\id JHN

\h FWANK
\mt Oybyʉ Ayuk Di'ibʉ Fwank Jyaay
\c 1
\s Diosʉ 'yU'unk jyʉmbity ja̱'a̱y
\p
\v 1 Ko di'ibáty tsyondaky, taa natyñʉ ja'a di'ibʉ yajtijp Ayuk. Es yʉ Ayuk yʉ'ʉ nandʉ'ʉnʉ Dios, es mʉdʉmʉ naty ja Dios Teety.
\v 2 Yʉ'ʉ naty 'yity jawyiin mʉdʉ Dios.
\v 3 Ja Ayuk ja'a mʉʉt Dios dyajkojy tʉgekyʉ di'ibʉ jaa'a̱jtp. Tʉgekyʉ di'ibʉ yajkoj, kyaj oj ti kyojy pʉn kyaj ja'a mʉʉt.
\v 4 Ja'a di'ibʉ yajtijp Ayuk, ja'a ya̱jk ja jiky'a̱jtʉn nidʉgekyʉ di'ibʉ jiky'a̱jttʉp, es yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja ja̱jʉn di'ibʉ ñʉ'ʉmooy tyu'umooy nidʉgekyʉ ja̱'a̱yʉty ya̱ naxwiiñ.
\v 5 Esʉ tadʉ ja̱jʉn, yʉ'ʉ dʉn ja̱jp ma̱ kyoodsʉty, es kyaj yʉ koots'át mba̱a̱t dyajtʉgóyʉ tadʉ ja̱jʉn.
\p
\v 6 Dios tkejxy tu'ugʉ ja̱'a̱y, Fwank'a̱jtp.
\v 7 Ja'a oj myiñ es tnika̱jxpátʉt di'ibʉ ijtp éxtʉm ja ja̱jʉn, esʉ dʉ'ʉn nidʉgekyʉ ja ja̱'a̱yʉty myʉbʉ́kʉdʉt.
\v 8 Ja Fwank, kyaj yʉ'ʉjʉty ja ja̱jʉn, je'eyʉ yʉ'ʉ tnika̱jxpétyʉ tadʉ ja̱jʉn.
\v 9 Ja ja̱jʉn tʉy'a̱jtʉnbʉ di'ibʉ kyujajpy kyute'xypy nidʉgekyʉ ja ja̱'a̱y, ja'a miin ya̱ naxwiiñ.
\p
\v 10 Ijtpʉ naty ja ya̱ naxwiiñ. Oyʉ natyʉ Dios ja'a mʉʉt tʉ tjayajkojy ja naxwíñʉdʉ, kyaj 'yʉxka̱jpʉdʉ ja ja̱'a̱yʉty.
\v 11 Ja'a oj tjanimíñ di'ibʉ jya'a'a̱jtypy, es kyaj oj kyupʉ́kʉdʉ.
\v 12 Per nidʉgekyʉ di'ibʉty kupʉjkʉdʉ es myʉbʉjkʉdʉ, dyajnigutujkʉ es yʉ'ʉjʉty 'yu'unk'átʉdʉt ja Dios.
\v 13 Yʉ'ʉjʉty kyaj Dios 'yu'unk'átyʉty mʉt ko ja̱'a̱y yajmiin yajja̱jtʉdʉ, es ni mʉt ko dʉ'ʉnʉ ja̱'a̱y ttseky, Dios axá̱jʉdʉp mʉt ko kʉ'ʉmʉ dʉ'ʉn ttseky.
\p
\v 14 Di'ibʉ yajtijp Ayuk, ja'a jʉmbijt ja̱'a̱y es jyiky'ajty ma̱ ʉʉdsʉty. Es ʉʉdsʉty tʉts n'ixtʉ ja myʉj'a̱jtʉn, ja kyʉ'ʉm mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ tu'ugʉ Dios 'yU'unk'a̱jtypy, es tmʉdaty ak tim tʉy'a̱jtʉn es ak tim kunu'xʉn.
\v 15 Es ja Fwank ñika̱jxpejtypy éxtʉmʉ tyestiigʉ es jyʉnáñ:
\p —Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn di'ibʉts n'andijpy kots njʉnáñ ko di'ibʉ miimp óknʉm es jawyiin ʉj, yʉ'ʉ dʉ'ʉn jawyiin, ja'a ko taayʉmʉ naty jékyʉp kots ʉj nmiiñ.
\p
\v 16 Tʉ Jesukristʉ xykyunu'xʉm kana̱k nipat.
\v 17 Myooy ja Dios ja Moisesʉ 'yana'amʉn, per ja tsojkʉn es ja tʉy'a̱jtʉn yajmiin ja Jesukristʉ.
\v 18 Ni na̱'a̱nʉm pʉ́n tka'ixy ja Dios Teety, per yʉ Diosʉ 'yU'unk di'ibʉ jam mʉt ti'igyʉ 'yity ja Dios Teety, yʉ'ʉjʉty tʉ xytyuk'ijx xytyuknija̱'a̱m wi'ixʉ dʉn ja Dios Teety.
\s Fwank Yajnʉbajtpʉ tnigajxy ja Jesús
\p
\v 19 Yʉ Jerusalén israelítʉty tkajxtʉ ja teedyʉty esʉ levitʉ ja̱'a̱yʉty di'ibʉ myʉduundʉp ja teety, es dyajtʉwa̱'a̱ndʉ ja Fwank:
\p —¿Mbʉ́nʉ dʉn mij?
\p
\v 20 Fwank 'yadsoojʉ tʉy'a̱jtʉn:
\p —Ʉj kyajts nGrístʉty di'ibʉ Dios wya̱ndak tkajxa̱'a̱ñ.
\p
\v 21 Ta yajtʉʉjʉmbijtʉdʉ jatʉgok:
\p —¿Mbʉ́nxʉ dʉn mij? ¿Tii mijtsʉ dʉ'ʉn ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Eliiʉsʉ?
\p Ta Fwank 'yadsooy:
\p —Kyajts ʉj n'Eliiʉsʉty.
\p Ta yajtʉʉjʉmbijtkójʉbʉ:
\p —Pes, ¿tii mijtsʉ dʉ'ʉn ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ di'ibʉ mina̱a̱mbʉ?
\p Ta 'yadsooy:
\p —Kyaj.
\p
\v 22 Ta yajtʉʉjʉmbijtʉdʉ jatʉgok:
\p —Pes, ¿mbʉ́nʉ dʉn mij? Ʉj nmʉnʉjxándʉpts ja tʉy'a̱jtʉn ma̱ ja di'ibʉts tʉ xykyaxtʉ. Pa̱a̱ty, ¿ti ayúkʉts xymyeepy esʉts nmʉnʉjxʉt?
\p
\v 23 Ta 'yadsooy ja Fwank:
\p —Ʉjtsʉ dʉn miimp kugajxy mʉj ittum es n'anʉʉmʉdʉts miidsʉty: “Yajtʉ́wdʉ ja tu'u ma̱ myina̱'a̱ñ ja Windsʉ́n” —dʉ'ʉn éxtʉm jyʉna'añ ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Isaiiʉ.
\p
\v 24 Es nandʉ'ʉn myiindʉ di'ibʉ fariseeʉ ja̱'a̱yʉty kyajxtʉ.
\v 25 Net yajtʉʉjʉdʉ ja Fwank:
\p —¿Ti ko myajnʉbéty pʉn kyaj mij mGrístʉty, o m'Eliiʉsʉty, o tadʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ?
\p
\v 26 Es ja Fwank 'yadsooy:
\p —Ʉj yajnʉbajtpʉts mʉt ja nʉʉ, per ma̱ miidsʉty ta tu'uk di'ibʉ miidsʉty kyaj xy'ixy'attʉ,
\v 27 es yʉ'ʉ miimp óknʉm. Es kyajts ʉj xyñitʉkʉ, ni je'eyʉ yʉ kyʉ'ʉk nga''agájʉdʉt éxtʉmxyʉpts ʉj n'ítyʉts tyuumbʉn.
\p
\v 28 Tya̱a̱dʉ tyuun jya̱jtʉ ma̱ ja naxwíñʉdʉ di'ibʉ xyʉ'a̱jtypy Betañʉ, Jordán mʉjnʉʉ awiiñ, ma̱ ja Fwank dyajnʉbéty ja ja̱'a̱yʉty.
\s Jesús, ja Diosʉ wyindsʉ'kʉn
\p
\v 29 Jakumbom ja Fwank t'ijxy ja Jesús ko myʉwingóñʉty. Ta jyʉnáñ:
\p —¡Ixtʉ! Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja Diosʉ Byorreegu'unk di'ibʉ wʉ'ʉmp éxtʉmʉ windsʉ'kʉn es yajpojpʉnitʉgóyʉt ya̱ naxwiiñ.
\v 30 Tya̱a̱dʉdsʉ dʉn nmadyak kots njʉnáñ: “Oknʉm myiñ ma̱ ʉj tu'ugʉ yedyʉjk di'ibʉ dʉ'ʉn jawyiin kʉdiinʉm ʉj, ja'a ko taayʉmʉ natyñʉ jékyʉp kots ʉj nmiiñ.”
\v 31 Kyajts ʉj kʉ'ʉm nnija̱'a̱jʉ pʉ́nʉ dʉn yʉ'ʉ. Per nmíñʉts ʉj es nyajnʉbétyʉts mʉt ja nʉʉ, es t'ʉxkáptʉt yʉ israelitʉ ja̱'a̱yʉty.
\p
\v 32 Fwank nandʉ'ʉn jyʉnáñ:
\p —Ʉj nan tʉts n'ixy tsa̱jwínm kyʉda'aky yʉ Espíritʉ Santʉ dʉ'ʉn éxtʉm tu'ugʉ paku'unk, es kyʉxke'eky ma̱ ja Jesús.
\v 33 Ʉj kyajnʉmdsʉ naty nandʉ'ʉn nnijawʉ pʉ́nʉ'ʉ. Per kodsʉ Dios xykyejxy nyajnʉbátʉt mʉt ja nʉʉ, ja'ats xy'anma̱a̱y: “Ko yʉ Espíritʉ Santʉ xy'íxʉt jyʉnaky es kya̱'a̱t ma̱ ja yedyʉjk, yʉ'ʉ dʉ'ʉn di'ibʉ yajnʉbátʉp mʉt ja Espíritʉ Santʉ.”
\v 34 Tʉdsʉ net n'ixy, es ʉjtsʉ dʉ'ʉn nnika̱jxpejtypy ko yʉ'ʉdyʉ Diosʉ 'yU'unk.
\s Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉ jawyiimbʉ
\p
\v 35 Jakumbom tapʉ naty jatʉgok ja Fwank mʉt nimajtsk di'ibʉ panʉjxʉdʉp.
\v 36 Ko Fwank t'ijxna̱jxy ja Jesús, ta jyʉnáñ:
\p —¡Ok'ixtʉ! Tya̱a̱ dʉ'ʉn ja Diosʉ Byorreegu'unk.
\p
\v 37 Ja nimajtskpʉ Fwangʉ 'yʉxpʉjkpʉ tmʉdoodʉ ko dʉ'ʉn jyʉnáñ. Ta tpanʉjxtʉ ja Jesús.
\p
\v 38 Es net ja Jesús ñayjyʉ'ijxʉ. Ta t'ijxy ko pyanʉjxʉdʉ. Ta t'anma̱a̱y:
\p —¿Ti dʉn m'ʉxta̱a̱ydyʉp?
\p Es ja'ajʉty 'yadsoodʉ:
\p —Ya'ʉxpʉjkpʉ, ¿ma̱ mij mdsʉʉnʉ?
\p
\v 39 Esʉ Jesús 'yadsoojʉmbijtʉdʉ:
\p —Min xy'ixtʉ.
\p Ta oj ñʉjxtʉ ma̱ dʉn tsyʉʉnʉ. Es jam oj kyudsu'ujʉnʉdʉ, ja'a ko ma̱ taxk yaxpʉnʉ naty.
\p
\v 40 Es nidu'uk di'ibʉ Fwank panʉjxʉdʉp, ta oj tpanejxy ja Jesús, ja'a yʉ Andrés, myʉga'axʉ Simonk Peedrʉ.
\v 41 Kyajnʉmʉ naty ti tyuñ jyátyʉty es ja Andrés oj t'ʉxta̱'a̱y ja myʉga'ax Simonk. Ta t'anma̱a̱y:
\p —Tʉ net nbátʉm ja Kristʉ di'ibʉ Dios wyin'ijx.
\p
\v 42 Ta ja Andrés oj tmʉnejxy ja myʉga'ax Simonk ma̱ naty ja Jesús. Es ko ja Jesús t'ijxy, ta 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Mijtsʉ dʉ'ʉn Simonk, Jonasʉ 'yu'unk. Es mij mxʉ'átʉp Sefʉs (di'ibʉ yaj'andijp Peedrʉ).\f 1:42 Peedrʉ yʉ'ʉ grieegʉ kyajxy di'ibʉ yajpʉdsʉʉmp tsa̱a̱. \f* 
\s Jesús dyaxʉ ja Felipʉ esʉ Natanael
\p
\v 43 Jakumbom ja Jesús tsoonáñ ñʉjxa̱'a̱ñ Galileeʉ. Net tpaty ja Felipʉ es t'anma̱a̱y:
\p —Pamiingʉts.
\p
\v 44 Yʉ Felipʉ, Betsaydʉ kyuga̱jpnʉty, ma̱ nandʉ'ʉn 'yittʉ Andrés esʉ Peedrʉ.
\v 45 Ta ja Felipʉ tsyo'oñ, oj t'ʉxta̱'a̱y yʉ Natanael. Ta t'anma̱a̱y:
\p —Tʉts n'ixtʉ ja yedyʉjk di'ibʉ Moisés es di'ibʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉty jyaaydyʉ ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn. Yʉ'ʉ Jesús, 'yu'ungʉ Josee, di'ibʉ kuga̱jpn Nazaret.
\p
\v 46 Net ja Natanael jyʉnáñ:
\p —¿Tii wa'an da mba̱a̱t pyʉdsemy Nazaret di'ibʉ oy?
\p Felipʉ 'yadsoojʉ:
\p —Min xy'ixy.
\p
\v 47 Ko Jesús t'ijxy myʉwingóñʉty yʉ Natanael, ta jyʉnáñ:
\p —Tya̱a̱ tu'uk myiñ ja israelitʉ ja̱'a̱y di'ibʉ kyaj 'yanda'aky.
\p
\v 48 Net ja Natanael yajtʉʉjʉ:
\p —¿Wi'ixʉts mij xy'ix'aty?
\p Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Ʉj mij n'ixy'ajtyʉts kyajnʉmʉ natyʉ Felipʉ mwóyʉty ko naty m'u'uñʉ iigʉ patkʉ'ʉy.
\p
\v 49 Net 'yadsooy ja Natanael:
\p —Ya'ʉxpʉjkpʉ, ¡mijtsʉ dʉ'ʉn Dios m'U'unk'a̱jtʉp, mijtsʉ dʉ'ʉn ja israelítʉdyʉ ryey!
\p
\v 50 Jesús 'yadsoojʉ:
\p —¿Xymyʉbʉjkpʉts ʉj mij ja'a ko tʉ n'anʉʉmʉ kots mij n'ijxy iigʉ patkʉ'ʉy? Pes tyam xy'íxʉt di'ibʉty ni'igʉ mʉj.
\p
\v 51 Nandʉ'ʉn jyʉnáñ ja Jesús:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ ko m'íxtʉp awa̱'a̱ts ja tsa̱jp es xy'íxtʉt ja Diosʉ 'yanklʉs pyat jyʉnáktʉt ma̱ ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ.
\c 2
\s Pʉjk ukʉn jap Kanaa
\p
\v 1 Kyumdʉgʉk xʉʉ tu'uk ja pʉjk ukʉn 'yity jam Kanaa, ñaxwíñʉdʉ Galileeʉ. Tamʉ naty nandʉ'ʉn yʉ Jesusʉ tya̱a̱k.
\v 2 Es ja Jesús mʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty oj ñʉjxtʉ ma̱ ja ja̱'a̱y pyeky ko yajwoodʉ.
\v 3 Ko oj ja vinʉ kyexy, ta ja Jesusʉ tya̱a̱k 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Kyajnʉp ja vinʉ.
\p
\v 4 Ta ja Jesús t'adsooy ja tya̱a̱k:
\p —Nanitu'unk, ¿ti kots dʉ'ʉn xy'anʉʉmʉ? Kyajnʉmts ʉj xyñapa̱a̱ty.
\p
\v 5 Net ja Mariiʉ t'anma̱a̱ydyʉ ja di'ibʉ naty jam wingʉʉydyʉp:
\p —Kuydyundʉ tʉgekyʉ di'ibʉ mduk'ana'amʉp.
\p
\v 6 Tamʉ naty tʉdujkʉ nʉʉdʉjk di'ibʉ ak tim tsa̱a̱, di'ibʉ israelítʉty yajtuundʉp ko ñayyajwa̱'a̱dsʉdʉ. Es tu'uk tu'ugʉ nʉʉdʉjk mʉgo'px litrʉn tyʉkʉ nʉʉ.
\v 7 Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja wingiibyʉty:
\p —Ya'utstʉ mʉdʉ nʉʉ tya̱dʉ nʉʉdʉjk.
\p Ta dya'ujtstʉ.
\v 8 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Jaaptʉ net waanʉ es mʉnʉjxtʉ ma̱ xʉduumbʉ.
\p Es dʉ'ʉn ttuundʉ.
\v 9 Es ja xʉduumbʉ t'ukma̱jtsy ja nʉʉ di'ibʉ naty tʉ jyʉmbity vinʉ. Ni tkanijawʉ ma̱ myiñ, ja'ayʉ ja wingiibyʉty ñija̱'a̱dʉp ma̱ tsyooñ, ja'a ko yʉ'ʉdyʉ naty tʉ tjuuttʉ ja nʉʉ. Ta ja xʉduumbʉ tmʉj'yáxʉ ja pʉjkpʉ yedyʉjk.
\v 10 Ta t'anma̱a̱y:
\p —Jawyiin t'uuktʉ nidʉgekyʉ ja vinʉ waanʉ oybyʉ, es ko ja jabye'xyʉty tʉ t'úknʉdʉ naty, nétnʉm yajmooydyʉ ja vinʉ di'ibʉ kyaj nʉgoo 'yóyʉty. Es mij jʉmbit xytyuñ. Oknʉm xyaky ja vinʉ waanʉ oybyʉ di'ibʉ naty mya'ijtypy pʉjke'eky.
\p
\v 11 Yʉ ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun jap Kanaa, Galileeʉ ña̱a̱xóty, ja'a yʉ'ʉ ja jawyiimbʉ ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun. Esʉ dʉ'ʉn dya'ijxʉ ja myʉj'a̱jtʉn es ja 'yʉxpʉjkpʉty myʉbʉjkʉdʉ.
\p
\v 12 Ko tya̱dʉ xʉʉ ñajxy, net ja Jesús jyʉjptáknʉ Kafarnaúm mʉt ja tya̱a̱k esʉ myʉga'axʉty esʉ 'yʉxpʉjkpʉty. Jap 'yijttʉ majtsk tʉgʉk xʉʉ.
\s Jesús dyajpʉdsémy di'ibʉ juuy to'ktʉp ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk
\p
\v 13 Es kom wingoombʉ naty ja israelitʉ pyaskʉ xʉʉ, ta Jesús pyatʉjkʉ Jerusalén.
\v 14 Jap mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty tpaty di'ibʉ tye'kypy éxtʉmʉ windsʉ'kʉn: tsa̱jka̱a̱, borreegʉ esʉ pak, es jap di'ibáty wyin'uñaaydyʉp ja tyeeky di'ibʉ ja̱'a̱yʉdyʉ myeeñ wyingugoonʉdʉp es dʉ'ʉn tnipʉk tnitundʉ.
\v 15 Ko tya̱dʉ Jesús t'ijxy, ta tu'ugʉ wyojpn dya'o'oyʉ ak tim po'o. Net twojppʉdsʉʉmda̱a̱ydyʉ di'ibátyʉ naty jap tye'kypy ja borreegʉ esʉ tsa̱jka̱a̱. Es tnaswʉ́jʉdʉ ja myeeñ di'ibʉ wyingugoondʉp ja meeñ es dyajjʉmbijty ja myeesʉ.
\v 16 Es ja di'ibʉ tye'kypy ja pak t'anma̱a̱y:
\p —¡Yajpʉdsʉ́mdʉ tya̱a̱dʉ ja ya̱a̱! ¡Kátʉdsʉ nDeedyʉ tyʉjk xyajwa̱'a̱ñ ma̱a̱ydyʉjk!
\p
\v 17 Net ja 'yʉxpʉjkpʉty tjamyajtstʉ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ma̱ jyʉna'añ: “Ndsojk'e'kypyʉts ja mdʉjk.”
\p
\v 18 Net myiindʉ ja israelitʉ wyindsʉ́nʉty es yajtʉʉjʉdʉ:
\p —¿Ti ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn mij xytyuk'ijxtʉp ko mij xymyʉdaty ja kutujkʉn es dʉ'ʉn xytyúnʉt yʉ tya̱a̱dʉ?
\p
\v 19 Esʉ Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Jitʉ tya̱dʉ mʉj tsa̱jptʉjk, es tʉgʉk xʉʉts ngójʉdʉts jatʉgok.
\p
\v 20 Ta ja israelítʉty 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —Justyikxytyʉdujk jʉmʉjt 'yity es 'yabejty, ¿es mij tʉgʉk xʉʉ xykyoja̱'a̱ñ?
\p
\v 21 Per ja Jesús ko tmadyaky ja mʉj tsa̱jptʉjk, ja'a dʉ'ʉn myadyakypy ja kyʉ'ʉm nini'x.
\v 22 Pa̱a̱ty ko Jesús 'ye'ky es jyikypyejky, ja 'yʉxpʉjkpʉty tjamyajtstʉ ko dʉ'ʉn Jesús jyʉnáñ, es tmʉbʉjktʉ di'ibʉ ijtp ja̱a̱ybyéty ma̱ Diosʉ jyaaybyajtʉn es di'ibátyʉ natyʉ Jesús tʉ 'yanʉ'ʉmxʉty.
\s Ñija̱'a̱p ja Jesús ja ja̱'a̱y ja jyot wyinma̱'a̱ñ
\p
\v 23 Ko naty ja Jesús 'yity Jerusalén ko paskʉ xʉʉ, may ja ja̱'a̱y myʉbʉjkʉdʉ ko t'ijxtʉ ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun.
\v 24 Per ja Jesús kyaj ñaygyʉya̱jkʉ ti'igyʉ mʉt yʉ'ʉjʉty, ja'a ko 'yixy'a̱jtta̱a̱ydyʉp nidʉgekyʉ.
\v 25 Es ja Jesús kyaj t'awijxy esʉ wiingátypyʉ ja̱'a̱y tyukmʉmadya̱'a̱gʉdʉt wi'ixʉ ja̱'a̱y ja jyot wyinma̱'a̱ñ, yʉ'ʉ kʉ'ʉm ñija̱'a̱bʉ naty wi'ixʉ wyinma̱'a̱ñ ja ja̱'a̱yʉty.
\c 3
\s Jesús esʉ Nikodemʉ
\p
\v 1 Nidu'uk di'ibʉ ana'amp mʉj tsa̱jptʉgóty, fariseeʉ ja̱'a̱y, es ja'a txʉ'aty Nikodemʉ,
\v 2 ja'a ñimiin ja Jesús koots, es t'anma̱a̱y:
\p —Ya'ʉxpʉjkpʉ, nnija̱'a̱dʉpts ko Dios tʉ mgéxyʉty es xya'ʉxpʉ́ktʉdʉts, ja'a ko ni pʉ́n mba̱a̱t tkaya'íxyʉty yʉ ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn éxtʉm mij xya'íxyʉty, pʉn kyajpʉ Dios pyudʉ́kʉty.
\p
\v 3 Es ja Jesús 'yadsoojʉmbijtʉ:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts mij n'anʉʉmʉ, di'ibʉ kyaj jatʉgok myiñ jya'ty jemy, kyaj mba̱a̱t t'ixy ja Diosʉ kyutujkʉn.
\p
\v 4 Net ja Nikodemʉ dyajtʉʉy:
\p —¿Per wi'ix mba̱a̱t tu'ugʉ ja̱'a̱y mʉj'ʉna̱'knʉ myiñ jya'ty myʉmajtsk ok? ¿Wi'ix mba̱a̱t tyʉkʉ tya̱a̱k jyodoty es jya̱'tʉt ya̱ naxwiiñ jatʉgok?
\p
\v 5 Jesús 'yadsoojʉmbijtʉ:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts mij n'anʉʉmʉ, pʉ́n kyaj jatʉgok myiñ jya'ty jemy mʉt ja'agyʉjxm ja nʉʉ es ja'agyʉjxm ja Diosʉ Jya̱'a̱jʉn, kyaj mba̱a̱t tyʉkʉ ma̱ Diosʉ kyutujkʉn.
\v 6 Pʉ́nʉ toxytyʉjk yajmiin yajja̱jtʉp, ja̱'a̱y yʉ'ʉ; es pʉ́n ja Diosʉ Jya̱'a̱jʉn yajmiin yajja̱jtʉp, ja̱'a̱jʉn yʉ'ʉ.
\v 7 Katʉ dʉ'ʉñʉ mwʉ'ʉmʉ kots mij tʉ n'anʉʉmʉ es tsojkʉp jatʉgok mmin mja̱'ttʉt jemy.
\v 8 Yʉ poj, pojpʉ'ʉ oytyim ma̱a̱ty, es mmʉdeepy ko pyojy, per kyaj xyñijawʉ ma̱ tsyooñ es ni xykyanijawʉ ma̱ ñejxy. Es nandʉ'ʉnʉ dʉnʉ tya̱a̱dʉ tʉgekyʉ di'ibʉ ja Espíritʉ Santʉ yajmiimpy yajja̱jtypy jemy.
\p
\v 9 Ta ja Nikodemʉ dyajtʉʉjʉmbijty ja Jesús:
\p —¿Per wi'ix mba̱a̱dʉ tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tyuñ?
\p
\v 10 Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Mijtsʉ dʉ'ʉn tu'ugʉ israelítʉdyʉ wyindsʉ́n, ¿es kyaj mij xyñijawʉ tya̱a̱dʉ?
\v 11 Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts mij n'anʉʉmʉ, n'anmaabyʉts di'ibʉts nnija̱'a̱p. Es tʉgekyʉ di'ibʉ tʉ ndukmʉmadya̱'a̱ktʉ, yʉ'ʉ dʉn di'ibʉts tʉ n'ixy. Per miidsʉty kyaj xymyʉbʉktʉ di'ibʉts ʉj miits njatukmʉmadyáktʉp.
\v 12 Es pʉn kyaj xymyʉbʉktʉ di'ibʉts ʉj miidsʉty nja''awa̱'a̱nʉp di'ibʉ ja ya̱ naxwiiñ ijtp, ¿wi'ix xymyʉbʉ́ktʉt kots ndukmʉmadya̱'a̱ktʉt di'ibʉ ijtp tsa̱jpótm?
\p
\v 13 ’Ni pʉ́nʉm kyapatʉkʉ tsa̱jpótm, ʉjtsʉ dʉ'ʉn je'eyʉ, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, es ya̱ naxwiiñ ngʉda'agyʉts.
\v 14 Es éxtʉm ja Moisés tkudʉʉy ja tsa̱'a̱ñ di'ibʉ ak bronsʉ, nandʉ'ʉn ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nyajpʉjta̱'a̱ga̱'a̱ñʉts kʉjxm.
\v 15 Es nidʉgekyʉ di'ibʉts xymyʉbʉjkpʉts ʉj, jiky'átʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\s Dios tsyejpy ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y
\p
\v 16 Ja'a ko yʉ Dios nʉgoo oj t'oktsojknʉ ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty, pa̱a̱ty ttuknigejxy ja tyu'uk'U'unk, es pʉnaty myʉbʉjktʉp jiky'áttʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es kyaj kyutʉgóydyʉt.
\v 17 Ja'a ko Diosʉ 'yU'unk tkejxy es dyajnitso'oktʉt ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty, kyaj tkejxy esʉ ja̱'a̱y ñʉjxtʉt ma̱ ja tʉydyu'unʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\p
\v 18 Di'ibʉ myʉbejkypy ja Diosʉ 'yU'unk, kyaj yʉ'ʉ ñʉjxʉt ma̱ ja tʉydyu'unʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, per di'ibʉ kyaj myʉbékyʉty, yʉ'ʉ nʉjxʉp ma̱ ja tʉydyu'unʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ mʉt ko kyaj tmʉbeky ja Dios ja tyu'uk'U'unk.
\v 19 Di'ibáty kyaj tmʉbʉktʉ ja Diosʉ 'yU'unk, ja'a nʉjxtʉp ma̱ ja tʉydyu'unʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, mʉt ko ja ja̱jʉn myiiñ ya̱ naxwiiñ, es ni'igʉ oj ttsoktʉ ja koots'át kʉdiinʉm ja ja̱jʉn, mʉt ko axʉʉk 'yadʉ'ʉtstʉ.
\v 20 Nidʉgekyʉ di'ibáty axʉʉk adʉ́tstʉp, kyaj ttsoktʉ ja ja̱jʉn, es kyaj tmʉwingóñ ja ja̱jʉn kʉdiibʉ ñayyajnidʉ'xʉdʉt di'ibʉ naty axʉʉk tyiimpy.
\v 21 Per di'ibʉ jiky'a̱jttʉp mʉdʉ tʉy'a̱jtʉn, myʉwingeempy ja ja̱jʉn es dʉ'ʉn dya'íxyʉty ko yʉ'ʉ oy tmʉdúñ ja Dios.
\s Fwank Yajnʉbajtpʉ tnigajxy ja Jesús
\p
\v 22 Es ko waanʉ 'yijty, net ja Jesús mʉdʉ 'yʉxpʉjkpʉty oj ñʉjxtʉ ma̱ yʉ Judeeʉ ñaxwíñʉdʉ. Jap waanʉ 'yijttʉ es dyajnʉbáttʉ ja ja̱'a̱yʉty.
\v 23 Nandʉ'ʉn ja Fwank Yajnʉbajtpʉ yajnʉbétyʉ naty jam Enón di'ibʉ myʉwingon'a̱jtypy ja Salim, ja'a ko jamʉ naty ja kom nʉʉ, es ja ja̱'a̱yʉty ñʉjxtʉ es ñʉbáttʉt.
\v 24 Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tyuun jya̱jtʉ kyajnʉmʉ naty yʉ Fwank yajpʉjta'aky pujxndʉgóty.
\p
\v 25 Es di'ibʉ naty ja Fwank Yajnʉbajtpʉ 'yʉxpʉjkpʉty ñaygya̱jxʉdʉ mʉt tu'ugʉ israelítʉty pʉn wi'ixʉ ja̱'a̱y ñayyajwa̱'a̱dsʉdʉ.
\v 26 Net oj tninʉjxtʉ ja Fwank es t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Ya'ʉxpʉjkpʉ, ok'ix. Di'ibʉ naty mʉt mij ma̱ Jordán mʉjnʉʉ awinm, di'ibʉts mij xytyukmʉmadyak, tam tyam yajnʉbéty, es nidʉgekyʉ ja̱'a̱yʉty ak yʉ'ʉ panʉjxʉp.
\p
\v 27 Net ja Fwank 'yadsooy:
\p —Ni pʉ́n tii mba̱a̱t tkamʉdaty pʉn kyajpʉ Dios tʉ myo'oyʉty.
\v 28 Miidsʉty kʉ'ʉm xymyʉdoodʉ kots miits n'anma̱a̱ydyʉ: “Tʉy'a̱jtʉn ko kyajts ʉj nGrístʉty, je'eyʉts ʉj nyajkéxy jawyiin ma̱ yʉ Kristʉ.”
\v 29 Ma̱ tu'ugʉ ja̱'a̱y pyekyʉn, ja pʉjkpʉ yedyʉjk ja'a mʉt ti'igyʉ ja di'ibʉ pyejkypy. Es ja pʉjkpʉ yedyʉjk ja myʉtnaymyaayʉbʉ ni'igʉ xyonda'aky ko jam mʉʉt 'yity ma̱ yajmʉjtúñ ja myʉtnaymyaayʉbʉ es tmʉdoo'íty ja kyajxy myadya'aky. Es nandʉ'ʉn ʉj, xondákpʉts jotkʉda'aky ko yʉ ja̱'a̱yʉty tpanʉjxtʉ ja Jesús.
\v 30 Jesús yʉ'ʉ ni'igʉ myʉjwiindʉjkʉ'adʉ'ʉtsy, es ʉj waanʉ ni'igʉts n'awaan n'amutskʉ.
\s Di'ibʉ tso'omp jam tsa̱jpótm
\p
\v 31 Mʉt ko Jesús tsyo'oñ tsa̱jpótm, pa̱a̱ty ni'igʉ myʉ́jʉty kʉdiinʉm ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y. Ʉjtsʉ dʉ'ʉnʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y. Pa̱a̱ty ʉj je'eyʉts nnijawʉ di'ibʉ ja ya̱ naxwiiñ. Per di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm, yʉ'ʉ ñigopk'a̱jtypy tʉgekyʉ.
\v 32 Pa̱a̱ty yʉ'ʉ myadyakypy di'ibʉ tʉ t'ixy es tmʉdoy, per ni pʉ́n tkamʉbeky di'ibʉ yʉ'ʉ myadyakypy.
\v 33 Ja ja̱'a̱y di'ibʉ kyupejkypy ja ayuk di'ibʉ yʉ'ʉ kyajxypy, nigʉxʉ'kp ko tʉy'a̱jtʉn di'ibʉ Dios kyajxypy.
\v 34 Pʉ́nʉ Dios tʉ kyéxyʉty, Diosʉ 'yayuk myadyakypy. Esʉ Dios tmooy ja Jesús yʉ Espíritʉ Santʉ tʉgekyʉ.
\v 35 Ja Dios Teety jyantsytsyejpy ja 'yU'unk, es tʉgekyʉ ttukkʉdʉjkʉdya'ay di'ibʉ jaa'a̱jtp.
\v 36 Di'ibʉ myʉbejkypy ja Diosʉ 'yU'unk, myʉda̱jtypy yʉ jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ; per di'ibʉ kyaj tmʉbʉka̱'a̱ñ yʉ Diosʉ 'yU'unk, kyaj tmʉdaty ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, yʉ'ʉyʉ 'yaxá̱jʉp ja mʉk tʉydyu'unʉn di'ibʉ Dios mo'oyʉdʉp.
\c 4
\s Jesús es tu'ugʉ samaritanʉ toxytyʉjk
\p
\v 1 Myʉdoodʉ ja fariseeʉ ja̱'a̱yʉty ko ni'igʉ naty dyajmáyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty es yajnʉbéty ni'igʉ kʉdiinʉm ja Fwank Yajnʉbajtpʉ.
\v 2 Oy kyaj ja Jesús kʉ'ʉm yajnʉbejty, yʉ 'yʉxpʉjkpʉty yʉ'ʉjʉty yajnʉbajttʉ ja ja̱'a̱yʉty.
\v 3 Ko Jesús tnija̱'a̱jʉ tya̱a̱dʉ, net tsyo'oñ Judeeʉ es jyʉmbijnʉ Galileeʉ.
\p
\v 4 Ko tyu'uyo'oy, koonʉm ñaxy samaritanʉ ña̱a̱xóty.
\v 5 Jya̱jttʉ jap ma̱ ka̱jpn di'ibʉ xyʉ'a̱jtypy Sikar, di'ibʉ naty japyʉ myʉwingón yʉ Jakoobʉ ñax di'ibʉ 'yu'unk Josee tyukkuma̱a̱y ja ñax.
\v 6 Es jap tu'ugʉ nʉda̱jñ di'ibʉ Jakoob ñʉda̱jñ'a̱jt jékyʉp. Es ko jyajty jap nʉda̱jñ agʉ'p ja Jesús, ja'a ko anu'xʉbʉ naty mʉt ko tʉ yo'oy, ta ñaxwe'tsy nʉda̱jñbyʉ'a̱a̱y. Kijkyxyʉʉ natyñʉ.
\v 7 Net myiiñ ma̱ ja nʉda̱jñ tu'ugʉ samaritanʉ toxytyʉjk es tjuuda̱'a̱ñ ja nʉʉ. Net ja Jesús t'anma̱a̱y:
\p —Meegyʉts waanʉ mnʉʉ, tunʉ may'a̱jtʉn.
\p
\v 8 Tʉ naty ñʉjxtʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty ka̱jpnóty es tjuya̱'a̱ndʉ di'ibʉ 'yagijxyʉ'áttʉp.
\p
\v 9 Es ja toxytyʉjk 'yadsoojʉ:
\p —Mij m'israelitʉ, es ʉj samaritanʉ. ¿Wi'ixʉts mij xy'amdoy ja nʉʉ es nyajnʉ'uugʉt? (Yʉ israelítʉty kyaj mʉt ti'igyʉ 'yity ja samaritanʉ ja̱'a̱yʉty.)
\p
\v 10 Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Kooxyʉp xy'oknijawʉ ja may'a̱jtʉn di'ibʉ Dios yajkypy es pʉ́nʉts ʉj di'ibʉ nʉʉ m'amdoojʉp, tʉy'a̱jtʉnxyʉpts mij xy'amdoy yʉ nʉʉ, es ʉjxyʉpts mij nmeepy yʉ nʉʉ di'ibʉ yajjiky'ajtypy ja ja̱'a̱yʉty.
\p
\v 11 Ja toxytyʉjk 'yadsoojʉ:
\p —Windsʉ́n, ni xykyamʉdaty je'eyʉ di'ibʉ mʉt ja nʉʉ xyjuudʉt. Ja'a ko jantsy kʉk yʉ nʉda̱jñ, ¿wi'ixʉts mij xymyo'oyʉt yʉ jiikypyʉ nʉʉ?
\v 12 Ja n'apteety'a̱jtʉm Jakoob xytyukmʉwʉ'ʉmʉmʉ tya̱dʉ nʉda̱jñ, ma̱ yʉ'ʉ ijty ñʉ'uuktʉ mʉt ja 'yu'unk 'yʉna̱'kʉty esʉ jyʉyujk tsya̱jka̱a̱. ¿Tii wa'anʉ da mij ni'igʉ mʉ́jʉty kʉdiinʉm ja'a?
\p
\v 13 Esʉ Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Nidʉgekyʉ di'ibʉ ya̱a̱ nʉ'úktʉp, pa̱a̱dʉdʉp jatʉgok yʉ tʉʉdsʉ,
\v 14 per di'ibʉ 'yikypy ja nʉʉ di'ibʉts ʉj nmeepy, ni na̱'a̱ tʉʉdsʉ kyanakypya̱a̱dʉdʉt. Ja'a ko di'ibʉts ʉj nʉʉ nmeepy, jap myujxtʉ́wʉt jyodoty es myo'oyʉdʉt ja jiky'a̱jtʉn di'ibʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\p
\v 15 Net ja toxytyʉjk t'adsooy ja Jesús:
\p —Windsʉ́n, meegyʉdsʉ tadʉ nʉʉ es kʉdiibʉts xyñakypya̱a̱dʉt yʉ tʉʉdsʉ es ni nganakymyínʉdʉts ma̱ tya̱dʉ nʉda̱jñ es njuudʉdʉts ja nʉʉ.
\p
\v 16 Jesús 'yadsooy:
\p —Nʉjx wow yʉ mña'ay es mʉʉt mmíndʉt ja ya̱a̱.
\p
\v 17 Ja toxytyʉjk 'yadsooy:
\p —Kyajts nmʉdaty ja nña'ay.
\p Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Mmʉda̱jtypy ja tʉy'a̱jtʉn ko mjʉna̱'a̱ñ kyaj xymyʉdaty ja mña'ay,
\v 18 ja'a ko nimʉgoxk tʉ xy'okmʉda̱jtpʉ mña'ay, es di'ibʉ jam tyam mmʉda̱jtypy jatu'ugʉ myedyʉjk, kyaj yʉ'ʉ xyña'ayʉty. Pa̱a̱ty tʉy'a̱jtʉn éxtʉm mjʉna̱'a̱ñ.
\p
\v 19 Ko ja toxytyʉjk tmʉdooy, net t'anma̱a̱y ja Jesús:
\p —Windsʉ́n, n'ijxypyʉts ko mij ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ.
\v 20 Ja n'aptʉjkʉty di'ibʉ jékyʉp jyiky'a̱jttʉ, ja'a 'yawda̱jttʉ ja Dios ya̱a̱ ma̱ tya̱dʉ kopk. Per miits israelítʉty mjʉna̱'a̱ndʉ ko jaayʉ Jerusalén ja it luga̱a̱r ma̱ n'awda̱jtʉm.
\p
\v 21 Jesús t'adsooy ja toxytyʉjk:
\p —Mʉbʉjkkʉts mij, miimp ja xʉʉ ja oorʉ ma̱ miits xy'awdáttʉt ja Dios, es ni mgamíndʉt ma̱ tya̱dʉ kopk es ni mganʉjxtʉt Jerusalén.
\v 22 Miits samaritanʉ ja̱'a̱yʉty, kyaj xyñijáwʉdʉ ti m'awda̱jttʉp, per ʉʉdsʉty israelítʉty, nnija̱'a̱dʉpts tits n'awda̱jttʉp, ja'a ko tsyooñ ja nitsokʉn ma̱ ja israelítʉty.
\v 23 Per mina̱a̱mp ja tiempʉ, es tyamʉ dʉ'ʉn, ko ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ sitʉy y'awda̱jttʉp ja Dios, t'awdáttʉt mʉt winʉ jyot jya̱'a̱jʉn es mʉdʉ tʉy'a̱jtʉn, mʉt ko dʉ'ʉnʉ dʉn ttseky ja Dios es 'yawdátʉdʉt ja ja̱'a̱yʉty.
\v 24 Dios yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja Ja̱'a̱jʉn, es di'ibʉ 'yawda̱jttʉp ja Dios, 'yawdáttʉp mʉt winʉ jyot jya̱'a̱jʉn es mʉdʉ tʉy'a̱jtʉn.
\p
\v 25 Net ja toxytyʉjk t'anma̱a̱y ja Jesús:
\p —Ʉj nnija̱'a̱bʉts ko mínʉp ja Kristʉ di'ibʉ Dios wyin'ijx. Ko myínʉt ja'a, yʉ'ʉ xy'awa̱'a̱nʉdya'ayʉm tʉgekyʉ.
\p
\v 26 Net ja Jesús t'adsooy ja toxytyʉjk:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn Kristʉ di'ibʉ mmʉga̱jxʉp.
\p
\v 27 Es net jya̱jttʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty. Es ko t'ijxtʉ ja Wyindsʉ́n myadya'aky mʉt tu'ugʉ toxytyʉjk, dʉ'ʉñʉ wyʉ'ʉmʉdyaaydyʉ. Per ni pʉ́n oj tkayajtʉ́y: “¿Ti mdsejpy?” o “¿Ti ko xymyʉtmadya'aky yʉ toxytyʉjk?”
\p
\v 28 Net ja toxytyʉjk tnaswijtsʉ tsyiy es oj ñejxy ka̱jpnóty es oj t'awánʉdʉ ja kuga̱jpn es t'anʉʉmʉdʉ:
\p
\v 29 —Min xy'ok'ixtʉ tyápʉdʉ ja̱'a̱y di'ibʉts tʉ xy'awanʉ tʉgekyʉ di'ibʉts tʉ nduñ. ¿Kyajʉ dʉ'ʉn jya'adyʉ tya̱a̱dʉ ja Kristʉ?
\p
\v 30 Net ja ja̱'a̱yʉty tsyo'ondʉ jap ka̱jpnóty es tninʉjxtʉ mʉt ja toxytyʉjk ja Jesús.
\p
\v 31 Ko naty ja toxytyʉjk tʉ ñejxy ka̱jpnóty, net ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Ya'ʉxpʉjkpʉ, kay oynʉ'ʉnʉn.
\p
\v 32 Ta ja Jesús 'yadsooy:
\p —Tyapts ja je'xy nmʉdaty di'ibʉ miidsʉty ni xykyanijáwʉdʉ.
\p
\v 33 Net ja 'yʉxpʉjkpʉty ak ja'ajʉty ñayyajtʉʉjʉdʉ:
\p —¿Tʉ da pʉ́n dyajmíñ di'ibʉ kyáyʉp?
\p
\v 34 Esʉ Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Kots ʉj nduñ di'ibʉ tsyejpy pʉ́nʉts tʉ xykyexy, ujts jotkʉdákpʉts éxtʉm jyawʉ ngay n'iigyʉts.
\p
\v 35 ’Miits m'ayuk'a̱jttʉbʉ dʉ'ʉn: “Ko tyʉgoy'aty taxk po'o es nyajpʉdʉ'kʉm ja pʉjta'aky.” Per ʉjts miits n'anma̱a̱ydyʉp: “¡Ixtʉ kam! Tʉ pʉjta'aky tyʉtsnʉ es tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ es pyʉdʉ'ʉgʉt.”\f 4:35 Ja'a taadʉ 'yandijpy ko tʉ net ja tiempʉ jya'ty ma̱ ja ja̱'a̱yʉty 'yaxá̱jʉdʉt éxtʉmʉ Kristʉ. \f* 
\v 36 Di'ibʉ yajpʉde'kypy ja pyʉjta'aky, 'yaxá̱jʉp ja myʉju'uñ; esʉ pyʉjta'aky di'ibʉ yajpʉde'kypy, ja'a dʉ'ʉn ítʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Es dʉ'ʉn di'ibʉ wyijpy ja triigʉ es di'ibʉ yajpʉde'kypy, nimajtsk xyonda̱'a̱ktʉ.
\v 37 Es dʉ'ʉn dya'íxyʉty ko tyʉy'a̱jtʉnʉty di'ibʉ 'yayuk'a̱jttʉp éxtʉmʉ tya̱a̱dʉ: “Wiinkpʉ wyijpy ja triigʉ es wiinkpʉ yajpʉde'kypy.”
\v 38 Ʉjts miidsʉty tʉ ngaxtʉ es xyajpʉdʉ'ʉktʉt ja di'ibʉ kyaj tʉ xyñiduungʉdʉ. Wiingátypyʉ tʉ tniduungʉdʉ, es miidsʉdyʉ net myajpʉdʉ'ktʉp.
\p
\v 39 May ja samaritanʉ ja̱'a̱yʉty di'ibʉ tso'ondʉp ka̱jpnóty tmʉbʉjktʉ ja Jesús, ja'a ko ja toxytyʉjk tʉ naty 'yanʉ'ʉmxʉdʉ: “Tadʉ yedyʉjk xy'anma̱a̱yʉts tʉgekyʉ di'ibʉts tʉ nduñ.”
\v 40 Es ko myiindʉ ma̱ Jesús, net tmʉnu'xtáktʉ es wyʉ'ʉmʉt mʉt yʉ'ʉjʉty. Es ja Jesús oj wye'emy ma̱ ja ka̱jpn majtsk xʉʉ mʉt yʉ'ʉjʉty.
\p
\v 41 Ko ja kuga̱jpnʉty tmʉdoodʉ ja 'yʉxpʉjkʉn ja Jesús, ni'igʉ mayjya'ay oj t'akmʉbʉktʉ ja Jesús.
\v 42 Net ja toxytyʉjk t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Nmʉbʉjknʉpts ʉʉdsʉty tyam, kʉdiinʉm je'eyʉ ko mij tʉ xyñigajxy, ja'a ko nandʉ'ʉn ʉʉdsʉty kʉ'ʉm tʉ nmʉdóyʉts. Nnija̱'a̱dʉpts tyam ko tʉy'a̱jtʉn ko yʉ'ʉ Kyrístʉty di'ibʉ yajpojpʉnitʉgoyaampy yʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y.
\s Jesús dyajtse'eky tu'ugʉ yajkutujkpʉ tyuumbʉ
\p
\v 43 Ja kyumdʉgʉk xʉʉ ja Jesús tsyo'oñ Sikar es oj ñejxy Galileeʉ.
\v 44 Kʉ'ʉmʉ naty jayʉjp tʉ jyʉna'añ yʉ Jesús: “Ni tu'ugʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ kya'ity windsʉ'ʉgʉ mʉt ja myʉguga̱jpn.”
\v 45 Es ko ja Jesús jyajty Galileeʉ, ja ja̱'a̱yʉty oj 'yaxá̱jʉdʉ tsuj, ja'a ko nimayʉ naty di'ibʉ oj tʉ pyaskʉxʉ'attʉ Jerusalén. Jap t'ijxtʉ ti Jesús tyuun tʉgekyʉ.
\p
\v 46 Net ja Jesús jyajty Kanaa, Galileeʉ ña̱a̱xóty, ma̱ naty ja nʉʉ tʉ dyajjʉmbíty vinʉ. Es net tu'uk jyajty ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ di'ibʉ mʉjʉ kyutujkʉn. Jam ja'a tsyʉʉnʉ Kafarnaúm es ja 'yu'unktʉmʉ naty tʉ pya̱'a̱mbéty jantsy mʉk.
\v 47 Ko tadʉ ja̱'a̱y tmʉdooy ko Jesús tʉ jyʉmbity Judeeʉ es ko tʉ naty myiñ Galileeʉ, ta tnimiiñ es tmʉnu'xtáky es jyʉjpta̱'a̱gʉt, es nʉjx ja 'yu'unk ya''agʉdákxʉty, ja'a ko tim oogánʉbʉ naty.
\v 48 Ta ja Jesús t'anma̱a̱y ja ja̱'a̱y:
\p —Pʉn kyaj xy'ixtʉ ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn, kyaj miidsʉty ʉj xymyʉbʉ́ktʉt.
\p
\v 49 Net ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ 'yadsooy:
\p —Windsʉ́n, jo'omdʉ tsojk, tunʉ may'a̱jtʉn, na̱a̱m kyajnʉmts ja n'u'unk 'yeeky.
\p
\v 50 Ta Jesús 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Nʉjx ma̱ mdʉjk. Ja m'u'unk tʉ 'yagʉda'aky.
\p Ta ja ja̱'a̱y tmʉbejky éxtʉm ja Jesús tʉ 'yanʉ'ʉmxʉty. Ta jyʉmbijty ma̱ tyʉjk.
\v 51 Es ko naty tyu'uyo'oy, oj jyʉjpkuba̱a̱dʉty ja tyuumbʉ di'ibʉ naty tso'ondʉp ma̱ ja puma̱'a̱yʉn. Ta 'yanma̱a̱yʉ:
\p —¡Ja m'u'unk tʉ 'yagʉda'aky!
\p
\v 52 Ta ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ 'yadsooy:
\p —¿Ti oorʉ oga̱'a̱n tʉ myʉba̱a̱dʉ?
\p Es ja'ajʉty 'yadsoodʉ:
\p —Extʉm jʉnakxyʉʉ ʉxʉ'ʉy xyeemy ja jyʉʉn.
\p
\v 53 Net ja u'unkteety tjamyejtsy ko nan janakxyʉʉ naty tʉ 'yanʉ'ʉmxʉty ja Jesús: “Ja m'u'unk tʉ 'yagʉda'aky.”
\p Net ja ja̱'a̱y es nidʉgekyʉ di'ibʉ tsyʉna̱a̱ydyʉp ma̱ jyʉʉn tyʉjk tmʉbʉjktʉ ja Jesús.
\v 54 Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja myʉmajtskpʉ ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun ko jyʉmbity Judeeʉ es ñejxy Galileeʉ.
\c 5
\s Jesús dyajtse'eky tu'ugʉ puma̱'a̱y pilʉ pa'a̱a̱y
\p
\v 1 Ko waanʉ 'yijty ja israelítʉty tu'ugʉ naty ja xʉʉ ttundʉ jap Jerusalén, es ja Jesús jap oj ñejxy xʉ'a̱jtpʉ.
\p
\v 2 Ma̱ tadʉ ka̱jpn myʉwingón ja ka̱jpndʉjk a̱a̱ di'ibʉ tyijtʉp Borreegʉ Tʉjk A̱a̱, jap tu'ugʉ mʉj pilʉ ma̱ ja̱'a̱y tsyi'idʉ. Mʉgoxkʉ tyʉjk wiin tmʉdaty esʉ israelitʉ ja̱'a̱y ttijtʉ Betesdʉ.
\v 3 Japʉ naty ja ja̱'a̱y may pya̱'a̱mgo'knʉdʉ naxkʉjxy. Tapʉ wiints, ʉxneybyʉ, xux, di'ibʉ kyaj mba̱a̱t yi'xy. Jap 'yawixtʉ pilʉ pa'a̱a̱y es ja nʉʉ yu'xʉt.\f 5:3-4 Ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ jap myʉbʉjktʉp ijty ko winna̱'a̱gana̱'a̱ty jyʉnaky tsa̱jpótm tu'ugʉ anklʉs es ja nʉʉ dyaj'yi'xy, es di'ibʉ ja puma̱'a̱y jawyiin tʉjkʉp ma̱ ja pilʉ, ja'a agʉdakp oytyim di'ibʉ pa̱'a̱mʉdyʉ naty tmʉdaty. \f* 
\v 5 Japʉ naty tu'ugʉ yedyʉjk kyo'knʉ di'ibʉ i'px ma̱jmókx tʉgʉk jʉmʉjt kujk pya̱'a̱m 'yity.
\v 6 Ko ja Jesús t'ijxy ja puma̱'a̱y kyo'knʉ, ñija̱'a̱bʉ naty ko jeky tʉ 'yayoonʉ, net t'anma̱a̱y:
\p —¿M'agʉda̱'a̱ga̱a̱mbʉ?
\p
\v 7 Ja puma̱'a̱y 'yadsooy:
\p —Windsʉ́n, kyaj pʉ́n pʉ́nʉts xypyʉjta̱'a̱gʉp yap piloty ko jyayi'xy tya̱dʉ nʉʉ. Tʉgok tʉgókʉts njatʉkʉya'añ, wiinkpʉ jawyiin'a̱jtkojp.
\p
\v 8 Jesús t'anma̱a̱y:
\p —Pʉdʉ'ʉk, yajmúk ja mmabajn es nʉjx ma̱ mdʉjkʉn.
\p
\v 9 Netyʉ ja puma̱'a̱y 'yagʉdakta̱a̱y. Ta dyajpʉde'ky ja myabajn es yo'oydsyo'oñ. Es kom sa̱a̱bʉdʉ naty ma̱ ja israelítʉty dyajnigutúkʉ es t'ama̱a̱y'áttʉt,
\v 10 yʉ'ʉjʉty t'anma̱a̱ydyʉ ja di'ibʉ naty tʉ 'yagʉda'aky:
\p —Po'xʉnxʉʉ tyam. Kyaj ñikutíkyʉty es xytsyʉʉmʉdítʉt yʉ mmabajn.
\p
\v 11 Net ja yedyʉjk 'yadsooy:
\p —Yʉ di'ibʉts tʉ xya''agʉda'aky, yʉ'ʉts tʉ xy'anʉʉmʉ: “Yajmúk yʉ mmabajn es nʉjx.”
\p
\v 12 Net yajtʉʉjʉdʉ:
\p —¿Pʉ́nxʉ dʉ'ʉn tʉ m'anʉ'ʉmxʉty es xyajmúkʉt yʉ mmabajn es mnʉjxʉt?
\p
\v 13 Es ja yedyʉjk kyaj tnijawʉ pʉ́nʉ dʉn ja'a di'ibʉ tʉ ya''agʉda'agyʉty, ja'a ko ma̱ ja luga̱a̱rʉn mayʉ naty ja ja̱'a̱yʉty es ja'a ko ja Jesús tʉ naty ñʉjxnʉ wiink tsoo.
\v 14 Oknʉm jatʉgokʉ Jesús tpaty ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk. Net ja Jesús 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Ix jaygyukʉ. Tyamʉ net tʉ m'agʉda'aky. Katʉ mnakypyekytyúñ kʉdiibʉ mjátʉt o'ktʉ́y.
\p
\v 15 Ta ja yedyʉjk jyʉmbijty es oj t'awanʉ ja israelítʉty ko di'ibʉ tʉ ya''agʉda'agyʉty, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja Jesús.
\v 16 Pa̱a̱ty ja israelítʉty tpajʉdijttso'ondʉ ja Jesús, mʉt ko ja puma̱'a̱yʉty dya''agʉdaky sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ.
\p
\v 17 Es ja Jesús t'anma̱a̱y ja israelítʉty:
\p —Yʉ nDeedyʉts tuumpnʉm tyamba̱a̱t, es ʉj nandʉ'ʉn tuumbʉts.
\p
\v 18 Pa̱a̱ty yʉ'ʉjʉty ni'igʉ oj 'yákʉdʉ, es pa̱a̱ty tjaya'oogándʉ mʉt ko ja Jesús kyaj tmay'aty twindsʉ'ʉgʉ ja po'xʉnxʉʉ es mʉt ko nandʉ'ʉnʉ Jesús jyʉnáñ ko Dios yʉ'ʉ tyeety'ajtypy, ja'a ko dʉ'ʉn ñaybyʉjta'agyʉty nandʉ'ʉn Dios.
\s Diosʉ 'yU'ungʉ kyutujkʉn
\p
\v 19 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ ko ʉj, Dios ja 'yU'unk, kyajts mba̱a̱t ti nduñ ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñʉts. Ndiimbyʉts je'eyʉ di'ibʉts n'ijxypy ttuñ yʉ nDeedyʉts. Tʉgekyʉ di'ibʉdsʉ nDeety tyiimpy, nandʉ'ʉn ʉj, Dios ja 'yU'unk, ndúñʉts.
\p
\v 20 ’Pes ja nDeedyʉts xytsyojkpʉts ʉj es xytyuk'ijxpʉts tʉgekyʉ di'ibʉ yʉ'ʉ tyiimpy. Es xytyuk'ixa̱a̱mbʉts waanʉ oyjyatypyʉ. Es ko xy'íxtʉt, dʉ'ʉñʉ mwʉ'ʉmʉdya'aydyʉt.
\v 21 Es éxtʉmʉ Dios Teety dyajjikypyéky ja o'kpʉty, nandʉ'ʉn ʉj, ja 'yU'unk, nyajjikypyʉ́kʉpts di'ibʉts ndsejpy.
\v 22 Yʉ Dios Teety ni pʉ́n tkapayo'oy. Ʉj, ja 'yU'unk, tʉ xymyo'oyʉts tʉgekyʉ ja kutujkʉn es nbayo'oyʉdʉts,
\v 23 es dʉ'ʉnʉts ʉj tʉgekyʉ xywyindsʉ'ʉgʉdʉt, ja Diosʉ 'yU'unk, éxtʉm twindsʉ'ʉgʉdʉ ja Dios Teety. Di'ibʉts kyaj xywyindsʉ'ʉgʉ ʉj, nan kyaj twindsʉ'ʉgʉ ja Dios Teety di'ibʉts tʉ xykyexy.
\p
\v 24 ’Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, di'ibʉ myʉdoo'ijtypy di'ibʉts ʉj ngajxypy es tmʉbeky ja di'ibʉts tʉ xykyexy, ʉj nmo'oyaambyʉts ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, es kyaj ñʉjxʉt ma̱ tʉydyu'unʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, ja'a ko tʉts njo'tsʉ pyojpʉ es tʉts nmo'oy ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\v 25 Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, mina̱a̱mp ja tiempʉ, es tyamʉ dʉ'ʉn, ko ja o'kpʉty tmʉdówdʉt di'ibʉ ngajxypyʉts ʉj, Dios ja 'yU'unk. Es pʉ́nʉty kyuydyiimpy éxtʉmts ʉj n'anʉʉmʉ, yʉ'ʉts nmo'oyaampy ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\v 26 Dʉ'ʉn éxtʉm ja Dios Teety tmʉdaty ja jiky'a̱jtʉn, nandʉ'ʉnʉts ʉj tʉ xymyo'oy esʉts nmʉdátʉt ja jiky'a̱jtʉn.
\v 27 Es ja Dios Teety tʉts nandʉ'ʉn xymyo'oy yʉ kutujkʉn es nbayo'oyʉdʉts ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty, ja'a ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ.
\v 28 Katʉ tya̱a̱dʉ dʉ'ʉñʉ mdu'uwʉ'ʉmʉdʉ, ja'a ko ja̱'ta̱a̱mp ja tiempʉ ma̱ ja o'kpʉty di'ibʉ tʉ ñaxtʉ́kʉdʉ myʉdówʉp kots ʉj nga̱jxʉt,
\v 29 es di'ibʉ oy tʉ jyiky'aty ya̱ naxwiiñ, yʉ'ʉ jikypyʉ́kʉp es ñʉjxtʉt ma̱ ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, per di'ibʉ tʉ jyiky'aty axʉʉk ya̱ naxwiiñ, jyikypyʉ́kʉp es ñʉjxtʉt ma̱ ja tʉydyu'unʉn.
\s Di'ibʉ ñika̱jxpejtypy ko Jesús Diosʉ 'yU'unk
\p
\v 30 ’Ʉj kyajts ti mba̱a̱t kʉ'ʉm ndúñʉts. Ʉj nbaye'ebyʉts éxtʉmdsʉ nDeety xytyuk'ane'emy. Pátʉp wi'ixʉts nbayo'oy, ja'a ko kyajts ʉj ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñ nyajtúñ, ja'ats ndiimpy di'ibʉ tsyejpy ja Dios Teety di'ibʉts tʉ xykyexy.
\v 31 Pʉn ʉjts naydyu'uk kʉ'ʉm jʉna̱a̱mp ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja Diosʉ 'yU'unk, kyajts mij xymyʉbʉ́ktʉt.
\v 32 Per taa jatu'uk di'ibʉ nandʉ'ʉn jyʉna'añ, es di'ibʉ yʉ'ʉ jʉna̱a̱mp, tʉy'a̱jtʉnʉ'ʉ.
\v 33 Miidsʉty kʉ'ʉm oj xyajtʉ́wdʉ ja Fwank Yajnʉbajtpʉ, es m'adsoojʉdʉ ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja Diosʉ 'yU'unk.
\v 34 Ʉj kyajts ndukmada'aky kots pʉ́n xyñika̱jxpátʉt. Je'eyʉts miits ndukjamyatstʉ ko ja Fwank jyʉnañʉ dʉ'ʉn ko miits mnitso'oktʉt.
\v 35 Mʉt ko Fwank Yajnʉbajtpʉ, dʉ'ʉn yʉ'ʉ 'yijty éxtʉm tu'ugʉ kudʉ'xn di'ibʉ xykyudʉ'xʉm ma̱ mba̱a̱t nyo'oyʉm, es waanʉ tiempʉ mjotkujkʉdʉ miidsʉty mʉdʉ kudʉ'xn.
\v 36 Es ʉj nmʉda̱jtypyʉts tu'ugʉ testiigʉ di'ibʉ ni'igʉ mʉj yʉ mʉj'a̱jtʉn tmʉdaty kʉdiinʉm yʉ Fwank. Di'ibʉts ʉj ndiimpy, Dios Teedyʉts xymyooy es ndúnʉt es nyajkugʉ́xʉt. Es ja tuunk di'ibʉts ndiimpy, yʉ'ʉ yajnigʉxe'kypy ko Dios Teedyʉts ʉj tʉ xykyexy.
\v 37 Nandʉ'ʉn ja Dios Teety di'ibʉts tʉ xykyexy, pyʉjtákypy ja'a ko tʉy'a̱jtʉn di'ibʉts ngajxypy. Ni na̱'a̱nʉm xykyamʉdooga̱jxtʉ es ni je'eyʉnʉm xykya'ixtʉ.
\v 38 Kyaj ja Diosʉ 'yayuk 'yity ma̱ miidsʉty, mʉt ko kyaj xymyʉbʉktʉ kots miits nja''anʉʉmʉdʉ ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja kugajxy di'ibʉ Dios Teety tʉ tkexy.
\v 39 M'ʉxpʉjktʉp miidsʉty di'ibʉ Moisés es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty jyaaydyʉ, ja'a ko miits mjʉna̱'a̱ndʉ ko mʉt yʉ'ʉ xytyijy tʉ xygyanaraty yʉ mjiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Moisés es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty, ja'a jyaaydyʉ di'ibʉts ʉj nnastu'un nnaska̱jxʉ,
\v 40 per miidsʉty kyajts xy'axa̱jʉya̱'a̱ndʉ éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ esxyʉpts miits nmo'oy yʉ jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\p
\v 41 ’Kyajts nyajtúñ ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ ja̱'a̱y ya̱jktʉp.
\v 42 Yajxónʉts nnijawʉ ko miidsʉty kyajpʉ Dios xy'awdattʉ.
\v 43 Ʉj tʉ nmíñʉts yʉ'ʉgyʉjxmʉdsʉ nDeedyʉts, es miidsʉty kyajts xy'axá̱jʉdʉ. Per kooxyʉp myiñ ja wiink yedyʉjk mʉt ja kyʉ'ʉm winma̱'a̱ñ, yʉ'ʉ sitʉy m'axá̱jʉdʉp.
\v 44 ¿Wi'ixʉts miits xymyʉbʉ́ktʉdʉts pʉn m'ʉxta̱a̱ydyʉp yʉ ja̱'a̱yʉty es mwindsʉ'ʉgʉdʉt, es kyaj xy'ʉxta̱'a̱ydyʉ esʉ Dios jyʉna̱'a̱nʉt ko miits m'oyjya'ay'átyʉty?
\v 45 Katʉ mjʉna̱'a̱ndʉ kots ʉj miits xytyijy nni'ʉʉnʉya̱'a̱ndʉ nDeedyʉts wyinduuy. Moisés yʉ'ʉ dʉ'ʉn mni'ʉʉnʉyánʉdʉp, di'ibʉ miits mjot'a̱jttʉp.
\v 46 Mni'ʉʉnʉyánʉdʉp mʉt ko miits kyaj xymyʉbʉktʉ di'ibʉ yʉ'ʉ jyaaywyʉ'ʉm ma̱ ʉj.
\v 47 Es pʉn kyaj miits xymyʉbʉktʉ di'ibʉ Moisés kyʉxja̱a̱y, ¿wi'ix miits xymyʉbʉ́ktʉt di'ibʉts ʉj miits n'anma̱a̱ydyʉp?
\c 6
\s Jesús dyajkáy nimʉgoxk mil naxy ja ja̱'a̱y
\p
\v 1 Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tyuun jya̱jtʉ, net ja Jesús oj 'yawinnaxy ma̱ ja Galileeʉ Myejyñ di'ibʉ nandʉ'ʉn xyʉ'a̱jtypy Tibeeryʉs Myejyñ.
\v 2 May ja ja̱'a̱y pyanʉjxʉdʉ mʉt ko tʉ naty t'ixy ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun ko ja puma̱'a̱y dyajmʉba̱a̱dʉ.
\v 3 Ta pyatʉjkʉ ja Jesús ma̱ tu'ugʉ kopk, es ñaxwa'tstʉ mʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty.
\v 4 Pyátnʉbʉ naty ja israelítʉty ja pyaskʉ xʉʉ.
\v 5 Ko Jesús t'ijxy ko may ja ja̱'a̱yʉty pyanʉjxʉdʉ, net dyajtʉʉy ja Felipʉ:
\p —¿Ma̱ net nju'uyʉm yʉ je'xy di'ibʉ nmo'oyʉm yʉ tya̱dʉ mayjya'ay?
\p
\v 6 Jesús jyʉnañʉ dʉ'ʉn es t'ok'ixa̱'a̱ñ wi'ix jyʉna'añ yʉ Felipʉ, ja'a ko ñija̱'a̱bʉ natyʉ Jesús kʉ'ʉm ti naty tyunaampy.
\v 7 Net ja Felipʉ 'yadsooy:
\p —Majtsk mʉgo'px xʉʉ nidún kyaj tpa̱a̱dʉt es kʉjkwaanʉ nmo'oyʉm nidu'uk nidu'uk.
\p
\v 8 Net ja Andrés, ja myʉga'axʉ Simonk Peedrʉ, nan yʉ'ʉ naty ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉ, jyʉnáñ:
\p
\v 9 —Tyam tu'ugʉ mixyu'unk di'ibʉ myʉda̱jtypy mʉgoxkʉ tsa̱jkaagyu'unk es majtskʉ a̱jkxu'unk, perʉ tya̱a̱dʉ waanʉ yʉ'ʉ. Kyaj tpa̱a̱dʉt mʉt ko myayjya'ayʉty.
\p
\v 10 Jesús t'anma̱a̱y ja 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Yajnaxwaatstʉ nidʉgekyʉ.
\p Net ñaxwa'tstʉ mʉgoxk mil ja yedyʉjkʉty, es kyaj yajmadsyóy ja toxytyʉjkʉty es ja ʉna̱'ku'ungʉty.
\v 11 Net ja Jesús tkone'ky ja tsa̱jkaagyu'unk es tja̱'a̱ygyʉdáky ja Dios. Net ttujkwa'xy es tmooy ja 'yʉxpʉjkpʉty es ja 'yʉxpʉjkpʉty tmooydyʉ ja mayjya'ay di'ibʉ naty tʉ ñaxwaatstʉ. Es nandʉ'ʉn ttuuñ mʉt ja a̱jkxu'unk, tmooydyʉ ja ja̱'a̱yʉty maba̱a̱t 'yuts jyotkʉda̱'a̱ktʉt.
\v 12 Es ko naty tʉ jyotkʉda̱'a̱ktʉ, ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Yajmujkta̱'a̱ydyʉ tʉgekyʉ yʉ tsa̱jkaaky tyuktukʉ di'ibʉ tʉ ñadʉkʉ, kʉdiibʉ ti wyindʉgóyʉt.
\p
\v 13 Net ja 'yʉxpʉjkpʉty dyajmujkta̱a̱ydyʉ ma̱jmajtsk mʉj katsy di'ibʉ nadʉjkʉ ma̱ ja mʉgoxkpʉ ja tsa̱jkaagyu'ungʉn.
\v 14 Es ko ja ja̱'a̱yʉty t'ijxtʉ ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun, net ñayjyʉnánʉdʉ:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉndʉmʉ dʉ'ʉn ko yʉ tya̱a̱dʉ yʉ'ʉdyʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ di'ibʉ mina̱a̱mp ya̱ naxwiiñ.
\p
\v 15 Per kom ja Jesús ñija̱'a̱jʉ ko jyamʉnʉjxa̱'a̱nʉdʉ agwanʉ es pyʉjta̱'a̱ga̱'a̱nʉdʉ rey, pa̱a̱ty ja Jesús abeky ñaybyʉjtákʉ es pyatʉjkʉ ma̱ ja kopk es ita̱'a̱n naydyu'uk.
\s Jesús yo'oy nʉʉ wyingʉjxm
\p
\v 16 Es ko tsyu'ujʉnʉ, net ja 'yʉxpʉjkpʉty jyʉna̱jktʉ ma̱ ja mejyñbya̱'a̱.
\v 17 Ta tyʉjkʉdʉ ma̱ tu'ugʉ barkʉ es 'yawinnaxa̱'a̱ndʉ Kafarnaúm. Tʉ naty wyingoodsʉnʉ es kyajnʉmʉ naty ja Jesús jyʉmbity,
\v 18 net jyantsymyiiñ ja mʉk poj es ja mejyñ jyantsyñikapy.
\v 19 Es ko tʉ naty tyu'uyo'oydyʉ éxtʉm mʉgoxk o tʉdujk mil metrʉn, net t'ijxtʉ ko myʉwingóñʉty ja Jesús ma̱ ja byarkʉ, nʉʉ wingʉjxy yo'oy. Net tsyʉ'kʉdyaaydyʉ.
\v 20 Ta ja Jesús myʉga̱jxʉ:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn. Katʉ mdsʉ'ʉgʉdʉ.
\p
\v 21 Net ja'ajʉty jyantsyxyondaktʉ es t'axá̱jʉdʉ ja Jesús ma̱ ja byarkʉ. Es waanʉ 'yak'ijty, ta jya̱jttʉ ma̱ naty ñʉjxtʉ.
\s Ja̱'a̱y t'ʉxta̱'a̱ydyʉ ja Jesús
\p
\v 22 Jakumbom ja mayjya'ay tnija̱'a̱dʉ pʉ́nʉty wʉ'ʉmdʉ jam mejyñ awinm, ko yʉ'ʉyʉty ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty ttuknʉjxtʉ ja barkʉ di'ibʉ naty ti'igyʉ, es ko kyaj ja Jesús jap tyʉjkʉ mʉʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty.
\v 23 Net na̱a̱gʉty ja barkʉ di'ibʉ tso'ondʉp ma̱ Tibeeryʉs ka̱jpn, jya̱jttʉ mʉwingón ma̱ naty ja tsa̱jkaaky tʉ tkaydyʉ ko ja Nindsʉn'a̱jtʉmʉ naty jawyiin ja Dios tʉ tja̱'a̱ygyʉda'aky.
\v 24 Es ko ja ja̱'a̱y tpʉjktʉ kwentʉ ko ni ja Jesús es ni ja 'yʉxpʉjkpʉdyʉ naty kyanakyjyápʉty, ta tyʉjkʉdʉ barkoty es ñʉjxtʉ Kafarnaúm es t'ʉxta̱'a̱ya̱'a̱ndʉ ja Jesús.
\s Jesús yajkypy ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ
\p
\v 25 Es ko jya̱jttʉ jamdsoo mejyñ awinm, ta tpattʉ ja Jesús es t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Ya'ʉxpʉjkpʉ, ¿na̱'a̱xʉ mja̱'ty ya̱a̱?
\p
\v 26 Net ja Jesús t'adsooy:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, xy'ʉxta̱a̱ydyʉpts mʉt ko mga̱a̱ydyʉ, yajxón m'ujts mjotkʉdaktʉ. Kyajts mij xy'ʉxta̱'a̱ydyʉ mʉt ko xyjaygyúkʉdʉ oy ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉts ndiimpy.
\v 27 Katʉ mdundʉ mʉt ja mga̱'a̱y m'ukʉn di'ibʉ kyaj 'yiiky. Tundʉ mʉt ja mga̱'a̱y m'ukʉn di'ibʉ iigʉp es mmo'oyʉdʉt ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nmo'oyaambyʉts, mʉt ko Dios Teety dʉ'ʉn tʉ xymyo'oyʉts ja kutujkʉn.
\p
\v 28 Net ja ja̱'a̱yʉty jyʉnandʉ:
\p —¿Tits ndúndʉp esʉts nguydyúnʉt di'ibʉ Dios tsyejpy?
\p
\v 29 Ta ja Jesús 'yadsoojʉmbijty:
\p —Di'ibʉ Dios tsyejpy, yʉ'ʉ es xymyʉbʉ́ktʉt ja di'ibʉ yʉ'ʉ tʉ tkexy ya̱ naxwiiñ.
\p
\v 30 Ja ja̱'a̱yʉty t'anma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
\p —¿Ti ijxwʉ'ʉmʉn xytyuk'íxtʉpts di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn esʉts mij nmʉbʉ́ktʉdʉts? ¿Tii dʉn mij mdiimpy?
\v 31 Ja n'aptʉjk'a̱jtʉm kyaaydyʉ ja manaa\f 6:31 Ix Éxodo 16:13-16, 31. \f*  jam ma̱ mʉj itʉn, dʉ'ʉn éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: “Yʉ'ʉ ya̱jk yʉ tsa̱jkaaky di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm.”
\p
\v 32 Ta ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, kyaj ja Moisés mmooyʉdʉ ja tsa̱jkaaky di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm, yʉ'ʉ dʉ'ʉn nDeedyʉts di'ibʉ mmooyʉdʉp ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm.
\v 33 Ja'a ko tadʉ ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ Dios tʉ mmo'oyʉty, yʉ'ʉ dʉ'ʉn di'ibʉ tʉ kyʉda'aky tsa̱jpótm es tmo'oy ja jiky'a̱jtʉn ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y.
\p
\v 34 Net t'adsoodʉ:
\p —Windsʉ́n, dʉ'ʉñʉmts xymyo'oydyʉt tadʉ ka̱'a̱y ukʉn.
\p
\v 35 Ta ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn, es di'ibʉts xyñimiimp, di'ibʉts ʉj xymyʉbʉjkp, ni na̱'a̱ yuu kyapa̱a̱dʉdʉt es ni na̱'a̱ tʉʉdsʉ kyapa̱a̱dʉdʉt.
\v 36 Per tʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, kyaj xymyʉbʉktʉ óyʉts miits tʉ xyja'ixtʉ.
\v 37 Di'ibʉts ja nDeety tʉ xymyo'oy, nidʉgekyʉ myiñ ma̱ ʉjʉn. Es di'ibʉts xyñimiimp, kyajts n'ʉxtíjʉt.
\v 38 Ja'a ko ʉj tʉ ngʉda'agyʉts tsa̱jpótm es ndúnʉdʉts di'ibʉ ja Dios tsyejpy, es kyaj di'ibʉts ʉj ndsejpy.
\v 39 Esʉ Dios tsyejpy es kyajts nyajtʉgóyʉt ni tu'uk yʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y di'ibʉts tʉ xymyo'oy. Nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ di'ibʉ tim ʉx'okpʉ.
\v 40 Es di'ibʉ Dios tsyejpy, yʉ'ʉ di'ibʉts xy'ijxp es xymyʉbékyʉts éxtʉm ja 'yU'unk, nmo'oyʉpts ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ di'ibʉ tim ʉx'okpʉ.
\p
\v 41 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ ko dʉ'ʉn tmʉdooda̱a̱ydyʉ ja israelítʉty, ta tni'o'o tniyáxʉdʉ mʉt ko naty tʉ jyʉna'añ ko yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ tʉ kyʉda'aky tsa̱jpótm.
\v 42 Ta ñay'anma̱a̱yʉdʉ:
\p —¿Tii kyaj jya'ajʉdyʉ tya̱dʉ Jesús, ja 'yu'ungʉ Josee? N'ixy'a̱jtʉmts ʉdsa̱jtʉm yʉ tya̱a̱k tyeety. ¿Wi'ix jyʉna'añ ko yʉ'ʉ tʉ kyʉda'aky tsa̱jpótm?
\p
\v 43 Net ja Jesús 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —Katʉ mni'ow mniya̱a̱xʉdʉ.
\v 44 Ni pʉ́n mba̱a̱t kyamíñ ma̱ ʉjʉn pʉn kyaj dyajmíñ yʉ Dios Teety di'ibʉts ʉj xykyajx. Es di'ibʉts xypyanʉjxp, yʉ'ʉ dʉ'ʉn nyajjikypyʉ́kʉpts ma̱ ja xʉʉ di'ibʉ tim ʉx'okpʉ.
\v 45 Es dʉ'ʉn éxtʉm ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty dyajwe'emy ja̱a̱ybyéty ma̱ jyʉna'añ: “Dios tyuk'ʉxpʉkaampy nidʉgekyʉ.” Es dʉ'ʉn nidʉgekyʉ di'ibʉty myʉmʉdeepy ja Dios Teety es tkuydyúñ ja 'yana'amʉn, yʉ'ʉ dʉ'ʉn mínʉp ma̱ ʉjʉn.
\p
\v 46 ’Kyaj jaa pʉ́n jatu'uk t'ixy ja Dios Teety. Ʉjtsʉ dʉ'ʉn je'eyʉ tʉ n'ixy, es yʉ'ʉdsʉ dʉ'ʉn tʉ xykyexy ya̱ naxwiiñ.
\v 47 Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, di'ibʉts xymyʉbʉjkp, myʉda̱jtypy ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\v 48 Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn.
\v 49 Ja m'apteedyʉty kyaaydyʉ ja manaa ma̱ ja mʉj it, es nan o'kta̱a̱ydyʉ,
\v 50 per ja ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉ kʉdakp tsa̱jpótm, ko pʉ́n tkay, kyaj ni na̱'a̱ kya'ooktʉt.
\v 51 Ʉjtsʉ dʉ'ʉnʉ tadʉ ka̱'a̱y ukʉnʉ jiikypyʉ di'ibʉ kʉdak tsa̱jpótm. Ko di'ibʉ kyaapy 'yikypy tya̱dʉ ka̱'a̱y ukʉn, jiky'átʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Ja'a ko tya̱dʉ ka̱'a̱y ukʉn di'ibʉts ʉj nyakaampy, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja nnini'xʉts di'ibʉ nyakaambyʉts es ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty tmʉdáttʉt ja jiky'a̱jtʉn.
\p
\v 52 Net ja israelítʉty t'ʉmujk tka̱jxmujktʉ es ñayjyʉnánʉdʉ:
\p —¿Wi'ixʉ tya̱a̱dʉ xymyo'oya̱'a̱nʉm njʉ'xʉm yʉ kyʉ'ʉm nini'x?
\p
\v 53 Ta ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, pʉn kyaj xy'axa̱jʉ éxtʉmʉ ka̱'a̱y ukʉn yʉ nnini'xʉts, di'ibʉ ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nmo'oyaambyʉts, es yʉ nne'pyñʉts di'ibʉts ndamaampy nyokaampy, kyaj xymyʉdáttʉt ja jiky'a̱jtʉn.
\v 54 Di'ibʉ 'yaxá̱jʉp éxtʉmʉ ka̱'a̱y ukʉn yʉ nnini'xʉts esʉ nne'pyñʉts, jiky'átʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ es ʉjts nyajjikypyʉ́kʉp ma̱ ja xʉʉ di'ibʉ tim ʉx'okpʉ.
\v 55 Mʉt ko yʉ nnini'xʉts esʉ nne'pyñʉts, yʉ'ʉ dʉ'ʉn éxtʉm ja ka̱'a̱y ukʉn.
\v 56 Di'ibʉ 'yaxá̱jʉp yʉ nnini'xʉts esʉ nne'pyñʉts éxtʉmʉ kya'ay 'yukʉn, yʉ'ʉ dʉ'ʉn jiky'átʉp mʉt ʉj, es ʉj mʉt yʉ'ʉ.
\v 57 Ja nDeedyʉts di'ibʉts xykyajxp, myʉda̱jtypy ja jiky'a̱jtʉn, es ʉj njiky'átyʉts mʉt yʉ'ʉgyʉjxm. Es nandʉ'ʉnʉ tya̱a̱dʉ di'ibʉ 'yaxá̱jʉp yʉ nnini'xʉts esʉ nne'pyñʉts éxtʉmʉ kya'ay 'yukʉn, ʉjtskyʉjxm jyiky'átʉt.
\v 58 Ja'ats nmadyakypy ja tsa̱jkaaky di'ibʉ kʉdak tsa̱jpótm. Tya̱dʉ tsa̱jkaaky kyaj dyʉ'ʉnʉty éxtʉm ja manaa di'ibʉ kyaaydyʉ ja m'apteedyʉty es óknʉm 'yo'ktʉ. Di'ibʉ kyaapy ja tsa̱jkaaky di'ibʉts ʉj nyajkypy, jiky'átʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\p
\v 59 Jap Kafarnaúm ma̱ ja tsa̱jptʉjk ya'ʉxpejky ja Jesús tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ.
\s Mayjya'ay tmastu'uttʉ Jesús
\p
\v 60 Ko tmʉdoodʉ yʉ ʉxpʉjkʉn di'ibʉ Jesús yajkypy, nimay ja ja̱'a̱yʉty di'ibáty panʉjxʉdʉ ñay'anma̱a̱yʉdʉ:
\p —Tya̱a̱dʉ di'ibʉ myadyakypy, nimʉja̱a̱ oy es ngupʉjkʉm. ¿Pʉ́n tyunaambyʉ kwentʉ?
\p
\v 61 Net ja Jesús t'ijxy ko ñi'oojʉdʉ ja ja̱'a̱yʉty. Ta t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —¿Tii nyajjot'ambʉjktʉp miidsʉty mʉdʉ tya̱a̱dʉ?
\v 62 ¿Wi'ixʉ da mjattʉ ko xy'íxʉt ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nbatʉjkʉnʉt ma̱ naty jékyʉp n'ítyʉts tsa̱jpótm?
\v 63 Yʉ'ʉyʉ ja Diosʉ Jya̱'a̱jʉn di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn. Kyaj ti ttsooty ni ti di'ibʉ ja̱'a̱y tyunándʉp. Di'ibʉts ʉj tʉ nmadya'aky, jam tsyooñ ma̱ ja Ja̱'a̱jʉn di'ibʉ yajkypy ja jiky'a̱jtʉn.
\v 64 Per taanʉm nidu'ugʉty ma̱ miidsʉty di'ibʉts kyaj xymyʉbʉktʉ.
\p Dʉ'ʉn jyʉnáñ ja Jesús mʉt ko tsondaky ñija̱'a̱jʉ pʉ́nʉdyʉ naty kyaj myʉbékyʉty es pʉ́nʉ naty kʉyakánʉp.
\v 65 Es jyʉnáñ:
\p —Pa̱a̱dyʉts njʉna̱'a̱ñ ko ni pʉ́n mba̱a̱t xykyanimíñʉts pʉn ja Dios Teety kyajts xytyuknimíñ.
\p
\v 66 Net may ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ naty panʉjxʉp ja Jesús myastútʉdʉ es kyaj mʉt 'yokjʉdijnʉdʉ.
\v 67 Net ja Jesús t'anma̱a̱y ja nima̱jmajtskpʉ 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —¿Tii mnʉjxándʉp miidsʉty nandʉ'ʉn?
\p
\v 68 Es ja Simonk Peedrʉ 'yadsoojʉ:
\p —Windsʉ́n, ¿pʉ́nʉts nbanʉjxtʉp? Mij naydyi'igyʉ mmʉda̱jtypy ja ayuk di'ibʉ myadyakypy ja jiky'a̱jtʉn di'ibʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\v 69 Ʉʉdsʉty tʉts nmʉbʉktʉ es nnija̱'a̱dʉpts ko mij mGrístʉty, Dios ja 'yU'unk.
\p
\v 70 Jesús t'adsooy ja 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Nima̱jmajtskʉts miits tʉ nwin'ixy, per nidu'uk pyʉdsemy mʉjku'u mʉduumbʉ.
\p
\v 71 Ko tya̱dʉ Jesús dʉ'ʉn jyʉnáñ, ja'a naty 'yandijpy ja Juudʉs, Simonk Iskaryotʉ mya̱a̱nk, mʉt ko Juudʉs yʉ'ʉ naty kʉyakánʉp oy jyaja'ajʉty tu'uk di'ibʉ nima̱jmajtskpʉ 'yʉxpʉjkpʉty.
\c 7
\s Kyaj Jesusʉ myʉga'axʉty myʉbʉ́kʉdʉ
\p
\v 1 Ko tya̱a̱dʉ tyuun jya̱jtʉ, japʉ naty jyʉdity ja Jesús ya'ʉxpeky Galileeʉ. Kyaj ñʉjxáñ Judeeʉ mʉt ko yʉ israelitʉ ja̱'a̱yʉty jyaya'oogánʉdʉ.
\p
\v 2 Es tyimpátnʉbʉ naty ja xe'emdyʉjk xʉʉ di'ibʉ myʉjtuundʉp ja israelítʉty jap Jerusalén,
\v 3 net ja Jesusʉ myʉga'axʉty 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Pʉdsʉm ja ya̱a̱. Nʉjx Judeeʉ es nandʉ'ʉnʉ m'ʉxpʉjkpʉty di'ibʉ jápʉty t'íxtʉt ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ mdiimpy.
\v 4 Kyaj pʉ́n ti ayu'udsyʉ ttuñ pʉn tsyejpy es ja ja̱'a̱y tnijáwʉt. Mʉt ko mij xytyuñʉ tya̱a̱dʉ, tuk'ixʉ net nidʉgekyʉ ja̱'a̱y.
\p
\v 5 Es dʉ'ʉn 'yanma̱a̱yʉdʉ ja myʉga'axʉty mʉt ko nan kyaj tmʉbʉjktʉ ko yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja Diosʉ 'yU'unk.
\v 6 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja myʉga'axʉty:
\p —Kyajnʉm jya'ty ja n'oorʉts. Pa̱a̱dyʉts ʉj kyajts nnʉjxʉt mʉt miidsʉty. Nʉjx miidsʉty, mʉt ko mʉt miidsʉty oy yʉ'ʉ oytyim di'ibʉ oorʉty.
\v 7 Miidsʉty kyaj mduk'ak'átʉdʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp. Per ʉj sitʉy xytyuk'ak'a̱jttʉpts mʉt kots ʉj n'awanʉ ko axʉʉk yʉ'ʉ di'ibʉ tyuundʉp.
\v 8 Nʉjx miits mxʉ'attʉ. Ʉj kyajts miits nmʉʉtnʉjxtʉt mʉt ko kyajnʉm tpa̱a̱ty ja n'oorʉts ma̱ts ʉj nnʉjxʉt.
\p
\v 9 Es ko dʉ'ʉn jyʉna̱a̱nda̱a̱y, ta oj wye'emy ja Jesús Galileeʉ.
\s Jesús ñejxy Jerusalén ma̱ xe'emdyʉjk xʉʉ
\p
\v 10 Ko waanʉ 'yijty ko naty ja myʉga'axʉty tʉ tsyoondʉ, net ja Jesús tsyo'oñ es ñejxy xʉ'a̱jtpʉ, oy kyanide'xyʉty, abekyʉ ja'a ñejxy es kyaj mʉdʉ mayjya'ay.
\p
\v 11 Ja israelítʉty 'yʉxta̱a̱yʉdʉ jap xʉʉjóty es jyʉna̱'a̱ndʉ:
\p —¿Ma̱a̱ da netʉ tadʉ ja̱'a̱y?
\p
\v 12 Es ma̱ mayjya'ayʉty tmadya̱'a̱ktʉ ja Jesús, tap na̱a̱k di'ibʉ jʉnándʉp:
\p —Oy ja̱'a̱y yʉ'ʉ.
\p Es wiingátypyʉ jʉnándʉp:
\p —Kyaj 'yoyjya'ayʉty, mʉt ko twin'ʉʉñ ja ja̱'a̱yʉty.
\p
\v 13 Per ni pʉ́n kyamadya̱'a̱ktʉ mayjya'ayóty, je'eyʉ ayu'udsyʉ, mʉt ko ttsʉ'ʉgʉdʉ ja teedywyindsʉ́nʉty.
\p
\v 14 Es ko kyujkwa'xy ja mʉj xʉʉ, net ja Jesús jyajty Jerusalén. Ta tyʉjkʉ mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty es tyʉjkʉ ya'ʉxpʉjkpʉ.
\v 15 Es ja israelítʉty dʉ'ʉñʉ wyʉ'ʉmʉdyaaydyʉ ko tmʉdoo'ijttʉ éxtʉm ja Jesús ya'ʉxpeky. Net ñayjyʉnánʉdʉ:
\p —¿Es wi'ixʉ tya̱a̱dʉ oytyiity tnijawʉ?, es ni je'eyʉ kya'ʉxpékyʉty.
\p
\v 16 Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Di'ibʉts ʉj nduk'ʉxpʉjktʉp, kyaj yʉ'ʉ myiñ mʉdʉdsʉ ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñ, Dios yʉ'ʉts tʉ xykyexy es nduk'ʉxpʉ́kʉdʉts éxtʉmts nduñ.
\v 17 Pʉn ja pʉ́n ttuna̱'a̱ñ di'ibʉ Dios ñi'ana'amʉp, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ñijáwʉdʉp ko ʉj yʉ n'ʉxpʉjkʉnʉts Diósʉts xymyeepy. Kyaj yʉ'ʉjʉty mʉt ja ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñʉts nduñ.
\v 18 Di'ibʉ ka̱jxp mʉt ja kyʉ'ʉm winma̱'a̱ñ, nayyajmʉjpʉdsʉmánʉp kʉ'ʉm, per ja di'ibʉ yajmʉjpʉdsʉmaampy ja di'ibʉ tʉ tyuk'ane'emyʉty, yʉ'ʉ dʉn ka̱jxp tʉy'a̱jtʉn es ni wi'ix tsow kyaj jyiky'aty axʉʉk.
\p
\v 19 ’Moisés yʉ'ʉ dʉn mmooyʉdʉ ja ana'amʉn, es ni tu'uk miits xykyamʉmʉdowdʉ es xykyakuydyundʉ ja 'yana'amʉn. ¿Es ti kots miits xya'ooga̱'a̱ndʉ?
\p
\v 20 Net ja ja̱'a̱yʉty 'yadsoodʉ:
\p —¡Mʉjku'u mij mbajʉdijtʉp! Tʉ mlokʉ. ¿Pʉ́nʉ dʉn mij mya'oogánʉp?
\p
\v 21 Jesús 'yadsooy:
\p —Mʉt ko sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ tu'ugʉ yedyʉjk nya''agʉdákyʉts, pa̱a̱ty dʉ'ʉñʉ mwʉ'ʉmʉdya'aydyʉ.
\v 22 Mjʉna̱'a̱ndʉ ko Moisés yʉ'ʉ dʉ'ʉn mduk'ana'amʉdʉ es xytsyúktʉt waanʉ ma̱ ja yedyʉjk'a̱jtʉn yʉ mma̱a̱ngu'ungʉty\f 7:22 Ix Lukʉs 1:59. \f*, oyʉ dʉ'ʉn ja m'aptʉjkʉty di'ibʉ yajtsondák éxtʉm jaayʉm yajtúñ, kyaj yʉ'ʉdyʉ Moisés.
\v 23 Miits mdsujktʉp yʉ mma̱a̱ngu'ungʉty oy sya̱a̱bʉdʉty éxtʉm jyʉna'añ ja Moisés 'yana'a̱mʉn. ¿Es ti ko mjot'ambʉktʉ mʉt kots tu'ugʉ yedyʉjk nya''agʉdakta̱a̱y sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ?
\v 24 Miits mjʉnándʉp ko 'yóyʉty pʉn sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ mduundʉp di'ibʉ Moisés mduk'ana'amʉdʉ. Per kots ʉj nya''agʉda'aky sa̱a̱bʉdʉ xʉʉ tu'ugʉ ja̱'a̱y, miits mjʉnándʉp: “¡Kyaj 'yóyʉty!” Es dʉ'ʉn ya'ixy ko kyaj 'yóyʉty di'ibʉ mbayo'oydyʉp.
\s Jesús tnigajxy pʉn ma̱ tsyooñ
\p
\v 25 Net nidu'ugʉty ja ja̱'a̱yʉty di'ibáty tsʉna̱a̱ydyʉp jap Jerusalén ñayyajtʉʉjʉdʉ:
\p —¿Ti kyaj jya'ajʉdyʉ tya̱a̱dʉ di'ibʉ 'yʉxta̱a̱ydyʉp es tpajʉdittʉ es dya'ooga̱'a̱ndʉ?
\v 26 Pes tʉxim mayjya'ayóty kyajxy, es ni pʉ́n wi'ix kya''anʉ'ʉmxʉdʉ. ¿Ti wa'anʉ justisʉtʉjkʉty tmʉbʉktʉ ko tya̱a̱dʉ tyʉy'a̱jtʉnʉty ko yʉ'ʉdyʉ Kristʉ?
\p
\v 27 Es wiingátypyʉ jyʉnandʉ:
\p —Kyaj. Kyaj mba̱a̱t, ja'a ko ʉdsa̱jtʉm nidʉgekyʉ nnija̱'a̱m ma̱ kyuga̱jpnʉdyʉ tya̱a̱dʉ. Ko myínʉt ja Kristʉ, ni pʉ́n tkanijáwʉt ma̱ tsyooñ.
\p
\v 28 Ko naty ya'ʉxpeky mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty, net jyʉnáñ mʉk:
\p —Byeen xy'oknija̱'a̱nʉdʉ miidsʉty pʉ́ndsʉ dʉ'ʉn ʉj es ma̱ts ndsooñ. Per ʉj kyajts ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñ nmíñʉts. Ja'a di'ibʉ tʉy'a̱jtʉnduump xykyajxpʉts. Miits kyaj xy'ixy'attʉ.
\v 29 Ʉj sitʉy n'ixy'ajtypyʉts, mʉt ko jámʉts ndsooñ ma̱ yʉ'ʉ, es yʉ'ʉts tʉ xykyexy.
\p
\v 30 Net tjamatsandʉ es tjapʉjta̱'a̱gándʉ pujxndʉgóty. Per ni pʉ́n tkama̱jtsy, mʉt ko kyajnʉmʉ naty tpa̱a̱ty ja xyʉʉ 'yoorʉ.
\v 31 May ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ myʉbʉjktʉ ja Jesús ñayjyʉna̱'a̱nʉdʉ:
\p —Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja Kristʉ di'ibʉ mina̱a̱mp, mʉt ko ni pʉ́n mba̱a̱t xykyatuk'ijxʉm yʉ ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ tyiimpy es tʉ xytyuk'ijxʉm.
\s Fariseeʉty tmatsa̱'a̱ndʉ ja Jesús
\p
\v 32 Ja fariseeʉtʉjkʉty tmʉdoodʉ ko ja ja̱'a̱yʉty dʉ'ʉn jyʉna̱'a̱ndʉ. Pa̱a̱ty yʉ'ʉjʉty es ja teedywyindsʉndʉjk ttuk'ane'emy ja mʉj tsa̱jptʉjk kwentʉ'a̱jtpʉty es tmátstʉt ja Jesús.
\p
\v 33 Net ja Jesús jyʉnáñ:
\p —Waanʉts n'ita̱'a̱ñ ya̱a̱ mʉt miidsʉty, es óknʉmts njʉmbita̱'a̱ñ ma̱ di'ibʉts tʉ xykyexy.
\v 34 Xy'ʉxta̱'a̱ydyʉpts miidsʉty es kyajts xypya̱a̱tʉt. Kyaj mba̱a̱t mnʉjxtʉ ma̱ts ʉj nnejxy.
\p
\v 35 Net ja israelítʉty ñayjyʉnánʉdʉ ak yʉ'ʉjʉty:
\p —¿Ma̱a̱ da ñʉjxa̱'a̱ñʉ tya̱a̱dʉ ko kyaj nbátʉm? ¿Wa'anʉ da ñʉjxa̱'a̱ñ ma̱ ja nmʉguga̱jpn'a̱jtʉm di'ibʉ ijttʉp grieegʉ ña̱a̱xóty es dya'ʉxpʉka̱'a̱ñ nandʉ'ʉn ja grieegʉ ja̱'a̱yʉty?
\v 36 ¿Ti dʉn yʉ taadʉ myadyakypy di'ibʉ tʉ xy'anma̱'a̱yʉm ko jyʉna'añ?: “Xy'ʉxta̱'a̱ydyʉpts, per kyajts xypya̱a̱ttʉt. Kyaj mba̱a̱t mnʉjxtʉ ma̱ts ʉj nnejxy.”
\s Jiky'a̱jtʉn kyaj kyexy ñaxy di'ibʉ Jesús yajkypy
\p
\v 37 Ma̱ ja mʉj xʉʉ kyugʉjxʉnʉ, net ja Jesús tyʉna̱a̱ye'ky es jyʉnáñ jantsy mʉk:
\p —Pʉn ja pʉ́n tyʉʉdsʉ, wa'ants xyñimíñ; es di'ibátyʉts xymyʉbʉjkp, wa'an tnʉ'iiky.
\v 38 Dʉ'ʉn éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ, di'ibʉts xymyʉbʉjkp, dʉ'ʉn ja'a éxtʉm myúxʉt jyodoty ja kom nʉʉ di'ibʉ yajjiky'a̱jtp.
\p
\v 39 Es mʉt yʉ'ʉ ja Jesús 'yandijpy ko di'ibʉ mʉbʉjkxʉp, di'ibʉ panʉjxʉp, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja Dios mo'oyʉdʉp ja Espíritʉ Santʉ. Per kyajnʉmʉ naty jya'ty ya̱ naxwiiñ ja Espíritʉ Santʉ, ja'a ko Jesús kyajnʉmʉ naty jyʉmbity tsa̱jpótm.
\p
\v 40 Es ko ja ja̱'a̱yʉty tmʉdoodʉ tya̱a̱dʉ, tap na̱a̱gʉty di'ibʉ jʉnandʉ:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉndʉmʉ dʉ'ʉn ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ di'ibʉ mina̱a̱mp.
\s Ja̱'a̱y ñaybyʉjkwa̱'xʉdʉ
\p
\v 41 Wiingátypyʉ ja̱'a̱yʉty jyʉnandʉ:
\p —Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja Kristʉ.
\p Es ja wiingátypyʉ jyʉnandʉ:
\p —Kyaj, ja'a ko kyaj ja Kristʉ jámʉp tsyoona̱'a̱ñ Galileeʉ ña̱a̱xóty.
\v 42 Dʉ'ʉn ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ ko yʉ Kristʉ yʉ'ʉ tyʉʉmp 'ya̱a̱ts ja rey Davit es Belén kyuga̱jpn'átʉt, ma̱ myiiñ jyajty yʉ rey Davit.
\p
\v 43 Es dʉ'ʉn ja ja̱'a̱yʉty ñaywya̱'xʉdʉ majtsk peky.
\v 44 Wiinkpʉty jyatsojk esxyʉp yajtsímy, per ni pʉ́n dʉ'ʉn tkatuuñ.
\s Fariseeʉty esʉ teedywyindsʉ́nʉty kyaj tmʉbʉktʉ ja Jesús
\p
\v 45 Net ja mʉj tsa̱jptʉjk kwentʉ'a̱jtpʉty jyʉmbijttʉ ma̱ ja fariseeʉty es ja teedywyindsʉ́nʉty. Ta yajtʉʉjʉdʉ:
\p —¿Ti ko tʉ xykyayajmíndʉ?
\p
\v 46 Net ja polʉsiiʉty 'yadsoojʉdʉ:
\p —¡Ni pʉ́nʉ dʉ'ʉn kyakajxyñʉm éxtʉmʉ tya̱dʉ ja̱'a̱y!
\p
\v 47 Net ja fariseeʉty t'anma̱a̱y ja polʉsiiʉty:
\p —¿Tii nan tʉ mnayyákʉdʉ es tʉ mwin'ʉʉñʉty?
\v 48 ¿Ma̱ mij xy'ok'ijxpʉ ko nidu'ugʉ njustisʉ'a̱jtʉm o nidu'ugʉ fariseeʉ ja̱'a̱yʉty tmʉbeky?
\v 49 Es yʉ ja̱'a̱yʉty di'ibʉ kyanija̱'a̱dʉp wi'ix ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ, ka̱jxpéky ja'a 'yittʉ.
\p
\v 50 Nikodemʉ di'ibʉ naty koots tʉ tni'otsy ja Jesús, tapʉ naty nandʉ'ʉn. Ta yʉ'ʉ jyʉnáñ:
\p
\v 51 —Extʉm xytyuk'ijxʉm ja n'ana'amʉn'a̱jtʉm ko kyaj mba̱a̱t ndʉydyu'unʉm pʉ́n di'ibʉ kyaj jawyiin nmʉdo'om es n'ijxʉm ti dʉn yʉ'ʉ tyiimpy axʉʉk.
\p
\v 52 Di'ibʉ naty jápʉty 'yadsoojʉmbijtʉdʉ:
\p —¿Tii mij nan mgalileeʉja̱'a̱yʉ? Ʉxpʉk ja Diosʉ jyaaybyajtʉn es xy'íxʉt ko ni tu'ugʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ kyamíñ Galileeʉ.
\p
\v 53 Net ja ja̱'a̱yʉty yo'oywya̱'xtʉ es nidu'uk nidu'uk ñʉjxta̱a̱ydyʉ ma̱ ja tyʉjkʉty.
\c 8
\s Toxytyʉjk di'ibʉ yajtʉgeepy ja pʉjk úkʉnʉ wyindsʉ'kʉn
\p
\v 1 Es ja Jesús pyatʉjkʉ ma̱ ja Oliivʉs Kopk.
\p
\v 2 Jakumbom ko xyʉʉñʉ ja Jesús tyʉjkʉ jatʉgok mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty. Ta myiindʉ ja ja̱'a̱yʉty es ttuknabíkʉdʉ ja Jesús, es ja Jesús ñaxwe'tsy es dyajtsondáky ja 'yʉxpʉjkʉn.
\v 3 Net ja fariseeʉty es di'ibʉty tsa̱jptʉgóty ya'ʉxpʉjktʉp dyajmiindʉ tu'ugʉ toxytyʉjk di'ibʉ tʉ yajkuba̱a̱dʉ ko dyajtʉgóy ja pʉjk úkʉnʉ wyindsʉ'kʉn. Ta tpʉjtáktʉ kujk'ám ma̱ ja ja̱'a̱yʉty.
\v 4 Ta t'anma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
\p —Ya'ʉxpʉjkpʉ, tya̱dʉ toxytyʉjk tʉ yajkuba̱a̱dʉ ko dyajtʉgóy ja pʉjk úkʉnʉ wyindsʉ'kʉn.
\v 5 Yʉ Moisesʉ 'yana'amʉn xytyuk'ana'amdʉpts es nguka̱'a̱dsʉdʉts es 'yoogʉt yʉ dʉ'ʉmbʉ toxytyʉjkʉty. ¿O wi'ix mij m'okjʉna̱a̱mbʉ?
\p
\v 6 Dʉ'ʉn jyʉnandʉ es tpʉjta̱'a̱ktʉ ja pyeky es dʉ'ʉn mba̱a̱t tni'ʉʉnʉdʉ. Ta Jesús wyindaky es jyaay naxkʉjxy mʉt tu'ugʉ kyʉwa'xypy.
\v 7 Es ko yajtʉʉjʉmbijtʉdʉ, ta Jesús kyujkʉ jatʉgok es t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Miidsʉty nidu'uk di'ibʉ kyajpʉ pyojpʉ, wa'an tu'ugʉ tsa̱a̱ ttukka̱'a̱tsy jawyiinʉ tya̱dʉ toxytyʉjk.
\p
\v 8 Ta wyindaky jatʉgok ja Jesús es 'yakja̱a̱y naxkʉjxy.
\v 9 Es ja'ajʉty ko tya̱a̱dʉ tmʉdoodʉ, net ñayjya̱'a̱dʉ éxtʉm ñayñi'ʉʉnʉdʉ kʉ'ʉm. Net pyʉdsʉʉmdʉ nidu'uk nidu'uk, tsyondaky mʉt ja waanʉ mʉjja̱'a̱ybyʉ es ttukkugʉjxʉ mʉt ja waanʉ ʉna̱'kpʉ. Es ko oj pyʉdsʉʉmda̱'a̱ydyʉ, net ja Jesús oj wye'emy nimajtsk mʉt ja toxytyʉjk.
\v 10 Net ja Jesús wya̱'kkujkʉ jatʉgok es t'ijxy ko kyajʉ naty ma̱ pʉ́n, ja'ayʉ ja toxytyʉjk naydyu'uk. Net ja Jesús t'anma̱a̱y ja toxytyʉjk:
\p —Nitʉ, ¿ma̱ net ja di'ibʉ mni'ʉ'ʉnʉdʉp? ¿Ni pʉ́n tʉ mgatukkumʉdóyʉty?
\p
\v 11 Ta ja toxytyʉjk 'yadsooy:
\p —Windsʉ́n, ni pʉ́n.
\p Net ja Jesús t'anma̱a̱y ja toxytyʉjk:
\p —Es ni ʉjts mij ngatukkumʉdówʉt. Nʉjxnʉ tyam es katʉ mnakypyekytyúñ.
\s Jesús éxtʉmʉ ja̱jʉn ma̱ naxwíñʉdʉ
\p
\v 12 Jesús óknʉm jatʉgok t'anma̱a̱y ja ja̱'a̱yʉty:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn éxtʉm tu'ugʉ ja̱jʉn di'ibʉ ñʉ'ʉmeepy tyu'umeepy nidʉgekyʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y. Tʉgekyʉ di'ibʉts xypyaduump es xypyanʉjxp, dʉ'ʉn yʉ'ʉjʉty éxtʉm di'ibʉ jʉdijttʉp nʉ'am tu'am mʉt ja ja̱jʉn, es kyaj kyunap kyuja'pxʉt éxtʉm ja di'ibʉ jʉdijtp kubi'its ku'ook.
\p
\v 13 Net ja fariseeʉty 'yadsoodʉ:
\p —Mij kʉ'ʉmʉ m'ayuk xyñika̱jxpéty, dʉ'ʉn kyaj tyuñ.
\p
\v 14 Net ja Jesús 'yadsooy:
\p —Oyʉts ʉj n'ayuk nnika̱jxpéty, tuump ja'a, mʉt ko ʉj nnija̱'a̱bʉts ma̱ts ndsooñ es ma̱ts nnejxy.
\v 15 Miits xypyayo'oydyʉpts éxtʉm kyʉxe'eky. Kyaj xypyayo'oydyʉ éxtʉm tyʉy'a̱jtʉnʉty. Ʉj ni pʉ́nʉts ngapayo'oy.
\v 16 Per kots ʉj pʉ́n nbayo'oy, mʉt ja tʉy'a̱jtʉnts ʉj n'anʉʉmʉ, mʉt ko ʉj kyajts naydyu'uk ti nbayo'oy, ʉjtsʉ dʉ'ʉn mʉdʉdsʉ nDeety. Pa̱a̱ty nimajtskʉts ʉʉdsʉty.
\v 17 Ma̱ miits ja m'ana'amʉnʉty ja̱a̱ybyéty 'yity: “Pʉn ja nimajtskpʉ ja testiigʉ ti'igyʉ kya̱jxtʉ, yʉ'ʉ dʉn nmʉbʉjkʉm.”
\v 18 Pes ʉjtsʉ dʉ'ʉn kʉ'ʉm nayñidestiigʉ'a̱jtʉp, esʉ nDeedyʉts di'ibʉts xykyajx, yʉ'ʉ dʉn jatu'ugʉ testiigʉ.
\p
\v 19 Net ja ja̱'a̱yʉty yajtʉʉjʉdʉ:
\p —¿Ma̱a̱ dʉn net ja mDeety?
\p Jesús 'yadsooy:
\p —Kyajts miits xy'ixy'attʉ, es nan ni nDeedyʉts xykya'ixy'attʉ. Kooxyʉpts miits xy'ixy'attʉ, nan m'ixy'a̱jttʉpxyʉpts yʉ nDeedyʉts.
\p
\v 20 Tya̱a̱dʉ oj tkajxy ja Jesús ko naty ya'ʉxpeky ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk ma̱ jap 'yity ja limosnʉ abʉjkʉn. Es ni pʉ́n kyama̱jtsʉdʉ esxyʉp yajnejxyʉty pujxndʉgóty, mʉt ko kyajnʉmʉ naty tpa̱a̱ty ja xyʉʉ 'yoorʉ.
\s “Ma̱ts ʉj nnʉjxa̱'a̱ñ, kyaj miidsʉty mba̱a̱t mnʉjxtʉ”
\p
\v 21 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ jatʉgok:
\p —Ʉj nʉjxnʉpts, es miits xy'ʉxta̱'a̱ydyʉpts, es m'ooktʉp mʉt ja mbojpʉty. Kyaj mba̱a̱t mnʉjxtʉ ma̱ts ʉj nnejxy.
\p
\v 22 Net ja israelítʉty ñayjyʉnánʉdʉ:
\p —¿Wa'anʉ da ñayya'ooga̱'a̱ñʉty? ¿Pa̱a̱ty jyʉna'añ ko kyaj mba̱a̱t njo'omʉm ma̱ yʉ'ʉ ñejxy?
\p
\v 23 Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja ja̱'a̱yʉty:
\p —Miidsʉdyʉ dʉ'ʉn di'ibʉ ya̱ naxwiiñ tʉ mmin tʉ mja̱'ttʉ, per ʉjtsʉ dʉ'ʉn di'ibʉ tsa̱jpótm kʉdakp.
\v 24 Pa̱a̱ty miits n'anʉʉmʉdʉ ko m'ooktʉp pekymyʉʉt, ja'a ko pʉn kyaj xymyʉbʉktʉ es ʉjʉ dʉ'ʉn éxtʉmts njʉna̱'a̱ñ, m'ooktʉp pekymyʉʉt.
\p
\v 25 Net yajtʉʉjʉdʉ:
\p —¿Mbʉ́nxʉ dʉn mij?
\p Jesús 'yadsooy:
\p —Jawyíñʉpts miits tʉ n'anʉʉmʉdʉ.
\v 26 Máyñʉmts ngakajxy es ngapayo'oyñʉmts miidsʉty. Per ja di'ibʉts tʉ xykyéxyʉts, ja'a dʉ'ʉn jʉna̱a̱mp tʉy'a̱jtʉn, es di'ibʉts ʉj n'anmaapy ja ja̱'a̱yʉty, yʉ'ʉ di'ibʉts tʉ nmʉdoy tkajxy ja di'ibʉts tʉ xykyéxyʉts.
\p
\v 27 Per ja israelítʉty kyaj tjaygyúkʉdʉ ko ja Jesús jya''anʉ'ʉmxʉdʉ ko yʉ'ʉ dʉ'ʉn U'unk'a̱jtʉp ja Dios.
\v 28 Pa̱a̱ty ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ jatʉgok:
\p —Kots miits xypyʉjta̱'a̱ktʉt kʉjxm, nétʉts miits xy'ʉxkáptʉdʉts ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn éxtʉmts miits nja''anʉʉmʉdʉ ko ʉj kyajts ti nduñ mʉt ja ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñʉts. Ndiimbyʉts ja'ayʉ di'ibʉts ja nDeedyʉts tʉ xytyukni''ixʉ.
\v 29 Di'ibʉts xykyajx, dʉ'ʉñʉm 'yity mʉt ʉj. NDeedyʉts kyajts naydyu'uk xyñas'ixʉ, ja'a kots dʉ'ʉñʉm nduñ di'ibʉ yʉ'ʉ tsyejpy.
\p
\v 30 Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn jyʉnáñ ja Jesús, may di'ibʉ myʉbʉjktʉ.
\s Diosʉ 'yu'ungʉty esʉ mʉjku'ugópkʉ 'yu'ungʉty
\p
\v 31 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty di'ibʉ mʉbʉjkxʉdʉ:
\p —Pʉn mbadiimpy éxtʉmts miits n'anʉʉmʉdʉ, n'ʉxpʉjkpʉ'átʉpts miidsʉty,
\v 32 es m'ixy'áttʉp ja tʉy'a̱jtʉn, es yʉ tʉy'a̱jtʉn yʉ'ʉ myajwʉ'ʉmʉdʉp awa̱'a̱tstuuy.
\p
\v 33 Net ja fariseeʉty 'yadsoodʉ:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉnʉty ja tyʉʉmp 'ya̱a̱dsʉty ja Abra̱a̱n, es ni na̱'a̱nʉmts pʉ́n xykyatuumbʉ'áty. ¿Wi'ix mij mjʉna̱'a̱ñ ko xyajwʉ'ʉmʉt awa̱'a̱tstuuy?
\p
\v 34 Jesús t'adsooy:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, pʉn tu'ugʉ ja̱'a̱y naygyʉya̱jkʉp jyiky'átʉt mʉt ja pyeky, pes tʉʉ dʉ'ʉn myʉmada'agyʉty ja pojpʉ es dʉ'ʉn 'yity éxtʉm njʉna̱'a̱nʉm ja pojpʉ tyuumbʉ juybyʉ.
\v 35 Es yʉ tuumbʉ juybyʉ, kyaj yʉ'ʉ 'yity éxtʉm ja windsʉnʉ 'yu'unk. Ja u'unk ja'a dʉ'ʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ wʉ'ʉmp éxtʉm ja tya̱a̱k tyeedyʉ 'yu'unk.
\v 36 Pa̱a̱ty pʉn ja Diosʉ 'yU'unk myajwʉ'ʉmʉdʉ awa̱'a̱tstuuy, tʉy'a̱jtʉn ko awa̱'a̱tstuuy myajwʉ'ʉmʉdʉ.
\v 37 Tʉts nnijawʉ ko Abra̱a̱n miits m'ok'átʉdʉ. Per xya'oogándʉpts mʉt ko kyaj xykyupʉktʉ éxtʉmts miits nja''anʉʉmʉdʉ.
\v 38 Ʉj yʉ'ʉts ngajxypy di'ibʉdsʉ nDeety tʉ xytyuk'ixy. Es miits xytyundʉ nandʉ'ʉn éxtʉm ja mdeedyʉty tʉ m'anʉ'ʉmxʉdʉ.
\p
\v 39 Net ja israelítʉty 'yadsoodʉ:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn Abra̱a̱n ndeety'a̱jtʉp.
\p Es ja Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Kooxyʉp miits m'u'unk'átʉdʉ Abra̱a̱n, yʉ'ʉxyʉp mduundʉp di'ibʉ yʉ'ʉ tyuun.
\v 40 Oyʉts miits tʉ nja''anʉʉmʉdʉ ja tʉy'a̱jtʉn di'ibʉts ʉj nmʉdoo ma̱ Dios, xya'oogándʉpts miidsʉty. Abra̱a̱n ni na̱'a̱ dʉ'ʉn kya''adʉtsy.
\v 41 Miidsʉty nandʉ'ʉn m'adʉ'ʉtstʉ éxtʉm ja mdeety 'yadʉ'ʉtsy.
\p Ta 'yadsoodʉ:
\p —Ʉʉdsʉty nmʉda̱jttʉpts ja nDeety ti'igyʉ, yʉ'ʉ Dios. Kyajts ʉʉdsʉty nbʉxyky'attʉ.
\p
\v 42 Jesús t'adsoojʉmbijty:
\p —Kooxyʉp tyʉy'a̱jtʉnʉty ko Dios miits xyTyeety'áttʉ, pes xytsyojktʉpxyʉpts miidsʉty, mʉt ko ʉj nmíñʉts mʉt yʉ Dioskyʉjxm. Kyajts tʉ nmiñ mʉt ja ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñʉts. Mʉt ko ja Dios tʉ xykyéxyʉts, pa̱a̱dyʉts tʉ nmiñ.
\p
\v 43 ’¿Ti ko xykyajaygyúkʉdʉ di'ibʉts miits nja''anma̱a̱ydyʉp? Ja'a ko kyaj xymyʉdowa̱'a̱ndʉ di'ibʉts ʉj nga̱jxwa'xypy.
\v 44 Miidsʉty mʉjku'ugópk mdeety'a̱jttʉp es yʉ'ʉ miits mja'a'a̱jtʉdʉp, es ja'a miits mduundʉp di'ibʉ yʉ'ʉ tsyejpy. Yajja̱'a̱y'o'kpʉmʉ'ʉ jawyíñʉp es kyaj ti ttuñ di'ibʉ tʉy'a̱jtʉn. Ni na̱'a̱ kyakajxy mʉt ja tʉy'a̱jtʉn. Ko 'yanda'aky, kyʉ'ʉm ja'a yʉ'ʉ kyajxypy, ja'a ko andakp yʉ'ʉ, es yʉ'ʉ yajtsondák ja andakʉn.
\v 45 Es mʉt ko tʉy'a̱jtʉn miits n'anʉʉmʉdʉ, pa̱a̱ty kyaj xymyʉbʉ́ktʉts.
\v 46 ¿Pʉ́n miidsʉty nidu'uk dyajnigʉxʉ'ʉgʉt kots ʉj nmʉdaty ja nbojpʉ? Es pʉn tʉy'a̱jtʉn di'ibʉts ʉj ngajxypy, ¿ti ko xykyamʉbʉktʉ?
\v 47 Di'ibʉ ja'a'a̱jtʉp ja Dios, myʉdoo'ijtypy ja Diosʉ 'yayuk. Per kom miidsʉty kyaj mja'a'átʉdʉ ja Dios, pa̱a̱ty kyaj xymyʉdoo'ita̱'a̱ndʉ.
\s Taayʉmʉ naty ja Kristʉ ko kyajnʉm ja Abra̱a̱n
\p
\v 48 Net ja israelítʉty jyʉnandʉ:
\p —Tʉy'a̱jtʉn éxtʉmts mij n'anʉʉmʉdʉ ko mij msamaritánʉty es mmʉda̱jtypy ja ka'oybyʉ.
\p
\v 49 Esʉ Jesús 'yadsooy:
\p —Kyajts ʉj nmʉdaty ja ka'oybyʉ. Di'ibʉts ndiimpy, yʉ'ʉ yajnigʉxe'kypy ko nwindsʉ'kʉpts ja nDeedyʉts, es miits kyajts xywyindsʉ'ʉgʉdʉts.
\v 50 Ʉj kyajts n'ʉxta̱'a̱y pʉ́nʉts xywyindsʉ'ʉgʉp. Jaa'a̱jtp pʉ́n tsyejpy esʉts windsʉ'ʉgʉ n'ítʉt, yʉ'ʉ dʉ'ʉnʉts xypyaye'epy.
\v 51 Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ ko di'ibʉ pyadiimpy éxtʉmts n'anʉʉmʉ, ni na̱'a̱ kya'oogʉt.
\p
\v 52 Ta ja israelítʉty 'yadsoodʉ:
\p —Tyam tʉy'a̱jtʉn ʉʉdsʉty njʉna̱'a̱ñ ko mij mmʉda̱jtypy ja ka'oybyʉ. Abra̱a̱n es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty nidʉgekyʉ 'yo'kta̱a̱ydyʉ, es mij mjʉna̱'a̱ñ: “Di'ibʉ pyadiimpy éxtʉmts n'anʉʉmʉ, ni na̱'a̱ kya'oogʉt.”
\v 53 ¿Tii wa'anʉ da mij waanʉ ni'igʉ mmʉ́jʉty es kʉdiinʉmdsʉ ndeety Abra̱a̱n? Yʉ'ʉ o'k, es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty nandʉ'ʉn 'yo'ktʉ. ¿Napʉ́nʉ dʉ'ʉn mij mnaybyʉjta'agyʉty?
\p
\v 54 Ta Jesús 'yadsooy:
\p —Pʉn ʉjts kʉ'ʉm naymyʉjpʉjtákʉp, kyaj ti ttsooty. Per di'ibʉts tʉ xymyo'oy ja mʉj'a̱jtʉn, yʉ'ʉ nDeedyʉts di'ibʉ miits nandʉ'ʉn mjʉnándʉp ko yʉ'ʉ xyDyios'attʉ.
\v 55 Per miits kyaj xy'ixy'attʉ. Ʉj sitʉy n'ixy'ajtypyʉts. Kooxyʉpts ʉj njʉna̱'a̱ñ kots kyaj n'ixy'aty, nʉgooxyʉpts ʉj n'okpi'tska̱jxnʉ éxtʉm miidsʉty. Per ʉj sitʉy n'ixy'ajtypyʉts, es nguydyiimbyʉts éxtʉm yʉ'ʉ dyajnigutúkʉ.
\p
\v 56 ’Ja m'aptʉjk Abra̱a̱n 'yixán ja tiempʉ ma̱ts ʉj nmiiñ ya̱ naxwiiñ. Nʉgoo oj 'yokxondaknʉ ko oj t'ixy.
\p
\v 57 Net ja israelítʉty t'anma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
\p —Ni justyikxymya̱jk jʉmʉjnʉm xykyamʉdaty, ¿es mjʉna̱'a̱ñ ko tʉ xy'ixy ja Abra̱a̱n?
\p
\v 58 Jesús 'yadsooy:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, taayʉmdsʉ naty ʉj ko yʉ Abra̱a̱n myiiñ jyajty.
\p
\v 59 Net tkonʉ'ktʉ ja tsa̱a̱ es tjatukka̱'a̱dsándʉ ja Jesús. Per ja Jesús ñayyu'tsʉ es tsyo'oñ ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk, mayjya'ayóty ñajxy es ñʉjxnʉ.
\c 9
\s Jesús dya'ijxpéky di'ibʉ wiints ja̱jt naxwiiñ
\p
\v 1 Ko ja Jesús ñajxy ma̱ tu'ugʉ luga̱a̱r, japʉ naty tu'ugʉ yedyʉjk di'ibʉ tʉ myiñ tʉ jya'ty ya̱ naxwiiñ wiints.
\v 2 Net ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty yajtʉʉjʉdʉ:
\p —Windsʉ́n, ¿ti ko dʉ'ʉn jyajty ya̱ naxwiiñʉ tya̱dʉ yedyʉjk wiints? ¿Wa'anʉ da yʉ'ʉjʉty mʉt ja tya̱a̱k tyeety ja pyojpʉ, o mʉt ja kyʉ'ʉmbojpʉ?
\p
\v 3 Esʉ Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Kyaj yʉ'ʉjʉty mʉt ko pyojpʉ kʉ'ʉm tmʉdaty es ni kyaj yʉ'ʉjʉty mʉt ko tya̱a̱k tyeety pyojpʉ ja̱'a̱yʉty, ja'a taadʉ es ya'íxʉt di'ibʉ ja Dios tyiimpy.
\v 4 Ko 'yakxʉʉñʉmʉty, mba̱a̱dʉts n'aktúñ ja tyuunk di'ibʉts xykyajx. Miimp ja koots it ma̱ kyaj mba̱a̱t pʉ́n tyuñ.
\v 5 Kots ʉj n'ak'ítyñʉm ya̱ naxwiiñ, ʉjtsʉ dʉ'ʉn di'ibʉ kyude'xypy ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty.
\p
\v 6 Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉnʉ Jesús jyʉnáñ, net ñastsujʉ naxkʉjxy es dya'e'ky waanʉ mo'onts mʉdʉ tsyujy. Ta ttukwingutse'ky ja wiints.
\v 7 Net ja Jesús 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Nʉjx mwimbujy ma̱ yʉ Silo'ee pilʉ (di'ibʉ ayuk wimbʉdsʉʉmp Tʉ Yajkéxy).
\p Ta ja wiints oj wyimbujy. Net oj 'yijxpéky es ñejxy ma̱ tyʉjk.
\v 8 Net ja di'ibʉ ijty wiints ja myʉdʉjkpa̱'a̱jʉty es ja di'ibʉ naty tʉ 'yíxʉdʉ ñayjyʉnánʉdʉ:
\p —¿Ti kyaj jya'ajʉdyʉ tya̱dʉ yedyʉjk di'ibʉ tʉ 'yity naxwa'tsp es t'amdoy yʉ limosnʉ?
\p
\v 9 Nidu'ugʉty jyʉnandʉ:
\p —Ja'adsʉ tya̱a̱dʉ.
\p Wiinkpʉty jyʉnandʉ:
\p —Kyaj jya'ajʉty, nadʉ'ʉn kyʉxe'eky.
\p Per ja yedyʉjk kʉ'ʉm 'yadsooy:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn.
\p
\v 10 Net dyajtʉʉdʉ:
\p —¿Wi'ix tyam mba̱a̱t m'ixy?
\p
\v 11 Ta ja di'ibʉ naty wiints 'yadsooy:
\p —Ja yedyʉjk di'ibʉ xyʉ'a̱jtypy Jesús, yʉ'ʉ waanʉ mo'ondsu'unk tʉ dya'eeky es tʉ xytyukwingutse'egyʉts, es tʉ xy'anʉʉmʉts: “Nʉjx ma̱ yʉ Silo'ee pilʉ es mwimbújʉt.” Tats oj nnejxy es tʉ nwimbujyʉts. Nétʉts tʉ n'ijxpéky.
\p
\v 12 Net ja ja̱'a̱yʉty 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —¿Ma̱a̱xʉ net ja yedyʉjk?
\p Ta 'yadsooy ja di'ibʉ tʉ 'yijxpéky:
\p —Kyajts nnijawʉ.
\s Fariseeʉty dyajtʉ́w dyajtuda̱'a̱ktʉ ja ja̱'a̱y di'ibʉ wiints tʉ 'yity
\p
\v 13 Net tmʉnʉjxtʉ ja di'ibʉ naty tʉ 'yijxpéky ma̱ fariseeʉty,
\v 14 ja'a ko ja Jesús dya'e'ky ja mo'ondsu'unk ma̱ ja israelítʉty ja pyo'xʉnxʉʉ es dya'ijxwa'xy ja wiints.
\v 15 Net ja fariseeʉty dyajtʉ́y ja yedyʉjk, ja di'ibʉ naty tʉ 'yijxpéky:
\p —¿Wi'ixʉ dʉ'ʉn ko tyam mba̱a̱t m'ixy?
\p Ta 'yadsooy ja di'ibʉ naty wiints:
\p —Yʉ'ʉts waanʉ mo'ondsu'unk tʉ xytyukwingutse'egyʉts, oj nwimbujy, es tyam n'ijxpʉts.
\p
\v 16 Nidu'ugʉdyʉ fariseeʉty jyʉnandʉ:
\p —Tya̱dʉ yedyʉjk di'ibʉ dʉ'ʉn tʉ ttuñ, kyajpʉ Dios jya'a'átyʉty, mʉt ko kyaj tʉ twindsʉ'ʉgʉ ja po'xʉnxʉʉ.
\p Es wiingátypyʉ jyʉnandʉ:
\p —¿Wi'ix mba̱a̱t ttuñ ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ tyiimpy pʉn yʉ'ʉ pekyjya'ay?
\p Esʉ dʉ'ʉn kyaj ti'igyʉ winma̱'a̱ñ tmʉdattʉ.
\p
\v 17 Net jatʉgok dyajtʉʉdʉ ja di'ibʉ naty wiints:
\p —Es mij, ¿wi'ix nandʉ'ʉn m'okjʉna̱a̱mbʉ mʉdʉ tadʉ yedyʉjk di'ibʉ tʉ mmo'oyʉty yʉ m'ijxʉn?
\p Net ja'a 'yadsooy:
\p —Pes ʉj jʉna̱a̱mbʉts ko yʉ'ʉdyʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ.
\p
\v 18 Per ja israelítʉty kyaj tmʉbʉkandʉ ko naty ja ja̱'a̱y tʉ 'yity wiints es ko tʉʉ 'yijxpéky. Net oj twowdʉ ja tya̱a̱k tyeety ja di'ibʉ naty wiints.
\v 19 Net dyajtʉʉdʉ:
\p —¿Mijtsʉ tya̱dʉ m'u'unk di'ibʉ mjʉnándʉp ko jyajty naxwiiñ wiints? ¿Wi'ixʉ dʉ'ʉn 'yíxyʉty ko tyam mba̱a̱t 'yixy?
\p
\v 20 Net ja u'unkteety u'unkta̱a̱k 'yadsoodʉ:
\p —Tʉy'a̱jtʉn ko ʉʉdsʉdyʉ tya̱dʉ n'u'unk di'ibʉ miin ja̱jt wiints.
\v 21 Per ʉʉdsʉty kyajts nnijáwʉdʉ wi'ixʉ dʉ'ʉn ko tyam mba̱a̱t 'yixy es ni nganijáwʉdʉts pʉ́nʉ dʉ'ʉn tʉ ya'ijxpékyʉty. Yajtʉ́wdʉ yʉ'ʉ. Mʉj ja̱'a̱y mʉj ʉna̱'k yʉ'ʉ. Wa'an mdukmʉmadya'agyʉty yʉ'ʉ.
\p
\v 22 Ja tya̱a̱k tyeety jyʉnandʉ dʉ'ʉn mʉt ko ja teedywyindsʉ́nʉty ttsʉ'ʉgʉdʉ, ja'a ko tʉ naty nandʉ'ʉn ñaygya̱jxʉdʉ ko kʉdiibʉ ñakykyupʉ́kʉdʉt tsa̱jptʉgóty oytyim pʉ́nʉty di'ibʉ jʉna̱a̱mp ko yʉ Jesús yʉ'ʉ ja Kristʉ.
\v 23 Pa̱a̱ty ja tya̱a̱k tyeety jyʉnandʉ: “Yajtʉ́wdʉ yʉ'ʉ. Mʉjja̱'a̱y mʉj'ʉna̱'k yʉ'ʉ.”
\p
\v 24 Net ja israelítʉty tnigajxʉ jatʉgok ja yedyʉjk di'ibʉ naty wiints. Ta t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Ka̱jx tʉy'a̱jtʉn, mʉt ko ʉʉdsʉty nnija̱'a̱dʉpts ko tadʉ yedyʉjk pyojpʉja̱'a̱yʉty.
\p
\v 25 Ta 'yadsooy di'ibʉ naty wiints:
\p —Kyajts ʉj nnijawʉ pʉn pekyjya'ay o kapekyjya'ay yʉ'ʉ. Di'ibʉts oy nnijawʉ, ja'a kots ʉj tʉ n'ity wiints es tyam ijxpʉts.
\p
\v 26 Net ja fariseeʉty t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —¿Wi'ix tʉ mdúñʉty? ¿Wi'ix tʉ mmo'oyʉty ja m'ijxʉn?
\p
\v 27 Ta 'yadsooy ja yedyʉjk:
\p —Tʉts miits nja''anʉʉmʉdʉ es kyaj xytyundʉ kwentʉ. ¿Ti ko miits xytsyoktʉ es ʉj jatʉgok nnika̱jxpátʉdʉts? ¿Wa'anʉ da miidsʉty nandʉ'ʉn xypyanʉjxa̱'a̱ndʉ?
\p
\v 28 Net ja israelítʉty t'oodʉ es t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Mij mbanejxypyʉ tadʉ yedyʉjk. ¡Ʉʉdsʉty kyaj! Ʉʉdsʉty yʉ'ʉts mbanʉjxtʉp yʉ Moisés.
\v 29 Ʉʉdsʉty nnija̱'a̱dʉp ko yʉ Moisés myʉga̱jxʉ Dios. Kyajts nnijáwʉdʉ ma̱ tadʉ yedyʉjk tsyooñ.
\p
\v 30 Ta 'yadsooy ja di'ibʉ naty wiints:
\p —¡Tim tʉgatsy mʉt ko mjʉna̱'a̱ndʉ miidsʉty ko kyaj xyñijáwʉdʉ ma̱ tya̱dʉ yedyʉjk tsyooñ di'ibʉts ʉj tʉ xymyo'oy yʉ n'ijxʉnʉts!
\v 31 Nnija̱'a̱m yajxón ko Dios kyaj tmʉdoo'íty ja pekyjya'ayʉty, ja'ayʉ myʉdoo'ijtypy ja di'ibʉ awda̱jttʉp es tkuydyundʉ ja di'ibʉ Dios tsyejpy.
\v 32 Ni na̱'a̱nʉm pʉ́n tkamadya'aky ko jyaaty di'ibʉ myeepy yʉ 'yijxʉn tu'ugʉ ja̱'a̱y di'ibʉ wiints ya̱ naxwiiñ tʉ myiñ tʉ jya'ty.
\v 33 Kooxyʉbʉ tya̱dʉ yedyʉjk tʉ kyamíñ Dioskyʉjxm, kyajxyʉp mba̱a̱t ttuñ ni tii.
\p
\v 34 Net ja israelítʉty 'yadsoodʉ:
\p —¿Wi'ixʉts ʉj mij xya'ʉxpʉka̱'a̱ndʉ?, di'ibʉ tʉ mmiñ naxwiiñ amʉj pojpʉ ja̱'a̱y. Net kyaj t'okkupʉjknʉdʉ tsa̱jptʉgóty.
\s Pʉ́nʉty ijttʉp éxtʉmʉ wiints
\p
\v 35 Myʉdoo Jesús ko kyaj t'okkupʉjknʉdʉ ma̱ ja tsa̱jptʉjk ja di'ibʉ naty wiints. Es ko Jesús mʉt ñaybyatʉ di'ibʉ naty wiints, ta dyajtʉʉy:
\p —¿Mmʉbejkypy mij ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ?
\p
\v 36 Net ja ja̱'a̱y 'yadsooy:
\p —Windsʉ́n, anmaagyʉts pʉ́nʉ dʉn yʉ'ʉ, esʉts nmʉbʉ́kʉt yʉ'ʉ.
\p
\v 37 Jesús 'yadsooy:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn. Tʉ xy'ixy es tyam nmʉmadya'aky.
\p
\v 38 Net ja ja̱'a̱y ñaygyoxtʉna̱a̱ydyákʉ Jesús wyinduuy, es jyʉnáñ:
\p —Windsʉ́n, nmʉbejkypyʉts mij.
\p
\v 39 Netʉ Jesús 'yadsooy:
\p —Ʉjts tʉ nmiñ esʉts ʉj ja ja̱'a̱y nbayo'oydyʉt, es nmo'oya'añʉts ja 'yijxʉn ja wiindsʉty es nyajjʉmbítʉdʉts wiints ja di'ibʉ jʉnándʉp ko yʉ'ʉ 'yixtʉ.
\p
\v 40 Nidu'ugʉty ja fariseeʉty di'ibʉ naty mʉʉt jap ko tya̱a̱dʉ tmʉdoodʉ, net jyʉnandʉ:
\p —¿Wa'anʉ da ʉʉdsʉty nandʉ'ʉn nwiints'áttʉ?
\p
\v 41 Jesús 'yadsooy:
\p —Kooxyʉp miits mwiints'áttʉ, kyajxyʉp miits ja peky xymyʉdattʉ. Per kom mjʉnándʉp ko m'ixtʉ, pes mmʉda̱jttʉp ja peky.
\c 10
\s Borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ mʉdʉ byorreegʉty
\p
\v 1 ’Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, di'ibʉ kyaj tyʉkʉ ma̱ korral a̱a̱n es pyuty wiink tsoo, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja ma'tspʉ.
\v 2 Per di'ibʉ tʉjkʉp ma̱ korral a̱a̱n, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ.
\v 3 Ja korral a̱a̱ adʉnaabyʉ ya''awátsxʉp ja borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ, es ja borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ dyaxʉ mʉt ja xyʉʉ ja byorreegʉ, esʉ borreegʉ pyʉdsʉmdʉ jap korraloty, ja'a ko dyo'kmʉdóy di'ibʉ kwentʉ'a̱jtʉp.
\v 4 Es ko naty tʉ dyajpʉdsʉʉmda̱'a̱y tʉgekyʉ, ta twinyo'oyʉ, es ja byorreegʉ pyanʉjxʉdʉ mʉt ko yo'kmʉdóyʉty.
\v 5 Per tu'uk di'ibʉ kyaj t'ixy'aty, ni'igʉ tkuge'eky, mʉt ko kyaj dyo'kmʉdóy ja di'ibʉ kyaj t'ixy'aty.
\p
\v 6 Dʉ'ʉn jyʉnáñ ja Jesús, per kyaj tjaygyujkʉdʉ ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ ja Jesús 'yandijpy ma̱ ja myadya'aky.
\s Jesús éxtʉmʉ oybyʉ borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ
\p
\v 7 Pa̱a̱ty ja Jesús jyʉnáñ jatʉgok:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn éxtʉm ja korral a̱a̱ ma̱ ña̱xtʉ ja borreegʉ.
\v 8 Nidʉgekyʉ di'ibʉ jawyiin miindʉ es jyʉnandʉ ko yʉ'ʉ Dios kyéxyʉty, ma'tspʉty yʉ'ʉ. Per ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉts ʉj nborreegʉ'a̱jtypy kyaj tyuunʉdʉ kwentʉ.
\v 9 Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja korral a̱a̱. Di'ibʉ tʉjkʉp ma̱ ʉj, yʉ'ʉ nitso'ogʉp éxtʉm ja borreegʉ ko tyʉkʉ tsuu ma̱ kyorral es pyʉdsemy jʉ'xpʉ jépyʉp.
\v 10 Yʉ ma'tspʉty myindʉ je'eyʉ es myaadsa̱'a̱ndʉ es ya'ooga̱'a̱ndʉ es yajkutʉgoya̱'a̱ndʉ, per ʉj tʉ nmíñʉts es ja ja̱'a̱yʉty tmʉdáttʉt ja jiky'a̱jtʉn, es tmʉdáttʉt ja jiky'a̱jtʉn mʉj wiin kajaa.
\p
\v 11 ’Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja oybyʉ borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ. Yʉ oybyorreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ kyu'oogʉp ja byorreegʉty.
\v 12 Yʉ mʉduumbʉ ja'ayʉ je'eyʉ wyinma̱'a̱ñ'ajtypy ja myʉju'uñ. Ko kyaj yʉ'ʉjʉty ja borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ es kyaj tja'a'áty ja borreegʉ, pa̱a̱ty ko t'ixy myiñ ja waxka̱'uk, netyʉ kye'eky. Net ja waxka̱'uk tmatsy ja borreegʉ nidu'uk es nidʉgekyʉ dya''agakwa̱'xta̱'a̱ydyʉ mʉt ja tsʉ'ʉgʉ.
\v 13 Pa̱a̱dyʉ tadʉ mʉduumbʉ kye'eky, ja'a ko myʉjuydyúñ, es kyaj tkwéntʉty ja borreegʉty.
\p
\v 14 ’Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja oybyʉ borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ. Ʉj n'ixy'ajtypyʉts ja nborreegʉts es nan xy'ixy'a̱jttʉpts yʉ'ʉjʉty,
\v 15 éxtʉm ja nDeedyʉts xy'ixy'átyʉts es ʉj nandʉ'ʉn n'ixy'átyʉts. Nyajkypyʉts ja njiky'a̱jtʉn mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉ nborreegʉts.
\v 16 Nmʉda̱jtypyʉts ja wiinkpʉty ja nborreegʉts ma̱ts jatu'ugʉ ngorral, es nyajmínʉpts nandʉ'ʉn ma̱ tya̱a̱dʉty. Xymyʉdówdupts ʉj yʉ'ʉ, es tuk kajpʉ'ʉk 'yítʉt yʉ borreegʉ es ti'igyʉ ja kwentʉ'a̱jtpʉ.
\p
\v 17 ’Dios, yʉ nDeedyʉts, xytsyojkpʉts ʉj mʉt ko nyaka̱'a̱ñʉts ja njiky'a̱jtʉn es n'axa̱jʉya'añʉts jatʉgok.
\v 18 Kyajts pʉ́nʉ njiky'a̱jtʉn xypyʉjkʉt pʉn kyajts ʉj nyaka̱'a̱ñ. Nmʉda̱jtypyʉts ja mʉk'a̱jtʉn es nyákʉdʉts ja njiky'a̱jtʉn es n'axá̱jʉdʉts jatʉgok. Tya̱a̱dʉ yʉ'ʉts xytyuk'ana'am yʉ nDeedyʉts.
\p
\v 19 Ko ja israelítʉty tmʉdoodʉ tya̱dʉ Jesús ja 'yayuk, net oj ak ja'ajʉty ñaygyajxytsyiigʉdʉ.
\v 20 May di'ibʉ jʉnandʉ:
\p —Myʉda̱jtypy ja ka'oybyʉ es lokʉ yʉ'ʉ. ¿Ti ko xytyundʉ kwentʉ?
\p
\v 21 Perʉ wiinkpʉty jʉnandʉ:
\p —Ni pʉ́n di'ibʉ myʉda̱jtypy ja ka'oybyʉ es kya̱jxʉt dʉ'ʉn. ¿Tii wa'anʉ da tu'uk di'ibʉ myʉda̱jtypy ja ka'oybyʉ tmo'oyʉt yʉ 'yijxʉn yʉ wiindsʉty?
\s Israelítʉty kyaj tmʉbʉktʉ ja Jesús
\p
\v 22 Ja'a naty ja disyembrʉ po'o ma̱ ja ja̱'a̱yʉty xyʉdundʉ ma̱ yajmʉjtúñ ko yajkuni'xy ja mʉj tsa̱jptʉjk jap Jerusalén.
\v 23 Ja Jesús japʉ naty jyʉdity ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk ma̱ txʉ'aty Salomongʉ Tyʉjk Wiin.
\v 24 Net ja israelítʉty dyajnabíkʉdʉ ja Jesús es t'anʉʉmʉdʉ:
\p —¡Nʉgoots njantsywyinmaydyʉ! ¿Ti kots tyam xykyadim'anʉʉmʉdʉ wa̱'a̱ts pʉn mijtsʉ dʉ'ʉn mGristʉ, o kyaj?
\p
\v 25 Net ja Jesús 'yadsooy:
\p —Tʉts njajʉna̱'a̱ñ, es kyaj xymyʉbʉktʉ. Di'ibʉts ʉj ndiimpy mʉt ja kutujkʉn di'ibʉdsʉ nDeety tʉ xymyo'oyʉts, yʉ'ʉ yajnigʉxe'kypy yajxón es pʉ́ndsʉ dʉn ʉj.
\v 26 Per miidsʉty kyaj xymyʉbʉktʉ mʉt ko kyajts miits nborreegʉ'áttʉ. Extʉmts miits tʉ n'ok'anmaabyʉdʉ,
\v 27 yʉ nborreegʉts xyo'kmʉdoodʉpts, es yʉ'ʉjʉty n'ixy'a̱jttʉpts es xypyanʉjxtʉpts.
\v 28 Ʉj nmeebyʉts yʉ jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, es ni na̱'a̱ kyatʉgóydyʉt; ni pʉ́nʉts yʉ'ʉ xykyapʉjkʉt.
\v 29 Yʉ'ʉts tʉ xymyo'oy ja nDeedyʉts di'ibʉ waanʉ ni'igʉ mʉj'a̱jtʉn tmʉdaty, es ni pʉ́n mba̱a̱t kyapʉjkxʉty di'ibʉ myʉda̱jtypy kyʉ'ʉjóty.
\v 30 Dios Teety es ʉj, ti'igyʉ je'eyʉ ʉʉdsʉty.
\p
\v 31 Net ja israelítʉty tkonʉ'ktʉ ja tsa̱a̱ jatʉgok es tjakuka̱'a̱dsándʉ.
\p
\v 32 Ta Jesús jyʉnáñ:
\p —Tʉts may nduñ óyʉty mwinduuy mʉt ja myʉk'a̱jtʉnʉdsʉ nDeedyʉts. ¿Di'ibʉ tya̱a̱dʉ miits xytyukkuka̱'a̱dsándʉpts?
\p
\v 33 Ta ja israelítʉty 'yadsoodʉ:
\p —Kyajts mij ndukkuka̱'a̱dsa̱'a̱ndʉ mʉt ko ti oy tʉ xytyuñ, yʉ'ʉ dʉ'ʉn mʉt ko tʉ xykyawindsʉ'ʉgʉ Dios mʉt ja m'ayuk. Mja̱'a̱y mij, es Dios mnaybyʉjta'agyʉty.
\p
\v 34 Net ja Jesús jyʉnáñ:
\p —¿Ti kyaj jyaaybyétyʉty ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ko Dios jyʉnáñ?: “Miidsʉdyʉ dʉ'ʉn diósʉty.”
\v 35 Es dʉ'ʉn ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉnáñ ko diósʉty pʉ́nʉty ja Diosʉ naty tʉ tkexy ja 'yayuk. Es nnija̱'a̱m ko yʉ Diosʉ jyaaybyajtʉn yʉ'ʉ dʉ'ʉn tʉy'a̱jtʉn túnʉp.
\v 36 Pes oy. Ʉjtsʉ dʉ'ʉn xywyin'ijx ja Dios es xykyejxyʉts ya̱ naxwiiñ éxtʉmʉ kyudʉnaabyʉ. ¿Es wi'ix mba̱a̱t miits mjʉna̱'a̱ndʉ kots ʉj Dios kyajts nwindsʉ'ʉgʉ mʉt yʉ'ʉyʉ kots njʉnáñ ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja Diosʉ 'yU'unk?
\v 37 Pʉn kyajpʉts nduñ ja di'ibʉdsʉ nDeety tyiimpy, kyajts miits xymyʉbʉ́ktʉt.
\v 38 Per pʉn tʉy'a̱jtʉn kots ʉj nduñ ja di'ibʉts ja nDeety tyiimpy, oy xykyamʉbʉka̱'a̱ndʉ ja n'ayúkʉts, mʉbʉktʉ ja di'ibʉts ʉj ndiimpy, mʉt ko di'ibʉts ʉj ndiimpy, yʉ'ʉ mdukjaygyúkʉdʉp wa̱'a̱ts ko ti'igyʉts ʉj mʉt ja nDeedyʉts, es yʉ'ʉ ti'igyʉ mʉt ʉj.
\p
\v 39 Net jatʉgok ja israelítʉty tjamatsandʉ ja Jesús, per oj ja Jesús yo'oydyʉgóy.
\p
\v 40 Net ja Jesús oj 'yawinna̱jxnʉ ma̱ Jordán mʉjnʉʉ. Jap waanʉ 'yijty ma̱ ja luga̱a̱r ma̱ ja Fwangʉ naty tʉ yajnʉbéty tʉʉyʉp.
\v 41 May ja ja̱'a̱yʉty oj ñʉjxtʉ ma̱ ja Jesusʉn, es ñay'anʉ'ʉmxʉdʉ:
\p —Oy ja Fwank Yajnʉbajtpʉ tʉ tkatúñ ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn, tʉy'a̱jtʉn di'ibʉ myadyak mʉdʉ tya̱dʉ ja̱'a̱y.
\p
\v 42 May ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ ma̱ tadʉ luga̱a̱r tmʉbʉjktʉ ja Jesús.
\c 11
\s Lázarʉ 'yeeky
\p
\v 1 Ma̱ ja Betañʉ ka̱jpn, jap tu'ugʉ yedyʉjkʉ naty pyékyʉty di'ibʉ xyʉ'a̱jty Lázarʉ. Majtskʉ myʉga'ax toxytyʉjk di'ibʉ xyʉ'a̱jttʉp Martʉ esʉ Mariiʉ.
\v 2 Tya̱dʉ Mariiʉ yʉ'ʉ óknʉm tyuknitaam ja Jesusʉ tyeky ja aseytʉ di'ibʉ pa̱'a̱k xu'kp, es dyajtʉ́tsy mʉt ja wyaay.
\p
\v 3 Net ja Martʉ esʉ Mariiʉ kyajxykyajxtʉ ma̱ Jesús es t'anʉʉmʉdʉ:
\p —Windsʉ́n, yʉ di'ibʉ mʉt oy mnaymyáyʉty mʉjta'aky pyékyʉty.
\p
\v 4 Ko tya̱a̱dʉ Jesús tmʉdooy, net ja 'yʉxpʉjkpʉty t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Yʉ pya̱'a̱mʉ Lázarʉ kyaj yajkutʉgoya'añʉty mʉt ja o'kʉn. Dios tyunaampy dʉ'ʉn es ja ja̱'a̱yʉty myʉj'íxʉdʉt es t'awdáttʉt ja Dios es ʉj, ja 'yU'unk.
\p
\v 5 Oyʉ naty ja Jesús tjantsytsyoktʉ ja Martʉ esʉ Mariiʉ esʉ Lázarʉ,
\v 6 ko yʉ Jesús ya''anma̱a̱y ko Lázarʉ mʉjta'aky pyékyʉty, jamajtsk xʉʉ oj 'yakwe'emy ma̱ ja luga̱a̱r ma̱ naty 'yityʉn.
\v 7 Net t'anma̱a̱ydyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Jo'om jatʉgok Judeeʉ.
\p
\v 8 Ja 'yʉxpʉjkpʉty 'yadsoojʉdʉ:
\p —Ya'ʉxpʉjkpʉ, kyajnʉm jyeky ma̱ jap ja israelítʉty mjakuka̱'a̱dsánʉdʉ. ¿Tii mnʉjxa̱a̱mp jatʉgok jam?
\p
\v 9 Jesús 'yadsooy:
\p —¿Ti kyaj tyʉy'a̱jtʉnʉty ko yʉ xʉʉ tmʉdaty ma̱jmajtsk oorʉ? Pes ko pʉ́n jyʉdity xʉʉñ, kyaj kyunápʉt, mʉt ko kyude'xyʉty ja ja̱jʉn di'ibʉ ja ya̱ naxwiiñ.
\v 10 Per ko jyʉdity koots, kunajpʉp mʉt ko tʉgoy'a̱jtp ja ja̱jʉn.
\p
\v 11 Oknʉm jyʉnáñ ja Jesús:
\p —Ja nmʉtnaymyaayʉbʉ'a̱jtʉm Lázarʉ tʉ myanaxy. Per nejxyʉts n'ok'yuxy.
\p
\v 12 Net ja 'yʉxpʉjkpʉty 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —Windsʉ́n, pʉn tʉ myanaxy, mʉba̱a̱dʉbʉ dʉ'ʉnʉ'ʉ.
\p
\v 13 Es ja Jesús ja'a jyamadyakypy ko naty ja Lázarʉ tʉ 'yo'knʉ, per ja 'yʉxpʉjkpʉty, ja'a dʉn ttijy myadyakypy ja Jesús ja ma̱'a̱y.
\v 14 Net ja Jesús ttim'anma̱a̱ydyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty wa̱'a̱ts:
\p —Lázarʉ tʉ 'yo'knʉ.
\v 15 Xondákpʉts mʉt ko kyajtsʉ naty jap, mʉt ko dʉ'ʉn ni'igʉ 'yóyʉty es miits xymyʉbʉ́ktʉt. Per jo'om n'ok'ijxʉm.
\p
\v 16 Net ja Tomás di'ibʉ tyijpy Xeeñu'unk, t'anma̱a̱ydyʉ ja myʉ''ʉxpʉjkpʉty:
\p —Jo'omdʉ nandʉ'ʉn ʉdsa̱jtʉm es n'o'kʉm ti'igyʉ mʉt yʉ'ʉ.
\s Jesús yajjikypyʉjkp es yajkypy ja jiky'a̱jtʉn
\p
\v 17 Ko jyajty ja Jesús Betañʉ, taxk xʉʉ naty tmʉdaty ma̱ ñaxtʉkʉ Lázarʉ.
\p
\v 18 Betañʉ ka̱jpn tmʉwingon'aty ja Jerusalén tʉgʉk mil metrʉn.
\v 19 Mayʉ naty ja israelítʉty tʉ ñʉjxtʉ ma̱ ja Martʉ esʉ Mariiʉ es tpumaya'añ tputa̱jʉya'añ mʉt ko tʉ 'yeeky ja myʉga'ax.
\p
\v 20 Ko Martʉ tmʉdooy ko Jesusʉ naty wyingóñ, net tnidso'oñ es oj tjʉjp'yo'oy, per ja Mariiʉ oj wye'emy ma̱ ja tyʉjk.
\v 21 Martʉ t'anma̱a̱y ja Jesús:
\p —Windsʉ́n, kooxyʉp mijʉ naty mjaaty ya̱a̱, kyajxyʉp tʉ 'yeeky ja nmʉga'axʉts.
\v 22 Per ʉj nnija̱'a̱bʉts ko Dios mmooyʉp tʉgekyʉ di'ibʉ mij m'amdeepy.
\p
\v 23 Jesús 'yadsooy:
\p —Yʉ mmʉga'ax jikypyʉ́kʉp jatʉgok.
\p
\v 24 Martʉ t'adsooy:
\p —Ʉj nnija̱'a̱bʉts ko jikypyʉ́kʉp ma̱ ja tiempʉ ma̱ ja o'kpʉty jyikypyʉ́ktʉt.
\p
\v 25 Jesús t'adsooy:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja jikypyʉjkʉn es ja jiky'a̱jtʉn. Di'ibʉts xymyʉbʉjkp, oy 'yoogʉt, jikypyʉ́kʉp.
\v 26 Es nidʉgekyʉ di'ibʉ jiky'a̱jttʉp es xymyʉbʉ́ktʉts, kyaj 'yooktʉt ni na̱'a̱. ¿Mmʉbejkypyʉ tya̱a̱dʉ?
\p
\v 27 Net ja Martʉ 'yadsooy:
\p —Ti ko kʉdii. Nmʉbejkypyʉts ko mij mGrístʉty, ja Diosʉ 'yU'unk di'ibʉ minán ya̱ naxwiiñ.
\s Jesús jyʉ'ʉy ma̱ Lázarʉ ñaxtʉkʉ
\p
\v 28 Es ko tya̱a̱dʉ Martʉ dʉ'ʉn jyʉnáñ, net jyʉmbijty es oj twoy ja 'yutsy Mariiʉ, es t'anma̱a̱y ayu'udsyʉ:
\p —Ja ya'ʉxpʉjkpʉ tʉ jya'ty. Yʉ'ʉ mnigajxʉp.
\p
\v 29 Ko Mariiʉ tmʉdooyʉ taadʉ, pojʉn wya'tse'ky es oj tninejxy ja Jesús.
\v 30 Jesús kyajnʉmʉ naty tyʉkʉ ka̱jpnóty, támnʉmʉ naty ma̱ ja luga̱a̱r ma̱ Martʉ pyatʉ.
\v 31 Ko ja israelítʉty t'ijxtʉ wya'tse'ky ja Mariiʉ es pyʉdseemy pojʉn, net jyʉnandʉ ko yʉ Mariiʉ ñejxy jʉʉy yaxpʉ ma̱ naty tʉ ñaxtʉkʉ ja Lázarʉ, es oj tpanʉjxtʉ.
\p
\v 32 Es ko ja Mariiʉ jyajty ma̱ naty ja Jesús, net ñaygyoxtʉna̱a̱ydyákʉ Jesús tyeky'ʉjxm es t'anʉʉmʉ:
\p —Windsʉ́n, kooxyʉp mijʉ naty mjaaty ya̱a̱, kyajxyʉpts tʉ 'yeeky ja nmʉga'ax.
\p
\v 33 Ko Jesús t'ijxy jyʉ'ʉy yaxtʉ ja Mariiʉ es ja israelítʉty di'ibʉ mʉt myiindʉ, net ja Jesús ñayjya̱'a̱jʉ jotmaymyʉʉt es 'yamutsk'a̱jty.
\v 34 Ta yajtʉʉjʉ:
\p —¿Ma̱ tʉ xyajnaxtʉ́kʉdʉ?
\p Ta 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —Windsʉ́n, min xy'ixy.
\p
\v 35 Jesús jyʉʉy.
\p
\v 36 Net ja israelítʉty jyʉnandʉ:
\p —¡Ok'ixtʉ! Nʉgoodʉmʉ naty t'oktsojknʉ.
\p
\v 37 Per nidu'ugʉty jyʉnandʉ:
\p —Ja'a tya̱a̱dʉ di'ibʉ ja wiints myooy ja 'yijxʉn, ¿tii kyajxyʉbʉ da oynʉ'ʉnʉn ti tʉ ttuñ es kyajxyʉp ja Lázarʉ tʉ 'yeegyʉ?
\s Lázarʉ jyikypyeky
\p
\v 38 Jesús ñayjya̱'a̱jʉ jatʉgok jotmaymyʉʉt es tmʉwingooñ ma̱ naty tʉ ñaxtʉkʉ. Ja'a dʉn tu'ugʉ a̱a̱nk di'ibʉ tsa̱a̱ 'yagʉ'ʉy'ajtypy.
\v 39 Net ja Jesús jyʉnáñ:
\p —Yajjʉga'aktʉ tadʉ tsa̱a̱.
\p Martʉ jyʉnáñ:
\p —Windsʉ́n, xu'knʉp yʉ'ʉ, ja'a ko tʉ 'yijnʉ taxk xʉʉ ma̱ 'yeeky.
\p
\v 40 Es ja Jesús 'yadsooy:
\p —¿Ti kyajts mij tʉ n'anʉʉmʉ ko xymyʉbʉ́kʉt, m'íxʉp ja Diosʉ myʉj'a̱jtʉn?
\p
\v 41 Net ja tsa̱a̱ dyajjʉgáktʉ. Es ja Jesús pyat'ijxy tsa̱jpótm es jyʉnáñ:
\p —Tatʉ, nja̱'a̱ygyʉdákypyʉts mij ko tʉ xymyʉdóyʉts.
\v 42 Wa̱'a̱dsʉts nnijawʉ kots mij dʉ'ʉñʉm xymyʉdoo'ítyʉts. Dʉ'ʉnʉts njʉna̱'a̱ñ mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉ tya̱dʉ ja̱'a̱yʉty di'ibʉ yam, es tmʉbʉ́ktʉt ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn mij tʉ xykyexy.
\p
\v 43 Ko dʉ'ʉn jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net jyʉnáñ jantsy mʉk:
\p —¡Lázarʉ, pʉdsʉm jap!
\p
\v 44 Net ja o'kpʉ pyʉdseemy, abity ja kyʉ'ʉ tyeky es ja wyiin jyʉjp mʉt ja wyit. Ta Jesús jyʉnáñ:
\p —Nikajtu'uttʉ es wa'an tnejxy.
\s Tkajxy'áttʉ esʉ Jesús 'yoogʉt
\p
\v 45 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ, net ja israelítʉty di'ibʉ pyanʉjx ja Mariiʉ tmʉbʉjktʉ ko t'ijxtʉ di'ibʉ Jesús tyuun.
\v 46 Per nidu'ugʉty ja israelítʉty ko t'ijxy yʉ tya̱a̱dʉ, net oj tninejxy ja fariseeʉty es ttukmʉmadyaktʉ di'ibʉ naty tʉ ttuñ ja Jesús.
\v 47 Net ja fariseeʉty es ja teedywyindsʉ́nʉty ñaymyujkʉdʉ mʉt di'ibʉ ana'amdʉp mʉj tsa̱jptʉgóty, es jyʉnandʉ:
\p —¿Ti net ndu'unʉm mʉdʉ tya̱dʉ yedyʉjk di'ibʉ nʉgoo t'oktuunnʉ ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn?
\v 48 Pʉn nna'ijxʉm dʉ'ʉñʉ, nidʉgekyʉ myʉbʉ́kʉdʉt ja ja̱'a̱yʉty. Netʉ romanʉ solda̱a̱dʉty myíndʉt es tjíttʉt yʉ nmʉj tsa̱jptʉjk'a̱jtʉm es dyajkutʉgóyʉt yʉ nnaxwiñʉdʉ'a̱jtʉm.
\p
\v 49 Net nidu'ugʉty di'ibʉ xyʉ'a̱jtypy Kaifás, yʉ'ʉ naty teedywyindsʉngópk ma̱ ja jʉmʉjt, ja'a jʉnán:
\p —Miidsʉty ni ti xykyanijáwʉdʉ,
\v 50 ni xykyanijáwʉdʉ ko ni'igʉ 'yóyʉty es tu'uk je'eyʉ ja̱'a̱y tku'oogʉt ja nja̱'a̱y'a̱jtʉm es kyaj wyindʉgóyʉt ja nnaxwiñʉdʉ'a̱jtʉm.
\p
\v 51 Tya̱dʉ Kaifás kyaj dʉ'ʉn jyʉnáñ mʉt ja kyʉ'ʉm winma̱'a̱ñ. Kom yʉ'ʉ naty ijtp teedywyindsʉngópk ma̱ ja jʉmʉjt, Dios mooyʉ ja winma̱'a̱ñ es jyʉna̱'a̱nʉt ko Jesús 'yooga̱'a̱ñ mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉ israelítʉty,
\v 52 es kyaj je'eyʉ tku'oogʉt ja israelítʉty, per nandʉ'ʉn dyajmujkta̱'a̱ya'añ ja Diosʉ 'yu'ungʉty ma̱ 'yittʉ ma̱jatyʉ naxwíñʉdʉ.
\v 53 Net ja israelitʉ justísʉty t'ʉxta̱a̱ydyʉ ja winma̱'a̱ñ wi'ix ja Jesús 'yoogʉt.
\p
\v 54 Pa̱a̱ty ja Jesús kyaj ñakyjyʉdijty nide'xy ma̱ Judeeʉ, tim tso'on jap Judeeʉ es oj ñejxy ma̱ myʉwingón ja mʉj it di'ibʉ ja ka̱jpnu'unk xyʉ'a̱jtypy Efraín. Jap wyʉ'ʉmdʉ mʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty.
\p
\v 55 Ko naty waanʉ 'yaktʉgoy'aty ja paskʉ xʉʉ, net may ja ja̱'a̱yʉty tsyo'ondʉ ma̱jatyʉ ka̱jpn es ñʉjxtʉ Jerusalén es ñayyajwa̱'a̱dsa̱'a̱ñʉty es tjʉjp'ixa̱'a̱ndʉ ja paskʉ xʉʉ.
\v 56 Jap tja'ʉxta̱a̱ydyʉ ja Jesús. Es ko jya̱jttʉ ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk, net ñayyajtʉʉjʉ ak ja'ayʉty ayu'udsyʉ:
\p —¿Wi'ix mij mjʉna̱'a̱ñ? ¿Minʉ́bʉ daa xʉ'a̱jtpʉ o kyajʉ?
\v 57 Ja fariseeʉty es ja teedywyindsʉ́nʉty tʉ naty dyajnigutúkʉ ko ma̱ Jesús t'íxtʉt, net tniga̱jxtʉt es yajmátsʉt.
\c 12
\s Mariiʉ ttukkuutsy ja Jesusʉ wa̱'a̱ts nardʉ aseytʉ
\p
\v 1 Tʉdujk xʉʉnʉmʉ naty tkapa̱a̱ty ja paskʉ xʉʉ, Jesús oj ñejxy Betañʉ ma̱ naty tsyʉʉnʉ Lázarʉ di'ibʉ natyʉ Jesús tʉ dyajjikypyéky ko 'ye'ky.
\v 2 Es jap t'ʉxkujkʉdʉ tu'ugʉ a'ux es ja Jesús 'ya'ux'átʉt; ja Martʉ ja'a wingiipy es ja Lázarʉ mʉt ja Jesús kyaydyʉ ma̱ ja meesʉ.
\v 3 Net ja Mariiʉ dyajmiiñ tuk limetʉ ja wa̱'a̱ts nardʉ aseytʉ di'ibʉ pa̱'a̱kxu'kp jantsy mʉk es jantsy tsoox. Net ttukku'tsy ja tyekyʉ Jesús es dyajtʉ́tsy mʉt ja wyaay. Tʉgekyʉ ja tʉgot jyantsywye'emy mʉt ja pa̱'a̱k xu'kʉn.
\v 4 Ja Juudʉs Iskaryotʉ, di'ibʉ naty ʉxpʉjkpʉ'a̱jtʉp ja Jesús es nandʉ'ʉn kyʉyaka̱'a̱ñʉty, jyʉnáñ:
\p
\v 5 —¿Ti ko tʉ kyayajteeky yʉ tya̱dʉ pa̱'a̱k xu'kʉn tʉgʉk mʉgo'px xʉʉ nidún esxyʉp yajtukpudʉ́kʉ yʉ ayoobʉ ja̱'a̱yʉty?
\p
\v 6 Per ja Juudʉs kyaj dʉ'ʉn jyʉnáñ mʉt ko tpa''ayoy ja ayoobʉ ja̱'a̱yʉty, ja'a yʉ'ʉ ko mya'tspʉty. Yʉ'ʉ naty ijtp meeññikoombajtpʉ ma̱ ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty es tpukóñ ja meeñ di'ibʉ yʉ'ʉ ñikoombejtypy.
\p
\v 7 Net ja Jesús 'yanma̱a̱yʉ:
\p —¡Mastu'ut! ¡Katʉ xy'ooy! Dʉ'ʉnʉts tʉ xytyuñ éxtʉm ja ja̱'a̱yʉty ttukkuutstʉ ja o'kpʉ ko ñaxtʉkʉya'añ.
\v 8 Yʉ ayoobʉ ja̱'a̱yʉty kyaj tyʉgoy'ata̱'a̱ñ, per ʉj kyajts dʉ'ʉñʉm n'ita̱'a̱ñ mʉt miidsʉty.
\s Tkajxy'áttʉ esʉ Lázarʉ 'yoogʉt
\p
\v 9 Ko ja israelítʉty tnija̱'a̱dʉ ko Jesús jyápʉdyʉ naty Betañʉ, net oj tninʉjxtʉ t'ixa̱'a̱ndʉ es nandʉ'ʉn ja Lázarʉ di'ibʉ naty ja Jesús tʉ dyajjikypyéky ko 'ye'ky.
\v 10 Net ja teedywyindsʉ́nʉty dyajti'igyʉdʉ 'yayuk es wi'ix nandʉ'ʉn 'yoogʉt ja Lázarʉ,
\v 11 mʉt ko mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉ Lázarʉ may ja israelítʉty tmastuttʉ ja teedywyindsʉ́nʉty es tpanʉjxtʉ ja Jesús.
\s Jesús tyʉkʉ Jerusalén éxtʉm tu'ugʉ rey
\p
\v 12 May ja ja̱'a̱yʉdyʉ naty tʉ ñʉjxtʉ paskʉxʉ'a̱jtpʉ Jerusalén. Jakumbom ja ja̱'a̱yʉty tmʉdoodʉ ko Jesús jya̱'ta̱'a̱ñ.
\v 13 Net oj tmʉnʉjxtʉ tʉʉxy a̱a̱y es dʉ'ʉn t'axa̱jʉya̱'a̱ndʉ ja Jesús. Ta jyʉnandʉ mʉk:
\p —¡Awdattʉ Dios! ¡Kuni'xy di'ibʉ miimp éxtʉm ja Diosʉ Kyudʉnaabyʉ! ¡Kuni'xy ja Israelitʉ Ryey!
\p
\v 14 Jesús tpaty tu'ugʉ burru'unk es ttukpejty, dʉ'ʉn éxtʉm jyʉna'añ ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn:
\q
\v 15 Katʉ mdsʉ'ʉgʉdʉ miidsʉty,
\q ja̱'a̱yʉty di'ibʉ tsʉna̱a̱ydyʉp ma̱ Syon ka̱jpn.
\q Ix, tya̱a̱ myiñ ja mrey ttuk'u'uñʉ tu'ugʉ burru'unk.
\p
\v 16 Ma̱ ja xʉʉ ko jyajty ja Jesús es ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ttuñ, kyaj ja 'yʉxpʉjkpʉty tjaygyujkʉdʉ. Per óknʉm ko Jesús jyikypyejky es ñʉjxnʉ tsa̱jpótm, net tjamyajtstʉ ko yʉ tya̱a̱dʉ tʉgekyʉ 'yity kʉxja̱'a̱y ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn es dʉ'ʉnʉ naty tʉ yajkuydyúñ mʉt ja Jesús.
\p
\v 17 Ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ naty jap Betañʉ ko ja Jesús dyajjikypyejky ja Lázarʉ ko naty tʉ 'yeeky, tmadyakmiin tmadyakxʉjptʉ di'ibʉ naty tʉ t'ixtʉ.
\v 18 Pa̱a̱ty waanʉ may ja ja̱'a̱yʉty tsyo'ondʉ es ja Jesús tjʉjp'yo'oya̱'a̱ndʉ mʉt ko tmʉdoodʉ ko naty ja tadʉ ijxwʉ'ʉmʉn tʉ ttuñ di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn.
\v 19 Ko ja fariseeʉty t'ijxtʉ ko Jesús ja ja̱'a̱y ak ja'a panʉjxʉp, net ñayjyʉnánʉdʉ ak ja'ajʉty:
\p —Ta xy'ixtʉ. Kyaj mba̱a̱t ti ndu'unʉm. ¡Nidʉgekyʉ ja ja̱'a̱yʉty ak ja'a pyanʉjxtʉbʉ tadʉ ja̱'a̱y!
\s Grieegʉ ja̱'a̱y t'ʉxta̱'a̱ydyʉ ja Jesús
\p
\v 20 Es ma̱ ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ naty tʉ ñʉjxtʉ Jerusalén es t'awdata̱'a̱ndʉ ja Dios ma̱ ja xʉʉ tyúñʉty, tapʉ naty nidu'ugʉty ja grieegʉ ja̱'a̱yʉty.
\v 21 Tya̱a̱dʉty ja'a ñinʉjxtʉ ja Felipʉ di'ibʉ kuga̱jpn'a̱jtp Betsaydʉ, Galileeʉ ña̱a̱xóty, es t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Windsʉ́n, yʉ'ʉts nja'ixándʉp ja Jesús es njamʉtmadya̱'a̱ga̱'a̱ndʉts.
\p
\v 22 Felipʉ oj tninejxy ja Andrés es t'awa̱'a̱nʉ. Net nimajtsk oj ñʉjxtʉ ma̱ ja Jesús es tmʉmadyaktʉ.
\v 23 Net ja Jesús jyʉnáñ:
\p —Tʉ net ja oorʉ tpa̱a̱ty ma̱ ja Diósʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, xymyo'oya'añʉts waanʉ ni'igʉ mʉj'a̱jtʉn.
\p
\v 24 ’Tʉy'a̱jtʉn miits n'anʉʉmʉdʉ ko tu'ugʉ triigʉ pa̱jk kyaka̱'a̱y na̱a̱xkʉjxy es kyaj myuxy, dʉ'ʉñʉ ja tʉʉmt tu'uk je'eyʉ 'yity, per ko kya'ay na̱a̱xkʉjxy es tyʉgoy ja'agyʉjxm ko myuxy, may ja tyʉʉmp dyaky.
\v 25 Pʉ́n nayyajjiky'a̱jtʉp kʉ'ʉm ya̱ naxwiiñ, dʉ'ʉn éxtʉm ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ pyʉjke'kypy ja triigʉ tʉʉmt extʉ ko wyojkta̱'a̱yʉty, net tyʉgooydya'ay. Per di'ibʉ jiky'a̱jtp éxtʉmts ʉj n'anʉʉmʉ, dʉ'ʉn éxtʉm ja tʉʉmt di'ibʉ mujxp es tyʉʉmp'áty may.
\v 26 Ja'a ko pʉ́nʉty jiky'a̱jttʉp éxtʉmts ʉj n'anʉʉmʉ es xymyʉdúñʉts, nʉjxʉp nandʉ'ʉn ma̱ts ʉj nnejxy, esʉ nDeedyʉts may'átʉdʉp nidʉgekyʉ di'ibátyʉts xypyanʉjxtʉp.
\s Jesús tnigajxy ja 'yo'kʉn
\p
\v 27 ’Tyam nʉgoots n'okjotmaymyʉʉt'a̱jnʉ. ¿Wi'ixʉts njʉna̱'a̱nʉt? ¿Ti njʉna̱'a̱nʉpts?: “Tatʉ, yajtsókʉts kʉdiibʉts n'ayówʉt ma̱ tya̱dʉ o'kʉn.” Per dʉ'ʉnʉts tʉ nmiñ naxwiiñ esʉts n'oogʉt.
\v 28 Net 'yakjʉnáñ: “Tatʉ, tun dʉ'ʉn es ja ja̱'a̱yʉty m'awdátʉdʉt.”
\p Net yajmʉdooy kyajxy tsa̱jpótm:
\p —Tʉts dʉ'ʉn nduñ, es ndunaambyʉts jatʉgok.
\p
\v 29 Ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ jap myʉdoodʉ ñayjyʉnánʉdʉ ko anaa yaxp. Es wiinkpʉty ñayjyʉnánʉdʉ:
\p —Tu'ugʉ anklʉs tʉ myʉgajxyʉty.
\p
\v 30 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Kyajpʉ tya̱a̱dʉ tʉ yajmʉdóy mʉt ʉjtskyʉjxm, mʉt miitskyʉjxmʉdyʉ dʉ'ʉn.
\v 31 Tyamʉ net ja tiempʉ tʉ jya'ty ma̱ yʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y yajpayo'oya'añ, es tyamʉ net yajkutujkʉnjuudʉt di'ibʉ ya̱ naxwiiñ ana'amp.
\v 32 Es kots ʉj nyajpʉjta̱'a̱gʉt kʉjxm, nétʉts xyñimiinda̱'a̱ydyʉdʉts ja ja̱'a̱yʉty.
\p
\v 33 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Jesús yajjaygyujkʉ wi'ixʉ naty 'yooga̱'a̱ñ.
\p
\v 34 Es ja ja̱'a̱yʉty 'yadsoojʉdʉ:
\p —Tʉts nmʉdowdʉ ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ko yʉ Kristʉ jiky'ata̱a̱mp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. ¿Wi'ix mij mjʉna̱'a̱ñ ko ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ yajpʉjta̱'a̱ga̱'a̱ñ kʉjxm? ¿Pʉ́nʉ dʉnʉ tadʉ Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ?
\p
\v 35 Net ja Jesús jyʉnáñ:
\p —Ak'ijtp ja ja̱jʉn mʉt miidsʉty, per waanʉ tiempʉ je'eyʉ. Yo'oygyojtʉ mʉt ko m'akmʉda̱jttʉbʉ tya̱dʉ ja̱jʉn kʉdiibʉ mgugoodsʉdʉt. Mʉt ko di'ibʉ tu'uye'epy kugoots, kyaj tnijawʉ ma̱ ñejxy.
\v 36 Ʉjtsʉ dʉ'ʉnʉ tya̱dʉ ja̱jʉn. Na̱a̱m n'ak'ijtpnʉmts mʉt miidsʉty, axá̱jʉdʉgʉts miidsʉty es dʉ'ʉn miits mja̱'a̱y'átʉdʉt ja ja̱jʉn es tkudʉ'xa̱'a̱ñ ja wiingátypyʉ.
\p Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn Jesús jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net oj ñʉjxnʉ adʉkʉtuuy.
\s Ja'a ko israelítʉty kyaj tmʉbʉktʉ Jesús
\p
\v 37 Oyʉ naty ja Jesús tʉ tjantsyjyaya'íxyʉty ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn ja̱'a̱y wyinduuyʉty, kyaj myʉbʉjkʉdʉ.
\v 38 Es dʉ'ʉn yajkuydyuuñʉ tya̱a̱dʉ di'ibʉ ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Isaiiʉ kyʉxja̱a̱y ma̱ jyʉnáñ:
\q Nindsʉn'a̱jtʉm, ¿pʉ́n tʉ tmʉbeky di'ibʉts ʉj tʉ nga̱jxwa'xy?
\q ¿Pʉ́n tyuk'ijx ja Nindsʉn'a̱jtʉmʉ myʉk'a̱jtʉn?
\m
\v 39 Es dʉ'ʉn kyaj mba̱a̱t oj tmʉbʉktʉ. Pes nan kyʉxja̱a̱y ja Isaiiʉ:
\q
\v 40 Dios dʉ'ʉn jyʉnáñ:
\q “Tya̱dʉ ja̱'a̱y tʉ ñayyajwiindsʉdʉ es dyajjuuñ ja jyot wyinma̱'a̱ñ,
\q es kʉdiibʉ t'íxtʉt mʉdʉ wyiinʉty,
\q es ni tkajaygyúkʉdʉt mʉt ja jyot wyinma̱'a̱ñ,
\q es ni kyajʉmbíttʉt ma̱ ʉj esʉts nya''agʉda̱'a̱gʉt.”
\m
\v 41 Isaiiʉ jyʉnañʉ dʉ'ʉn mʉt ko tʉ naty t'ixy ja myʉj'a̱jtʉnʉ Jesús, es yʉ'ʉ dʉnʉ tya̱a̱dʉ ñimadyak.
\p
\v 42 Oy may ja israelítʉty tjamʉbʉktʉ Jesús, es ja'a mʉt na̱a̱gʉty ja wyindsʉ́nʉty, kyaj jyʉnandʉ mayjya'ayóty mʉt ko ttsʉ'ʉgʉdʉ ja fariseeʉty kʉdiibʉ ñakykyupʉ́kʉdʉt tsa̱jptʉgóty.
\v 43 Ja'a ko yʉ'ʉjʉty ni'igʉ ttsoktʉ ko ja ja̱'a̱y yajmʉj'átʉdʉ es kʉdiinʉm ja Dios yajmʉj'átʉdʉt.
\s Jesusʉ 'yayuk tyukpaye'epy ja ja̱'a̱y
\p
\v 44 Myiiñ jatʉgok ja Jesús es jyʉnáñ jantsy mʉk:
\p —Di'ibʉts ʉj xymyʉbʉjkp, myʉbejkypy nandʉ'ʉn di'ibʉts tʉ xykyexy.
\v 45 Es di'ibʉts tyam xy'ijxp, yʉ'ʉ naty nandʉ'ʉn 'yijxypy di'ibʉts ʉj xykyajx.
\v 46 Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja ja̱jʉn. Tʉ ngʉda'agyʉts ya̱ naxwiiñ es di'ibʉts xymyʉbʉjkp kyaj wyʉ'ʉmʉt kugoots.
\v 47 Ʉj kyajts ndukkumʉdoy di'ibʉ tʉ tjamʉdoy yʉ n'ayúkʉts es kyaj ttuñʉ kwentʉ, mʉt ko ʉj kyajts tʉ nmiñ ya̱ naxwiiñ esʉts ndukkumʉdówʉt ja ja̱'a̱yʉty, nyajnitso'ogʉpts sitʉy.
\v 48 Di'ibʉts xy'ʉxtijp es kyaj ttuñʉ kwentʉ n'ayúkʉts, tam yʉ'ʉ 'yawíxyʉty pʉ́n tukkumʉdówʉdʉp. Yʉ tya̱dʉ ayuk di'ibʉ ʉj tʉ ngajxyʉts, yʉ'ʉ dʉ'ʉn nigʉxʉ'ʉgʉp ko pekymyʉʉt ja ja̱'a̱y ja xʉʉ ko ja̱'a̱y yajpayo'oydyʉt.
\v 49 Mʉt ko ʉj kyajts ngajxy mʉdʉdsʉ ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñ, ja nDeedyʉts di'ibʉts xykyajx, yʉ'ʉts tʉ xytyuk'ane'emy di'ibʉts nga̱jxʉp es di'ibʉts nduk'ʉxpʉ́kʉp.
\v 50 Es nnija̱'a̱bʉts yʉ nDeedyʉdsʉ 'yana'amʉn, yʉ'ʉ dʉ'ʉn wi'ix yajpa̱a̱ty ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Pes di'ibʉts ʉj ngajxypy, ngajxypyʉts éxtʉmts ja nDeedyʉn tʉ xytyuk'ane'emy.
\c 13
\s Jesús tpujy ja 'yʉxpʉjkpʉtʉjkʉ tyeky
\p
\v 1 Tʉ naty ttimpatnʉ ja paskʉ a'ux. Jesús ñija̱'a̱bʉ naty ko ja oorʉ tʉ tpatnʉ es tmastu'udánnʉ ja naxwíñʉdʉ es ñʉjxánnʉ ma̱ Dios Teety. Ja'a dʉ'ʉñʉmʉ naty ttseky ja jya'ayʉty di'ibʉ naty ya̱ naxwiiñ, es tyam dyajnigʉxe'eky maba̱a̱t jyantsytsyoktʉ.
\p
\v 2 A'ux'atándʉbʉ naty, es tʉ naty ja mʉjku'ugópk tyʉkʉ jyodoty wyinma̱'a̱ñóty ja Juudʉs, Simonk Iskaryotʉ mya̱a̱nk, es tkʉyákʉt ja Jesús.
\v 3 Jesús ñija̱'a̱bʉ naty ko yʉ'ʉ tsyo'oñ ma̱ Dios Teedyʉn es jyʉmbita̱'a̱ñ nandʉ'ʉn jatʉgok ma̱ ja Dios Teety, es nan ñija̱'a̱bʉ naty ko Dios Teedyʉ naty tʉ myo'oyʉty tʉgekyʉ ja kutujkʉn,
\v 4 net wya'tse'ky ja Jesús meesʉ winduuy es ñaydyuknijaandútʉ ja ñikʉjxyʉdʉ wit es ñaydyukmoxmʉwʉ'ʉnʉ tu'ugʉ twayʉ.
\v 5 Net tpʉjtáky ja nʉʉ ma̱ agʉbujʉn. Ta ñaxwe'tsy es tpujʉ ja tyékyʉty ja 'yʉxpʉjkpʉty es dyajtʉ́tsy mʉt ja twayʉ di'ibʉ naty tʉ ñaydyukmoxwʉʉñʉty.
\p
\v 6 Ko naty tpujannʉ Simonk Peedrʉ tyeky, netʉ Simonk jyʉnáñ:
\p —Windsʉ́n, ¿mij mbujaambyʉts ja ndeky?
\p
\v 7 Jesús t'adsooy:
\p —Tyam kyaj xyjaygyukʉ di'ibʉts ndiimpy, per óknʉm xyñijáwʉt.
\p
\v 8 Es ja Peedrʉ 'yadsooy:
\p —¡Ʉj ni na̱'a̱ts mij ndeky xykyapújʉt!
\p Jesús 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Pʉn kyajts mij yʉ mdeky nbujy, kyajts mij n'ʉxpʉjkpʉ'átʉt.
\p
\v 9 Simonk Peedrʉ 'yadsooy:
\p —Windsʉ́n, kyaj yʉ'ʉyʉty je'eyʉ ndékyʉts, nandʉ'ʉn pujtsʉ ngʉ'ʉ esʉ ngʉba̱jkʉts.
\p
\v 10 Es ja Jesús 'yadsooy:
\p —Di'ibʉ tʉ tsyiida̱'a̱y, kyaj jyatyimnigutíkyʉty tsyi'it tʉgekyʉ, yʉ'ʉyʉ je'eyʉ tyeky, mʉt ko wa̱'a̱dsʉ'ʉ tʉgekyʉ. Es wa̱'a̱ts miidsʉty, oy mgadimni'amúkʉty.
\p
\v 11 Mʉt ko ñija̱'a̱bʉ naty pʉ́nʉ naty kʉyakánʉp, pa̱a̱dyʉ dʉ'ʉn jyʉnáñ: “Es wa̱'a̱ts miidsʉty, oy mgadimni'amúkʉty.”
\p
\v 12 Ko ja Jesús tpujta̱a̱yʉdʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty ja tyékyʉty, net jatʉgok ttuktʉjkʉ ja ñikʉjxyʉdʉ wit. Net ñaxwe'tsy jatʉgok meesʉ winduuy es jyʉnáñ:
\p —¿Mjaygyujkʉdʉp miidsʉty yʉ tya̱a̱dʉ di'ibʉdsʉ dʉ'ʉn tʉ nduñ?
\v 13 Miits xytyijtʉp Ya'ʉxpʉjkpʉ es Windsʉ́n. Mmʉda̱jttʉp ja tʉy'a̱jtʉn, mʉt ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn.
\v 14 Es pʉn ʉj, miidsʉ mYa'ʉxpʉjkpʉ esʉ mWindsʉ́n, tʉts nbujy miidsʉty ja mdékyʉty, nandʉ'ʉnʉ dʉn miits mnaybyujxʉdʉt nixim niyam.
\v 15 Ʉjts miits tʉ nmo'oydyʉ tu'ugʉ ijxwʉ'ʉmʉn es miits xytyúndʉt nandʉ'ʉn éxtʉmts ʉj tʉ nduñ.
\v 16 Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, ni tu'ugʉ po'oduumbʉ di'ibʉ ni'igʉ mʉj kʉdiinʉmʉ wyindsʉ́n, es ni tu'ugʉ di'ibʉ miimp kexy kyamʉ́jʉty es kʉdiinʉm ja di'ibʉ kajxʉp.
\v 17 Pʉn mjaygyujkʉdʉbʉ tya̱a̱dʉ es pʉn mbaduundʉp, m'íttʉp agujk jotkujk.
\p
\v 18 ’Kyajts miits n'anʉʉmʉdʉ nidʉgekyʉ. Ʉj nnija̱'a̱bʉts pʉ́nʉtyts tʉ nwinwitsy. Per koonʉm yajkuydyuna̱'a̱ñ éxtʉmʉ Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: “Di'ibʉ ka̱a̱y ukp ti'igyʉ mʉt ʉj, yʉ'ʉ dʉ'ʉn tʉ jyʉmbity nmʉdsípʉts.”
\v 19 Tyam miits n'anʉʉmʉdʉ na̱a̱m kyajnʉmʉ dʉ'ʉn tya̱a̱dʉ tyuñ jyátyʉty, es ko yʉ tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tyun jyátʉdʉt, net xymyʉbʉ́ktʉt ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn pʉ́nʉ dʉ'ʉn ʉj.
\v 20 Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, di'ibʉ 'yaxá̱jʉp di'ibʉts ʉj ngejxypy, xy'axá̱jʉptsʉ naty ʉj, es di'ibʉts ʉj xy'axá̱jʉp, 'yaxá̱jʉp di'ibʉts ʉj xykyajx.
\s Jesús tnigajxy esʉ Juudʉs kyʉyaka̱'a̱ñʉty
\p
\v 21 Ko dʉ'ʉn jyʉna̱a̱nda̱a̱y ja Jesús, net ñayjya̱'a̱jʉ jotmaymyʉʉt es 'yamutsk'a̱jty, es oj ttimka̱jxte'xy:
\p —Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ ko miidsʉty nidu'uk xykyʉyaka̱a̱mbʉts.
\p
\v 22 Net ja 'yʉxpʉjkpʉty ak je'eyʉ ñaywyin'íxʉdʉ, ni tkanijáwʉdʉ pʉ́nʉ dʉ'ʉn 'yandijpy.
\v 23 Tu'ugʉ Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉ di'ibʉ ni'igʉ ijty tsyejpy\f 13:23 Fwank yʉ neky jyaay es yʉ'ʉ kʉ'ʉm nay'andíjʉp ko jyʉna'añ ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús ni'igʉ ijty tsyejpy. \f*, jamyʉ pyʉ'am naty mʉt 'ya'ux'aty.
\v 24 Simonk Peedrʉ tyuk'ijxʉ tu'ugʉ ijxwʉ'ʉmʉn es dyajtʉʉy pʉ́nʉ dʉ'ʉnʉ taadʉ.
\v 25 Net ja tu'ukpʉ 'yʉxpʉjkpʉ ñimʉjwa'tsʉ ja Jesús es dyajtʉʉy:
\p —Windsʉ́n, ¿pʉ́nxʉ dʉ'ʉnʉ taadʉ?
\p
\v 26 Jesús 'yadsooy:
\p —Mints n'ok'yajxeeky tuk pedazʉ tsa̱jkaaky, es di'ibʉts nmeepy, yʉ'ʉ dʉ'ʉn.
\p Es dʉ'ʉn dyajxe'ky ja tsa̱jkaaky es tmooy ja Juudʉs Iskaryotʉ, Simongʉ mya̱a̱nk.
\v 27 Ta Juudʉs t'axa̱jʉ ja tsa̱jkaaky tuk pedazʉ es tka̱a̱y. Net ja mʉjku'ugópk Satanás tyuktʉjkʉ ja Juudʉs. Net ja Jesús jyʉnáñ:
\p —Di'ibʉ mdunaampy, tuungójʉ dʉ'ʉn pojʉn.
\p
\v 28 Per ni pʉ́n di'ibʉ naty jam a'ux'a̱jttʉp tkajaygyujkʉ ti ko dʉ'ʉn jyʉna'añ ja Jesús.
\v 29 Kom ja Juudʉs yʉ'ʉ naty ñikoombejtypy ja meeñ ma̱ ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty, nidu'ugʉty twinma̱a̱ydyʉ ko Jesús ja'a 'yandijpy esxyʉp ti waanʉ yajjúy di'ibʉ yajtúndʉp ma̱ ja xʉʉ, o tmo'oyxyʉp oynʉ'ʉnʉn ja ayoobʉ ja̱'a̱yʉty.
\v 30 Ko Juudʉs t'axa̱jʉ ja tsa̱jkaaky, ta pyʉdseemy. Tʉ naty kyoodsʉnʉ.
\s Jesús tmo'oy ja jembyʉ ana'amʉn
\p
\v 31 Ko naty tʉ pyʉdsemy ja Juudʉs, net ja Jesús jyʉnáñ:
\p —Tyamʉ net ya'íxʉt ja nmʉj'a̱jtʉnʉts ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱'a̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, esʉts nya'íxʉdʉt ja myʉj'a̱jtʉnʉ Dios.
\v 32 Es kots ʉj nya'íxʉdʉt ja myʉj'a̱jtʉnʉ Dios, netʉ Dios xymyo'oya'añʉts ja di'ibʉ yʉ'ʉ myʉj'a̱jtʉn'a̱jtypy.
\v 33 Mʉgu'ugʉty, kyajts jeky nnaky'ita̱'a̱ñ mʉt miidsʉty. Xy'ʉxta̱'a̱yándʉpts miidsʉty, es dʉ'ʉn éxtʉmts n'anma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty, n'anʉʉmʉdʉts miits tyam: Kyaj mba̱a̱t mnʉjxtʉ ma̱ts ʉj nnejxy.
\v 34 Tya̱a̱dʉts miits nmooydyʉp yʉ jembyʉ ana'amʉn: Naydsyókʉdʉ nixim niyam. Dʉ'ʉn éxtʉmts miits ndsoktʉ, nandʉ'ʉn mnaydsyókʉdʉt nixim niyam.
\v 35 Pʉn mnaydsyojkʉdʉp miidsʉty nixim niyam, net nidʉgekyʉ ja ja̱'a̱y tnijáwʉdʉt kots ʉj miits n'ʉxpʉjkpʉ'áttʉ.
\s Jesús tnigajxy ko Peedrʉ 'yʉxtija̱'a̱ñʉty
\p
\v 36 Simonk Peedrʉ dyajtʉʉy ja Jesús:
\p —Windsʉ́n, ¿ma̱ mnejxy?
\p Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Ma̱ts ʉj nnejxy, kyajts mba̱a̱t xypyanejxy tyam. Per xypyanʉjxʉpts óknʉm.
\p
\v 37 Net ja Peedrʉ t'anma̱a̱y:
\p —Windsʉ́n, ¿Ti ko kyaj mba̱a̱t nbanejxy tyam? Ʉj ngu'oogʉpts mij.
\p
\v 38 Jesús 'yadsoojʉ:
\p —¿Tii tʉy'a̱jtʉn kots mij xykyu'oogʉpts? Tyam ndim'anʉʉmʉ tʉy'a̱jtʉn, kyajnʉmʉ natyʉ tʉgaak 'yʉy ko mij mjʉna̱'a̱na̱'a̱ñ tʉgʉk ok ko kyajts xy'ixy'aty.
\c 14
\s Jesuskyʉjxmʉ ja̱'a̱y jya'ty ma̱ Dios Teety
\p
\v 1 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Katʉ miits mjotmay'ooktʉ. Pʉjta̱'a̱ktʉ ti'igyʉ mjot mwinma̱'a̱ñ ma̱ Dios es nandʉ'ʉn ma̱ ʉj.
\v 2 Ma̱dsʉ nDeety 'yity, may jam ja tsʉna̱a̱ydyákn. Pʉn kyajxyʉbʉ dʉ'ʉn, tʉʉxyʉpts ʉj miits n'anʉʉmʉdʉ. Nnejxyʉts ʉj n'ok'ʉxkukʉ ma̱ miits m'íttʉt.
\v 3 Es nétʉts nmínʉt jatʉgok es nyajnʉjxtʉdʉts miits es mjiky'áttʉt mʉt ʉj.
\v 4 Miits mnija̱'a̱dʉp ma̱ts nnejxy es mnija̱'a̱dʉp ja tu'u.
\p
\v 5 Tomás 'yadsoojʉ:
\p —Windsʉ́n, kyajts ʉʉdsʉty nnijáwʉdʉ ma̱ mij mnejxy. ¿Wi'ixʉts ʉj mba̱a̱t nnijáwʉdʉ tadʉ tu'u?
\p
\v 6 Jesús 'yadsooy:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn éxtʉm tu'ugʉ tu'u, ʉjtskyʉjxmʉ ja̱'a̱y jya̱'ttʉ ma̱ Dios Teety, ʉjtskyʉjxmʉ ja̱'a̱y tnijáwʉdʉ ja tʉy'a̱jtʉn, ʉjtskyʉjxmʉ ja̱'a̱y jyiky'attʉ. Ni pʉ́n kyaja̱'ty ma̱ Dios Teety pʉn kyajts ʉj xymyʉbeky.
\v 7 Kooxyʉp miits xy'ixy'áttʉts ʉj, nandʉ'ʉnxyʉp xy'ixy'attʉ ja nDeedyʉts. Es tʉ net xy'ixy'attʉ tyam, ja'a ko tʉ xy'ixtʉ.
\p
\v 8 Net ja Felipʉ 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Windsʉ́n, tuk'ijxtʉgʉts ja Dios Teety, es mʉt yʉ'ʉyʉ.
\p
\v 9 Jesús t'adsooy ja Felipʉ:
\p —Felipʉ, jékyʉts kujk n'ittʉ mʉt miidsʉty, ¿es kyajnʉmts mij xy'ixy'aty? Di'ibʉts ʉj xy'ixy'a̱jtp, 'yixy'ajtypy nandʉ'ʉn ja Dios Teety. ¿Ti kots mij xy'anʉʉmʉ kots ʉj mij nduk'íxʉt ja Dios Teety?
\v 10 ¿Ti kyajts xymyʉbékyʉts ko ʉj ijtpʉmts mʉt ja Dios Teety, esʉ Dios Teety nandʉ'ʉn ijtpʉmʉ dʉ'ʉn mʉt ʉj? Di'ibʉts miits n'anma̱a̱ydyʉp, kyaj yʉ'ʉjʉty je'eyʉ ngʉ'ʉm winma̱'a̱ñʉts. Dios Teety yʉ'ʉ ijtp mʉt ʉj, es yʉ'ʉ dʉn xymyeebyʉts di'ibʉts ndúnʉp es di'ibʉts nga̱jxʉp tʉgekyʉ.
\v 11 Mʉbʉjktʉgʉts kots ʉj n'ity mʉt ja Dios Teety, es ja Dios Teety ijtpʉmʉ'ʉ mʉt ʉj. Mʉbʉjktʉgʉts mʉt kots dʉ'ʉn njʉna̱'a̱ñ, o mʉbʉjktʉgʉts mʉt ko di'ibʉts ndiimpy ya'ijxp ko tyʉy'a̱jtʉnʉty di'ibʉts miits n'anma̱a̱ydyʉp.
\p
\v 12 ’Jantsy tʉy'a̱jtʉn n'anʉʉmʉdʉ ko di'ibʉts xymyʉbʉjktʉp, tyúndʉp nandʉ'ʉn di'ibʉts ʉj ndiimpy. Es tyúndʉp waanʉ mʉ́jʉtypyʉ mʉt ko ʉj nʉjxnʉpts ma̱ Dios Teety.
\v 13 Ʉj ndúnʉpts di'ibʉts miits xy'amdoodʉp mʉt ko xymyʉbʉ́ktʉts, es dʉ'ʉn nya'íxʉdʉpts ja myʉj'a̱jtʉnʉ Dios Teety.
\v 14 Pa̱a̱dyʉts miits n'anʉʉmʉdʉ, ndúnʉpts ʉj pʉn tits xy'amdoodʉp ʉjtskyʉjxm.
\s Jesús tnigajxy ko Espíritʉ Santʉ tkaxa̱'a̱ñ
\p
\v 15 ’Pʉn xytsyojktʉpts miidsʉty, mguydyúndʉpts ja n'ana'amʉn.
\v 16 Ʉjts ja Dios Teety n'amdówʉp es mduknigáxʉdʉt jatu'uk di'ibʉ mbudʉ́kʉdʉp, yʉ Espíritʉ Santʉ di'ibʉ mduk'íxʉdʉp ja tʉy'a̱jtʉn es 'yítʉt mʉt miidsʉty winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\v 17 Es pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp, nan kyaj mba̱a̱t t'axá̱jʉdʉ ja Espíritʉ Santʉ, mʉt ko kyaj t'ixtʉ es ni tka'ixy'attʉ. Per miits m'ixy'a̱jttʉp mʉt ko taa mʉt miidsʉty es wʉ'ʉmp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ mʉt miidsʉty.
\v 18 Kyajts miits nnika'aga̱'a̱ndʉ. Jʉmbita̱a̱mbʉts es n'ita̱'a̱ñʉts mʉt miidsʉty.
\v 19 Ko waanʉ 'yítʉt, kyajts xyñaky'íxtʉt pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp, per miits m'íxtʉp, es mjiky'áttʉp miidsʉty mʉt ko ʉj njiky'átyʉts.
\v 20 Es ma̱ tadʉ xʉʉ xypyʉ́ktʉdʉ kwentʉ ko támʉdsʉ naty ʉj mʉdʉdsʉ nDeety, es miidsʉty mʉt ʉj, es ʉj mʉt miidsʉty.
\v 21 Pʉ́n ñija̱'a̱p es tpadúñ yʉ n'ana'amʉnʉts, ya'ijxʉp kots xytsyeky. Esʉ nDeedyʉts tsojkʉp di'ibʉts ʉj xytsyojkp, es ʉjts nandʉ'ʉn ndsókʉpts, es nduk'íxʉpts yʉ'ʉ.
\p
\v 22 Jatu'ugʉ 'yʉxpʉjkpʉ di'ibʉ nandʉ'ʉn xyʉ'a̱jtypy Juudʉs, per kyaj jya'ajʉty di'ibʉ kʉyakánʉp, ja'a jʉnán:
\p —Windsʉ́n, ¿ti kots mij xytyuk'ixa̱'a̱ndʉts ʉʉdsʉty es kyaj pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp?
\p
\v 23 Jesús 'yadsooy:
\p —Di'ibʉts xytsyojkp, pyadiimpy di'ibʉts ʉj ngajxypy; esʉ nDeedyʉts tsókʉdʉp; es ʉj esʉ nDeedyʉts, míndʉpts es njiky'átʉdʉts mʉt yʉ'ʉ.
\v 24 Per di'ibʉ kyajts xytsyeky, kyaj tkuydyúñ di'ibʉts ʉj ngajxypy. Tya̱dʉ ka̱jxwíjʉn di'ibʉ miits yam mʉdoodʉp, kyajts ʉj nja'ajʉty, yʉ'ʉyʉ jya'ajʉ nDeedyʉts di'ibʉts tʉ xykyexy.
\p
\v 25 ’Miits n'ak'anʉʉmʉdʉ tya̱a̱dʉ kots n'ak'yámnʉmʉty mʉt miidsʉty.
\v 26 Per ja Espíritʉ Santʉ di'ibʉ ja nDeedyʉts kyaxaampy ʉjtskyʉjxm, ja'a mbudʉ́kʉdʉp, mduk'ʉxpʉ́kʉdʉp tʉgekyʉ es mdukjamyátsʉdʉp tʉgekyʉ di'ibʉts ʉj miits tʉ n'anʉʉmʉdʉ.
\p
\v 27 ’Nnayjyʉga̱jxʉpts mʉt miidsʉty jotkujk. Es nmooydyʉpts miits yʉ njotkujk'a̱jtʉnʉts. Per kyajts nyaky ja jotkujk'a̱jtʉn éxtʉm dyaktʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp. Katʉ mjotmay'ooktʉ es ni xykyamʉdáttʉt ja tsʉ'ʉgʉ.
\v 28 Tʉ xymyʉdowdʉ kots tʉ njʉna̱'a̱ñ: “Nʉjxnʉpts, es mínʉpts jatʉgok es n'ítʉdʉts mʉt miidsʉty.” Pʉn tʉy'a̱jtʉnʉts miits xytsyoktʉ, mxondáktʉpxyʉp ko xyñijáwʉdʉ kots ʉj nnejxy ma̱ Dios Teety, mʉt ko yʉ'ʉ dʉ'ʉn ni'igʉ mʉj kʉdiinʉm ʉj.
\p
\v 29 ’N'anma̱a̱ydyʉpts miidsʉ tya̱a̱dʉ ko kyajnʉmʉ dʉ'ʉn tyuñ jyátyʉty, mʉt ko nʉjx tyuñ jyátyʉty, net xymyʉbʉ́ktʉt.
\v 30 Kyajts nnakykya̱jxa̱'a̱ñ may mʉt miidsʉty, mʉt ko miimp ja di'ibʉ ana'amp pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp, oy ni ti madakʉn tkamʉdaty mʉt ʉj.
\v 31 Per dʉ'ʉn yajkuydyuna̱'a̱ñ éxtʉmʉ Dios Teety xytyuk'ane'emy es tnijáwʉdʉt ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty ko ʉj ja nDeedyʉts ndsejpyʉts es nguydyiimbyʉts di'ibʉts yʉ'ʉ xytyuk'ana'amp. Wa'tsʉ'ʉktʉ. Jo'omdʉ.
\c 15
\s Uuvʉ a̱a̱ts
\p
\v 1 Esʉ Jesús t'ak'anma̱a̱ydyʉ 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn éxtʉm tu'ugʉ uuvʉ a̱a̱ts, es ja nDeedyʉts dʉ'ʉn éxtʉm di'ibʉ kywentʉ'a̱jtypy ja uuvʉ a̱a̱ts.
\v 2 Kyupo'typy oytyim di'ibʉty ja nxe'endsyʉts di'ibʉ kyaj tyʉʉmp'áty, per wyindijpy es dyajwa̱'a̱tsy yajxón di'ibʉ tʉʉmp'a̱jtp, es ni'igʉ 'yaktʉʉmp'átʉt.
\v 3 Miidsʉty wa̱'a̱ts m'ittʉ mʉt ja n'ʉxpʉjkʉnʉts ko tʉ nmo'oydyʉ.
\v 4 Ittʉ ti'igyʉ mʉt ʉj, éxtʉm ʉj dʉ'ʉñʉmts n'ity ti'igyʉ mʉt miidsʉty. Tu'ugʉ xe'entsy kyaj mba̱a̱t tyʉʉmp'áty pʉn kyaj 'yity ti'igyʉ mʉt ja ñi'a̱a̱ts, es nandʉ'ʉn ja̱jtpʉ dʉnʉ tya̱a̱dʉ, miidsʉty kyaj mba̱a̱t mdʉʉmp'áttʉ pʉn kyaj ti'igyʉ m'ittʉ mʉt ʉj.
\p
\v 5 ’Ʉjtsʉ dʉ'ʉn ja ñi'a̱a̱ts, es miidsʉdyʉ dʉ'ʉn ja xye'entsy. Di'ibʉ dʉ'ʉñʉm 'yity mʉt ʉj, es ʉj n'ítyʉts mʉt yʉ'ʉjʉty, may tyʉʉmp'átʉt; pes kyaj mba̱a̱t ti xytyundʉ pʉn kyajpʉts ʉj.
\v 6 Di'ibʉ kyaj dʉ'ʉñʉm 'yity ti'igyʉ mʉt ʉj, dʉ'ʉn yʉ'ʉ éxtʉm ja xe'entsy di'ibʉ ya'o'xpʉdsʉʉmp es tyʉ'ʉdsʉt es ya'o'xmúkʉt es yajnino'ogʉt.
\p
\v 7 ’Pʉn miits m'ijttʉbʉm ti'igyʉ mʉt ʉj, es xykyuydyundʉ ja n'ana'amʉnʉts, amdowdʉ di'ibʉ mdsojktʉp es myajmo'oydyʉp.
\v 8 Yʉ nDeedyʉts ya'ijxʉp yʉ myʉj'a̱jtʉn ko miits mdʉʉmp'áttʉ oy, es dʉ'ʉn ttuk'ixy ja ja̱'a̱yʉty ko ʉjts miits n'ʉxpʉjkpʉ'a̱jttʉp.
\v 9 Ʉj ndsojktʉpts miidsʉty éxtʉmts ja nDeedyʉts xytsyékyʉts ʉj. Padúndʉts ja ndsojkʉnʉts di'ibʉts ʉj nmʉda̱jtypy mʉt miidsʉty.
\v 10 Pʉn mguydyuundʉp ja n'ana'amʉnʉts, mbadúndʉbʉ tya̱dʉ tsojkʉn di'ibʉts ʉj nmʉda̱jtypy mʉt miidsʉty, éxtʉmts ʉj nguydyúñʉts ja nDeedyʉdsʉ 'yana'amʉn es mbadúñʉts ja tsyojkʉn di'ibʉ yʉ'ʉ myʉda̱jtypy mʉt ʉj.
\v 11 Ʉjts miits n'anma̱a̱ydyʉp es mxonda̱'a̱ktʉt mʉt ʉj es dʉ'ʉn jotkʉda'aky m'it mxóndʉt.
\v 12 Yʉ n'ana'amʉnʉts yʉ'ʉ tya̱a̱dʉ: Naydsyókʉdʉ nixim niyam, éxtʉmts ʉj miits ndsoktʉ.
\v 13 Di'ibʉ kyu'oogʉp ja myʉtnaymyaayʉbʉty, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ya'ijxʉp ko myʉ́jʉty ja tsojkʉn tmʉdaty.
\v 14 Miidsʉdyʉ dʉ'ʉn ja nmʉtnaymyaayʉbʉty pʉn mduundʉp di'ibʉts miits nduk'ana'amdʉp.
\v 15 Kyajts miits nnakytyijtʉp mʉduumbʉ, mʉt ko ja mʉduumbʉ kyaj tnijawʉ ti ja wyindsʉ́n tyiimpy. Miidsʉty ndijtʉ mʉtnaymyaayʉbʉty, mʉt ko tʉ nduk'ixtʉ tʉgekyʉ di'ibʉts ja nDeety ʉj tʉ xytyuk'ixy.
\v 16 Kyajts miidsʉty xywyin'ijxtʉ. Ʉjtsʉ dʉ'ʉn miits nwin'ijxtʉ es nduknipʉjktʉp es m'íttʉt éxtʉmʉ xe'entsy di'ibʉ tʉʉmp'a̱jtp ni'igʉ, es ítʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, es dʉ'ʉn ja nDeedyʉts mmo'oyʉdʉp tʉgekyʉ di'ibʉ m'amdoodʉp mʉt kots xymyʉbʉktʉ.
\v 17 Pesʉ tya̱a̱dʉts miits nduk'ana'amdʉp: Naydsyókʉdʉ nixim niyam.
\s Di'ibʉ naxwiiñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp kyaj ttseky ja Jesús esʉ 'yʉxpʉjkpʉty
\p
\v 18 ’Pʉn kyaj miits mdsókʉdʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp, jamyatstʉ ko ʉj jawyiinʉts kyaj xytsyojktʉts.
\v 19 Kooxyʉp miidsʉty ja naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ m'okja'a'átʉdʉ, mdsojkʉpxyʉp éxtʉm ja jya'ajʉty. Per ʉjts miits tʉ nwinwitstʉ es kyaj m'okja'a'a̱jttʉnʉt ja naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ, pa̱a̱ty kyaj mdsókʉdʉ.
\v 20 Jamyatstʉ yajxón éxtʉm tʉ n'anʉʉmʉdʉ. Tu'ugʉ po'oduumbʉ kyaj ni'igʉ myʉ́jʉty es kʉdiinʉm ja wyindsʉ́n. Pʉn ja ja̱'a̱yʉty xypyajʉdijttʉts ʉj, nandʉ'ʉn miits myajpajʉdita̱'a̱ndʉ. Kom kyaj tkuydyuundʉ ja n'ʉxpʉjkʉnʉts ja ja̱'a̱yʉty, nan kyaj tkuydyúndʉt ja m'ʉxpʉjkʉn.
\v 21 Es dʉ'ʉn tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ myajtuktuna̱'a̱ndʉ mʉt ko miits n'ʉxpʉjkpʉ'áttʉ es mʉt ko nan kyaj ttsoktʉ di'ibʉts xykyajx.
\p
\v 22 ’Kooxyʉpts ʉj ngamiiñ es nmʉga̱jxtʉ, kyajxyʉp tmʉdattʉ ja pojpʉ. Per tyam kyaj mba̱a̱t ti ñaydyukkuga̱jxʉdʉ.
\v 23 Di'ibʉts kyaj xytsyoktʉ ʉj, kyajpʉ dʉ'ʉn nandʉ'ʉn ttsoktʉ ja nDeedyʉts.
\v 24 Kooxyʉpts tʉ ngaya'íxyʉty yʉ mʉj'a̱jtʉn éxtʉm ni pʉ́n wiink ja̱'a̱y tkatúñ, kyajxyʉp tmʉdattʉ ja pyeky ko tkakuydyundʉ. Per tʉ t'ixtʉ ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉts tʉ nduñ, es kyajpyʉm xytsyóktʉts, es nandʉ'ʉn ja nDeedyʉts kyaj ttsoktʉ.
\v 25 Dʉ'ʉn yajkuydyúñ yʉ tya̱a̱dʉ di'ibʉ ijtp ja̱a̱ybyéty ma̱ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn: “Nanatʉ́kʉts ʉj xymyʉdsip'a̱jtpʉdʉ.”
\p
\v 26 ’Pa̱a̱ty ko myínʉt ja Ka̱jxwijpʉ, ja Espíritʉ Santʉ di'ibʉ ja tʉy'a̱jtʉn tyiimpy kyajxypy, ja'a yákʉp ja tʉy'a̱jtʉn ʉjtskyʉjxm.
\v 27 Es nandʉ'ʉn miits xyáktʉt ja tʉy'a̱jtʉn ʉjtskyʉjxm, mʉt ko jawyíñʉp es tyamba̱a̱t miits tʉ m'ittʉ mʉt ʉj.
\c 16
\p
\v 1 ’N'anma̱a̱ydyʉpts miits yʉ tya̱a̱dʉ kʉdiibʉ xymyastu'uttʉdʉts.
\v 2 Kyaj ja ja̱'a̱yʉty m'okkupʉjkʉnʉt tsa̱jptʉgóty, es ja̱'ta̱a̱mp ja tiempʉ ma̱ ja ja̱'a̱yʉty mya'ooga̱'a̱nʉdʉ. Ja'ajʉty oyʉ dʉn ttijy ttundʉ di'ibʉ Dios tsyejpy.
\v 3 Tʉgekyʉ dʉ'ʉn yʉ tya̱a̱dʉ ttuna̱'a̱ndʉ mʉt ko kyajts xy'ixy'attʉ es ni ja nDeedyʉts.
\v 4 Per tʉʉ n'awánʉdʉ ko dʉ'ʉn mduna̱'a̱nʉdʉ. Es ko dʉ'ʉn mdúnʉdʉt, net miits xyjamyátstʉdʉts kots mij tʉ nja''anʉʉmʉdʉ.
\s Di'ibʉ Espíritʉ Santʉ tyiimpy
\p ’Kyajts miits yʉ tya̱a̱dʉ tʉ ndukmʉmadya̱'a̱ktʉ mʉt kodsʉ naty n'ity mʉt miidsʉty.
\v 5 Per nʉjxánʉpts jam ma̱ pʉ́nʉts xykyajx, es ni tu'ugʉty miits xykyayajtʉ́wdʉdʉts: “¿Ma̱ mnejxy?”
\v 6 Es miits mjotmaymyʉʉdʉty tyam, mʉt ko tʉ n'anʉʉmʉdʉ ko ʉj nʉjxnʉpts.
\v 7 Tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ ko oy ni'igʉ mʉt miidsʉty kots ʉj nnejxy. Ja'a ko pʉn kyajts ʉj nnejxy, kyaj myina̱'a̱ñ ja Ka̱jxwijpʉ, per kots ʉj nnʉjxnʉt, net nduknigáxtʉt.
\v 8 Es ko yʉ'ʉ myínʉt, yʉ'ʉ tyuknijawʉyándʉp ko pyekymyʉʉdʉty pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp, es wi'ixʉ ja̱'a̱y oy wye'emy mʉdʉ Dios, es ko Dios pyayo'oy mʉdʉ tʉy'a̱jtʉn.
\v 9 Yʉ Ka̱jxwijpʉ yakaampy es ja ja̱'a̱yʉty tnijáwʉdʉt ko pyekymyʉʉt'áttʉ, ja'a ko kyaj xymyʉbʉ́ktʉts,
\v 10 es ttuknijawʉya̱'a̱ndʉ wi'ix oy wyʉ'ʉmdʉ mʉdʉ Dios, mʉt ko nʉjxnʉpts ma̱ Dios Teety es kyajts miits xy'ok'ijxnʉdʉt,
\v 11 es mʉt ko Dios pyayo'oy tʉy'a̱jtʉn mʉʉt, ja'a ko tʉ yajtuknibʉjta̱a̱gʉ es tyʉydyúnʉdʉt ja mʉjku'ugópk di'ibʉ 'yane'empy pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp.
\p
\v 12 ’Máyñʉmts miits ngatukmʉmadya̱'a̱ktʉ, per kyajpʉ miits mba̱a̱t xyjaygyúkʉdʉ tyam.
\v 13 Per ko myínʉt ja Espíritʉ Santʉ di'ibʉ mʉʉt ja tʉy'a̱jtʉn, yʉ'ʉ mdukni'íxʉdʉp tʉgekyʉ ja tʉy'a̱jtʉn, mʉt ko kyaj jyʉna̱'a̱na̱'a̱ñ mʉt ja kyʉ'ʉm winma̱'a̱ñ. Ja'a myadya̱'a̱gaampy tʉgekyʉ di'ibʉ tʉ tmʉdoy, es mduknijawʉyánʉdʉp di'ibʉ tunán jatánʉp.
\v 14 Es yʉ'ʉts xyajmʉj'ixánʉp ʉj, mʉt ko 'yaxa̱jʉyaampy ʉjtsʉ nja'ajʉty es mduknijawʉya̱'a̱nʉdʉ miidsʉty.
\v 15 Tʉgekyʉ di'ibʉdsʉ nDeety myʉda̱jtypy, ʉjtsʉ nja'a. Nan pa̱a̱dyʉts njʉnáñ ko yʉ Espíritʉ Santʉ 'yaxá̱jʉp di'ibʉts ʉj nja'a'a̱jtypy es mduknijawʉya̱'a̱nʉdʉ miidsʉty.
\p
\v 16 ’Ko waanʉ tiempʉ 'yak'ítʉt, kyajts miits xyñaky'íxtʉt. Es ko waanʉ nʉjx 'yity, nétʉts jatʉgok xy'íxtʉt.
\s Amay jotmay jyʉmbity xondakʉn
\p
\v 17 Net nija'ajʉty ja 'yʉxpʉjkpʉty ñayyajtʉʉjʉdʉ:
\p —¿Ti da dʉ'ʉn yʉ tya̱a̱dʉ myadyakypy ko jyʉna'añ ko waanʉ tiempʉ 'yak'ítʉt kyaj nnaky'ijxʉm, es kum'óknʉm n'ijxʉm jatʉgok, es jatu'uk ko jyʉna'añ: “Nʉjxnʉpts ma̱ Dios Teety?”
\v 18 ¿Ti myadya̱'a̱gaampy mʉt jawaanʉbʉ tiempʉ? Kyaj nmʉwinma̱'a̱ñbyátʉm ti dʉnʉ taadʉ myadyakypy.
\p
\v 19 Net ja Jesús t'ijxy ja 'yʉxpʉjkpʉty éxtʉm yajtʉwa̱'a̱nʉdʉ. Net t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Ʉj tʉ n'anʉʉmʉdʉts miits ko waanʉ 'yítʉt kyajts xyñaky'íxtʉt, es óknʉm xy'íxtʉt jatʉgok. ¿Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn mnayyajtʉʉdʉp ak miidsʉty?
\v 20 Jantsy tʉy'a̱jtʉn miits n'anʉʉmʉdʉ, ko miits mjʉ'ʉydyʉp es mjotmay'ooktʉp ma̱a̱nʉmʉ naty ja ja̱'a̱y xyonda̱'a̱ktʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp. Per óknʉm yʉ mjotmay jʉmbítʉp xondakʉn.
\v 21 Ko ja toxytyʉjk 'yu'ungu'unk tpa̱a̱da̱'a̱ñ, jotmaydyuktʉjkʉp, ja'a mʉt ko tʉ tpa̱a̱ty ja oorʉ ma̱ pyʉka̱'a̱ñʉty. Per óknʉm ko naty tʉ jya'ty naxwiiñ ja u'ungu'unk, ni tkanakyjyamyetsy ja pʉjkʉn di'ibʉ tʉ dyajnáxy mʉt ko xyonda'aky ko tu'ugʉ mixyu'unk tʉ dyajmíñ dyajja̱'ty ya̱ naxwiiñ.
\v 22 Es nandʉ'ʉn dʉn miits mjotmay'o'ktʉp tyam, per nniminándʉpts miidsʉty, es net ja m'a̱a̱ mjot xyonda̱'a̱ga̱'a̱ñ tu'ugʉ xondakʉn di'ibʉ kyaj mba̱a̱t ni pʉ́n mgapʉjkxʉdʉ.
\p
\v 23 ’Es ma̱ tadʉ naty ja xʉʉ, kyajts ti xyñaky'amdówʉt. Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts miits n'anʉʉmʉdʉ ko yʉ nDeedyʉts mmo'oyʉdʉp tʉgekyʉ di'ibʉ m'amdeepy mʉt ko xymyʉbʉ́ktʉts.
\v 24 Tyamba̱a̱t miidsʉty kyajnʉm xy'amdowdʉ ni tii mʉt ʉjtskyʉjxm. Amdowdʉ, es xy'axá̱jʉdʉt, es jotkʉda'aky mxonda̱'a̱ktʉt.
\s Tsyejpy ja Dios Teety ja ʉxpʉjkpʉtʉjk
\p
\v 25 ’Tʉts miits nduk'ʉxpʉktʉ tya̱a̱dʉ mʉdʉ ijxpajtʉn. Per mínʉp ja tiempʉ kots miidsʉty wa̱'a̱ts ndukmʉmadya̱'a̱gʉt ja nDeedyʉts.
\v 26 Es ma̱ natyʉ tadʉ xʉʉ, miits xy'amdówdʉt ja Dios Teety mʉt ʉjtskyʉjxm. Es kyajts ʉj njatyim'anʉʉmʉdʉts ja nDeedyʉts es mmo'oyʉdʉt di'ibʉ miits m'amdoodʉp,
\v 27 mʉt ko yʉ Dios Teety mdsojkʉdʉp, mʉt kots ʉj miits xytsyóktʉts es tʉ xymyʉbʉ́ktʉts kots ʉj ndso'oñʉts ma̱ Dios.
\v 28 Ʉj ndso'oñʉts ma̱ ja Dios Teety es nmiiñʉts ya̱ naxwiiñ, es tyam nmastútnʉts ja naxwíñʉdʉ es nnʉjxnʉts jatʉgok ma̱ Dios Teety.
\p
\v 29 Net ja 'yʉxpʉjkpʉty 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —Tyam sitʉy xy'anma̱a̱ydyʉpts tʉy'a̱jtʉn es ni xykyanakyyajtúñ ja ijxpajtʉn.
\v 30 Es tyámʉdsʉ net n'ixtʉ ko tʉgekyʉ mij xyñija̱'a̱dya'ay, es kyaj jyatyimtsékyʉty pʉ́n myajtʉ́wʉdʉt, mʉt ko nmʉbʉjktʉpts ko mij tʉ mdsooñ ma̱ Dios.
\p
\v 31 Jesús t'adsoodʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Pes, ¿tyamʉ net mmʉbʉjktʉp?
\v 32 Miimbʉ net ja tiempʉ, es tyamʉ dʉ'ʉn, ko miits m'agakwa̱'xtʉt nidu'uk nidu'uk kʉjknʉ'ʉ kʉjktu'u es xymyastu'uda̱'a̱ndʉts, es nwʉ'ʉma̱'a̱ñʉts naydyu'uk. Per ʉj kyajts nwe'emy naydyu'uk mʉt ko ja nDeedyʉts 'yity mʉt ʉj.
\v 33 N'anʉʉmʉdʉ tya̱a̱dʉ es xypya̱a̱ttʉt ja jotkujk'a̱jtʉn mʉt ko ti'igyʉ m'ittʉ mʉt ʉj. Ya̱ naxwiiñ miits m'ayówdʉp, per katʉ mjotmay'ooktʉ, mʉt ko ʉj, tʉts nmʉmada'aky ja mʉjku'ugópk di'ibʉ yajkutujkp pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp.
\c 17
\s Jesús tniga̱jxta̱a̱gʉ ja 'yʉxpʉjkpʉtʉjk
\p
\v 1 Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja Jesús jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net pyat'ijxy tsa̱jpótm es jyʉnáñ:
\p —Tatitu'unk, tʉ net tpa̱a̱ty ja oorʉ. Yajmʉj'ijxʉgʉts ʉj, es ʉjts mij nyajmʉj'íxʉdʉp.
\v 2 Pes mijts tʉ xymyo'oyʉts ja kutujkʉn mʉt nidʉgekyʉ ja̱'a̱yʉty es nmo'oyʉdʉts ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ tʉgekyʉ di'ibʉts mij tʉ xymyo'oy.
\v 3 Esʉ tya̱a̱dʉ jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, ja'a yʉ'ʉ ko ja̱'a̱y mij, ti'igyʉ Dios, m'ixy'átʉdʉ es xy'axá̱jʉdʉts ʉj éxtʉm ja Kristʉ es tmʉbʉ́ktʉt ko mij xykyajxʉts ya̱ naxwiiñ.
\v 4 Tʉts mij nmʉj'íxy mʉt ko tʉts nguydyuunda̱'a̱y tʉgekyʉ di'ibʉts mij xytyuk'ana'am es ndúnʉdʉts ya̱ naxwiiñ.
\v 5 Meegyʉdsʉ net tyam ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉdsʉ naty nmʉda̱jtypy kodsʉ naty n'ity mʉt mij ko naty kyajnʉm ja naxwíñʉdʉ kyojy.
\p
\v 6 ’Es ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉts mij xymyooyʉts ya̱ naxwiiñ, tʉts nduknijáwʉdʉ wi'ixʉ dʉn mij. Mijtsʉ naty mja'a'a̱jtʉp, es xymyooyʉts ʉj mij. Tʉ tpadundʉ ja m'ayuk.
\v 7 Ñija̱'a̱dʉp ko mijts tʉ xymyo'oyʉts tʉgekyʉ di'ibʉts ʉj nmʉda̱jtypy,
\v 8 mʉt ko ʉj tʉ nmo'oydyʉts ja ayuk di'ibʉts mij xytyukmʉgajxʉ, es yʉ'ʉjʉty 'yaxá̱jʉdʉ es ñija̱'a̱dʉp kots ʉj nmiiñ éxtʉmʉ mGudʉnaabyʉ, esʉts xymyʉbʉktʉ ko mijtsʉts xykyajx ya̱ naxwiiñ.
\p
\v 9 ’Ʉjts mij n'amdeepy mʉt yʉ'ʉjʉty. Kyajts n'amdoy mʉt pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ ja'a'a̱jtʉdʉp, ja'ayʉ je'eyʉ di'ibʉts mij xymyooy, mʉt ko xyja'ajʉty.
\v 10 Tʉgekyʉ di'ibʉts ʉj nja'a'a̱jtypy, mja'ayʉ nandʉ'ʉn, éxtʉm nandʉ'ʉn nja'adsʉ'ʉ di'ibʉ tʉgekyʉ mja'a'a̱jtypy. Es yʉ'ʉjʉty yajnigʉxʉ'kʉdʉp ja nmʉj'a̱jtʉnʉts.
\p
\v 11 ’Jʉmbijnʉpts tyam ma̱ mijʉn. Kyajts nnaky'ita̱'a̱ñ ya̱ naxwiiñ, per yʉ'ʉjʉty ijttʉp ya̱ naxwiiñ. Tatitu'unk, agʉduk axa̱jtúk mʉt mij ja mmʉk'a̱jtʉn es tun es ti'igyʉ 'yíttʉt ja wyinma̱'a̱ñʉty, éxtʉm ʉdsa̱jtʉm n'ijtʉm ti'igyʉ.
\v 12 Kots n'ak'ijty mʉt yʉ'ʉjʉty, tʉts n'agʉdiky n'axa̱jtíky mʉt ja mʉk'a̱jtʉn di'ibʉts mij xymyooy. Es ni tu'uk tʉ kyatʉgoy, ja'ayʉ dʉ'ʉn di'ibʉ naty tʉ tyʉgoy es dʉ'ʉn yajkuydyúnʉt éxtʉm ja mja̱a̱ybyajtʉn jyʉna'añ.
\p
\v 13 ’Tyámʉts njʉmbitanʉ ma̱ mij. Es dʉ'ʉnʉts yʉ tya̱a̱dʉ njʉna̱'a̱ñ kots n'ak'ity ya̱ naxwiiñ esʉdsʉ n'ʉxpʉjkpʉty xyonda̱'a̱ktʉt mʉt ja xondakʉn di'ibʉts ʉj nmʉda̱jtypy.
\v 14 Tʉdsʉ dʉ'ʉn n'anʉʉmʉdʉ di'ibʉts xytyuk'ana'am, es n'ak'anʉʉmʉyándʉpts. Kyaj t'ixa̱'a̱ñ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp, mʉt ko kyaj tyi'igyʉty mʉt ja'ajʉty, dʉ'ʉn éxtʉm kyajts ndi'igyʉty mʉt pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp.
\v 15 Kyajts mij n'amdoy es xyajpʉdsʉ́mʉt ya̱ naxwiiñ. Di'ibʉts mij n'amdeepy es m'agʉ'ʉdúk m'axa̱jtúkʉp es kʉdiibʉ ja mʉjku'ugópk myʉmada̱'a̱gʉdʉt.
\v 16 Kyaj yʉ'ʉjʉty ja naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ jya'a'átʉdʉ, dʉ'ʉn éxtʉmts ʉj kyajts ja naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ xyja'a'áty.
\v 17 Yʉ m'ʉxpʉjkʉn ja'a dʉ'ʉn ja tʉy'a̱jtʉn. Es mij mdukkuydyúnʉp yʉ m'ayuk es jyiky'áttʉt éxtʉm mijʉ m'u'unk m'ʉna̱'k.
\v 18 Tʉts nduknigexy ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y, éxtʉmts mij xytyuknigejxy ja ja̱'a̱y ya̱ naxwiiñ.
\v 19 Pa̱a̱dyʉts ʉj nnaygyʉyákyʉty tʉgekyʉ es ndúnʉdʉts éxtʉm mij xytsyeky. Es nandʉ'ʉn yʉ'ʉjʉty ñaygyʉyákʉdʉt tʉgekyʉ es xytyúndʉt nandʉ'ʉn éxtʉm mij xytsyeky.
\p
\v 20 ’Kyajts n'amdoy je'eyʉ mʉt yʉ'ʉjʉty, n'amdeebyʉts nandʉ'ʉn mʉt nidʉgekyʉ di'ibʉts óknʉm xy'axá̱jʉdʉpts éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ ko tmʉdówdʉt ja 'yʉxpʉjkʉnʉty ja n'ʉxpʉjkpʉts.
\v 21 N'amdeebyʉts es tu'ugʉ wyinma̱'a̱ñ je'eyʉ 'yíttʉt. Tatitu'unk, yajti'igyʉdʉ jyot wyinma̱'a̱ñ nixim niyam, éxtʉm ndi'igyʉ'a̱jtʉm, es dʉ'ʉn ja ja̱'a̱yʉty tʉmʉbʉ́ktʉt ko mijts tʉ xykyexy.
\v 22 Tʉts nmo'oy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉts mij xymyooy es yʉ'ʉjʉty nandʉ'ʉn 'yíttʉt ti'igyʉ, éxtʉm ʉdsa̱jtʉm n'ijtʉm.
\v 23 Ʉj n'ítyʉts ti'igyʉ mʉt yʉ'ʉjʉty, es mij m'ity ti'igyʉ mʉt ʉj, es dʉ'ʉn kexy ka'pxy 'yíttʉt ti'igyʉ ja wyinma̱'a̱ñʉty éxtʉm ʉdsa̱jtʉm n'ijtʉm, es dʉ'ʉn ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty t'íxtʉt kots mij xykyejxy, es ko mij nandʉ'ʉn xytsyoktʉ yʉ n'ʉxpʉjkpʉty éxtʉmts ʉj mij xytsyeky.
\p
\v 24 ’Tatitu'unk, ndsejpyʉts esʉ n'ʉxpʉjkpʉts nʉjx 'yittʉ ma̱ts ʉj n'ita̱'a̱ñ es t'íxtʉt ja nmʉj'a̱jtʉnʉts di'ibʉts mij xymyooy, mʉt ko tʉts mij xytsyeky extʉ ma̱ kyajnʉmʉ naty ja naxwíñʉdʉ kyojy.
\v 25 Tatitu'unk, mdiimpy ja tʉy'a̱jtʉn. Kyaj m'ixy'átʉdʉ pʉ́nʉdyʉ naxwíñʉdʉ winma̱'a̱ñ ja'a'a̱jtʉdʉp. Per ʉj sitʉy n'ixy'ajtypyʉts mij, es yʉ n'ʉxpʉjkpʉts ñija̱'a̱dʉp kots mij xykyejxy.
\v 26 Tʉts n'awánʉdʉ éxtʉm mij ja mjot mwinma̱'a̱ñ, es nduk'ijxypyñʉmts, mʉt ko n'ita̱'a̱ñʉts mʉt yʉ'ʉjʉty, es ja mdsojkʉn di'ibʉts mij xymyeepy 'yítʉt nandʉ'ʉn mʉt yʉ'ʉjʉty.
\c 18
\s Jesús yajmátsy
\p
\v 1 Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn ja Jesús jyʉnáñ, net oj 'yawinnaxtʉ mʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty ma̱ ja luga̱a̱r di'ibʉ xyʉ'a̱jtypy Sedrón Nʉwok. Jap tu'ugʉ nʉgam ma̱ 'yityʉ je'xykyépy. Jap ja Jesús tyʉjkʉdʉ mʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty.
\v 2 Esʉ Juudʉs di'ibʉ naty kyʉyakaampy yʉ Jesús, nan 'yixy'ajtypyʉ natyʉ tadʉ nʉgam, mʉt ko kana̱k okʉ naty tʉ ñaymyúkʉdʉ jap mʉt ja 'yʉxpʉjkpʉty ja Jesús.
\v 3 Netʉ Juudʉs jya̱jttʉ nʉgamóty mʉʉt ja maysyolda̱a̱dʉty esʉ polʉsiiʉty di'ibʉ kyajxtʉ ja teedywyindsʉ́nʉty esʉ fariseeʉty. Es tmʉnʉjxtʉ lyamprʉ, tsyinwaty, pujxn esʉ kepy.
\v 4 Es kom ja Jesús ñija̱'a̱bʉ naty ti naty jatánʉp, ta tninʉjxtʉ es dyajtʉʉy di'ibʉ naty pajʉdijtʉdʉp:
\p —¿Pʉ́n m'ʉxta̱a̱ydyʉp?
\p
\v 5 Net ja'ajʉty 'yadsoojʉdʉ:
\p —Yʉ Jesús nazarenʉ.
\p Jesús 'yadsooy:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn.
\p Juudʉs di'ibʉ naty kʉyakánʉp, tapʉ naty mʉt ja di'ibʉdyʉ naty pajʉdijttʉp ja Jesús.
\v 6 Es ko ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ: “Ʉjtsʉ dʉ'ʉn”, net 'yʉxtʉkʉwa̱'ktʉ es kyʉda̱a̱dʉ naxkʉjxy.
\v 7 Net ja Jesús jatʉgok dyajtʉʉjʉmbijttʉ:
\p —¿Pʉ́n m'ʉxta̱a̱ydyʉp?
\p Net 'yadsoodʉ:
\p —Yʉ Jesús nazarenʉ.
\p
\v 8 Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Tʉts mij n'anʉʉmʉdʉ ko ʉjtsʉ dʉ'ʉn. Pʉn ʉjts miits xy'ʉxta̱a̱ydyʉp, na'ixtʉ, wa'an tnʉjxtʉ tya̱dʉ nja̱'a̱yʉts.
\p
\v 9 Dʉ'ʉn jyʉnáñ ja Jesús es yajkuydyúnʉt di'ibʉ yʉ'ʉ kʉ'ʉm jʉnán: “Tatitu'unk, ni tu'uk tʉ kyatʉgoy di'ibʉts mij xymyooy.”
\p
\v 10 Net ja Simonk Peedrʉ tju'ty ja 'yespa̱a̱dʉ es tnibo'tʉ ja 'yaga̱'a̱ñdyátsk tu'uk di'ibʉ xyʉ'a̱jtypy Malkʉ, tyuumbʉ ja teedywyindsʉngópk.
\v 11 Esʉ Jesús t'anma̱a̱y ja Peedrʉ:
\p —Pʉjta̱'a̱k jatʉgok yʉ m'espa̱a̱dʉ ma̱ xya'ity. Koonʉmts n'ayówʉt éxtʉm ja Dios Teety tʉ xytyuknibʉjta̱a̱gʉ es ʉj n'ayówʉdʉts.
\s Jesús, Anás wyindum
\p
\v 12 Net ja solda̱a̱dʉty es mʉt ja solda̱a̱dʉ windsʉngopk esʉ israelítʉty ja pyolʉsiiʉty tma̱jtstʉ ja Jesús es dyajnʉjxtʉ kʉtsimy.
\v 13 Net jayʉjp dyajnʉjxtʉ ma̱ yʉ Anasʉ tyʉjk. Yʉ Anás yʉ'ʉ myʉ't'a̱jtypy ja Kaifás di'ibʉ ma̱ tadʉ jʉmʉjt teedywyindsʉngopk'a̱jtp.
\v 14 Tya̱dʉ Kaifás yʉ'ʉ naty tʉ t'ok'anmaabyʉdʉ ja israelítʉty ko waanʉ oy es 'yoogʉt yʉ'ʉyʉ Jesús es kʉdii ko wyindʉgóyʉt ja israelítʉdyʉ ñax kya̱jpn.
\s Peedrʉ t'ʉxtijy ja Jesús
\p
\v 15 Simonk Peedrʉ es jatu'uk ja ʉxpʉjkpʉ\f 18:15 Fwank yʉ neky jyaay es yʉ'ʉ kʉ'ʉm nay'andíjʉp ko jyʉna'añ jatu'uk ja ʉxpʉjkpʉ. \f*  t'akpanʉjxtʉ ja Jesús. Yʉ 'yʉxpʉjkpʉ ixy'a̱jtʉbʉ naty ja teedywyindsʉngópk. Pa̱a̱ty tyʉjkʉ mʉt ja Jesús ma̱ ja tyʉja̱'a̱ ja windsʉ́n.
\v 16 Per ja Peedrʉ jap oj wye'emy kemy'agʉ'p. Pa̱a̱ty pyʉdseemy ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ ixy'a̱jtʉbʉ naty ja teedywyindsʉngópk es oj t'anʉʉmʉ ja kemy'a̱a̱ adʉnaabyʉ es tyʉ́kʉt yʉ Peedrʉ.
\v 17 Net ja kemy'a̱a̱ adʉnaabyʉ dyajtʉʉy ja Peedrʉ:
\p —¿Tii kyaj mij m'ʉxpʉjkpʉ'átyʉty nandʉ'ʉnʉ tadʉ ja̱'a̱y?
\p Peedrʉ 'yadsooy:
\p —Kyaj 'yʉjtsʉty.
\p
\v 18 Es kom xujxpʉ naty, ja teedywyindsʉngópkʉ tyuumbʉty di'ibʉ jap es ja polʉsiiʉty tʉ natyʉ jʉʉn dyajmʉ́jʉdʉ, es tamʉ naty tanʉ xyamdʉ. Esʉ Peedrʉ nan tapʉ naty mʉʉdʉty ñayyajjokxpʉ́kʉdʉ ma̱ ja jʉʉn.
\s Teedywyindsʉngópk dyajtʉ́y dyajtuda'aky ja Jesús
\p
\v 19 Ta ja teedywyindsʉngópk dyajtʉʉdsondáktʉ ja Jesús:
\p —¿Pʉ́nʉty m'ʉxpʉjkpʉ'a̱jtypy es ti dʉnʉ tadʉ di'ibʉ mduk'ʉxpʉjktʉp?
\p
\v 20 Jesús t'adsooy:
\p —Ixnide'xyʉts tʉ ngajxy mayjya'ayóty. Taayʉmts nduk'ixtʉ tsa̱jptʉgóty es ma̱ ja Jerusalengʉ myʉj tsa̱jptʉjk, ma̱ ñaymyúkʉdʉ ja israelítʉty. Kyajts ti tʉ ngajxy ayu'udsyʉ.
\v 21 ¿Ti kots ʉj mij xyajtʉ́y? Yajtʉ́wdʉ di'ibʉ tʉ tmʉdowdʉ n'ʉxpʉjkʉnʉts, es yʉ'ʉ m'awánʉdʉp tits ʉj tʉ ngajxy. Yʉ'ʉjʉty yajxón tnijáwʉdʉ wi'ixʉts tʉ nya'ʉxpeky.
\p
\v 22 Ko Jesús jyʉna̱a̱nda̱a̱y dʉ'ʉn, net ja tsa̱jptʉjk polʉsiiʉty tu'uk di'ibʉ naty jap twimbojtse'ky ja Jesús es t'anma̱a̱y:
\p —¿Ti ko dʉ'ʉn xy'adsoy yʉ teedywyindsʉngópk?
\p
\v 23 Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Pʉn tʉts nga̱jxtʉgóy, tuk'ixtʉ wi'ix tsoodsʉ dʉ'ʉn tʉ nga̱jxtʉgóy. Es pʉn tʉy'a̱jtʉnʉts ngajxy, ¿ti kots mij xykyoxy?
\p
\v 24 Net ja Anás tkajxna̱jxy ja Jesús kʉtsimy ma̱ ja Kaifás, teedywyindsʉngópk.
\s Peedrʉ t'ʉxtijy myʉmajtsk ok ja Jesús
\p
\v 25 Ja Simonk Peedrʉ ñayyajjokxpékyʉdyʉ naty ma̱ ja jʉʉn, es 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —¿Ti kyaj mij m'ʉxpʉjkpʉ'átyʉdyʉ tya̱dʉ ja̱'a̱y?
\p Ta ja Peedrʉ t'ʉxtijy, jyʉnáñ:
\p —Kyaj 'yʉjtsʉty.
\p
\v 26 Net jatʉgok yajtʉʉjʉ ja teedywyindsʉngópkʉ tyuumbʉ, pyamʉgu'ugʉ di'ibʉ Peedrʉ naty tʉ ttatskpo'ttu'uty:
\p —¿Tii kyajts mij n'ijxy jap nʉgamóty mʉt yʉ'ʉ?
\p
\v 27 Peedrʉ t'ʉxtijy jatʉgok ja Jesús, es netyʉ ja tʉgaak 'yʉʉy.
\s Jesús, Pilatʉ wyindum
\p
\v 28 Net tmʉdso'ondʉ ja Jesús ma̱ ja Kaifasʉ tyʉjk es tmʉnʉjxtʉ ma̱ gobernadoorʉ pyalasyʉ. Es kom xʉʉñdyáknʉbʉ naty, ja israelítʉty kyaj tyʉjkʉdʉ ma̱ ja palasyʉ, mʉt ko éxtʉm ja kyostúmbrʉty tmʉdattʉ, pʉn tʉjkʉp, kyaj mba̱a̱t 'ya'ux'aty ma̱ ja paskʉ.
\v 29 Pa̱a̱ty ja Pilatʉ pyʉdseemy es oj tmʉga̱jxtʉ:
\p —¿Wi'ix tsoo tya̱dʉ ja̱'a̱y xyñi'ʉʉnʉdʉ?
\p
\v 30 Net ja'ajʉty 'yadsoodʉ:
\p —Kooxyʉp kyayʉ'ʉjʉty tu'ugʉ axʉk ja̱'a̱y, kyajxyʉpts mij tʉ ndukkʉdʉ́kʉdʉ.
\p
\v 31 Net ja Pilatʉ jyʉnáñ:
\p —Yajnʉjxtʉ miidsʉty, es payo'oydyʉ éxtʉm miits ja mgʉ'ʉm ana'amʉn.
\p Ja israelítʉty 'yadsoodʉ:
\p —Per ʉʉdsʉty, israelítʉty, kyajts nmʉdattʉ kutujkʉn es nya'ooktʉdʉts pʉ́n.
\p
\v 32 Es dʉ'ʉn yajkuydyuuñ éxtʉm ja Jesusʉ naty tʉ jyʉna'añ wi'ixʉ naty 'yooga̱'a̱ñ.
\p
\v 33 Pilatʉ tyʉjkʉ jatʉgok ma̱ ja palasyʉ es tmʉjwooy ja Jesús es dyajtʉʉy:
\p —¿Ti mijtsʉ dʉ'ʉn ja israelitʉ ryey?
\p
\v 34 Jesús 'yadsooy:
\p —¿Taadʉ mij myajtiipy mʉt ja mgʉ'ʉm winma̱'a̱ñ, o mʉt ko wiinkpʉty tʉ mdukmʉmadya̱'a̱gʉdʉ?
\p
\v 35 Pilatʉ t'adsooy ja Jesús:
\p —¿Wa'andsʉ da ʉj n'israelítʉty? Yʉ mja̱'a̱yʉty es yʉ teedywyindsʉ́nʉty, ja'ats ʉj tʉ xytyukkʉdʉ́kʉdʉ mij. ¿Ti mij tʉ xytyuundʉgóy?
\p
\v 36 Net ja Jesús t'adsooy:
\p —Kyajts ʉj nyajkutíky éxtʉm ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y ja ryéyʉty. Kooxyʉpts ʉj n'ok'yajkutíky ma̱ tya̱dʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y, yʉ nja̱'a̱yʉdyʉts tʉʉxyʉp tsyiptundʉ es kyajxyʉpts tʉ xymyatstʉ ja israelítʉty. Per kyajts ʉj nréyʉty éxtʉmʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉdyʉ ryey.
\p
\v 37 Net ja Pilatʉ 'yadsoojʉ:
\p —Pes, ¿mijtsʉ dʉ'ʉn rey?
\p Jesús 'yadsooy:
\p —Ʉjtsʉ dʉ'ʉn rey, éxtʉm mij mjʉna̱'a̱ñ. Pa̱a̱dyʉts tʉ nmiñ naxwiiñ esʉts n'anʉʉmʉt ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ dʉn tʉy'a̱jtʉn. Nidʉgekyʉ di'ibʉ tsyojktʉp ja tʉy'a̱jtʉn, myʉdoodʉp yʉ'ʉjʉty di'ibʉts ʉj ngajxypy.
\p
\v 38 Ta Pilatʉ 'yadsooy:
\p —¿Pʉ́n mba̱a̱t tnijawʉ di'ibʉ dʉn tʉy'a̱jtʉn?
\s Jesús ñidukʉ es 'yoogʉt
\p Ko Pilatʉ dyajtʉʉda̱a̱yʉ tya̱a̱dʉ, ta pyʉdseemy jatʉgok es oj tmʉgajxy ja israelítʉty, es t'anma̱a̱y:
\p —Ʉj kyajts ti pyojpʉ nbatʉ tya̱dʉ ja̱'a̱y.
\v 39 Per dʉ'ʉñʉm jaayʉm yajtúñ tu'uk tu'ugʉ paskʉ xʉʉ yajnasmátsʉ tu'ugʉ tsimyjya'ay di'ibʉ miits mjʉnándʉp. ¿Pes mdsojktʉp es nnasmátsʉdʉts ja mrey?
\p
\v 40 Net jatʉgok yaxkaktʉ:
\p —¡Taadʉ kyaj! ¡Nasmatsʉ Barrabás!
\p Yʉ tya̱dʉ Barrabás yʉ'ʉ naty tʉ tnibʉde'eky ja yajkutujkpʉ.
\c 19
\p
\v 1 Net ja Pilatʉ tni'ana'amʉ es ja Jesús yajwópʉt.
\v 2 Ja solda̱a̱dʉty txʉgajttʉ ja apyñ éxtʉm tu'ugʉ koronʉ es tpʉjtákʉdʉ kyʉba̱jkkʉjxm es ttukpʉjtáktʉ tu'ugʉ tsu'unk wit.
\v 3 Ta tmʉwingoondʉ es t'anʉʉmʉdʉ:
\p —¡Mʉj kʉjxm mij israelítʉdyʉ ryey!
\p Es ta twimbojtsʉ'ktʉ.
\p
\v 4 Pilatʉ pyʉdseemy jatʉgok es t'anma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty:
\p —¡Ok'ixtʉ! Tya̱a̱ts nyajpʉdsémy ya̱a̱ es xy'íxtʉt ko kyajts ni ti pyojpʉ ngapatʉ.
\p
\v 5 Ta Jesús pyʉdseemy mʉt ja 'yapyñgyoronʉ ma̱ ja kyʉba̱jk es mʉt ja tsyu'unk wit. Net ja Pilatʉ t'anma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty:
\p —¡Tya̱a̱ net ja tya̱dʉ yedyʉjk!
\p
\v 6 Ko t'ijxtʉ ja teedywyindsʉ́nʉty es ja polʉsiiʉty, ta yaxkaktʉ:
\p —¡Yajkruuzpát! ¡Yajkruuzpát!
\p Pilatʉ jyʉnáñ:
\p —Pes yajnʉjxtʉ miidsʉty, mʉt ko ʉj kyajts nbatʉ pyekyʉ tya̱dʉ yedyʉjk.
\p
\v 7 Es ja israelítʉty t'adsoodʉ ja Pilatʉ:
\p —Ʉʉdsʉty nmʉda̱jttʉpts tu'ugʉ ana'amʉn es 'yoogʉt éxtʉmʉ tya̱a̱dʉ, mʉt ko ñaybyʉjta'agyʉty Diosʉ 'yU'unk.
\p
\v 8 Ko tya̱a̱dʉ Pilatʉ tmʉdooy, net tsyʉ'kʉ ni'igʉ.
\v 9 Ta tyʉjkʉ jatʉgok ma̱ ja palasyʉ es dyajtʉʉy ja Jesús:
\p —¿Ma̱ mij mdsooñ?
\p Perʉ Jesús kyaj 'yadsoojʉmbijtʉ ni wi'ix.
\p
\v 10 Net ja Pilatʉ jyʉnáñ:
\p —¿Ʉj mij kyajts xy'adsowa̱'a̱ñ? ¿Kyaj xyñijawʉ ko ʉj nmʉda̱jtypyʉts ja kutujkʉn es nyajkruuzpátʉt, es nan nmʉda̱jtypyʉts yʉ kutujkʉn es nnasmátsʉt?
\p
\v 11 Jesús 'yadsooy:
\p —Ni ti kutujkʉnxyʉp mij xykyamʉdaty mʉt ʉj kooxyʉp ja Dios tʉ mgamo'oyʉty. Pa̱a̱ty di'ibʉts ʉj tʉ xykyʉyaky ma̱ mij, yʉ'ʉ ni'igʉ myʉda̱jtypy ja peky es kʉdiinʉm mij.
\p
\v 12 Net ja Pilatʉ tja'ʉxta̱a̱y ja winma̱'a̱ñ es tnasmatsʉyáñ ja Jesús, per ja israelítʉty myʉyaxkákʉdʉ:
\p —¡Pʉn mnasma̱jtsʉp, kyaj mʉʉt mnaymyáyʉty yʉ yajkutujkpʉ kopk! ¡Oytyim pʉ́nʉty di'ibʉ naybyʉjtákʉp éxtʉmʉ rey, yʉ'ʉ ja yajkutujkpʉ kopkʉ myʉdsip!
\p
\v 13 Net ja Pilatʉ, ko tmʉdooyʉ tya̱a̱dʉ, tni'ana'amʉ es pyʉdsʉ́mʉt ja Jesús. Ta Pilatʉ nandʉ'ʉn pyʉdseemy es ñaxwe'tsy ma̱ yajkutíky, ma̱ ja luga̱a̱r di'ibʉ ja ebreeʉ tyukxʉ'a̱jtʉ Gabata, es 'yayukwimbʉdsemy Tsa̱a̱ Winwa̱a̱bʉ.
\v 14 Es éxtʉm kijkyxyʉʉ ma̱ ja paskʉ xʉʉ, net ja Pilatʉ t'anma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty:
\p —¡Tya̱a̱ net ja mrey!
\p
\v 15 Per ja'ajʉty 'yadsoodʉ mʉk:
\p —¡Wa'an t'eeky! ¡Wa'an t'eeky! ¡Yajkruuzpát!
\p Ta Pilatʉ jyʉnáñ:
\p —¿Tii ʉjts nyajkruuzpátʉp ja mrey?
\p Per ja teedywyindsʉ́nʉty 'yadsoodʉ mʉk:
\p —Ʉʉdsʉty kyajts nmʉdattʉ wiinkpʉ rey, yʉ'ʉyʉ dʉ'ʉnʉ yajkutujkpʉ kopk.
\p
\v 16 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Pilatʉ ttukkʉdʉjkʉdʉ ja israelítʉty es ja Jesús kyruuzpátʉt. Net ja solda̱a̱dʉty oj myʉnʉjxʉdʉ.
\s Jesús kyruuzpéty
\p
\v 17 Ta Jesús pyʉdseemy mʉt ja kyruuz es ñejxy ma̱ ja luga̱a̱r di'ibʉ xyʉ'a̱jtypy Kalaveerʉ, di'ibʉ ebreeʉ ja̱'a̱yʉty tyukxʉ'a̱jttʉp Gólgotʉ.
\v 18 Jap dyajkruuzpajttʉ mʉt nimajtskʉ wiingátypyʉ ja̱'a̱y, tu'uk ana̱jñdsyoo es jatu'uk aga̱'a̱ñdsyoo es ja Jesús kujk'ám.
\v 19 Pilatʉ tni'ana'amʉ tu'ugʉ ja̱a̱ybyajtʉn yajkʉxja̱'a̱yʉt Jesús kyʉbajky di'ibʉ jʉna̱a̱mp: “Jesús nazarenʉ, yʉ israelítʉdyʉ ryey.”
\p
\v 20 May ja israelítʉty t'ijxtʉ ja ja̱a̱ybyajtʉn es tka̱jxtʉ, ja'a ko myʉwingón ja Jerusalengʉ tadʉ luga̱a̱r ma̱ dyajkruuzpajttʉ Jesús, es ja ja̱a̱ybyajtʉn kana̱k naxʉ naty tʉ tkʉxja̱'a̱ydyʉ, dʉ'ʉn ja ebreeʉ, grieegʉ esʉ latín.
\v 21 Pa̱a̱ty ja teedywyindsʉ́nʉty t'anma̱a̱ydyʉ Pilatʉ:
\p —Katʉ xykyʉxja̱'a̱y israelítʉdyʉ ryey. Kʉxja̱'a̱y tʉgatsy. Pʉjta̱'a̱k ko jyʉnáñ ko yʉ'ʉ israelítʉdyʉ ryey.
\p
\v 22 Per ja Pilatʉ t'adsoodʉ:
\p —Di'ibʉts tʉ ngʉxja̱'a̱y, dʉ'ʉn wyʉ'ʉmʉt.
\p
\v 23 Ko ja solda̱a̱dʉtʉjkʉty dyajkruuzpajtta̱a̱ydyʉ ja Jesús, ta ja wyit dyajwa̱'xʉdʉ taxk peky kʉjktu'uk. Per ja kyapʉ kyaj xyuymyíkyʉty, dʉ'ʉñʉ je'eyʉ ti'igyʉ kyojyʉty.
\v 24 Ja solda̱a̱dʉty ñayjyʉnánʉdʉ:
\p —Kyaj ngʉ'tswa̱'xʉm yʉ tya̱dʉ wit. Nik net n'oktu'unʉm tu'ugʉ rifʉ es pʉ́n myʉda̱jtypy ja swertʉ, yʉ'ʉ yajnʉjxʉp.
\p Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tyuun jya̱jtʉ es yajkuydyúnʉt ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ma̱ jyʉna'añ: “Dyajwa̱'xtʉts ja nwit ma̱ ja'ajʉty, es trifʉtundʉ mʉt ja ngápʉts.”
\p Es dʉ'ʉn ttuundʉ ja solda̱a̱dʉty.
\p
\v 25 Ma̱ ja Jesusʉ kyruuz tamʉ naty ja tya̱a̱gu'unk, ja tya̱a̱gu'ungʉ myʉga'ax, Mariiʉ ja ñʉdo'oxyʉ Kleofʉs, esʉ Mariiʉ Magdalenʉ.
\v 26 Ko Jesús t'ijxy ja tya̱a̱gu'unk tyanʉ mʉt ja 'yʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús ni'igʉ tsyojk\f 19:26 Fwank yʉ neky jyaay es yʉ'ʉ kʉ'ʉm nay'andíjʉp ko jyʉna'añ ja 'yʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús ni'igʉ tsyojk. \f*, net ja Jesús t'anma̱a̱y ja tya̱a̱gu'unk:
\p —Nanitu'unk, tya̱a̱ net ja mma̱a̱nk.
\p
\v 27 Net t'anma̱a̱y ja 'yʉxpʉjkpʉ:
\p —Ta net ja mda̱a̱gu'unk.
\p Net ja 'yʉxpʉjkpʉ t'axa̱jʉ ma̱ ja tyʉjk.
\s Jesús 'yeeky
\p
\v 28 Ko natyʉ tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tʉ tyuñ tʉ jyátyʉty, Jesús ñija̱'a̱bʉ naty ko tʉgekyʉ tʉ yajkuydyúñ, es tkuydyúnʉt éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn, ta jyʉnáñ:
\p —Tʉ́tsʉpts.
\p
\v 29 Japʉ naty tuk jarrʉ xun vinʉ. Net dyajxo'ktʉ tu'uk yuunkpʉnaanʉ es tpʉjtáktʉ ma̱ tu'ugʉ mats jʉjpu'unk es ttuk'adíjʉdʉ.
\v 30 Jesús tmi'ky ja xun vinʉ. Net jyʉnáñ:
\p —Tʉ net tʉgekyʉ yajkuydyuunda̱'a̱y.
\p Net wyindaknʉ es oj 'yo'knʉ.
\s Tu'ugʉ solda̱a̱dʉ tka̱a̱tsymyʉgúmʉ Jesús
\p
\v 31 Pyátnʉbʉ naty ja paskʉ xʉʉ, es ja israelítʉty kyaj ttsoktʉ es ja ñini'xʉty wyʉ'ʉmʉt kruuzkʉjxy ma̱ ja po'xʉnxʉʉ, ja'a ko nʉgoo 'yokmʉjxʉ'a̱jnʉ. Pa̱a̱ty mʉdʉ tya̱a̱dʉ t'anma̱a̱ydyʉ ja Pilatʉ es tni'ana'amʉt es nʉjx yajtekytyʉjtʉ di'ibʉ jam kruuzkʉjxy es pojʉn 'yooktʉt es dyajjʉnákʉt ja ñini'x kruuzkʉjxy.
\v 32 Net ja solda̱a̱dʉtʉjkʉty oj ñʉjxtʉ es ttʉ́jʉdʉ ja tyeky ja nimajtskpʉ di'ibʉ Jesusʉ naty mʉʉt 'yity kruuzkʉjxy.
\v 33 Per ko twinguwa̱'kʉdʉ ja Jesús, ta t'ijxtʉ ko tʉ naty 'yo'knʉ. Pa̱a̱ty kyaj oj ttʉ́jʉdʉ ja tyeky.
\v 34 Es oy tja'ijxtʉ dʉ'ʉn, tu'ugʉ solda̱a̱dʉ ja lyanzʉ ttukka̱a̱tsymyʉgu'umʉ ja Jesús. Ta ja ñe'pyñ pyʉdseemy es nandʉ'ʉn pyʉdseemy éxtʉm jyawʉ nʉʉ.
\p
\v 35 Tʉts ʉj yʉ'ʉ n'ixy, es tʉy'a̱jtʉnts njʉna̱'a̱ñ es ʉj nnija̱'a̱bʉts ko tʉy'a̱jtʉn di'ibʉts ngajxypy es ngʉxja̱'a̱yʉts es miidsʉty nandʉ'ʉn xymyʉbʉ́ktʉt.
\v 36 Tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn tyuun jya̱jtʉ es yajkuydyúnʉt éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: “Kyaj ttʉ́jʉdʉ ni tu'ugʉ pya̱jk.”
\v 37 Es jatuk pekyʉ ja̱a̱ybyajtʉn jyʉna'añ: “'Yíxtʉp ja di'ibʉ lanzʉ tukka̱a̱tsymyʉgu'umʉ.”
\s Jesús ñaxtʉkʉ
\p
\v 38 Ko tya̱a̱dʉ dʉ'ʉn jya̱jtʉ, Josee di'ibʉ kuga̱jpn'a̱jtp Arimateeʉ es pyanejxypy ja Jesús, oy ayu'udsyʉ mʉt ko ttsʉ'ʉgʉ ja teedywyindsʉ́nʉty, ta yʉ'ʉ t'amdooy ja kutujkʉn ma̱ Pilatʉ es dyajnʉjxa̱'a̱ñ ja Jesusʉ ñini'x. Pilatʉ dyajky ja kutujkʉn. Ta Josee tmʉnejxy ja Jesusʉ ñini'x.
\v 39 Nandʉ'ʉnʉ Nikodemʉ di'ibʉ tʉʉyʉp oj tmʉgajxy ja Jesús koots, tmʉnejxy i'px ma̱jk kilʉ ja pa̱'a̱k xu'kpʉ di'ibʉ ya'o'oyʉdʉp mʉdʉ mirrʉ kepy esʉ alwes a̱a̱y.
\v 40 Es dʉ'ʉn ja Josee es ja Nikodemʉ t'axá̱jʉdʉ ja Jesusʉ ñini'x. Ta ttuknipijttʉ tu'ugʉ mantʉ wit mʉt ja pa̱'a̱k xu'kpʉ, éxtʉm ja israelítʉty jaayʉm ttundʉ ko dyajnaxtʉ́kʉdʉ o'kpʉty.
\p
\v 41 Ma̱ tadʉ luga̱a̱r ma̱ dyajkruuzpajttʉ Jesús, japʉ naty wingón tu'ugʉ nʉgam, es ma̱ tadʉ nʉgam japʉ naty tu'ugʉ o'kpʉ jut jembyʉ ma̱ kyajnʉm pʉ́n o'kpʉ ñaxtʉkʉ.
\v 42 Jap tpʉjtáktʉ ja Jesusʉ ñini'x, mʉt ko tadʉ o'kpʉ jut wingonʉ naty es mʉt ko tsyonda̱'a̱gánʉbʉ naty ja israelítʉty ja myʉj xʉʉ.
\c 20
\s Jesús jyikypyeky
\p
\v 1 Domingʉ, ni nganay'ʉxka̱jpʉmnʉm, Mariiʉ Magdalenʉ oj ñejxy ma̱ naty tʉ ñaxtʉkʉ Jesús. Es ko jyajty jam, net t'ijxy ko ja tsa̱a̱ di'ibʉ naty 'yagʉ'ʉy'ajtypy ja jut, kyaj ñakydyʉ'ʉnʉty éxtʉm yajpʉjtáky.
\v 2 Net jyʉmbijty pʉye'egyʉ es oj ñejxy ma̱ Simonk Peedrʉ es ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús ni'igʉ jyantsytsyojk\f 20:2 Fwank yʉ neky jyaay es yʉ'ʉ kʉ'ʉm nay'andíjʉp ko jyʉna'añ ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús ni'igʉ jyantsytsyojk. \f*, es t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —¡Tʉ dyajpʉdsʉ́mdʉ ja Nindsʉn'a̱jtʉm ja ñini'x es kyaj nnija̱'a̱m ma̱a̱ dʉn tʉ tpʉjta̱'a̱ktʉ!
\p
\v 3 Net ja Peedrʉ es jatu'uk ja ʉxpʉjkpʉ tsyo'ondʉ es oj ñʉjxtʉ ma̱ ja jut a̱a̱.
\v 4 Nimajtsk tsyo'ondʉ pʉye'egyʉ, per jatu'uk ja ʉxpʉjkpʉ waanʉ mʉk pyʉye'eky kʉdiinʉm ja Peedrʉ es ja'a jawyiin ja̱jt.
\v 5 Ta kyu'ijxʉ jap jutoty, es t'ijxy ja wit di'ibʉ ja Jesús tʉ naty yajtuk'abíty, per kyaj tyʉjkʉ.
\v 6 Oknʉmʉ Simonk Peedrʉ pyaja̱jtʉ, es ja'a tʉjkʉ jap jutoty es t'ijxy ja wit,
\v 7 es nan 'yijx ko ja payʉ di'ibʉ yajtukkupijt ja Jesús ja kyʉba̱jk, kyaj naty ti'igyʉ 'yity mʉt ja di'ibʉ yajtuk'abijt ja Jesusʉ ñini'x.
\v 8 Net jatu'uk ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ ja̱jt jawyiin ma̱ jut, nandʉ'ʉn tyʉjkʉ jap jutoty es t'ijxy éxtʉmʉ naty tʉ jyátyʉty. Ta tmʉbejky ko Jesusʉ naty tʉ jyikypyeky.
\v 9 Pes kyajnʉmʉ naty tjaygyúkʉdʉ éxtʉm ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ ko yʉ'ʉ jikypyʉka̱a̱mp jatʉgok.
\v 10 Netʉ tadʉ 'yʉxpʉjkpʉty ñʉjxnʉdʉ ma̱ ja tyʉjk.
\s Jesús ñaydyuk'íxyʉty ja Mariiʉ Magdalenʉ
\p
\v 11 Per ja Mariiʉ ko jyajty jatʉgok, net wye'emy jap jut agʉ'p jyʉ'ʉy. Jiibyʉ naty ko kyu'ijxʉ jap jutoty.
\v 12 Ta t'ijxy majtskʉ anklʉs, ak poobʉ wyit, 'yu'uñʉdʉ ma̱ naty ja Jesusʉ ñini'x tʉ yajpʉjta'aky. Tu'ugʉ naty 'yu'uñʉ kyʉbajky ja Jesús es jatu'uk tyeky ʉx'am.
\p
\v 13 Net ja Mariiʉ yajtʉʉjʉdʉ ja anklʉs:
\p —¿Ti ko mjʉ'ʉy?
\p Ta Mariiʉ 'yadsooy:
\p —Mʉt ko tʉ dyajnʉjxtʉ ja nWindsʉ́nʉdsʉ ñini'x, es kyajts nnijawʉ ma̱ tʉ tpʉjta̱'a̱ktʉ.
\p
\v 14 Je'eyʉnʉmʉ naty dʉ'ʉn jyʉna'añ ko 'yijxʉmbijty. Net t'ijxy ja Jesús, per ja'a kyaj tnijawʉ pʉn ja'a dʉ'ʉn ja Jesús,
\v 15 ja'a dʉn ttijy ja nʉgam'ijxpʉ.
\p Net ja Jesús yajtʉʉjʉ:
\p —¿Ti ko mjʉ'ʉy? ¿Pʉ́n m'ʉxtaapy?
\p Ja Mariiʉ 'yadsooy:
\p —Windsʉ́n, pʉn mij tʉ xymyʉnejxy ja o'kpʉ ñini'x, anmaagyʉts ma̱ tʉ xypyʉjta'aky esʉts ʉj nyajnʉjxʉt.
\p
\v 16 Net ja Jesús t'anma̱a̱y:
\p —¡Mariiʉ!
\p Ja Mariiʉ wya̱'kʉmbijty es t'anma̱a̱y mʉt ja ebreeʉ ayuk:
\p —¡Raboni (di'ibʉ ayuk wimbʉdsʉʉmp Ya'ʉxpʉjkpʉ)!
\p
\v 17 Net ja Jesús t'anma̱a̱y ja Mariiʉ:
\p —Nasma̱jtsʉgʉts, ja'a ko kyajnʉmts nbatʉkʉ ma̱dsʉ nDeedyʉn. Per nʉjx anʉʉmʉdʉ nmʉgu'ugʉty ko ʉj patʉjkʉnʉpts ma̱dsʉ nDeety di'ibʉ miidsʉty nandʉ'ʉn mDeety'a̱jttʉp, ʉjtsʉ nDios es miidsʉty ja mDios.
\p
\v 18 Net ja Mariiʉ Magdalenʉ oj ñejxy ma̱ ja Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉty es t'awa̱'a̱nʉdʉ ko tʉ t'ixy ja Jesús es ko yʉ'ʉ naty tʉ 'yanʉ'ʉmxʉdyʉ dʉ'ʉn.
\s Di'ibʉ Jesús tyuknipejkypy ja 'yʉxpʉjkpʉty
\p
\v 19 Nan ja xʉʉ domingʉ koots, ja ʉxpʉjkpʉty tʉ naty ñaymyujkta̱'a̱yʉdʉ ni'aga̱jy tʉgoty mʉt ko ttsʉ'ʉgʉdʉ teedywyindsʉ́nʉty. Netʉ Jesús tyʉjkʉ es ñaybyʉjtákʉ kujk'ám. Ta kya̱jxpo'xʉdʉ es 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —Jotkujk'áttʉ miidsʉty.
\p
\v 20 Ko Jesusʉ dʉ'ʉn jyʉna̱a̱nda̱a̱y, net ttuk'ijxtʉ ja kyʉ'ʉ ma̱ tʉ tyʉkʉ ja kla̱a̱vʉs es ja kyaatsy ma̱ tʉ yajtukkímy ja lanzʉ. Es ja 'yʉxpʉjkpʉty jyantsyxyondaktʉ ko t'ixtʉ ja Nindsʉn'a̱jtʉm.
\p
\v 21 Netʉ Jesús jyʉnáñ jatʉgok:
\p —Jotkujk'áttʉ miidsʉty. Ʉj ngajxtʉpts miidsʉty, dʉ'ʉn éxtʉmts ʉj ja nDeedyʉts xykyejxy.
\p
\v 22 Net tnaspixʉ poju'unk ma̱ ja 'yʉxpʉjkpʉty, es t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Axá̱jʉdʉ ja Espíritʉ Santʉ.
\v 23 Pʉ́n mbojpʉma'xtʉp, me'xy wyʉ'ʉmʉt; es pʉ́n kyaj mbojpʉma'xtʉ, nan kyaj me'xy wyʉ'ʉmʉt.
\s Tomás t'ixy ja Nindsʉn'a̱jtʉm ko tʉ jyikypyeky
\p
\v 24 Esʉ Tomás, tu'ugʉ Jesusʉ 'yʉxpʉjkpʉ di'ibʉ tyijtʉp Xeeñu'unk, kyajʉ naty jap ko myiiñ yʉ Jesús.
\v 25 Net ja myʉgu'ugʉty 'yanma̱a̱yʉdʉ:
\p —Tʉts n'ixtʉ ja Nindsʉn'a̱jtʉm.
\p Per ja Tomás 'yadsooy:
\p —Pʉn kyajts n'ixy ja kyʉ'ʉ ma̱ tʉ tsyayuty ma̱ ja kla̱a̱vʉs tʉ tyʉkʉ, es ngudíjʉdsʉ ngʉwa'xypy ma̱ ja kla̱a̱vʉs tʉ tyʉkʉ, es ngudíjʉdsʉ ngʉwa'xypy ma̱ ja kyaatsy tʉ tsyayuty, kyajts nmʉbʉ́kʉt.
\p
\v 26 Kyumduktujk xʉʉbʉ naty ñaymyúkʉdʉ ja ʉxpʉjkpʉty jatʉgok. Tapʉ naty ja Tomás. Oyʉ naty 'yaga̱jyʉty ja tʉjk, Jesús tʉjkʉ es ñaybyʉjtákʉ kujk'a̱a̱y es tka̱jxpe'xy ja 'yʉxpʉjkpʉty, oj t'anʉʉmʉdʉ:
\p —Jotkujk'áttʉ miidsʉty.
\p
\v 27 Netʉ Tomás t'anma̱a̱y:
\p —Tomás, kudijʉ mgʉwa'xypy ma̱dsʉ ngʉ'ʉ tsyayujty mʉt ja kla̱a̱vʉs, es pʉjta̱'a̱k ja mgʉ'ʉ ma̱ tsyayujty ja nga̱a̱dsyʉts mʉt ja lanzʉ. ¡Kyaj xykyamʉbʉ́kʉt, mʉbʉk!
\p
\v 28 Net ja Tomás 'yadsooy:
\p —Windsʉ́n, mij nDios'a̱jtypy.
\p
\v 29 Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Tomás, mmʉbejkypy tyam mʉt ko tʉts mij xy'ixy. Kuni'xy di'ibʉts xymyʉbʉjktʉp óyʉdsʉ naty xykya'ixtʉ.
\s Ti ko Fwank tja̱'a̱y yʉ neky
\p
\v 30 Ni'igʉ may ja ijxwʉ'ʉmʉn di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn di'ibʉ Jesús tyuun 'yʉxpʉjkpʉtʉjk wyinduuyʉty di'ibʉts kyaj ngʉxja̱a̱y ma̱ tya̱dʉ neky.
\v 31 Perʉ tya̱a̱dʉdsʉ dʉ'ʉn tʉ ngʉxja̱'a̱y ya̱a̱ es miits xymyʉbʉ́ktʉt ko yʉ Jesús yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja Kristʉ, Diosʉ 'yU'unk, es ko xymyʉbʉ́ktʉt, mmʉdáttʉp ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\c 21
\s Jesús ñayyajkʉxe'egyʉty ma̱ nijʉxtujkpʉ 'yʉxpʉjkpʉ
\p
\v 1 Oknʉm kyʉxe'ky ja Jesús jatʉgok ma̱ 'yʉxpʉjkpʉty ma̱ ja Tibeeryʉs Myejyñbya̱'a̱, Galileeʉ it. Es dʉ'ʉn ya'ijxy:
\v 2 Tukmukʉ naty jam ja Simonk Peedrʉ esʉ Tomás di'ibʉ tyijtʉp Xeeñu'unk, Natanael di'ibʉ kuga̱jpn Kanaa, Galileeʉ ña̱a̱xóty, ja 'yʉna̱'kʉty ja Zebedeeʉ es janimajtskpʉ wiinkpʉ 'yʉxpʉjkpʉ Jesús.
\v 3 Simonk Peedrʉ t'anma̱a̱ydyʉ yʉ'ʉjʉty:
\p —Nejts n'ok'a̱jkxmátsy.
\p Ta 'yadsoodʉ:
\p —Nʉjxándʉpts ʉʉdsʉty nandʉ'ʉn mʉt mij.
\p Ta ñʉjxtʉ ma̱ tu'ugʉ barkʉ. Es tu'ugʉ tsu'um ñajxy, kyaj ni tu'uk tkama̱jtstʉ ja a̱jkx.
\v 4 Xʉʉñdyáknʉbʉ naty ko Jesús kyʉxe'ky mejyñbyʉ'a̱a̱y, per ja 'yʉxpʉjkpʉty kyaj tnijáwʉdʉ pʉ́n ja'a dʉn ja Jesús.
\v 5 Net ja Jesús dyajtʉʉdʉ:
\p —Mʉgu'ugʉty, ¿tʉ xymyatstʉ oynʉ'ʉnʉn?
\p Es ja'ajʉty 'yadsoodʉ:
\p —Ni nʉ'ʉn.
\p
\v 6 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Kujʉbípʉdʉ ja m'a̱jkxma̱jtsn aga̱'a̱ñdsyoo ma̱ yʉ barkʉ, es m'a̱jkxmátstʉt.
\p Ta tkujʉbijpʉdʉ, es óknʉm kyaj mba̱a̱t t'okju'tnʉdʉ ja 'ya̱jkxma̱jtsn jap nʉjoty, mʉt ko mayʉ naty ja a̱jkx tʉ tyʉkʉ.
\v 7 Net ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús jyantsytsyejpy\f 21:7 Fwank yʉ neky jyaay es yʉ'ʉ kʉ'ʉm nay'andíjʉp ko jyʉna'añ ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús jyantsytsyejpy. \f*, t'anma̱a̱y ja Peedrʉ:
\p —¡Ja'a tya̱a̱dʉ ja Nindsʉn'a̱jtʉm!
\p Ko tmʉdooda̱a̱y ja Simonk Peedrʉ ko jya'ajʉty ja Nindsʉn'a̱jtʉm, ta jatʉgok ttuktʉjkʉ ja ñikʉjxyʉdʉ wit di'ibʉ naty tʉ tjeñ. Ta kyupujpna̱jxy nʉjoty es ñejxy mejyñbyʉ'ám ma̱ ja Jesusʉ naty.
\v 8 Es ja myʉgu'ugʉty jya̱jttʉ mejyñbyʉ'ám mʉt ja byarkʉ es mʉdʉ 'ya̱jkxma̱jtsn tpawits tpajʉdottʉ, mʉt ko ujtsʉ naty mʉt ja a̱jkx. Wingonʉ naty ma̱ ja 'ya̱jkxmátstʉ éxtʉm mʉgo'px metrʉn.
\v 9 Ko wyindʉ'ʉtspʉdsʉʉmdʉ, net tpattʉ jʉʉnu'unk di'ibʉ ja Jesús tʉ dyajmʉ́jʉ naty es ttsa̱a̱y tu'ugʉ a̱jkx, es tamʉ naty nandʉ'ʉnʉ tsa̱jkaaky.
\p
\v 10 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ:
\p —Yajmíndʉ majtsk tʉgʉʉgʉ m'a̱jkx di'ibʉ tʉ xymyatstʉ.
\p
\v 11 Simonk Peedrʉ tyʉjkʉ barkoty es dyajnejxy extʉ pu'ujótm ja 'ya̱jkxma̱jtsn ujts mʉt ja mʉj a̱jkx mʉgo'px jajustyikxymya̱jk tʉgʉʉk. Oyʉ naty jyantsymyáyʉty, ja 'ya̱jkxma̱jtsn kyaj kyʉ'tsy.
\p
\v 12 Net ja Jesús t'anma̱a̱ydyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty:
\p —Min m'armusal'attʉ.
\p Es ni pʉ́n tka''anma̱a̱ydyʉ: “¿Mbʉ́nʉ dʉn mij?”, mʉt ko ñija̱'a̱dʉbʉ naty ko ja'a ja Nindsʉn'a̱jtʉm.
\p
\v 13 Netʉ Jesús myʉjwa'ky es tkone'ky ja tsa̱jkaaky es tmooydyʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty. Es nandʉ'ʉn ttuuñ mʉt ja a̱jkx.
\p
\v 14 Ja'a tya̱a̱dʉ ja myʉdʉgʉk ok nibʉdʉ'ʉk ma̱ tpa̱a̱ttʉ ja 'yʉxpʉjkpʉty ko naty tʉ jyikypyeky ma̱ 'ye'ky.
\s Jesús mʉdʉ Peedrʉ ñaygya̱jxʉdʉ
\p
\v 15 Ko 'yarmusal'a̱jtta̱a̱ydyʉ, net ja Jesús dyajtʉʉy ja Simonk Peedrʉ:
\p —Simonk, Jonasʉ mya̱a̱nk, ¿xytsyojkpʉts ni'igʉ es kʉdiinʉm yʉ mmʉ''ʉxpʉjkpʉty?
\p Peedrʉ 'yadsooy:
\p —Windsʉ́n, mij mnija̱'a̱p kots ʉj mij ndseky.
\p Ta Jesús jyʉnáñ:
\p —Extʉm ja borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ dyajje'xy ja byorreegu'ungʉty, nandʉ'ʉn mij awánʉdʉ ja̱'a̱yʉty ja n'ʉxpʉjkʉnʉts.
\p
\v 16 Dyajtʉʉjʉmbijty ja myʉmajtsk ok ja Jesús:
\p —Simonk, Jonasʉ mya̱a̱nk, ¿xytsyojkpʉts mij?
\p Peedrʉ 'yadsooy:
\p —Mij mnija̱'a̱p kots ʉj mij ndseky.
\p Ta Jesús 'yadsooy:
\p —Extʉm ja borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ dyajje'xy ja byorreegu'ungʉty, nandʉ'ʉn mij awánʉdʉ ja̱'a̱yʉty ja n'ʉxpʉjkʉnʉts.
\p
\v 17 Myʉdʉgʉk ok jyʉnáñ ja Jesús:
\p —Simonk, Jonasʉ mya̱a̱nk, ¿xytsyojkpʉts mij?
\p Peedrʉ jyotmaydyuktʉjkʉ mʉt ko yajtʉʉjʉ tʉgʉk ok pʉn tsyejpy ja Jesús, es t'anma̱a̱y:
\p —Windsʉ́n, mij mnija̱'a̱p tʉgekyʉ. Mnija̱'a̱p kots ʉj mij ndseky.
\p Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Extʉm ja borreegʉ kwentʉ'a̱jtpʉ dyajje'xy ja byorreegu'ungʉty, nandʉ'ʉn mij awánʉdʉ ja̱'a̱yʉty ja n'ʉxpʉjkʉnʉts.
\v 18 Jantsy tʉy'a̱jtʉnʉts mij n'anʉʉmʉ ko ijty m'ʉna̱'k'áty, mduktʉjkʉp ijty ja mwit es mnejxy ma̱ mij xytsyeky. Es óknʉm ko mij mmʉjja̱'a̱yʉt, mxa̱jwa̱'xʉp es wiinkpʉ mwit mdukpʉjta̱'a̱gʉdʉp, es mmʉnʉjxʉdʉt ma̱ mij kyaj xytsyeky mnʉjxa̱'a̱ñ.
\p
\v 19 Es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Jesús ttuknijawʉ wi'ix 'yoogáñ ja Peedrʉ es ja Dios tmʉj'íxʉt. Net 'yanma̱a̱yʉ:
\p —Pamiingʉts.
\s Fwank, ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús ni'igʉ tsyejpy
\p
\v 20 Ko Peedrʉ 'yijxʉmbijty, net t'ijxy pyanejxyʉty ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús jyantsytsyojk\f 21:20 Fwank yʉ neky jyaay es yʉ'ʉ kʉ'ʉm nay'andíjʉp ko jyʉna'añ ja ʉxpʉjkpʉ di'ibʉ Jesús jyantsytsyojk. \f*, di'ibʉ naty nandʉ'ʉn ma̱ 'ya'ux'aty pyʉ'am ja Jesús, di'ibʉ yajtʉʉjʉ: “Windsʉ́n, ¿pʉ́nʉ dʉnʉ tadʉ di'ibʉ mgʉyakánʉp?”
\v 21 Ko Peedrʉ t'ijxy, net dyajtʉʉy ja Jesús:
\p —Windsʉ́n, esʉ tya̱a̱dʉ, ¿ti jatánʉp?
\p
\v 22 Jesús 'yadsoojʉ:
\p —Pʉn ʉjts ndsejpy es jyiky'átʉt extʉ kots ʉj njʉmbítʉt, ¿ti mij xykywéntʉty? Pamiingʉts mij.
\p
\v 23 Net ja myʉ''ʉxpʉjkpʉty ñayjyʉnánʉdʉ ko yʉ ʉxpʉjkpʉ kyaj 'yooga̱'a̱ñ. Perʉ Jesús kyaj dʉ'ʉn jyʉnáñ, di'ibʉ sitʉy jʉnán: “Pʉn ʉjtsʉts ndsejpy esʉ tya̱a̱dʉ jyiky'átʉt extʉ kots ʉj njʉmbítʉt, ¿ti mij xykywéntʉty?”
\p
\v 24 Ʉj tʉts nmʉdoy es tʉts n'ixy tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ, es tʉgekyʉ di'ibʉts ʉj tʉ ngʉxja̱'a̱y, ja'a dʉ'ʉn tʉy'a̱jtʉn.
\p
\v 25 May ja wiinkpʉ di'ibʉ Jesús tyuun. Kooxyʉp yajkʉxja̱a̱ydyaay nidu'uk nidu'uk tʉgekyʉ di'ibʉ Jesús tyuun, kyajʉ da ñiba̱a̱dʉt ja naxwíñʉdʉ mʉt ja mayñeky.