\id GAL

\h GALASYɄ
\mt Neky Di'ibʉ Pa̱a̱blʉ Tyuknigajxtʉ Ja Galasyʉ Ja̱'a̱yʉty
\c 1
\p
\v 1 Ʉj Pa̱a̱blʉ, 'yapóstʉlʉ Jesukristʉ, es kyaj mʉt yʉ'ʉgyʉjxmʉty ja naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉdyʉ kyutujkʉn, es nan ni tu'ugʉdsʉ ja̱'a̱y tʉ xykyapʉjta'aky, yʉ'ʉts xypyʉjtáktʉ ja Jesukristʉ kʉ'ʉm esʉ Dios Teety di'ibʉ Kristʉ yajjikypyʉjk.
\v 2 Ʉj mʉt nidʉgekyʉ yʉ nmʉgu'uk'a̱jtʉm di'ibʉ yam ijttʉp mʉt ʉj, nduknigáxtʉdsʉ tya̱dʉ neky ja mʉbʉjkpʉtʉjk di'ibáty naymyujkʉdʉp Galasyʉ.
\v 3 Wa'anʉ nDios Teety'a̱jtʉm esʉ Nindsʉn'a̱jtʉm Jesukristʉ mgunu'xʉdʉ es mmo'oyʉdʉ ja agujk'a̱jt jotkujk'a̱jtʉn,
\v 4 ja Jesukristʉ di'ibʉ nayya̱jkʉ éxtʉmʉ windsʉ'kʉn es xyajpojpʉnitʉgo'oyʉm es kʉdiibʉ nbadu'unʉm ja axʉk'a̱jtʉn di'ibʉ ya̱ naxwiiñ, es mʉdʉ tya̱a̱dʉ Jesukristʉ tkuydyuuñ di'ibʉ Dios Teety tsyojk es ttúnʉt.
\v 5 Pes n'ok'awda̱jtʉm ja Dios di'ibʉ myʉda̱jtypy ja mʉj'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Wa'an dʉ'ʉnʉty.
\s Kyaj ma̱ wiink oybyʉ ayuk
\p
\v 6 Mʉgu'ugítʉty, dʉ'ʉñʉts xyajwʉ'ʉmʉ ko jantsy tim tsojk miits xymyastu'uttʉ ja Dios, di'ibʉ mwin'ijxʉdʉ es xy'axá̱jʉt ja Kristʉ ñitsokʉn, es tyam mbanʉjxándʉp ja wiinkpʉ di'ibʉ tyijtʉp oybyʉ ayuk.
\v 7 Per kyaj ti wiinkpʉ oybyʉ ayuk. Di'ibʉ dʉn sitʉy tim tʉy'a̱jtʉn, tam na̱a̱gʉdyʉ ja̱'a̱y di'ibʉ mwin'ʉʉnánʉdʉp mʉt ko tsyojktʉp dyajtʉgatsa̱'a̱ndʉ ja oybyʉ ayuk di'ibʉ Kristʉ ñimadyakypy.
\v 8 Per pʉn ja pʉ́n mduk'ʉxpʉ́kʉdʉ wiinkpʉ ʉxpʉjkʉn es kʉdiinʉm ja oybyʉ ayuk di'ibʉts miits tʉ nduk'ʉxpʉktʉ, wa'an yajka̱jxpéky winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ, oy tyim'ʉjtsʉty, o tu'ugʉ anklʉs di'ibʉ miimp tsa̱jpótm.
\v 9 Nnika̱jxpejtypyʉts jatʉgok. Pʉn ja pʉ́n mduk'ʉxpʉ́kʉdʉ wiinkpʉ ʉxpʉjkʉn es kʉdiinʉm ja oybyʉ ayuk di'ibʉ tʉ xy'axá̱jʉdʉ, wa'an yajka̱jxpéky winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\p
\v 10 Es kots dʉ'ʉn njʉna̱'a̱ñ, ¿tii mjʉna̱a̱mp xytyijy kots dʉ'ʉn njʉna̱'a̱ñ, ja'a dʉ'ʉn esʉts ja ja̱'a̱yʉty xy'oy'íxʉt? Kyajʉ dʉ'ʉn. Ndsejpyʉts je'eyʉ esʉdsʉ Dios xy'oy'íxʉt. Kooxyʉpts ʉj ndseky nwʉ'ʉma̱'a̱ñ yajxón mʉt ja ja̱'a̱yʉty, kyajxyʉpts ʉj nmʉdúñ ja Kristʉ.
\s Pa̱a̱blʉ tyʉkʉ apóstʉlʉ
\p
\v 11 Mʉgu'ugítʉty, jaygyúkʉdʉ miidsʉty, ja oybyʉ ayuk di'ibʉ tʉ nduk'ʉxpʉktʉ, kyaj yʉ'ʉjʉty ja ja̱'a̱yʉdyʉ wyinma̱'a̱ñ.
\v 12 Kyajʉ ja̱'a̱yʉts xytyukmʉmadyaky es ni tu'ugʉ ya'ʉxpʉjkpʉ xykyatukni'ijxʉ, kʉ'ʉmʉ Jesukristʉ xytyuknija̱'a̱jʉts.
\p
\v 13 Tʉ xymyʉdowdʉ wi'ixʉts ʉj njiky'ajty tʉʉyʉp kots ʉj ijty nbadúñ ja israelítʉty ja kyostumbrʉ, es wi'ixʉts ʉj ijty njantsypyajʉdity ja di'ibʉ pyanʉjxtʉp ja Kristʉ es nyajkutʉgoyáñʉts.
\v 14 Ʉjts ijty waanʉ ni'igʉ nbadiimpy ja israelítʉdyʉ 'yʉxpʉjkʉn kʉdiinʉmts ja nmʉduknáxʉty, ni'igʉ ijty nbadúñʉts di'ibʉ ja 'yaptʉjk jaayʉm tyuundʉ.
\v 15 Perʉ Dios tʉʉdsʉ naty xywyin'ixy ma̱dsʉ naty kyajnʉm nmiñ nja̱'tyʉts. Pes mʉt ja myay'a̱jtʉngyʉjxm xywyooyʉts esʉts nmʉdúnʉt,
\v 16 esʉts xytyuk'ijxy xytyuknija̱'a̱jʉts ja 'yU'unk, esʉts ʉj nga̱jxwa̱'xʉt ja 'yU'unk jya'a ma̱ di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty. Pes kyajts ʉj n'amdooy ja ka̱jxwíjʉn mʉt ni pʉ́n.
\v 17 Es ni ngapatʉjkʉts Jerusalén esʉts pʉ́n xya'ʉxpʉ́kʉdʉts di'ibʉ naty apostʉlʉ'a̱jttʉp ma̱ naty ʉj kyajnʉm, nik ni'igʉts oj nnejxy ma̱ ja Araabyʉ mʉj it, es óknʉmts njʉmbijty jatʉgok ma̱ Damaskʉ ka̱jpn.
\p
\v 18 Extʉ ko ñajxy tʉgʉk jʉmʉjt, nétʉts oj nnejxy Jerusalén es ngu'ijxyʉts ja Peedrʉ. Es ma̱jmókx xʉʉts nwe'emy jap mʉt yʉ'ʉ.
\v 19 Es kyajts jam n'ijxy ja wiinkpʉ apóstʉlʉ, yʉ'ʉyʉts n'ijx ja Santya̱'a̱gʉ, ja Nindsʉn'a̱jtʉmʉ myʉga'ax.
\v 20 Nmʉda̱jtypyʉts ja tʉy'a̱jtʉn ko di'ibʉ n'anma̱a̱ydyʉp, yʉ'ʉ dʉ'ʉn ja tʉy'a̱jtʉn. Ñija̱'a̱p ja Dios ko kyajts n'anda'aky.
\p
\v 21 Oknʉmts nnejxy ma̱ yʉ Siryʉ ñax esʉ Silisyʉ ñax.
\v 22 Kyajts xy'ixy'a̱jttʉ pʉ́nʉty myʉbʉjktʉp ja Kristʉ jam Judeeʉ,
\v 23 je'eyʉ sitʉy tmʉdoo jʉna̱'a̱ndʉ: “Ja di'ibʉ tʉʉyʉp xypyajʉdijtʉm, tyam jyʉdity tka̱jxwa'xy nandʉ'ʉn ko Jesús yʉ'ʉjʉty ja Kristʉ di'ibʉ Dios kyajx es xyajnitso'oga̱'a̱nʉm.”
\v 24 Es t'awdattʉ Dios mʉt ʉjtskyʉjxm.
\c 2
\s Apóstʉlʉty tkupʉktʉ ja Pa̱a̱blʉ
\p
\v 1 Ko ñajxy ma̱jma̱jkts jʉmʉjt, nnejxyʉts jatʉgok Jerusalén mʉt ja Bernabee, es nmʉnejxyʉts ja Titʉ.
\v 2 Nnejxyʉts jap mʉt ko Diósʉdsʉ naty tʉ xymyo'oy ja winma̱'a̱ñ esʉts jap nnʉjxʉt. Jápʉts nnaymyujkʉdʉ mʉt pʉ́nʉdyʉ mʉbʉjkpʉtʉjk ñigopk'a̱jttʉp, es ndukmʉmadyákyʉts ak ja'ajʉty wi'ixʉts nga̱jxwa'xy ja oybyʉ ayuk ma̱jaty kyaj 'yisraelítʉty. Dʉ'ʉnʉts nduuñ kʉdiibʉ tyʉgóyʉt di'ibʉdsʉ naty tʉ nduñ es ndiimpyñʉmts.
\v 3 Per oy ja Titʉ jyayʉ'ʉdyʉ grieegʉ ja̱'a̱y, kyaj amʉja̱a̱ t'anma̱a̱ydyʉ es yajtsúkʉt waanʉ ma̱ yʉ yedyʉjk'a̱jtʉn\f 2:3 Ix Lukʉs 1:59. \f*.
\v 4 Jam ja ja̱'a̱y na̱a̱gʉty di'ibʉ tʉjkʉdʉ es jyʉnandʉ mʉt ja andakʉngyʉjxm ko yʉ'ʉjʉty tpanʉjxtʉ Kristʉ. Yʉ'ʉjʉty je'eyʉ myindʉ ijxʉ'k ijxtákpʉ wi'ix ti yajtúñ ko n'ijtʉm awa̱'a̱dstúm yʉ'ʉgyʉjxmʉ Kristʉ. Tadʉ ja̱'a̱yʉty xyja''anʉʉmʉyánʉts es agwanʉ nbadu'unʉm ja ana'amʉn.
\v 5 Per ʉʉdsʉty kyajts ngupʉjktʉ tadʉ ʉxpʉjkʉn, ni je'eyʉ tuk pojʉn, es dʉ'ʉn ja tʉy'a̱jtʉn di'ibʉ yajpátp ma̱ ja oybyʉ ayuk wyʉ'ʉmʉt ma̱ miidsʉty.
\p
\v 6 Kyajts xymyooydyʉ jembyʉ ka̱jxwíjʉn ja ja̱'a̱y di'ibʉty kʉxʉ'ktʉp ko ñigopk'a̱jttʉp ma̱ ja mʉbʉjkpʉtʉjkʉty. Kyajts ʉj nduñʉ kwentʉ pʉn pʉ́n yʉ'ʉjʉty, ja'a ko Dios kyaj tpayo'oy wingʉ'ʉy agʉ'ʉy éxtʉm ñayyajkʉxe'egyʉty.
\v 7 Kyajts ʉj wiink ka̱jxwíjʉn xymyooydyʉ, yʉ'ʉjʉty ko Diósʉdsʉ naty tʉ xytyuknipeky ja tuunk esʉts nga̱jxwa̱'xʉt ja oybyʉ ayuk ma̱ di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty, dʉ'ʉn éxtʉm ttuknipejky ja Peedrʉ ja tuunk ma̱ ja israelítʉty.
\v 8 Es dʉ'ʉn éxtʉm ja Dios tkejxy ja Peedrʉ éxtʉmʉ apóstʉlʉ ma̱ yʉ israelítʉty, nandʉ'ʉnʉts ʉj xykyejxy éxtʉmʉ apóstʉlʉ ma̱ di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty.
\p
\v 9 Pa̱a̱ty ja Santya̱'a̱gʉ, Peedrʉ es ja Fwank, di'ibʉ naty ijttʉp éxtʉm tnigopk'attʉ ja mʉbʉjkpʉtʉjkʉty, tmʉwinma̱'a̱ñbyáttʉ kots Diosʉ naty tʉ xymyo'oyʉ tya̱dʉ tuunk, es xykyʉma̱jtsyʉts ʉj esʉ Bernabee. Dʉ'ʉn ttuundʉ tya̱a̱dʉ éxtʉm naymyayʉkyʉjxm, es dʉ'ʉnʉts nnayyajti'igyʉdʉ esʉts ʉʉdsʉty ndúndʉt ma̱ di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty, es yʉ'ʉjʉty 'yaktúndʉt ma̱ yʉ israelítʉty.
\v 10 Je'eyʉts xy'amdoo xypyʉjktsoodʉ es dʉ'ʉñʉmts nbudʉ́kʉdʉt ja ayoobʉtʉjkʉty di'ibʉ ijttʉp Judeeʉ, di'ibʉts ni'igʉ ndunaampy.
\s Pa̱a̱blʉ twinguga̱jxʉ ja Peedrʉ
\p
\v 11 Es ko Peedrʉ oj ñejxy Antyokiiʉ ka̱jpnóty, ojts n'ooy mayjya'ayóty, ja'a ko wa̱'a̱ts yajnijáwʉ ko pyekytyuuñ.
\v 12 Ja'a ko jawyiin tmʉtka̱a̱ydyʉ di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty, extʉ ko na̱a̱gʉty jya̱jttʉ ja israelítʉty di'ibʉ tso'ondʉ ma̱ Santya̱'a̱gʉ; net oga̱'a̱n tmastuty ja Peedrʉ kyáyʉt mʉt di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty, mʉt ko ttsʉ'kʉ éxtʉm jyʉna̱'a̱ndʉ ja israelítʉty.
\v 13 Es ko yʉ'ʉ t'ijxtʉ ja wiingátypyʉ israelitʉ di'ibʉ nandʉ'ʉn ja Kristʉ pyanʉjxtʉp, ta tpaduundʉ ja Peedrʉ 'yaxʉk winma̱'a̱ñ, es extʉ Bernabee pyadu'udʉjkʉ nandʉ'ʉn.
\v 14 Per kots n'ijxy ko kyaj dyajtu'uyo'oydyʉ éxtʉm ja oybyʉ ayuk, nétʉts n'anma̱a̱y ja Peedrʉ mayjya'ayóty: “Mij m'israelitʉ, es kyaj xykyuydyúñ ja israelítʉdyʉ kyostumbrʉ, pes, ¿ti ko xytyukkuwánʉdʉ ja di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty es tkuydyúnʉt ja israelítʉdyʉ kyostumbrʉ?”
\s Di'ibáty oy wʉ'ʉmdʉp mʉt ja Dios
\p
\v 15 Ʉdsa̱jtʉm apóstʉlʉ'a̱jtʉm, israelitʉ ja̱'a̱yʉty ʉdsa̱jtʉm mʉt ko jap nmaxu'unk'a̱jtʉm, es kyaj ʉdsa̱jtʉm nya''andíjʉm pekyjya'ay éxtʉm di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty,
\v 16 nnija̱'a̱m ko kyaj pʉ́n oy wye'emy mʉt ja Dios mʉt ko tpadúñ ja Moisesʉ 'yana'amʉn, yʉ'ʉyʉ di'ibʉ myʉbejkypy ja Kristʉ. Pa̱a̱ty ʉdsa̱jtʉm nandʉ'ʉn nmʉbʉjkʉm ja Kristʉ éxtʉmʉ nYajnitsokpʉ'a̱jtʉm es oy nwʉ'ʉmʉm mʉt ja Dios, es kyaj mʉt ko nguydyu'unʉm ja Moisesʉ 'yana'amʉn, mʉt ko ni pʉ́n oy kyawe'emy mʉt ja Dios ko tpadúñ ja Moisesʉ 'yana'amʉn.
\p
\v 17 Pʉn n'ijxta̱'a̱yʉm wi'ix oy nwʉ'ʉmʉm mʉt ja Dios mʉt ja Kristʉkyʉjxm, nya'ijxʉm ko nbojpʉja̱'a̱y'a̱jtʉm, dʉ'ʉn éxtʉmʉ di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty. ¿Ti yʉ'ʉ 'yandijpy ko Kristʉ xyajpekytyu'unʉmʉ? ¡Ni wi'ix tsoo!
\v 18 Pes pʉn tyam nya'o'oyʉpts di'ibʉts tʉ n'okjijtpʉ, pes nya'ijxʉpts kots ʉj tʉ waanʉ nduundʉgóy.
\v 19 Mʉt ko kyajts ʉj ja ana'amʉn n'okpaduunnʉ, dʉ'ʉn tpa̱a̱ty éxtʉmts ʉj tʉ n'o'knʉ, dʉ'ʉnʉts ʉj njiky'aty éxtʉmʉ Diosʉ myʉduumbʉ,
\v 20 es mʉt ko Kristʉ ñayya̱jkʉ windsʉ'kʉn mʉt ʉjtskyʉjxm jam kruuzkʉjxm, mba̱a̱t njʉna̱'a̱nʉm ko dʉ'ʉn éxtʉmxyʉpts tʉ n'eeky kruuzkʉjxm mʉt ja'a. Pa̱a̱ty kyaj 'yok'ʉjts'a̱jnʉ di'ibʉ jiky'a̱jtp ma̱dsʉ nnini'x, yʉ'ʉ dʉn ja Kristʉ di'ibʉ jiky'a̱jtp ma̱ ʉjʉn, es tyam nya'íxyʉdyʉts ko njiky'átyʉts nmʉdúñʉts ja Kristʉ éxtʉmdsʉ nYajnitsókpʉ, mʉt ko yʉ'ʉts xytsyojk es ñayya̱jkʉ windsʉ'kʉn mʉt ʉjtskyʉjxm.
\v 21 Kyajts n'ʉxtijy ja may'a̱jtʉn di'ibʉ Dios tyiimpy ʉjtskyʉjxm, pes kooxyʉp mba̱a̱dʉ ja̱'a̱y 'yokwe'emy oy mʉt ja Dios ana'amʉngyʉjxm, kyajxyʉp jyatyimnigutíkyʉty es ja Kristʉ 'yeekyxyʉp.
\c 3
\s Ana'amʉn esʉ mʉbʉjkʉn
\p
\v 1 ¡Ay Galasyʉ ja̱'a̱yʉty! Nʉgoo mdimkujuun'aty'a̱jnʉdʉ miidsʉty. ¿Pʉ́n tʉ mnibanáxʉdʉ? Tʉts kexy ka'pxy nga̱jxwa'xy miits mwinduuyʉty éxtʉmʉ Jesukristʉ oj kyruuzpéty, dʉ'ʉn éxtʉm kʉ'ʉmxyʉp x'ijxtʉ.
\p
\v 2 Anmaagyʉts, ¿tʉ xy'axá̱jʉdʉ miidsʉty ja Diosʉ Jya̱'a̱jʉn mʉt ko tʉ xykyuydyundʉ ja Moisesʉ 'yana'amʉn, o mʉt ko tʉ xymyʉbʉktʉ di'ibʉ tʉ xymyʉdowdʉ?
\v 3 ¡Mjantsykyujuunʉdyʉ dʉ'ʉn! Ja'a ko tʉ mdsonda̱'a̱ktʉ mʉt ja Espíritʉ Santʉ, ¿wi'ix tyamʉ net xyajkugʉxʉya̱'a̱ndʉ mʉdʉ mgʉ'ʉm winma̱'a̱ñʉty?
\v 4 ¿Tii ni nʉ'ʉn tʉ mgatu'unxʉdʉ éxtʉm tʉgekyʉ tʉ mjátʉdʉ mʉt ko tʉ xy'axa̱jʉ Jesukristʉ? Ʉj jʉna̱a̱mbʉts ko tʉ mdu'unxʉdʉ oynʉ'ʉnʉn.
\v 5 Pes yaj'yo'oydyʉ mwinma̱'a̱ñ. Ko Dios mmo'oyʉdʉ yʉ Jya̱'a̱jʉn es ttuñ ja mʉj'a̱jtʉn ma̱ miidsʉty, ¿ti pa̱a̱dyʉ dʉ'ʉn ttuñ mʉt ko miidsʉty tʉ xykyuydyundʉ ja Moisesʉ 'yana'amʉn? Kyaj dyʉ'ʉnʉty, dʉ'ʉn ttuñ mʉt ko miits xy'axá̱jʉdʉ ja Jesukristʉ éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ.
\p
\v 6 Tim dʉ'ʉn jyajty éxtʉmʉ n'aptʉjk'a̱jtʉmʉ Abra̱a̱n, pes ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: “Abra̱a̱n myʉbʉjk ja Dios, es pa̱a̱ty oj oy wye'emy mʉt ja Dios.”
\v 7 Esʉ tya̱a̱dʉ yʉ'ʉ xytyuknija̱'a̱m yajxón ko di'ibáty myʉbʉjktʉp ja Dios, yʉ'ʉ dʉ'ʉn tyʉʉmp'a̱jt 'ya̱a̱ts'a̱jttʉp ja Abra̱a̱n.
\v 8 Jékyʉp ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ñiga̱jx ko Dios oy wyʉ'ʉmʉt mʉt ja ja̱'a̱yʉty di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty ko myʉbʉ́kʉdʉ, es ja Abra̱a̱n ya''awa̱'a̱nʉ ja oybyʉ ayuk ko Dios 'yanma̱a̱yʉ: “Mʉt mijtskyʉjxm ngunu'xʉpts nidʉgekyʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty.”
\v 9 Pʉ́nʉty ja Dios myʉbʉjktʉp, ja'a Dios kunu'xánʉdʉp mʉdʉ Abra̱a̱n, di'ibʉ nandʉ'ʉn mʉbʉjk.
\p
\v 10 Di'ibʉ jiky'atándʉp éxtʉm ja Moisesʉ 'yana'amʉn jyʉna'añ, ja'a 'yawijxtʉp ja Diosʉ tyʉydyu'unʉn, mʉt ko ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: “Ka̱jxpéky 'yítʉt di'ibʉ kyaj tʉgekyʉ tʉgekyʉ tkuydyúñ di'ibʉ ijtp kujayʉ ma̱ yʉ ana'amʉn.”
\v 11 Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn xytyuknija̱'a̱m yajxón ko kyaj ni pʉ́n oy kyawe'emy mʉt ja Dios ko tpadúñ ja ana'amʉn. Mʉt ko Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: “Di'ibʉ myʉbʉjkʉngyʉjxm oy wʉ'ʉmp mʉt ja Diosʉ, yʉ'ʉ dʉ'ʉn jiky'átʉp.”
\v 12 Per ja ana'amʉn kyaj ti tmadya'aky ko Dios nmʉbʉjkʉm; di'ibʉ sitʉy jʉna̱a̱mp ja Diosʉ jyaaybyajtʉn, yʉ'ʉ tya̱a̱dʉ: “Di'ibʉ pyadiimpy tʉgekyʉ éxtʉm yʉ ana'amʉn jyʉna'añ, tadʉ dʉ'ʉmbʉ jiky'átʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.”
\p
\v 13 Kristʉ yajna̱jx ja tʉydyu'unʉn di'ibʉ ʉdsa̱jtʉm oj xyjapátʉm, es dʉ'ʉn xyajnitsókʉm ma̱ ja tʉydyu'unʉn di'ibʉ pátʉp nidʉgekyʉ di'ibʉ kyaj tkuydyúñ ja ana'amʉn, mʉt ko Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ: “Di'ibʉ o'kp kudʉy ma̱ tu'ugʉ kepy, Diosʉ dʉ'ʉn tʉ kya̱jxpékyʉty.”
\v 14 Es dʉ'ʉn ko yʉ di'ibʉ kyaj 'yisraelítʉty t'axá̱jʉdʉ ja Jesukristʉ éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, Dios kunu'xʉdʉp éxtʉm jékyʉp wya̱ndaky ja Abra̱a̱n. Es dʉ'ʉn ko nmʉbʉjkʉm ja Kristʉ, n'axá̱jʉm ja Espíritʉ Santʉ di'ibʉ Dios wya̱ndak.
\s Ana'amʉn esʉ wa̱ndakʉn
\p
\v 15 Mʉgu'ugítʉty, min n'ok'yajtu'unʉm éxtʉmʉ ijxpajtʉn di'ibʉ ʉdsa̱jtʉm nidʉgekyʉ tʉ n'ijxʉm oynʉ'ʉnʉn ma̱ njiky'a̱jtʉn'a̱jtʉm. Ko tu'ugʉ ja̱'a̱y dyajti'igyʉdʉ 'yayuk o ttuñ ja kajxy'átypyʉ es tfirmaraty yajxón, ni pʉ́n mba̱a̱t tkapuwitsy es ni mba̱a̱t tkayajmʉ́jʉ.
\v 16 Nandʉ'ʉnʉ dʉ'ʉn ja Dios tmooy ja wya̱ndakʉn ja Abra̱a̱n es ja tyʉʉmp 'ya̱a̱ts. Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn kyaj jyʉna'añ: “Yʉ mdʉʉmp m'a̱a̱dsʉty”, éxtʉmxyʉp jyʉna'añ may ja Abra̱a̱nʉ tyʉʉmp 'ya̱a̱dsʉty. Byeen yajxón jyʉna'añ: “Yʉ mdʉʉmp m'a̱a̱ts”, di'ibʉ 'yandijpy je'eyʉ tu'uk. Yʉ'ʉ dʉn 'yandijpy ja Kristʉ.
\v 17 Dios tu'ugʉ kajxy'átypyʉ ttuuñ mʉt ja Abra̱a̱n, es óknʉm ja Moisesʉ 'yana'amʉn oj myiñ taxk mʉgo'px ja'i'px ma̱jk jʉmʉjt. Pa̱a̱ty kyaj mba̱a̱t ja ana'amʉn dyajwe'emy éxtʉm kyaj t'oktuunnʉt di'ibʉ Dios wya̱ndak mʉt ja Abra̱a̱n.
\v 18 Kooxyʉp ʉdsa̱jtʉm ja Dios xymyo'oya̱'a̱nʉm ja kuma̱'a̱ñ mʉt yʉ'ʉgyʉjxm ko nguydyu'unʉm ja Moisesʉ 'yana'amʉn, kyajxyʉp wa̱ndakʉngyʉjxm nyajmo'oyʉm ja kuma̱'a̱ñ. Per ja Dios wya̱ndak ja Abra̱a̱n ko tmo'oya'añ nadʉ'ʉñʉ ja kuma̱'a̱ñ.
\p
\v 19 Pes, ¿wi'ixʉ dʉn tyuñ ja Moisesʉ 'yana'amʉn? Dios ya̱jk es dya'íxyʉty di'ibʉ dʉ'ʉn ja pojpʉ. Tadʉ ana'amʉn yʉ'ʉ jatunán je'eyʉ extʉ ko myínʉt ja Abra̱a̱n tyʉʉmp 'ya̱a̱ts di'ibʉ yajwa̱ndák. Dios myooy ja ánklʉsʉdyʉ tadʉ ana'amʉn, es tmo'oyʉdʉ Moisés éxtʉmʉ Diosʉ kyudʉnaabyʉ ma̱ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱y.
\v 20 Per ko Dios ja wa̱ndakʉn dyajwe'emy mʉt ja Abra̱a̱n, kʉ'ʉm twa̱ndaky, kyaj jyatyimtsékyʉty ja kudʉnaabyʉ es yajka̱jxnáxʉt wi'ixʉ Dios jyʉna'añ.
\s Di'ibʉ tyiimpy ja Moisesʉ 'yana'amʉn
\p
\v 21 Pes, ¿wi'ix njʉna̱'a̱nʉm? ¿Tii ja ana'amʉn yajtʉga̱jtsypy ja Diosʉ wya̱ndakʉn? ¡Ni wi'ix tsoo mba̱a̱t! Kooxyʉp ja Moisesʉ 'yana'amʉn t'ok'yaky ja jiky'a̱jtʉn, ja'axyʉp je'eyʉ ja ja̱'a̱y wyʉ'ʉmdʉ oy mʉt ja Dios Moisés 'yana'amʉngyʉjxm.
\v 22 Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn myadyakypy ko nidʉgekyʉ yʉ naxwíñʉdʉ ja̱'a̱yʉty tʉ myʉmada̱'a̱gʉdʉ ja pojpʉ, es dʉ'ʉn yʉ'ʉyʉty di'ibʉ 'yaxá̱jʉdʉp ja Kristʉ éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, 'yaxá̱jʉdʉp di'ibʉ Dios wya̱ndak.
\p
\v 23 Ja ana'amʉn yʉ'ʉ dʉ'ʉn éxtʉm ja pujxndʉjk kwentʉ'a̱jtpʉ ko oj xymyʉda̱jtʉm ni'aga̱jy extʉ ko Kristʉ myiiñ, es ko Kristʉ myiiñ, taanʉm oj xyñasma̱jtsʉm ko n'axá̱jʉm éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ.
\v 24 O mba̱a̱t njʉna̱'a̱nʉm ko yʉ ana'amʉn dʉ'ʉn éxtʉmʉ u'unk'ijxpʉ, xykywentʉ'a̱jtʉm yajxón extʉ ko Kristʉ myiiñ es nwʉ'ʉmʉt oy mʉt ja Dios mʉbʉjkʉngyʉjxm.
\v 25 Per kom tʉ Kristʉ myiñ es tʉ n'axá̱jʉm éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, tadʉ u'unk'ijxpʉ, ja'a njʉna̱'a̱nʉm ja ana'amʉn, kyaj xy'ok'ana'amʉnʉ.
\p
\v 26 Mʉt ko miidsʉty tʉ xy'axá̱jʉdʉ ja Kristʉ, m'ijttʉp ti'igyʉ mʉdʉ Kristʉ es ja Dios mbʉjtákʉp éxtʉmʉ 'yu'ungʉty,
\v 27 mʉt ko nidʉgekyʉ ʉdsa̱jtʉm di'ibáty tʉ nnʉbajtʉm es n'ijtʉm ti'igyʉ mʉdʉ Kristʉ, dʉ'ʉn yʉ'ʉ mʉʉt n'ijtʉm éxtʉmxyʉp tu'ugʉ wit di'ibʉ nduktʉjkʉm.
\v 28 Dios kyaj t'ijxkijxyʉ pʉnʉ dʉ'ʉn israelitʉ o pʉnʉ dʉ'ʉn kyaj, pʉnʉ dʉ'ʉn tuumbʉ o pʉnʉ dʉ'ʉn windsʉ́n, pʉnʉ dʉ'ʉn yedyʉjk o pʉnʉ dʉ'ʉn toxytyʉjk, ja'a ko ti'igyʉ miidsʉty éxtʉmʉ ja̱'a̱y tu'ukpʉ ja'agyʉjxm ko ti'igyʉ mʉt ja Kristʉ Jesús m'ittʉ.
\v 29 Es pʉn miits m'ijttʉp ti'igyʉ mʉdʉ Kristʉ, dʉ'ʉn miidsʉty éxtʉmʉ Abra̱a̱nʉ tyʉʉmp 'ya̱a̱ts es m'axá̱jʉdʉp di'ibʉ Dios tyukmʉwa̱ndak ja Abra̱a̱n.
\c 4
\p
\v 1 N'ak'anʉʉmʉyaampy jatu'ugʉ ijxpajtʉn: N'okpʉjtákʉm ko ja ja̱'a̱yʉ 'yu'unk mutskátyñʉm di'ibʉ ja kuma̱'a̱ñ 'yaxa̱jʉyaampy, oy ja kuma̱'a̱ñ tʉgekyʉ tjaja'a'a̱jtta̱'a̱ya'añ di'ibʉ tyeety myʉda̱jtypy, dʉ'ʉn ja'a éxtʉmʉ tuumbʉn.
\v 2 Ja u'unkteety myʉda̱jtypy ja u'unk'ijxpʉ di'ibʉ kywentʉ'a̱jttʉp ja 'yu'unk, extʉ ko tpa̱a̱dʉt ja tiempʉ ma̱ ja tyeety tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ.
\v 3 Dʉ'ʉn nandʉ'ʉn ʉdsa̱jtʉm di'ibʉ xy'u'unk'a̱jtʉm ja Dios: ko ijty nmutsk'a̱jtʉm, ja'a njʉna̱'a̱nʉm ma̱ kyajnʉm myiñ ja Jesús, koonʉm nmʉmʉdo'om éxtʉm xy'ana'amʉm ja di'ibʉ xykywentʉ'a̱jtʉm, ja'a njʉna̱'a̱nʉm ja Moisesʉ 'yana'amʉn.
\v 4 Per ko tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ di'ibʉ Dios tʉ ttuknibʉjta̱a̱gʉ, net ja Dios tkejxy ja 'yU'unk Jesús, tu'ugʉ toxytyʉjk yajmiin yajja̱jtʉ, es jyiky'ajty Moisesʉ 'yana'amʉn patkʉ'ʉy,
\v 5 es dʉ'ʉn kyaj xykyʉ'ʉm'a̱jtʉm tadʉ ana'amʉn. Es ko n'axá̱jʉm ja Jesús éxtʉmʉ Yajnitsókpʉ, tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ ma̱ Dios xy'axá̱jʉm éxtʉmʉ 'yu'unk.
\p
\v 6 Es pa̱a̱dyʉ Dios tʉ tpʉjta'aky ja 'yU'ungʉ Jya̱'a̱jʉn njodoty'a̱jtʉm nwinma̱'a̱ñoty'a̱jtʉm ma̱ jyʉna'añ: “Tatitu'unk.”
\v 7 Es dʉ'ʉn kyaj mnaky'ítʉt éxtʉmʉ tuumbʉn, tyam ja Dios m'u'unk'a̱jtʉdʉp; es ja'agyʉjxm ko m'u'unk'átʉdʉ, m'axá̱jʉdʉp ja kuma̱'a̱ñ di'ibʉ Dios mmo'oyánʉdʉp.
\s Pa̱a̱blʉ tmʉmay tmʉda̱jy ja Gálatʉs mʉbʉjkpʉtʉjk
\p
\v 8 Ko naty kyaj xy'ixy'attʉ ja Dios, mmʉduundʉ ja di'ibʉ kyaj yʉ'ʉdyʉ Dios.
\v 9 Per tyam, ja'a ko xy'ixy'attʉ Dios, o ni'igʉ oy njʉna̱'a̱nʉm, Dios m'axá̱jʉdʉp éxtʉmʉ 'yu'unk, ¿wi'ix xymyʉdundʉ jatʉgok di'ibʉ kyaj ti wya'añ es ya''ama̱'a̱t? ¿Ti mdsojktʉp jatʉgok es yʉ'ʉ xymyʉdúndʉt éxtʉmʉ tuumbʉ juybyʉn?
\v 10 Mmʉjtuundʉp ja xʉʉ, ja po'o es ja jʉmʉjt.
\v 11 Jotmaymyʉʉdʉts mʉt ko wa'anxyʉp tʉ tyʉgoy ja nduungʉts ma̱ miidsʉty.
\p
\v 12 Mʉgu'ugítʉty, nmʉnu'xtáktʉp es mjiky'átʉt éxtʉm xy'íxyʉts ʉj njiky'aty, ja'a ko tʉts njʉmbity éxtʉm miidsʉty. Kyajts ja yam miits xymyʉpekytyúndʉts.
\v 13 Pes yajxón xyjamyátstʉt miidsʉty ko tim jawyiin nduk'ʉxpʉjktʉ ja oybyʉ ayuk, ja'a kots ʉj jam n'ijty miits mʉʉt mʉt kots nba̱'a̱mbejty.
\v 14 Es oy xyja''ayo'on'a̱jttʉ ja nba̱'a̱mʉts kots xypya̱'a̱m'ijxtʉ, ʉj kʉ'ʉmts nnika̱jxpéty ko kyajts oj xy'ʉxtijtʉ, ni'igʉts xy'axá̱jʉdʉ ja n'ʉxpʉjkʉnʉts es xy'axá̱jʉdʉts jantsy tsuj éxtʉmxyʉp tu'ugʉ Diosʉ 'yanklʉs o éxtʉmxyʉbʉ Jesukristʉ kʉ'ʉm.
\v 15 ¿Wi'ix ko tʉ xy'ʉxtijtʉ yʉ n'ʉxpʉjkʉnʉts tyam? Tʉʉyʉp nʉgoots xyjantsypya''ayoodʉ, ko extʉ mjajuudándʉ ja mwiinʉty es xyjanamo'oyándʉts.
\v 16 ¿Wi'ix kots tyam xy'íxtʉts miits éxtʉmʉ mmʉdsipʉn, mʉt je'eyʉ ko tʉ ndukmʉmadya̱'a̱ktʉ ja tʉy'a̱jtʉn?
\p
\v 17 Di'ibʉ mdukmʉdíjʉdʉp miidsʉty es xypyadúndʉt ja israelítʉdyʉ 'yana'amʉn, kyaj ttundʉ es miits xytyuk'oy'áttʉt, ja'a tyuundʉp esʉts miits xy'ʉxtijtʉdʉts, ja'a tyuundʉp es miits xy'axá̱jʉdʉt yʉ'ʉjʉty éxtʉm yʉ'ʉjʉty je'eyʉ xymyʉtnaymyaayʉbʉ'áttʉ.
\v 18 Byeen 'yóyʉty ko dʉ'ʉñʉm ndu'unʉmʉ kwentʉ ja wiingátypyʉ; per je'eyʉ ko amumdu'uk jot mʉʉt, kyaj yʉ'ʉyʉty kots miits mʉʉt n'ittʉ.
\v 19 Nitítʉty, tyámʉts jatʉgok n'ayoy mʉt miits éxtʉm ko ja u'unkta̱a̱k dyajmíñ dyajja̱'ty ja 'yu'unk. Dʉ'ʉnʉts n'ayoy extʉ koonʉmts n'ixy ko Kristʉ jyiky'aty ma̱ miidsʉ mjot mwinma̱'a̱ñʉty.
\v 20 Tyámʉts njantsyjyatseky n'ita̱'a̱ñʉts mʉt miidsʉty esxyʉp nmadyákʉm kʉ'ʉm es nga̱jxwijxyʉp éxtʉm miits mnayjyáwʉdʉ, mʉt ko nekykyʉjxy kyajts nnijawʉ wi'ix nga̱jxwijtʉt, pes, kyajts nnijawʉ wi'ixʉts nwinmáyʉt mʉt miidsʉty.
\s Agaar esʉ Saarʉ 'yijxpajtʉn
\p
\v 21 Anmaagyʉdsʉ tya̱a̱dʉ miidsʉty di'ibʉ pyanʉjxtʉp ja Moisés 'yana'amʉn, ¿Tii kyaj xyjaygyúkʉdʉ di'ibʉ Moisés xytyukmʉnikákʉm ja̱a̱ybyéty?
\v 22 Pes dʉ'ʉn xy'anma̱'a̱yʉm ko Abra̱a̱n myʉda̱jt majtskʉ 'yu'unk: tu'uk mʉt ja Agar, ja pyo'oduumbʉ, es jatu'uk mʉt ja ñʉdo'oxy Saarʉ.
\v 23 Isma'el myiñ jyajty éxtʉmʉ Abra̱a̱nʉ 'yu'unk esʉ Agar. Perʉ Saarʉ kyajpʉ naty 'yu'unkpa̱a̱tyñʉm, net ja Dios wya̱ndakʉ yʉ'ʉ es dyajmín dyajja̱'tʉt tu'ugʉ 'yu'unk. Pa̱a̱ty ja Saarʉ dyajmiiñ dyajja̱jty ja Isa̱a̱ éxtʉm ja Dios twa̱ndaky ja Abra̱a̱n.
\v 24 Nbʉjtákypyʉts yʉ'ʉ éxtʉmʉ ijxpajtʉn. Ja toxytyʉjkʉ nimajtskpʉ, majtsk ja kajxy'átypyʉ tkudánʉdʉ: ja kajxy'átypyʉ di'ibʉ ja Moisés yajmooy ma̱ ja Sina'ii Kopk, ja'a yʉ'ʉ ja Agar kyudʉnaapy. Pʉ́nʉty tyuk'ijtʉdʉbʉ tya̱dʉ kajxy'átypyʉ, dʉ'ʉn ja 'yu'unk 'yʉna̱'k myindʉ jya̱'ttʉ es 'yíttʉt éxtʉm ja mʉduumbʉ juybyʉ.
\v 25 Ja Agar kyudʉnaapy ja Sina'ii Kopk jam Araabyʉ, myʉtnaybyátʉp ja Jerusalén, ma̱ tyam ja ana'amʉn tpadundʉ mʉt ja 'yu'unk 'yʉna̱'kʉty éxtʉm ja mʉduumbʉ juybyʉ.
\v 26 Per ja Saarʉ ja'a 'yandijpy ja Jerusalén ka̱jpn di'ibʉ tsa̱jpótm. Yʉ'ʉ dʉ'ʉn nda̱a̱k'a̱jtʉm ʉdsa̱jtʉm di'ibáty n'axá̱jʉm ja Jesukristʉ.
\v 27 Pes ja Diosʉ jyaaybyajtʉn jyʉna'añ:
\q Xonda̱'a̱k mij, toxytyʉjk di'ibʉ ni na̱'a̱ m'u'unk tʉ xykyapa̱a̱ty;
\q xi'ik xon mij ko ni na̱'a̱ tʉ xykyayajnáxy ja pʉjk ado'onʉn ko u'unk yajpa̱a̱ty.
\q Mʉt ko ja toxytyʉjk di'ibʉ kyaj 'yu'unkpa̱a̱ty,
\q waanʉ mayʉ 'yu'unk tmʉdata̱'a̱ñ
\q es kʉdiinʉm ja wiink toxytyʉjkʉty.
\p
\v 28 Mʉgu'ugítʉty, ʉdsa̱jtʉmʉdyʉ dʉ'ʉn éxtʉm ja Isa̱a̱, ʉdsa̱jtʉmʉ dʉ'ʉn ja u'unk ʉna̱'k di'ibʉ Dios wya̱ndak dyaka̱'a̱ñ ma̱ ja Saarʉ.
\v 29 Es dʉ'ʉn éxtʉm jékyʉp ja po'oduumbʉ 'yu'unk ttukxiky di'ibʉ miin ja̱jt naxwiiñ Espíritʉ Santʉ myʉk'a̱jtʉngyʉjxm, dʉ'ʉn tyam di'ibʉ pyanʉjxtʉp ja israelítʉdyʉ 'yana'amʉn xymyʉdsip'a̱jtʉm ʉdsa̱jtʉm mʉt ko mbanʉjxʉm ja Jesukristʉ.
\v 30 Ja Diosʉ jyaaybyajtʉn ja'a xytyuknija̱'a̱m ko Dios t'anma̱a̱y ja Abra̱a̱n: “Ʉxwop ja po'oduumbʉ esʉ 'yu'unk, mʉt ko kyaj dyajwa̱'xʉt ja mjiky'a̱jtʉn mʉt ja mnʉdo'oxyʉ 'yu'unk.”
\v 31 Pes dʉ'ʉn, mʉgu'ugítʉty, ʉdsa̱jtʉm kyaj xy'u'unk'a̱jtʉm ja po'oduumbʉ, di'ibʉ 'yandijpy ko ʉdsa̱jtʉm kyaj nbadu'unʉm ja israelítʉdyʉ 'yana'amʉn. Ʉdsa̱jtʉm yʉ'ʉ xy'u'unk'a̱jtʉm ja toxytyʉjk di'ibʉ awa̱'a̱tstuuy, di'ibʉ 'yandijpy ko tʉ n'axá̱jʉm ja Jesukristʉ es pa̱a̱ty xy'u'unk'a̱jtʉm ja Dios.
\c 5
\s Awa̱'a̱tstuuy'át Kristʉkyʉjxm
\p
\v 1 Kristʉ xyajnitsókʉm es n'ijtʉm awa̱'a̱tstuuy es kʉdiibʉ nnakyjyiky'a̱jtʉm éxtʉm ja ana'amʉn dyajtu'uyo'oy, pa̱a̱ty yʉ'ʉgyʉjxm ittʉ amumdu'uk jot mʉt ja Kristʉ es kyaj xykyupʉ́ktʉt es pʉ́n amʉja̱a̱ mdukkuydyúnʉdʉt ja ana'amʉn.
\p
\v 2 ¡Jaygyujkʉdʉgʉts es mʉdowdʉ! Ʉj Pa̱a̱blʉ, anma̱a̱ydyʉpts mij ko pʉn miits mgupʉjktʉp es myajtsúktʉt waanʉ ma̱ myedyʉjk'a̱jtʉn, mʉt yʉ'ʉ tʉ xy'ʉxtijtʉ ja Kristʉ, kyaj ni madsoo ja Kristʉ mgatu'unxʉdʉt.
\v 3 Akjʉna̱'a̱nʉpts jatʉgok. Ko di'ibʉ nayya̱jkʉp es yajtsúkʉt waanʉ ma̱ yʉ yedyʉjk'a̱jtʉn, mʉt yʉ'ʉyʉ taadʉ koonʉm tkuydyúnʉt tʉgekyʉ ja ana'amʉn.
\v 4 Es miits pʉ́nʉty mguydyunándʉp ja ana'amʉn es mʉt ja'agyʉjxm xy'ʉxta̱'a̱ydyʉ es oy mwʉ'ʉmdʉt mʉdʉ Dios, tʉ xymyastu'uttʉ ja Kristʉ es xy'ʉxtijtʉ ja Diosʉ kyunu'xʉn.
\v 5 Per Espíritʉ Santʉkyʉjxm nmʉbʉjkʉm ko oy nwʉ'ʉmʉm mʉdʉ Dios.
\v 6 Mʉt ko n'ijtʉm ti'igyʉ mʉt ja Jesukristʉ, kyaj tyuñ ko ja̱'a̱y yajtsíky waanʉ o kyaj yajtsíky ma̱ yedyʉjk'a̱jtʉn; di'ibʉ sitʉy tuump ko nmʉbʉjkʉm, ja'a ko nnaydsyojkʉm nixim niyam ja'agyʉjxm ko nmʉda̱jtʉm yʉ mʉbʉjkʉn.
\p
\v 7 Oyʉ naty miits mdu'uyo'oydyʉ. ¿Pʉ́n tʉ myajtu'adúkʉdʉ es kʉdiibʉ xykyuydyúndʉt ja tʉy'a̱jtʉn?
\v 8 Kyaj yʉ'ʉdyʉ Dios, mʉt ko Diosʉ dʉ'ʉn di'ibʉ tʉ mwóyʉty es xypyadúnʉt ja Jesukristʉ.
\v 9 Katʉ xyja'aydyʉgóydyʉ ko mʉt waanʉbʉ levaduurʉ dyajpʉde'eky tʉgekyʉ tsa̱jkakyjyʉ́tsy.
\v 10 Ʉj ndukmʉ'awda̱jtʉpts ja Nindsʉn'a̱jtʉm ko miidsʉty kyaj mwinma̱a̱ydyʉgátstʉt. Dios tyukkumʉdowaambyʉ tadʉ ja̱'a̱y di'ibʉ myajwinma̱'a̱ñdyʉgoyánʉdʉp, wa'an tim pʉ́nʉty.
\p
\v 11 Mʉgu'ugítʉty, jaygyúkʉdʉ di'ibʉ yam n'anʉʉmʉyaampy. Kooxyʉp ʉj n'akka̱jxwa'xy es miits myajtsúktʉt waanʉ ma̱ myedyʉjk'a̱jtʉn, éxtʉm na̱a̱gʉty jyʉna̱'a̱ndʉ, ¿ti kots xypyajʉdittʉ ja israelítʉty? Ja'a ko xypyajʉdijttʉpts yʉ'ʉ, tya̱a̱dʉ nigʉxʉ'kp ko nga̱jxwa'xypyʉts ko ja̱'a̱y je'eyʉ ñitso'oktʉ ja'agyʉjxm ko Kristʉ 'ye'ky kruuzkʉjxm.
\v 12 Ma̱'a̱mʉ da tya̱a̱dʉty wooma̱'t wijtsma̱'tpʉty kyajxyʉp ñaydsyúkʉdʉ waanʉ je'eyʉ ma̱ yʉ yedyʉjk'a̱jtʉn, wa'an ttimnidsujkta̱'a̱y tʉgekyʉ ja yedyʉjk'a̱jtʉn.
\p
\v 13 Mʉgu'ugítʉty, Dios mwoojʉdʉ miidsʉty es kʉdiibʉ tadʉ ana'amʉn xytyuktʉ́kʉdʉt, per kyaj es miits xytyuk'ʉbat xytyukka̱jxpáttʉt éxtʉm ja mgʉ'ʉm winma̱'a̱ñ es ja mgʉ'ʉmdsojkʉn. Naydsyókʉdʉ es naybyudʉ́kʉdʉ nixim niyam.
\v 14 Tʉgekyʉ tadʉ ana'amʉn 'yawijtsmijkypyʉ tya̱a̱dʉ: “Mdsókʉp ja mmʉdʉjkpa̱'a̱ éxtʉm mij kʉ'ʉm mnaydsyékyʉty.”
\v 15 Per pʉn miits mnaygyaay mnaydsyu'tsʉdʉp éxtʉmʉ añimalʉn nixim niyam, naygywentʉ'átʉdʉ es kyaj mnayyajkʉ́xʉdʉt ak miidsʉty.
\s Njiky'a̱jtʉm éxtʉm ja Espíritʉ Santʉ ttseky
\p
\v 16 Nga̱jxwijtʉp es mjiky'áttʉt éxtʉm ja Espíritʉ Santʉ mduk'íxʉdʉ, es dʉ'ʉn kyaj mjiky'áttʉt mʉt ja di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk wyinma̱'a̱ñ'ajtypy.
\v 17 Mʉt ko ja̱'a̱y ttundʉ di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk wyinma̱'a̱ñ'ajtypy, myʉdsip'a̱jttʉp ja Espíritʉ Santʉ, es ja Espíritʉ Santʉ myʉdsip'a̱jtypy ja pʉ́nʉty tyuundʉp di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk wyinma̱'a̱ñ'ajtypy. Pa̱a̱ty miidsʉty kyaj xytyundʉ di'ibʉ mjatunándʉp.
\v 18 Pes pʉn ja Espíritʉ Santʉ mdu'umooyʉdʉp, kyaj myajkutúkʉdʉ tadʉ ana'amʉn.
\p
\v 19 Wa̱'a̱ts nnija̱'a̱m wi'ix jyiky'attʉ pʉ́nʉty tyuundʉp di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk wyinma̱'a̱ñ'a̱jttʉp: mʉ'induundʉp, tyuundʉp kya̱jxtʉp ja axʉk'a̱jtʉn, 'yadsojktʉp,
\v 20 'yawda̱jttʉp ja agojwinnáxʉty, byrujʉ'a̱jttʉp, naymyʉdsip'a̱jtʉdʉp, naywyinjʉjp naywyingojtʉdʉp, amʉ'a̱jtsy'a̱jttʉp, jot'ambʉjktʉp mʉt waanʉ tii, je'eyʉ ñaymyʉjpʉjta̱'a̱ga̱'a̱nʉdʉ, naywya̱'xʉdʉp kana̱k peky, naymyʉdsip'a̱jtʉdʉp,
\v 21 naywyinnaxʉja̱'a̱dʉp, ami'ikyjya'ay'a̱jttʉp, kujʉ'xpʉ'a̱jttʉp es pʉ́nʉty tyuundʉp tiity éxtʉm yʉ axʉk tu'unʉn. Tʉ n'anʉʉmʉdʉ, es n'ak'anma̱a̱ydyʉp, ko pʉ́nʉdyʉ dʉ'ʉn axʉkjiky'a̱jttʉp, kyaj 'yíttʉt ma̱ Diosʉ kyutujkʉn.
\p
\v 22 Per ja Espíritʉ Santʉ xyajjiky'a̱jtʉm waanʉ wiink, mʉt ko dyajmíñ ja tsojkʉn, xondakʉn, ti'igyʉ'át, ma'xtujkʉn, oyjya'ay'át, kajxykyupʉjkʉn,
\v 23 tuda'aky'a̱jtʉn es nayjyʉjwijtsʉmbijtʉm kʉ'ʉm. Tya̱dʉ jiky'a̱jtʉn kyaj tmʉdsip'aty ni tu'ugʉ ana'amʉn.
\v 24 Es ʉdsa̱jtʉm di'ibáty xyja'a'a̱jtʉm ja Jesukristʉ, dʉ'ʉn nyajtu'unʉm éxtʉmxyʉp tʉ nyajkruuzpajtʉm di'ibʉ nnini'x'a̱jt ngʉba̱jk'a̱jtʉm wyinma̱'a̱ñ'ajtypy.
\v 25 Mʉt ko njiky'a̱jtʉm mʉt ja Espíritʉ Santʉ, n'oknaygyʉya̱jkʉm es xywyijts'yo'oyʉm ja Espíritʉ Santʉ.
\p
\v 26 Kyaj ti ndukmʉj'a̱jtʉm, kyaj ti ndu'unʉm es n'ijxʉm maba̱a̱t ja̱'a̱y tkupeky, es kyaj ti nnaywyinnaxʉja̱'a̱m ma̱ a'ʉdsa̱jtʉm.
\c 6
\s Naybyudʉ́kʉdʉ nixim niyam
\p
\v 1 Mʉgu'ugítʉty, pʉn mbáttʉp miidsʉty di'ibʉ tʉ pyekykya'ay, miidsʉty di'ibʉ jiky'a̱jttʉp éxtʉm ja Dios t'oyjyawʉ, mga̱jxwijtʉp ja di'ibʉ tʉ pyekykya'ay es jyiky'átʉt éxtʉm ja Dios ttseky. Per tun yajxón es naygywentʉ'átʉdʉ miidsʉty kʉ'ʉm kʉdiibʉ mmʉmada̱'a̱gʉdʉt ja pojpʉ.
\v 2 Naybyudʉ́kʉdʉ nixim niyam pʉn ti mdsiptákxʉdʉp, es dʉ'ʉn xykyuydyúndʉt ja Kristʉ 'yana'amʉn.
\p
\v 3 Pʉn na̱a̱k nayjya̱'a̱dʉp mʉj kʉjxm, es kyaj dʉ'ʉn 'yity, kʉ'ʉm ñaywyin'ʉʉñʉty.
\v 4 Wa'an kʉ'ʉm nidu'uk nidu'uk tnaygywentʉ'átyʉty éxtʉm ja Dios ttseky, net mba̱a̱t oy ñayjyáwʉt ko ti ttuñ es kyaj ñaydyukmʉ'ijxkijxyʉt mʉt ja wiinkpʉty.
\v 5 Kʉjkja'a ja tuunk ayo'on nyajkʉjx nyajna̱jxʉm.
\p
\v 6 Xypyátʉm nyajwa̱'xʉm di'ibʉ nmʉda̱jtʉm mʉt ja di'ibʉ xytyuk'ʉxpʉjkʉm ja Diosʉ 'yayuk.
\p
\v 7 Exkʉm mnaywyin'ʉʉnʉdʉ miidsʉty: ni pʉ́n mba̱a̱t tkatukxi'iky ja Dios. Ja nippʉ yajpʉde'kypy ja pyʉjta'aky di'ibʉ tʉ tni'ipy.
\v 8 Pʉ́n ñipy éxtʉm ja di'ibʉ ñini'x kyʉba̱jk wyinma̱'a̱ñ'ajtypy, yajpʉdʉ'ʉgʉp ja o'kʉn; per pʉ́n ñipy éxtʉmʉ Espíritʉ Santʉ ttseky, 'yaxá̱jʉp ja jiky'a̱jtʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.
\v 9 Kyaj nmʉ'anu'xʉm es ndu'unʉm ja oybyʉ; mʉt ko pya̱a̱dʉp ja tiempʉ ma̱ Dios xymyay'a̱jtʉm.
\v 10 Pa̱a̱ty pʉn xyajmadákʉm ja Dios, wa'an nmay'a̱jtʉndu'unʉm mʉt oytyim pʉ́nʉty nidʉgékyʉty, es waanʉ ni'igʉ nmay'a̱jtʉndu'unʉm mʉt ja nmʉmʉbʉjkpʉ'a̱jtʉm.
\s Ka̱jxwíjʉn esʉ ka̱jxpo'xʉn
\p
\v 11 Mʉdʉdsʉ ngʉ'ʉmgʉ'ʉ nnijáyʉdʉ tyam es mʉt mʉjjátyʉdyʉ letrʉ.
\v 12 Taadʉty di'ibʉ mdukkuwa̱'a̱nʉdʉp es myajtsúktʉt waanʉ, tyuundʉbʉ dʉ'ʉn mʉt ko yajxón ñayyajwʉ'ʉma̱'a̱nʉdʉ mʉt ja israelítʉty, kyaj ttsoktʉ ko 'yayówdʉt ja'agyʉjxm ko ja̱'a̱y t'awanʉ ko Kristʉ xykyu'o'kʉm kruuzkʉjxm.
\v 13 Per yʉ'ʉjʉty kʉ'ʉm kyaj tkuydyundʉ ja Moisesʉ ana'amʉn, je'eyʉ ttsoktʉ es miits myajtsúktʉt waanʉ es dʉ'ʉn jyʉna̱'a̱ndʉt ko nandʉ'ʉn miits xykyupʉjktʉ es myajtsúktʉt waanʉ.
\v 14 N'amdeebyʉts ja Dios es ni na̱'a̱ts ʉj ngamʉj ngapa̱a̱dʉt. Ndsejpyʉts je'eyʉ es nmʉduna̱'a̱ñʉts ja Nindsʉn'a̱jtʉm Jesukristʉ mʉt ko 'ye'ky kruuzkʉjxm mʉt ʉjtskyʉjxm. Kots ʉj oj n'axa̱jʉ Jesukristʉ, dʉ'ʉnʉts ʉj éxtʉmxyʉpts ʉj nandʉ'ʉn n'e'ky kruuzkʉjxm. Mʉt yʉ'ʉ di'ibʉ jya'a'a̱jtypy ja naxwíñʉdʉ, kyajts ndimnakymyʉjpʉjta'aky.
\v 15 Mʉt ko n'ijtʉm ti'igyʉ mʉdʉ Kristʉ, kyaj ti ttsooty pʉn tʉ myajtsíky waanʉ o kyaj. Di'ibʉ sitʉy tsobatp ko Jesús tʉ xyajtʉga̱jtsʉm es xytyukjiky'a̱jtʉm tu'ugʉ jiky'a̱jtʉnʉ jembyʉ es wa̱'a̱tspʉ.
\v 16 Wa'an ja Dios mguni'xyʉty es mba''ayóyʉty nidʉgekyʉ di'ibʉ dʉn jiky'a̱jttʉp éxtʉmts ʉj tʉ njʉna̱'a̱ñ, es nandʉ'ʉn tkunu'xʉt es tpa''ayóyʉt nidʉgekyʉ di'ibáty ijttʉp ja Diosʉ jya'ay.
\p
\v 17 Aya̱ bom kyajts ndseky esʉts pʉ́n xytsyipmʉga̱jxʉt mʉdʉ tya̱dʉ dʉ'ʉmbʉ winma̱'a̱ñ. Pes ʉj nmʉda̱jtypyʉts ma̱dsʉ nnini'x ja tay ma̱ts xywyojptʉ yʉ'ʉgyʉjxm kots nmʉdúñ ja Jesús.
\p
\v 18 Mʉgu'ugítʉty, wa'anʉ Nindsʉn'a̱jtʉm Jesukristʉ mgunu'xʉdʉ ni'amukʉ miidsʉty. Wa'an dʉ'ʉnʉty.