\id GAL  Iñupiatun [esk] NT (Northwest Alaska, USA) -2010 bd. 
\h Galatians
\toc1 Galatians
\toc2 Gal
\mt Paul-ŋum Tuyuutai Galatia-ġmiunun
\c 1
\p
\v 1 Uvaŋa Paul. Uqqiraqtauŋunġitchuŋa iñuich pisułhatigun.
Aglaan Agaayyutim Aapauruam aŋipkakkaŋan Jesus Christ tuquŋaruaniñ
piksraqtaaġigaaŋa tuyuġipluŋa uqqiraqtautqupluŋa.
\v 2 Aglaktuŋa taavrumiŋa tuyuutmik ukpiqtuaŋuruapayaanun Galatia-mi.
Ukpiqtuaŋuruat aniqatit uvani tuyuqmiut nayaaŋŋanik.
\v 3 Uvvatuq Agaayyutim Aapagikkapta suli Jesus Christ atannapta
iłuaqqutillaŋniaġlisi suli tutqiksillusi.
\v 4 Jesus qaitchuq iŋmiñik piqutigiplugich killuqsautivut
annautisukhuta marrumakŋa pigiitchuamiñ iñuuniałiptikniñ
maliġutlugu pisułha Agaayyutim Aapagikkapta.
\v 5 Taatnamik Agaayyun kamagilakput taimuŋa. Amen.
\s Tusraayugaaġiksuaq Atautchiiñauruq
\p
\v 6 Uvaŋa kaŋiqsiñiaġukkiga una, Suvaatatai ayaktiġniqpisiuŋ
Jesus akuqtuiŋanikapsi sivuani anniqsuqtiksrauplugu.
Iłuaqqutrił̣iġmigun tuqłuġaasi piqatautquplusri ilaani Christ-kun,
aglaan naalaġnirusi atlamun tusaayugaaġiksuamun.
\v 7 Uvva, atlamik tusaayugaaġiksuamik piitchuq! Aglaan iḷaŋisa
iñuich alapititkaasi atlaŋŋuqtaġniaqługu tusaayugaaġiksuaq
Christ-kun.
\v 8 Quliaqtuaġutigipsi tusaayugaaġiksuamik nalaunŋaruakun.
Aglaan iḷaŋisa iñuich uqautigaasi atlaŋŋuqługu. Uvagut naagaqaa
isaġulgum qiḷaŋmiñ uqaġiguptigu atlaŋŋuġlugu nalaunŋanġitchuq.
Agaayyutim piyaqquġligich quliaqtuaqaqtuat atlaŋŋuqługu.
\v 9 Uqautigitqiŋñiaġiga uqautigikkaġa sivuani, Quliaqtuaqałiqput
tusraayugaaġiksuamik nalaunŋaruakun akuqtukkaqsi, aglaan atlat
iñuich quliaqtuaġigaat atlaŋŋuqługu. Agaayyutim suksraunġiqsinniaġai
taatnatchich iñuich qaŋapak taimuŋa.
\v 10 Quliaqtuaġikapku tusraayugaaġiksuaq quliaqtuatlaitchuŋa
quyalisułhiñaġlugich iñuich. Savaktauruŋa Christ-mi.
Taatnaqługuasiiñ pisuqtilaaptun quyalisułhiñaġiga Agaayyun. Uvaŋa
quyalitñiŋnianġitchuŋa iñuŋnik.
\s Qanuqhuni Paul-ŋum Uqqiraqtiġuqtilaaŋa
\p
\v 11 Aniqatiumaaŋ, iḷitchuġitqugipsi uumiŋa, tusaayugaaġiksuaq
quliaqtuaġikkaġa iñuŋniñ inġitchuq.
\v 12 Atakkii akuqtunġitchiga iñuŋniñ, naagaqaa kia-unniiñ
iḷisautinġitkaaŋa, aglaan akuqtuġiga tusaayugaaġiksuaq Jesus
Christ-ŋum sagviutipmaŋa.
\v 13 Tusaagiksi qanusiutilaaġa iñuk iñuuŋŋaġma Jew-ŋuruat
ilitqusiatigun. Pisuqtilaaptun nagliksaaqtitatka ukpiqtuaŋuruat
Agaayyutmun suli piyaqquġniaqługich iḷunŋuktaitḷuŋa.
\v 14 Kamaksritḷukłuŋa Jew-ŋuruat ilitqusiatnik iñugiaktuaniñ
iñuuqatiumniñ, piyummatigillapiaqługu ilitqusiat sivulliapta.
\v 15 Agaayyutim iłuaqqutrił̣iġmigun piksraqtaaġigaaŋa
savautitqupluni anigaluaqtitnaŋa.
\v 16 Nakuunasugigaa sagviił̣iksrani iġñiġmiñik uvamnun
quliaqtuaġitquplugu tusaayugaaġiksuaq Jesus-mik Jew-ŋuŋitchuanun.
Taatnaqłuŋa ikayuqtisiuŋitchuŋa iñuŋniñ.
\v 17 Jerusalem-muŋitchuŋa taapkunuŋa uqqiraqtauŋaniktuanun
sivumni aglaan qilamiksrullapiaqłuŋa Arabia-muktuŋa. Kiŋuagunaasii
utilgitchuŋa Damascus-mun.
\p
\v 18 Jerusalem-muktuŋa piŋasut ukiut aquatigun qiñiġiaqługu
Peter nayuutipluŋaasiiñ ilaani akimiani uvluni.
\v 19 Qiñiŋitkitka atlat uqqiraqtit kisian James,
nukatchiaġikkaŋa Atanġuruam.
\v 20 Aglaatka sagluuqtuaŋuŋitchut. Sivuġaani Agaayyutim uqaqtuŋa
iḷumutuuruamik.
\v 21 Kiŋuagun Syria-muktuŋa Cilicia-munlu.
\v 22 Ukpiqtuaŋuruat Judea-mi iḷisimaŋitkaatŋa kigiñapkun.
\v 23 Iliŋisa tusaałhiñaġaatŋa itna, “Taamna iñuk
nagliksaaqtitigikkaqput sivuani piyaqquġniaqługulu ukpiqqutvut
aglaan pakma quliaqtuaġiliutiniġaa ukpiqqun iŋmiñik.”
\v 24 Aasiiñ iliŋisa nanġaġaat Agaayyun piqutigipluŋa.
\c 2
\s Paul-ŋum Akuqtukkaułha Atlanun Uqqiraqtinun
\p
\v 1 Aquatigun akimaiġuutaiḷat ukiut Jerusalem-mun utilgitchuŋa
piqasiqł̣uŋa Barnabas-mik, suli aullautripḷuŋa Titus-mik.
\v 2 Aullaqtuŋa Agaayyutim aullatqiqupmaŋa. Sivulliuqtauruat
ukpiqtuaŋuruani suksraaġitñitqunġitkitka quliaqtuaġianikkamnik suli
quliaqtuaġiniakkamnik. Taatnamik iḷitchuġipkaġitka tusaayugaaġiksuamik
quliaqtuaġikkamnik katimmatillakmatŋa.
\v 3 Kia-unniiñ nunuriñiaŋitkaa tuvaaqatiga Titus
nalunaitŋutchiqulugu Jew-ŋuŋitkaluaqtitlugu.
\v 4 Iḷaŋisa ukpiqsriŋŋuaqtit Titus taatnaquniġaat.
Iḷaliutiniqsut nalunautchipḷutiŋ naipiqtuġniałhiñaqhuta.
Iḷitchuġisukkaat patchisaił̣iqput Jesus Christ-kun Jew-ŋuruat
maliġutaksraŋitñiñ. Aasriiñ savaktaaġrugiliutitqiqugaatigut Moses-ŋum
maliġutaksraiñun.
\v 5 Taatnaqugaluaqtitluta maliŋŋuġutinġitchugut takku
iñuuniaquplusi maliġullugu iḷumutun tusaayugaaġiksuaq.
\v 6 Tamatkua kamagikkauplutiŋ sivulliuqtauruat iḷaraġaiŋitchut
sumik quliaqtuaġikkamnun. Taamna nipliuttutigigiga atakkii
uvamnun taapkua sivulliuqtauruat itmiut atlatun iñuktitun.
Sivuġaani Agaayyutim kiñaunniiñ nakuutluŋitchuq atlaniñ iñuŋniñ.
\v 7 Aglaali iḷitchuġigaat Agaayyutmun uvaŋalu Peter-lu
quliaqtuaqułiqpuk tusaayugaaġiksuamik, uvaŋa Jew-ŋuŋitchuanun
aasiiḷi Peter Jew-ŋuruanun.
\v 8 Agaayyutim Peter uqqiraqtiġuqtitkaa Jew-ŋuruanun, suli
uqqiraqtiġuqtitluŋa Jew-ŋuŋitchuanun.
\v 9 James-lu Peter-lu suli John, kamagikkauplutiŋ
sivulliuqtauruat, iḷitchuġigaat Agaayyutim qaitchił̣ha uvamnun
uumiŋa savaaqałiġmik. Akuqtuqhunuk iḷaligaatiguk uvaŋalu
Barnabas-lu. Tarra aŋiġutirugut quliaqtuatlasipḷunuk
tusaayugaaġiksuamik Jew-ŋuŋitchuanun aasiiḷi iliŋich Jew-ŋuruanun.
\v 10 Iŋiłhiñaġniqsut itqaġitquplugich inuqsraqhutiŋ ukpiqsriruat
Jerusalem-mi, taatna taamna piyummatigisuugaluakkaġa
atuumatquplugu.
\s Paul-ŋum Natqiksruġaa Peter Antioch-mi
\p
\v 11 Aquagun Peter Antioch-mukman akiḷḷiḷiġiga iñugiaktuat
ukpiqsriruat takkuatni atakkii killukuaġniqsuq.
\v 12 Itnauvva Peter killukuaqtuq. Peter Antioch-mun
aggianikman niġiqatausuugaluaġniqsuaq ukpiqsriruaŋuplutiŋ
Jew-ŋuŋitchuani. Aglaan iḷaŋich James-kuayaat tikitmata Peter-m
iqsigiliutiniġai iñuich isumaqaqtuat iñuŋnun nalunaitmiutchiġuqługich.
Taatnamik Peter piiġñiqsuq iŋmiñik Jew-ŋuŋitchuaniñ
niġiqatigiŋaiqł̣ugiḷḷu.
\v 13 Atlat Jew-ŋuplutiŋ ukpiqsriruat iḷaliutiniqsut Peter-mun
niġiqatauŋaiqhutiŋ Jew-ŋuŋitchuani taimmaasriiñ ukpiŋŋuaqtiġuqhutiŋ.
Unniiñ Barnabas maliŋŋuġutipmiñiqsuq Peter-mun.
\v 14 Iḷitchuġikapku iñuuniaŋił̣hat tuvraġlugu iḷumutuuruaŋa
tusaayugaaġiksuam uqautigiga Peter sivuġaatni iluqaŋisa,
“Jew-ŋugaluaqtutin aglaan iñuuniaqtutin Jew-ŋuŋitchuatun.
Suvaatami nunurivigich Jew-ŋuŋitchuat maliġutchitquplugich
Jew-ŋuruat atuił̣hatnik?”
\s Jew-ŋuruatlu Jew-ŋunġitchuatlu Anniqsuqtaurut Ukpiqsrił̣ikun
\p
\v 15 Iḷumutuullapiaqtuq Jew-ŋupluta animałiqput,
makunatituuŋiḷaaq Jew-ŋuŋitchuatun killuqsaqtitun.
\v 16 Agaayyutim nalaunŋasripkaġumiñaitkaatigut iŋmiñi
tupiksrił̣hiñaġupta maliġutaksramik, aglaan nalaunŋasripkaġniaġaatigut
ukpiqsrigupta Jesus Christ-mik kisianik. Taamna nalupqinaigigikput.
Taatnaqhuta ukpiġigikputtuuq Jesus Christ, aasiiñ ukpiqsrił̣hiñaġupta
Jesus Christ-mik Agaayyutim nalaunŋasripkaġniaġaatigut. Agaayyutim
nalaunŋasripkaġumiñaitkaa kiñapayaaq nalaunŋasuktuaq Agaayyutmi
tupiksrił̣hiñałhagun maliġutaksramik.
\v 17 Isummatigilakput una, tunŋavigiguptigu Christ ilaanun
nalaunŋasripkaquluta sivuġaani Agaayyutim, iḷitchuġiraupmiugut
killuqsaqtaunipḷuta atripḷugich iluqaisa Jew-ŋuŋitchuat. Taamna
qiñiqtitpa Christ-tuuq killuqsaqtaunipḷugu? Naagapiaġataq,
taamna iḷumutuuŋitchuq.
\v 18 Aglaan una iḷumutuuruq, uqautigiqqaaqapku maliġutaksraq
iłuaŋiññipḷugu aasiiñ aquagun uqautigitqilgitḷugu nakuunipḷugu,
taatnaqama navguiriġuqtuŋa.
\v 19 Atakkii maliġutaksrakun tuquŋaruŋa maliġutaksramun.
Pakma iñuutlasiruŋa Agaayyutim iñuutqutaagun. Christ-mi
kikiaktuutiqatauruatun piuŋa.
\v 20 Taatnamik uvaŋaunġiqsuq iñuuruaq, aglaan pakma Christ
iñuuruq uvamni. Iñuułłamni timipkun iñuullapiaqtuŋa ukpiqsrił̣ł̣apkun
Iġñiŋanik Agaayyutim. Piqpagigaaŋa suli qaitchipḷuni iñuułiġmiñik
piqutigipluŋa.
\v 21 Ayaŋitkiga Agaayyutim iłuaqqutrił̣ha. Iñuk
nalaunŋasritḷasiñiqpan Agaayyutmi tupiksrił̣hiñałiġmigun
maliġutaksranik, Christ-ŋum tuqułha inuqnanġitchuq.
\c 3
\s Maliġutaksrat naagaqaa Ukpiqsrił̣iq
\p
\v 1 Galatia-ġmiusii, kinnauruasii! Kia aŋatkuaqpasri? Quliaqtuaġutigipsi nalupqinaiḷḷapiaqługu tuqułhagun Jesus Christ-ŋum sanniġutami.
\v 2 Iḷitchuġisruktuŋa uumiŋa ilipsitñiñ, akuqtuqpisiuŋ Ipqitchuaq Irrusriq tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik? Naagga! Tusraagiksi tusraayugaaġiksuaq ukpiġiplugulu, taatnaqhusi akuqtuġiksi Ipqitchuaq Irrusriq.
\v 3 Aullaġniiqqaaqługu Agaayyutikuałiqsi Ipqitchuakun Irrutchikun, suvaata sivutmugukpisi pakma saŋŋipsigun? Taamna kinniqutaullapiaqtuq!
\v 4 Nagliksaaġutiqaqtusri pisigiplugu tusraayugaaġiksuaq. Suiḷaamun itpat? Ukpiqsrił̣iqsi atuġumiñaitpa? Taatniitlaitchuq!
\v 5 Agaayyun qaitchiva ilipsitñun Ipqitchuamik Irrutchimik tupiksrikapsi maliġutaksratigun? Naagga! Agaayyutim qaitchigaasri Ipqitchuamik Irrutchimik savakhuni quviqnaqtuanik akunnapsitñi atakkii tusraakapsi tusraayugaaġiksuamik ukpiqsrirusri.
\p
\v 6 Abraham-tuuq ukpiqsriñiqsuq Agaayyutmik. Taatnaqługu Agaayyutim akuqtuġniġaa nalaunŋaruaġiplugu.
\v 7 Taavrumuuna iḷitchuġitlagiksi aullaġvipiaqaqtilaaŋat Abraham-mik—iñuich ukpiqsriruat Agaayyutmik tunŋavigiplugulu. Tamatkua aullaġvigigaat Abraham.
\v 8 Agaayyutim sivuniksriqutiginiġaa aglausimaruat uqałhatigun nalaunŋasripkaġniaġnipḷugich iñuich ukpiqsrił̣hatigun. Taatnaqługu Agaayyutim quliaqtuaġutiniġaa Abraham tusraayugaallautamik iŋiḷġaan, itnaqhuni, “Iñupayaaq nanipayaaq ikayuusriaqaġisiruq ilipkun.”
\v 9 Abraham ukpiqsriñiqsuq taavrumiŋa. Taatnaqhuniasii ikayuusriaqaqtuq. Taatnatuntuuq tamatkua ukpiqsriruat Abraham-tun ikayuusriaqaġisirut piqataulutiŋ ilaani.
\p
\v 10 Aglaan iluqatiŋ iñuich niġiugaqaqtuat nalaunŋaruaŋusrukhutiŋ sivuġaani Agaayyutim tupiksrił̣hiñałiġmiktigun maliġutaksramik nuyuaġnaqtuami piyaqquġviŋmi ittut. Aglausimaruq Agaayyutim uqałhiñi itna, “Kiñapayaaq atuiñġitchuaq supayaamik aglausimaruanik makpiġaaŋiñi maliġutaksram piyaqqukkaugisiruq piqutigiplugu tupiksriñġił̣ł̣i.”
\v 11 Taamna nalupqinaitchuq kiñaunniiñ iñuk nalaunŋasripkaġumiñaitchuq sivuġaani Agaayyutim tupiksriḷunipsuuq maliġutaksramik, takku uqautikkaurugut Agaayyutim uqałhiñi, itna, “Iñuk nalaunŋaruaq sivuġaani Agaayyutim iñuugisiruq ukpiqsrił̣ikun.”
\v 12 Aglaan iñuk tupiksriruaq maliġutaksramik [Moses-ŋum qaisaŋamik] tunŋaviqanġitchuq ukpiqqutmik. Takku aglausimaruq Agaayyutim uqałhani itna, “Iñuk tupiksriruaq maliġutaksram iŋiqsruaġipayaakkaŋanik iñuugisiruq.”
\v 13 Tupigiyumiñaitkaptigu maliġutaksrapayaaq Agaayyutim patchisigigaatigut tuqqutqupluta, aglaan Christ-ŋum tasuġaatigut Agaayyutim atanniił̣haniñ inaŋiutiłiġmigun uvaptiknun. Aglausimaruq Agaayyutim uqałhiñi itna, “Iñuk naktitauruaq napaaqtumun taamna taiyuaniqłuutitchiuruq.”\fig |HK00326B.TIF|span||Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995.||Gá 3.13\fig*
\v 14 Taatnaqługu Jesus Christ-kun taamna ikayuusriaq tikiumaniqsuq Jew-ŋuŋitchuapayaanun Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa Abraham-mun. Iñupayaaq tunŋaviqałhiñaqtuaq Christ-mik akuqtuigisiruq Ipqitchuamik Irrutchimik Agaayyutim akiqsruutigikkaŋanik.
\s Maliġutaksratlu Akiqsruutaalu Agaayyutim
\p
\v 15 Aniqatiumaaŋ, uvva urrakusraun iñuŋmikŋaqtaq, iññuk akiqsruutipmaknik aglautiplutik suli nalupqinaiyausriqł̣ugu avatmun, nalliaknikunniiñ suksraaġumiñaitchaa taamna inillaksimaaniktuaq sivunniuġun naagaqaa atlaŋŋuġumiñaitḷugu.
\v 16 Agaayyun akiqsruutiqaġniqsuq Abraham-mun kiŋuviaŋiñunlu. Agaayyun nipliñġitchuq itna, “Kiŋuvianun” iñugiaktuanun, aglaan nipliqsuq, “Kiŋuviapnun” atausriuruamun. Taamna atausriq Christ ittuq.
\v 17 Una itnautigikkaġa, Agaayyutim maliġutaksraŋa qaisauruq 430 ukiut pianikmata nalupqinaiŋaniqqaaqtitlugu akiqsruutaa Abraham-mun. Agaayyutim sivunniuġutaa Abraham-mun nalupqinaiyausiqqaaqtitlugu suksraakkauyumiñaitchuq, atriḷugu iñuum aŋiġutaa nalupqinaiyaqsimaruaq suksraakkauyumiñaitmatun.
\v 18 Uvva Agaayyutim aatchuġniaqpatigut akiqsruutigikkaŋanik tupiksrił̣hiñaġupta maliġutaksramik? Qaŋaa, taatniinġitchuq! Agaayyutim aatchuutiginiġaa ikayuusriaq Abraham-mun inillaksimaaniktuakun akiqsruutmigun.
\p
\v 19 Supayaaq tunŋaviqaqpan ukpiqsrił̣iġmun, suvaata maliġutaksraqaqpisa? Maliġutaksraq iḷḷatauniqsuq aquagun tikkuaġutitquplugich iñuich navguisaatnik maliġutaksramik. Maliġutaksraŋa Moses-ŋum iñuich maliġutaksraġigaat aggiġñiałhanunaglaan kiŋuviaŋuruam akiqsruutauruam. Israġulgich qaiññiġaat maliġutaksraq akunniġutauruamun, aasriiḷi tikiutiniġaa iñuŋnun.
\v 20 Aglaan akunniġutauruaq inuqnanġitchuq atausriłhiñaq iñuk itman. Aasriiñ Agaayyun atausriuruq taamna.
\s Suvaata Maliġutaksraqaqpa?
\p
\v 21 Uvvaasriiñ maliġutaksraq akitñaummatiniqpa akiqsruutaiñun Agaayyutim? Taatniinġipiaqtuq! Tarra maliġutaksram qaitchitḷaniqpagich iñuich iñuułiġmik, iḷumun nalaunŋatlanayaqtugut Agaayyutim sivuġaani maliġutchił̣ł̣aptigun taavrumiŋa maliġutaksramik.
\v 22 Aglaan taatniinġitchuq. Agaayyutim uqałhan uqautiniġaa iñupayaaq tigutaaŋunipḷugu killuqsautmi. Agaayyun aatchuġuŋniqsuq akiqsruutigikkaġmiñik iñuŋnun piqutigiplugich ukpiqsrił̣hatigun Jesus Christ-mik. Aatchuutigisuŋniġaa tamatkunuŋa tunŋaviqaqtuanun ilaanułhiñaq.
\p
\v 23 Taamna ukpiqqun tikitchaluaqnagu tigutaaġiniġaatigut maliġutaksram. Patchisaiqsimaitchugut ukpiqqutim tikiññiałhanunaglaan.
\v 24 Maliġutaksram ataniġiniġaatigut aggiġñiałhanunaglaan Christ-ŋum. Tarra Christ aggiqman tunŋavigiaqsigikput Christ anniqsuqupluta killuqsautiptikniñ. Taatnaqługu Agaayyutim akuqtuġaatigut nalaunŋasripḷuta ukpiqsrił̣ł̣aptigun Christ-mik.
\v 25 Aasriiñ pakmapak ukpiġumiñaqsikapta Christ-mik ataniqaŋaiqsugut maliġutaksramik.
\v 26 Taatnamik iġñiġiliutigaasri Agaayyutim tunŋavigikapsiuŋ Christ Jesus ukpiqsrił̣ipsigun.
\v 27 Iluqasri paptaakkaukapsi atausriŋŋuqataurusri Christ-mi, atiplusri Christ-mik liilaa.
\v 28 Atlagiiŋaiqsut Jew-ŋuruatlu Greek-ŋuruatlu, savaktaaġruiḷḷu patchisaitchuatlu, aŋutitlu aġnatlu. Iluqasri atausriŋŋuqataurusri Christ Jesus-mi.
\v 29 Taatnamik, piginiqpasri Christ-ŋum Abraham-ŋum kiŋuviaġipmigaasri, sulipsuuq piññaktaaġiniaqmigiksi Agaayyutim akiqsruutigikkaŋa.
\c 4
\p
\v 1 Iḷallaglagu uumiŋa itna, iġñiq paitchaktaaksrautilik iḷiḷgaaŋuŋŋaġmiñi atlakaunġitchuq savaktaaġruŋmiñ, iñuqaġaluaŋŋaisa suurat iŋmiñun.
\v 2 Iḷiḷgaaŋuŋŋaġmiñi qaunaksriqaqtuq aŋalatiqaqhuniḷu tikiññiałhanunaglaan piviksram aapaŋan inillakkaŋa.
\v 3 Taatnatuntuuq uvagut. Iḷiḷgaaŋuŋŋapta siḷam aŋalarrutaisa aŋalatmigaatigut piġuġaluaqata.
\v 4 Aglaan pivik inillaksimaruaq tikitman, Agaayyutim tuyuġigaa iġñiġikkani. Christ animaruq aġnakun maliġutaksrakuaquplugu.
\v 5 Agaayyutim tuyuġigaa tasuġukługich aŋalatittuat maliġutaksramun, atakkii Agaayyutim iġñiġitqugaatigut ilaanun.
\v 6 Iḷumun Agaayyutim iġñiġigaasri. Taatnaqługu Agaayyutim tuyuġiniġaa Irrusria Iġñiġmi uummatiptiknun, taamnaasriiñ tuqłuqhuni, “Abba, Aapaaŋ.”
\v 7 Taatnaqhutin Agaayyutim pisułhagun savaktaaġruunġiqsutin, aglaan Agaayyutim iġñiġigaatin, aasiiñ iġñiġiniqpatin tarra paitchaktaaksrautiliġuġniqsutin.
\s Paul-ŋum Isrumaaluutiginiġai Galatia-ġmiut
\p
\v 8 Iŋiḷġaan iḷitchuqsrigaluaqasri Agaayyutmik savaktaaġruurusri tamatkunuŋa ilitqusriñun agaayyutaunġitchuanun.
\v 9 Aglaan iḷitchuġigiksi Agaayyun—naagauvva iḷumun Agaayyutim iḷisimagaasri—suvaatami utiġukpisi sayaitḷutiŋ atuġumiñaitḷutiŋlu aŋalarrutaiñun siḷam? Savaktaaġruutqigukpisi tamatkunuŋa tigutaaŋulusri?
\v 10 Qaunaksruġisi uvlut, tatqich, ukiutlu suraġaġviich!
\v 11 Naviasruutigipsi savałhiñaġasrugaluŋa piiḷaamun.
\p
\v 12 Aniqatiumaaŋ, iŋiqsruġipsi uvaptun ilitquplusri, [amiami niġiugaqaqasri anniqsuġiaksrapsitñik tupiksrił̣ipsigun maliġutaksramik,] atakkii iḷiŋaruŋa ilipsisun, [amiami tiliñġitchipsi maliġutchiquplusri Jew-ŋuruat maliġutaksraŋitñik]. Inŋaġma ilipsitñi pimaqłuktanġitchipsitŋa. Suvaatami pimaqłuktaġukpisitŋa pakma?
\v 13 Itqaġinġitpisiuŋami atniġñałiġa piḷguirrutiqaqłuŋa quliaqtuaqama tusraayugaaġiksuamik ilipsitñun sivulliġmi?
\v 14 Atniġñautiga itkaluaŋŋaan uuktuaġutauruatun ilipsitñun iñugluaġinġitchipsitŋa naġġuginġitḷuŋalu, aglaan akuqtuġipsitña israġulgatun Agaayyutim, naagaunniiñ Christ Jesus-tun.
\v 15 Taimani qanutun quviasuktigivisi! Piyumiñaġniġupsi iraiġayaqtusri aasriiñ iriliutilugik uvaŋnun. Itqallagaġigiga. Suvaata isrummatigivisitŋa atlaŋŋuqługu pakma?
\v 16 Pakma uumiksririġuġniqpik ilipsitñun uqautikapsi iḷumutuuruamik?
\v 17 Tamatkua atlat iñuich maliġuaqtigiliutisukkaasri, aglaan taamna nakuunġitchuq. Tamatkua akiḷḷiḷiqsuqugaasri uvamnik maliquplutiŋ iliŋich kisimiŋ.
\v 18 Nakuugaluaqtuq isrummatigillautaġaitñi aglaan kisian ikayuutaukpan. Taamna nakuuruq ataramik, nayuutiłłamnił̣hiñaunġiḷḷaaq ilipsitñi.
\v 19 Iḷiḷgaaŋuruasrii! Isrumaaluutigillapiaġipsi iġñisuktuatun naŋirrutiqaqmatun. Kipiqniuqtuŋa iḷumun Christ-ŋum Irrusria naamasitquplugu ilipsitñi.
\v 20 Uvvatuq nayuutilaŋa ilipsitñi pakma atlaŋŋuġlugulu uqausriġa ilipsitñun. Qanuqsausiupiallaktuŋa ikayuutauniksrapkun ilipsitñun.
\s Atrikusaun Hagar-kunlu Sarah-kunlu
\p
\v 21 Iḷasri aŋalatitqiguktut maliġutaksramun. Uqautisritŋa, tusraatlaitpisiuŋ sumik Agaayyutim uqaqtilaaŋa maliġutaksram makpiġaaŋani?
\v 22 Aglausimaruq Abraham malġuŋnik iġñiqaġnipḷugu, iḷaqataa savaktaaġrukun aġnakun aasrii iḷaqataa patchisaitchuakun aġnakun.
\v 23 Iġñiŋa savaktaaġrukun aġnakun aniruq iñuich piqusriatigun. Aglaan iġñiŋa patchisaitchuakun aġnakun aniruq Agaayyutim akiqsruutaagun.
\v 24 Taapkuŋniŋa atrikusautiqaqtuŋa. Tarra taapkuak aġnak ittuk malġuktun sivunniuġutauruaktun. Atausriq sivunniuġutauruaq maliġutaksrauruq Agaayyutim qaisaŋa iġġiġmiñ atiliŋmiñ Sinai-mik. Iñuich iñuuruat taavrumuuna sivunniuġutauruakun ittut savaktaaġruatitun. Aasriiñ aġnaq atilik Hagar-mik taamna sivunniuġutauruatun ittuq.
\v 25 Taamna Hagar ittuq iġġisun Sinai-tun Arabia-mi ittuatun. Hagar atriqaqmiuq marrumiŋa nunaaqqimik Jerusalem-mik. Taavrumatun iñuich savaktaaġruurut atakkii aŋalatitlutiŋ maliġutaksramun.
\v 26 Igḷua sivunniuġutauruaq patchisaiḷaałhuruq Agaayyutim qaisaŋa Christ-kun. Aasriiñ aġnaq atilik Sarah-mik taamna sivunniuġutauruatun ittuq. Taamna Sarah atriqaqmiuq Jerusalem-mik qiḷaŋmiittuamik aakaupluni iluqaptikni. Taavrumuuna iñuich patchisaitchut atakkii aŋalatitlutiŋ Christ-mun.
\v 27 Takku aglausimaruq Agaayyutim uqałhani:
\q “Quviasrugiñ aġnaaq qitunġitlaitchuatin!
\q2 Atuġiñ quvianakun nipitusiḷutin,
\q2 iġñisuktuam atniġñaŋanik igḷutunġitchuatin!
\q Atakkii aġnaq suksraakkauruaq qitunġaqatluŋniaqtuq
\q2 taavrumakŋa iḷaqatiqaqtuamiñ.”
\qr Isaiah 54:1
\p
\v 28 Aniqatiumaaŋ, pakma aŋalatiŋaiqsusri maliġutaksramun. Iḷiḷgaaġiliutigaasri Agaayyutim Isaac-tuntuuq piqutigiplugu Agaayyutim akiqsruutaa.
\v 29 Aglaan iŋiḷġaan iġñiq aniruaq pisułhatigun iñuich piyuaqłiġñiqsuq iġñiġmik aniruamik Agaayyutim Irrutchiġmigunlu pisułhagunlu. Pakmanunaglaan taatnatunsuli ittuq.
\v 30 Sumik Agaayyutim uqałha uqaqaqpa? “Aullaqtirruŋ savaktaaġruk aġnaq iġñiŋalu, takku savaktaaġruum aġnam iġñiŋa paitchaktaaqatauruksraunġitchuq iġñiŋani patchisaitchuam aġnam.”
\v 31 Taatnaqhuta, aniqatiumaaŋ, iḷiḷgaaġinġitchaatigut savaktaaġruum aġnam, aglaan pigigaatigut patchisaitchuam aġnam.
\c 5
\p
\v 1 Christ-ŋum patchisaikkaġigaatigut. Taatnaġusri
makitavigisriuŋ payaŋaiġusri iñuk patchisaiqsimaruatun,
savaktaaġrugiliutitqiŋñiaqasri maliġutaksramun!
\s Iñuuniaġitchi Atanġiqsimaruatun
\p
\v 2 Naalaġnisitchi! Uvaŋa Paul iḷitchuġitqugipsi uumiŋa:
nalunaitŋutchiqsitkupsi Jew-ŋuruatun nalaunŋapkaġniaġasugalusri
sivuġaani Agaayyutim, Christ-mun anniqsuqtinġiññiqsusri.
\v 3 Kilitqiḷgitchiga kisupayaaq iñuk nalunaitŋutchiqsittuaq:
Taamna iñuk tupiksriruksrauruq iluqaitñik maliġutaksranik.
\v 4 Nalaunŋasipkaqtausukkupsi Agaayyutim sivuġaani tupiksrił̣ipsigun
maliġutaksramik, tammaigiksi Christ anniqsuutri suli piiŋanikhusri
iłuaqqutaaniñ Agaayyutim.
\v 5 Aglaan uvagut, niġiugaġigikput Agaayyutmun
nalaunŋasripkaġisił̣iqput iŋmiñi ukpiqsrił̣iptigun. Taamna
utaqqigikput ikayuutaagun Ipqitchuam Irrutchim uvaptikni ittuakun.
\v 6 Tunŋavigikaptigu Jesus Christ kisian iñuum nalunaitmiutaqałhalu
naagaqaa nalunaitmiutaił̣halu suutaunġitchuq, aglaan ukpiqsrił̣iq
savaaqaqtuaq piqpaksrił̣ikun.
\p
\v 7 Piḷḷautaġaluaqtusri tupiksripḷusri iḷumutuuruamik. Kia
nutqaqtitpasri agaayyutikuaġiałipsitñi?
\v 8 Aglaan nalupqinaitchuq Agaayyutim tuqłuqtigikkapsi 
nutqaqtinġitkaasri.
\v 9 Qaunatqiaġigḷugu iḷisauttun naalaġnikkaqsi, takku itnaqsimaruq
“Mikiruuram puvlaksautim puvlagataqtittaġigaa iluqaan
qaqqiaksraq.”
\v 10 Nalupqisuutiginġitchiga Atanikun isrummatiqaġniaqtilaaqsi
uvaptun isrummatiqapmatun. Agaayyutim anasiñŋuqsaġniaġaa
iñuk avatvaqtitchiruaq ilipsitñik, kisuugisikpan.
\v 11 Aniqatiumaaŋ! Suvaata Jew-ŋuruat piyuaġugaaqpatŋa?
Quliaqtuaġinġiġiga iñuum nalunaitŋutchiruksraułha. Taamna iḷumun
inniqpan iłuiḷḷiuġutiqaġayaitchuŋa iñuŋnik quliaqtuaqama Christ-ŋum
tuqułhanik sanniġutami.
\v 12 Uvvatuq tamatkua akatchiruat ilipsitñik igruiġlich
iŋmiknik.
\p
\v 13 Aniqatiumaaŋ, Agaayyutim patchisaiġaasri. Taatnamik
killuliqitqiŋñiaqasri kaŋiġruaqtapsigun, aglaan piqpakkutiłikun
savautilusri avatmun.
\v 14 Tarra kamagigiksi iluqaan Agaayyutim maliġutaksraŋa iñuukapsi
uumuuna, “Piqpagiyumagiñ iñuuniaqatin iliptun iḷiḷugu.”
\v 15 Aglaan atniaġutigupsi pisaaŋŋatiaqsiḷusriḷu avatmun,
qaunatqiaġigitchi! Piyaqquqtautiniaqtusri avatmun taatna pigupsi.
\s Savaaŋa Ipqitchuam Irrutchim Naagaqaa Savaaŋa Kaŋiġruaqtam
\p
\v 16 Uumiŋa uqautigipsi, Ipqitchuamun Irrutchimun aŋalatitchiuŋ
iñuułiqsi. Taatnaġupsi maliŋŋuġutiyumiñaitchusri kipiġniuġutaiñun
kaŋiġruaqtam.
\v 17 Takku kaŋiġruaqtam kipiqniuġutai akitñaummatirut
kipiqniuġutaiñun Ipqitchuam Irrutchim, suli kipiqniuġutai
Ipqitchuam Irrutchim akitñaummatirut kipiqniuġutaiñun kaŋiġruaqtam.
Taapkuak igḷuliuġutiruk avatmun. Taatnamik patchisaiñġitchusri
pitḷaiḷḷugich sut pisukkaluakkasri.
\v 18 Aglaan Ipqitchuamun Irrutchimun aŋalatitnapsi, aŋalatiqanġiqsusri
maliġutaksramik.
\v 19 Kaŋiġruaqtam maliŋŋutraqtitkaatigut sayuŋałiġmun
iḷaqatiqaġaluaġumi, atlatułiġmun iḷaqataitkaluaġumiḷu,
qaayuġnałiġmunlu, aŋalalguił̣iġmunlu uvaptiknik,
\v 20 putqatałiġmunlu aanġuanun, aŋatkuułiġmunlu,
uumikkutiłiġmunlu, sanmisił̣iġmunlu, siqñatuałiġmunlu,
qatmiksaałiġmunlu, uqavaaġuułiġmunlu, avgumałiġmunlu,
iŋmikuaġutmunlu,
\v 21 piŋatułiġmunlu, iñuaqtułiġmunlu, imiliġuułiġmunlu,
pivaałłautigiplugu quviasruŋniałiġmunlu suli atlanik taatnatun
ittuanun. Uqautianikkaluaqmigigipsi sivuani, aasriiñ kilikkipsi
pakma, itna, tamatkua taatna piruat itkumiñaitchut Agaayyutim
aŋaayuqautaani.
\v 22 Aglaali Ipqitchuam Irrutchim piqpaksripkaġaatigut
quviatchauġiłiġmiglu, tutqiutmiglu, manimmiḷgutmiglu,
iłuaqqutrił̣iġmiglu, nakuułiġmiglu, tuniqsimmatrił̣iġmiglu,
\v 23 piisaanġił̣iġmiglu suli aŋalataalgułiġmik iŋmun. Iñuk iñuuruaq
tamatkunuuna taluqsraġumiñaitchuq maliġutaksramik.
\v 24 Aasrii tamatkua Christ-mun pigiliutipkaqtuat kikiaktuutiniġaat
kaŋiġruaqtaq pisugruaġutituummaan kipiqniuġutituummaanlu.
\v 25 Iñuuniaġvigiguptigu Ipqitchuaq Irrusriq, ki aŋalatitta
Ipqitchuamun Irrutchimun.
\v 26 Kamanaġniḷuta isrumaruksraunġitchugut uvaptiknun,
qinnaguksaaġutinġiġuta avatmun siqñakkutinġiġutalu.
\c 6
\s Ikayuutititchi Avatmun
\p
\v 1 Aniqatiumaaŋ! Iḷaksi aŋuraukpan killukuałikun ilipsi
aŋalatittuani Ipqitchuamun Irrutchimun utiqtitaksraġigiksi taamna iñuk
piisaanġił̣ikun. Aglaan qaunagilusri ilipsitñun, atakkii
aŋiqusraaqtitpiaqmiusri.
\v 2 Ikayuutititchi avatmun sakiqniułiġmun iḷigupsi,
akiyautilusri avatmun uqumaiḷḷiuġutipsigun. Taatnaġupsi
tupigillapiaġniaġiksi maliġutaksraq Christ-ŋum qaisaŋa.
\v 3 Kiñapayaaq iñuk isrumagumi nakuutluŋniḷuni atlaniñ,
suunġiñŋaġmi, kinniḷḷapiaqtuq iŋmiñun.
\v 4 Iñullaa naipiqtuġli iŋmiñun Agaayyutim sivuġaani suraġałłi
nakuupmagaan. Suraġałłi nakuuniqpan isrumakkutigillautaġniaqtuq
iŋmiñik. Kamasraaġumiñaitchuġaasriiñ nakuutluŋniḷuni atlaniñ.
\v 5 Atakkii iñullaa isivġikkauniaqtuq iñuuniałiġmigun.
\p
\v 6 Iñuk iḷisautikkauruaq Agaayyutim uqałhiñik
qaitchiruksraupmiuq iḷisautriruamun suuraġmiñiñ.
\v 7 Ukpiqsaqasri, kia-unniiñ Agaayyun mitautigiyumiñaitchaa,
atakkii iñuk akuqtuiñiaqtuq taatnatun aatchuił̣iġmisun, atriḷugu
nunaliqiri katitchiñiaqtuaq qanutchiñik nautchiikkaġmiñik.
\v 8 Taatnamik iñuk tunŋaviqaġumi iŋmiñun akuqtuiñiaqtuq
piyaqqułiġmik isruitchuamik, aglaan iñuk aŋalatiqaġumi
Ipqitchuamun Irrutchimun akuqtuiñiaqtuq iñuułiġmik isruitchuamik.
\v 9 Aasrii minġuutaiḷḷakput nakuurualiqiłiq, takku
qapiŋaitchupta Agaayyutim akiḷiiviksraŋani akuqtuiñiaqtugut.
\v 10 Taatnaqhuta, piviksraqaqtilaaptiktun ikayuġlavut iñupayaat,
suvaluk tamatkua ukpiqsriqatauruat.
\s Aqulliich Kiliktuutitlu Paġlatitlu
\p
\v 11 Takkua, aglaich aglaatka aŋipiaqtut. Taatnaġlugu
iḷitchuġitlasrigisi uvamnun aglaaġitilaaŋitñik.
\v 12 Iñugiaktuat Jew-ŋuplutiŋ ukpiqsriruat isrumatqugaasri
nalaunŋaniḷutiŋ tupigikamitruŋ maliġutaksraq. Aglaan
nuyuaġniqsut piyuaqsiuniaġasrugalutiŋ malikkumiŋ Christ-mik
kikiaktuutikkauruamik. Taatnaqhutiŋ nunurigaasri
nalunaitŋutchiquplusri.
\v 13 Nalunaitŋutchiqurriruat malinġitmigaat maliġutaksraq.
Naagauvva kimmutigigaat nalunaitŋutchił̣iksraqsi
kamasraaġutigiłhiñaġukługu nalunaitŋutaŋa timipsi.
\v 14 Aglaan uqavigaaġutiqaqtuŋa kisianik sanniġutaagun Atannapta
Jesus Christ-ŋum. Christ-ŋum tuqułhagun kikiaktuutriviŋmi kaŋiġruaqtaq
tuquŋaruq uvamni, suli pakma kaŋiġruaqtam aŋalatlaiqł̣uŋa.
\v 15 Tunŋavigikaptigu Christ Jesus kisian iñuum nalunaitmiutaqałhalu
naagaqaa nalunaitmiutaił̣halu suutaunġitchuq, aglaan iñuum
anniqsuqsimałha nutaamun iñuułiġmun Christ-kun.
\v 16 Iluqaġmiŋ aŋalatauruat taavrumuuna nutaakun Agaayyutim
piksraqtaaġigai tamatkua iñuich, Israel-aaġmiupiaġuqługich.
Tamatkua Agaayyutim qiñuiññaŋalu iḷunŋuktaŋalu pigigaat.
\p
\v 17 Uvakŋaniñaglaan kia-unniiñ iñuum pimaqłuutitqiñġiḷḷiŋa,
takku qilġut timimni qiñiqtitkaat savaktaaġruupluŋa Ataniġmun
Jesus-mun.
\p
\v 18 Aniqatiumaaŋ, iłuaqqutrisaan Atannapta Jesus Christ-ŋum
nayuġumagaasri. Taatnatuq.