ŋatiqaqtuaġlu.
\v 2 Qanuq ilaan isivġiutiŋi iḷumun ittut nalaunŋarullu. Ilaan tatavsaŋa­gaa aġnaq allatuqtiqpak maqutchiruaq nunam iñuŋiñik allatuunmi­gun. God-im tatavsaŋagaa qanuq tuquġaŋagai God-im kivgaŋi.\x + \xo 19.2 \xt Dt 32.43; 2 K 9.7.\x*
\v 3 Atausivsaami nivlivsaaŋarut, Nanġaqtauli God. Isiq iniqpaŋmiñ qunmuktuqtuq taimuŋa isuitchuamun.\x + \xo 19.3 \xt Is 34.10.\x*
\v 4 Tavrali iñuiññaq sisamat umialiŋnat sisamallu uumaruat savaat pun­ŋarut aasii qiksigivlugu nanġaŋagaat God aquppiruaq umialgum aqup­piutaŋiñi uqaqłutiŋ, Amen. Nanġaqtauli God.
\s1 Imnaiyaaq Niqinaqiruq Katirrusiqunmik
\p
\v 5 Tavrasuli nipi nivliŋammiuq umialgum aquppiutaŋiñiñ uqaqłuni, Nanġaqsiuŋ God-ikput iluqasi ilaan kivgaŋi iñupayaallu kamanaitka­luaqtuat kamanaqtuallu qiksiksrautiqaqtuat ilaanun.\x + \xo 19.5 \xt Ps 115.13.\x*
\v 6 Tavrani tusaaŋaruŋa nipaatiktun iñugiapiaġataqtuat iñusalaich ittua­mik, ilaimña quġluqtaqpaum imaavalua kallulaqpaktuaġlu. Tusaaŋa­gitka uqallaktuat, Nanġaqsiuŋ God. Ataniq God-ikput Sapiġñaqtuaq umialguruq.\x + \xo 19.6 \xt a Ez 1.24. b Ps 93.1; 97.1; 99.1.\x*
\v 7 Quviasukpakta quyalutalu. Nanġaġlakput Ilaa kamanaqtuaq, qanuq katirrusiqiniksraŋa Imnaiyaam tikitchuq, suli ilaan nuliaksrautaa inmi­ñik itqanaiganiktuq.\x + \xo 19.7-8 \xt Eph 5.23-32.\x*
\v 8 Nuliaksrautaa annuġaaksriqsauŋaruq qatiqtuamik ukił̣haaġiksuamik salumaruamik qivliqtuamiglu, qanuq ukił̣haaġiksuaq sivuniġigaa God-im iñuŋisa nalaunŋaruakun savaaŋisa.\x + \xo 19.8 \xt Rev 7.14.\x*
\v 9 Tavra isaġulgum uqallautiŋagaaŋa, Aglauttuuŋ una, Quviasuglich tamatkua aiyugaaqtauruat katirrusiqinikun niqinaqivianun Imnai­yaam. Suli isaġulik uqallavsaaŋaruq, Tamatkua tamarra iḷumun ittuat uqaluŋi God-im.\x + \xo 19.9 \xt Mt 22.2-3.\x*
\v 10 Tavrani punŋaruŋa isaġulgum isigaŋiñun qiksigivlugu, aasii ilaan uqallautiŋagaaŋa, Tainna piññak. Uvaŋa kivgauqatigigiŋma suli ani­qatiiviḷḷu iḷagigaanŋa kamaksriruat iḷumun ittuamik Jesus salapqikka­ŋanik. Qiksigilugu nanġaġuŋ God. Qanuq iḷumun ittuam Jesus salap­qikkaŋata puttuqsripkaŋammigai uqaqtiŋi God-im quliaqtuaġitquv­lugu iḷumun ittuaq.
\s1 Kakaksiqsuaq Qatiqtuami Tuttuqpaŋmi
\p
\v 11 Tavrani tautuŋagiga qiḷak aŋmaqtuaq, aasii tautukługu qatiq­tuaq tuttuqpak. Taamnaasii kakaksiqsuaq atiqaŋaruq Ukpiġnaqtua­mik Iḷumullu ittuamik, suli nalaunŋaruakun ilaa isivġiiruq aŋuyak­tuġlu.\x + \xo 19.11 \xt a Ez 1.1. b Ps 96.13; Is 11.4.\x*
\v 12 Ilaan irrak inŋaruk ikualaruatun igniqtun, suli niaquani iñugiaktut niaquġutit, suli ilaa atiqaŋaruq aglausimaruamik iñuum kialiqaa nalukkaŋanik aglaan kisimi.\x + \xo 19.12 \xt Dn 10.6.\x*
\v 13 Ilaa atuŋaruq akuqturuamik annuġaamik auguaqtaŋaruamik. Suli atiq taiguutigikkaŋa God-im Uqalua.\x + \xo 19.13 \xt Jn 1.1,14.\x*
\v 14 Suli aŋuyaktiŋisa qiḷaum maliŋagaat, kakaksiqł̣utiŋ qatiqtuani tut­tuqpaŋni, annuġaaqaqłutiŋ salumaruanik qatiqtuanik ukił̣haaġiksua­nik.
\v 15 Aullarriŋata qanġaniñ qaiŋaruq ipiktuaq savikpak akimmatiginiak­kaŋa aŋuyakkumigich nunauruat. Ilaan atanniqsimaniaġai nunauruat suaŋŋatiqpaqapiaġataġluni anauttaqaġluni savił̣hamik umialgum anauttaŋanik. Ilaan ivsaiyaġniaġai grapes tunmaġlugich ivsaiyaiviani wine-liuġviata suamavluni qinnautaata Sapiġñaqtuam God-im.\x + \xo 19.15 \xt a Ps 2.9. b Is 63.3; Lm 1.15; Jl 3.13; Rev 14.20.\x*
\v 16 Suli akuqturuami annuġaamiñi sivyaamiñiḷu atiqaŋaruq aglausima­ruamik, Umialgat umialgich suli Atanġat atanġich.\x + \xo 19.16 \xt Dt 10.17; Rev 17.14.\x*
\p
\v 17 Tavrani uvaŋa John tautulgitchuŋa isaġuliŋmik makitaruamik siqiñiġmi, aasii nipatusivḷuni ilaan ququaŋagai iluqaisa tiŋmiat tiŋmi­ruat siḷami, Qaisitchi. Katittitchi niġiyaqtuġlusi God-im niqinaqusiuq­taqpaŋanun.\x + \xo 19.17-18 \xt Ez 39.17-20.\x*
\v 18 Qaiḷusi niġiyaqtuqsigik timiŋich umialgich, timiŋich umialiŋisa aŋu­yaktit aŋuyaktillu, suli timiŋich tuttuqpaich kakaksiraqtiŋisalu, suli timiŋiḷḷu iñupayaurat, iluqatiŋ kivgallu atanġitchuallu, kamanaqtuallu kamanaitchuallu iluqaisa.
\p
\v 19 Tavra tautuŋagiga niġrułłuk umialiŋiḷu nunam aŋuyaktiŋiḷḷu katittuat aŋuyaksaġumaalliqł̣ugu taamna kakaksiqsuaq tuttuqpaŋmi aŋuyaktiŋiḷu.
\v 20 Tavra niġrułłuk tigurauŋaruq, piqasiqł̣ugu uqaqtauŋŋuaqtuamik God-mun sivuġaani savaaqaŋaruam aliuġnaqtuanik sagluqqutigivlu­gich tamatkunuŋa akuqtuiruanun nalunaiñŋutchiutaanik niġrułłuum tamatkualu qiksiksrautiqaqtuat iñuuraqpaŋanun niġrułłuum. Taap­kuak niġrułługlu uqaqtauŋŋuaqtuaġlu iluqatik igitauŋaruk iñuuvlugik narvaŋanun igniġum ikualaruamun tivluktuamik kakavyaŋmik.\x + \xo 19.20 \xt Rev 13.1-18.\x*
\v 21 Aasii aŋuyaktiŋik iḷakutauruat tuqutauŋarut savikpaŋmik qairua­mik qanġaniñ taavruma kakaksiqsuam tuttuqpaŋmi, aasii iluqaġmiŋ tiŋmiat niġiŋarut niqinŋuġataqłutiŋ timiŋiññiñ tamatkua iñuich.
\c 20
\s1 1,000 Ukiut
\p
\v 1 Tavrani uvaŋa John tautuŋaruŋa isaġuliŋmik atqaqtuamik qiḷaŋmiñ, saagaqłuni kiluutchaŋanik mitaiḷam putum kalimñaq­paŋniglu takiruanik.
\v 2 Tavraasii tiguniqłaŋagaa nimiġiaqłuk, taimña aippaaġnisaq nimi­ġiaq, Tuunġauruaq Satan-guvluniḷu, aasii qiḷiqsruivḷugu sivunniqł̣ugu 1,000-nun ukiunun.\x + \xo 20.2 \xt Gn 3.1.\x*
\v 3 Tavra isaġulgum siŋinŋagaa putumun aasii pitchiġiiyaqługu nipirru­siqł̣ugulu aŋmaġumiñaiqł̣ugu, Satan-mun sagluqiyumiñaiqł̣ugich nunauruat tavraŋŋaaglaan, 1,000 ukiut naatchiaġilugich. Taapkua aasii aquatigun pituiqsaullaktuksrauniaġmiuq sivikisuurami.
\p
\v 4 Tavrani tautuŋaruŋa umialgich aquppiutaŋiññik iñuŋniglu aqup­piruanik tamatkunani aquppiutani. Taapkua iñuich ataniġnaqusiqsau­ŋarut isivġiqsiġuquvlugich. Suli tautuŋammigitka ilitqusiŋich tamat­kua iñuktauŋaruat pisigivlugu uqaluktuaqaġniŋat iḷumun ittuamik Jesus salapqikkaŋanik uqaluaniglu God-im. Taapkua iñuich qiksigi­lugu nanġaŋaitkaat niġrułłuk iñuuraqpaŋalu, suli akuqtuiŋaitchuat ilaan niġrułłuum nalunaiñŋutaŋanik qaumikkun naagga argagmikkun. Iliŋich aŋipkaqtauŋarut, aasii umialguqatigivlugu Christ 1,000-ni ukiuni.\x + \xo 20.4 \xt a Dn 7.9,22,27; Mt 19.28; Lk 22.30. b Rev 6.9. c Rev 13.16-17; 14.9.\x*
\v 5 Kisiŋŋuqtaŋich tuquŋaruat aŋiŋaitchut 1,000 ukiut naanŋaiñŋaisa. Taamna sivulliq aŋipkaqtauniŋat tuquŋaruat.
\v 6 Quviasuktut piḷuutaitchullu taapkua piqatauruat sivulliġmi aŋŋiñmi tuqqunmiñ. Tuqqutim igḷuata qanuġumiñaipiaġai. Iliŋich aŋaayyuliq­siqpaginiaġai God-im Christ-guvlu, suli iliŋisa umialguqatiginiaġaat 1,000-ni ukiuni.\x + \xo 20.6 \xt Rev 1.6; 5.10.\x*
\s1 Satan Akiiḷirauruq
\p
\v 7 Tavraasii 1,000 ukiut naatpata, Satan pituiqsaullagniaqtuq tigu­taaġviŋmiñiñ,
\v 8 aasii aniḷuni sagluqiyaqtuġlugich nunauruat siaminŋaruat nunapa­yaurani, iḷagilugik Gog-lu Magog-lu. Satan-gum katinniaġai iluqaisa atautchimun aŋuyaqulugich iñugiaktilaaqaqługich qaviaŋisun taġium siñaata.\x + \xo 20.8 \xt Ez 38.2,9,15.\x*
\v 9 Aasii iliŋich siaminŋarut iluqaanun nunamun iḷuvlugich God-im iñuŋi iniqpaglu piviuttaġikkaŋa. Tavraasii igniq atqaŋaruq qiḷaŋmiñ aasii suksraunġiqł̣ugich.
\v 10 Tavrani Tuunġaq sagluqinniŋaruaq iliŋiññik igitauŋaruq narvaŋa­nun igniġum tivluktuavlu kakavyaum, niġrułłuum sagluqqutikullu uqaqtauŋŋuaqtuam God-mun igitauviaŋnun, aasii iliŋich nagliksaaqti­tauniaqtut uvlumiḷu unnuamiḷu taimuŋa isuitchuamun.
\s1 Aqulliq Isivġiġvik
\p
\v 11 Tavraniasi uvaŋa John tautuŋaruŋa aŋiruanik qatiqtuanik umial­gum aquppiutaŋanik taavrumiŋalu aquppiruamik taapkunani. Ilaan sivuġaaniñ nunalu qiḷaglu piiŋaruk.\x + \xo 20.11-12 \xt Dn 7.9-10.\x*
\v 12 Tavra tautuŋagitka tuquŋaruat, kamanaġaluaqtuat kamanait­chuallu, makitaruat sivuġaanni umialgum aquppiutaŋisa. Tavra iñu­giaktuat makpiġaat aŋmaŋagaich. Aasiisuli allat atautchiich makpi­ġaat aŋmaŋagaich, makpiġaaŋich iñuuruat. Aasii tuquŋaruat isivġiq­sauŋarut savaaŋisigun aglaŋisitun makpiġaani.\x + \xo 20.12 \xt Ps 69.28; Rev 3.5.\x*
\v 13 Iluqaġmiŋ tuquŋaŋaruat tavraniinŋarut, tamatkua taġiumiñ tamat­kualu tuqqunmiñ nagliksaaġviŋmiḷḷu. Iluqaġmiŋ isivġiqsauŋarut savaa­mikkun.
\v 14 Tavraniasiiñ Tuqqullu Nagliksaaġvigḷu igitauŋaruk narvaŋanun igniġum. Tavra taamna igniŋa igḷuata tuqqutim.\x + \xo 20.14 \xt Mt 25.41; Rev 2.11; 21.8.\x*
\v 15 Tavra kialiqaa atqa aglausimaŋiñman makpiġaaŋiñi iñuuruat, ilaa igitauŋaruq narvaŋanun igniġum.
\c 21
\s1 Nutauruaq Qiḷak Nutauruaġlu Nuna
\p
\v 1 Tavrani uvaŋa John tautuŋaruŋa nutauruamik qiḷaŋmik nutau­ruamiglu nunamik, qanuq sivulliq qiḷak sivulliġḷu nuna piiŋa­ruk, taġiuġlu piiŋammiuq.\x + \xo 21.1 \xt Is 65.17; 66.22; 2 P 3.13.\x*
\v 2 Suli tautuŋagiga iniqpak ilaaguaqtauŋaruaq God-mun, nutauruaq Jerusalem, atqaqtuaq qiḷaŋmiñ God-miñ, itqanaiŋavluni niviaqsiatun qiñiyunaqsaŋaruatun kasugiaqługu uiksrautini.\x + \xo 21.2 \xt a Is 52.1. b Ga 4.26; Rev 3.12. c Is 61.10; Rev 19.7-8.\x*
\v 3 Suli tusaaŋammiuŋa kamanaqtuamik nipimik umialgum aquppiuta­ŋiñiñ uqallaktuamik, Uvva, iñuuvia God-im piqasiutiruq iñuŋnun. Ilaan iñuuqatiginiaġai, aasii iliŋich ilaan iñugilugich, aasiisuli God ilaa itqatauniaqtuq iliŋiññun God-auluniḷu iliŋiññun.\x + \xo 21.3 \xt Lv 26.11,12; Ez 37.27.\x*
\v 4 Ilaan saluaġniaġai qulvipayaat iriŋiññiñ, suli tuqqun piiġñiaqtuq, isumaaġutaiññiaqtuġlu qirrataiḷḷuniḷu kiiqsiuġutaiḷḷuniḷu tavraŋŋaag­laan, qanuq sivuani pisuuruat piiŋarut.\x + \xo 21.4 \xt a Is 25.8; Rev 7.17. b Is 35.10; 65.19.\x*
\v 5 Suli taamna aquppiruaq umialgum aquppiutaŋiñi uqallaŋaruq, Paŋ­mapak savakkitka supayaat nutaaġuqługich. Suli uqallavsaaqłuni uvamnun, Aglautikkich taapkua, qanuq taapkua uqaluich ukpiġnaqtut iḷumun ittullu.
\v 6 Suli ilaan uqallautiŋagaaŋa, Naataniktut, Uvaŋa Alpha-uruŋa Omega-lu, aullaqisaaq isuuruaġlu. Kimulliqaa imiġuliqsuamun aitchuutigi­niaġiga imiq akiiḷaaġlugu taavrumaŋŋa maqisaġvianiñ imġum iñuu­naqtuam.\x + \xo 21.6 \xt Is 55.1; Jn 4.10,14; 7.37.\x*
\v 7 Kiñaliqaa akimaruaq kiŋuvaannagniaqtuq tamatkuniŋa iluqaiññik, aasii uvaŋa ilaan God-iginiaġaaŋa, aasiiḷi uvaŋa ilaa iġñiġilugu.\x + \xo 21.7 \xt 2 S 7.14; Ps 89.26-27.\x*
\v 8 Aglaalli qapiyaruat, ukpiġutaitchuallu, naġġunapiaġataqtuallu, iñua­yuktuallu, allatuqtillu, aŋatkuuruallu, iñuuraqpaktuqtuallu, iluqaġ­miglu sagluturuat iniqaġniaqtut narvami ikualaruami igniġmi tivluk­tuamiḷu kakavyaŋmi. Taamna igḷugigaa tuqqutim.\x + \xo 21.8 \xt Mt 25.41; Rev 2.11; 20.14.\x*
\s1 Nutauruaq Jerusalem
\p
\v 9 Tavrani qaiŋaruq iḷaŋat tallimat malġuk isaġulgich piqaŋaruat tallimat malġuŋnik puvialuŋaanik puunik siḷivinŋaruanik tallimat mal­ġuŋnik aqulliġñik iłuiḷḷiuġutiqpaŋnik, aasii uqallautivluŋa, Qaġġiiñ, tautuktinniaġikpiñ Nuliaksrautaanik Imnaiyaam.\x + \xo 21.9 \xt Rev 16.1.\x*
\v 10 Tavra Ilitqusiġiksuam aŋalanŋagaaŋa, aasii isaġulgum aullautivluŋa qaaŋanun qutchipiaġataqtuam iġġim. Aasii ilaan tautuktinŋagaaŋa Jerusalem-mik, ilaaguaqtauruamik God-mun atqaqtuamik qiḷaŋmiñ God-miñ.\x + \xo 21.10 \xt Ez 40.2.\x*
\v 11 Taamna iniqpak qaummatiqaŋaruq qaumanġanik God-im, qaum­maŋa arriqaqłuni ayuġnaġniqsrauruatun akisuruatun uyaġaktun qiv­liqtuatun isiŋnatun, qaummaqtigivluni igalauratun.
\v 12 Taamna iniqpak kamanaqtuanik qutchiksuanik katchiqaqtuq, qulit malġuŋnik upkuaqpaqaqłuni, qulit malġuk isaġulgich qaunaksriruat upkuaqpaŋnik. Upkuaqpaŋni aglausimaŋarut atiŋich qulit malġuk maŋŋuŋisa Israel-guruat.\x + \xo 21.12-13 \xt Ez 48.30-35.\x*
\v 13 Piŋasullaat upkuaqpaich inŋarut avatillaaŋani, kiluaŋnam tuŋaa­ŋani piŋasut, ikagnam tuŋaaŋani piŋasut, uŋallam tuŋaaŋani piŋasut, uaŋnaaġruum tuŋaaŋani piŋasut.
\v 14 Suli katchiŋi iniqpaum qulit malġuŋnik uyaġaŋnik maŋŋuqaqłutiŋ, aglaqaqtuanik qulit malġuŋnik atiŋiññik qulit malġuk tiliraŋisa Imnai­yaam.\x + \xo 21.14 \xt Eph 2.20.\x*
\p
\v 15 Tavra taamna isaġulik uqaqtuaq uvamnun piqaŋaruq uuktuun­mik maniŋmiñ kaviqsuamiñ piḷiamik uuktuġukługu iniqpak upkuaqpa­ŋiḷu katchiŋiḷu.\x + \xo 21.15 \xt Ez 40.3.\x*
\v 16 Tavra iniqpak iññaqaŋaruq sisamanik kaŋiġalluqaqłuni, taktilaaŋa ativluni iraqtutilaaŋanun. Tavraasii isaġulgum uuktuŋagaa iniqpak uuktuunmiñik, 1,500 mile-luuġutitun, taktilaaŋalu iraqtutilaaŋalu kiŋiktilaaŋalu ativlutiŋ.
\v 17 Ilaan-suli uuktuŋagai katchiŋi, aasii 216 isagniqtun qutchiksigivluni, iñuum uuktuusiagun, taavruma isaġulgum uuktuġniŋagun.
\v 18 Katchich savaaguŋarut qivliqtuamiñ isiŋnamiñ. Iniqpak savaaguŋa­ruq qivliqtuamiñ maniŋmiñ kaviqsuamiñ, tapiglakługu qiñiġnaqtuatun igalauratun.\x + \xo 21.18-21 \xt Is 54.11-12.\x*
\v 19 Maŋŋuŋi katchiŋisa iniqpaum qiñiyunaqusiqsuqtauŋarut qanusipa­yaanik akisuruanik uyaġaŋnik. Sivulliq maŋŋuliun inŋaruq qivliqtua­tun isiŋnatun, tuglia suŋauraaqtuatun uyaġaktun qivliqtuatun, piŋa­yuak-aasii qanuġliqaa aglaqaqtuatun qivliqtuatun uyaġaktun, aasii sisamaŋat suŋaaqtuatun qivliqtuatun uyaġaktun,
\v 20 tallimaŋat kavviġipiaqtuatun kaviqsuatun qivliqtuatun uyaġaktun, itchaksraŋat-aasii kaviqsuatun qivliqtuatun uyaġaktun, tallimat mal­ġuat quqsuqtuatun uyaġaktun, tallimat piŋayuat taġium suŋauraaġni­ŋatun uyaġaktun, quliŋŋuġutaiḷaŋat siḷaliŋaruatun suŋaaqtuatun qiv­liqtuatun uyaġaktun, quliŋŋuġutaat-aasii siḷaliŋałhaaqtuatun suŋaaq­tuatun qivliqtuatun uyaġaktun, qulit atausiŋŋuġuutaat piqaluyaum suŋauraaġniŋatun qivliqtuatun uyaġaktun, qulit malġuŋŋuġuutaat suŋauraammaġiksuatun qivliqtuatun uyaġaktun.
\v 21 Aasii qulit malġuk upkuaqpaich qulit malġuuŋarut qatiqtut uya­ġaich akisuruat, ilimikkullaa upkuaqpaich savaaguvlutiŋ suġaitchua­miñ atautchimiñ qatiqtuamiñ akisuruamiñ uyaġaŋmiñ, suli apqutiŋi iniqpaum qivliqtuaq kaviqsuaq manik, tapiglakługu qiñiġnaqłuni iga­lauratun.
\p
\v 22 Uvaŋa John tautuŋaitchuŋa aŋaayyuvikpaŋmik iniqpaŋmi, qanuq aŋaayyuvikpauruq Ataniq God Sapiġñaqtuaq Imnaiyaaġlu.
\v 23 Suli iniqpak siqiñiqtuŋitchuq naaggaunnii tatqimik qaummatiksra­ŋanik, qanuq qaumanġa God-im qaummatigigaa, suli qulliġivlugu Imnaiyaaq.\x + \xo 21.23 \xt a Is 60.19-20. b Jn 8.12.\x*
\v 24 Nunauruat iñuuniaqtut qaumaniŋani, suli umialiŋi nunam qaġġirri­ñiaqtut suġaliġmiŋnik tavruŋa.\x + \xo 21.24 \xt Is 60.3.\x*
\v 25 Suli upkuaqpaŋi aŋmaniaqtut uvluqtutilaaŋatun. Umiŋniaŋitkaich sumikunnii qanuq unnuagiññiaqtuq.\x + \xo 21.25-26 \xt Is 60.11.\x*
\v 26 Tavruŋa iniqpaŋmun qaġġirriñiaqtut suġaliŋiññik qiñiyunaqtuaŋiñ­ñiglu nunauruat.
\v 27 Aglaan sunapayaaq salumaitchuaq isiġumiñaitchuq iniqpaŋmun naaggaunnii kiñaliqaa piḷġusiqaqtuaq naġġunapiaġataqtuanik naagga saglunmik. Aglaan kisimiŋ tamatkua atiŋich aglausimaruat Imnaiyaam makpiġaaŋiñi iñuuruatigun isiġniaqtut iniqpaŋmun.\x + \xo 21.27 \xt Is 52.1; Ez 44.9.\x*
\c 22
\p
\v 1 Tavrani isaġulgum uvaŋa John tautuktinŋagaaŋa kuuŋanik imġata iñuunaqtuam, qaummaqtigiruamik igalauratun, maqi­ruamik aquppiutaŋaniñ God-im Imnaiyaavlu,\x + \xo 22.1 \xt Ez 47.1,12; Zec 14.8.\x*
\v 2 qitqatigun apqutiŋisa iniqpaum. Suli avatiŋni kuugum, napaaqtut iñuunaqtuat inŋarut, siiġñisuuruat qulit malġuŋnik ukiumi atausial­laavlugu tatqiq, aasii akutuqpaŋi napaaqtum tumaqsruutauŋarut nunauruanun.\x + \xo 22.2 \xt Gn 2.9.\x*
\v 3 Sunapayaaq God-im tatavsaŋakkaŋa pisigivlugu piḷuun paqinnaġnia­ŋitchuq iniqpaŋmi. Aglaan aquppiutaqpaŋa God-im Imnaiyaavlu tav­raniinniaqtuk, suli ilaan kivgaŋisa qiksigilugu nanġaġniaġaat.\x + \xo 22.3 \xt Gn 3.17.\x*
\v 4 Iliŋisa tautuŋniaġaat kiiñaŋa, suli ilaan atqa aglautiŋaniaqtuq qau­ŋiññi.\x + \xo 22.4 \xt Ps 17.15; Mt 5.8; 1 Jn 3.2.\x*
\v 5 Suli unnuaqaġniaŋitchuq, piqaqtuksrauŋaiġñiaqtut qaummaŋanik qullium naaggaunnii siqiñġum, qanuq Ataniq God qaummatiginia­ġaat, aasii iliŋich atanniqsimanniŋniaqtut umialiktun taimuŋa isuit­chuamun.\x + \xo 22.5 \xt a Is 60.19; Rev 21.23. b Dn 7.18.\x*
\s1 Jesus Qaikpan
\p
\v 6 Tavra isaġulgum uqallautiŋagaaŋa, Taapkua uqaluich ukpiġna­piaqtut iḷumun ittullu. Suli Ataniq God aitchuiruaq Ilitqusiġiksuami­ñik uqaqtimiñun tiliŋagaa isaġulini iḷitchuġipkaquvlugich kivgani sunik piyasiuraqtuanik.
\v 7 Aasiuvva, Uvaŋa Jesus qaiyasiruŋa. Quviasuglich iñuich kamaksri­ruat uqaluŋiññik ukua makpiġaat piyumaaqtuatigun.
\p
\v 8 Uvaŋauvva John-guruŋa tusaaŋaruaġlu tautuŋaruaġlu tamatku­niŋa iluqaiññik. Aasii tusaaganikapkich tautuanikługiḷḷu punŋaruŋa isigaŋiñun isaġulgum qiksigivlugu qiñiqtitchiruaq tamatkuniŋa uvam­nun,
\v 9 aasii ilaan uqallautiŋagaaŋa, Tainna piññak. Uvaŋa kivgauqatau­ruŋa iliŋnun aniqatiŋnullu uqaqtiŋiñun God-im, suli piqatigivlugich tamatkua kamaksriruat uqaluŋiññik ukua makpiġaat. Qiksigilugu nan­ġaġuŋ God.
\v 10 Tavra ilaan uqallautiŋagaaŋa, Nalupkaqsaġnagich uqaluŋich ukua makpiġaat piyumaaqtuatigun, qanuq piviksraq qalliruq taapkua ilu­qaġmiŋ taŋŋiġviksraŋat.
\v 11 Pigiitchualiqirauruaq iñuk kiikaa pigiitchualiqili, suli salumaitchua­nik isumalik kiikaa salumaiḷḷi isumamiñi, suli nalaunŋaruaq iñuk kii­kaa nalaunŋaruakuaġli, suli piḷuutaitchuaq kiikaa piḷuutaiḷḷi.\x + \xo 22.11 \xt Dn 12.10.\x*
\v 12 Uvva, uvaŋa Jesus qaiyasiruŋa. Saagaġniaqtuŋa paaqłiutiksrautim­nik, akiḷitchuglugu iñupayaaq qanuq savaaŋagun.\x + \xo 22.12 \xt Jr 17.10.\x*
\v 13 Uvaŋa Alpha-uruŋa Omega-lu, sivulliq aqulliġḷu, aullaqisaaq isuu­ruaġlu.\x + \xo 22.13 \xt a Rev 1.8. b Is 41.4; 44.6; 48.12; Rev 1.17; 2.8.\x*
\p
\v 14 Quviasuglich iñuich tuvrairuat pitquraŋiñik, iqaġimmatun annu­ġaatiŋ salummaqługich, niġiyumiñaġumaut siiġñaŋiñiñ napaaqtum iñuunaqtuam, suli isiġumiñaġlutiŋ iniqpaŋmun paaqpaŋigun.\x + \xo 22.14 \xt Gn 2.9; 3.22.\x*
\v 15 Isiqtitauniaŋitchut iniqpaŋmun, iqsiñaqtuat qimmich isiqtitauyumi­ñaiñmatun iniqpaŋmun, iñuich allatuqtit, aŋatkullu, iñuaqtillu, iñuu­raqpaŋnullu aŋaayyusuuruat, suli iluqaġmiŋ piviuttaqaqtuat aullasi­qaqtuallu saglunmik.
\v 16 Uvaŋa Jesus tiliŋagiga isaġuliga iliŋnun quliaqtuaksrił̣ł̣ugu aŋaayyu­liqiruanun. Uvaŋa maŋŋuuruŋa kiŋuniġigaaŋalu David, qaummaġik­suaq uvluġiaq nuisuuruaq uvlum sivuuraŋani.\x + \xo 22.16 \xt Is 11.1,10.\x*
\v 17 Ilitqusiġiksuaġlu Nuliaksraullu uqaqtuk, Qaisitchi. Suli kiñaliqaa tusaaruaq taavrumiŋa uqallaktuksraummiuq, Qaisitchi. Suli kiñaliqaa imiġuliqsuaq qaiḷi. Akuqtuġliuŋ imiq iñuunaqtuaq aitchuusiaġilugu kiapayaaq piqaġuktuam.\x + \xo 22.17 \xt Is 55.1; Jn 4.10,14; 7.37.\x*
\s1 Aqulliich Uqaluich
\p
\v 18 Uvaŋa John kilipiaġataġiga iñupayaaq tusaaruaq uqaluŋiññik ukua makpiġaat piyumaaqtuatigun, Kialiqaa iḷakpagich ukua uqaluich God-iptauq pipkaġniaġmigai ilaanun tatavsausiaŋi iłuiḷḷiuġutiqpaich quliaqtuaguruat ukunani makpiġaani.\x + \xo 22.18-19 \xt Dt 4.2; 12.32.\x*
\v 19 Suli kiñaliqaa piiqsikpan uqaluŋiññiñ makpiġaat ukua piyumaaq­tuatigun, God-im piiġñiaġaa ilaan iḷaŋiutiniksraŋa siiġñaŋiñiñ napaaq­tum iñuunaqtuam piḷuutaitchuamiḷḷu iniqpaŋmiñ, quliaqtuaguruaniñ ukunani makpiġaani.
\v 20 Iñuk taamna quliaqtuaqtuaq iluqaiññik taapkuniŋa uqallaktuq, Nalupqinaitchuamik qaiñasuaġniaqtuŋa. Amen. Qaiñasuaġiñ Ataniiq Jesus.
\v 21 Ataniq Jesus nagliktuutiqpaqaġli iluqavsiññun. Amen.