\id ACT Western Tzutujil [tzt] NT (Guatemala) -2009 bd. 
\h HECHOS 
\toc1 Hechos de los apóstoles 
\toc2 Hch
\mt HECHOS DE LOS APOSTOLES
\c 1
\s 
\p
\v 1 Teófilo, ja nabey libro ja xintak awqꞌuin xintzꞌibaj chipan nojel ja samaj ja xuban ja Jesús in xintzꞌibaj chipan chakajaꞌ nojel ja xucꞌut chiquewach ja winak.
\v 2 Xintzꞌibaj ja bar xumajto wiꞌ ja rsamaj in bar xerqꞌuisaꞌ wiꞌ tokoriꞌ tok joteꞌ chilaꞌ chicaj. Ja tok majaꞌn tibe chilaꞌ chicaj xeruchaꞌ ja rapóstol in xuchꞌob chiquewach nak nqueban can ja tok xtibe. Ja xbij chique jaꞌ Espíritu Santo ucꞌayon rxin chi rbixic.
\v 3 Ja cꞌa tok cami in tok cꞌastaji cꞌacꞌariꞌ xucꞌut riꞌ chiquewach ja rapóstol. Caꞌwinak kꞌij qꞌuejeꞌ chi na chwachꞌulew in qꞌuiylaj mul xucꞌut riꞌ chiquewach ja rapóstol in cꞌo chi na más ja xuban chiquewach utzcꞌa chi cꞌo quiseguro chi ni katzij wiꞌ chi cꞌastajnak chic. Arjaꞌ ntzijon cuqꞌuin in nuchꞌob chiquewach nak rbanic ja gobierno xin Dios.
\p
\v 4 Ja tok cꞌa cꞌo na chiquicojol ja rapóstol quewaꞌ xbij chique riꞌ:
\p —Ma quixel ta na chipan ja tinamit Jerusalén. Ja Nataꞌ arjaꞌ rtzujun chwe chi ntakpi na ja rEspíritu Santo ewqꞌuin ja caniꞌ nbin chic chewe, ja cꞌariꞌ ja tewaybej chipan ja tinamit Jerusalén.
\v 5 Ja Juan Bautista arjaꞌ yaꞌ xucoj chi quibanic bautizar ja winak pro ja rixix xajalal majaꞌn terilaꞌ ja tiempo ja tok nixban bautizar tre ja rEspíritu Santo, neꞌe ja Jesús chique.
\s * * * * * * * * * *
\p
\v 6 Ja cꞌa rapóstol ejeꞌeꞌ quimolon quiꞌ ruqꞌuin ja Jesús in quewaꞌ quibij tre riꞌ:
\p —Kajaw ¿la trewaꞌ tiempo riꞌ ja tok nacoj chic jutij ja gobierno pa kakꞌaꞌ ja rok aj Israel? xecheꞌ tre.
\p
\v 7 —Ixix ma yatal ta chewe chi newotakij nak kꞌij xtibantaji. Ja Tatixel arjaꞌ otakyon ariꞌ in xa ruyon arjaꞌ cꞌo rukꞌaꞌ tre nak kꞌij xtichomij.
\v 8 Pro ja tok xtikajto ja rEspíritu Santo ewqꞌuin tokoriꞌ cꞌoli poder xin Dios ja xtecochij tre. Tokocꞌariꞌ nixbe in nemaj rbixic chique ja winak nojel ja retzꞌaton in nojel ja recꞌwaxan ja xinban chewach. Nemajel rbixic pa Jerusalén in nixbe chi rbixic chipan nojel tinamit ja cꞌo pa rcuenta Judea in nixbe chi rbixic chipan ja departamento Samaria chakajaꞌ. Cꞌacꞌariꞌ nixbe chi rbixic nojel nat nakaj tre ja rwachꞌulew, neꞌe ja Jesús chique.
\p
\v 9 Ja cꞌa tok tzuri tzij rmal cꞌacꞌariꞌ joteꞌ chicaj pro ni chiquewach in wawax chiquewach rmal juleꞌ sutzꞌ.
\v 10 Kas cꞌa ecaꞌynak nojoj chicaj chi rtzꞌatic ja tok ecꞌo caꞌiꞌ achiꞌiꞌ xewinakar cuqꞌuin, sak quitziak quicojon.
\v 11 Ja cꞌa rachiꞌiꞌ quibij chique ja rapóstol: —Achiꞌiꞌ ja rix aj Galilea ¿nak tre ja tok nixcaꞌy chicaj? Ja Jesús arjaꞌ joteꞌ chewach chilaꞌ chicaj pro nmelojpi chi na jutij. Ja caniꞌ xetzꞌat tok joteꞌ chicaj ni cꞌa queriꞌ nuban chic ja tok xtimelojto chic jutij, xecheꞌ chique.
\s * * * * * * * * * *
\p
\v 12 Cꞌacꞌariꞌ ja rapóstol xeꞌelto parwiꞌ ja ti jayuꞌ rbinaꞌan Olivo, xemeloji ja pa Jerusalén. Ja ti jayuꞌ xa jun caꞌiꞌ kilómetro ja rcojol ruqꞌuin ja Jerusalén.
\v 13 Ja cꞌa tok xeꞌekaji ja pa Jerusalén xeꞌoc chipan ja jay ja bar ecꞌo wiꞌ in xejoteꞌ pa caꞌiꞌ piso. Quewaꞌ quebiꞌ ja rapóstol riꞌ, ja Pedro, ja Jacobo, ja Juan, ja rAndrés, ja Felipe, ja Tomás, ja Bartolomé, ja Mateo, ja Jacobo ja rcꞌajol Alfeo, ja Simón jun chique ja partido rbinaꞌan Zelote in Judas ja rchꞌalal Jacobo.
\v 14 Ejeꞌeꞌ xa jun quibanon chi rbanic oración e cachbil ja rixokiꞌ. Cꞌoli María ruteꞌ ja Jesús in ecꞌoli rchꞌalal ja Jesús chakajaꞌ.
\p
\v 15 Jariꞌ tiempo peꞌi ja Pedro chiquewach ja juleꞌ chic kachꞌalal ja quiniman chic ja Jesús, ecꞌo la jun ciento veinte chi canojelal. Quewaꞌ xbij ja Pedro chique riꞌ:
\p
\v 16 —Wachꞌalal, ni rjawaxic wiꞌ chi nbantaj cumplir ja rtzobal Dios. Ja Judas arjaꞌ cꞌamo quebey ja winak ja xechapo rxin ja Jesús in quecoj preso. Ja cꞌa David cꞌo jun rtzobal Dios ja yataj tre ojer rmal ja rEspíritu Santo tre nak xtuban ja Judas in mta moda ja maquita nbantaj cumplir.
\v 17 Como ja Judas arjaꞌ kach apóstol, yataj tre chi xoc kachbil chipan ja samaj xin Dios ja kamajon.
\v 18 Pro ja xuban be, xulokꞌ jun ulew tre ja pwok ja toj tre rmal ja ritzelal ja xuban. Cꞌacꞌariꞌ xerqꞌuiakaꞌto riꞌ, ni rwiꞌ xurkajbej kaj, chictaji ja rxcoloꞌ, ni xelto nojelal.
\v 19 Ja winak ja recꞌo pa Jerusalén ejeꞌeꞌ tok cotakij nak xuban ja Judas quicanoj rubiꞌ ja rulew ja xulokꞌ. Acéldama quibij tre. Ja pa quitzobal ejeꞌeꞌ Acéldama tibij tzij jun ulew rjil quicꞌ.
\v 20 Como ja rtzobal Dios ja tzꞌibtal can chipan ja salmo quewaꞌ nbij tre ja Judas riꞌ: —Ja rochoch nqꞌuejeꞌ can na ruyon, majun nak chi ta xtiqꞌuejeꞌ ta chipan, neꞌe. In jun chic nbij chakajaꞌ quewariꞌ: —Ja rsamaj junwiꞌ chic nqꞌuisowi. Queriꞌ ja tzꞌibtal can.
\v 21 In camic ecꞌoli ja rachiꞌiꞌ chikacojol ja nij ecꞌo wiꞌ kuqꞌuin ja tok kamajto ja samaj. Ja tok qꞌuejeꞌe ja kajaw Jesús kuqꞌuin nij e kachbil wiꞌ.
\v 22 Ja cꞌa tok ban bautizar ja Jesús rmal ja Juan Bautista ecꞌo kuqꞌuin triꞌ in tok joteꞌ chilaꞌ chicaj nij ecꞌo wiꞌ kuqꞌuin chakajaꞌ. Ja camic rjawaxic chi cꞌo jun chique nchaꞌi chi noc kach apóstol in nel chi rbixic nak rbanic ja rcꞌastajic ja Jesús. Queriꞌ xbij ja Pedro chique.
\p
\v 23 Cꞌacꞌariꞌ ecꞌo caꞌiꞌ chique xequipabaꞌ, jun José Barsabás rubiꞌ in binaꞌan tre chakajaꞌ Justo, in jun chic Matías rubiꞌ.
\v 24 Cꞌacꞌariꞌ quemaj rbanic oración, quewaꞌ ja roración queban riꞌ: —Kajaw, atat bien awotak nojel ja cꞌo pa tak kanma kanojelal. Atat ta xcatcꞌutuwi nak chique ja re caꞌiꞌ achiꞌiꞌ riꞌ ja rachaꞌon
\v 25 ja xtoc kach apóstol pa rcꞌaxel ja Judas. Como ja Judas arjaꞌ xuyaꞌ can ja rsamaj rmal ja ritzelal ja xuban in be chipan ja lugar ja ni yatal wiꞌ trij chi triꞌ nbe wiꞌ. Queriꞌ ja roración queban.
\v 26 Cꞌacꞌariꞌ quemaj rbanic suerte chi rchaꞌic jun chic apóstol. Ja tok tzuri ja suerte cumal trij ja Matías kaj wiꞌ. In ni jariꞌ hora ja Matías xoc cachbil ja julajuj apóstol.
\c 2 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa tok xerilaꞌ ja nmakꞌij rbinaꞌan Pentecostés canojel ja rdiscípulo ja Jesús ejeꞌeꞌ xa jun quibanon, xa jun quimolon wiꞌ quiꞌ. 
\v 2 Chaka cꞌa jalal ja tok cꞌoli quicꞌaxaj penak chicaj caniꞌ jun nimlaj ikꞌ tok njaktajto. Ja cꞌa rukul cꞌaxax cumal canojel ja retzꞌubul pa jay. 
\v 3 Cꞌacꞌariꞌ cꞌoli winakar chiquewach caniꞌ rxak tak kꞌakꞌ, xuqꞌuiak riꞌ chiquij chiquijujunal. 
\v 4 Cꞌacꞌariꞌ noji ja rEspíritu Santo pa tak canma canojelal in quemaj tzij chipan chic juleꞌ tzobal ja caniꞌ yataj chique chiquijujunal rmal ja rEspíritu Santo. 
\p 
\v 5 Jariꞌ tiempo ecꞌoli winak ja raj Israel nojel nación epenak wiꞌ, quimolon quiꞌ pa Jerusalén, congana nqueban respetar ja quireligión. 
\v 6 Ja cꞌa tok quicꞌaxaj ja bantaji xebe xequimoloꞌ quiꞌ. Congana sach quinaꞌoj como pa quitzobal ejeꞌeꞌ netzijon wiꞌ ja rdiscípulo ja Jesús, queriꞌ quicꞌaxaj chiquijujunal. 
\v 7 Congana cꞌascꞌoꞌi quicꞌaxaj in quewaꞌ quibij chibil tak quiꞌ riꞌ: 
\p —¿Nak tre cꞌalaꞌ? ¿La ma e aj Galilea ta cꞌa ja winak leꞌ ja quimajon tzij? 
\v 8 ¿Nak tre tok netzijon takaꞌan pa tak katzobal chikajujunal? 
\v 9 Como ecꞌo juleꞌ chake Partia epenak wiꞌ in juleꞌ chic chake e aj Media, ecꞌoli epenak Elam, ecꞌoli epenak Mesopotamia, ecꞌoli epenak pa Judea, ecꞌoli epenak pa Capadocia, ecꞌoli epenak Ponto, ecꞌoli epenak Asia, 
\v 10 ecꞌoli epenak Frigia, ecꞌoli epenak Panfilia, ecꞌoli epenak pan Egipto in ecꞌoli epenak pa tak lugar ja cꞌo pa rcuenta Africa ja cꞌo chinakaj Cirene. Ecꞌoli ja raj Roma waweꞌ chakajaꞌ, juleꞌ chique waweꞌ pan Israel eꞌalaxnak wiꞌ in juleꞌ chic chique ja xa quiniman ja religión kaxin ja rok aj Israel. 
\v 11 In ecꞌoli chakajaꞌ ja raj Creta in juleꞌ chic aj Arabia pro kanojel nkacꞌaxaj ja nimlaj samaj xin Dios ja quimajon rchꞌobic chikawach pa tak katzobal chikajujunal, xecheꞌe. 
\v 12 Canojel congana cꞌascꞌoꞌi quicꞌaxaj in sach quinaꞌoj como ejeꞌeꞌ matichꞌobtaj cumal nak rbanic ja bantaji in quewaꞌ quibij chibil tak quiꞌ riꞌ: —¿Nak tibij cꞌawaꞌ wariꞌ ja bantaji? xecheꞌe. 
\v 13 Pro ecꞌo juleꞌ chique xa neyokꞌoni in quewaꞌ quibij riꞌ: —Jalaꞌ winak leꞌ xa e kꞌabarelaꞌ, xecheꞌe. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 14 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ cꞌo chiquicojol ja re julajuj chic apóstol, xumaj tzij cuqꞌuin ja winak, cow tzijoni in quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Achiꞌiꞌ ja rix wach tak aj Israel in ixix chakajaꞌ ewanojel ja rixcꞌo pa Jerusalén, bien tecꞌwaxaj ja xtinbij chewe riꞌ in bien techꞌoboꞌ. 
\v 15 Ajoj ma ok kꞌabarelaꞌ ta ja caniꞌ nebij chake como cꞌa xuban a las nueve xin akꞌabil. 
\v 16 Ja xetzꞌat camic jariꞌ bitajnak can ojer rmal ja profeta Joel quewariꞌ: 
\v 17 —Ja pa rqꞌuisbal tak kꞌij ntakel na ja rEspíritu Santo cuqꞌuin ja winak xa nak ta chi winakil, neꞌe ja Dios. Ja cꞌa rewalcꞌwal chi alaꞌiꞌ chi xtaniꞌ ejeꞌeꞌ nqueyaꞌ na rbixic ja nkꞌalasaj chiquewach. In chakajaꞌ ja cꞌajolaꞌ chewe anin nyaꞌ na chique chi cꞌoli nquetzꞌat jeꞌe ja majaꞌn tibantaji. In ja rijaꞌ chewe nyaꞌ na chique chi cꞌoli ncachcꞌaj jeꞌe ja majaꞌn tibantaji chakajaꞌ. 
\v 18 Jariꞌ tiempo chakajaꞌ ntakel na ja rEspíritu Santo cuqꞌuin ja rajsamajelaꞌ wxin chi achi chi ixok in ejeꞌeꞌ nqueyaꞌ na rbixic ja nkꞌalasaj chiquewach. 
\v 19 In cꞌo jeꞌe nwinakarsaj na chwach ja caj ja ni majutij quitzꞌaton ta ja winak. In ja chwachꞌulew chakajaꞌ cꞌo retal jeꞌe ja nwinakarsaj na caniꞌ tre quicꞌ caniꞌ tre kꞌakꞌ in caniꞌ tre sib. 
\v 20 In maticaꞌy chic ja kꞌij in ja icꞌ chakajaꞌ noqui caniꞌ quicꞌ. Nojel awaꞌ wariꞌ nbantaj na cumplir tokoriꞌ tok majaꞌn terilaꞌ ja nimlaj kꞌij xin juicio. 
\v 21 In canojel ja winak ja nquicꞌutuj ja quitoꞌic tre ja Dios ejeꞌeꞌ netotaji. Queriꞌ rbin can ja Dios ja caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal rmal ja profeta Joel, neꞌe ja Pedro chique ja winak. 
\v 22 In xbij chic chique: 
\p —Achiꞌiꞌ ja rix wach tak aj Israel, tecꞌwaxaj ja xtinbij chic chewe riꞌ. Ja Dios arjaꞌ xuyaꞌ tre ja Jesús ja raj Nazaret chi xuban jun nimlaj samaj checojol in bien ewotak ja juleꞌ milagro ja xuban chewach. Triꞌ cꞌa nkatzꞌat wiꞌ chi ja Jesús arjaꞌ jun achi utz tzꞌat rmal ja Dios. 
\v 23 Ja Dios xuyaꞌ lugar chewe chi xecamsaj ja Jesús como xejach pa quekꞌaꞌ ja winak ja ma cotakin ta ja rtzobal Dios in ejeꞌeꞌ querip chwach cruz. Ja Dios ni rotak wiꞌ ojer chi ja Jesús nja̱ch na pa quekꞌaꞌ ja netzelan rxin como arjaꞌ ni rchominto wiꞌ ojer chi niquirwariꞌ nba̱n tre. 
\v 24 Pro ja Dios toꞌo rxin chipan ja camíc in xuyaꞌ tre chi cꞌastaji como ja Jesús mta moda qꞌuejeꞌ ta chijutij pa rukꞌaꞌ ja camíc. 
\v 25 Mta moda como ja rey David ojer quewaꞌ rtzꞌiban can tre ja Jesús riꞌ: —Anin wotak chi ja wajaw Dios ni cꞌo wiꞌ wqꞌuin, cꞌo pa wiquikꞌaꞌ in ninrutoꞌ utzcꞌa ni majun nxbej wiꞌ wiꞌ. 
\v 26 Rmalcꞌariꞌ tok congana nquicoti ja wanma in nyaꞌ rbixic ja quicotemal ja cꞌo wqꞌuin. Ja cꞌa tok xquincami wotak chi cꞌa cꞌo na ja rawutzil nwaybej triꞌ 
\v 27 como atat mta moda xquinayaꞌ can ta chijutij chiquicojol ja camnakiꞌ. Ja cuerpo rxin ja Santilaj Awalcꞌwal wotak chi matayaꞌ lugar tre chi xtakꞌay ta. 
\v 28 Atat achꞌobon chinwach nak rbeyal ja utzlaj cꞌaslemal. Ja tok xquineqꞌuejeꞌ na awqꞌuin chijutij jariꞌ congana nnoji ja quicotemal pa wanma. Queriꞌ rtzꞌiban can ja David ojer, neꞌe ja Pedro. 
\v 29 In xbij chic chique: 
\p —Ixix ja rix wach tak aj Israel, bien kotak chi cami ja David ja kamamaꞌ in xemuki in ja rpanteón cꞌa cꞌo na kuqꞌuin camic. 
\v 30 Pro ja David arjaꞌ jun profeta xin Dios in xurkaj tre ja juramento ja rbanon ja Dios quewariꞌ: —David, anin quewaꞌ ntzujuj chawe riꞌ, cꞌo jun chique ja rawiy amam ja majaꞌn talaxi, arjaꞌ ariꞌ ja Cristo in xtincoj como Rey pan acꞌaxel. Queriꞌ tzujun can tre ja David rmal ja Dios. 
\v 31 Rmalcꞌariꞌ ja tok cꞌoli ja xtzꞌibaj can ja David tre rcꞌastajic ja Cristo tokoriꞌ tok majaꞌn titakto ja Cristo chwachꞌulew como bien rotak chic chi ncꞌastaj na. Quewaꞌ ja xtzꞌibaj can riꞌ, ja Cristo arjaꞌ matiyaꞌ can chijutij chiquicojol ja camnakiꞌ in matakꞌayi ja rcuerpo chakajaꞌ. 
\v 32 Ja Dios arjaꞌ xuyaꞌ tre ja Jesús chi cꞌastaji in jariꞌ kotak kanojel in kamajon rbixic. 
\v 33 Cꞌacꞌariꞌ jotbax chilaꞌ chicaj rmal ja Dios in yataj tre rmal ja Tatixel chi xutakto ja rEspíritu Santo waweꞌ chwachꞌulew ja caniꞌ tzujun tre ojer. Ja cꞌa rixix, ja remajon rtzꞌatic camic in ja remajon rcꞌaxaxic jariꞌ Espíritu Santo banowi. 
\v 34 Ma ja ta David ja jotbax chilaꞌ chicaj pro quewaꞌ nbij ja David riꞌ: —Ja kajaw Dios quewaꞌ xbij tre ja Wajaw riꞌ: —Cattzꞌabeꞌ pa wiquikꞌaꞌ como congana nim akꞌij, 
\v 35 waweꞌ natqꞌuejeꞌ wiꞌ in nenucoj na pan awakan ja netzelan awxin, atat natchꞌeco quixin, neꞌe. Queriꞌ rbin can ja David. 
\v 36 Rmalcꞌariꞌ tok nbij chewe, ja Jesús arjaꞌ rip chwa cruz como ixix xixcꞌutuni ja camíc trij pro jariꞌ mismo Jesús cojon chic rmal ja Dios como Rajaw nojelal, cojon chic rmal como Cristo. Bien tewotakij ja cꞌa xinbij chewe riꞌ in bien ticotakij chakajaꞌ ja kach tak aj Israel pro ni canojelal. Queriꞌ xbij ja Pedro chique. 
\p 
\v 37 Ja cꞌa winak tok quicꞌaxaj ja xbij ja Pedro chique congana xkꞌututuj riꞌ ja canma. Quewaꞌ quibij riꞌ: 
\p —Ixix ja rix kach tak aj Israel ¿nak cꞌa cꞌo rjawaxic chake chi nkaban camic? xecheꞌ tre ja Pedro in chique ja juleꞌ chic apóstol. 
\v 38 Ja cꞌa Pedro xbij chique: 
\p —Teqꞌuexaꞌ ja renaꞌoj in teyaꞌaꞌ can ja ritzelal in chakajaꞌ quixban bautizar chejujunal pa rubiꞌ ja Jesucristo utzcꞌa chi ncuytaji ja rewil emac. Ja wi queriꞌ neban ja Dios arjaꞌ nutakto na ja rEspíritu Santo ewqꞌuin. 
\v 39 Jariꞌ Espíritu Santo ja rtzujun can ja Dios ojer como arjaꞌ nrajoꞌ nutakto ewqꞌuin in cuqꞌuin ewalcꞌwal in cuqꞌuin chakajaꞌ canojel ja winak ja recꞌo pa natlaj tak tinamit. Ja rEspíritu Santo arjaꞌ nta̱kto cuqꞌuin canojel ja winak ja nesiqꞌuix rmal ja Dios chi nquinimaj ja rtzobal, neꞌ chique. 
\p 
\v 40 Jawaꞌ tzij xbij ja Pedro chique ja winak in juleꞌ chic paxbanem xuyaꞌ chique chakajaꞌ, quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Quixtotaji, maxta teban ja ritzelal ja caniꞌ nqueban ja ritzel tak winak trewaꞌ tiempo riꞌ, neꞌ chique. 
\p 
\v 41 Ja winak ja utz quicꞌaxaj ja xbij ja Pedro ejeꞌeꞌ xeba̱n bautizar in jariꞌ mismo kꞌij ecꞌo la oxiꞌ mil ja xeꞌoc cachbil ja kachꞌalal. 
\v 42 Ejeꞌeꞌ congana quetij quekꞌij chi rotakixic ja tijonem ja ncꞌu̱t chiquewach cumal ja rapóstol, xa jun quibanon. Ni nquemol wiꞌ quiꞌ chi rtijic ja caxlanway jariꞌ nquinatbej rxin ja Jesús. Chijutij quimajon rbanic ja roración. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 43 Ja winak congana quixbej quiꞌ canojelal como ja rapóstol ejeꞌeꞌ yataj chique chi congana milagro queban. 
\v 44 Canojel ja kachꞌalal xa jun quinaꞌoj, nojel ja mebaꞌil ja cꞌo cuqꞌuin xa jun quechꞌob trij. 
\v 45 Ejeꞌeꞌ nquicꞌayij ja quimebaꞌil in nqueyaꞌ ja rjil chique ja kachꞌalal ja cꞌo rjawaxic chique. 
\v 46 Kꞌij kꞌij ni nequimoloꞌ wiꞌ quiꞌ chipan ja nimlaj templo xin Dios, ejeꞌeꞌ xa jun quibanon. Neꞌewaꞌ pa tak cochoch, congana nequicoti, nojel quecꞌuꞌx nojel canma nquimaltioxij tre ja Dios. 
\v 47 Congana nqueyaꞌ rukꞌij ja Dios in congana utz netzꞌa̱t cumal ja winak. Ja kajaw Dios arjaꞌ xuyaꞌ chique chi kꞌij kꞌij nij ecꞌo wiꞌ winak ja nquewil ja totajem xin Dios ja neꞌoc cachbil in be más pa nim ja riglesia. 
\c 3 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Queban jutij ja Pedro rachbil Juan xebe chipan ja nimlaj templo xin Dios a las tres xin takakꞌij, jariꞌ hora xin oración. 
\v 2 Nojel tak kꞌij ni cꞌo wiꞌ jun achi triꞌ arjaꞌ ti cojo, ni pa ralaxic wiꞌ chi cojo. Cꞌamonel ja ti cojo chipan ja templo, yaꞌon chuchiꞌ jun puerta. Cꞌo rubiꞌ nbix tre ja puerta, La Hermosa neꞌxi. Triꞌ nya̱ꞌ can wiꞌ ja ti cojo chi rcꞌutuxic limosna chique ja winak ja neꞌoc chipan ja templo. 
\v 3 Ja cꞌa tok xerutzꞌat ja Pedro rachbil Juan chi neꞌoc chipan ja templo cꞌo jun limosna xcꞌutuj chique. 
\v 4 Ja cꞌa rejeꞌeꞌ quitzꞌelwachij in ja Pedro quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Koꞌatzꞌelwachij, neꞌ tre. 
\v 5 Ja ti cojo congana xuyaꞌ rxquin, ja xuchꞌob arjaꞌ chi cꞌoli nsipax can tre. 
\v 6 Pro ja Pedro quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Anin ni majun pwok cꞌo wqꞌuin pro ja Dios arjaꞌ ryaꞌon chwe chi nincowini natntzursaj. Camic nbij chawe, pa rubiꞌ ja Jesucristo ja raj Nazaret catyictaji in catbini, neꞌ tre. 
\v 7 Cꞌacꞌariꞌ ja Pedro xuchap chi riquikꞌaꞌ, xuyic in ni jariꞌ hora tzuri ja rkan. 
\v 8 Ja cꞌa cojo xuqꞌuiak riꞌ chicaj, peꞌi in xumaj binem. Xerachbilajel ja Pedro in Juan, xeꞌoc chipan ja templo. Congana nuqꞌuiak riꞌ chicaj, janila nuyaꞌ rukꞌij ja Dios. 
\v 9 Canojel ja winak quetzꞌat chi ncowin chic nbini, quetzꞌat chi rmajon ryaꞌic rukꞌij ja Dios. 
\v 10 Congana sach quinaꞌoj rmal, congana cꞌascꞌoꞌi quetzꞌat ja milagro ja bantaji. Queriꞌ queban como bien cotak chi ja rachi arjaꞌ mismo ja ni ntzꞌabeꞌ wiꞌ chipan ja templo ja bar cꞌo wiꞌ jun puerta rbinaꞌan La Hermosa in triꞌ ncꞌutuj wiꞌ ja limosna. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 11 Ja rachi ni maqueruyaꞌ can wiꞌ ja Pedro in Juan. Ecꞌo chipan ja templo ja bar cꞌo wiꞌ jun nimlaj rkan jay ja binaꞌan tre xin Salomón neꞌxi. Ja cꞌa winak matichꞌobtaj cumal ja bantaji in xebe alnak canojel cuqꞌuin ja Pedro. 
\v 12 Ja cꞌa Pedro tok xerutzꞌat quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Achiꞌiꞌ ja rix kach tak aj Israel ¿nak tre ja tok matichꞌobtaj emwal ja bantaji riꞌ? ¿Nak tre ja tok kas emajon katzꞌelwachixic? ¿La ajoj xoktzursani ja rachi nechꞌob ixix? Ja rachi arjaꞌ ncowin chic nbini pro ma rmal ta jun poder kaxin ta ajoj xa chewiꞌ tok tzuri in ma rmal ta chakajaꞌ chi ajoj ok utzlaj tak winak. 
\v 13 Ja Dios quixin ja rAbraham, ja rIsaac in Jacob, ja Dios quixin ja katiꞌt kamamaꞌ arjaꞌ bien xkꞌalasaj chi congana nim rukꞌij ja Jesús ja Ralcꞌwal. Pro ixix xejach ja Jesús pa quekꞌaꞌ ja kꞌetol tak tzij. Ja Pilato arjaꞌ rajoꞌ ta xsokpijel pro ma xewajoꞌ ta ixix. 
\v 14 Ja Jesús arjaꞌ chaꞌon rmal ja Dios, arjaꞌ ni majun ril rumac pro ma xeyaꞌ ta lugar tre chi nsokpixel pro ja xeban, cꞌo jun achi camsanel jariꞌ xecꞌutuj chi sokpixel. 
\v 15 Xecamsaj ja Jesús ja Yoꞌl cꞌaslemal pro ja Dios arjaꞌ xuyaꞌ tre chi cꞌastaji chiquicojol camnakiꞌ. Jariꞌ katzꞌat ruqꞌuin kawach in kamajon rbixic camic. 
\v 16 Camic emajon rtzꞌatic ja rachi riꞌ ja tzuri in bien ewotak rwach. Pa rubiꞌ ja Jesús tok tzuri. Ja Dios arjaꞌ tzursan rxin como ajoj cꞌo yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesús. Ja Jesús arjaꞌ ryaꞌon chake chi cꞌo yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin in rmal ja yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesús chewiꞌ tok utz chic ja rachi, mchita ntiꞌon tre in ni chewach ja tok tzuri. 
\p 
\v 17 Ixix ja rix kach tak aj Israel, ja tok xecꞌutuj rcamic ja Jesús wotak chi xa ma ewotak ta ja neban in queriꞌ chique ja kꞌetol tak tzij ja recꞌo checojol chakajaꞌ. 
\v 18 Pro ja xeban jariꞌ ni rchominto wiꞌ ja Dios in queriꞌ bantaji ja caniꞌ rbin can ojer chipan ja rtzobal. Como canojel ja profeta xin Dios ejeꞌeꞌ quitzꞌiban can ojer chi ja Cristo nutij na ja rpokonal. 
\v 19 Rmalcꞌariꞌ tok nbij chewe, teqꞌuexaꞌ ja renaꞌoj in teyaꞌaꞌ can ja ritzelal. In quixmelojto ruqꞌuin ja Dios utzcꞌa chi nchuptaji ja rewil emac. Quirtariꞌ neban utzcꞌa chi newilaꞌ jun tiempo ja tok nqꞌuejeꞌe ja kajaw Dios checojol in nixquicot rmal. 
\v 20 Quirtariꞌ neban utzcꞌa ja Dios xtutakpi chic jutij ja Jesús ja Cristo ja chaꞌon rmal ja Dios chi noc Toꞌonel ewxin. 
\v 21 Ja Jesús arjaꞌ nqꞌuejeꞌ na chilaꞌ chicaj camic pro nerilaꞌ na jun kꞌij ja tok xtipi chic jutij chi nurchomij na nojelal ja yojtajnak tre ja rwachꞌulew ja caniꞌ bin can cumal ja santilaj tak profeta ojer chipan ja rtzobal Dios. 
\v 22 Como caniꞌ rbin can ja Moisés chique ja katiꞌt kamamaꞌ ojer quewariꞌ: —Ja kajaw Dios arjaꞌ cꞌo jun profeta ja xtutakto na ewqꞌuin ja caniꞌ xuban anin chwe tok xinrutak. Jariꞌ profeta arjaꞌ kach aj Israel in bien teyaꞌaꞌ ewxquin tre xa nak ta ja xtibij chewe. 
\v 23 Xa nak ta ja mta rgana ncꞌaxaj ja nbij ja profeta ejeꞌeꞌ cꞌo jun juicio npi na chiquij in nelasaxi chijutij chiquicojol ja tinamit xin Dios. Queriꞌ rbin can ja Moisés, neꞌe ja Pedro chique. 
\v 24 In xbij chic jutij chique. 
\p —Canojel ja profeta xin Dios ejeꞌeꞌ quibin can ojer nak nbantaj na trewaꞌ tiempo ja rokcꞌo wiꞌ riꞌ, majtajto rbixic rmal ja rojer profeta Samuel in xa junan quibin can ja juleꞌ chic profeta chakajaꞌ. 
\v 25 Ixix ix quiy quemam can ja profeta xin Dios, ewxin ixix chakajaꞌ ja rutzil ja rtzujun can ja Dios ojer tokoriꞌ xtzujuj can ja tok cꞌo jun chominem ja xchomij cuqꞌuin ja katiꞌt kamamaꞌ ja tok quewaꞌ xbij tre ja rAbraham riꞌ: —Nojel tinamit ja recꞌo chwachꞌulew cꞌoli ja rutzil xin Dios ja nyataj na chique pro rmal ja rawiy amam ja majaꞌn talaxi tok nba̱n queriꞌ chique, neꞌe ja Dios tre. 
\v 26 Ja Dios xutakto ja Jesús ja Ralcꞌwal in ewqꞌuin ixix ja rix kach tak aj Israel xutak wiꞌ nabey. Queriꞌ xuban como arjaꞌ nrajoꞌ nuyaꞌ ja rutzil chewe utzcꞌa chi neyaꞌ can ja ritzelal chejujunal. Queriꞌ xbij ja Pedro chique. 
\c 4 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja Pedro rachbil Juan ejeꞌeꞌ cꞌa quimajon na tzij cuqꞌuin ja winak ja tok ecꞌo juleꞌ sacerdote xeꞌekaj cuqꞌuin e cachbil ja jefe quixin ja chajil templo e cachbil chakajaꞌ ja saduceo. 
\v 2 Congana penak quiyewal chiquij ja Pedro in Juan rumac ja quimajon quitijoxic ja winak. Quewaꞌ ja tijonem ja quimajon ryaꞌic riꞌ: —Como cꞌastaji ja Jesús rmalariꞌ tok necꞌastaj na ja camnakiꞌ chakajaꞌ, necheꞌe. 
\v 3 Cꞌacꞌariꞌ xecha̱pel ja Pedro in Juan, xeco̱j preso. Cꞌa chi rcab kꞌij kꞌet tzij chiquij como xuban kꞌij. 
\v 4 Pro ja winak ja xecꞌaxani rtzobal Dios e qꞌuiy chique yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesús. Ecꞌo chi la joꞌoꞌ mil canojelal ja yukul chic quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesús ja xa queyon achiꞌiꞌ. 
\p 
\v 5 Ja cꞌa chi rcab kꞌij ja kꞌetol tak tzij quixin ja raj Israel quemol quiꞌ pa Jerusalén e cachbil ja principaliꞌ xin tinamit e cachbil chakajaꞌ ja maestro ja netijon quixin ja winak tre ja ley xin Dios. 
\v 6 Cꞌoli Anás ja lokꞌlaj sacerdote e rachbil Caifás, Juan, Alejandro in canojel ja familia rxin ja lokꞌlaj sacerdote. 
\v 7 Cꞌacꞌariꞌ quetak quicꞌamaric ja Pedro in Juan. Ja cꞌa tok ecꞌo chic chiquewach quewaꞌ quibij chique riꞌ: 
\p —¿Nak moda tok xixcowini xetzursaj ja rachi? ¿Nak bin chewe chi xetzursaj? xecheꞌ chique.
\v 8 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ nojnak ja rEspíritu Santo pa ranma in quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Ixix ja rix kꞌetol tak tzij, ixix ja rix principaliꞌ rxin ja katinamit ja rok aj Israel, 
\v 9 camic emajon rcꞌaxaxic chake nak rbanic ja rutzil ja xuwil ja rachi ja ti cojo nabey. Cꞌol egana newotakij nak xuban ja tok tzuri. 
\v 10 Bien tewotakij in ticotakij chakajaꞌ canojel ja kach tak aj Israel, pa rubiꞌ ja Jesucristo ja raj Nazaret tzuri ja rachi in rmal ja Jesucristo ja tok paꞌl chikawach camic. Ixix xixcꞌutuni chi nri̱p chwach cruz ja Jesús pro ja Dios arjaꞌ xuyaꞌ tre chi cꞌastaji chiquicojol camnakiꞌ. 
\v 11 Ja Jesús arjaꞌ caniꞌ jun abaj ja más na nim rukꞌij chi rbanic jun jay como jariꞌ abaj jariꞌ nchapowi ja resquinaꞌil ja jay. Pro ixix ix caniꞌ juleꞌ banol tak jay ja xa nquechꞌaꞌ ja rabaj ja más na nim rukꞌij como mta egana ruqꞌuin ja Jesús, xa itzel xetzꞌat. 
\v 12 Solo ruqꞌuin ja Jesús nkawil wiꞌ ja totajem xin Dios, ni majun nak chi ta rtakonto ja Dios waweꞌ chwachꞌulew ja ntoꞌo kaxin, neꞌe ja Pedro. 
\p 
\v 13 Ja kꞌetol tak tzij quetzꞌat chi matiquixbej quiꞌ ja Pedro in Juan in queyaꞌ cuenta chique chi ma e ajtijaꞌ ta in xa e tak sencillo rmalariꞌ tok congana cꞌascꞌoꞌi xequetzꞌat. Cꞌacꞌariꞌ chꞌobtaj cumal chi xerachbilaj ja Jesús. 
\v 14 Quetzꞌat ja rachi ja tzuri chi arjaꞌ paꞌl pa quixquin ja Pedro in Juan chewiꞌ tok mta nequichapbej. 
\v 15 Cꞌacꞌariꞌ xequilasajel chipan ja lugar ja bar quimolon wiꞌ quiꞌ utzcꞌa chi ejeꞌeꞌ nquichomij queyon nak nqueban chique. 
\v 16 Quewaꞌ quibij chibil tak quiꞌ riꞌ: 
\p —¿Nak cꞌa nkaban chique ja rachiꞌiꞌ? Como ja winak ja recꞌo pa Jerusalén bien kꞌalaj chiquewach canojel chi cꞌo jun nimlaj milagro queban in mta moda xtikawawaj ta. 
\v 17 Mejor, quewaꞌ kabij chique riꞌ: —Ma tenataj chi ta rubiꞌ ja Jesús chiquewach ja winak. Ja cꞌa wi ma xtenimaj ta ja nkabij chewe jariꞌ netij na pokon pa kakꞌaꞌ, kocheꞌ chique. Queriꞌ nkaban utzcꞌa chi matibe más rbixic pa nim ja milagro ja queban. Queriꞌ quibij. 
\v 18 Cꞌacꞌariꞌ xequisiqꞌuij chic jutij in quewaꞌ quibij chique riꞌ: 
\p —Ma queꞌetijoj chi ta ja winak tre ja Jesús, ma tenataj chi ta rubiꞌ chiquewach, xecheꞌ chique. 
\v 19 Pro ja Pedro in Juan quewaꞌ quibij chique riꞌ: 
\p —Bien techꞌoboꞌ ¿la rubey cꞌariꞌ nechꞌob ixix chi matikanimaj chic ja Dios in ixix chic nixkanimaj? 
\v 20 Ajoj mta moda ja maquita xtikayaꞌ rbixic ja katzꞌaton in ja kacꞌaxan, xecheꞌ chique. 
\p 
\v 21 Ja cꞌa kꞌetol tak tzij ejeꞌeꞌ quibij chic chique chi nquetij na pokon pa quekꞌaꞌ ja wi xtiquemaj chic jutij rbixic ja Jesús. Ja tok bitaji tzij riꞌ cumal cꞌacꞌariꞌ xequisokpijel. Ma xecowin ta queban ta pokon chique como canojel ja winak congana nqueyaꞌ rukꞌij ja Dios rmal ja milagro ja bantaji. 
\v 22 Queriꞌ queban ja winak como ja rachi ja bantaj jun milagro tre arjaꞌ más cuarenta rjunaꞌ. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 23 Ja cꞌa Pedro in Juan ja tok xesokpixel xebe cuqꞌuin ja cachbil. Ja cꞌa tok xeꞌekaji quemaj rcholic chiquewach nojel ja bix chique cumal ja jefe quixin sacerdote in cumal ja principaliꞌ xin tinamit. 
\v 24 Ja cꞌa cachbil tok quicꞌaxaj ejeꞌeꞌ quecꞌam quiꞌ chi rbanic ja roración, quewaꞌ quibij riꞌ: 
\p —Kajaw Dios, atat at Rajaw nojelal como atat xatwinakarsani ja caj in rwachꞌulew in mar chakajaꞌ. Atat xatwinakarsani nojelal. 
\v 25 Cꞌo jun tzij abin can ojer ja tzꞌibtal can rmal ja David ja rajsamajel awxin, quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja ma e aj Israel ta ¿nak tre tok xa chꞌaꞌoj cajoꞌ? In ja raj Israel ¿nak tre tok xa itzel tak naꞌoj quechꞌob ja mta noc wiꞌ? 
\v 26 Ja rey xin rwachꞌulew ejeꞌeꞌ quichomij quiꞌ chi nqueban ja chꞌaꞌoj in chakajaꞌ ja kꞌetol tak tzij ejeꞌeꞌ quemol quiꞌ chi nechꞌojin wqꞌuin in ruqꞌuin ja Cristo ja nchaꞌon. Queriꞌ abin can. 
\v 27 In ni queriꞌ bantaji ja caniꞌ abin can ojer. Como ja Herodes rachbil Poncio Pilato ejeꞌeꞌ quecꞌam quiꞌ waweꞌ pa Jerusalén chi rcamsaxic ja Jesús ja Santilaj Awalcꞌwal ja racojon como Toꞌonel kaxin ja rok winak. Queriꞌ queban e cachbil ja winak tanto chique ja ma e aj Israel ta in chique ja raj Israel chakajaꞌ. 
\v 28 Ja queban nij achominto wiꞌ ojer chi nbantaj na. 
\v 29 Kajaw Dios, camic natzꞌat chi congana quiyewal chake pro ajoj ok ajsamajelaꞌ awxin in nkacꞌutuj chawe chi nacowirsaj más kacꞌuꞌx utzcꞌa chi matikaxbej kiꞌ nkayaꞌ más rbixic ja ratzobal. 
\v 30 Atat ta xcattzursan quixin ja yawaꞌiꞌ in xtaban ta nimak tak milagro pa rubiꞌ ja Jesús ja Santilaj Awalcꞌwal. Queriꞌ ja roración queban. 
\p 
\v 31 Ja cꞌa tok tzuri ja roración cumal xusil riꞌ ja lugar ja bar quimolon wiꞌ quiꞌ in noji ja rEspíritu Santo pa tak canma canojel, quemaj rbixic ja rtzobal Dios pro majun xbeben riꞌil cꞌo ta chique. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 32 Ja kachꞌalal ejeꞌeꞌ quicꞌamon quiꞌ, xa jun quibanon canojelal. Ja quimebaꞌil xa jun quibanon tre. Mta jun chique nbij ta: —Xa nuyon wxin anin, neꞌ ta tre ja rmebaꞌil. 
\v 33 Ja rapóstol kꞌij kꞌij ni nqueyaꞌ wiꞌ rbixic ja quitzꞌaton tre ja rcꞌastajic ja Jesús, congana poder xin Dios cꞌo cuqꞌuin in cꞌoli ja rutzil xin Dios pa quewiꞌ canojelal. 
\v 34 Mta jun chiquicojol ja cꞌo ta rjawaxic tre como ja kachꞌalal wi cꞌo jun culew owi cꞌo jun cochoch jariꞌ nquicꞌayij, nquecꞌamel ja rjil 
\v 35 in nquejach pa quekꞌaꞌ ja rapóstol. Ja cꞌa rapóstol ejeꞌeꞌ nquejach chic chique ja cꞌo rjawaxic chique. 
\p 
\v 36 Tzucꞌa cꞌo jun kachꞌalal José rubiꞌ, arjaꞌ riy rumam can ja Leví, pa Chipre penak wiꞌ. Ja rapóstol ejeꞌeꞌ quicanoj chic jun rubiꞌ, Bernabé quibij tre. Bernabé tibij tzij jun achi ja nyukbaꞌ quecꞌuꞌx winak. 
\v 37 Ja cꞌa Bernabé cꞌo jun ulew xcꞌayij, ja cꞌa rjil xucꞌamel in xujach pa quekꞌaꞌ ja rapóstol. 
\c 5 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Pro cꞌo chi na jun ja rachi Ananías rubiꞌ in ja rxjayil Safira rubiꞌ. Ejeꞌeꞌ cꞌo jun ulew quicꞌayij chakajaꞌ. 
\v 2 Ja rAnanías cꞌo jalal rjil ja rulew qꞌuejeꞌ can ruqꞌuin in ja cꞌa jalal chic jariꞌ xucꞌamel, xujach pa quekꞌaꞌ ja rapóstol pro xbij chique chi xa jariꞌ rjil nojelal ja rulew. Xa junan quechꞌob ruqꞌuin ja rxjayil chi queriꞌ nqueban. 
\v 3 Ja cꞌa tok jachtaj rmal quewaꞌ bix tre rmal ja Pedro riꞌ: 
\p —Ananías, cꞌo jalal rjil ja rulew qꞌuejeꞌ can awqꞌuin. ¿Nak tre ja tok xaban queriꞌ? ¿Nak tre ja tok xayaꞌ lugar tre ja Satanás chi xoc pan awanma in xatrtakchiꞌij chi xatzꞌak tzij chwach ja rEspíritu Santo? 
\v 4 ¿La ma awxin ta laꞌan chewiꞌ ja rulew? in cꞌol akꞌaꞌ tre chi xacꞌayij. In ja rjil chakajaꞌ awqꞌuin atat cꞌo wiꞌ nak naban tre pro ja ma utz ta xaban xatzꞌak tzij. ¿Nak tre ja tok xaban queriꞌ? Chwach Dios xatzꞌak wiꞌ tzij, ma chiquewach ta winak, neꞌxi ja rAnanías. 
\p 
\v 5 Ja cꞌa rAnanías tok xcꞌaxaj ja bix tre be chi tokꞌulew in cami. Ja cꞌa winak tok quicꞌaxaj chi cami ja rAnanías congana quixbej quiꞌ rmal. 
\v 6 Ecꞌo cꞌa juleꞌ cꞌajolaꞌ ejeꞌeꞌ xebe ruqꞌuin ja camnak chi rbatzꞌic. Ja tok batzꞌtaj cumal quitelejel in xequimukuꞌ. 
\p 
\v 7 Cꞌo la oxiꞌ hora ticami ja rAnanías ja tok xekaji rxjayil cuqꞌuin ja rapóstol. Arjaꞌ ni majun nak ta rnaben chi cami ja rchajil. 
\v 8 Ja cꞌa Pedro quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Tabij chwe, ja tok xecꞌayij ja rulew ¿la xa jariꞌ rjil nojelal ja caniꞌ xejach pa kakꞌaꞌ? Queriꞌ xbij tre. 
\p —Xa jariꞌ rjil nojelal, neꞌxi rmal ja rixok. 
\p 
\v 9 —¿Nak tre tok xa junan xechꞌob ruqꞌuin ja rawachajil, nak tre tok laj xewajoꞌ xecꞌambajaj ja rEspíritu Santo xin Dios ja kajaw? Tatzꞌataꞌ mpeꞌ leꞌ, camic xemelojto ja xeꞌemuku rxin ja rawachajil in camic natcam chic atat, natquitelejel in natequimukuꞌ chakajaꞌ, neꞌe ja Pedro tre. 
\p 
\v 10 Ja cꞌa tok bitaji tzij riꞌ be chi tokꞌulew ja Safira, chwach ja Pedro puneꞌ kaj wiꞌ in cami. Ja cꞌajolaꞌ tok xeꞌurkaji quetzꞌat chi camnak chic. Cꞌacꞌariꞌ quitelejel in xequimukuꞌ chic. Pa rxquin ja rchajil quemuk wiꞌ. 
\v 11 Ja cꞌa riglesia congana quixbej quiꞌ canojelal in queriꞌ queban canojel ja juleꞌ chic winak chakajaꞌ ja tok quicꞌaxaj ja bantaji. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 12 Ja cꞌa rapóstol cꞌo juleꞌ nimak tak milagro nqueban chiquewach ja winak. Ja kachꞌalal xa jun quibanon canojelal. Cꞌo jun pa rkan jay chuchiꞌ ja nimlaj templo xin Dios in cꞌo rubiꞌ ja pa rkan jay, xin Salomón neꞌxi, in triꞌ nquemol wiꞌ quiꞌ ja kachꞌalal. 
\v 13 Ja cꞌa juleꞌ chic winak ejeꞌeꞌ nquixbej quiꞌ chi xqueꞌoc ta chiquicojol ja kachꞌalal pro utz xetzꞌati ja kachꞌalal cumal ja tinamit. 
\v 14 Más chi na e qꞌuiy ja winak yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo tanto chique achiꞌiꞌ in chique ixokiꞌ chakajaꞌ in xeꞌoc cachbil ja kachꞌalal. 
\v 15 Ecꞌoli ja yawaꞌiꞌ xelasaxel pa tak bey eyaꞌon chwach tak quiwarbal. Queriꞌ ban chique utzcꞌa ja Pedro tok npeti masqui xa rnatuꞌ nkꞌax chiquij ni netzuri. 
\v 16 In chakajaꞌ e qꞌuiy chique ja winak ja recꞌo pa tak tinamit ja cꞌo chinakaj ja tinamit Jerusalén ejeꞌeꞌ xequecꞌamto ja yawaꞌiꞌ ja recꞌo cuqꞌuin, xequecꞌamto ja remajtajnak cumal itzel tak espíritu in xetzuri canojel. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 17 Pro yictaji ja lokꞌlaj sacerdote in xeyictaji chakajaꞌ canojel ja recꞌo ruqꞌuin, ejeꞌeꞌ riꞌ ja saduceo, ejeꞌeꞌ congana quiakirnak canma chiquij ja rapóstol. 
\v 18 Xequechap in xequecoj pa cheꞌ. 
\v 19 Pro cꞌo jun ángel xin Dios xurkaji chakꞌaꞌ, xujak ruchiꞌ ja cheꞌ in xerlasajto ja rapóstol. Ja cꞌa tok xelastajto quewaꞌ bix chique rmal ja ángel riꞌ: 
\v 20 —Camic jix chipan ja nimlaj templo xin Dios, jeyaꞌaꞌ rbixic chique ja winak nak rbanic ja cꞌacꞌa cꞌaslemal ja nuyaꞌ ja Jesucristo, xecheꞌxi. 
\v 21 Ja tok quicꞌaxaj ja bix chique xebe, kas nsamukeꞌe xeꞌekaj chipan ja templo in quemaj quitijoxic ja winak. 
\p Ja lokꞌlaj sacerdote in ja recꞌo ruqꞌuin ejeꞌeꞌ quemol quiꞌ cuqꞌuin ja kꞌetol tak tzij rxin ja tinamit Israel, xequetakel juleꞌ pulisiyaꞌ chi quicꞌamaric ja rapóstol. 
\v 22 Pro ja pulisiyaꞌ tok xeꞌekaji quetzꞌat chi ma ecꞌo chi ta ja rapóstol pa cheꞌ. Cꞌacꞌariꞌ xemelojto, xurquiyaꞌaꞌ rbixic ja bantaji. 
\v 23 Quewaꞌ quibij riꞌ: —Ja tok xokekaji chuchiꞌ ja cheꞌ bien tzꞌapali in bien chajin cumal ja soldado chakajaꞌ. Pro ja tok kajak ruchiꞌ ni majun winak cꞌo chi ta chipan, xecheꞌe. 
\v 24 Ja lokꞌlaj sacerdote rachbil ja jefe quixin ja chajil templo e rachbil ja juleꞌ chic sacerdote ja nimak quekꞌij ejeꞌeꞌ congana sach quinaꞌoj rmal ja bix chique in quewaꞌ quibij chibil tak quiꞌ riꞌ: —¿Nak la cꞌa xtuban awaꞌ ja bantaji riꞌ? xecheꞌe. 
\v 25 Cꞌacꞌariꞌ cꞌo jun achi xekaj cuqꞌuin in xbij chique: —Ja rachiꞌiꞌ ja xeꞌecoj pa cheꞌ, camic quimajon quitijoxic ja winak chipan ja nimlaj templo xin Dios. Queriꞌ xbij chique. 
\v 26 Ja cꞌa jefe quixin ja chajil templo e rachbil ja pulisiyaꞌ xebe chi quicꞌamaric ja rapóstol. Ja cꞌa tok xeꞌekaj cuqꞌuin xequechap pro xarwariꞌ mta pokon queban ta chique como nquixbej quiꞌ chiquewach ja winak: —Matzij koqueqꞌuiak tzaꞌn abaj, xecheꞌe. Cꞌacꞌariꞌ xequecꞌamto ja rapóstol. 
\p 
\v 27 Ja cꞌa tok xeꞌurkaji xequejach pa quekꞌaꞌ ja kꞌetol tak tzij. Ja cꞌa lokꞌlaj sacerdote quewaꞌ xbij chique ja rapóstol riꞌ: 
\p 
\v 28 —Ajoj cow xixkachap, kabij chewe chi ma tenataj chi ta rubiꞌ ja Jesús chiquewach ja winak. ¿Nak cꞌa tre ja tok matenimaj ja kabij chewe? Como ja tijonem neyaꞌ congana benak pa nim camic waweꞌ chipan ja tinamit Jerusalén in cꞌuluto newajoꞌ neyaꞌ chakij chi ajoj xokcamsan rxin ja Jesús, neꞌ chique. 
\v 29 Ja cꞌa Pedro e rachbil ja juleꞌ chic apóstol quewaꞌ quibij chique riꞌ: 
\p —Ajoj puersa nkanimaj ja nbij ja Dios chake chi nkaban chwach ja nixkanimaj ixix. 
\v 30 Ixix xecꞌutuj rcamic ja Jesús, xecꞌutuj chi nri̱p chwach cruz. Pro ja katataꞌ Dios ja Dios quixin ja katiꞌt kamamaꞌ arjaꞌ xucꞌas chiquicojol camnakiꞌ. 
\v 31 Ja Dios congana xucoj rchokꞌakꞌ, xuyaꞌ tre ja Jesús chi más nim chi na rukꞌij in ja camic rcojon como Jefe pa kawiꞌ, rcojon como Toꞌonel kaxin. Queriꞌ xuban ja Dios como ja kas nrajoꞌ chewe ja rix wach tak aj Israel chi neqꞌuex ja renaꞌoj in neyaꞌ can ja ritzelal utzcꞌa chi ncuytaji ja rewil emac. 
\v 32 Nojel ja cꞌa kabij kaj chewe riꞌ jariꞌ katzꞌaton in kacꞌaxan in chakajaꞌ ja rEspíritu Santo arjaꞌ rmajon rkꞌalasaxic chi ni katzij wiꞌ. Ja Dios arjaꞌ rtakonto ja rEspíritu Santo kuqꞌuin kanojel ja nokniman rxin. Queriꞌ quibij ja rapóstol chique. 
\p 
\v 33 Ja tok quicꞌaxaj ja bix chique congana pi quiyewal rmal, ncajoꞌ nequicamsaj ja rapóstol. 
\v 34 Pro triꞌ cꞌo wiꞌ jun fariseo Gamaliel rubiꞌ, arjaꞌ jun chique ja maestro ja netijon quixin ja winak tre ja ley xin Dios in congana utz ntzꞌa̱t cumal ja tinamit canojel. Ja cꞌa Gamaliel peꞌi in xbij chique ja rapóstol chi neꞌel jurata chiquicojol. 
\v 35 Ja cꞌa tok eꞌelnak chic xumaj tzij ja Gamaliel cuqꞌuin ja rach kꞌetol tak tzij: 
\p —Achiꞌiꞌ ja rix wach tak aj Israel, kas techꞌoboꞌ na jutzꞌit ja neban chique ja rachiꞌiꞌ. 
\v 36 Turkaj chewe nak bantaji ja tok cꞌo jun achi yictaji Teudas rubiꞌ, arjaꞌ xucoj riꞌ ruyon como jun nimlaj achi in ecꞌo la quijiꞌ ciento ja rachiꞌiꞌ ja quecoj quiꞌ ruqꞌuin. Pro ja Teudas arjaꞌ camsaxi in xeꞌanmaji ja rachbil canojelal. Queriꞌ queban, pan ekal xeqꞌuisi, mta nak ta queban. 
\v 37 In cꞌo chi na jun ja rachi rbinaꞌan Judas ja raj Galilea queriꞌ xuban chakajaꞌ como arjaꞌ yictaji tokoriꞌ tok cꞌo jun censo bani in e qꞌuiy ja winak ja quecoj quiꞌ ruqꞌuin. Pro ja Judas arjaꞌ camsaxi chakajaꞌ in xechictaji ja rachbil canojelal. 
\v 38 Rmalcꞌariꞌ tok nbij chewe camic, maxta cꞌoli nak ta teban chique ja rachiꞌiꞌ pro mejor ja neban, queꞌesokpijel. Queriꞌ nbij chewe como nojel ja quimajon rbanic wi xa tijonem quixin winak jariꞌ xa nqꞌuis kaj ruyon. 
\v 39 Pro wi tijonem xin Dios ja nqueyaꞌ jariꞌ mta moda xteyoj ta ixix. Kas tebanaꞌ cuenta, matzij xa ruqꞌuin Dios quixchꞌojin wiꞌ, neꞌe ja Gamaliel chique ja rachbil. 
\p 
\v 40 Ejeꞌeꞌ chꞌobtaj cumal ja bix chique, quetak quicꞌamaric ja rapóstol. Ja tok xeꞌurkaji ja rapóstol xequirapaj in quewaꞌ quibij chic chique riꞌ: —Ma tenataj chi ta rubiꞌ ja Jesús chiquewach ja winak, xecheꞌ chique. Cꞌacꞌariꞌ xequisokpijel. 
\v 41 Xebe ja rapóstol, congana nequicoti como yataj chique chi quetij pokon pa rubiꞌ ja Jesucristo. 
\v 42 Kꞌij kꞌij ni nequitijoj wiꞌ ja winak chipan ja templo in chi tak jay chakajaꞌ, ni nqueyaꞌ wiꞌ rbixic ja Jesucristo chique. 
\c 6 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Jariꞌ tiempo cꞌo jun problema winakar chiquicojol ja kachꞌalal como congana e qꞌuiy chic. Kꞌij kꞌij ni cꞌo wiꞌ ja way njachi pro ja kachꞌalal ja netzijon pa griego ejeꞌeꞌ quewaꞌ quibij riꞌ: —Ja malcaꞌn tak ixokiꞌ ja recꞌo kuqꞌuin ajoj ma kas ta cꞌoli ja way nja̱ch chique chiquewach ja netzijon pan hebreo, xecheꞌe. 
\v 2 Ja cꞌa cablajuj apóstol ejeꞌeꞌ xequemol ja kachꞌalal canojelal in quewaꞌ quibij chique riꞌ: 
\p —Kachꞌalal, ajoj ma yatal ta chakij chi xtikatanbaꞌ ta rbixic ja rtzobal Dios in xtikamaj chi ta rjachic ja way. 
\v 3 Rmalcꞌariꞌ tok nkabij chewe camic, queꞌecanoj e wukuꞌ achiꞌiꞌ checojol ja utz netzꞌa̱t cumal ja kachꞌalal, juleꞌ achiꞌiꞌ ja nojnak ja rEspíritu Santo pa tak canma in congana tzꞌakat quinaꞌoj. Ja cꞌa tok xquecontaj emwal ajoj nkayaꞌ chi quekul chi ejeꞌeꞌ nejachowi ja way. 
\v 4 Ja cꞌa nkaban ajoj xajutij nkamaj rbanic ja roración in xajutij nkamaj quitijoxic ja winak tre ja rtzobal Dios, xecheꞌe ja rapóstol. 
\p 
\v 5 Ja kachꞌalal utz quicꞌaxaj canojelal ja bix chique. Xequicanoj ja wukuꞌ achiꞌiꞌ, jun Esteban rubiꞌ, arjaꞌ congana yukulbal rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in nojnak ja rEspíritu Santo pa ranma. Ja re wakiꞌ chic quewaꞌ quebiꞌ riꞌ, Felipe, Prócoro, Nicanor, Timón, Parmenas in Nicolás. Ja Nicolás arjaꞌ aj Antioquía in ja nabey tok majaꞌn tinimaj ja Jesucristo xnimaj ja religión quixin ja raj Israel. 
\v 6 Ja cꞌa wukuꞌ achiꞌiꞌ xepabax chiquewach ja rapóstol. Ja cꞌa rapóstol ejeꞌeꞌ queban orar pa quicuenta in queyaꞌ quekꞌaꞌ pa quewiꞌ. 
\p 
\v 7 Ja cꞌa rtzobal Dios xa janiꞌ be más pa nim in congana xeqꞌuiyir más ja kachꞌalal pa Jerusalén. Congana e qꞌuiy chique ja sacerdote quinimaj ja rtzobal Dios chakajaꞌ in yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo.
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 8 Ja cꞌa rEsteban arjaꞌ nojnak ja rutzil xin Dios pa ranma in congana poder xin Dios cꞌo ruqꞌuin, cꞌo juleꞌ nimak tak milagro nuban chiquewach ja winak. 
\v 9 Cꞌo jun jay xin molbal riꞌil ja rubiꞌ nbixi molbal riꞌil quixin ja winak ja rewasanel libre neꞌxi. Ecꞌo juleꞌ winak e aj Cirene ecꞌo chipan ja molbal riꞌil e cachbil juleꞌ e aj Alejandría, juleꞌ chic e aj Cilicia in juleꞌ chic e aj Asia, ejeꞌeꞌ xeyictaji in quemaj rchꞌaꞌic tre ja rEsteban ja nbij. 
\v 10 Pro ja tok ntzijoni ja rEsteban ejeꞌeꞌ maticanoy chic cumal nak la nquibij chic tre como congana tzꞌakat rnaꞌoj in ja rEspíritu Santo ucꞌayon rxin chi rbixic ja tzij. 
\v 11 Ja cꞌa queban, ecꞌo juleꞌ achiꞌiꞌ xequicanoj, queyaꞌ pwok chique in quewaꞌ quibij chique riꞌ: —Camic tewasaj rtzijoxic ja rEsteban, quewaꞌ nebij chique ja winak riꞌ: —Ja rEsteban xa itzel ntzijon tre ja Moisés, xa itzel ntzijon tre ja Dios chakajaꞌ, quixcheꞌe, xecheꞌ chique. 
\v 12 Queriꞌ queban ja rachiꞌiꞌ, quetzꞌak tzij trij ja rEsteban in rmalariꞌ tok ja tinamit e cachbil ja principaliꞌ e cachbil chakajaꞌ ja maestro xin ley ejeꞌeꞌ xeyictaj trij. Ja cꞌa rachiꞌiꞌ tok xeꞌekaj ruqꞌuin ja rEsteban quechap in quecꞌamel chiquewach ja kꞌetol tak tzij. 
\v 13 Ecꞌo chic juleꞌ achiꞌiꞌ xequicanoj ja neꞌoc testigo chi nquetzꞌak tzij trij. Ja cꞌa testigo quewaꞌ quibij chique ja kꞌetol tak tzij riꞌ: —Jalaꞌ jun achi leꞌ arjaꞌ xajutij rmajon rbixic juleꞌ tzij tre ja santilaj templo xin Dios in tre ja ley xin Moisés chakajaꞌ pro xa ma utz ta ja nbij tre. 
\v 14 Como ajoj bien kacꞌaxan ja nbij chi Jesús ja raj Nazaret nuyoj na ja templo in nuyoj na ja costumbre ja yatajnak chake rmal ja Moisés. Queriꞌ nbij ja rachi, xecheꞌe ja testigo. 
\v 15 Ja cꞌa kꞌetol tak tzij canojel kas quitzꞌelwachij rpalaj ja rEsteban como ja rpalaj queriꞌ ncaꞌyi ja caniꞌ ncaꞌy jun ángel xin Dios. 
\c 7 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Cꞌacꞌariꞌ ja lokꞌlaj sacerdote quewaꞌ xbij tre ja rEsteban riꞌ: 
\p —¿La katzij ja nquibij ja testigo chawe? neꞌ tre. Ja cꞌa rEsteban arjaꞌ xumaj tzij cuqꞌuin ja kꞌetol tak tzij, quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p 
\v 2 —Ixix ja rix principaliꞌ in ewanojel ja rix wach tak aj Israel tecꞌwaxaj ja xtinbij chewe riꞌ. Ja Dios ja congana ruchꞌaꞌ arjaꞌ xucꞌut riꞌ chwach ja kamamaꞌ Abraham ojer tokoriꞌ tok cꞌa cꞌo na ja rAbraham pa Mesopotamia tok majaꞌn tibe chipan ja tinamit Harán. 
\v 3 Quewaꞌ xbij ja Dios tre ja rAbraham riꞌ: —Tayaꞌaꞌ can ja ratinamit, queꞌayaꞌaꞌ can ja rawachꞌalal, cꞌo chi na jun tinamit ja xtincꞌut chawach, triꞌ jat wiꞌ, neꞌ tre. 
\v 4 Ja cꞌa rAbraham arjaꞌ xelto pa Mesopotamia ja bar ecꞌo wiꞌ ja winak ja re caldeos necheꞌxi, in be chipan ja tinamit Harán, triꞌ xeqꞌuejeꞌ chi wiꞌ. Ja cꞌa tok cami ja rtataꞌ ja rAbraham takto ja rAbraham rmal ja Dios waweꞌ chipan ja tinamit ja bar okcꞌo wiꞌ camic ja rok aj Israel. 
\v 5 Mta jun ulew waweꞌ ja xuyaꞌ ta tre nixtacꞌa jutzꞌit ta pro cꞌoli xtzujuj tre, quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Abraham, nerilaꞌ na jun kꞌij ja tok anin xtinjach ja tinamit pan akꞌaꞌ in pa quekꞌaꞌ ja rawiy amam chakajaꞌ. Queriꞌ xbij ja Dios tre masqui jariꞌ tiempo ja rAbraham ni majun ti ralcꞌwal triꞌ. 
\v 6 In xbij tre chakajaꞌ: —Ja rawiy amam can ejeꞌeꞌ neqꞌuejeꞌ na quijiꞌ ciento junaꞌ pa jun chic tinamit in nquetij na pokon pa quekꞌaꞌ juleꞌ winak ja ma e cach aj tinamit ta. 
\v 7 Pro anin cꞌo jun juicio ntakel chiquij ja winak ja nebano pokon chique. Cꞌacꞌariꞌ neꞌelto libre ja rawiy amam, neꞌurkaj chipan awaꞌ ja tinamit riꞌ ja xtinjach pa quekꞌaꞌ in waweꞌ nqueyaꞌ wiꞌ nukꞌij, neꞌe ja Dios tre. 
\v 8 Ja Dios cꞌo jun chominem xchomij ruqꞌuin ja rAbraham, chominem xin circuncisión neꞌxi. Ja cꞌa rAbraham cꞌo jun ti rcꞌajol qꞌuejeꞌe, Isaac rubiꞌ. Ja cꞌa tok xuban waxakiꞌ kꞌij tiqꞌuejeꞌe ja tacꞌal xuban circuncidar. In queriꞌ xuban chic ja rIsaac chakajaꞌ ja tok xoc achi cꞌo jun ti rcꞌajol qꞌuejeꞌe, Jacob rubiꞌ, chakajaꞌ xuban circuncidar. In queriꞌ xuban chic ja Jacob chakajaꞌ tok xoc achi ecꞌo cablajuj rcꞌajol xeqꞌuejeꞌe, ejeꞌeꞌ riꞌ ja xesepo kaxin ja rok tinamit Israel. 
\p 
\v 9 Queban jutij ja rcꞌajol Jacob congana quiakir canma trij ja ti quechakꞌ rbinaꞌan José rmalcꞌariꞌ tok quicꞌayijel pa quekꞌaꞌ juleꞌ winak. Ja cꞌa José arjaꞌ cꞌamarel chipan ja tinamit Egipto pro ja Dios cꞌo ruqꞌuin, 
\v 10 Dios toꞌo rxin chipan nojel ja rpokonal xutij, xuyaꞌ más rnaꞌoj in rmalariꞌ ja tok congana utz tzꞌati ja José rmal ja Faraón ja rey xin Egipto. Ja cꞌa Faraón arjaꞌ cojo rxin ja José como gobernador xin Egipto in xuyaꞌ tre chi arjaꞌ npeꞌe trij nojel ja mebaꞌil ja cꞌo pa rochoch. 
\p 
\v 11 Jariꞌ tiempo cꞌo jun nimlaj waꞌal winakar pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Egipto in pa rcuenta Canaán, congana quetij rpokonal ja winak rmal. Ja cꞌa katiꞌt kamamaꞌ ejeꞌeꞌ maticanoy chic cumal nak la nquetij. 
\v 12 Pro ja Jacob ja tok xurkaj rbixic ruqꞌuin chi cꞌo trigo pan Egipto arjaꞌ xerutakel ja rcꞌajol chi nequilokoꞌ ja trigo. Jariꞌ tok xebe nabey viaje. 
\v 13 Ja cꞌa tok xebe chic pa rcaꞌmul ja tok xeꞌekaji quewaꞌ bix chique rmal ja José riꞌ: —Anin in echakꞌ, xecheꞌxi. Ja cꞌa rey xin Egipto triꞌ rotakij wiꞌ chi aj Israel ja José. 
\v 14 Cꞌacꞌariꞌ ja José xutak rcꞌamaric ja Jacob ja rtataꞌ in xutak quicꞌamaric ja rchꞌalal chakajaꞌ, e setenticinco chi canojelal. 
\v 15 Queriꞌ cꞌa rbanic ja tok pan Egipto xeqꞌuejeꞌ chi wiꞌ ja Jacob. Pan Egipto cam wiꞌ arjaꞌ in triꞌ xecam wiꞌ chakajaꞌ ja rcꞌajol ja xesepo kaxin ja rok tinamit Israel. 
\v 16 Ja cꞌa tok be tiempo cꞌamarto ja quibakil, xeꞌurmuk chic jutij chipan jun panteón ja cꞌo chipan ja tinamit Siquem. Jariꞌ panteón lokꞌon can rmal ja camnak Abraham como ja rAbraham cꞌo juleꞌ sakapwok ryaꞌon chique juleꞌ winak e rcꞌajol jun achi rbinaꞌan Hamor jariꞌ rlokꞌben can ja panteón. 
\p 
\v 17 Ja cꞌa tok xa nnakajinto ja tiempo ja nba̱n wiꞌ cumplir ja rtzujun ja Dios tre ja rAbraham congana quesep más quiꞌ ja kach tak aj Israel chipan ja tinamit Egipto. 
\v 18 Jariꞌ tiempo ja gobierno xin Egipto xoc pa rukꞌaꞌ jun chic rey ja ma rotak ta nojel ja rbanon can ja José. 
\v 19 Ja cꞌa rey xa jun nimlaj engaño xuban chique ja kach tak aj Israel ja recꞌo pan Egipto como cꞌo jun orden xuyaꞌ, quewaꞌ nbij ja orden riꞌ: —Ja tok ecꞌoli calcꞌwal ja raj Israel neꞌalaxi ja tak alaꞌiꞌ puersa neya̱ꞌ can queyon utzcꞌa chi necami, neꞌe. 
\v 20 Chipan ariꞌ tiempo xalax wiꞌ ja Moisés. Ja cꞌa Moisés arjaꞌ jun ti yaquiꞌ congana utz tzꞌat rmal ja Dios. Ja cꞌa rtataꞌ ruteꞌ xa oxiꞌ icꞌ quiqꞌuittzij pa cochoch 
\v 21 cꞌacꞌariꞌ puersa queyaꞌ can. Pro cꞌo jun rmeꞌal ja rey xin Egipto arjaꞌ xusiqꞌuel ja ti Moisés in xucꞌamel chi rochoch, arjaꞌ qꞌuittzin chic rxin, xuban tre caniꞌ ti ral. 
\v 22 Ja cꞌa Moisés arjaꞌ xtijoj riꞌ tre nojel ja tijonem quixin ja raj Egipto. Ja tok ntzijoni congana natrusil ja nbij in nojel ncowini nuban. 
\p 
\v 23 Ja cꞌa tok caꞌwinak rjunaꞌ chic ja Moisés xuban jutij xuchꞌob chi neꞌerkꞌijlaꞌ ja rach tak aj Israel in be. 
\v 24 Ja cꞌa tok xekaj cuqꞌuin cꞌo jun aj Israel xutzꞌat congana pokon nba̱n tre rmal jun aj Egipto. Cꞌacꞌariꞌ xutoꞌ ja raj Israel, xuban rcꞌaxel tre ja raj Egipto in xcamsaj. 
\v 25 Quewaꞌ xuchꞌob kaj pa ranma riꞌ: —Ja wach tak aj Israel ejeꞌeꞌ nchꞌobtaj alaꞌ cumal chi Dios intakyonto utzcꞌa chi nenwasajel libre pa quekꞌaꞌ ja raj Egipto, neꞌ kaj, pro ja raj Israel ejeꞌeꞌ matichꞌobtaj cumal. 
\v 26 Ja cꞌa chi rcab kꞌij chic ecꞌo caꞌiꞌ ja raj Israel xerutzꞌat quimajon chꞌaꞌoj. Rajoꞌ ta laj xerujach in quewaꞌ xbij chique riꞌ: —¿Nak tre ja tok neban chꞌaꞌoj? Pro xwaꞌn ewach aj tinamit ewiꞌ, neꞌ chique. 
\v 27 Ja cꞌa rachi ja nnako rxin ja rachbil arjaꞌ xumin ja Moisés in quewaꞌ xbij tre riꞌ: —¿Nak bin chawe chi atat natbano mandar kaxin? ¿Nak bin chawe chi atat natkꞌeto tzij chakij? 
\v 28 ¿La nawajoꞌ ninacamsaj chic anin ja caniꞌ xaban tre ja raj Egipto iwir? neꞌ tre. 
\v 29 Ja cꞌa Moisés ja tok xcꞌaxaj chi queriꞌ bix tre xanmajel, cꞌa cꞌa nat be wiꞌ chipan jun tinamit rbinaꞌan Madián. Pa Madián qꞌuejeꞌ chi wiꞌ chiquicojol juleꞌ winak ja ma e rach aj Israel ta. Triꞌ cꞌuleꞌ wiꞌ in triꞌ xeꞌalax wiꞌ e caꞌiꞌ tak rcꞌajol chakajaꞌ. 
\p 
\v 30 Caꞌwinak junaꞌ tekaji ja Moisés pa Madián ja tok xuban jutij cꞌo jun ángel winakar chwach chipan ja chakijlaj ulew ja cꞌo chinakaj ja jayuꞌ rbinaꞌan Sinaí. Cꞌo jun moc rxulquiej rmajon cꞌatem in chipan ja kꞌakꞌ winakar wiꞌ ja ángel. 
\v 31 Ja cꞌa Moisés congana cꞌascꞌoꞌi xutzꞌat. Como cꞌo rgana nutzꞌat chi utz rmalcꞌariꞌ ja tok til pon más ruqꞌuin. Chaka cꞌa jalal ja tok cꞌo jun kulaj xcꞌaxaj rxin ja kajaw Dios, quewaꞌ bix tre rmal ja Dios riꞌ: 
\v 32 —Anin in Dios quixin awatiꞌt amamaꞌ, in Dios rxin ja rAbraham, in Dios rxin ja rIsaac, in Dios rxin ja Jacob, neꞌxi. Ja cꞌa Moisés ja tok xcꞌaxaj ja bix tre congana xumaj birbotem, xa nxbej chic riꞌ xtutzꞌat chi ta más. 
\v 33 In bix chic jutij tre rmal ja kajaw Dios: —Tawasaj axajab como ja rulew apalben camic jariꞌ santilaj ulew xin Dios. 
\v 34 Anin bien ntzꞌaton nojel ja rpokonal ja quimajon rtijic ja ntinamit pa quekꞌaꞌ ja raj Egipto, bien ncꞌwaxan ja rokꞌej ja quimajon rbanic. Camic inkajnakto waweꞌ chi quitoꞌic. Camic tachomij awiꞌ como natnutakel pan Egipto. Queriꞌ bix tre ja Moisés rmal ja Dios, neꞌe ja rEsteban chique. In xumaj chic jutij tzij cuqꞌuin, quewaꞌ xbij chic chique riꞌ: 
\p 
\v 35 —Ja Moisés arjaꞌ mta quigana ja rach tak aj Israel ruqꞌuin como ejeꞌeꞌ xa quewaꞌ quibij tre riꞌ: —¿Nak bin chawe chi atat natbano mandar kaxin? ¿Nak bin chawe chi atat natkꞌeto tzij chakij? xecheꞌ tre. Pro ja mismo Moisés Dios tako rxin utzcꞌa jaꞌ Moisés nbano mandar quixin utzcꞌa chi arjaꞌ ntoꞌo quixin pa quekꞌaꞌ ja raj Egipto. Ja Dios cꞌo jun ángel xutakto chi rtoꞌic ja Moisés jariꞌ ja winakar chipan ja kꞌakꞌ tok cꞌo jun moc rxulquiej rmajon cꞌatem. 
\v 36 Ja Moisés arjaꞌ lasanto quixin ja katiꞌt kamamaꞌ pan Egipto, congana nimak tak milagro xuban chi quilasaxic. Cꞌoli ja milagro xuban pan Egipto, cꞌoli ja milagro xuban tre ja mar rbinaꞌan Quiakamar in cꞌoli ja milagro xuban tre ja caꞌwinak junaꞌ ja tok xerucꞌaj ja tinamit xin Dios chipan ja lugar ja chakijlaj ulew. 
\v 37 Ja mismo Moisés quewaꞌ xbij chique ja tinamit xin Dios riꞌ: —Ja kajaw Dios arjaꞌ cꞌo jun profeta ja xtutakto na chi etoꞌic ja caniꞌ xuban anin chwe tok xinrutak ewqꞌuin. Jariꞌ profeta arjaꞌ kach aj Israel in bien teyaꞌaꞌ ewxquin tre xa nak ta ja xtibij chewe. Queriꞌ xbij ja Moisés chique. 
\v 38 Ja mismo Moisés arjaꞌ cꞌo chiquicojol ja tinamit xin Dios tokoriꞌ tok quemol quiꞌ chipan ja lugar ja chakijlaj ulew in tok cꞌo jun ángel tzijon ruqꞌuin parwiꞌ ja jayuꞌ rbinaꞌan Sinaí. Ja bix tre ja Moisés rmal ja ángel jariꞌ xbij chic chique ja katiꞌt kamamaꞌ. Cꞌo juleꞌ tzij bix tre ja rcꞌamonto utzlaj cꞌaslemal jariꞌ xtzꞌibaj can utzcꞌa chi ajoj nokcowini nkacꞌaxaj camic. 
\p 
\v 39 Pro ja katiꞌt kamamaꞌ ejeꞌeꞌ ma xquinimaj ta ja Moisés, mta quigana ruqꞌuin, ejeꞌeꞌ cꞌo quigana nemeloj chic jutij pan Egipto 
\v 40 como quewaꞌ quibij tre ja Aarón riꞌ: —Queꞌabanaꞌ juleꞌ dios ja neꞌucꞌan chic kaxin como ja Moisés ja xoklasanto pan Egipto ba la xoc wiꞌ camic. Queriꞌ quibij. 
\v 41 Cꞌacꞌariꞌ quemaj rbanic rachbal jun ti wacax. Ja cꞌa tok tzur cumal ecꞌo juleꞌ chicop xequitzujuj chwach como sacrificio. Congana jun nimlaj quicotemal queban rmal ja quiwinakarsaj ruqꞌuin quekꞌaꞌ. 
\v 42 Pro ja Dios arjaꞌ xeruyaꞌ can in rmalariꞌ ja tok xeyojtaji, xa chiquewach chꞌumil xexuqueꞌ chi wiꞌ. Como caniꞌ quitzꞌiban can ja profeta ojer quewaꞌ nbij ja Dios riꞌ: —Ixix ja rix tinamit Israel, ja tok caꞌwinak junaꞌ xixqꞌuejeꞌ chipan ja lugar ja chakijlaj ulew ¿la chinwach laꞌan anin xeꞌetzujuj wiꞌ ja chicop como sacrificio? 
\v 43 Mni, pro ja xeban, xa rachbal tak nakun xeyaꞌ rukꞌij ja xewinakarsaj ruqꞌuin ekꞌaꞌ. Caniꞌ tre rcꞌolibal ja rachbal Moloc jariꞌ xetelej in caniꞌ tre rachbal jun chꞌumil ja rbinaꞌan Renfán. Rmalcꞌariꞌ ja tok nbij chewe, cꞌo jun lugar nat nixnutakel wiꞌ, más quelaꞌ chwach ja Babilonia cꞌo wiꞌ. Queriꞌ xbij ja Dios chique ja rtinamit, neꞌe ja rEsteban chique. 
\v 44 In xbij chic chique: 
\p —Ja katiꞌt kamamaꞌ ja tok xebin chipan ja lugar ja chakijlaj ulew ejeꞌeꞌ cucꞌan ja rochoch Dios ja tzꞌum in tziak ocnak ja bar quiyaꞌon wiꞌ ja tzꞌalam tak abaj ja tzꞌibtali ja ley xin Dios chwach. Ja tok queban ja rochoch Dios ni queriꞌ queban tre ja caniꞌ cꞌutun chwach ja Moisés rmal ja Dios como ja Moisés ja tok majaꞌn tibantaji ja rochoch Dios yataj tre chi xutzꞌat nak nuban tre. 
\v 45 Ja cꞌa katiꞌt kamamaꞌ ja tok xeꞌocto waweꞌ chipan ja tinamit ja tzujun chique rmal ja Dios ni cucꞌan wiꞌ ja rochoch Dios tokoriꞌ tok Josué ucꞌayon chic quixin. Ja tok xeꞌocto chipan ja tinamit ecꞌo chic juleꞌ winak chipan pro ja Dios arjaꞌ lasanel quixin utzcꞌa ja katiꞌt kamamaꞌ neqꞌuejeꞌ chic chipan. Queriꞌ cꞌa queban in ja rochoch Dios waweꞌ qꞌuejeꞌ wiꞌ cꞌa pa rtiempo ja rey David. 
\v 46 Ja David arjaꞌ congana utz tzꞌat rmal ja Dios, rajoꞌ ta laj xuban jun nimlaj templo xin Dios, ja Dios rxin ja Jacob. 
\v 47 Pro ma ja ta David banowi ja templo como cꞌo jun rcꞌajol rbinaꞌan Salomón, arjaꞌ banowi. 
\v 48 Pro ja lokꞌlaj Dios arjaꞌ ma rjawaxic ta tre chi xtiqꞌuejeꞌ ta pa tak templo ja banon cumal winak. Como caniꞌ tzꞌibtal can rmal ja profeta quewaꞌ nbij ja Dios riꞌ: 
\v 49 —Ja caj jariꞌ ocnak caniꞌ ntzꞌulibal, ja cꞌa rwachꞌulew jariꞌ ocnak caniꞌ xulaꞌnbal wakan. ¿La cꞌo rjawaxic chwe chi neban jun wochoch nechꞌob ixix? ¿La cꞌo rjawaxic chwe chi nechomij jun lugar ja bar ninxulaꞌn wiꞌ? 
\v 50 ¿La ma anin ta cꞌa xinwinakarsani ja caj in rwachꞌulew chewiꞌ? neꞌe ja Dios. Queriꞌ tzꞌibtal can rmal ja profeta, neꞌe ja rEsteban chique. 
\v 51 In xbij chic chique: 
\p —Ixix ni mta wiꞌ egana ruqꞌuin ja rvoluntad Dios, xa ix junan cuqꞌuin ja winak ja ma cotak ta rwach ja Dios como mateyaꞌ lugar tre ja rtzobal Dios chi xtoc ta pa tak ewanma nixtacꞌa pa tak ewxquin ta chakajaꞌ. Ni mateyaꞌ wiꞌ ewiꞌ tre ja rEspíritu Santo chi arjaꞌ xtucꞌan ta ewxin. Ja caniꞌ queban ja rewatiꞌt emamaꞌ ojer ni queriꞌ neban chic ixix camic. 
\v 52 Como ejeꞌeꞌ ni majun chique ja rojer tak profeta ja maquita queban pokon tre. Xequicamsaj ja profeta ja xeyoꞌ rbixic chi npi na ja Cristo ja ni majun ril rumac. In tok peti ja Cristo ixix xejach pa quekꞌaꞌ ja winak ja netzelan rxin in xecꞌutuj ja camíc trij. 
\v 53 Queriꞌ cꞌa xeban, ja ley xin Dios masqui ángel xeyoꞌto chewe pro ma xenimaj ta. Queriꞌ xbij ja rEsteban chique ja kꞌetol tak tzij. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 54 Ja cꞌa tok quicꞌaxaj ja bix chique rmal ja rEsteban congana nekuluj rmal, kas njachꞌachꞌ quey rmal ja quiyewal. 
\v 55 Pro ja rEsteban arjaꞌ nojnak ja rEspíritu Santo pa ranma, kas ntzꞌelwachij ja caj ja tok xutzꞌat ja gloria xin Dios in xutzꞌat ja Jesús, pa riquikꞌaꞌ ja Dios paꞌl wiꞌ. 
\v 56 —Tetzꞌataꞌ mpeꞌ leꞌ, camic ntzꞌat ja caj jaktajnak in ntzꞌat ja Jesucristo ja Ralcꞌwalaxel ja xoc alaxic kuqꞌuin ja rok winak, pa riquikꞌaꞌ ja Dios paꞌl wiꞌ, neꞌe ja rEsteban chique. 
\p 
\v 57 Pro congana quemaj rakic quechiꞌ, quitzꞌapij quixquin in xeyictaj trij ja rEsteban pro ni canojelal. 
\v 58 Quechap, quilasajel chipan ja tinamit in quemaj rcamsaxic tzaꞌn abaj. Ja cꞌa testigo ja xetzꞌako tzij trij ejeꞌeꞌ quijalalaꞌ can ja quitziak utzcꞌa chi necowini nqueqꞌuiak ja rabaj. Ja quitziak chajin can rmal jun cꞌajol alaꞌ Saulo rubiꞌ. 
\v 59 Ja rEsteban kas majtajnak rqꞌuiakic tzaꞌn abaj ja tok cꞌo jun oración xuban: —Wajaw Jesús, atat ta xcatcꞌulu rxin ja wanma, neꞌe. 
\v 60 Cꞌacꞌariꞌ xuqueꞌe in xurak ruchiꞌ, quewaꞌ xbij chic riꞌ: —Wajaw, ja ngana anin maquita nayaꞌ rjil rcꞌaxel ja nqueban chwe, neꞌe. Ja cꞌa tok bitaj queriꞌ rmal cam kaj, caniꞌ waram xuban. 
\c 8 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa Saulo arjaꞌ conforme chi camsaxi ja rEsteban. Jariꞌ mismo kꞌij majtaj rbanic pokon chique ja riglesia ja recꞌo pa Jerusalén in xechictaji canojel rmal. Ecꞌoli chique xebe pa tak lugar ja cꞌo pa rcuenta Judea in juleꞌ chic chique xebe pa tak lugar ja cꞌo pa rcuenta Samaria. Pro ja rapóstol ejeꞌeꞌ ma xebe ta, xeqꞌuejeꞌ can pa Jerusalén. 
\v 2 Ecꞌo cꞌa juleꞌ achiꞌiꞌ ja congana nqueban respetar ja Dios ejeꞌeꞌ xemuku rxin ja rEsteban, congana okꞌej nqueban rmal ja ban tre. 
\v 3 Ja cꞌa Saulo arjaꞌ xumaj rbanic pokon chique ja riglesia. Ja nuban, noc pa tak jay xa nak ta chi jayil ja bar ecꞌo wiꞌ ja kachꞌalal, neꞌerchararajto chi ixokiꞌ chi achiꞌiꞌ in nerutak pa cheꞌ. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 4 Ja cꞌa kachꞌalal ja xechictaji ejeꞌeꞌ xebe pa tak tinamit in quemaj rbixic ja utzlaj tzij xin Jesucristo. 
\v 5 Cꞌo cꞌa jun chique Felipe rubiꞌ arjaꞌ be chipan jun tinamit ja cꞌo pa rcuenta Samaria. Ja tok xekaji xumaj rbixic chique ja winak nak rbanic ja Jesucristo. 
\v 6 Ja cꞌa winak tok quicꞌaxaj ja nbij ja Felipe in tok quetzꞌat ja nimak tak milagro xuban congana queyaꞌ quixquin tre ja nbij pro ni canojelal. 
\v 7 Como e qꞌuiy ja winak xetzuri ja recꞌol itzel tak espíritu chique. Ja cꞌa ritzel tak espíritu ja tok xeꞌeli congana nquerak quechiꞌ. In ecꞌo juleꞌ tak sicaꞌ e cachbil tak cojo xetzuri chakajaꞌ. 
\v 8 Queriꞌ cꞌa bantaji in congana xequicoti ja tinamit rmal. 
\p 
\v 9 Pro cꞌo jun achi Simón rubiꞌ arjaꞌ cꞌo chipan ja mismo tinamit. Ja cꞌa Simón arjaꞌ ajꞌitz nabey, congana erbanon engañar ja winak ja raj Samaria, quewaꞌ nbij chique riꞌ: —Anin congana nim nukꞌij, neꞌ chique. 
\v 10 Ja cꞌa winak congana nqueyaꞌ quixquin tre ja nbij chique pro ni canojelal chi rijaꞌ chi acꞌalaꞌ, quewaꞌ nquibij riꞌ: —Ja Simón cꞌoli ja nimlaj poder xin Dios ruqꞌuin, necheꞌe. 
\v 11 Bien queyaꞌ quixquin tre como qꞌuiylaj tiempo erbanon engañar tre ja banoj itz ja nuban chiquewach. 
\v 12 Pro ja cꞌa Felipe arjaꞌ xuyaꞌ rbixic chique ja utzlaj tzij tre ja gobierno xin Dios, xuyaꞌ rbixic chique nak rbanic ja Jesucristo. Ja tok quinimaj ja bix chique rmal ja Felipe cꞌacꞌariꞌ xeba̱n bautizar chi ixokiꞌ chi achiꞌiꞌ. 
\v 13 In chakajaꞌ ja mismo Simón xnimaj ja bix tre rmal ja Felipe in ban bautizar. Ja cꞌa tok bantaj bautizar rachbilaj ja Felipe. Cꞌoli ja nimak tak milagro ja bantaj chwach in congana cꞌascꞌoꞌi xutzꞌat. 
\p 
\v 14 Ja cꞌa rapóstol ejeꞌeꞌ ecꞌo can pa Jerusalén. Ja tok xurkaj rbixic cuqꞌuin chi ja raj Samaria quinimaj ja rtzobal Dios cꞌacꞌariꞌ xequetakel ja Pedro in Juan cuqꞌuin. 
\v 15 Ja cꞌa Pedro rachbil Juan tok xeꞌekaji queban jun oración pa quicuenta ja raj Samaria utzcꞌa chi nkajto ja rEspíritu Santo cuqꞌuin. 
\v 16 Queriꞌ queban como mta jun chique ja kajnakpi ta ja rEspíritu Santo ruqꞌuin xarwariꞌ ebanon chic bautizar pa rubiꞌ ja kajaw Jesús. 
\v 17 Ja cꞌa Pedro in Juan ejeꞌeꞌ queyaꞌ quekꞌaꞌ pa quewiꞌ ja raj Samaria in kajto ja rEspíritu Santo cuqꞌuin. 
\p 
\v 18 Ja cꞌa Simón arjaꞌ xutzꞌat chi quemac ja rapóstol tok kajto ja rEspíritu Santo cuqꞌuin ja raj Samaria tokoriꞌ tok queyaꞌ quekꞌaꞌ pa quewiꞌ. Rmalariꞌ ja tok cꞌo juleꞌ pwok xtzujuj chique, 
\v 19 quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Teyaꞌaꞌ anin chwe ja poder ja caniꞌ cꞌol ewqꞌuin ixix utzcꞌa tok cꞌo jun nyaꞌ nukꞌaꞌ parwiꞌ nkajto ja rEspíritu Santo ruqꞌuin chakajaꞌ, neꞌ chique. 
\v 20 Pro bix tre rmal ja Pedro: 
\p —Xta jun xcatchꞌakix wiꞌ ruqꞌuin ja rapwok pa kꞌakꞌ como ja nachꞌob atat chi cꞌo lokꞌtajic trij ja xa sipan rmal ja Dios. 
\v 21 Jawaꞌ samaj xin Dios ja kamajon rbanic riꞌ mta akꞌaꞌ atat tre como xa ma utz ta ja rawanma chwa Dios. 
\v 22 Ja ritzel tak naꞌoj ja ramajon rchꞌobic pan awanma tayaꞌaꞌ can in tacꞌutuj tre ja Dios matzij xa xcatrucuy. 
\v 23 Como anin bien nchꞌobtaj mwal chi xa chuwirnak ja rawanma chwa Dios, xa atchapon rmal ja ritzelal, neꞌxi ja Simón. 
\p 
\v 24 —Tebanaꞌ paki jutzꞌit orar pa ncuenta, tecꞌutuj tre ja kajaw Dios chi matincꞌulmaj ja caniꞌ cꞌa xabij kaj chwe, neꞌe ja Simón tre ja Pedro. 
\p 
\v 25 Ja cꞌa rapóstol ejeꞌeꞌ quemaj rbixic chique ja winak nojel ja quitzꞌaton tre rcꞌaslemal ja Jesucristo in queyaꞌ rbixic chique ja rtzobal Dios chakajaꞌ. Cꞌacꞌariꞌ xemeloj chic jutij pa Jerusalén. Xekꞌax chipan juleꞌ tinamit quixin ja raj Samaria in queyaꞌ rbixic chique ja utzlaj tzij xin Jesucristo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 26 Cꞌo cꞌa jun ángel takto rmal ja kajaw Dios, arjaꞌ xekaj ruqꞌuin ja Felipe in quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Felipe, catyictaji, jat, tacꞌamaꞌel ja bey ja nel pa Jerusalén in nxuleꞌ chipan ja tinamit Gaza, neꞌ tre. Jariꞌ jun bey ja nkꞌax chipan ja lugar ja chakijlaj ulew. 
\v 27 Yictaji ja Felipe in be. Kas cꞌa rmajon binem ja tok cꞌo jun achi xutzꞌat pon cꞌo chipan jun careta ja chararan cumal quiej. Ja cꞌa rachi arjaꞌ aj Etiopía, jun achi eunuco neꞌxi. Nim rukꞌij ja rachi como arjaꞌ ocnak tesorero chipan ja gobierno rxin ja Candace ja reina xin Etiopía. Ja rachi arjaꞌ rbanon jun viaje pa Jerusalén ja bar xuyaꞌ wiꞌ rukꞌij ja Dios 
\v 28 in camic nmeloji ja pan Etiopía. Tzꞌubul chipan ja careta, cꞌoli rtzobal Dios ja rmajon rsiqꞌuixic ja tzꞌibtal can rmal ja profeta Isaías. 
\v 29 Ja cꞌa Felipe cꞌoli ja bix tre rmal ja rEspíritu Santo quewariꞌ: —Jawilaꞌ ja careta in cattiloc pa rxquin, neꞌxi. 
\v 30 Be ja Felipe cꞌamcꞌol ranim. Ja cꞌa tok xekaj pa rxquin ja careta xcꞌaxaj ja rmajon rsiqꞌuixic ja rachi ja tzꞌibtal can rmal ja profeta Isaías in quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —¿La nchꞌobtaj amwal ja ramajon rsiqꞌuixic? neꞌ tre. 
\p 
\v 31 —¿Nak moda nchꞌobtaj mwal ja wi mta nchꞌobo chinwach? Catjoteꞌto wqꞌuin, neꞌxi ja Felipe. 
\p 
\v 32 Ja rtzobal Dios ja rmajon rsiqꞌuixic ja rachi quewaꞌ nbij riꞌ: —Queriꞌ ban tre ja caniꞌ nba̱n tre jun carnelo ja tok ncꞌamarel chi rcamsaxic. Arjaꞌ ni majun nbij chique ja nebano pokon tre caniꞌ nuban jun ti carnelo ni majun nbij ja tok nchupuxi ja lana rcꞌan. 
\v 33 Xa ruqꞌuix queyaꞌ, ma pa ril ta ban tre cumal ja kꞌetol tak tzij. Ja winak ja recꞌo pa rtiempo arjaꞌ congana itzel ja queban como quicamsaj. Queriꞌ ja tzꞌibtal can rmal ja profeta Isaías. 
\v 34 Ja cꞌa rachi xbij tre ja Felipe: —Tabanaꞌ jun utzil, tabij chwe ¿chok tre nbij wiꞌ ja tzij ja profeta, la tre arjaꞌ owi tre jun chic? neꞌ tre. 
\v 35 Ja cꞌa Felipe arjaꞌ xumaj rchꞌobic chwach nak rbanic ja tzij in xuchꞌob chwach nak ocnak wiꞌ ja Jesús. 
\v 36 Kas quimajon binem chipan ja careta ja tok cꞌo jun yaꞌ quewil: 
\p —Tatzꞌataꞌ mpeꞌ, cꞌo jun yaꞌ leꞌ. ¿La maxta cꞌa utz ninban bautizar camic? neꞌe ja rachi. 
\p 
\v 37 —Ja wi nyukeꞌ acꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo pro nojel acꞌuꞌx nojel awanma jariꞌ utz natban bautizar, neꞌxi rmal ja Felipe. 
\p —Anin yukul nucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo chi arjaꞌ Ralcꞌwal Dios, neꞌe ja rachi tre ja Felipe. 
\p 
\v 38 Cꞌacꞌariꞌ xuyaꞌ jun orden chi nchequeꞌe ja careta. Xekajto, xekaji chipan ja yaꞌ chi e caꞌiꞌ. Cꞌacꞌariꞌ ban bautizar ja rachi rmal ja Felipe. 
\v 39 Ja cꞌa tok xeꞌelto ja pa yaꞌ chaka jalal tok cꞌamarel ja Felipe rmal ja rEspíritu Santo. Ja cꞌa rachi ni ma xutzꞌat chi ta wiꞌ rwach ja Felipe pro xumaj chic jutij rubey, congana nquicoti. 
\v 40 Ja Felipe cꞌa jaꞌ xunaꞌ cꞌo chic chipan ja tinamit Azoto. Xumaj chic jutij rubey, nkꞌax pa tak tinamit, nuyaꞌ rbixic ja utzlaj tzij xin Jesucristo in xekaji cꞌa chipan ja tinamit Cesarea.
\c 9 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa Saulo arjaꞌ ni cꞌo wiꞌ ryewal chique ja kachꞌalal, rmajon rcanoxic nak nuban chique chi quicamsaxic. Rmalcꞌariꞌ ja tok be ruqꞌuin ja lokꞌlaj sacerdote. 
\v 2 Ja tok xekaj ruqꞌuin quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Tatzꞌibajel juleꞌ carta ja nayaꞌel chwe ja nenbanaꞌ presentar pa tak jay xin molbal riꞌil ja cꞌo chipan ja tinamit Damasco. Jariꞌ nuyaꞌ lugar chwe chi neꞌencanoj ja winak ja quiniman chic ja Jesús in tok xquenuwil nenucojto preso chi ixokiꞌ chi achiꞌiꞌ in nenucꞌamto waweꞌ pa Jerusalén, neꞌe ja Saulo tre. 
\p 
\v 3 In queriꞌ xuban be ja pa Damasco. Kas cꞌa rmajon binem, xa chinakaj chic ja tinamit cꞌo wiꞌ ja tok chaka jalal cꞌo jun luz kajto chilaꞌ chicaj in xuqꞌuiak riꞌ trij. 
\v 4 Be chi tokꞌulew rmal ja luz in cꞌo jun kulaj xcꞌaxaj, quewaꞌ xbij ja kulaj tre riꞌ: 
\p —Saulo, Saulo ¿nak tre ja tok naban pokon chwe? Queriꞌ xbij tre. 
\p 
\v 5 —¿Nak abiꞌ? neꞌxi rmal ja Saulo. 
\p —Anin in Jesús, chwe anin ja ramajon wiꞌ rbanic pokon pro jariꞌ xa ayon nasoc awiꞌ caniꞌ nuban jun wacax ajcareta tok cꞌo jun cheꞌ chꞌut rutzaꞌm nya̱ꞌoc ruqꞌuin in nuyaꞌ jun akan tre, neꞌe ja Jesús. 
\v 6 Ja cꞌa Saulo congana nbirboti, kas cꞌascꞌoꞌi xcꞌaxaj ja bix tre: 
\p —Wajaw ¿nak nawajoꞌ chwe chi nban? neꞌ tre ja Jesús. 
\p —Catyictaji, jat chipan ja tinamit leꞌ in triꞌ nbix wiꞌ chawe nak ja naban, neꞌxi rmal ja kajaw Jesús. 
\p 
\v 7 Ecꞌo juleꞌ achiꞌiꞌ e rachbil ja Saulo ejeꞌeꞌ congana quixbej quiꞌ como cꞌoli ja kulaj quicꞌaxaj pro ma xecowin ta quetzꞌat ja ntzijoni. 
\v 8 Ja cꞌa Saulo yictaji ja chi tokꞌulew pro maticaꞌy chic, moyiri. Rmalcꞌariꞌ tok yukexel chi rukꞌaꞌ, cꞌamarel chipan ja tinamit Damasco. 
\v 9 Oxiꞌ kꞌij moyiri in mta nak ta xutij. 
\p 
\v 10 Cꞌo jun kachꞌalal pa Damasco Ananías rubiꞌ. Ja cꞌa kajaw Jesucristo arjaꞌ xucꞌut riꞌ chwach ja rAnanías caniꞌ pan achicꞌ in quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Ananías, neꞌ tre. 
\p —Wajaw ¿nak nawajoꞌ chwe chi nban? neꞌxi rmal ja rAnanías. 
\p 
\v 11 —Camic jat, tacꞌamaꞌel ja bey ja cꞌo jun rubiꞌ nbix tre Derecha neꞌxi, in natbe chi rochoch ja Judas. Ja tok xcatekaji triꞌ nacanoj wiꞌ jun achi aj Tarso Saulo rubiꞌ. Ja cꞌa Saulo arjaꞌ rmajon rbanic oración camic 
\v 12 in cꞌoli ja rtzꞌaton caniꞌ pan achicꞌ chi atat xatbe ruqꞌuin in xayaꞌ akꞌaꞌ pa rwiꞌ utzcꞌa chi ncowini ncaꞌy chic jutij rwach, neꞌe ja kajaw Jesucristo tre. 
\p 
\v 13 —Pro Wajaw, e qꞌuiy ja winak quibin chwe nak rbanon ja Saulo chi congana pokon rbanon chique ja ratinamit ja recꞌo pa Jerusalén. 
\v 14 In cꞌuluto camic urkajnak chic waweꞌ, yaꞌonto tre cumal ja jefe quixin sacerdote chi cꞌo rukꞌaꞌ chake chi nokrucojel preso kanojel ja nkanataj abiꞌ, neꞌxi rmal ja rAnanías. 
\p 
\v 15 —Jat ruqꞌuin como arjaꞌ ocnak jun ajsamajel ja nchaꞌon chi neryaꞌaꞌ nbixic anin chique ja winak ja ma e aj Israel ta e cachbil ja rey ja nebano mandar quixin in chique ja tinamit Israel chakajaꞌ. 
\v 16 Como anin nchꞌobo chwach chi congana rpokonal nutij na pa nubiꞌ, neꞌe ja kajaw Jesucristo tre. 
\p 
\v 17 Ja cꞌa rAnanías be. Ja tok xekaji xoqui ja pa jay, xuyaꞌ rukꞌaꞌ pa rwiꞌ ja Saulo in quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Wachꞌalal Saulo, ja kajaw Jesús arjaꞌ xucꞌut riꞌ chawach tokoriꞌ tok amajon bey atpenak. Arjaꞌ takyonto wxin awqꞌuin camic utzcꞌa chi ncaꞌy chic jutij ja rawach utzcꞌa chakajaꞌ chi nnoji ja rEspíritu Santo pan awanma, neꞌ tre. 
\v 18 Ja cꞌa Saulo chaka jalal tok bitaj queriꞌ tre cꞌoli caniꞌ rsolal chꞌuꞌ tzakel pa rwach in ncaꞌy chic jutij. Cꞌacꞌariꞌ yictaji in ban bautizar. 
\v 19 Xumaj chic jutij waꞌim in pi chic jutij ja rchokꞌakꞌ. Qꞌuejeꞌ chi na jun tiempo cuqꞌuin ja kachꞌalal ja recꞌo triꞌ pa Damasco. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 20 Cꞌacꞌariꞌ xumaj oquem pa tak jay xin molbal riꞌil ja bar nquemol wiꞌ quiꞌ ja raj Israel in xumaj rbixic chique nak ocnak wiꞌ ja Jesús: —Ja Jesús arjaꞌ Ralcꞌwal Dios, neꞌ chique. 
\v 21 Canojel ja winak tok nquicꞌaxaj ja nbij ja Saulo congana nsa̱ch quinaꞌoj rmal, quewaꞌ nquibij chibil tak quiꞌ riꞌ: —¿La ma ja ta cꞌawaꞌ ja Saulo ja congana pokon xuban chique ja winak pa Jerusalén ja nquinataj rubiꞌ ja Jesús? ¿La ma urkajnak ta cꞌa chakajaꞌ chi neꞌurcꞌamaꞌ ja recꞌo waweꞌ chi nerucojel preso in nerujachel pa quekꞌaꞌ ja jefe quixin sacerdote? necheꞌe. 
\p 
\v 22 Pro ja cꞌa Saulo arjaꞌ xa más chi na nuyaꞌ rbixic ja rtzobal Dios, bien claro nuchꞌob chiquewach ja winak chi ja Jesús arjaꞌ ja Cristo ja chaꞌon rmal ja Dios. Ja cꞌa raj Israel ja recꞌo triꞌ pa Damasco ejeꞌeꞌ sach quinaꞌoj rmal como maquecowini nquechꞌaꞌ tre ja Saulo ja nbij. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 23 Cꞌo chic tiempo turkaji ja Saulo pa Damasco ja tok ja raj Israel ejeꞌeꞌ chomtaj cumal chi nquicamsaj. 
\v 24 Pro ja Saulo xekaj rbixic ruqꞌuin nak ja quichꞌobon trij. Ejeꞌeꞌ chi pa kꞌij chi chakꞌaꞌ ni ncaybej wiꞌ ja Saulo chiꞌ tak puerta ja bar natel wiꞌ chipan ja tinamit como ncajoꞌ nquicamsaj. 
\v 25 Pro ja kachꞌalal ejeꞌeꞌ cꞌo jun nimlaj chacach quicanoj, queyaꞌ ja Saulo chipan in chakꞌaꞌ quikajsaj trij ja tabia ja rsutin riꞌ trij ja tinamit. Queriꞌ xuban totaji ja Saulo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 26 Cꞌacꞌariꞌ be pa Jerusalén. Ja tok xekaji rajoꞌ ta qꞌuejeꞌ ta cuqꞌuin ja kachꞌalal pro ejeꞌeꞌ xa nquixbej quiꞌ chwach canojel como matiquinimaj chi arjaꞌ yukul chic rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 27 Pro ja Bernabé arjaꞌ cꞌamoꞌel rxin, xercojoꞌ chiquewach ja rapóstol. Xumaj rcholic chiquewach nak xuban ja Saulo tokoriꞌ tok xutzꞌat ja kajaw Jesucristo pa bey in tok kꞌilox rmal. In xuchol chiquewach chakajaꞌ chi ja Saulo ma xbej ta riꞌ xuyaꞌ rbixic ja rtzobal ja Jesús chiquewach ja winak ja recꞌo pa Damasco. 
\v 28 Cꞌacꞌariꞌ ja Saulo cꞌul cumal ja kachꞌalal in xoc cachbil pa Jerusalén. 
\v 29 Arjaꞌ matixbej riꞌ nuyaꞌ rbixic ja rtzobal ja kajaw Jesús. Ja tok xuyaꞌ rbixic chique ja raj Israel ja netzijon pa griego ejeꞌeꞌ xa nquechꞌaꞌ tre ja nbij in quemaj rcanoxic rij rwach nak nqueban tre chi rcamsaxic. 
\v 30 Ja cꞌa kachꞌalal tok xurkaj rbixic cuqꞌuin chi najoꞌxi ncamsaxi ja Saulo ejeꞌeꞌ quecꞌamel pa Cesarea. Ja tok xeꞌekaji pa Cesarea quetakel chic pa Tarso. 
\p 
\v 31 Ja cꞌa riglesia ejeꞌeꞌ mchita pokon ban chique tanto chique ja recꞌo chipan ja departamento Judea in chique ja recꞌo chipan ja departamento Galilea in chique chakajaꞌ ja recꞌo chipan ja departamento Samaria. Xeqꞌuiy más chipan ja rtzobal Dios. Nquixbej quiꞌ chwach ja kajaw Dios. Ja rEspíritu Santo arjaꞌ toꞌo quixin in xebe más pa nim rmal. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 32 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ ni cꞌo wiꞌ viaje nuban chi quikꞌiloxic ja kachꞌalal. Xuban jutij be cuqꞌuin ja kachꞌalal ja recꞌo chipan ja tinamit Lida. 
\v 33 Ja tok xekaji triꞌ cꞌo wiꞌ jun achi xuwil Eneas rubiꞌ. Ja cꞌa rEneas arjaꞌ tuban waxakiꞌ junaꞌ tiqꞌuejeꞌ chwach rwarbal como siquirnak. 
\v 34 Ja cꞌa Pedro xbij tre: —Eneas, camic ja Jesucristo natrtzursaj. Catyictaji, tachomij ja rawarbal, neꞌ tre. In queriꞌ xuban ja rEneas yictaji. 
\v 35 Canojel ja winak ja recꞌo pa Lida e cachbil chakajaꞌ ja recꞌo pa Sarón ejeꞌeꞌ quetzꞌat ja rEneas chi tzuri. Rmalcꞌariꞌ ja tok queqꞌuex quinaꞌoj in yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 36 Cꞌo cꞌa jun kachꞌalal ixok chipan ja tinamit Jope, Tabita rubiꞌ. Ja chipan ja tzobal griego, Dorcas rubiꞌ. Ja cꞌa Dorcas arjaꞌ ni cꞌo wiꞌ ja rutzil rbanon, ni cꞌo wiꞌ nuyaꞌ chique ja winak ja cꞌo rjawaxic chique. 
\v 37 Ja Pedro cꞌa cꞌo na chipan ja tinamit Lida ja tok chaka jalal xoc ryobil ja Dorcas in cami. Quijoskꞌij ja rcuerpo. Ja tok joskꞌtaj cumal queyaꞌ pa jun cuarto ja cꞌo pa caꞌiꞌ piso. 
\v 38 Ja tinamit Lida xa ma nim ta rcojol ruqꞌuin ja tinamit Jope. Ja cꞌa kachꞌalal ja recꞌo pa Jope como cotak chi pa Lida cꞌo wiꞌ ja Pedro ecꞌo caꞌiꞌ achiꞌiꞌ xequetakel ruqꞌuin chi nequisiqꞌuij. Ja cꞌa tok xeꞌekaj ruqꞌuin ja Pedro quewaꞌ quibij tre riꞌ: —Camic natsiqꞌuix pa Jope pro chanim, xecheꞌ tre. 
\v 39 Yictaji ja Pedro in be chiquij. Ja cꞌa tok xekaji cꞌamarel chipan ja cuarto ja bar cꞌo wiꞌ ja camnak. Ecꞌo cꞌa juleꞌ ixokiꞌ triꞌ e malcaniꞌ, ejeꞌeꞌ quimajon okꞌej, quemaj rcꞌutic chwach ja Pedro nojel ja tziak ja rbanon can ja Dorcas. 
\v 40 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ xerlasajel canojel ja recꞌo chipan ja cuarto. Ja tok xelastajel rmal xuqueꞌe in xuban jun oración. Cꞌacꞌariꞌ be ruqꞌuin ja camnak in quewaꞌ xbij riꞌ: —Tabita, catyictaji, neꞌ tre. Ja cꞌa Dorcas arjaꞌ xujak rwach in tok xutzꞌat ja Pedro tzꞌabeꞌ nojoj. 
\v 41 Ja cꞌa Pedro xuchap chi rukꞌaꞌ in xuyic. Cꞌacꞌariꞌ xersiqꞌuij ja malcaꞌn tak ixokiꞌ e cachbil ja juleꞌ chic kachꞌalal in xucꞌut ja Dorcas chiquewach pro cꞌastajnak chic. 
\v 42 Xel rbixic ja bantaji nojel nat nakaj chipan ja tinamit Jope in e qꞌuiy ja winak yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo rmal. 
\v 43 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ qꞌuejeꞌ chi na jun tiempo pa Jope. Cꞌo jun achi tzacol tzꞌum Simón rubiꞌ, ruqꞌuin qꞌuejeꞌ wiꞌ. 
\c 10 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Cꞌo cꞌa jun achi chipan ja tinamit Cesarea, Cornelio rubiꞌ, arjaꞌ capitán quixin jun moc soldado binaꞌan chique e aj Italia. 
\v 2 Ja cꞌa Cornelio congana nuban respetar ja Dios, arjaꞌ e rachbil canojel ja recꞌo pa rochoch ni nquixbej wiꞌ quiꞌ chwach ja Dios. Ni cꞌo wiꞌ ayuda nuyaꞌ chique ja winak in xajutij rmajon rbanic ja roración chakajaꞌ. 
\v 3 Xuban cꞌa jutij ja Cornelio a las tres la xin takakꞌij cꞌoli ja xutzꞌat caniꞌ pan achicꞌ pro bien claro xutzꞌat, cꞌo jun ángel xin Dios xurkaj ruqꞌuin: 
\p —Cornelio, neꞌxi rmal ja ángel. 
\v 4 Ja cꞌa Cornelio kas xtzꞌelwachij ja ángel, congana nxbej riꞌ in xbij tre: 
\p —Wajaw ¿nak nawajoꞌ chwe? neꞌ tre. Ja cꞌa ángel quewaꞌ xbij chic tre riꞌ: 
\p —Ja Dios arjaꞌ bien rotak nojel ja roración abanon, bien rotak nojel ja rayuda ja rayaꞌon chique ja winak, jariꞌ ni matimestaj wiꞌ. 
\v 5 Camic queꞌatakaꞌel juleꞌ achiꞌiꞌ chipan ja tinamit Jope chi nequisiqꞌuij ja rachi rbinaꞌan Simón ja cꞌo chic jun rubiꞌ Pedro. 
\v 6 Ruqꞌuin jun achi tzacol tzꞌum cꞌo wiꞌ, Simón rubiꞌ arjaꞌ chakajaꞌ. Chiꞌ mar cꞌo wiꞌ rochoch. Ja Pedro tok xturkaj awqꞌuin arjaꞌ nbin chawe nak cꞌo rjawaxic chawe chi naban, neꞌ tre ja Cornelio. 
\p 
\v 7 Be ja ángel. Ja cꞌa Cornelio ecꞌo caꞌiꞌ ajsamajelaꞌ xersiqꞌuij cachbil jun soldado. Ja soldado arjaꞌ jun chique ja nij ecꞌo wiꞌ ruqꞌuin ja Cornelio chi rtoꞌic in congana nuban respetar ja Dios. 
\v 8 Ja cꞌa Cornelio tok xeꞌurkaj ruqꞌuin xuchol chiquewach nojel ja bix tre rmal ja ángel. Cꞌacꞌariꞌ xerutakel chipan ja tinamit Jope. 
\p 
\v 9 Ja cꞌa chi rcab kꞌij pa tak ncꞌajkꞌij quimajon binem, xajalal majaꞌn queꞌekaj chipan ja tinamit. Jariꞌ misma hora joteꞌe ja Pedro parwiꞌ ja terraza rxin ja jay ja bar cꞌo wiꞌ chi nerbanaꞌ jun oración. 
\v 10 In majtaj rmal rkꞌakꞌanil rupan. Kas cꞌa majtajnak rchomarsaxic ja ralmuerzo ja tok cꞌoli ja xutzꞌat caniꞌ pan achicꞌ. 
\v 11 Quewaꞌ ja xutzꞌat riꞌ, jaktaji ja caj in cꞌoli ja xutzꞌat caniꞌ jun nimlaj manta ntajini nkajto chicaj, ruyon jequeli in jotol chicaj ja quijiꞌ rutzaꞌm. 
\v 12 Ecꞌo juleꞌ chicop chipan ja manta pro nojel quewach ja chicop. Ecꞌoli ja cajcaj cakan, ecꞌoli ja nquichararaj quiꞌ, ecꞌoli chakajaꞌ ja nerupup chicaj. 
\v 13 Ja cꞌa Pedro tok xerutzꞌat ja chicop cꞌo jun kulaj xcꞌaxaj, quewaꞌ nbij riꞌ: 
\p —Pedro, catyictaji, queꞌacamsaj ja chicop in queꞌatiꞌaꞌ, neꞌe ja kulaj tre. 
\p 
\v 14 —Wajaw, mta moda xquenutiꞌ ta ja juleꞌ chicop leꞌ como anin majutij entiꞌon ta ja chicop ja xajan nekatiꞌ ja rok aj Israel como caniꞌ nbij ja ley xin Dios, neꞌe ja Pedro. 
\v 15 Tzijon chic jutij ja kulaj: 
\p —Pro jariꞌ Dios rchomin chic, ma xajan chi ta. Ja wi ma xajan chi ta chwa Dios ma tabij chi ta atat tre chi xajan, neꞌ tre ja Pedro. 
\p 
\v 16 Oxiꞌ mul bix queriꞌ tre ja Pedro cꞌacꞌariꞌ joteꞌe ja manta chicaj. 
\v 17 —¿Nak tibij cꞌawaꞌ ja cꞌa xintzꞌat riꞌ? neꞌ kaj ja Pedro pa ranma. Ja cꞌa rachiꞌiꞌ ja retakonel rmal ja Cornelio ejeꞌeꞌ quimajon rcꞌaxaxic chi tak jay bar cꞌo wiꞌ rochoch ja Simón. Ja Pedro arjaꞌ kas rmajon chꞌoboj ja tok xeꞌekaji ja rachiꞌiꞌ chiꞌjay: 
\v 18 —¿La waweꞌ cꞌo wiꞌ jun achi Simón rubiꞌ ja cꞌo chic jun rubiꞌ Pedro? xecheꞌoc ja chiꞌjay. 
\v 19 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ cꞌa rmajon na rchꞌobic ja xutzꞌat ja tok cꞌoli bix tre rmal ja rEspíritu Santo quewariꞌ: 
\p —Ecꞌol oxiꞌ achiꞌiꞌ natquicanoj. 
\v 20 Camic catkaj cuqꞌuin, queꞌawachbilajel pro ma taxbej ta awiꞌ como anin intakyonpi quixin. Queriꞌ bix tre. 
\v 21 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ kajto cuqꞌuin ja rachiꞌiꞌ: 
\p —Anin in Pedro ja ninecanoj. ¿Nak newajoꞌ chwe? neꞌ chique. 
\p 
\v 22 —Ajoj oktakonto awqꞌuin rmal jun capitán Cornelio rubiꞌ. Arjaꞌ congana utzlaj achi in nxbej riꞌ chwach ja Dios. Congana utz ntzꞌa̱t cumal ja rawach tak aj Israel pro ni canojelal. Cꞌo cꞌa jun ángel xin Dios xbij tre chi nutak asiqꞌuixic utzcꞌa chi natbe ruqꞌuin utzcꞌa chi ncꞌaxaj nak ja xtabij tre. Rmalcꞌariꞌ ja tok okpenak awqꞌuin camic, xecheꞌ tre. 
\v 23 Ja cꞌa Pedro xerucoj pa jay in triꞌ xewar kaj wiꞌ. 
\p Ja cꞌa chi rcab kꞌij be ja Pedro chiquij in ecꞌo chic juleꞌ kachꞌalal ja raj Jope xecachbilajel. 
\p 
\v 24 Ja cꞌa chi rox kꞌij xeꞌekaji pa Cesarea. Ja cꞌa Cornelio erayben in ecꞌo juleꞌ rchꞌalal erbanon invitar e cachbil ja utzlaj tak ramigo. Quimolon quiꞌ chi raybexic ja Pedro. 
\v 25 Ja Cornelio tok xeꞌekaji ja Pedro chi rochoch arjaꞌ xelto pa jay chi neꞌurcꞌuluꞌel. Ja tok xekaj cuqꞌuin xuqueꞌ chwach ja Pedro in xumaj ryaꞌic rukꞌij. 
\v 26 Pro ja Pedro xuyic in quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Catyictaji, ma catxuqueꞌ ta chinwach como anin xa in winak, xa ok junan awqꞌuin, neꞌ tre ja Cornelio. 
\v 27 Kas quimajon tzij ruqꞌuin ja Cornelio ja tok xeꞌoc pa jay in e qꞌuiy ja winak xerutzꞌat ja quimolon quiꞌ chipan ja jay. 
\v 28 Xumaj tzij cuqꞌuin, quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Ixix ewotak chi ja kareligión ajoj ja rok aj Israel nucꞌut chikawach chi xajan nokoc ewachbil ja ma ix aj Israel ta owi nokoc pa tak ewochoch. Pro ja Dios arjaꞌ xucꞌut chinwach chi ma yatal chi ta chwe xtinbij chi ta tre jun winak chi xajan nwachbilaj xa nak ta chi winakil. 
\v 29 Rmalcꞌariꞌ anin tok tak nsiqꞌuixic ni majun xinbij ta chique ja xecꞌamo wxin pro xinpeti chanim. Camic tebij chwe nak tre tok xinesiqꞌuij, neꞌe ja Pedro chique. 
\v 30 Ja cꞌa Cornelio xbij tre ja Pedro: 
\p —Camic xuban quijiꞌ kꞌij quitakawaꞌ hora riꞌ incꞌo pa jay nmajon rbanic ja rayuno in chakajaꞌ nmajon rbanic ja roración ja xin a las tres xin takakꞌij. Chaka jalal tok cꞌo jun achi winakar chinwach, cꞌo jun tziak rcojon congana ruchꞌaꞌ. 
\v 31 Xumaj tzij wqꞌuin, quewaꞌ xbij chwe riꞌ: —Cornelio, ja Dios arjaꞌ rcꞌaxan ja roración abanon in ma rmestan ta nojel ja rayuda ja rayaꞌon chique ja winak. 
\v 32 Camic queꞌatakaꞌel juleꞌ achiꞌiꞌ chipan ja tinamit Jope chi nequisiqꞌuij ja rachi Simón rubiꞌ ja cꞌo chic jun rubiꞌ Pedro. Ruqꞌuin jun achi tzacol tzꞌum cꞌo wiꞌ Simón rubiꞌ chakajaꞌ. Chiꞌ mar cꞌo wiꞌ rochoch. Ja Pedro tok xturkaj awqꞌuin arjaꞌ ntzijon awqꞌuin. Queriꞌ xbij chwe. 
\v 33 In queriꞌ xinban, xintaklaꞌel asiqꞌuixic chanim in maltiox chawe ja xatpeti. Ja camic kamolon kiꞌ waweꞌ chwach ja Dios kanojel utzcꞌa chi nkacꞌaxaj ja nabij chake ja binto chawe rmal ja Dios, neꞌe ja Cornelio tre. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 34 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ xumaj tzij, quewaꞌ xbij riꞌ: 
\p —Camic bien nchꞌobtaj mwal chi ja Dios ma jun ta itzel nutzꞌat in ma jun ta utz nutzꞌat. 
\v 35 Pro ja nuban, wi nkaxbej kiꞌ chwach, wi ti rubey nkaban chwach jariꞌ nokrucꞌul xa nak ta chi tinamital okcꞌo wiꞌ. 
\v 36 Xutakto ja Jesucristo ja kajaw kanojelal ja rok winak, kuqꞌuin ajoj xutakto wiꞌ ja rok aj Israel chi xuryaꞌaꞌ rbixic ja utzlaj tzij chake ja rcꞌamonto quicotemal. 
\v 37 Ixix bien ewotak ja utzlaj tzij chi xel rbixic nojel nat nakaj chipan ja departamento Judea, majtajto rbixic chipan ja departamento Galilea tokoriꞌ tok Juan Bautista rbin chic chique ja winak chi rjawaxic neba̱n bautizar. 
\v 38 Bien ewotak nak xuban ja Jesús ja raj Nazaret chi Dios chaꞌo rxin, xutakto ja rEspíritu Santo ruqꞌuin in congana poder xuyaꞌ tre. Bien ewotak chi be nat nakaj ja Jesús cuqꞌuin ja winak, solo utzil nuban chique in nertzursaj ja quitijon pokon pa rukꞌaꞌ ja diablo. Queriꞌ xuban como ja Dios cꞌo ruqꞌuin. 
\v 39 Ajoj ja rok apóstol katzꞌaton nojel ja xuban ja Jesús chipan ja tinamit Jerusalén in chipan ja juleꞌ chic tinamit kaxin ja rok aj Israel in camic kamajon rbixic. Ja Jesús arjaꞌ camsax chwach cruz 
\v 40 pro ja cꞌa chi rox kꞌij ja Dios xuyic chipan ja camíc in xuyaꞌ tre chi xucꞌut riꞌ chikawach. 
\v 41 Ma chiquewach ta canojel ja xucꞌut wiꞌ riꞌ pro chikawach ajoj ja rokchaꞌon rmal ja Dios utzcꞌa chi nkayaꞌ rbixic ja rcꞌastajic como ajoj tok cꞌastajnak chic chiquicojol camnakiꞌ xokwaꞌ chi na ruqꞌuin. 
\v 42 Cꞌacꞌariꞌ xokrutakel cuqꞌuin ja winak utzcꞌa chi nkayaꞌ rbixic ja utzlaj tzij chique utzcꞌa chi nkabij chique chakajaꞌ chi ja Dios arjaꞌ cojyon rxin como Kꞌetol Tzij pa quewiꞌ canojelal ja winak chi ecꞌasli chi e camnakiꞌ. 
\v 43 Canojel ja rojer tak profeta quewaꞌ quitzꞌiban can tre riꞌ: —Xa nak ta nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin jariꞌ necuytaji, pa rubiꞌ arjaꞌ ncuytaji ja quil quemac, queriꞌ quitzꞌiban can, neꞌe ja Pedro chique. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 44 Cꞌa rmajon na tzij ja Pedro ja tok chaka jalal kajto ja rEspíritu Santo cuqꞌuin canojel ja quimajon rcꞌaxaxic ja nbij. 
\v 45 Ja cꞌa kachꞌalal ja raj Israel ja rerachbilanto ja Pedro ejeꞌeꞌ congana cꞌascꞌoꞌi quetzꞌat ja bantaji como ja rEspíritu Santo kajto cuqꞌuin ja ma e aj Israel ta chakajaꞌ. 
\v 46 Como ja ma e aj Israel ta ejeꞌeꞌ quimajon tzij chipan juleꞌ chic tzobal ja ma cotakin ta, quimajon ryaꞌic rukꞌij ja Dios. 
\v 47 Ja cꞌa Pedro quewaꞌ xbij chique ja rachbil riꞌ: —Camic ni utz wiꞌ neba̱n bautizar jawaꞌ winak riꞌ como kajnakpi chic ja rEspíritu Santo cuqꞌuin ja caniꞌ kajto kuqꞌuin ajoj nabey, neꞌ chique. 
\v 48 Cꞌacꞌariꞌ xbij chique ja Cornelio: —Camic quixban bautizar pa rubiꞌ ja Jesucristo, neꞌ chique. Ja cꞌa tok xebantaj bautizar quicꞌutuj jun utzil tre ja Pedro chi nqꞌuejeꞌ jun caꞌiꞌ kꞌij cuqꞌuin.
\c 11 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa rapóstol e cachbil ja juleꞌ chic kachꞌalal ja recꞌo chipan ja departamento Judea ejeꞌeꞌ xekaj rbixic cuqꞌuin chi ja ma e aj Israel ta quinimaj ja rtzobal Dios. 
\v 2 Meloji ja Pedro pa Jerusalén. Ja tok xekaji ecꞌoli ja raj Israel quemaj rchꞌaꞌic tre ja xuban, ejeꞌeꞌ riꞌ ja nebini chi rjawaxic neba̱n circuncidar ja kachꞌalal ja ma e aj Israel ta, 
\v 3 quewaꞌ quibij tre riꞌ: 
\p —¿Nak cꞌa tre ja tok xatbe pa cochoch juleꞌ winak ja ma e aj Israel ta, nak tre tok xatwaꞌ cuqꞌuin? xecheꞌ tre. 
\v 4 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ xumaj rcholic chiquewach nak rbanic nojel ja bantaji, quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p 
\v 5 —Anin incꞌo chipan ja tinamit Jope, kas nmajon rbanic jun oración ja tok cꞌoli ja xintzꞌat caniꞌ pan achicꞌ, cꞌoli ja xintzꞌat caniꞌ jun nimlaj manta ntajini nkajto chicaj, ruyon jequeli in jotol chicaj ja quijiꞌ rutzaꞌm. 
\v 6 Kas nmajon rtzꞌelwachixic ja manta ja tok ecꞌo juleꞌ chicop xenutzꞌat chipan pro qꞌuiy quewach ja chicop. Ecꞌoli ja cajcaj cakan, ecꞌoli ja netiꞌoni, ecꞌoli ja nquichararaj quiꞌ in ecꞌoli chakajaꞌ ja nerupup chicaj. 
\v 7 Cꞌacꞌariꞌ cꞌo jun kulaj xincꞌwaxaj, quewaꞌ xbij chwe riꞌ: —Pedro, catyictaji, queꞌacamsaj ja chicop in queꞌatiꞌaꞌ, neꞌ chwe. 
\v 8 Pro anin xinbij tre: —Wajaw, mta moda xquenutiꞌ ta ja juleꞌ chicop leꞌ como anin majutij entiꞌon ta ja chicop ja xajan nekatiꞌ ja rok aj Israel como caniꞌ nbij ja ley xin Dios, queriꞌ xinbij tre. 
\v 9 Pro tzijon chic jutij ja kulaj: —Pro jariꞌ Dios rchomin chic, ma xajan chi ta. Ja wi ma xajan chi ta chwa Dios ma tabij chi ta atat tre chi xajan, neꞌ chwe. 
\v 10 Oxiꞌ mul bix queriꞌ chwe cꞌacꞌariꞌ joteꞌe ja manta chicaj. 
\v 11 Jariꞌ misma hora ecꞌol oxiꞌ achiꞌiꞌ ja xeꞌekaji ja bar incꞌo wiꞌ, etakonel chi ncanoxic, eꞌelnakel pa Cesarea. 
\v 12 Cꞌacꞌariꞌ ja rEspíritu Santo arjaꞌ xbij chwe: —Camic queꞌawachbilajel ja rachiꞌiꞌ pro ma taxbej ta awiꞌ, neꞌ chwe. Queriꞌ xinban xinbe e wachbil chakajaꞌ ja wakiꞌ kachꞌalal ja neꞌetzꞌat waweꞌ riꞌ. Ja cꞌa tok xokekaji xokoc pa rochoch jun achi Cornelio rubiꞌ. 
\v 13 Ja cꞌa Cornelio arjaꞌ xumaj rcholic chikawach nak ja rtzꞌaton como cꞌo jun ángel xutzꞌat paꞌl pa rochoch, quewaꞌ bix tre rmal ja ángel riꞌ: —Camic queꞌatakaꞌel juleꞌ achiꞌiꞌ chipan ja tinamit Jope chi nequisiqꞌuij ja rachi Simón rubiꞌ ja cꞌo chic jun rubiꞌ Pedro, 
\v 14 arjaꞌ cꞌo jun utzlaj tzij nbij chawe in nawil ja totajem xin Dios rmal e awachbil ja recꞌo pan awochoch, neꞌxi ja Cornelio cha, rmal ja ángel. 
\v 15 Ja cꞌa tok xinmaj rbixic ja utzlaj tzij chique chaka jalal tok kajto ja rEspíritu Santo cuqꞌuin ja caniꞌ kajto kuqꞌuin ajoj nabey. 
\v 16 Cꞌacꞌariꞌ xurkaj chwe ja rbin can chake ja kajaw Jesucristo quewariꞌ: —Ja Juan Bautista yaꞌ xucoj ja tok xeruban bautizar ja winak, ja cꞌa rixix ntakto na ja rEspíritu Santo ewqꞌuin in jariꞌ nixbanbex bautizar, neꞌ chake. 
\v 17 Como ja Dios xutakto ja rEspíritu Santo cuqꞌuin ejeꞌeꞌ ja caniꞌ xuban ajoj chake ja tok yukeꞌ kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo ¿nak cꞌa inocnak wiꞌ anin nechꞌob ixix ja xtinchꞌaꞌ ta ja nuban ja Dios? Queriꞌ xbij ja Pedro chique. 
\p 
\v 18 Ja cꞌa tok bix queriꞌ chique mchita quibij tre ja Pedro. Quemaj ryaꞌic rukꞌij ja Dios, quewaꞌ quibij riꞌ: —Ni katzij wiꞌ chi ja ma e aj Israel ta yatajnak chique ejeꞌeꞌ chakajaꞌ rmal ja Dios chi nqueqꞌuex quinaꞌoj in nqueyaꞌ can ja ritzelal in nquewil ja utzlaj cꞌaslemal ja mta qꞌuisic trij, xecheꞌe. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 19 Ja tok camsaxi ja rEsteban majtaj chic rbanic pokon chique ja juleꞌ chic kachꞌalal. Rmalcꞌariꞌ ja tok ecꞌoli chique xechictaji, xebe nat, juleꞌ xebe pa Fenicia, juleꞌ chic xebe pa Chipre in juleꞌ chic xebe pan Antioquía. Ja tok xeꞌekaji quemaj rbixic ja utzlaj tzij xin Jesucristo pro xa queyon chique ja cach tak aj Israel quibij wiꞌ. 
\v 20 Pro ecꞌo juleꞌ chique, nicꞌaj e aj Chipre in nicꞌaj chic e aj Cirene, ejeꞌeꞌ tok xeꞌekaj pan Antioquía quemaj tzij cuqꞌuin ja ma e aj Israel ta in queyaꞌ rbixic ja kajaw Jesucristo chique. 
\v 21 Ja poder rxin ja kajaw Dios cꞌo cuqꞌuin in e qꞌuiy ja winak yukeꞌ chic quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo in queyaꞌ can ja rojer tak costumbre ja quiniman. 
\p 
\v 22 Ja cꞌa riglesia ja recꞌo pa Jerusalén xekaj rbixic cuqꞌuin ja bantaji in quetakel ja Bernabé pan Antioquía. 
\v 23 Ja cꞌa Bernabé tok xekaj pan Antioquía xutzꞌat chi congana samajnak ja rutzil xin Dios pa tak canma ja winak, congana quicot rmal in quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Cow quixpeꞌi, maxta teyaꞌ can ja yukulbal ecꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo. 
\v 24 Queriꞌ xbij ja Bernabé como arjaꞌ utzlaj achi, nojnak ja rEspíritu Santo pa ranma, congana yukul rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in e qꞌuiy ja winak yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Kajaw rmal. 
\p 
\v 25 Cꞌacꞌariꞌ be ja Bernabé pa Tarso chi rcanoxic ja Saulo. 
\v 26 Ja tok xuwil xucꞌamto pan Antioquía. Jun junaꞌ xeqꞌuejeꞌ triꞌ cuqꞌuin ja riglesia, e qꞌuiy ja winak xequitijoj tre ja rtzobal Dios. Triꞌ pan Antioquía kas winakar wiꞌ jun biꞌaj ja binaꞌax chique ja kachꞌalal, e cristiano binaꞌax chique. 
\p 
\v 27 Jariꞌ tiempo ecꞌo juleꞌ profeta xeꞌelel pa Jerusalén xebe pan Antioquía. 
\v 28 Ja cꞌa tok xeꞌekaji cꞌo jun chique Agabo rubiꞌ, arjaꞌ peꞌi chiquewach ja kachꞌalal in xbij chique ja bin tre rmal ja rEspíritu Santo, quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Cꞌo jun nimlaj waꞌal penak chwach ja rwachꞌulew, neꞌ chique. In queriꞌ xuban cꞌo jun nimlaj waꞌal peti pa rtiempo ja Claudio ja nimlaj rey xin Roma. 
\v 29 Ja cꞌa kachꞌalal ja recꞌo pan Antioquía ejeꞌeꞌ quechꞌob chi nquetakel jun ayuda chique ja kachꞌalal ja recꞌo pa Judea: —Nkayaꞌ janiꞌ nokcowini nkayaꞌ chikajujunal, xecheꞌe. 
\v 30 In queriꞌ queban, quetakel ja Bernabé rachbil Saulo chi ejeꞌeꞌ nequijachaꞌ ja rayuda pa quekꞌaꞌ ja ranciano ja repaꞌl chiquij ja kachꞌalal ja recꞌo pa Judea.
\c 12 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Chipan ariꞌ tiempo ja rey Herodes ecꞌo juleꞌ chique ja riglesia xumaj rbanic pokon chique. 
\v 2 Xutak rcamsaxic ja Jacobo tzaꞌn espada, jariꞌ Jacobo rnimal ja Juan. 
\v 3 Ja tok xutzꞌat chi nequicoti ja raj Israel rmal ja xuban tre ja Jacobo cꞌacꞌariꞌ xutak chic rchapic ja Pedro tokoriꞌ tok majtajnak rbanic ja nmakꞌij pascua ja tok cꞌoli ja caxlanway ntiji ja mta levadura ruqꞌuin. 
\v 4 Ja tok chaptaji ja Pedro xucoj pa cheꞌ, ecꞌo quijiꞌ moc soldado xujach pa quekꞌaꞌ chi nquichajij, e cajcaj soldado ecꞌo chipan ja jujun moc. Ja nuchꞌob ja Herodes nocꞌo na ja nmakꞌij pascua nabey cꞌacꞌariꞌ xtilasajto ja Pedro pa cheꞌ in nukꞌet tzij trij chiquewach ja winak. 
\v 5 Queriꞌ xuban ja Pedro, bien chajin pa cheꞌ cumal ja soldado pro ja riglesia ejeꞌeꞌ chijutij quimajon rbanic oración pa rcuenta. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 6 Ja tok xa jun kꞌij chic nrajoꞌ chi nkꞌe̱t tzij trij rmal ja Herodes cꞌo jun ángel rxin ja kajaw Dios takto chi rtoꞌic. Warnak ja Pedro chakꞌaꞌ, ecꞌo caꞌiꞌ soldado pa tak rxquin, bien ximon chi caꞌiꞌ cadena. Ecꞌo chic juleꞌ soldado chakajaꞌ ejeꞌeꞌ quimajon rchajixic ruchiꞌ ja cheꞌ. 
\v 7 Chaka cꞌa jalal ja tok xekaji ja ángel ruqꞌuin ja Pedro, ni sakari pa cheꞌ rmal. Ja cꞌa ángel arjaꞌ xuchapoc pa rupox ja Pedro chi rcꞌasic in quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Catyictaji pro ni chanim riꞌ, neꞌ tre. Chaka jalal tok tzakel ja cadena chi rukꞌaꞌ ja Pedro. 
\v 8 In tzijon chic jutij ja ángel: —Tachomarsaj awiꞌ, tacojoꞌ axajab, neꞌ chic tre. In queriꞌ xuban ja Pedro ja caniꞌ bix tre. —Camic tacojoꞌ achaqueta in cattreꞌ chwij, neꞌ chic jutij ja ángel tre ja Pedro. 
\p 
\v 9 Ja cꞌa Pedro arjaꞌ treꞌto trij ja ángel pro matichꞌobtaj rmal ja wi katzij owi mani chi lasaxto. Ja nuchꞌob arjaꞌ xa caniꞌ jun achicꞌ ja ntajini nuban. 
\v 10 Xekꞌax chwach caꞌiꞌ lugar ja bar ecꞌo wiꞌ soldado e chajinelaꞌ. Cꞌacꞌariꞌ xeꞌekaji ja bar cꞌo wiꞌ ruchiꞌ ja cheꞌ ja chꞌichꞌ ocnak ja cꞌo chiꞌ bey. Ruyon jaktaj chiquewach in xeꞌelto. Ja cꞌa ángel tok queqꞌuis jun rmej bey chaka jalal tok xuyaꞌ can ja Pedro. 
\v 11 Ja cꞌa Pedro tok chꞌobtaj rmal quewaꞌ xbij kaj pa ranma riꞌ: —Camic wotak chi ja kajaw Dios cꞌo jun ángel rxin ja rtakonto chi ntoꞌic pa rukꞌaꞌ ja Herodes, ja wach tak aj Israel matiyaꞌ chic quigana como ejeꞌeꞌ xa ncamic cayben, neꞌe. 
\p 
\v 12 Ja tok chꞌobtaj rmal nojelal cꞌacꞌariꞌ be chi rochoch ja María. Jariꞌ María arjaꞌ ruteꞌ ja Juan ja cꞌo chic jun rubiꞌ Marcos neꞌxi. E qꞌuiy ja kachꞌalal quimolon quiꞌ pa rochoch ja María, quimajon rbanic oración. 
\v 13 Ja cꞌa Pedro tok xekaji xcꞌoncꞌoꞌoc ruchiꞌ ja portón. Cꞌo cꞌa jun xtan Rode rubiꞌ, arjaꞌ xelto chi rtzꞌatic nak ja ncꞌoncꞌoni. 
\v 14 Ja tok xcꞌaxaj chi rukul Pedro ja ntzijoni congana quicoti, sach rnaꞌoj rmal in ma xujak ta ja ruchiꞌ portón chwach. Ja xuban, cꞌamcꞌol ranim meloj pa jay in xbij chique ja kachꞌalal chi cꞌoli ja Pedro paꞌl chuchiꞌ ja portón. 
\v 15 Pro ma xquinimaj ta ja bix chique rmal ja Rode: 
\p —Xa atchꞌujarnak, xecheꞌ tre. 
\p —Mni, ni katzij wiꞌ chi arjaꞌ, neꞌ chique. 
\p —Ma arjaꞌ ta ariꞌ, xa ángel ariꞌ ja nchajin rxin, xecheꞌ chic tre. 
\p 
\v 16 Pro ja Pedro arjaꞌ xajutij rmajon rcꞌoncꞌoxic ja portón. Ja cꞌa tok quejak chwach quetzꞌat chi Pedro in congana cꞌascꞌoꞌi quetzꞌat. 
\v 17 Ja cꞌa Pedro xuban rukꞌaꞌ chiquewach chi nquicajbaꞌ tzij. Xumaj rcholic chiquewach nak xuban ja kajaw Dios chi rlasaxic pa cheꞌ. Cꞌacꞌariꞌ xbij chique: —Ja cꞌa xinbij chewe riꞌ tebij chic ixix tre ja Jacobo in chique chakajaꞌ ja juleꞌ chic kachꞌalal, neꞌ chique. Cꞌacꞌariꞌ xelel cuqꞌuin, be cha jun lugar chic. 
\p 
\v 18 Ja cꞌa tok sakar kaj congana sach quinaꞌoj ja soldado como ma cotak ta ba la xoc wiꞌ ja Pedro. 
\v 19 Ja cꞌa Herodes arjaꞌ xutak rcanoxic pro ni ma xuwil ta wiꞌ. Cꞌacꞌariꞌ xucꞌot quechiꞌ ja soldado ja xechajin rxin ja Pedro pa cheꞌ pro como maquecowini nquibij nak la bantaji chewiꞌ tok xuyaꞌ jun orden chi necamsaxi. Cꞌacꞌariꞌ xelel ja Herodes chipan ja departamento Judea in be chic chipan ja tinamit Cesarea, triꞌ xeqꞌuejeꞌ chi wiꞌ. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 20 Chipan ariꞌ tiempo penak ryewal ja Herodes chiquij ja winak ja recꞌo chipan ja caꞌiꞌ nación Tiro in Sidón. Ejeꞌeꞌ riꞌ winak pan Israel nquelokꞌ wiꞌ ja ncꞌatzin chique chi nquetij pro ja Herodes maticꞌayij chic chique. Pro ejeꞌeꞌ xa jun quechꞌob xebe ruqꞌuin ja Herodes chi nquichomij quiꞌ ruqꞌuin. Ja cꞌa tok xeꞌekaji cꞌo jun achi Blasto rubiꞌ, arjaꞌ oficial chipan ja gobierno rxin ja Herodes, queyaꞌ pwok tre utzcꞌa chi ntzijon pa quicuenta chwach ja rey Herodes. 
\v 21 Ja cꞌa Herodes cꞌo jun kꞌij xpartiꞌij ja xtitzijon wiꞌ cuqꞌuin. Ja tok xerilaꞌ ja kꞌij ja Herodes arjaꞌ cꞌo buen tak tziak xucoj ja xin rey, tzꞌabeꞌ chipan ja trono in xumaj tzij cuqꞌuin. 
\v 22 Ja cꞌa winak tok quicꞌaxaj ja nbij quemaj rakic quechiꞌ, quewaꞌ quibij riꞌ: —Jalaꞌ ja nkacꞌaxaj leꞌ rukul jun dios, ma rukul ta jun achi, queriꞌ quibij. 
\v 23 Chaka jalal tok pi jun ángel rxin ja kajaw Dios, xucoj jun yobil tre ja Herodes como ja Herodes arjaꞌ xuyaꞌ lugar chique ja winak chi nqueyaꞌ rukꞌij, ma rukꞌij ta ja Dios xuyaꞌ. Ja cꞌa yobil xoc tre ja Herodes quewaꞌ rbanic riꞌ, ecꞌo juleꞌ jut xetijo rxin in cam cumal ja jut. 
\p 
\v 24 Pro ja cꞌa rtzobal Dios jariꞌ más chi na xel rbixic, más chi na e qꞌuiy ja winak ja xeniman rxin. 
\p 
\v 25 Ja cꞌa Bernabé rachbil Saulo ja tok jachtaj can ja rayuda cumal xeꞌelel pa Jerusalén, xebe chic pan Antioquía in quecꞌamel ja Juan ja cꞌo chic jun rubiꞌ nbixi Marcos.
\c 13
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja chipan ja riglesia ja cꞌo pan Antioquía ecꞌo juleꞌ profeta in maestro. Quewaꞌ quebiꞌ riꞌ, Bernabé, Simón ja cꞌo chic jun rubiꞌ nbixi Niger, Lucio ja raj Cirene, Manaén ja re jun aqꞌuiyic ruqꞌuin ja Herodes ja gobernador xin Galilea, in Saulo. 
\v 2 Queban cꞌa jutij quimolon quiꞌ chi ryaꞌic rukꞌij ja Dios, quimajon rbanic ja rayuno ja tok cꞌoli bix chique rmal ja rEspíritu Santo quewariꞌ: —Anin enchaꞌon ja Bernabé in Saulo chi rbanic jun samaj. Camic queꞌepartiꞌij chi nequibanaꞌ ja samaj, queriꞌ bix chique. 
\p 
\v 3 Cꞌacꞌariꞌ quemaj rbanic jun oración. Ja cꞌa tok tzuri ja roración in tok tzuri ja rayuno cumal queyaꞌ quekꞌaꞌ pa quewiꞌ ja Bernabé in Saulo chi nequipartiꞌij. Cꞌacꞌariꞌ xequetakel chi rbanic ja samaj. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 4-5 Queriꞌ queban ja Bernabé in Saulo, xetakel rmal ja rEspíritu Santo, xebe, xeꞌekaj chipan ja tinamit Seleucia, cachbilanel ja Juan ja cꞌo chic jun rubiꞌ Marcos. Ja cꞌa Juan arjaꞌ nerutoꞌ chipan ja samaj. Cꞌacꞌariꞌ xeꞌoquel chipan jun lancha, xebe chic chipan jun lugar Chipre rubiꞌ, cꞌo pa mar. Xeꞌekaj chipan ja tinamit Salamina ja cꞌo pa rcuenta Chipre. Triꞌ cꞌa quemaj wiꞌ rbixic ja rtzobal Dios pa tak jay xin molbal riꞌil ja bar nquemol wiꞌ quiꞌ ja raj Israel. 
\v 6 Xebe nat nakaj chipan ja lugar Chipre. Ja tok xeꞌekaj chipan ja tinamit Pafos triꞌ cꞌo wiꞌ jun achi quewil aj Israel, Barjesús rubiꞌ. Ja cꞌa Barjesús arjaꞌ ajꞌitz. Arjaꞌ nbij chi profeta ocnak wiꞌ pro xa banol engaño. 
\v 7 Nsamaj pa rcuenta ja gobernador xin Chipre. Ja cꞌa gobernador arjaꞌ jun achi congana rnaꞌoj, Sergio Paulo rubiꞌ. Xutak quisiqꞌuixic ja Bernabé in Saulo como cꞌo rgana ncꞌaxaj ja rtzobal Dios. 
\v 8 Ja Barjesús arjaꞌ cꞌo chic jun rubiꞌ nbix tre, Elimas neꞌxi. Elimas tibij tzij ajꞌitz. Ja cꞌa xuban ja rajꞌitz, ja tok xeꞌekaji ja Bernabé in Saulo arjaꞌ xuchꞌaꞌ chique ja tijonem ja nqueyaꞌ utzcꞌa ja gobernador matiyukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 9 Ja Saulo arjaꞌ cꞌo chic jun rubiꞌ nbix tre, Pablo neꞌxi. Ja cꞌa Pablo nojnak ja rEspíritu Santo pa ranma, kas xtzꞌelwachij ja rajꞌitz 
\v 10 in quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Atat xa at banol engaño, xa at itzel achi, xa at ralcꞌwal diablo, ni mta wiꞌ agana ruqꞌuin ja rutzil. ¿Nak cꞌa tre ja tok nachꞌaꞌ ja rtzobal Dios? ¿Nak cꞌa tre ja tok matayaꞌ lugar chique ja winak chi nquinimaj? 
\v 11 Camic natij na pokon pa rukꞌaꞌ ja kajaw Dios como natmoyiri in cꞌo jun tiempo matatzꞌat chic ja sakil, neꞌ tre. 
\p Ja cꞌa rajꞌitz tok bitaj queriꞌ tre rmal ja Pablo ni jariꞌ hora moyiri. Cꞌacꞌariꞌ xumaj rcanoxic jun ja nyukenel rxin chi rukꞌaꞌ. 
\v 12 Ja cꞌa gobernador tok xutzꞌat chi xoc moy ja rajꞌitz yukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo como congana cꞌascꞌoꞌi xcꞌaxaj ja tijonem ja nqueyaꞌ ja Pablo in Bernabé tre ja kajaw Dios. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 13 Cꞌacꞌariꞌ ja Pablo xeꞌoquel pa lancha, xeꞌelel chipan ja tinamit Pafos, xebe chic chipan ja tinamit Perge ja cꞌo pa rcuenta Panfilia. Pro ja Juan Marcos arjaꞌ xeruyaꞌ can, melojto ja pa Jerusalén. 
\v 14 Ja cꞌa Pablo in Bernabé tok xeꞌelel chipan ja tinamit Perge xebe chic chipan ja tinamit Antioquía ja cꞌo pa rcuenta Pisidia. Ja tok xerilaꞌ ja xulaꞌnbal kꞌij xeꞌoc chipan ja jay xin molbal riꞌil in xetzꞌabeꞌe. 
\v 15 Majtaj rsiqꞌuixic ja rtzobal Dios ja tzꞌiban can rmal ja Moisés in cumal ja juleꞌ chic profeta. Ja tok siqꞌuitaji ecꞌo juleꞌ oficial rxin ja jay xin molbal riꞌil ejeꞌeꞌ cꞌoli quetakel rbixic chique ja Pablo in Bernabé quewariꞌ: 
\p —Kach tak aj Israel, wi cꞌo jun paxbanem newajoꞌ nebij chique ja winak nkayaꞌ tiempo chewe camic, xecheꞌel chique. 
\v 16 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ peꞌi in xuban rukꞌaꞌ chiquewach ja winak utzcꞌa chi nquicajbaꞌ tzij in quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Ixix ja rix kach tak aj Israel in ixix chakajaꞌ ewanojelal ja nexbej ewiꞌ chwach ja Dios, tecꞌwaxaj ja xtinbij chewe riꞌ. 
\v 17 Ja Dios kaxin ajoj ja rok aj Israel arjaꞌ xeruchaꞌ ja katiꞌt kamamaꞌ ojer. Xuyaꞌ chique chi xeꞌoc jun nimlaj tinamit tokoriꞌ ja tok xeqꞌuejeꞌ pan Egipto. Pro ma ja ta Egipto ja kas mero quitinamit in tok qꞌuiswani ja Dios arjaꞌ congana xucoj rchokꞌakꞌ xerlasajto pa quekꞌaꞌ ja raj Egipto. 
\v 18 Ja cꞌa tok xeꞌelto ja pan Egipto caꞌwinak junaꞌ xeqꞌuejeꞌ chipan ja lugar ja chakijlaj ulew in congana itzelal queban triꞌ pro ja Dios arjaꞌ xucochꞌ nojelal. 
\v 19 Ja cꞌa tok xeꞌekaj chipan ja rulew rbinaꞌan Canaán ecꞌo wukuꞌ tinamit ja recꞌo chic chipan pro ja Dios arjaꞌ xercamsaj chi e wukuꞌ in ja rulew jariꞌ xuyaꞌ chique ja katiꞌt kamamaꞌ como herencia. 
\v 20 Ja kꞌetbaltzij jariꞌ xuyaꞌ pa quekꞌaꞌ juesaꞌ. Quijiꞌ ciento junaꞌ in nicꞌaj xeꞌucꞌax cumal ja juesaꞌ. Ja qꞌuisbal juez jariꞌ ja rojer profeta Samuel. 
\v 21 Cꞌacꞌariꞌ quicꞌutuj jun rey tre ja Dios utzcꞌa ja kꞌetbaltzij nqꞌuejeꞌ chic pa rukꞌaꞌ ja rey. In queriꞌ xuban ja Dios, xuyaꞌ chic ja kꞌetbaltzij pa rukꞌaꞌ ja Saúl rcꞌajol Sis. Ja Sis arjaꞌ riy rumam can ja Benjamín. Ja Benjamín arjaꞌ jun chique ja cablajuj rcꞌajol Jacob. Caꞌwinak junaꞌ qꞌuejeꞌe ja Saúl chipan ja kꞌetbaltzij. 
\v 22 Ja Dios tok xlasaj ja kꞌetbaltzij pa rukꞌaꞌ ja Saúl xucoj chic pa rukꞌaꞌ ja rey David in quewaꞌ xbij riꞌ: —Anin congana nel nucꞌuꞌx trij ja David ja rcꞌajol Isaí. Arjaꞌ nuban na cumplir ja nvoluntad xa nak ta ja nwajoꞌ tre chi nuban. Queriꞌ xbij ja Dios, neꞌe ja Pablo chique. In xbij chic chique: 
\p 
\v 23 —Cꞌo jun riy rumam can ja David, Jesús rubiꞌ. Ja cꞌa Jesús arjaꞌ takonto rmal ja Dios chi katoꞌic ja rok aj Israel como queriꞌ tzujun can rmal ja Dios ojer. 
\v 24 Ja Jesús tok majaꞌn tumaj ja rsamaj majtajnak chic rchomarsaxic rubey rmal ja Juan Bautista como ja Juan quewaꞌ nbij chique canojel ja winak ja raj Israel: —Teqꞌuexaꞌ ja renaꞌoj, teyaꞌaꞌ can ja ritzelal in quixban bautizar, neꞌ chique. 
\v 25 Ja Juan Bautista tok xajalal majaꞌn tuqꞌuis ja rsamaj quewaꞌ xbij chique ja winak riꞌ: —Anin ma in Cristo ta ja caniꞌ nechꞌob chwij. Ja Cristo arjaꞌ xajalal majaꞌn tumaj ja rsamaj in más na nim rukꞌij arjaꞌ chinwach anin, nixtacꞌa yatal ta chwij chi xtinquir ta rcꞌamal ja rxajab, neꞌ chique. 
\p 
\v 26 Ixix ja rix kach tak aj Israel ja rix riy rumam can ja kamamaꞌ Abraham in ixix chakajaꞌ ewanojelal ja nexbej ewiꞌ chwach ja Dios, camic nbij chewe chi ewxin ixix ja utzlaj tzij ja kamajon rbixic chewe ja rcꞌamonto ja totajem xin Dios. 
\v 27 Como ja winak ja recꞌo pa Jerusalén e cachbil ja kꞌetol tak tzij ja nebano mandar quixin, ejeꞌeꞌ ma xchꞌobtaj ta cumal chi ja Jesús arjaꞌ ja Toꞌonel ja takonto rmal ja Dios nixtacꞌa chꞌobtaj ta cumal chakajaꞌ nak rbanic ja rtzobal Dios ja tzꞌibtal can ojer cumal ja profeta ja nsiqꞌuix pa tak quixquin pa tak xulaꞌnbal kꞌij. Quicꞌutuj rcamic ja Jesús in triꞌ bantaj wiꞌ cumplir ja tzꞌibtal can ojer cumal ja profeta. 
\v 28 Quicanoj ril ja Jesús in masqui mta ril pro quicꞌutuj rcamic tre ja Pilato. 
\v 29 Ja Jesús tok bantaj cumplir nojel ja tzꞌibtal can tre cꞌacꞌariꞌ kajsax chwach cruz in xemuki. 
\v 30 Pro ja Dios arjaꞌ xuyaꞌ tre chi cꞌastaj chiquicojol camnakiꞌ. 
\v 31 Ja cꞌa tok cꞌastajnak chic qꞌuiylaj kꞌij qꞌuejeꞌ chi na cuqꞌuin juleꞌ discípulo, ejeꞌeꞌ riꞌ ja xerachbilajel ja tok xeꞌelel pa Galilea in xebe pa Jerusalén in camic quimajon rbixic chique winak nojel ja quitzꞌaton tre rcꞌaslemal ja Jesús. 
\p 
\v 32 Ja camic cꞌo jun utzlaj tzij kacꞌamonto chewe quewariꞌ, ja tzujux can chique ja katiꞌt kamamaꞌ ojer rmal ja Dios 
\v 33 jariꞌ rbanon chic cumplir ja Dios pa katiempo ajoj ja rok quiy quemam can como arjaꞌ xuyic ja Jesús chipan ja camíc. Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios chipan ja rcab salmo quewaꞌ nbij ja Dios tre ja Cristo riꞌ: —Atat at Walcꞌwal, camic xincꞌut chiquewach ja winak chi at Walcꞌwal, queriꞌ xbij tre. 
\v 34 In cꞌa cꞌo na más ja tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios ja nucꞌut chikawach chi ja Dios ojer rtzujun can chi nuyaꞌ na tre ja Cristo chi ncꞌastaji chiquicojol camnakiꞌ utzcꞌa chi matakꞌayi ja rcuerpo, quewaꞌ nbij riꞌ: —Anin cꞌoli ja wutzil nyaꞌ na pan ewiꞌ ja caniꞌ ntzujun tre ja rey David, neꞌe ja Dios. 
\v 35 In jun chic ja rtzꞌiban can ja David tre ja Cristo, quewaꞌ xbij ja David tre ja Dios riꞌ: —Ja cuerpo rxin ja Santilaj Awalcꞌwal wotak chi mta moda xtayaꞌ ta lugar tre chi xtakꞌay ta, neꞌe. 
\v 36 Ja cꞌa David tok xuqꞌuis ja samaj ja yaꞌon tre rmal ja Dios chi nuban bien kotak chi cami in xakꞌayi ja rcuerpo. 
\v 37 Pro ja cuerpo rxin ja Jesús jariꞌ ma xakꞌay ta como ja Dios arjaꞌ xuyaꞌ tre chi cꞌastaji chiquicojol camnakiꞌ. 
\v 38 Rmalcꞌariꞌ tok nkabij chewe kach tak aj Israel, bien tewotakij chi ja Jesús ja kamajon rbixic chewe arjaꞌ ncuyuwi ja kil kamac ja rok winak. 
\v 39 Xa nak ta nyukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo jariꞌ nwasaxel libre chipan ja ril rumac. Pro ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés jariꞌ mta poder rcꞌan chi xcatrlasajel ta chipan awil amac. 
\v 40 Rmalcꞌariꞌ tok nbij chewe, tebanaꞌ cuenta matzij tikajto chewij ja juicio xin Dios ja caniꞌ tzꞌibtal can cumal ja profeta ojer, quewaꞌ nbij ja Dios riꞌ: 
\v 41 —Ixix ja rix yokꞌonelaꞌ bien tecꞌwaxaj, congana cꞌascꞌoꞌi xtetzꞌat ja tok xtikaji ja nimlaj juicio chewij. Como anin cꞌo jun nimlaj milagro xtinban pan etiempo ixix pro jariꞌ matenimaj masqui cꞌo jun xtichꞌobo chewach. Queriꞌ rbin can ja Dios, neꞌe ja Pablo chique. 
\v 42 Ja cꞌa tok xeꞌelto chipan ja jay xin molbal riꞌil quewaꞌ bix chique ja Pablo cumal ja ma e aj Israel ta riꞌ: 
\p —Xquixpi chic jutzꞌit kuqꞌuin wukbix ja cha jun chic xulaꞌnbal kꞌij utzcꞌa chi nechꞌob chic jutij chikawach ja xabij chake camic, xecheꞌxi. 
\v 43 Ja cꞌa tok quipaxij quiꞌ e qꞌuiy chique ja raj Israel e cachbil juleꞌ chic ja nquixbej quiꞌ chwach ja Dios ejeꞌeꞌ xebe chiquij ja Pablo in Bernabé. Ja cꞌa Pablo in Bernabé cꞌo jun paxbanem queyaꞌ chique quewariꞌ: —Maxta temestaj ja rutzil xin Dios ja kachꞌob chewach camic, xecheꞌ chique. 
\p 
\v 44 Ja cꞌa cha jun semana chic ja tok xerilaꞌ ja jun chic xulaꞌnbal kꞌij xeyictaji ja tinamit, xebe chi rcꞌaxaxic ja rtzobal Dios. 
\v 45 Pro ja raj Israel tok quetzꞌat chi congana e qꞌuiy ja winak congana quiakari ja canma. Quemaj rchꞌaꞌic tre ja Pablo ja nbij in cꞌo juleꞌ itzel tak tzij quibij tre. 
\v 46 Ja cꞌa Pablo in Bernabé ejeꞌeꞌ matiquixbej quiꞌ chiquewach, quewaꞌ quibij chique riꞌ: 
\p —Ni rjawaxic wiꞌ chi chewe ixix kabij wiꞌ ja rtzobal Dios nabey pro como mta egana ruqꞌuin jariꞌ nekꞌalasbej chi ma yatal ta chewe chi newil ja utzlaj cꞌaslemal ja mta qꞌuisic trij. Rmalcꞌariꞌ ja tok nokbe chic cuqꞌuin ja winak ja ma e aj Israel ta. 
\v 47 Como queriꞌ bin chake rmal ja Dios chi nkaban caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewariꞌ: —At ncojon como jun luz ja nsakirsan quebey ja winak ja ma e aj Israel ta utzcꞌa chi nayaꞌ rbixic ja totajem xin Dios chique ja winak nojel nat nakaj chwach ja rwachꞌulew. Queriꞌ nbij ja Dios, neꞌe ja Pablo chique. 
\p 
\v 48 Ja cꞌa ma e aj Israel ta tok quicꞌaxaj ja xbij ja Pablo janila xequicot rmal in congana queyaꞌ rukꞌij ja rtzobal Dios. Ecꞌo juleꞌ chique yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Queriꞌ queban canojel ja rechaꞌon rmal ja Dios chi nquewil ja utzlaj cꞌaslemal ja mta qꞌuisic trij. 
\v 49 Ja cꞌa rtzobal Dios be nat nakaj chipan ja lugar. 
\v 50 Pro ja cꞌa raj Israel ejeꞌeꞌ xebe cuqꞌuin juleꞌ ixokiꞌ ja nqueban respetar ja Dios ja nimak quekꞌij in cuqꞌuin chakajaꞌ ja principaliꞌ xin tinamit. Ja tok xeꞌekaj cuqꞌuin xequitakchiꞌij chi neyictaj chiquij ja Pablo in Bernabé. In queriꞌ queban, xequilasajto chipan ja lugar. 
\v 51 Ja cꞌa Pablo rachbil Bernabé ejeꞌeꞌ quiquiraj can ja pokok rxin ja tinamit ja cꞌo pa cakan jariꞌ retal chi ja winak nquetij na pokon rmal ja mta quigana ruqꞌuin ja utzlaj tzij xin Jesucristo. Cꞌacꞌariꞌ xebe chic chipan ja tinamit Iconio. 
\v 52 Pro ja winak ja yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo ejeꞌeꞌ congana nequicoti in nojnak ja rEspíritu Santo pa tak canma. 
\c 14 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa Pablo rachbil Bernabé ja tok xeꞌekaj chipan ja tinamit Iconio xeꞌoc chipan ja jay xin molbal riꞌil quixin ja raj Israel. Quemaj rbixic ja utzlaj tzij in congana e qꞌuiy ja winak yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo rmal tanto chique ja raj Israel in chique ja ma e aj Israel ta chakajaꞌ. 
\v 2 Pro ja raj Israel ja ma xeniman ta ejeꞌeꞌ xequitakchiꞌij ja ma e aj Israel ta utzcꞌa chi xa itzel nequetzꞌat ja kachꞌalal. 
\v 3 Rmalcꞌariꞌ tok ja Pablo rachbil Bernabé ejeꞌeꞌ xeqꞌuejeꞌ na jun tiempo chipan ja tinamit, nqueyaꞌ rbixic ja rtzobal Dios pro ni matiquixbej wiꞌ quiꞌ. Quechꞌob chiquewach ja winak nak rbanic ja rutzil xin Dios chi nucuy ja kil kamac ja rok winak. Ja cꞌa Dios arjaꞌ xuyaꞌ chique ja Pablo in Bernabé chi cꞌo juleꞌ milagro queban utzcꞌa ja winak ncotakij chi ni katzij wiꞌ ja nquibij. 
\v 4 Pro ja tinamit caꞌiꞌ queban, nicꞌaj quecoj quiꞌ cuqꞌuin ja raj Israel ja ma xeniman ta in nicꞌaj chic quecoj quiꞌ cuqꞌuin ja rapóstol Pablo in Bernabé. 
\v 5 Cꞌacꞌariꞌ ja raj Israel e cachbil ja ma e aj Israel ta ejeꞌeꞌ quecꞌam quiꞌ cuqꞌuin ja kꞌetol tak tzij xin tinamit chi nequetzꞌuj ja Pablo in Bernabé in nequeqꞌuiak tzaꞌn abaj. 
\v 6 Ja cꞌa Pablo in Bernabé ja tok xekaj rbixic cuqꞌuin xeꞌanmaji, xebe chipan caꞌiꞌ tinamit ja cꞌo pa rcuenta Licaonia, jun Listra rubiꞌ in jun chic Derbe. In xebe chakajaꞌ pa tak lugar ja cꞌo chinakaj ja caꞌiꞌ tinamit. 
\v 7 Ja tok xeꞌekaji quemaj rbixic ja utzlaj tzij xin Jesucristo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 8 Cꞌo jun achi pa Listra arjaꞌ tzꞌubuli, siquirnak rkan. Arjaꞌ ni pa ralaxic wiꞌ chi maticowini nbini, ni mta wiꞌ jutij binnak ta nixtacꞌa jutzꞌit ta. 
\v 9 Arjaꞌ rmajon rcꞌaxaxic ja ntajini nbij ja Pablo. Ja cꞌa Pablo arjaꞌ kas xtzꞌelwachij ja rachi in xutzꞌat chi cꞌo yukulbal rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios chi ntzuri. 
\v 10 Cow tzijon ruqꞌuin: —Catyictaji, neꞌ tre. Chaka cꞌa jalal tok yictaji in xumaj binem. 
\v 11 Ja cꞌa winak tok quetzꞌat ja milagro ja xuban ja Pablo quemaj rakic quechiꞌ, quemaj tzij chipan ja tzobal Licaonia: —Tetzꞌataꞌ mpeꞌ leꞌ, e caꞌiꞌ ja dios ekajnakto kuqꞌuin, e caniꞌ winak necaꞌyi, xecheꞌe. 
\v 12 Quibij tre ja Bernabé chi arjaꞌ ja dios rbinaꞌan Júpiter. In quibij tre ja Pablo chi arjaꞌ ja dios rbinaꞌan Mercurio como más ntzijoni ja Pablo. 
\v 13 Cꞌo jun sacerdote rxin ja dios Júpiter in cꞌo jun templo chakajaꞌ. Ja templo triꞌ cꞌo wiꞌ ja bar natoc wiꞌ chipan ja tinamit. Triꞌ be wiꞌ ja sacerdote, ecꞌo wacax ercꞌamonel in juleꞌ cotzꞌiꞌj chakajaꞌ. Ja nrajoꞌ ja sacerdote nercamsaj ja wacax utzcꞌa chi arjaꞌ e rachbil ja winak nequitzujuj chiquewach ja Pablo in Bernabé como jun sacrificio. 
\v 14 Pro ja rapóstol Bernabé in Pablo ja tok xekaj rbixic cuqꞌuin chi queriꞌ nba̱n chique quemaj rakic quitziak jariꞌ retal chi pokon nquenaꞌ ja nba̱n chique e caniꞌ dios. Cꞌamcꞌol canim xebe, xeꞌoc chiquicojol ja winak, quemaj rakic quechiꞌ in quewaꞌ quibij chique riꞌ: 
\p 
\v 15 —¿Nak tre tok neban quewaꞌ chake? Ajoj xa ok winak, xa ok junan ewqꞌuin. Okpenak ewqꞌuin nurkabij chewe chi neꞌeyaꞌ can awaꞌ juleꞌ dios riꞌ ja mta neꞌoc wiꞌ in tiyukeꞌ ecꞌuꞌx ruqꞌuin ja cꞌaslic Dios como arjaꞌ winakarsani ja caj in rwachꞌulew in mar chakajaꞌ. Mta nak ta ja maquita arjaꞌ winakarsyon. 
\v 16 Ja chipan ja rojer tak tiempo ja kꞌaxnak can ja Dios xuyaꞌ lugar chique ja winak ja recꞌo pa tak nación chi nquinimaj ja quicostumbre, juleꞌ costumbre ja quiwinakarsaj nojoj queyon. 
\v 17 Pro ni cꞌo wiꞌ ja xuban ja nkꞌalasbej chi cꞌo jun cꞌaslic Dios como ni cꞌo wiꞌ ja rutzil nuban, nkajsaj jab pa kawiꞌ, nuyaꞌ buen tak cosecha, nuyaꞌ ja ncꞌatzin chake chi nkatij in nuyaꞌ quicotemal pa tak kanma. Queriꞌ quibij ja Pablo chique. 
\p 
\v 18 Pro masqui queriꞌ quibij chique ni ma kꞌilic ta wiꞌ ncajoꞌ como ja winak ni cꞌo wiꞌ quigana nquitzujuj jun sacrificio chiquewach. 
\p 
\v 19 Ecꞌo cꞌa juleꞌ winak e aj Israel xeꞌekaji pa Listra, juleꞌ chique pan Antioquía eꞌelnakel wiꞌ in juleꞌ chic chique pan Iconio eꞌelnakel wiꞌ. Ejeꞌeꞌ xequitakchiꞌij ja winak chi nqueqꞌuiak ja Pablo tzaꞌn abaj. Ja tok qꞌuiaktaj cumal tzaꞌn abaj quilasajto chipan ja tinamit. Cami ja Pablo ja nquechꞌob ejeꞌeꞌ. 
\v 20 Ja cꞌa Pablo tok quemol quiꞌ ja kachꞌalal trij yictaji in xoc chic jutij chipan ja tinamit. Ja cꞌa chi rcab kꞌij e caꞌiꞌ ruqꞌuin ja Bernabé xebe chipan ja tinamit Derbe. 
\p 
\v 21 Ja cꞌa tok xeꞌekaji ja pa Derbe quemaj rbixic ja utzlaj tzij xin Jesucristo in e qꞌuiy ja winak yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo rmal. Cꞌacꞌariꞌ xemeloj chic jutij chipan ja roxiꞌ tinamit Listra, Iconio in Antioquía, 
\v 22 quemaj ryukbaxic quecꞌuꞌx ja kachꞌalal in cꞌo juleꞌ paxbanem queyaꞌ chique quewariꞌ: —Cow quixpeꞌi, maxta teyaꞌ can ja yukulbal ecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Kanojel ja nokoc chipan ja gobierno xin Dios ni rjawaxic wiꞌ chi qꞌuiy rwach ja rpokonal npi na chakij rmal, xecheꞌ chique. 
\v 23 Ja chipan ja jujun iglesia ecꞌo juleꞌ anciano xequechaꞌ can ja neꞌucꞌan quixin ja kachꞌalal. Quemaj rbanic oración rachbil ayuno. Ja cꞌa tok tzuri ja roración in ayuno cumal quewaꞌ quibij can chique ja kachꞌalal riꞌ: —Camic yukul chic ecꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo, arjaꞌ ta xquixchajini, xecheꞌ can chique. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 24 Cꞌacꞌariꞌ xebe, xekꞌax pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Pisidia in xeꞌekaj chipan ja tinamit Perge ja cꞌo pa rcuenta Panfilia. 
\v 25 Queyaꞌ rbixic ja rtzobal Dios chique ja winak ja raj Perge cꞌacꞌariꞌ xebe chic chipan ja tinamit Atalia. 
\v 26 Triꞌ xeꞌoquel wiꞌ pa lancha, xebe chic pan Antioquía ja bar eꞌelnakel wiꞌ nabey tokoriꞌ tok xeba̱n recomendar pa rukꞌaꞌ ja Dios chi rbanic ja samaj. Como tzurnak chic ja samaj chewiꞌ tok xemeloji pan Antioquía. 
\v 27 Ja cꞌa tok xeꞌekaji xequemol ja kachꞌalal, quemaj rcholic chiquewach nojel ja samaj ja xuban ja Dios ja tok queyaꞌ rbixic ja rtzobal in quechꞌob chiquewach chakajaꞌ nak rbanon ja Dios chi rjakic quebey ja winak ja ma e aj Israel ta utzcꞌa chi nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 28 Queriꞌ queban, xeqꞌuejeꞌ jun tiempo cuqꞌuin ja kachꞌalal pan Antioquía. 
\c 15 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ecꞌo cꞌa juleꞌ achiꞌiꞌ eꞌelnakel chipan ja departamento Judea, ebenak pan Antioquía. Ja cꞌa tok xeꞌekaji quemaj quitijoxic ja kachꞌalal, quewaꞌ quibij chique riꞌ: —Ja wi ma quixban circuncidar ja caniꞌ bin can chake rmal ja Moisés chi nkaban jariꞌ mta moda xtewil ta ja totajem xin Dios. Queriꞌ quibij chique. 
\v 2 Ja cꞌa Pablo in Bernabé ejeꞌeꞌ congana quechꞌaꞌ chique ja rachiꞌiꞌ ja tijonem ja nqueyaꞌ, congana chi tzij queban cuqꞌuin rmal. Ja cꞌa tok qꞌuiswani ja Pablo in Bernabé e cachbil juleꞌ chic kachꞌalal ejeꞌeꞌ xechaꞌi chi nebe pa Jerusalén cuqꞌuin ja rapóstol in anciano utzcꞌa chi nequichomij ja problema tre ja circuncisión. 
\p 
\v 3 Queriꞌ queban, xetakel cumal ja riglesia, xekꞌax pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Fenicia in pa rcuenta Samaria chakajaꞌ. Xa bar ta triꞌ nekꞌax wiꞌ ni nqueyaꞌ wiꞌ rbixic chique ja kachꞌalal chi ja winak ja ma e aj Israel ta queyaꞌ can ja rojer tak costumbre ja quiniman nabey in yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in ja kachꞌalal congana xequicot rmal. 
\p 
\v 4 Ja cꞌa tok xeꞌekaj pa Jerusalén xecꞌu̱l cumal ja rapóstol in anciano in cumal ja juleꞌ chic kachꞌalal. Quemaj rcholic chiquewach nojel ja samaj ja xuban ja Dios tokoriꞌ tok xequiyaꞌaꞌ rbixic ja rtzobal chique ja winak ja ma e aj Israel ta. 
\v 5 Pro ecꞌo juleꞌ kachꞌalal e fariseo, ejeꞌeꞌ xeyictaji in quewaꞌ quibij riꞌ: —Ni rjawaxic wiꞌ chi nekaban circuncidar ja kachꞌalal ja ma e kach aj Israel ta, ni rjawaxic wiꞌ chi nkabij chique chi puersa nquinimaj ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés, xecheꞌe. 
\p 
\v 6 Ja cꞌa rapóstol e cachbil ja ranciano ejeꞌeꞌ quemol quiꞌ chi rchꞌobic rij rwach ja problema tre ja circuncisión, 
\v 7 congana chi tzij queban rmal. Ja tok qꞌuiswani yictaji ja Pedro in quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Wachꞌalal, bien ewotak chi ja nabey tok kamajto ja samaj riꞌ ja Dios arjaꞌ xinruchaꞌ checojol, xinrutakel cuqꞌuin ja winak ja ma e aj Israel ta utzcꞌa chi xenyaꞌaꞌ rbixic chique ja utzlaj tzij xin Jesucristo utzcꞌa chi nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin. 
\v 8 Ja Dios arjaꞌ bien rotak rwach ja kanma ja rok winak, xutakto ja rEspíritu Santo cuqꞌuin ejeꞌeꞌ ja caniꞌ xuban ajoj chake nabey jariꞌ xcꞌutbej chiquewach chi nerucꞌul ejeꞌeꞌ chakajaꞌ. 
\v 9 Ja Dios arjaꞌ ma jun ta utz nutzꞌat in ma jun ta itzel nutzꞌat pro xa junan xuban chake chi ok caꞌiꞌ tinamit como arjaꞌ xchꞌachꞌojirsaj ja canma ejeꞌeꞌ chakajaꞌ rmal ja yukulbal quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 10 Camic ¿nak cꞌa tre ja tok matenimaj ja rbanon ja Dios? Ja tok nebij chique ja kachꞌalal chi puersa nquinimaj ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés jariꞌ caniꞌ jun nimlaj ijkaꞌm neyaꞌ chiquij. Ja cꞌa katiꞌt kamamaꞌ ejeꞌeꞌ ma xecowin ta quinimaj ta ja ley in nixtacꞌa ajoj ta okcowinnak ta kaniman chakajaꞌ. 
\v 11 Pro ja rajoj bien kotak chi xa rmal ja rutzil ja nsipax chake rmal ja kajaw Jesucristo xa chewiꞌ tok nkawil ja totajem xin Dios in queriꞌ chique ja kachꞌalal ja ma e kach aj Israel ta chakajaꞌ. Queriꞌ xbij ja Pedro chique. 
\p 
\v 12 Canojelal ja quimolon quiꞌ chipan ja lugar mchita tzij nqueban. Queyaꞌ chic quixquin tre ja nbix chique cumal ja Pablo in Bernabé. Ja cꞌa Pablo in Bernabé ejeꞌeꞌ quemaj rcholic chiquewach nojel ja xuban ja Dios ja tok xuyaꞌ chique chi cꞌo juleꞌ nimak tak milagro queban chiquewach ja winak ja ma e aj Israel ta. 
\v 13 Ja cꞌa tok tzuri tzij cumal ja Pablo in Bernabé cꞌacꞌariꞌ tzijon chic ja Jacobo, quewaꞌ xbij riꞌ: 
\p —Wachꞌalal, teyaꞌaꞌ ewxquin tre ja xtinbij chewe riꞌ. 
\v 14 Ja kachꞌalal Simón Pedro arjaꞌ xuchꞌob chikawach nak rbanic ja samaj ja xuban ja Dios chiquicojol ja ma e aj Israel ta ja tok majtajto ja samaj, ecꞌo juleꞌ chique xeruchaꞌ chi xeꞌoc e tinamit xin Dios. 
\v 15 Jariꞌ bien nucꞌam riꞌ ruqꞌuin ja tzꞌibtal can cumal ja rojer tak profeta chipan ja rtzobal Dios, quewaꞌ nbij ja Dios riꞌ: 
\v 16 —Ja cꞌa tok xtibantaj cumplir nojel awaꞌ wariꞌ cꞌacꞌariꞌ xquinmeloj chic jutij cuqꞌuin ja riy rumam can ja David chi quichomarsaxic. Ja camic e caniꞌ jun templo ja benak chi tokꞌulew, xa yojtajnak ja quicꞌaslemal. Pro anin nchomarsaj na ja quicꞌaslemal ja caniꞌ nba̱n tre jun templo tok yojtajnak in nchomarsax chi na jutij. 
\v 17 Queriꞌ nban chique utzcꞌa chi ninquinimaj chic chakajaꞌ ja winak ja renchaꞌon chiquicojol ja ma e aj Israel ta. 
\v 18 Queriꞌ nbij ja kajaw Dios in jariꞌ ni rkꞌalasanto wiꞌ ojer. Queriꞌ nbij ja rtzobal Dios, neꞌe ja Jacobo chique. In xbij chic chique: 
\p 
\v 19 —Como queriꞌ nbij ja Dios mejor ma quekanak ta ja winak ja ma e kach aj Israel ta ja neniman rxin ja Dios. 
\v 20 Xarwariꞌ nkaban, nkatakel rbixic cuqꞌuin chi ma tiquetiꞌ ta ja tiꞌij ja tzujun chiquewach cachbal tak winak owi chwach rachbal tak nakun. In jun chic, ma queꞌoc ta cuqꞌuin ixokiꞌ ja ma e quixjayilal ta in ja rixokiꞌ chakajaꞌ ma queꞌoc ta cuqꞌuin ja rachiꞌiꞌ ja ma e quichajilal ta. In jun chic, ma tiquetiꞌ ta ja tiꞌij ja wi ma elnak ta rquiqꞌuel ja chicop. In jun chic, ma tiquetiꞌ ta ja quicꞌ. 
\v 21 Queriꞌ nkabijel chique como ja ley xin Moisés ojer majtajnakto rbixic pa tak tinamit pro nojel tinamit. Nojel tak xulaꞌnbal kꞌij ni cꞌo wiꞌ ja ley xin Moisés nsiqꞌuixi pa tak jay xin molbal riꞌil kaxin ja rok aj Israel. Queriꞌ xbij ja Jacobo chique. 
\p 
\v 22 Ja cꞌa rapóstol e cachbil ja ranciano e cachbil chic canojel ja kachꞌalal ejeꞌeꞌ xa jun quechꞌob, ecꞌo caꞌiꞌ kachꞌalal xequechaꞌ chi nebe pan Antioquía, necachbilajel ja Pablo in Bernabé, jun Judas rubiꞌ ja cꞌo chic jun rubiꞌ Barsabás neꞌxi, in jun chic Silas rubiꞌ. Ja cꞌa Judas in Silas ejeꞌeꞌ nimak quekꞌij chiquicojol ja kachꞌalal. 
\v 23 Cꞌacꞌariꞌ banel jun carta, yaꞌel chique ja Pablo, quewaꞌ bixel chipan riꞌ: 
\p —Ajoj ja rok apóstol e kachbil ja ranciano e kachbil chic canojel ja kachꞌalal nkatakel rutzil ewach ja rix kachꞌalal ja ma ix aj Israel ta ja rixcꞌo pan Antioquía in pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Siria in pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Cilicia. 
\v 24 Kachꞌalal, xurkaj rbixic kuqꞌuin chi ecꞌo juleꞌ achiꞌiꞌ ja xeꞌelel chikacojol, xebe ewqꞌuin xequibij chewe chi rjawaxic chi nixban circuncidar in puersa nenimaj ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés. Queriꞌ quibij chewe, quicapujsaj ecꞌuꞌx in quesach enaꞌoj. Pro kachꞌalal, ma ajoj ta xoktakoꞌel quixin. 
\v 25 Rmalcꞌariꞌ ja tok kamol kiꞌ in xa jun kachꞌob, ecꞌo caꞌiꞌ kachꞌalal xekachaꞌ chi nebe ewqꞌuin, necachbilajel ja chakꞌlaj tak kachꞌalal Bernabé in Pablo. 
\v 26 Ja Bernabé in Pablo cꞌo jeꞌe quiyaꞌon quiꞌ pa camíc rmal ja kajaw Jesucristo. 
\v 27 Ja Judas in Silas ejeꞌeꞌ ja caꞌiꞌ kachꞌalal ja nekatakel ewqꞌuin, ejeꞌeꞌ nechꞌobo chewach nak rbanic ja katzꞌiban chipan awaꞌ jun carta riꞌ. 
\v 28 Como ja rEspíritu Santo arjaꞌ nbini chi xa jun caꞌiꞌ punto ja rjawaxic chi nkayaꞌ chi ekul in ma rubey ta xtikayaꞌ ta caniꞌ jun nimlaj ijkaꞌm chewij in queriꞌ nkachꞌob ajoj chakajaꞌ. 
\v 29 Quewaꞌ ja punto ja nkaban recomendar chewe riꞌ, ma tetiꞌ ta ja tiꞌij ja tzujun chiquewach cachbal tak winak owi chwach rachbal tak nakun. In jun chic, ma tetiꞌ ta ja quicꞌ. In jun chic, matetiꞌ ta ja tiꞌij ja ma elnakel ta rquiqꞌuel ja chicop. In jun chic, ma quixoc ta cuqꞌuin ixokiꞌ ja ma ewixjayilal ta in ixix ja rix ixokiꞌ ma quixoc ta cuqꞌuin achiꞌiꞌ ja ma ewachajilal ta. Ja wi nekꞌil ewiꞌ chi rbanic ja cꞌa kabij chewe riꞌ jariꞌ utz ja neban. Tebanaꞌ cuenta ewiꞌ, Dios ta xquixchajini. Queriꞌ ja bixel chipan ja carta. 
\p 
\v 30 Cꞌacꞌariꞌ xeta̱kel ja Pablo. Ja cꞌa tok xeꞌekaj pan Antioquía xequemol ja kachꞌalal in quejach ja carta chique. 
\v 31 Ja cꞌa kachꞌalal ja tok quisiqꞌuij ja carta congana xequicoti como congana yukbax quecꞌuꞌx rmal. 
\v 32 Ja Judas in Silas ejeꞌeꞌ e profeta in congana paxbanem queyaꞌ chique ja kachꞌalal, quicowirsaj más quecꞌuꞌx chipan ja rtzobal Dios. 
\v 33 Triꞌ xeqꞌuejeꞌ na wiꞌ jun tiempo. Cꞌacꞌariꞌ quechꞌob chi nemeloji ja pa Jerusalén cuqꞌuin ja kachꞌalal ja retakyonpi quixin. Ja tok xajalal majaꞌn quebe bix chique cumal ja kachꞌalal: —Tebanaꞌ jutzꞌit cuenta ewiꞌ, Dios ta xquixchajini, xecheꞌxi. 
\v 34 Pro ja Silas arjaꞌ xuchꞌob chi nqꞌuejeꞌ can na cuqꞌuin. 
\v 35 Ja cꞌa Pablo in Bernabé ejeꞌeꞌ xeqꞌuejeꞌ chi na pan Antioquía chakajaꞌ. Ejeꞌeꞌ e cachbil juleꞌ chic kachꞌalal xequitijoj ja winak in queyaꞌ rbixic ja rtzobal ja kajaw Dios. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 36 Xeqꞌuejeꞌ na jun tiempo triꞌ pan Antioquía. Cꞌacꞌariꞌ ja Pablo xbij tre ja Bernabé: 
\p —Joꞌ chic jutij chi quikꞌiloxic ja kachꞌalal ja ma e aj Israel ta ja recꞌo pa tak tinamit ja bar kayaꞌ wiꞌ rbixic ja rtzobal ja kajaw Dios. Joꞌ queꞌekatzꞌataꞌ nak quibanon, neꞌ tre. 
\v 37 Ja cꞌa Bernabé arjaꞌ nrajoꞌ chi nquecꞌamel ja Juan ja cꞌo chic jun rubiꞌ nbix tre Marcos neꞌxi. 
\v 38 Pro ja Pablo quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Ma utz ta nkacꞌamel ja Juan como arjaꞌ xuban chake jutij xokruyaꞌ can pa Panfilia in ma xokrachbilaj chi ta tre ja samaj xin Dios ja xekabanaꞌ, neꞌ tre. 
\v 39 Congana quechꞌob rij rwach nak nqueban tre ja Juan. Ja tok qꞌuiswani queban caꞌiꞌ rmal como ma junan ta nquechꞌob tre. Ja Bernabé arjaꞌ xucꞌamel ja Marcos, xeꞌoquel pa lancha, xebe chipan ja lugar rbinaꞌan Chipre. 
\v 40 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ xcanoj ja kachꞌalal Silas. Ban oración pa quicuenta cumal ja kachꞌalal: —Dios ta xquixchajini, xecheꞌxi. 
\v 41 Cꞌacꞌariꞌ xebe cuqꞌuin ja riglesia ja recꞌo pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Siria in pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Cilicia, quicowirsaj más quecꞌuꞌx ja kachꞌalal chipan ja rtzobal Dios. 
\c 16 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Quemaj chic jutij quebey, xebe chipan ja caꞌiꞌ tinamit Derbe in Listra. Ja cꞌa tok xeꞌekaji triꞌ quewil wiꞌ jun alaꞌ Timoteo rubiꞌ. Ja cꞌa Timoteo arjaꞌ ajsamajel rxin ja Jesucristo. Ja ruteꞌ arjaꞌ aj Israel in yukul chic rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo pro ja rtataꞌ ma aj Israel ta, griego. 
\v 2 Ja kachꞌalal ja recꞌo pa Listra in chakajaꞌ ja recꞌo pan Iconio ejeꞌeꞌ utz quetzꞌat ja Timoteo. 
\v 3 Ja Pablo arjaꞌ cꞌo rgana chi ja Timoteo noc rachbil tre ja samaj xin Dios rmalariꞌ ja tok xuban circuncidar. Queriꞌ xuban tre utzcꞌa chi ma pokon ta nquenaꞌ ja raj Israel ja recꞌo chipan ariꞌ lugar como ejeꞌeꞌ bien cotak chi griego ja rtataꞌ ja Timoteo, ma aj Israel ta. 
\v 4 Cꞌacꞌariꞌ xebe pa tak tinamit chi quikꞌiloxic ja kachꞌalal. Ja cꞌa tok xeꞌekaj cuqꞌuin queyaꞌ rbixic chique ja banonto recomendar chique cumal ja rapóstol in cumal ja ranciano ja recꞌo pa Jerusalén. 
\v 5 Queriꞌ queban in más chi na yukeꞌ quecꞌuꞌx ja riglesia ruqꞌuin ja Jesucristo rmal, kꞌij kꞌij congana xebe más pa nim. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 6 Ja cꞌa Pablo in Silas ejeꞌeꞌ laj xebe chipan ja departamento Asia chi nqueyaꞌ rbixic ja rtzobal Dios pro ma xyataj ta lugar chique rmal ja rEspíritu Santo. Cꞌacꞌariꞌ xekꞌax pa tak lugar ja cꞌo pa rcuenta Frigia in pa tak lugar ja cꞌo pa rcuenta Galacia. 
\v 7 Ja cꞌa tok xeꞌekaji ja pa mojoꞌn rxin ja tinamit Misia laj xebe chipan ja departamento Bitinia pro jutij chic ma xyataj ta lugar chique rmal ja rEspíritu Santo. 
\v 8 Cꞌacꞌariꞌ xebe, ni jaꞌ mojoꞌn rxin ja tinamit Misia cucꞌan in xeꞌekaj chic chipan ja tinamit Troas. 
\v 9 Ja cꞌa tok xoc akꞌaꞌ cꞌoli ja xutzꞌat ja Pablo caniꞌ pan achicꞌ, cꞌo jun achi xutzꞌat aj Macedonia. Ja cꞌa rachi triꞌ paꞌl wiꞌ pa Macedonia in quewaꞌ nbij tre ja Pablo riꞌ: —Tabanaꞌ jun utzil chake, catkꞌaxto waweꞌ pa Macedonia, koꞌartoꞌoꞌ, neꞌ tre. 
\v 10 Cꞌacꞌariꞌ quichomlaꞌ quiꞌ chanim chi nebe pa Macedonia. Ja cꞌa ranin ja rin Lucas xintreꞌ chiquij. Bien chꞌobtaj kumal chi Dios arjaꞌ nokrsiqꞌuij chi nokbe cuqꞌuin ja winak ja raj Macedonia utzcꞌa chi nekabij chique ja utzlaj tzij xin Jesucristo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 11 Rmalcꞌariꞌ ja tok xokoquel pa lancha, xokelel ja pa Troas, jic xokbe, xokekaj chic chipan jun lugar Samotracia rubiꞌ, ja cꞌo pa mar. Ja cꞌa chi rcab kꞌij xokbe chic, xokekaj chipan ja tinamit Neápolis. 
\v 12 Xokelel chipan ja lancha in xokbe chic chipan ja tinamit Filipos. Ja Filipos jariꞌ cabecera rxin ja departamento Macedonia. Ja winak ja recꞌo pa Filipos ejeꞌeꞌ e aj Roma. Ja tok xokekaji ja pa Filipos triꞌ xokqꞌuejeꞌ wiꞌ jun tiempo. 
\v 13 Ja cꞌa tok xerilaꞌ ja xulaꞌnbal kꞌij xokelel chipan ja tinamit, xokbe chuchiꞌ jun rkanyaꞌ. Triꞌ cꞌo wiꞌ jun lugar banbal oración. Ja tok xokekaji triꞌ ecꞌo wiꞌ juleꞌ ixokiꞌ quimolon quiꞌ, xoktzꞌabeꞌ cuqꞌuin in kamaj rbixic ja rtzobal Dios chique. 
\v 14 Cꞌo cꞌa jun chique ja rixokiꞌ Lidia rubiꞌ, chipan ja tinamit Tiatira penak wiꞌ. Ja cꞌa Lidia arjaꞌ ajcꞌay juleꞌ buen tak tziak morada in nuban respetar ja Dios. Ja cꞌa Pablo arjaꞌ rmajon rbixic ja rtzobal Dios in ja Dios arjaꞌ xuyaꞌ tre ja Lidia chi xnimaj ja nbij. 
\v 15 Cꞌacꞌariꞌ ban bautizar ja Lidia e rachbil ja recꞌo pa rochoch. Ja tok xebantaj bautizar quewaꞌ xbij ja Lidia chake riꞌ: —Camic wi nechꞌob chi ni katzij wiꞌ chi yukul chic nucꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo joꞌ paki jutzꞌit chi wochoch, nyaꞌ eposada. Queriꞌ xbij chake in puersa xuban chake chi nokqꞌuejeꞌ kaj ruqꞌuin. 
\p 
\v 16 Kaban cꞌa jutij okbenak chipan ja lugar ja banbal oración ja tok cꞌo jun xtan kawil. Ja cꞌa xtan cꞌo jun itzel espíritu ocnak pa ranma in rmal ja ritzel espíritu chewiꞌ tok cꞌo jeꞌe ncowini nbij pon nak ja majaꞌn tibantaji. Ja xtan ecꞌo rajaw in congana pwok nquechꞌec rmal ja nuban. 
\v 17 Ajoj kachbil ja Pablo okbenak in trani ja xtan chakij ja tok xumaj rakic ruchiꞌ, quewaꞌ xbij chique ja winak riꞌ: —Ecꞌo juleꞌ achiꞌiꞌ waweꞌ ejeꞌeꞌ e ajsamajelaꞌ rxin ja lokꞌlaj Dios, netajini nquibij chake nak nkaban chi noktotaji. Queriꞌ xbij chique. 
\v 18 Qꞌuiylaj kꞌij xuban queriꞌ chake. Ja tok qꞌuiswani ja Pablo arjaꞌ xocꞌo rucꞌuꞌx rmal, xuyaꞌ vuelta in quewaꞌ xbij tre ja ritzel espíritu riꞌ: —Pa rubiꞌ ja Jesucristo nbij chawe, catel pa ranma ja xtan, neꞌ tre. Ja cꞌa ritzel espíritu ni jariꞌ hora xeli, xuyaꞌ can ja xtan. 
\p 
\v 19 Ja cꞌa rajaw ja xtan ja tok quetzꞌat chi mchita pwok nquechꞌec trij cꞌacꞌariꞌ xequechap ja Pablo in Silas, xequecꞌamel pa cꞌaybal ja bar cꞌo wiꞌ ja kꞌetbaltzij. 
\v 20 Ja tok equiyaꞌon chiquewach ja kꞌetol tak tzij quewaꞌ quibij riꞌ: —Ecꞌo caꞌiꞌ achiꞌiꞌ waweꞌ e aj Israel in congana quimajon ryojic ja katinamit. 
\v 21 Ejeꞌeꞌ cꞌo juleꞌ costumbre nquecꞌut chikawach pro como ok aj Roma chꞌaꞌoj rij chi nkanimaj, xecheꞌe. 
\p 
\v 22 Cꞌacꞌariꞌ ja winak xeyictaj chiquij ja Pablo in Silas. Ja cꞌa kꞌetol tak tzij queyaꞌ jun orden: —Queꞌechꞌanbaꞌ ja rachiꞌiꞌ in queꞌerapaj, xecheꞌe. 
\v 23 In queriꞌ queban, congana quesoc ja Pablo in Silas. Cꞌacꞌariꞌ xequecoj pa cheꞌ in quibij tre ja chajil cheꞌ chi nerchajij chi utz. 
\v 24 Ja cꞌa chajil cheꞌ como bix queriꞌ tre rmalariꞌ ja tok más na chipan ja cheꞌ xeruyaꞌ wiꞌ in xkꞌapbaꞌ cakan chipan jun cheꞌ. 
\p 
\v 25 Pa tak ncꞌajakꞌaꞌ ja Pablo in Silas ejeꞌeꞌ quimajon rbanic oración in quimajon rbixaxic rubiꞌ ja Dios. Ja cꞌa juleꞌ chic preso ejeꞌeꞌ quimajon rcꞌaxaxic ja roración in bix. 
\v 26 Chaka cꞌa jalal ja tok pi jun nimlaj cubarkan, xusil rsimientoꞌil ja cheꞌ. Jaktaji ruchiꞌ ja cheꞌ nojelal. Ja preso ejeꞌeꞌ eximon pa tak cadena pro xesokpitaji canojel. 
\v 27 Cꞌasoji ja chajil cheꞌ in tok xutzꞌat chi jakal chic ruchiꞌ ja cheꞌ nojelal rmalcꞌariꞌ ja tok xlasaj ja respada, laj xcamsaj riꞌ ruyon como ja xuchꞌob arjaꞌ chi eꞌanmajnak chic ja preso. 
\v 28 Pro ja Pablo arjaꞌ xurak ruchiꞌ in quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Ma tacamsaj ta awiꞌ, okcꞌoli kanojelal, neꞌ tre. 
\p 
\v 29 Ja cꞌa chajil cheꞌ arjaꞌ xcꞌutuj jun kꞌakꞌ in tok jachtaj tre cꞌamcꞌol ranim be cuqꞌuin ja preso. Ja tok xekaj cuqꞌuin ja Pablo in Silas congana nbirboti rmal ja xbeben riꞌil in xuqueꞌ chiquewach. 
\v 30 Cꞌacꞌariꞌ xerlasajto chipan ja cheꞌ in quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Camic tebij chwe ¿nak cꞌo rjawaxic chwe chi nban utzcꞌa chi nwil ja totajem xin Dios? neꞌ chique. 
\p 
\v 31 —Tiyukeꞌ acꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo jariꞌ nattotaji in netotaji chakajaꞌ canojel ja recꞌo pan awochoch, queriꞌ quibij tre. 
\v 32 Cꞌacꞌariꞌ quemaj rbixic ja rtzobal ja kajaw Dios tre in chique chakajaꞌ canojel ja recꞌo pa rochoch. 
\v 33 Ja cꞌa chajil cheꞌ ni jariꞌ hora xerucꞌamel, xumaj rchꞌajic ja bar esoctajnak wiꞌ. Ja cꞌa tok chꞌajtaji cꞌacꞌariꞌ ban bautizar in xeba̱n bautizar chakajaꞌ canojel ja recꞌo pa rochoch. 
\v 34 Cꞌacꞌariꞌ xerucꞌamel chi rochoch, xerutzuk, congana nquicoti in nequicoti chakajaꞌ ja recꞌo pa rochoch como yukul chic quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios. 
\p 
\v 35 Ja cꞌa tok sakari ja kꞌetol tak tzij ejeꞌeꞌ xequetakel juleꞌ pulisiyaꞌ ruqꞌuin ja chajil cheꞌ chi nequibij tre chi nersokpijel ja Pablo in Silas. In queriꞌ queban ja pulisiyaꞌ. 
\v 36 Ja cꞌa chajil cheꞌ quewaꞌ xbij tre ja Pablo riꞌ: 
\p —Ja kꞌetol tak tzij quitakonto rbixic chwe chi nixnsokpijel. Camic utz chic nixbe, Dios ta xquixchajini, neꞌ chique. 
\v 37 Pro ja Pablo quewaꞌ xbij chique ja pulisiyaꞌ riꞌ: 
\p —Ma rubey ta ja banon chake. Ajoj okcꞌo pa rcuenta ja gobierno xin Roma in cꞌo kakꞌaꞌ tre ja ley rxin. Xokquirapaj chiquewach winak pro ma xquekꞌet ta tzij chakij in xokquecoj pa cheꞌ. Ja cꞌa camic cꞌo quigana nokquisokpijel pan awatali pro ma rubey ta ja queriꞌ. Mejor, quepi na waweꞌ, ejeꞌeꞌ na nesokpinel kaxin, neꞌ chique. 
\p 
\v 38 Ja cꞌa pulisiyaꞌ ejeꞌeꞌ xequibij chique ja kꞌetol tak tzij nojel ja bixel chique rmal ja Pablo. Ja cꞌa kꞌetol tak tzij ja tok cotakij chi ja Pablo in Silas ecꞌo pa rcuenta ja gobierno xin Roma congana quixbej quiꞌ cumal. 
\v 39 Cꞌacꞌariꞌ xebe cuqꞌuin, xequicꞌutuj sachbal quemac chique. Cꞌacꞌariꞌ xequiwasajto libre in quewaꞌ quibij chique riꞌ: —Tebanaꞌ jun utzil, quixel chipan ja katinamit, xecheꞌ chique. 
\v 40 Ja cꞌa Pablo in Silas ja tok xeꞌelto pa cheꞌ xebe chic chi rochoch ja Lidia. Xetzijon cuqꞌuin ja kachꞌalal in quiyukbaꞌ can quecꞌuꞌx, cꞌacꞌariꞌ xebe chic. 
\c 17 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Xekꞌax chipan caꞌiꞌ tinamit, jun Anfípolis rubiꞌ, in jun chic Apolonia. Cꞌacꞌariꞌ xeꞌekaj chipan ja tinamit Tesalónica. Triꞌ cꞌo wiꞌ jun jay xin molbal riꞌil quixin ja raj Israel. 
\v 2 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ xoc chipan ja jay xin molbal riꞌil como nijawariꞌ rcostumbre. Oxiꞌ semana qꞌuejeꞌ chipan ja tinamit Tesalónica. Ja pa tak xulaꞌnbal kꞌij ni npi wiꞌ chipan ja jay xin molbal riꞌil, nertijoj ja winak tre ja rtzobal Dios. 
\v 3 Ncanoj tak versículo jeꞌe ja nsiqꞌuij chiquewach in nuchꞌob chiquewach nak rcꞌamonto, quewaꞌ nbij chique riꞌ: 
\p —Ja rtzobal Dios bien nucꞌut chikawach chi ja Cristo ni rjawaxic wiꞌ chi xurtijaꞌ ja rpokonal, ni rjawaxic wiꞌ chi cami in cꞌastaji chiquicojol camnakiꞌ. Anin nmajon rbixic chewe nak rbanic jun achi rbinaꞌan Jesús in camic nbij chewe chi ja Jesús arjaꞌ ja Cristo ja chaꞌon rmal ja Dios, neꞌ chique. 
\v 4 Ja cꞌa raj Israel ecꞌoli chique yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in xeꞌoc cachbil ja Pablo in Silas. Ecꞌo juleꞌ griego ja nqueban respetar ja Dios e qꞌuiy chique yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo chakajaꞌ. Ecꞌo juleꞌ ixokiꞌ ja nimak quekꞌij e qꞌuiy chique queriꞌ queban chakajaꞌ. 
\p 
\v 5 Pro ja raj Israel ja ma xyukeꞌ ta quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo ejeꞌeꞌ congana quiakir canma chiquij ja Pablo. Ecꞌo juleꞌ itzel tak achiꞌiꞌ xequicanoj, juleꞌ achiꞌiꞌ ja xa nebinyaj pa tak bey. E qꞌuiy ja winak xequemol in quemaj quitakchiꞌixic, congana xeyictaji ja tinamit chiquij ja Pablo in Silas cumal. Xebe chi rochoch jun achi Jasón rubiꞌ. Ja cꞌa tok xeꞌekaji puersa xeꞌoc chipan in quemaj quicanoxic ja Pablo in Silas como cꞌo quigana nequilasajto utzcꞌa chi nequejach pa quekꞌaꞌ ja winak. 
\v 6 Pro ja tok ma xequewil ta cꞌacꞌariꞌ quechap ja Jasón, quichararajel in chakajaꞌ ecꞌo juleꞌ chic kachꞌalal xequechap in xequiyaꞌaꞌ chiquewach ja kꞌetol tak tzij xin tinamit. Ja cꞌa tok xeꞌekaji quemaj rakic quechiꞌ, quewaꞌ nquibij riꞌ: 
\p —Ecꞌo caꞌiꞌ achiꞌiꞌ quibinaꞌan Pablo in Silas, ejeꞌeꞌ ebenak nojel nat nakaj chwach ja rwachꞌulew chi quiyojic ja winak in camic eꞌurkajnak waweꞌ 
\v 7 in xecꞌu̱l rmal ja Jasón pa rochoch. Xa chꞌaꞌoj rij ja nqueban canojelal como matucꞌam riꞌ ruqꞌuin ja ley rxin ja nimlaj rey César como ejeꞌeꞌ quewaꞌ nquibij riꞌ: —Ja Jesús arjaꞌ ja nimlaj rey. Queriꞌ nquibij, xecheꞌe. 
\v 8 Ja cꞌa winak e cachbil ja kꞌetol tak tzij congana junwiꞌ quicꞌaxaj ja bix chique. 
\v 9 Cꞌo jun fianza quicꞌutuj tre ja Jasón in chique ja juleꞌ chic rachbil cꞌacꞌariꞌ xequisokpijel. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 10 Ja cꞌa kachꞌalal ma xqueyaꞌ ta tiempo tre, xequitaklaꞌel ja Pablo in Silas chi nebe pa Berea chakꞌaꞌ. Ja cꞌa tok xeꞌekaji ja pa Berea xeꞌoc chipan ja jay xin molbal riꞌil quixin ja raj Israel. 
\v 11 Ja raj Israel ja recꞌo triꞌ pa Berea más na e utzlaj tak winak chiquewach ja recꞌo pa Tesalónica como ejeꞌeꞌ congana queyaꞌ quixquin tre ja rtzobal Dios. Kꞌij kꞌij ni nquisiqꞌuij wiꞌ ja rtzobal Dios utzcꞌa chi nquetzꞌat wi nucꞌam riꞌ ruqꞌuin ja nbix chique cumal ja Pablo. 
\v 12 Rmalcꞌariꞌ ja tok e qꞌuiy chique yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Ecꞌo juleꞌ ixokiꞌ e griego ja nimak quekꞌij e cachbil juleꞌ achiꞌiꞌ ejeꞌeꞌ e qꞌuiy chique yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo chakajaꞌ. 
\v 13 Ja cꞌa raj Israel ja recꞌo pa Tesalónica ja tok xekaj rbixic cuqꞌuin chi ja Pablo rmajon rbixic ja rtzobal Dios pa Berea ejeꞌeꞌ xebe triꞌ chakajaꞌ. Ja tok xeꞌekaji quemaj quitakchiꞌixic ja winak chi neyictaj trij ja Pablo. 
\v 14 Ja cꞌa kachꞌalal ejeꞌeꞌ quitaklaꞌel ja Pablo chiꞌ mar pro ja Silas rachbil Timoteo ejeꞌeꞌ xeqꞌuejeꞌ can triꞌ pa Berea. 
\v 15 Ecꞌo juleꞌ kachꞌalal ja xecꞌamoꞌel rxin ja Pablo, cꞌa pan Atenas xequijachaꞌ can wiꞌ. Cꞌacꞌariꞌ xemelojto ja pa Berea, cꞌoli bixto chique rmal ja Pablo quewariꞌ: —Tebij paki jutzꞌit chique ja Silas in Timoteo chi nepeti chanim, xecheꞌxto. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 16 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ cꞌo chic pan Atenas, erayben ja Silas in Timoteo. Ja pan Atenas congana e qꞌuiy ja cachbal tak winak in rachbal tak nakun in congana junwiꞌ nunaꞌ ja Pablo cumal. 
\v 17 Rmalcꞌariꞌ ja tok npeti chipan ja jay xin molbal riꞌil ja bar nquemol wiꞌ quiꞌ ja raj Israel e cachbil juleꞌ chic winak ja nqueban respetar ja Dios, triꞌ ntzijon wiꞌ cuqꞌuin tre ja rtzobal Dios. In queriꞌ nuban cuqꞌuin ja winak chakajaꞌ ja recꞌo pa cꞌaybal, kꞌij kꞌij ni npi wiꞌ cuqꞌuin. 
\v 18 Ecꞌo juleꞌ maestro e xin Epicuro necheꞌxi, in juleꞌ chic e estoico necheꞌxi, ejeꞌeꞌ xetzijon ruqꞌuin ja Pablo. Ecꞌo cꞌa juleꞌ chique quemaj ryokꞌic: 
\p —¿Nak la nbij ja rachi le? congana takaꞌan ntzijoni, xecheꞌe. In juleꞌ chic chique quewaꞌ quibij riꞌ: 
\p —Caniꞌ takaꞌan banol propaganda quixin juleꞌ dios ja re junwiꞌ na, xecheꞌe. Queriꞌ quibij como ja Pablo arjaꞌ caꞌiꞌ ja rmajon rnataxic chiquewach, jun ja Jesús, in jun chic, ja cꞌastajbal quixin camnakiꞌ. 
\v 19 Cꞌacꞌariꞌ quecꞌamel pa jun molbal riꞌil Areópago rubiꞌ. Ja cꞌa tok xeꞌekaji quewaꞌ quibij tre riꞌ: 
\p —Camic, tachꞌoboꞌ chikawach nak rbanic ja cꞌacꞌa tijonem ja ramajon ryaꞌic. 
\v 20 Como atat cꞌo juleꞌ tijonem acꞌamonto ja majutij kacꞌaxan ta in camic cꞌo kagana nkotakij nak rbanic, xecheꞌ tre. 
\v 21 Queriꞌ quibij tre como ja raj Atenas ejeꞌeꞌ más chi na nel quecꞌuꞌx chi rtzijoxic ja cꞌacꞌa tak nakun owi chi rcꞌaxaxic, xa cꞌacꞌa tak nakun neꞌoclaꞌ wiꞌ il tre pro ni canojelal. In queriꞌ quibanic chakajaꞌ ja juleꞌ chic winak ja recꞌo pan Atenas ja junwiꞌ chi na quitinamit. 
\p 
\v 22 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ paꞌl chipan ja lugar Areópago chiquewach ja winak in quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Achiꞌiꞌ ja rix aj Atenas, anin bien ntzꞌaton chi congana neyaꞌ quekꞌij ja redios. 
\v 23 Queriꞌ nbij chewe como anin tok xinkꞌax pa tak lugar ja bar neyaꞌ wiꞌ quekꞌij ja redios cꞌo jun altar xinwil in cꞌoli tzꞌibtal chwach, quewaꞌ nbij riꞌ: —Cꞌo jun dios ja ma kotak ta rwach, rxin arjaꞌ awaꞌ ja raltar riꞌ, queriꞌ ja tzꞌibtal chwach ja raltar. Neyaꞌ rukꞌij jun Dios ja ma ewotak ta rwach pro ja cꞌariꞌ ja Dios ja xtinyaꞌ rbixic chewe camic riꞌ. 
\p 
\v 24 Jariꞌ Dios arjaꞌ winakarsani nojelal, mta nak ta ja maquita arjaꞌ winakarsani como arjaꞌ Rajaw caj Rajaw rwachꞌulew. Ma rjawaxic ta tre chi xtiqꞌuejeꞌ ta pa tak templo ja banon cumal winak. 
\v 25 Ma rjawaxic ta tre chi cꞌo ta ja xtitzujux ta tre cumal winak como arjaꞌ yoyon kacꞌaslemal, arjaꞌ yoyon kaxulaꞌnbal, arjaꞌ yoyon nojelal ja ncꞌatzin chake kanojelal. 
\v 26 Xa jun rwach ja quicꞌ ja xokrwinakarsbej kanojelal xa nak ta chi tinamital okcꞌo wiꞌ. Ja rgana arjaꞌ chi ecꞌoli winak nojel nat nakaj chwach ja rwachꞌulew. Ni rchominto wiꞌ ja tiempo ja nurkabanaꞌel waweꞌ chwachꞌulew, ni rchominto wiꞌ nak chi lugaril ja nokqꞌuejeꞌ wiꞌ chikajujunal. 
\v 27 Xokruyaꞌ waweꞌ chwachꞌulew utzcꞌa chi nkachꞌob rij rwach nak nkaban chi rilic ja Dios utzcꞌa chi nkotakij rwach. Pro ja Dios arjaꞌ ma nat ta cꞌo wiꞌ chake chikajujunal. 
\v 28 Queriꞌ nbij chewe como ja Dios arjaꞌ mta bar ta triꞌ ja maquita cꞌo wiꞌ, xa rmal arjaꞌ tok okcꞌasli, xa rmal arjaꞌ tok nkasil kiꞌ in xa rmal arjaꞌ tok okcꞌoli. Como caniꞌ quibin can juleꞌ ewach aj tinamit ja re banol poesía quewariꞌ: —Ni katzij wiꞌ chi ajoj ja rok winak ok ralcꞌwal Dios, echenak can. 
\v 29 Ja wi ok ralcꞌwal Dios ma yatal ta chakij xtikabij ta tre ja Dios chi arjaꞌ caniꞌ rachbal jun winak owi rachbal jun nakun ja oro ocnak owi plata owi abaj ja xa banon cumal winak ja xa quinaꞌoj winak cojon chi rbanic. 
\v 30 Ja chipan ja rojer tak tiempo ja kꞌaxnak can ja winak ma cotak ta janiꞌ ja Dios pro ja Dios arjaꞌ xucochꞌ. Pro ja cꞌa camic neruban mandar chi nqueqꞌuex ja quinaꞌoj in nqueyaꞌ can ja ritzelal. Queriꞌ nuban chique canojelal xa bar ta triꞌ ecꞌo wiꞌ. 
\v 31 Como arjaꞌ cꞌo jun kꞌij rchomin ja nukꞌet wiꞌ tzij chiquij canojelal ja winak in nij utzlaj kꞌetoj tzij wiꞌ ja nuban. Arjaꞌ cꞌo jun achi rchaꞌon ja xtibanowi ja kꞌetoj tzij, Jesús rubiꞌ, in xuyaꞌ tre chi cꞌastaj chiquicojol camnakiꞌ jariꞌ xcꞌutbej chikawach kanojelal chi Jesús ja rchaꞌon chi noc Kꞌetol Tzij. Queriꞌ xbij ja Pablo chique. 
\p 
\v 32 Ja cꞌa winak tok quicꞌaxaj chi necꞌastaji ja camnakiꞌ ecꞌoli chique quemaj ryokꞌic ja Pablo pro juleꞌ chic chique quewaꞌ quibij tre riꞌ: —Ajoj cꞌo kagana nkacꞌaxaj más ja nabij leꞌ pro xtabij chi na chake nak kꞌij, xecheꞌ tre. 
\v 33 Cꞌacꞌariꞌ ja Pablo xelel chiquicojol, be. 
\v 34 Pro ecꞌoli chique yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in xeꞌoc rachbil ja Pablo, jun achi Dionisio rubiꞌ, in jun ixok Dámaris rubiꞌ, in cꞌa ecꞌo na más chakajaꞌ. Ja cꞌa Dionisio arjaꞌ ocnak oficial chipan ja molbal riꞌil rbinaꞌan Areópago. 
\c 18 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Cꞌacꞌariꞌ ja Pablo xelel chipan ja tinamit Atenas, be chic chipan ja tinamit Corinto. 
\v 2 Ja cꞌa tok xekaji triꞌ cꞌo wiꞌ jun achi xuwil aj Israel, Aquila rubiꞌ, penak chipan ja tinamit Ponto. Ja cꞌa rAquila cꞌo rxjayil, Priscila rubiꞌ, ejeꞌeꞌ cꞌa quimelojicto wiꞌ chipan ja nación Italia. Cꞌo jun nimlaj rey, Claudio rubiꞌ, arjaꞌ cꞌo jun orden ryaꞌon chique canojel ja raj Israel chi puersa neꞌel chipan ja tinamit Roma ja cꞌo pa rcuenta Italia chewiꞌ tok xelto ja rAquila pan Italia rachbil rxjayil. Ja cꞌa Pablo arjaꞌ be chi cochoch chi quikꞌiloxic. 
\v 3 Como xa junan quisamaj ruqꞌuin rmalcꞌariꞌ ja tok qꞌuejeꞌ cuqꞌuin, junan nesamaji. Ja quisamaj e banol tak jay ja lona nquecoj. 
\v 4 Ja cꞌa pa tak xulaꞌnbal kꞌij ni npi wiꞌ ja Pablo chipan ja jay xin molbal riꞌil, ntzijon cuqꞌuin ja rach tak aj Israel in cuqꞌuin chakajaꞌ ja ma e aj Israel ta utzcꞌa chi nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\p 
\v 5 Ja cꞌa Silas rachbil Timoteo ejeꞌeꞌ xeꞌelel ja pa Macedonia, xebe ruqꞌuin ja Pablo. Ja cꞌa Pablo ja tok xeꞌekaj ruqꞌuin xajutij xumaj rbixic ja rtzobal Dios, xuchꞌob chiquewach ja rach tak aj Israel chi ja Jesús arjaꞌ ja Cristo ja chaꞌon rmal ja Dios. 
\v 6 Pro ja raj Israel ejeꞌeꞌ quechꞌaꞌ tre ja Pablo ja nbij, xa itzel tak tzij quibij tre. Rmalcꞌariꞌ ja tok xquiraj rij rtziak chiquewach in quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Ixix ix responsable ja wi matewil ja totajem xin Dios, ma numac ta chewe. Camic ninbe cuqꞌuin ja winak ja ma e aj Israel ta, neꞌ chique. 
\p 
\v 7 Cꞌacꞌariꞌ xeruyaꞌ can in be chic chi rochoch jun achi, Justo rubiꞌ. Ja cꞌa Justo arjaꞌ nuban respetar ja Dios, ja cꞌa rochoch pa rxquin jay xin molbal riꞌil cꞌo wiꞌ. 
\v 8 Cꞌo chic jun ja rachi, Crispo rubiꞌ, arjaꞌ jefe rxin ja jay xin molbal riꞌil. Ja cꞌa Crispo arjaꞌ yukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo e rachbil canojel ja recꞌo pa rochoch. E qꞌuiy ja raj Corinto ja tok quicꞌaxaj ja rtzobal Dios yukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in xeba̱n bautizar. 
\v 9 Ja cꞌa Pablo cꞌoli ja xutzꞌat chakꞌaꞌ caniꞌ pan achicꞌ in quewaꞌ bix tre rmal ja kajaw Jesucristo riꞌ: —Ma taxbej ta awiꞌ chi nayaꞌ más rbixic ja ntzobal, maxta tacajbaꞌ rbixic 
\v 10 como anin incꞌol awqꞌuin in majun nak ta xtichapo ta awxin xtibano ta pokon chawe. E qꞌuiy ja raj Corinto ja nyukeꞌ na quecꞌuꞌx wqꞌuin, neꞌxi ja Pablo. 
\v 11 Jun junaꞌ in nicꞌaj qꞌuejeꞌ triꞌ ja Pablo pa Corinto chi quitijoxic ja winak tre ja rtzobal Dios. 
\p 
\v 12 Cꞌo jun achi, Galión rubiꞌ, arjaꞌ gobernador rxin ja departamento Acaya. Ja pa rtiempo ja Galión quecꞌam quiꞌ ja raj Israel, xeyictaj trij ja Pablo in quecꞌamel pa kꞌetbaltzij. 
\v 13 Ja tok xeꞌekaj ruqꞌuin ja gobernador quewaꞌ quibij tre riꞌ: 
\p —Cꞌo jun achi kacꞌamonto waweꞌ, arjaꞌ ntajini nucꞌut chiquewach ja winak nak rjawaxic chi nqueban ja nquiyabej rukꞌij ja Dios pro ja nyabex rukꞌij ja Dios ja nbij arjaꞌ jariꞌ matucꞌam riꞌ ruqꞌuin ja nbij ja ley, xecheꞌ tre. 
\v 14 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ kas laj tzijoni ja tok xumaj tzij ja Galión, quewaꞌ xbij chique ja raj Israel riꞌ: 
\p —Tecꞌwaxaj ja nbij chewe ja rix aj Israel, wixta camíc xuban ja rachi, wixta alakꞌ, wixta soconem xuban jariꞌ ni ta yatal wiꞌ chwij chi xtinyaꞌ ta wxquin tre ja nixtajini nebij chwe. 
\v 15 Pro como xa rumac ja religión ewxin ja tok winakar awaꞌ jun problema riꞌ chewiꞌ tok nbij chewe, mejor techomij ixix eyon, no anin mta moda xtinkꞌet ta tzij trij ja rachi, neꞌ chique. 
\v 16 Cꞌacꞌariꞌ xerlasajto chipan ja kꞌetbaltzij. 
\v 17 Cꞌo cꞌa jun achi Sóstenes rubiꞌ, arjaꞌ jefe rxin ja jay xin molbal riꞌil. Canojel ja griego quechap ja Sóstenes, ni chwach ja kꞌetbaltzij quemaj wiꞌ rsoquic pro ja gobernador Galión ni majun nak ta xbij ta chique. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 18 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ qꞌuejeꞌ chi na jun tiempo triꞌ pa Corinto. Cꞌacꞌariꞌ xeruban despedir ja kachꞌalal, xoquel chipan jun lancha ja nbe pa Siria e rachbil ja Priscila in Aquila. Ja cꞌa tok xeꞌekaj chipan ja tinamit Cencrea xchꞌupuj rsamal rwiꞌ nojelal jariꞌ retal chi cꞌoli ja rtzujun tre ja Dios. Cꞌacꞌariꞌ xebe chic. 
\v 19 Ja cꞌa tok xeꞌekaj chipan ja tinamit Efeso triꞌ xeruyaꞌ can wiꞌ ja Priscila in Aquila, be chipan ja jay xin molbal riꞌil in xumaj tzij cuqꞌuin ja raj Israel. 
\v 20 Ja cꞌa tok tzuri tzij rmal cuqꞌuin, ejeꞌeꞌ quibij tre chi nqꞌuejeꞌ chi na jun tiempo cuqꞌuin pro arjaꞌ quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Ma can ta 
\v 21 como anin rjawaxic chwe chi nencꞌuluꞌ na ja nmakꞌij ja penak chikawach pa Jerusalén. Pro can ninmelojpi chic jutij ewqꞌuin ja wi queriꞌ rvoluntad ja Dios, neꞌ chique. 
\p Cꞌacꞌariꞌ xeruban despedir, xoquel pa lancha in xelel chipan ja tinamit Efeso. 
\v 22 Ja tok xekaj chipan ja tinamit Cesarea xelto chipan ja lancha in be chic pa Jerusalén chi quikꞌiloxic ja kachꞌalal. Cꞌacꞌariꞌ be chic chipan ja tinamit Antioquía ja cꞌo pa rcuenta Siria. 
\v 23 Triꞌ qꞌuejeꞌ wiꞌ jun tiempo cꞌacꞌariꞌ be chic jutij chi quikꞌiloxic ja kachꞌalal ja recꞌo pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Galacia in pa rcuenta Frigia, nercowirsaj más quecꞌuꞌx chipan ja rtzobal Dios. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 24 Cꞌo cꞌa jun achi aj Israel xekaj chipan ja tinamit Efeso, Apolos rubiꞌ, penak chipan ja tinamit Alejandría. Ja cꞌa rApolos congana buena ntzijoni in bien rotak ja rtzobal Dios. 
\v 25 Arjaꞌ rtijon riꞌ tre ja rbey kajaw Dios, nojel rucꞌuꞌx nojel ranma nertijoj ja winak tre ja Jesús. Pro cꞌa cꞌo na ja ma rotak ta tre ja bautismo como solo ja bautismo xin Juan Bautista rotak. 
\v 26 Ja tok xekaji ja pa Efeso xoc chipan ja jay xin molbal riꞌil in xumaj tzij cuqꞌuin ja winak, matixbej riꞌ ntzijoni. Ja cꞌa Priscila in Aquila ja tok quicꞌaxaj ja tijonem ja nuyaꞌ ja rApolos quecꞌamel cha jun lugar chic in cꞌoli quechꞌob chwach ja majaꞌn tirotakij tre ja rbey Dios. 
\v 27 Ja cꞌa rApolos arjaꞌ cꞌo rgana neꞌerkꞌijlaꞌ ja kachꞌalal ja recꞌo chipan ja departamento Acaya in ban animar cumal ja kachꞌalal ja recꞌo pa Efeso chi nbe. Cꞌo jun carta quebanel ja nquetakel cuqꞌuin ja kachꞌalal ja recꞌo pan Acaya, quewaꞌ quibijel chique riꞌ: —Ja tok xtekaji ja rApolos ewqꞌuin kas quiꞌil rcꞌulic tebanaꞌ, xecheꞌel chique. Ja cꞌa rApolos ja tok xekaj chipan ja departamento Acaya congana xerutoꞌ ja winak ja yukul quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Como samajnak ja rutzil xin Dios pa tak canma chewiꞌ tok cꞌo yukulbal quecꞌuꞌx ruqꞌuin. 
\v 28 Ja rApolos xerutoꞌ como arjaꞌ congana fuerte ntzijon cuqꞌuin ja raj Israel tre ja rtzobal Dios, ni chiquewach ja winak ntzijon wiꞌ cuqꞌuin. Ja cꞌa raj Israel ejeꞌeꞌ ma xecowin ta quechꞌaꞌ ta tre ja nbij. Ni cꞌo wiꞌ tak versículo ja ncanoj chipan ja rtzobal Dios ja ncꞌutbej chiquewach chi ja Jesús arjaꞌ ja Cristo ja chaꞌon rmal ja Dios. 
\c 19 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja rApolos tok cꞌa cꞌo na chipan ja tinamit Corinto ja cꞌo pa rcuenta Acaya be ja Pablo, kꞌax pa tak lugar ja cꞌo chwitakjayuꞌ. Ja tok qꞌuiswani xekaji ja pa Efeso in triꞌ ecꞌo wiꞌ juleꞌ kachꞌalal xeruwil. 
\v 2 Quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —¿La kajto ja rEspíritu Santo ewqꞌuin ja tok yukeꞌ ecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo? neꞌ chique. 
\p —Ajoj nixtacꞌa kacꞌaxan ta ja wi cꞌoli ja rEspíritu Santo, xecheꞌ tre.
\p 
\v 3 —¿Nak cꞌa chi bautismoꞌal ja ban chewe ja tok xixban bautizar? neꞌe ja Pablo chique. 
\p —Ja bautismo xin Juan Bautista, xecheꞌ tre. 
\v 4 Ja cꞌa Pablo xbij chique: 
\p —Ja Juan tok xeruban bautizar ja winak jariꞌ retal chi quiqꞌuexon chic ja quinaꞌoj in quiyaꞌon can chic ja ritzelal, quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Cꞌo jun achi ja cꞌa xtipi na in ni rjawaxic wiꞌ chi nyukeꞌ ecꞌuꞌx ruqꞌuin, neꞌe ja Juan chique. Ja rachi jariꞌ ja Jesucristo. Queriꞌ xbij ja Pablo chique. 
\p 
\v 5 Ja tok quicꞌaxaj ja xbij ja Pablo chique cꞌacꞌariꞌ xeba̱n bautizar pa rubiꞌ ja kajaw Jesús. 
\v 6 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ xuyaꞌ rukꞌaꞌ pa quewiꞌ in kajto ja rEspíritu Santo cuqꞌuin. Cꞌacꞌariꞌ quemaj tzij chipan juleꞌ tzobal ja ma cotakin ta in cꞌoli ja kꞌalasax chiquewach rmal ja Dios ja queyaꞌ rbixic. 
\v 7 Ecꞌo la cablajuj chi canojelal. 
\p 
\v 8 Oxiꞌ icꞌ ni pi wiꞌ ja Pablo chipan ja jay xin molbal riꞌil, ni matixbej riꞌ nbij ja rtzobal Dios chique ja winak, congana ntzijon cuqꞌuin in bien nuchꞌob chiquewach nak rbanic ja gobierno xin Dios. 
\v 9 Pro ecꞌo juleꞌ chique ja ni mta wiꞌ quigana ruqꞌuin ja nbij ja Pablo, ni ma xyukeꞌ ta wiꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Ejeꞌeꞌ tok quimolon quiꞌ cuqꞌuin ja winak chipan ja jay xin molbal riꞌil xa itzel netzijon tre ja utzlaj tijonem xin Jesucristo. Rmalcꞌariꞌ ja tok xelel ja Pablo chiquicojol in xerucꞌamel ja kachꞌalal. Cꞌo cꞌa jun lugar ja bar netijox wiꞌ ja winak rmal jun achi, Tiranno rubiꞌ, triꞌ xerucꞌamel wiꞌ in kꞌij kꞌij ni nertijoj wiꞌ ja winak tre ja rtzobal Dios. 
\v 10 Caꞌiꞌ junaꞌ qꞌuejeꞌ triꞌ in xertijoj ja winak rmalcꞌariꞌ tok ja winak ja recꞌo pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Asia ejeꞌeꞌ quicꞌaxaj ja rtzobal Dios canojelal tanto chique ja raj Israel in chique ja ma e aj Israel ta chakajaꞌ. 
\v 11 Congana nimak tak milagro xuban ja Pablo ja yataj tre rmal ja Dios chi nuban. 
\v 12 Ja winak cꞌo jeꞌe quecꞌamel suꞌt ruqꞌuin ja Pablo owi tziak utzcꞌa chi nuchap. Ja tok nchaptaj rmal cꞌacꞌariꞌ nquecꞌamel chic cuqꞌuin ja yawaꞌiꞌ in netzuri ja yawaꞌiꞌ rmal. Ja recꞌol itzel tak espíritu pa tak canma ejeꞌeꞌ neꞌeli ja ritzel tak espíritu chique. 
\p 
\v 13 Pro ecꞌo juleꞌ achiꞌiꞌ e aj Israel ejeꞌeꞌ nebinyaj pa tak tinamit in nquibij chi necowini nequilasaj ja ritzel tak espíritu chique winak. Queban jutij e wukuꞌ chique quemaj rnataxic rubiꞌ ja kajaw Jesús chi quilasaxic ja ritzel tak espíritu chique juleꞌ winak. Quewaꞌ quibij chique ja ritzel tak espíritu riꞌ: 
\p —Camic nixkaban mandar pa rubiꞌ ja mismo Jesús ja nnatax rmal ja Pablo. Quixel pa tak canma ja winak, xecheꞌe. 
\v 14 Ja rachiꞌiꞌ ejeꞌeꞌ e rcꞌajol jun achi, Esceva rubiꞌ. Ja cꞌa rEsceva arjaꞌ aj Israel, jefe quixin juleꞌ sacerdote ocnak wiꞌ. 
\v 15 Ja cꞌa rcꞌajol Esceva ja tok queban mandar ja ritzel espíritu quewaꞌ bix chique rmal riꞌ: 
\p —Anin bien wotak nak ocnak wiꞌ ja Jesús in chakajaꞌ bien wotak nak ocnak wiꞌ ja Pablo pro nak la ixocnak wiꞌ ixix, xecheꞌx rmal ja ritzel espíritu. 
\v 16 Ja cꞌa rachi ja cꞌayon rxin ja ritzel espíritu chaka jalal tok xuqꞌuiak riꞌ chiquij, congana camíc xuban chique, ma xecowin ta trij. Echꞌanali xeꞌelel chipan ja jay, xeꞌanmaji, congana xesoctaji. 
\v 17 Canojel ja winak ja recꞌo pa Efeso xekaj rbixic cuqꞌuin ja bantaji chi aj Israel chi ma aj Israel ta. Rmalcꞌariꞌ ja tok congana quixbej quiꞌ in congana quemaj ryaꞌic rukꞌij rubiꞌ ja kajaw Jesús. 
\p 
\v 18 Cꞌacꞌariꞌ e qꞌuiy chique ja kachꞌalal xepeti, queyaꞌ chiquij chi cꞌoli ja ma utz ta quibanon in quemaj rkꞌalasaxic. 
\v 19 Ja cꞌa rajꞌitzaꞌ e qꞌuiy chique cꞌo juleꞌ itzel tak libro quemol ruchiꞌ, quecꞌamto in quiporoj chiquewach ja winak pro ni chiquewach canojelal. Ja tok quiwatwachij rjil ja libro ja poroxi cꞌo la cincuenta mil quetzal. 
\v 20 Queriꞌ xuban, ja rtzobal ja kajaw Dios be más pa nim, congana poder rcꞌan. 
\p 
\v 21 Cꞌacꞌariꞌ ja Pablo quewaꞌ xuchꞌob kaj pa ranma riꞌ: —Camic nchomij na jun nviaje, ninkꞌax pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Macedonia in pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Acaya cꞌacꞌariꞌ ninbe pa Jerusalén. Ja tok xquinel chic pa Jerusalén ninbe chi na pa Roma, neꞌe. 
\v 22 Cꞌacꞌariꞌ ecꞌo caꞌiꞌ ajsamajelaꞌ ja xerutakel pa Macedonia, jun Timoteo, in jun chic Erasto, ejeꞌeꞌ e caꞌiꞌ chique ja kachꞌalal ja netoꞌo rxin tre ja samaj xin Dios. Ja cꞌa Pablo arjaꞌ qꞌuejeꞌ chi na jun tiempo chipan ja departamento Asia. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 23 Jariꞌ tiempo congana xeyictaji ja raj Efeso rmal ja utzlaj tzij xin Jesucristo. 
\v 24 Queriꞌ queban como cꞌo jun achi xetakchiꞌini, Demetrio rubiꞌ, arjaꞌ banol tak nakun ja sakapwok nucoj chi rbanic. Cꞌo cꞌa jun templo ja bar nya̱ꞌ wiꞌ rukꞌij jun dios, Diana rubiꞌ. Ja cꞌa Demetrio arjaꞌ nuban tak rachbal ja templo. Arjaꞌ e rachbil ja rajsamajelaꞌ ja nesamaj ruqꞌuin congana pwok nquechꞌec trij ja tak templo ja tok nquicꞌayij. 
\v 25 Ja xuban ja Demetrio, xerumol ja rajsamajelaꞌ e cachbil juleꞌ chic ja winak ja xa junan quisamaj cuqꞌuin in quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Ixix bien ewotak chi xa rmal ja samaj ja nkaban riꞌ tok cꞌoli kabiyomal. 
\v 26 Pro bien etzꞌaton bien ecꞌwaxan ja nbij ja rachi rbinaꞌan Pablo. Ja Pablo nbij chi ja cachbal tak winak in rachbal tak nakun xa ebanon cumal winak, ma e dios ta, neꞌe. Ja cꞌa camic e qꞌuiy ja winak quiniman chic ja nbij in quicojon chic quiꞌ ruqꞌuin. Queriꞌ quibanon ma ruyon ta waweꞌ chipan ja katinamit Efeso pro chipan ja juleꞌ chic tinamit ja cꞌo pa rcuenta Asia chakajaꞌ. 
\v 27 Ja queriꞌ congana cꞌayew na ja wi mchita xtoc wiꞌ ja kanegocio chique ja winak. In queriꞌ tre ja templo chakajaꞌ ja bar nya̱ꞌ wiꞌ rukꞌij ja nimlaj dios Diana, maxla mchita xtoc wiꞌ arjaꞌ chakajaꞌ. Ja camic congana yaꞌon rukꞌij ja Diana cumal ja kach tak aj Asia in cumal canojel ja winak ja recꞌo chwachꞌulew pro ja tok xtiqꞌuiswani maxla ma xtiyaꞌ chi ta rukꞌij. Queriꞌ xbij ja Demetrio chique. 
\p 
\v 28 Ja tok quicꞌaxaj ja xbij ja Demetrio congana yictaj quiyewal, quemaj rakic quechiꞌ, quewaꞌ quibij riꞌ: —Congana nim rukꞌij ja Diana ja dios kaxin ajoj ja rok aj Efeso, xecheꞌe. 
\v 29 Rmalcꞌariꞌ ja tok congana xeyictaji ja tinamit canojelal. Ecꞌo cꞌa caꞌiꞌ rachbil ja Pablo, jun Gayo rubiꞌ, in jun chic Aristarco, e aj Macedonia. Ejeꞌeꞌ xecha̱p cumal ja winak, xechararaxel, xecꞌamel chipan ja restadio ja bar nquemol wiꞌ quiꞌ ja tinamit. 
\v 30 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ laj xoqui chiquicojol ja winak utzcꞌa chi ntzijon cuqꞌuin pro ja kachꞌalal ma xqueyaꞌ ta lugar tre. 
\v 31 In chakajaꞌ ecꞌo juleꞌ oficial e xin Asia, ejeꞌeꞌ camigo quiꞌ ruqꞌuin ja Pablo in quetak rbixic tre chi matoqui chiquicojol ja winak. 
\v 32 Ja cꞌa winak congana quimajon rakic quechiꞌ, junwiꞌ nquibij juleꞌ in juleꞌ chic junwiꞌ chi na nquibij como congana sachnak quinaꞌoj. Xa e jujun chique ja reꞌotakyon ja nak tre ja tok quimolon quiꞌ. 
\v 33 Cꞌo cꞌa jun achi aj Israel, Alejandro rubiꞌ. Ja cꞌa winak ja raj Israel ejeꞌeꞌ queminoc ja rAlejandro chiquewach ja tinamit utzcꞌa chi arjaꞌ ntzijon cuqꞌuin. Ecꞌo juleꞌ winak ja xechꞌobo chwach nak tre tok yictajnak ja tinamit. Ja cꞌa rAlejandro arjaꞌ xuban rukꞌaꞌ chiquewach ja tinamit chi nquicajbaꞌ tzij, cꞌo rgana ntzijon cuqꞌuin utzcꞌa chi mta pokon nba̱n chique ja rach tak aj Israel. 
\v 34 Pro ja winak tok quetzꞌat chi aj Israel ja rAlejandro ejeꞌeꞌ quemaj rakic quechiꞌ pro ni canojelal, quewaꞌ quibij riꞌ: —Congana nim rukꞌij ja Diana ja dios kaxin ajoj ja rok aj Efeso, xecheꞌe. Cꞌo la caꞌiꞌ hora querak quechiꞌ. 
\p 
\v 35 Peti ja secretario xin tinamit in tok qꞌuiswani cowini xerukꞌil ja winak cꞌacꞌariꞌ xbij chique: 
\p —Achiꞌiꞌ ja rix aj Efeso, canojel ja winak xa nak ta chi winakil bien cotak chi ixix ja rix aj Efeso yatajnak chewe chi ixix nixchajin rxin ja templo ja bar nya̱ꞌ wiꞌ rukꞌij ja lokꞌlaj Diana, bien cotak chakajaꞌ chi ixix nixchajin rxin ja rachbal Diana ja kajnakto chicaj. 
\v 36 Como majun winak xticowin ta xtuchꞌaꞌ ta chwe ja cꞌa xinbij riꞌ chewiꞌ tok nbij chewe camic, tecajbaꞌ, techꞌoboꞌ na jutzꞌit chi utz ja neban. 
\v 37 Queriꞌ nbij chewe como ecꞌo juleꞌ achiꞌiꞌ waweꞌ ja reꞌecꞌamonto pro mta quibanon, mta jun itzel quibanon ta tre ja rereligión, mta jun itzel tzij quibin ta tre ja redios. 
\v 38 Ja cꞌa Demetrio e rachbil ja junan quisamaj ruqꞌuin wi cꞌo quigana nqueyaꞌ parte mejor pa kꞌetbaltzij tequiyaꞌaꞌ wiꞌ como triꞌ ecꞌo wiꞌ ja kꞌetol tak tzij, triꞌ cꞌa tequichomarsaj wiꞌ quiꞌ cuqꞌuin ja rachiꞌiꞌ. 
\v 39 Ja cꞌa wi cꞌa cꞌo na newajoꞌ tiban cꞌa jun sesión como queriꞌ nrajoꞌ ja ley. 
\v 40 Queriꞌ nbij chewe como ja kabanon waweꞌ camic ma cꞌayew ta njolox chakij chi okyictajnak trij ja gobierno in nak la nkabij ja nkatobej kiꞌ ja wi xticꞌaxax chake nak tre ja tok kabanon quewaꞌ. Queriꞌ xbij ja secretario chique ja tinamit. 
\v 41 Cꞌacꞌariꞌ xbij chique chi nquipaxij quiꞌ.
\c 20 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa Pablo tok quipaxin chic quiꞌ ja tinamit arjaꞌ xersiqꞌuij ja kachꞌalal, xuyaꞌ can juleꞌ paxbanem chique, xerkꞌetej can in be chipan ja departamento Macedonia. 
\v 2 Ja tok xekaji ja pa Macedonia kꞌax chipan ja tinamit jeꞌe ja bar ecꞌo wiꞌ ja kachꞌalal in congana xyukbaꞌ can más quecꞌuꞌx cꞌacꞌariꞌ be chic pa Grecia. 
\v 3 Ja cꞌa tok xekaji ja pa Grecia oxiꞌ icꞌ qꞌuejeꞌ chic triꞌ. Ja cꞌa tok tzꞌakati ja roxiꞌ icꞌ rmal cꞌo jun rviaje xchomij, laj xoquel pa lancha chi nbe chic pa Siria. Pro chaka cꞌa jalal ja tok xekaj rbixic ruqꞌuin chi ecꞌo juleꞌ rach tak aj Israel, ejeꞌeꞌ ncajoꞌ nquechap. Rmalcꞌariꞌ ja tok ma xoquel ta chipan ja lancha, pa bey be wiꞌ, meloj chic jutij pa Macedonia. 
\v 4 Ecꞌo juleꞌ kachꞌalal xerachbilajel, quewaꞌ quebiꞌ riꞌ, Sópater ja raj Berea, Aristarco rachbil Segundo ja re aj Tesalónica, Gayo ja raj Derbe in Timoteo. Ecꞌoli chakajaꞌ ja Tíquico rachbil Trófimo ja re aj Asia. 
\v 5 Ejeꞌeꞌ xenabeyaj chikawach nabey pro ja tok xeꞌekaj chipan ja tinamit Troas triꞌ xokcaybej wiꞌ. 
\v 6 Ja cꞌa rajoj xocꞌo can na ja nmakꞌij ja tok ntiji ja caxlanway ja mta levadura ruqꞌuin tokoriꞌ xokelel chipan ja tinamit Filipos, xokoquel pa lancha. Chi joꞌoꞌ kꞌij xeꞌekilaꞌ wiꞌ ja kachꞌalal pa Troas in triꞌ xokqꞌuejeꞌ wiꞌ wukuꞌ kꞌij. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 7 Ja cꞌa xin domingo canojel ja kachꞌalal quemol quiꞌ chi rtijic ja caxlanway ja nquinatbej rxin ja kajaw Jesús. Ja cꞌa Pablo tok quimolon chic quiꞌ arjaꞌ xumaj quitijoxic. Ja tok xocꞌo ncꞌajakꞌaꞌ cꞌa rmajon na quitijoxic como rchomin chic chi numaj chic jutij rviaje chi rcab kꞌij. 
\v 8 Congana kꞌakꞌ tzijil chipan ja cuarto pan oxiꞌ piso ja bar quimolon wiꞌ quiꞌ. 
\v 9 Cꞌo cꞌa jun alaꞌ, Eutico rubiꞌ, arjaꞌ tzꞌubul pa wantana. Como nim ja mensaje ja nuyaꞌ ja Pablo rmalcꞌariꞌ ja tok majtaj rmal waram ja ralaꞌ. Ja tok qꞌuiswani war kaj, tzakto ja cꞌa pan oxiꞌ piso, ja tok queyic ni camnak. 
\v 10 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ kajto ruqꞌuin, jupeꞌ trij, xkꞌetej in quewaꞌ xbij riꞌ: —Ma texbej ta ewiꞌ. Cꞌastaji ja ralaꞌ, neꞌ chique ja kachꞌalal. 
\v 11 Cꞌacꞌariꞌ joteꞌ chic jutij ja Pablo chipan ja cuarto. Ja tok xekaj nojoj xuwechꞌ ja caxlanway, xujach chique ja kachꞌalal in quetij. Ja cꞌa tok tijtaj cumal xumaj chic jutij tzij ja Pablo cuqꞌuin. Ja tok sakar kaj cꞌa tokoriꞌ tzuri tzij rmal cꞌacꞌariꞌ be. 
\v 12 Ja kachꞌalal ejeꞌeꞌ quecꞌamel ja ralaꞌ chi rochoch, congana nequicoti como cꞌastaji. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 13 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ be chipan ja tinamit Asón, chi rkan be wiꞌ pa bey. Ja cꞌa rajoj pa lancha xokbe wiꞌ, xoknabeyaj chwach ja Pablo in triꞌ pan Asón xekacꞌamaꞌ pon wiꞌ como queriꞌ ja rchomin. 
\v 14 Ja cꞌa tok xekilaꞌ pan Asón xoquel kuqꞌuin pa lancha in xokbe chipan ja tinamit Mitilene. 
\v 15 Cꞌacꞌariꞌ xokelel chic triꞌ ja pa Mitilene, xokbe chic. Ja chi rcab kꞌij xokekaj chwach ja tinamit Quío. Ja chi rox kꞌij xokekaj chipan ja tinamit Trogilio ja cꞌo pa rcuenta Samos. Ja cꞌa chi rcaj kꞌij xokekaj chipan ja tinamit Mileto. 
\v 16 Ja cꞌa pa Efeso ma xokbe chi ta como ja Pablo arjaꞌ cꞌo rgana nbe chanim ja pa Jerusalén utzcꞌa chi nerbanaꞌ ja nmakꞌij Pentecostés. Rmalcꞌariꞌ ja tok mta rgana xtibe ta más tiempo tre chipan ja departamento Asia. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 17 Cꞌa cꞌo na ja Pablo pa Mileto ja tok xutak quisiqꞌuixic ja ranciano ja neꞌucꞌan quixin ja kachꞌalal ja recꞌo pa Efeso. 
\v 18 Ja cꞌa tok xeꞌekaj ruqꞌuin quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Ixix bien ewotak janiꞌ ja ncꞌaslemal tre ja tiempo ja xinqꞌuejeꞌ checojol waweꞌ chipan ja departamento Asia. 
\v 19 Xinban rsamaj ja kajaw Jesucristo pro ma xinyaꞌ ta nukꞌij. Congana okꞌej xinban cumal ja winak in congana pokon xintij cumal ja wach tak aj Israel como ejeꞌeꞌ ni nquicanoj wiꞌ rij nwach nak nqueban chwe. 
\v 20 Bien ewotak chi anin ni ma xintanbaꞌ ta wiꞌ rbixic chewe xa nak ta cꞌo rjawaxic chewe chi necꞌwaxaj, xixntijoj pa tak jay xin molbal riꞌil in pa tak ewochoch chakajaꞌ. 
\v 21 Xixnpaxbaj ewanojel chi ix wach tak aj Israel chi ma ix aj Israel ta, xinbij chewe chi rjawaxic neqꞌuex ja renaꞌoj in nenimaj ja Dios in nyukeꞌ ecꞌuꞌx ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo. 
\v 22 Ja camic ninbe pa Jerusalén como ja rEspíritu Santo arjaꞌ nbij chwe chi rjawaxic ninbe. Ma wotak ta nak la xtencꞌulmaj ja tok xquinekaji. 
\v 23 Xarwariꞌ wotak, bin chwe rmal ja rEspíritu Santo chi ninco̱j na pa cheꞌ in cꞌoli rpokonal ntij na pa Jerusalén. Niquirwariꞌ nbij ja rEspíritu Santo chwe xa nak ta chi tinamital jeꞌe ja rinkꞌaxnakto wiꞌ. 
\v 24 Pro anin matinxbej wiꞌ chwach ja npi chwij, matinpokonaj nyaꞌ wiꞌ pa camíc como jariꞌ nqꞌuisbej ja nsamaj in congana ninquicot rmal. Xarwariꞌ congana ngana nqꞌuis ja samaj ja yaꞌon chi nukul rmal ja kajaw Jesús como arjaꞌ ryaꞌon chi nukul chi nyaꞌ rbixic ja utzlaj tzij xin Jesucristo ja nucꞌut chikawach nak rbanic ja rutzil ja nsipax chake rmal ja Dios. 
\p 
\v 25 Anin inqꞌuenak checojol, nyaꞌon rbixic chewe nak rbanic ja gobierno xin Dios in camic nbij chewe, wotak chi matutzꞌat chic jutij riꞌ kawach ewqꞌuin waweꞌ chwachꞌulew. 
\v 26 Rmalcꞌariꞌ ja tok nbij chewe, ma numac ta chewe xa nak ta chewe ja wi ma xtenimaj ta ja rtzobal Dios in wi xtetzꞌilaꞌ ewiꞌ rmal. 
\v 27 Como anin nchꞌobon chewach ja rvoluntad Dios pro nojelal, ni majun nak ta ja xinwawaj ta chewach. 
\v 28 Rmalcꞌariꞌ ja tok nbij chewe, tebanaꞌ cuenta ewiꞌ in queꞌechajij ja kachꞌalal canojelal como yatajnak chewe rmal ja rEspíritu Santo chi neꞌechajij. Queꞌetzukuꞌ tre ja rtzobal Dios como ejeꞌeꞌ e iglesia xin Dios, e rxin chic ja kajaw Jesucristo como arjaꞌ xutix rquiqꞌuel chwach cruz jariꞌ xerlokꞌbej. 
\v 29 Bien wotak chi ja tok ma incꞌo chi ta ewqꞌuin ecꞌo juleꞌ itzel tak winak neꞌoc na checojol in nquemaj ryojic ja yukulbal quecꞌuꞌx ja kachꞌalal ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 30 In cꞌuluto ecꞌo juleꞌ achiꞌiꞌ ja recꞌo checojol camic ejeꞌeꞌ neyictaj na in nquemaj quitijoxic ja kachꞌalal tre juleꞌ itzel tak tijonem, nquicanoj nak nqueban chi nquecoj quiꞌ ja kachꞌalal cuqꞌuin. 
\v 31 Rmalcꞌariꞌ ja tok nbij chewe, tebanaꞌ cuenta ewiꞌ, bien turkaj chewe ja roxiꞌ junaꞌ ja xinqꞌuejeꞌ ewqꞌuin, chi pa kꞌij chi chakꞌaꞌ ni cꞌo wiꞌ ja paxbanem xinyaꞌ chewe chejujunal, cꞌo nariꞌ xinokꞌ emwal. 
\p 
\v 32 Camic wachꞌalal, Dios ta cꞌa xquixchajini. Tenimaj ja rtzobal Dios como triꞌ nkawil wiꞌ ja rutzil ja nsipaj ja Dios chake. Ja wi nkanimaj ja rtzobal Dios jariꞌ nqꞌuiy más ja yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in cꞌo jun herencia ja nyataj na chake chiquicojol canojel ja juleꞌ chic ja rechaꞌon rmal ja Dios. 
\v 33 Ma rmal ta pwok, ma rmal ta tziak xinyarij ta ja tok xixntijoj tre ja rtzobal Dios. 
\v 34 Ixix bien ewotak chi anin xinsamaj ruqꞌuin nukꞌaꞌ jariꞌ xintzukbej wiꞌ in xenutzuk ja wachbil chakajaꞌ. 
\v 35 Queriꞌ xinban utzcꞌa chi newotakij chi congana rjawaxic noksamaji, nkachꞌec kapwok jariꞌ nekatobej ja cꞌo rjawaxic chique. Cꞌo jun tzij congana xinnataj chewe ja bin can rmal ja kajaw Jesús, quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja tok cꞌoli nasipaj chique ja winak jariꞌ más na quicotemal xin Dios rcꞌamonto chawe chwach ja tok cꞌoli nsipax chawe atat, neꞌe. Queriꞌ xbij ja Pablo chique ja ranciano. 
\p 
\v 36 Ja cꞌa tok tzuri tzij rmal cꞌacꞌariꞌ xuqueꞌe in xumaj rbanic oración e rachbil canojel ja recꞌo triꞌ. 
\v 37 Congana quemaj okꞌej trij ja Pablo pro ni canojelal, quikꞌetej in quitzꞌubaj ruchiꞌ. 
\v 38 Congana nebisoni como bix chique rmal ja Pablo chi matutzꞌat chic jutij riꞌ quewach ruqꞌuin waweꞌ chwachꞌulew. Cꞌacꞌariꞌ xequijachaꞌ ja Pablo pa lancha.
\c 21 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja tok xekayaꞌ can ja kachꞌalal xokoquel chipan ja lancha, xokbe, xokekaj chipan ja tinamit Cos. Ja cꞌa chi rcab kꞌij chic xokbe chic, xokekaji cꞌa chipan chic jun tinamit rbinaꞌan Rodas. Cꞌacꞌariꞌ xokbe chic, xokekaj chic cha jun tinamit rbinaꞌan Pátara. 
\v 2 Triꞌ cꞌo chi wiꞌ jun lancha kawil ja nbe pa Fenicia, xokoquel chipan in xokbe. 
\v 3 Ja cꞌa tok kamajon binem parwiꞌ ja mar katzꞌat ja lugar rbinaꞌan Chipre, xokkꞌax pon chwach, pa kaxcon qꞌuejeꞌ can wiꞌ. Ja lancha rmajon binem, ntajini benak pa Siria. Xokkaj na chiꞌ mar chipan ja tinamit Tiro como ja lancha cꞌo juleꞌ ijkaꞌm nuyaꞌ can na triꞌ. 
\v 4 Triꞌ ecꞌo wiꞌ juleꞌ kachꞌalal xekawil in xokqꞌuejeꞌ na wukuꞌ kꞌij cuqꞌuin. Ja kachꞌalal quibij tre ja Pablo chi mejor matibe pa Jerusalén como bin chic chique rmal ja rEspíritu Santo chi cꞌoli ncꞌulmaj na triꞌ. 
\v 5 Ja cꞌa tok tzꞌakati ja wukuꞌ kꞌij kumal cꞌacꞌariꞌ xokbe chic. Canojel ja kachꞌalal e cachbil quixjayilal in tak calcꞌwal chakajaꞌ ejeꞌeꞌ xekachbilajel, xokequijachaꞌ cꞌa chiꞌ mar. Ja tok xokekaji ja chiꞌ mar xokxuqueꞌe, kaban jun oración. 
\v 6 Ja tok tzuri ja roración kumal xokqueban despedir. Cꞌacꞌariꞌ xokoc chipan ja lancha, ja cꞌa rejeꞌeꞌ xemeloji chi tak cochoch. 
\p 
\v 7 Queriꞌ kaban, xokelel chipan ja tinamit Tiro, xokekaj chic chipan chic jun tinamit rbinaꞌan Tolemaida. Triꞌ ecꞌo wiꞌ juleꞌ kachꞌalal xekawil in xokqꞌuejeꞌ jun kꞌij cuqꞌuin. 
\v 8 Ja cꞌa chi rcab kꞌij xokelel chic triꞌ, kachbilajel ja Pablo, xokekaj chipan ja tinamit Cesarea. Triꞌ cꞌo wiꞌ ja Felipe ja revangelista, arjaꞌ jun chique ja wukuꞌ diácono. Xokbe chi rochoch ja Felipe in triꞌ xokqꞌuejeꞌ wiꞌ ruqꞌuin. 
\v 9 Ja cꞌa Felipe ecꞌo quijiꞌ rmeꞌal ja ma e cꞌulan ta, ejeꞌeꞌ e profeta eꞌocnak wiꞌ. 
\v 10 Tuban cꞌa jun caꞌiꞌ kꞌij okcꞌo ruqꞌuin ja Felipe ja tok cꞌo jun achi xekaj kuqꞌuin, Agabo rubiꞌ. Ja cꞌa rAgabo arjaꞌ profeta ocnak wiꞌ, chipan ja departamento Judea penak wiꞌ. 
\v 11 Ja tok xoc pa jay kuqꞌuin arjaꞌ xubacꞌ rukꞌaꞌ rkan ruyon tre rcincha ja Pablo. Ja tok bacꞌtaj rmal quewaꞌ xbij chake riꞌ: —Ja rEspíritu Santo arjaꞌ bin chwe chi ja raj Israel ja recꞌo pa Jerusalén ejeꞌeꞌ nquebacꞌ na ja rajaw awaꞌ ja jun cincha riꞌ. Quewaꞌ nba̱n na tre ja caniꞌ nbanon anin camic in nquejach na pa quekꞌaꞌ ja winak ja ma e aj Israel ta, queriꞌ xbij chake. 
\p 
\v 12 Ja cꞌa tok kacꞌaxaj chi cꞌo rcꞌayewal penak trij ja Pablo, ajoj e kachbil ja kachꞌalal ja raj Cesarea congana kaban recomendar tre chi matibe pa Jerusalén. 
\v 13 Pro ja Pablo xbij chake: 
\p —¿Nak tre ja tok nixokꞌi? Xa bis neyaꞌ chwe ja neban quelaꞌ. Ja chwe anin in conforme chi nquebacꞌ nukꞌaꞌ wakan triꞌ pa Jerusalén, in conforme chi ninquicamsaj triꞌ chakajaꞌ pro rmal ja kajaw Jesús ja tok xtiban queriꞌ chwe, neꞌ chake. 
\v 14 Mta nak chi ta kabij ta tre como ma xokcowin ta kakꞌil. Rmalariꞌ ja tok quewaꞌ kabij chic tre riꞌ: —Rvoluntad ta cꞌa ja kajaw Dios xtibantaji, xokcheꞌ tre. 
\p 
\v 15 Cꞌacꞌariꞌ kachomlaꞌ kiꞌ, xokbe ja pa Jerusalén. 
\v 16 Ecꞌo juleꞌ chique ja kachꞌalal ja raj Cesarea ejeꞌeꞌ xekachbilajel. Cꞌo jun achi chiquicojol, Mnasón rubiꞌ. Ja cꞌa Mnasón arjaꞌ aj Chipre, cꞌo chic tiempo rniman ja Jesucristo in cꞌo jun rochoch pa Jerusalén, triꞌ xokeqꞌuejeꞌ wiꞌ. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 17 Ja kachꞌalal ja recꞌo pa Jerusalén congana quiꞌil kacꞌulic queban ja tok xokekaj cuqꞌuin. 
\v 18 Ja cꞌa chi rcab kꞌij kachbilajel ja Pablo, xokbe chi nekakꞌijlaꞌ ja Jacobo. Ja cꞌa tok xokekaj ruqꞌuin ja Jacobo triꞌ quimolon wiꞌ quiꞌ chakajaꞌ canojel ja ranciano. 
\v 19 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ xuyaꞌ rutzil quewach cꞌacꞌariꞌ xuchol chiquewach nojelal ja rbanon ja Dios chiquicojol ja winak ja ma e aj Israel ta tokoriꞌ tok Pablo xuyaꞌ rbixic ja rtzobal Dios chique. 
\v 20 Ja tok quicꞌaxaj ja xbij ja Pablo congana queyaꞌ rukꞌij ja Dios rmal in quewaꞌ quibij tre riꞌ: 
\p —Kachꞌalal, congana utz nkacꞌaxaj ja nabij chake leꞌ pro ecꞌo juleꞌ winak ja quimajon atzijoxic. Bien awotak chi ja kach tak aj Israel congana e qꞌuiy chique quiniman chic ja Jesucristo in canojel nqueyaꞌ rukꞌij ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés. 
\v 21 Ejeꞌeꞌ cꞌo juleꞌ tzij bin chique cumal ja winak ja quimajon atzijoxic. Ma utz ta ja tijonem ja nayaꞌ chique ja kach tak aj Israel ja recꞌo pa tak tinamit quixin ja ma e aj Israel ta, cha. Quewaꞌ ja tijonem ja nayaꞌ chique riꞌ, cha. Jun, ma rjawaxic chi ta chi nquinimaj ja nbij ja Moisés. In jun chic, ma rjawaxic chi ta chi neba̱n circuncidar ja tak calcꞌwal. In jun chic, mejor nqueyaꞌ can ja kacostumbre ja rok aj Israel. Queriꞌ abin chique, cha. 
\v 22 ¿Nak nkaban cꞌa camic? Como ja winak ja tok xtekaj rbixic cuqꞌuin chi atcꞌo chic waweꞌ pa Jerusalén seguro chi nquemol quiꞌ. 
\v 23 Pro mejor ja naban, tabanaꞌ ja xtikabij chawe riꞌ. Ecꞌo quijiꞌ kachꞌalal achiꞌiꞌ ejeꞌeꞌ cꞌoli ja quitzujun tre ja Dios chi nqueban in camic xurwilaꞌ ja tiempo chi nqueban cumplir. 
\v 24 Ja cꞌa naban, queꞌacꞌamaꞌel ja kachꞌalal in tejoskꞌij ewiꞌ ja caniꞌ nrajoꞌ ja kareligión. Atat ta xcattojowi nojel ja gasto ja xtiqueban. Cꞌacꞌariꞌ necowini nquichꞌupuj ja rsamal quewiꞌ ja caniꞌ nrajoꞌ ja kareligión. Quirtariꞌ naban utzcꞌa chi canojel nqueyaꞌ cuenta chawe chi atat chakajaꞌ nanimaj ja ley xin Moisés in ma katzij ta ja nbix chawe cumal ja winak ja quimajon atzijoxic. 
\v 25 Pro ja kachꞌalal ja ma e aj Israel ta cꞌo jun carta katakonel chic cuqꞌuin, kabijel chique chi ma rjawaxic ta chique ejeꞌeꞌ chi nquinimaj ja kacostumbre ajoj ja rok aj Israel. Xarwariꞌ kabijel chique chi ma tiquetiꞌ ta ja tiꞌij ja tzujun chiquewach cachbal tak winak owi chwach rachbal tak nakun. In jun chic, ma tiquetiꞌ ta ja quicꞌ. In jun chic, matiquetiꞌ ta ja tiꞌij ja wi ma elnak ta rquiqꞌuel ja chicop. In jun chic, ma queꞌoc ta cuqꞌuin ixokiꞌ ja ma e quixjayilal ta in ja rixokiꞌ chakajaꞌ ma queꞌoc ta cuqꞌuin achiꞌiꞌ ja ma e quichajilal ta. Queriꞌ ja kabijel chique, xecheꞌ tre ja Pablo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 26 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ xerucꞌamel ja quijiꞌ kachꞌalal. Ja cꞌa chi rcab kꞌij quijoskꞌij quiꞌ ja caniꞌ nrajoꞌ ja quireligión. Cꞌacꞌariꞌ xoc chipan ja templo, xerbij chique ja sacerdote chi ja costumbre xin joskꞌinem cꞌa chi wukuꞌ kꞌij xtiban wiꞌ cumplir tokoriꞌ tok cꞌoli ja xtiquitzujuj chwach ja Dios chiquijujunal ja caniꞌ nrajoꞌ ja quireligión. 
\p 
\v 27 Xajalal majaꞌn titzꞌakati ja wukuꞌ kꞌij ja tok be chic jutij ja Pablo chipan ja templo. Triꞌ ecꞌo wiꞌ juleꞌ rach tak aj Israel ja repenak pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Asia. Ja tok quetzꞌat ja Pablo chipan ja templo quechap in xequitakchiꞌij ja winak chi neyictaj trij. 
\v 28 Quemaj rakic quechiꞌ, quewaꞌ quibij chique ja winak riꞌ: 
\p —Achiꞌiꞌ ja rix kach tak aj Israel, katoꞌoꞌ kiꞌ. Jawaꞌ jun achi riꞌ benak nojel nat nakaj chi quitijoxic ja winak pro xa ma utz ta ja tijonem ja nuyaꞌ chique. Como arjaꞌ xa itzel ntzijon tre ja katinamit, xa itzel ntzijon tre ja kaley in tre ja katemplo riꞌ chakajaꞌ. In ma ruyon tariꞌ pro ecꞌo juleꞌ achiꞌiꞌ ercojonto chipan ja templo pro ma e aj Israel ta in ixix bien ewotak chi xajan neꞌoqui winak chipan awaꞌ santilaj templo riꞌ ja wi ma e aj Israel ta, xecheꞌ chique. 
\v 29 Queriꞌ quibij chique como cꞌo jun achi quitzꞌaton nabey rachbilan ja Pablo chipan ja tinamit in pa quetzij ejeꞌeꞌ ja Pablo rcojonto ja rachbil chipan ja templo. Ja cꞌa rachbil ja Pablo, Trófimo rubiꞌ, arjaꞌ ma aj Israel ta, aj Efeso. 
\p 
\v 30 Ja cꞌa tinamit xeyictaj trij ja Pablo, cꞌamcꞌol canim xebe ruqꞌuin xequichapaꞌ, quichararajto, quilasajto in quitzꞌaplaꞌ ruchiꞌ ja templo. 
\v 31 Laj quicamsaj pro cꞌo jun coronel xekaj rbixic ruqꞌuin chi yictajnak ja tinamit Jerusalén pro ni chi jun. 
\v 32 Ja cꞌa coronel ecꞌo juleꞌ soldado xersiqꞌuilaꞌ e cachbil juleꞌ capitán. Cꞌamcꞌol canim xebe ja bar ecꞌo wiꞌ ja winak. Ja cꞌa winak tok quetzꞌat ja coronel e rachbil ja soldado quitanbaꞌ rchꞌayic ja Pablo. 
\v 33 Cꞌacꞌariꞌ be ja coronel ruqꞌuin ja Pablo, xucoj preso in xuyaꞌ orden chi nba̱cꞌ tre caꞌiꞌ cadena. Ja cꞌa tok bacꞌtaj rmal quewaꞌ xbij chique ja winak riꞌ: —¿Nak chi achiꞌal cꞌawaꞌ wariꞌ? ¿Nak ril xuban? neꞌ chique. 
\v 34 Ja cꞌa winak quemaj rakic quechiꞌ. Junwiꞌ nbij jun in junwiꞌ chic nbij jun. Ja cꞌa coronel arjaꞌ maticowini ncꞌaxaj nak la nquibij rmal ja sícꞌ nbani chewiꞌ tok xuyaꞌ chic jun orden chi ncꞌamarel ja Pablo pa cuartel. 
\v 35 Ja cꞌa soldado tok xeꞌekaj chwach cumuc ja cꞌo chwach ja cuartel quitelelaꞌel ja Pablo como ja winak congana nqueban, ncajoꞌ nquechꞌay chic jutij ja Pablo. 
\v 36 Ja cꞌa winak etran chiquij ja soldado, quimajon rakic quechiꞌ, quewaꞌ nquibij riꞌ: —Tecamsaj, necheꞌe. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 37 Ja cꞌa Pablo tok xajalal majaꞌn ticojoc ja pa cuartel arjaꞌ xbij tre ja coronel: 
\p —¿La nayaꞌ lugar chwe chi nintzijon jurata awqꞌuin? neꞌ tre. Ja cꞌa coronel quewaꞌ xbij tre ja Pablo riꞌ: 
\p —Awotak takaꞌan nattzijon pa griego. 
\v 38 ¿La ma atat ta cꞌa ja rat aj Egipto ja xatyictaj trij ja gobierno? Como cꞌo jun achi aj Egipto cꞌa ma jaruꞌ ta tiempo xertakchiꞌij ja winak chi neyictaj trij ja gobierno in ecꞌo quijiꞌ mil camsanelaꞌ xerucꞌaj, xerucꞌamel pa tak lugar ja kas talan wiꞌ, neꞌ tre. 
\v 39 Ja cꞌa Pablo quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Ma anin ta, anin in aj Israel. Anin incꞌo pa rcuenta jun tinamit nim rukꞌij, Tarso rubiꞌ, cꞌo pa rcuenta Cilicia, triꞌ inalaxnak wiꞌ. Pro tabanaꞌ jun utzil, tayaꞌaꞌ lugar chwe chi nintzijon jurata cuqꞌuin ja winak, neꞌ tre. 
\p 
\v 40 Yaꞌ lugar tre chi ntzijoni cꞌacꞌariꞌ peꞌi chwa cumuc ja cꞌo chwach ja cuartel in xuban rukꞌaꞌ chiquewach ja winak chi nquicajbaꞌ tzij. Ja tok quicajbaꞌ xumaj tzij cuqꞌuin chipan ja tzobal hebreo, quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\c 22 
\p 
\v 1 —Ixix ja rix principaliꞌ rxin ja katinamit in ewanojelal ja rix wach tak aj Israel, camic tecꞌwaxaj ja xtinbij chewe riꞌ ja ntobej wiꞌ chewach, neꞌ chique. 
\v 2 Ja cꞌa winak tok quicꞌaxaj chi chipan ja tzobal hebreo ntzijon wiꞌ más chi na quicajbaꞌ tzij. Ja cꞌa Pablo quewaꞌ xbij chic chique riꞌ: 
\p 
\v 3 —Anin in ewach aj Israel. Chipan ja tinamit Tarso xinalax wiꞌ ja cꞌo pa rcuenta Cilicia. Pro waweꞌ pa Jerusalén xinqꞌuiy wiꞌ. Xintijoj wiꞌ ruqꞌuin ja maestro Gamaliel. Ja cꞌa Gamaliel arjaꞌ xinrtijoj tre ja ley xin Dios ja quiniman ja katiꞌt kamamaꞌ pro bien xuchꞌob chinwach nojelal. Ni wxin wiꞌ, ni cꞌo wiꞌ ngana nban cumplir ja rvoluntad Dios ja caniꞌ newajoꞌ neban ixix camic. 
\v 4 Anin nabey congana pokon xinban chique ja winak ja yukul quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Ecꞌoli chique xintak quicamsaxic in ecꞌoli chique xintak quichapic in xenucoj preso, queriꞌ xinban chique chi ixokiꞌ chi achiꞌiꞌ. 
\v 5 Ja lokꞌlaj sacerdote in canojel ja principaliꞌ rxin ja katinamit ejeꞌeꞌ bien cotak ja nmajon rbixic chewe camic. Como ejeꞌeꞌ cꞌo juleꞌ carta quitzꞌibajel, queyaꞌel chwe chi xenjachaꞌ pa quekꞌaꞌ ja kach tak aj Israel ja recꞌo chipan ja tinamit Damasco. Ja carta xuyaꞌ lugar chwe chi xinbe pa Damasco chi quichapic ja winak ja yukul quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Queriꞌ xinban, xinbe pa Damasco chi quichapic, ja nchꞌobon chi nenucꞌamto waweꞌ pa Jerusalén utzcꞌa chi nba̱n pokon chique. 
\p 
\v 6 Pro anin pa tak ncꞌajkꞌij lariꞌ nmajon binem, chinakaj ja tinamit Damasco incꞌo chi wiꞌ ja tok chaka jalal cꞌo jun nimlaj luz kajto chilaꞌ chicaj in xuqꞌuiak riꞌ chwij. 
\v 7 Xinbe chi tokꞌulew rmal ja luz in cꞌo jun kulaj xincꞌwaxaj, quewaꞌ xbij ja kulaj chwe riꞌ: 
\p —Saulo, Saulo ¿nak tre tok naban pokon chwe? Queriꞌ xbij chwe. 
\p 
\v 8 —¿Nak abiꞌ? xincheꞌ tre. 
\p —Anin in Jesús ja rin aj Nazaret, chwe anin abanon wiꞌ ja pokon, neꞌ chwe. 
\v 9 Ja cꞌa wachbil ejeꞌeꞌ quetzꞌat ja luz in congana quixbej quiꞌ rmal pro ma xquicꞌaxaj ta nak nbij ja kulaj ja ntzijon wqꞌuin. 
\v 10 Ja cꞌa ranin xincꞌwaxaj chic jutij tre: 
\p —Wajaw ¿nak nawajoꞌ chwe chi nban? xincheꞌ tre. 
\p —Catyictaji, jat chipan ja tinamit Damasco. Ja cꞌa tok xcatekaji triꞌ nbix wiꞌ chawe nojel ja cꞌo rjawaxic chawe chi naban, neꞌe ja kajaw Jesucristo chwe. 
\v 11 Cꞌacꞌariꞌ xokbe ja pa Damasco. Ja wachbil ejeꞌeꞌ xinquiyukejel chi nukꞌaꞌ como xinmoyir rmal ja luz como congana ruchꞌaꞌ. 
\p 
\v 12 Ja tok xokekaji pa Damasco triꞌ cꞌo wiꞌ jun achi, Ananías rubiꞌ. Ja cꞌa rAnanías arjaꞌ congana nuban respetar ja Dios, nuban cumplir ja ley xin Dios in congana utz ntzꞌa̱t cumal canojel ja kach tak aj Israel ja recꞌo pa Damasco. 
\v 13 Arjaꞌ be ja bar incꞌo wiꞌ in tok xekaj wqꞌuin quewaꞌ xbij chwe riꞌ: —Wachꞌalal Saulo, camic njaktaji ja rawach, neꞌ chwe. Pro ni jariꞌ hora jaktaji ja nwach in xintzꞌat ja rAnanías. 
\v 14 In xbij chic chwe: —Ja Dios quixin ja katiꞌt kamamaꞌ arjaꞌ nij atrchaꞌonto wiꞌ ojer chi nawotakij ja rvoluntad in tok xatzꞌat ja Jesucristo ja mta ril rumac in tok xacꞌwaxaj ja rukul pa bey jariꞌ nij atrchaꞌonto wiꞌ chi xaban queriꞌ. 
\v 15 Como atat nayaꞌ na rbixic ja Jesucristo chique canojel ja winak, nabij chique nak ja ratzꞌaton in nak ja racꞌwaxan. 
\v 16 Camic ma tayaꞌ ta cꞌa tiempo tre, catyictaji in catban bautizar in quirtawaꞌ nabij tre ja kajaw Jesucristo riꞌ: —Wajaw, tajoskꞌij ja wanma, tacuyuꞌ ja wil numac, catcheꞌ tre. Queriꞌ xbij ja rAnanías chwe. 
\p 
\v 17 Cꞌacꞌariꞌ xinmelojto pa Jerusalén. Ja tok xinurkaji xinbe chipan ja nimlaj templo xin Dios, nmajon rbanic jun oración ja tok chaka jalal cꞌoli ja xintzꞌat caniꞌ pan achicꞌ. 
\v 18 Xintzꞌat ja kajaw Jesucristo, quewaꞌ xbij chwe riꞌ: —Camic tachomlaꞌ awiꞌ chanim, catelel chipan ja tinamit Jerusalén como ja winak waweꞌ ejeꞌeꞌ mta quigana nquicꞌaxaj ja tok xtamaj rkꞌalasaxic chiquewach nak nbanic, neꞌ chwe. 
\v 19 Cꞌacꞌariꞌ xinbij tre: —Pro Wajaw, ejeꞌeꞌ bien cotak nak xinban chique ja yukul quecꞌuꞌx awqꞌuin como xinbe nat nakaj pa tak jay xin molbal riꞌil, xenucoj pa cheꞌ in xenuchꞌay chakajaꞌ. 
\v 20 In jun chic, ja tok camsaxi ja rEsteban ja rajsamajel awxin, anin incꞌo triꞌ ja bar camsax wiꞌ, in conforme triꞌ chi camsaxi, anin xinchajini ja quitziak ja xecamsan rxin, xincheꞌ tre. 
\v 21 Pro ja kajaw Jesucristo quewaꞌ xbij chic chwe riꞌ: —Mejor catelel como camic natnutakel pa jun lugar nat, natbe chic cuqꞌuin ja winak ja ma e aj Israel ta, neꞌ chwe. Queriꞌ xbij ja Pablo chique ja winak ja rach tak aj Israel. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 22 Ja Pablo tok xernataj ja winak ja ma e aj Israel ta mchita quigana ja winak nquicꞌaxaj más ja nbij. Rmalcꞌariꞌ ja tok quemaj rakic quechiꞌ in quewaꞌ quibij riꞌ: —Ticamsaxi ja rachi leꞌ. Ma yatal chi ta trij chi ncꞌaseꞌ na más, xecheꞌe. 
\p 
\v 23 Cꞌacꞌariꞌ cꞌoli quitziak quilasaj in quemaj rqꞌuiakic pokok chicaj rmal ja quiyewal. 
\v 24 Ja cꞌa coronel arjaꞌ xuyaꞌ orden chi ncoji ja Pablo pa cuartel in quewaꞌ xbij chique ja soldado riꞌ: 
\p —Terapaj ja rachi utzcꞌa chi nbij chake nak tre ja tok congana penak quiyewal ja winak trij, neꞌ chique. 
\v 25 Cꞌacꞌariꞌ quemaj rbaqꞌuic ja Pablo utzcꞌa chi nquirapaj pro cꞌo jun capitán ja chajyon rxin in quewaꞌ xbij ja Pablo tre riꞌ: 
\p —Anin incꞌo pa rcuenta ja gobierno xin Roma. ¿La yatal ta cꞌa chewe chi ninerapaj pro majaꞌn waꞌan tikꞌet tzij chwij? neꞌ tre. 
\v 26 Ja cꞌa capitán tok xcꞌaxaj ja xbij ja Pablo arjaꞌ be ruqꞌuin ja coronel. Ja tok xekaj ruqꞌuin quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Kas tabanaꞌ cuenta ja naban tre ja rachi como arjaꞌ cꞌo pa rcuenta ja kagobierno ajoj ja rok aj Roma, neꞌ tre. 
\v 27 Ja cꞌa coronel arjaꞌ be ruqꞌuin ja Pablo. Ja tok xekaj ruqꞌuin quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —¿La ni katzij wiꞌ chi atcꞌo pa rcuenta Roma? neꞌ tre. 
\p —Katzij nacꞌa, neꞌxi rmal ja Pablo. 
\v 28 Ja cꞌa coronel xbij chic tre: 
\p —Anin congana pwok xintoj xa chewiꞌ tok yataj lugar chwe chi xinoc pa rcuenta Roma, neꞌ tre. 
\p —Pro anin ni pa walaxic wiꞌ incꞌo pa rcuenta Roma, neꞌxi rmal ja Pablo. 
\p 
\v 29 Ja cꞌa soldado ja laj xerapan rxin ja Pablo ejeꞌeꞌ mchita queban tre. Ja cꞌa coronel arjaꞌ congana xbej riꞌ como arjaꞌ ryaꞌon ja orden chi nbaqꞌui ja Pablo pro rotak chic chi ja Pablo cꞌo pa rcuenta ja gobierno xin Roma. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 30 Ja cꞌa chi rcab kꞌij ja coronel xuquir ja Pablo chipan ja cadena. Cꞌacꞌariꞌ xuyaꞌ orden chi nquemol quiꞌ ja jefe quixin sacerdote e cachbil ja juleꞌ chic kꞌetol tak tzij quixin ja raj Israel. Ja tok quimolon chic quiꞌ canojelal cꞌamarel ja Pablo, xepabax chiquewach rmal ja coronel. Como ja coronel arjaꞌ cꞌo rgana nrotakij nak ja kas mero ril ja Pablo ja nbix cumal ja raj Israel. 
\c 23
\p 
\v 1 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ xertzꞌelwachij ja kꞌetol tak tzij in quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Wach tak aj Israel, ja nbanonto tre ja ncꞌaslemal ninquicoti chwach ja Dios como anin matitiꞌoni ja nconciencia in queriꞌ nbanon camic chakajaꞌ, neꞌ chique. 
\v 2 Cꞌacꞌariꞌ ja Ananías ja lokꞌlaj sacerdote arjaꞌ xuyaꞌ orden chique ja recꞌoloc chinakaj ja Pablo chi nqueyaꞌ jun kꞌaꞌ chwa rey. 
\v 3 Ja cꞌa Pablo quewaꞌ xbij tre ja Ananías riꞌ: 
\p —Dios xtiyoꞌ rjil rcꞌaxel chawe. Atat xa caꞌiꞌ apalaj como attzꞌubul waweꞌ camic chi nakꞌet tzij chwij, ley xin Dios nacoj chwij natcheꞌe pro atat mismo matanimaj ja ley como xayaꞌ orden chi ninchꞌayi, queriꞌ xbij tre. 
\v 4 Ja cꞌa winak ja repaꞌl triꞌ quewaꞌ quibij tre ja Pablo riꞌ: 
\p —¿Nak cꞌa tre ja tok xa itzel nattzijon tre ja lokꞌlaj sacerdote xin Dios? xecheꞌ tre. 
\p 
\v 5 —Wach tak aj Israel, anin ma wotak ta chi lokꞌlaj sacerdote. Ja wixta wotak jariꞌ maquita xinbij tre ja caniꞌ cꞌa xinbij kaj tre como ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij chake riꞌ: —Maxta itzel cattzijon chique ja kꞌetol tak tzij xin atinamit, neꞌe. Queriꞌ xbij ja Pablo chique. 
\p 
\v 6 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ bien rotak chi caꞌiꞌ quewach ja kꞌetol tak tzij. Juleꞌ chique e saduceo in juleꞌ chic chique e fariseo. Rmalariꞌ ja tok cow tzijoni in quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Wach tak aj Israel, anin in fariseo in ja nataꞌ chakajaꞌ arjaꞌ fariseo. Anin nniman chi cꞌo cꞌastajic chiquij ja camnakiꞌ in xa rmalariꞌ tok ntajini nkꞌe̱t tzij chwij camic, neꞌ chique. 
\p 
\v 7 Ja cꞌa fariseo in saduceo ejeꞌeꞌ quemaj jun chꞌaꞌoj chibil tak quiꞌ rmal ja xbij ja Pablo chique in queban caꞌiꞌ rmal. 
\v 8 Como ja saduceo ejeꞌeꞌ matiquinimaj chi necꞌastaj na ja camnakiꞌ pro ja fariseo jariꞌ nquinimaj. In jun chic, ja saduceo matiquinimaj chi ecꞌo ángel in nixtacꞌa espíritu chakajaꞌ pro ja cꞌa chique fariseo jariꞌ nquinimaj chi ecꞌoli. 
\v 9 Cꞌacꞌariꞌ quemaj jun nimlaj sícꞌ. Ecꞌo juleꞌ maestro quixin ja fariseo ejeꞌeꞌ xeyictaji in quewaꞌ quibij ja nquitobej ja Pablo riꞌ: —Mta ril ja rachi leꞌ. Maxla cꞌo jun espíritu owi jun ángel takonto rmal ja Dios tzijonnakto ruqꞌuin. Mejor ma kochꞌojin ta ruqꞌuin ja Dios, xecheꞌe. 
\p 
\v 10 Pro más chi na queban ja chꞌaꞌoj. Ja cꞌa coronel arjaꞌ xbej riꞌ: —Matzij tiquicamsaj ja Pablo, neꞌ kaj pa ranma. Rmalcꞌariꞌ ja tok xuyaꞌ orden chique ja soldado chi xebe ruqꞌuin ja Pablo in puersa xequilasajto chiquicojol ja winak in quecoj chic jutij pa cuartel. 
\p 
\v 11 Ja cꞌa chi rcab akꞌaꞌ peꞌi ja kajaw Jesucristo pa rxquin ja Pablo in quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Pablo, ma ticapuj ta acꞌuꞌx como natbe na pa Roma chi nayaꞌaꞌ nbixic chilaꞌ ja caniꞌ abanon waweꞌ pa Jerusalén, neꞌ tre. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 12 Ja cꞌa tok sakari ecꞌo juleꞌ chique ja raj Israel ejeꞌeꞌ quecꞌam quiꞌ chi nquicamsaj ja Pablo, quewaꞌ quibij chibil tak quiꞌ riꞌ: —Puersa nkacamsaj ja Pablo. Jaruꞌ pa tiempo xticꞌaseꞌe ja Pablo ajoj makowaꞌ chic in majun nak ta tikatij chakajaꞌ. Dios ta cꞌa xtibano pokon chake ja wi ma xtikacamsaj ta. Queriꞌ quibij. 
\v 13 E más cuarenta ja rachiꞌiꞌ ja quecꞌam quiꞌ chi rbanic ja camíc. 
\v 14 Cꞌacꞌariꞌ xebe cuqꞌuin ja jefe quixin sacerdote in cuqꞌuin ja principaliꞌ xin tinamit. Ja tok xeꞌekaj cuqꞌuin quewaꞌ quibij chique riꞌ: —Ajoj kacꞌamon kiꞌ chi nkacamsaj ja Pablo. Puersa nkacamsaj. Jaruꞌ pa tiempo xticꞌaseꞌe ja Pablo ajoj makowaꞌ chic in majun nak ta nkatij chakajaꞌ. Dios ta cꞌa xtibano pokon chake ja wi ma xtikacamsaj ta. 
\v 15 Ja cꞌa nkajoꞌ chewe, ixix ewachbil ja juleꞌ chic kꞌetol tak tzij, tetakaꞌ rbixic tre ja coronel chi nucꞌamto ja Pablo chewach chwak. Tebij tre chi newajoꞌ necꞌot más ruchiꞌ ja Pablo. Ja cꞌa rajoj nokqꞌuejeꞌ listo chi nkacamsaj ja tok majaꞌn turkaj waweꞌ, xecheꞌe. 
\p 
\v 16 Cꞌo cꞌa jun alaꞌ, ral ranaꞌ ja Pablo, arjaꞌ xekaj rbixic ruqꞌuin nak ja quichomin ja rachiꞌiꞌ. Rmalcꞌariꞌ ja tok be ruqꞌuin ja Pablo pa cuartel, xerbij tre. 
\v 17 Ja cꞌa Pablo ja tok xcꞌaxaj ja bix tre rmal ja ralaꞌ cꞌacꞌariꞌ xsiqꞌuij jun chique ja capitán in quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Cꞌo jun alaꞌ waweꞌ, tacꞌamaꞌel paki ruqꞌuin ja coronel, cꞌo jun rtakquil nerbij tre, neꞌ tre. 
\v 18 In queriꞌ xuban ja capitán, xucꞌamel ja ralaꞌ ruqꞌuin ja coronel. Ja tok xekaj ruqꞌuin quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Ja Pablo ja kacojon pa cheꞌ arjaꞌ xinrsiqꞌuij in xbij chwe chi nunyaꞌaꞌ awaꞌ jun alaꞌ riꞌ awqꞌuin como arjaꞌ cꞌo jun rtakquil nurbij chawe, neꞌ tre. 
\v 19 Ja cꞌa coronel arjaꞌ xyukejel ja ralaꞌ chi rukꞌaꞌ, quiyonaj quiꞌ ruqꞌuin in quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —¿Nak cꞌa ja ratakquil chwe? neꞌ tre. 
\v 20 Ja cꞌa ralaꞌ xbij tre: 
\p —Ecꞌo juleꞌ wach tak aj Israel ejeꞌeꞌ quicꞌamon quiꞌ chi nquetakto rbixic chawe chwak chi nacꞌamel ja Pablo chiquewach ja kꞌetol tak tzij kaxin ja rok aj Israel. Quewaꞌ xtiquibijto chawe riꞌ: —Ajoj nkajoꞌ nkacꞌot más ruchiꞌ ja Pablo, xquecheꞌto chawe. 
\v 21 Pro maxta tanimaj ja xtiquibijto chawe como más e cuarenta ja rachiꞌiꞌ ja re cachbil ejeꞌeꞌ quiwawan quiꞌ, cayben ja Pablo pa bey utzcꞌa chi nquicamsaj. Quewaꞌ quibij chibil tak quiꞌ riꞌ: —Puersa nkacamsaj ja Pablo. Jaruꞌ pa tiempo xticꞌaseꞌe ja Pablo ajoj makowaꞌ chic in majun nak ta tikatij chakajaꞌ. Dios ta cꞌa xtibano pokon chake ja wi ma xtikacamsaj ta. Queriꞌ quibij. Ja camic xa ja chic cayben nak ja xtabij atat chique, neꞌe ja ralaꞌ tre ja coronel. 
\p 
\v 22 —Camic catmeloji pro ni majun bar ta triꞌ xtabij wiꞌ ja cꞌa xabij kaj chwe, neꞌe ja coronel tre. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 23 Cꞌacꞌariꞌ ecꞌo caꞌiꞌ capitán xersiqꞌuij in quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Camic queꞌechomij juleꞌ soldado chi nebe pa Cesarea. A las nueve xin chakꞌaꞌ neꞌelel nebe. E caꞌiꞌ ciento nebe chi cakan. E setenta chic nebe chiquij tak quiej. In e caꞌiꞌ ciento chic nquecꞌamel lanza. 
\v 24 In chakajaꞌ queꞌechomij jun caꞌiꞌ ruquiej ja Pablo ja necꞌamoꞌel rxin. Jix nejachaꞌ pa rukꞌaꞌ ja gobernador Félix pro neban jutzꞌit cuenta utzcꞌa chi ni majun nak ta xticꞌulmaj ta pa bey, neꞌ chique ja capitán. 
\v 25 Ja coronel cꞌo jun carta xubanel rxin ja gobernador, quewaꞌ nbij ja carta riꞌ: 
\p 
\v 26 —Honorable Señor Gobernador Félix. Anin ja rin Claudio Lisias nyaꞌ rutzil awach. 
\v 27 Cꞌo jun achi ntakel awqꞌuin riꞌ. Ja raj Israel ejeꞌeꞌ quechap in jutzꞌit laj quicamsaj pro anin tok xinwotakij chi ja rachi cꞌo pa rcuenta Roma cꞌacꞌariꞌ ecꞌo juleꞌ nsoldado xenucꞌamel in xekatoꞌoꞌ pa quekꞌaꞌ. 
\v 28 Xincꞌamel chiquewach ja kꞌetol tak tzij quixin ja raj Israel como cꞌo ngana nwotakij nak ril rbanon. 
\v 29 Ja ril quibij xa rmal ja ley rxin ja quireligión pro ma yatal ta trij chi ncamsaxi nixtacꞌa nco̱j ta pa cheꞌ chakajaꞌ. 
\v 30 Pro xinwotakij chi ecꞌoli chique ja raj Israel, ejeꞌeꞌ quicꞌamon quiꞌ chi nquicamsaj rmalcꞌariꞌ ja tok ntakel awqꞌuin camic riꞌ. In chakajaꞌ ja winak ja nebini chi cꞌo ril ja rachi anin xinbij chique chi awqꞌuin atat nebe wiꞌ chi nequibij chawe. Xarariꞌ ja nbij chawe. Queriꞌ nbij ja carta. 
\p 
\v 31 Ja cꞌa soldado ejeꞌeꞌ queban ja caniꞌ bix chique rmal ja coronel, quecꞌamel ja Pablo chakꞌaꞌ, xeꞌekaj chipan ja tinamit Antípatris. 
\v 32 Ja cꞌa chi rcab kꞌij ja soldado ja rebenak chi cakan triꞌ quejach can wiꞌ ja Pablo, xemelojto ja pa cuartel. Ja cꞌa rebenak chiquij tak quiej ejeꞌeꞌ xecꞌamoꞌel chic rxin ja Pablo. 
\v 33 Ja cꞌa tok xeꞌekaji ja pa Cesarea quejach ja carta tre ja gobernador in quejach ja Pablo pa rukꞌaꞌ chakajaꞌ. 
\v 34 Ja gobernador tok siqꞌuitaji ja carta rmal quewaꞌ xbij tre ja Pablo riꞌ: 
\p —¿Nak departamento atcꞌo wiꞌ? neꞌ tre. 
\p —Anin pa rcuenta Cilicia incꞌo wiꞌ, neꞌxi rmal ja Pablo. 
\p 
\v 35 —Ja winak ja nebini chi cꞌol awil ja tok xqueꞌurkaj waweꞌ cꞌa tokoriꞌ nabij chwe nak ja natobej awiꞌ, neꞌe ja gobernador tre. Cꞌacꞌariꞌ xuyaꞌ orden chi nchajixi ja Pablo cumal soldado chipan ja palacio rxin ja rey Herodes.
\c 24
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Joꞌoꞌ kꞌij tekaji ja Pablo pa Cesarea ja tok xekaji ja Ananías ja lokꞌlaj sacerdote e rachbil juleꞌ chique ja principaliꞌ rachbil chakajaꞌ jun licenciado, Tértulo rubiꞌ. Xebe ruqꞌuin ja gobernador chi nequibij tre nak ril ja Pablo. 
\v 2 Ja tok xeꞌekaj ruqꞌuin xecꞌamarto ja Pablo. Cꞌacꞌariꞌ ja Tértulo xumaj rbixic ja ril ja Pablo chwach ja Félix. Quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Señor gobernador, anin nmaltioxij chawe camic como cꞌo quicotemal pa tak katinamit, mta sícꞌ chꞌaꞌoj nbani. Atat congana utz kucꞌaxic abanon como congana anaꞌoj. 
\v 3 Honorable Félix, ajoj congana nkamaltioxij chawe nojel ja rutzil ja rabanon chake. 
\v 4 Pro matikajoꞌ xtikalasaj ta más tiempo chawe. Camic nkacꞌutuj chawe tabanaꞌ jun utzil chake, xtacꞌwaxaj ta jutzꞌit ja jun caꞌiꞌ tzij ja xtikabij chawe riꞌ. 
\v 5 Jalaꞌ jun achi leꞌ xa ticol chꞌaꞌoj, nojel nat nakaj nbe wiꞌ in xa neruyoj ja kach tak aj Israel. Arjaꞌ cꞌayon quixin ja winak ja quiniman ja tijonem rxin ja rachi ja raj Nazaret. 
\v 6 Cꞌoli laj xuban tre ja nimlaj templo xin Dios ja congana itzel na pro kachap. Ajoj laj kakꞌet tzij trij, ja ley kaxin ajoj jariꞌ laj kacoj chi rkꞌetbexic tzij trij 
\v 7 pro cꞌo jun coronel, Lisias rubiꞌ, arjaꞌ xoc chikacojol in puersa xlasaj pa kakꞌaꞌ. 
\v 8 Cꞌacꞌariꞌ ja coronel xuyaꞌ orden chi ja nebin ril ja rachi rjawaxic chi awqꞌuin atat nepi wiꞌ. Ja wi nacꞌot ruchiꞌ ja rachi triꞌ nawotakij wiꞌ chi ni katzij wiꞌ nojel ja kamajon rbixic chawe. Queriꞌ xbij ja Tértulo tre ja gobernador Félix. 
\v 9 Ja cꞌa raj Israel ja recꞌo chwach ja gobernador quewaꞌ quibij tre riꞌ: —Ni katzij wiꞌ ja xbij ja Tértulo leꞌ, xecheꞌ tre. 
\p 
\v 10 Ja cꞌa gobernador arjaꞌ xuban rukꞌaꞌ chwach ja Pablo chi ntzijoni in quewaꞌ xbij ja Pablo tre riꞌ: 
\p —Camic anin ninquicoti nbij chawe nak ja xtintobej wiꞌ chawach como bien wotak chi tuban qꞌuiylaj junaꞌ catoc juez parwiꞌ ja katinamit Israel. 
\v 11 Natcowini nawotakij ja wi katzij ja xtinbij chawe owi mani. Cꞌa xuban cablajuj kꞌij quinekaji pa Jerusalén chi ryaꞌic rukꞌij ja Dios. 
\v 12 Anin mta ja chꞌaꞌoj xintic ta in ma ecꞌo ta ja winak xenuyoj ta chakajaꞌ nixtacꞌa chipan ja nimlaj templo xin Dios nixtacꞌa pa tak jay xin molbal riꞌil in nixtacꞌa pa tak bey rxin ja tinamit. 
\v 13 Jalaꞌ winak leꞌ ejeꞌeꞌ maquecowini xtiqueban ta asegurar ja wil ja nquibij. 
\v 14 Pro ja camic nchꞌob chawach nak ja nniman. Anin nniman ja tijonem xin Jesucristo pro ja wach tak aj Israel leꞌ ejeꞌeꞌ nquibij chi ma xin Dios ta ja tijonem. Conforme ja tijonem xin Jesucristo nyaꞌ rukꞌij ja Dios quixin ja katiꞌt kamamaꞌ in chakajaꞌ nban respetar nojel ja nbij ja ley xin Dios in nojel ja tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios cumal ja profeta. 
\v 15 Anin nnimaj chi nerilaꞌ na jun kꞌij ja tok Dios nuyaꞌ chique ja camnakiꞌ chi necꞌastaji chi e utz chi ma e utz ta in queriꞌ nquinimaj ja wach tak aj Israel leꞌ chakajaꞌ. 
\v 16 Rmalcꞌariꞌ ja tok ni ncojon wiꞌ wiꞌ pa chꞌaꞌoj chi rbanic rvoluntad ja Dios utzcꞌa chi mta wil nnaꞌ kaj pa wanma nixtacꞌa chwach Dios in nixtacꞌa chiquewach winak ta chakajaꞌ. 
\p 
\v 17 Anin cꞌo la quijiꞌ joꞌoꞌ junaꞌ xineqꞌuejeꞌ na pa tak tinamit cuqꞌuin ja winak ja ma e aj Israel ta in camic inmelojnakto chic jutij chipan ja katinamit Israel. Cꞌo jun ayuda xinmolto ja xinjach chique ja kach tak aj Israel in chakajaꞌ xinmelojto utzcꞌa chi waweꞌ nuntzujuj wiꞌ jun ofrenda chwach ja Dios. 
\v 18 Kas nmajon rtzujuxic ja wofrenda chipan ja nimlaj templo xin Dios ja tok ecꞌo juleꞌ wach tak aj Israel ja repenak pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Asia, ejeꞌeꞌ xinquewil, kas tzur mwal ja rjoskꞌixic wiꞌ ja caniꞌ nrajoꞌ ja kareligión. Pro ma ecꞌo ta winak ja xenumol ta nixtacꞌa cꞌo ta chꞌaꞌoj xintic ta chakajaꞌ. 
\v 19 Ja xetzꞌato wxin ja pa templo wi cꞌoli ja wil xinban quetzꞌat mejor quepi na ejeꞌeꞌ waweꞌ, ejeꞌeꞌ na quebin chawe wi cꞌo wil nbanon. 
\v 20 Owi nawajoꞌ, tabij chique jalaꞌ winak leꞌ chi nquicꞌulbaꞌ ja xtinbij chic riꞌ ¿la cꞌo wil kaj chwij ja tok xinpabax chiquewach e cachbil ja juleꞌ chic cach kꞌetol tak tzij kaxin ja rok aj Israel? 
\v 21 Owi maxla ma utz ta quicꞌaxaj ja tok quewaꞌ xinbij chique riꞌ: —Anin nniman chi cꞌo cꞌastajic chiquij ja camnakiꞌ in xa rmalariꞌ ja tok ntajini nkꞌe̱t tzij chwij camic, xincheꞌ chique, maxla wil ja xinbij queriꞌ chique ja nquechꞌob ejeꞌeꞌ. Queriꞌ xbij ja Pablo tre ja gobernador. 
\p 
\v 22 Ja cꞌa Félix arjaꞌ bien rotak ja tijonem xin Jesucristo in rmalariꞌ ja tok quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Mejor, ja tok xtipeti ja coronel Lisias cꞌa tokoriꞌ nkachomij, neꞌ chique. 
\v 23 Cꞌacꞌariꞌ ja Félix xbij tre ja capitán: —Tacojoꞌ preso ja Pablo leꞌ pro tayaꞌaꞌ lugar tre chi necꞌastanto jalal ja tok cꞌo rgana neli in tayaꞌaꞌ lugar chique ja ramigo chi nurquiyaꞌaꞌ tre xa nak ta ja ncꞌatzin tre, neꞌ tre. 
\p 
\v 24 Xocꞌo jun caꞌiꞌ kꞌij pi chic jutij ja Félix, cꞌo rxjayil rcꞌamonto, Drusila rubiꞌ. Ja cꞌa rxjayil arjaꞌ aj Israel. Ja cꞌa Félix arjaꞌ xutak rcꞌamaric ja Pablo como cꞌo rgana ncꞌaxaj tre nak rbanic ja tok nyukeꞌ acꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 25 Ja cꞌa Pablo ja tok xekaji xumaj tzij ruqꞌuin ja Félix, xumaj rchꞌobic chwach nak rbanic ja tok nawcꞌaj jun utzlaj cꞌaslemal chwach ja Dios, in jun chic, nak rbanic ja tok nakꞌil awiꞌ chawij utzcꞌa chi mataban ja ritzelal, in jun chic, nak rbanic ja nimlaj juicio xin Dios ja penak. Ja cꞌa Félix arjaꞌ congana xbej riꞌ rmal ja tok xcꞌaxaj in quewaꞌ xbij tre ja Pablo riꞌ: —Mejor, ja camic jat. Nak kꞌij ja tok cꞌo tiempo chwe cꞌa tokoriꞌ xtintak chic acꞌamaric, neꞌ tre. 
\v 26 Ja cꞌa Félix qꞌuiylaj mul xutak rsiqꞌuixic ja Pablo utzcꞌa chi netzijon ruqꞌuin como quewaꞌ nuchꞌob riꞌ: —Maxla nuyaꞌ pwok chwe utzcꞌa chi nsokpijel, neꞌ kaj pa ranma. 
\v 27 Xocꞌo caꞌiꞌ junaꞌ cꞌacꞌariꞌ cꞌo jun cꞌacꞌa gobernador xoc pa rqꞌuexwach ja Félix, Porcio Festo rubiꞌ. Ja cꞌa Félix como cꞌo rgana chi utz ntzꞌati cumal ja raj Israel chewiꞌ ja tok xuyaꞌ can ja Pablo pa cheꞌ, ma xsokpijel ta. 
\c 25 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa Festo arjaꞌ xekaj chipan ja departamento ja noc pa rukꞌaꞌ como gobernador. Ja cꞌa chi rox kꞌij xelel pa Cesarea in be pa Jerusalén. 
\v 2 Ja cꞌa tok xekaji ecꞌo juleꞌ aj Israel e jefe quixin sacerdote xebe ruqꞌuin e cachbil ja principaliꞌ xin tinamit, xequibij ja ril ja Pablo. 
\v 3 Quewaꞌ quibij tre ja Festo riꞌ: 
\p —Tabanaꞌ jun nimlaj utzil chake, tayaꞌaꞌ jun orden chi ncꞌa̱mto ja Pablo waweꞌ pa Jerusalén, xecheꞌ tre. Pro ejeꞌeꞌ cꞌoli quichomin chic chi nquicamsaj ja Pablo pa bey. 
\v 4 Ja cꞌa Festo quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Ja Pablo arjaꞌ cojon preso pa Cesarea. Anin xa jun caꞌiꞌ kꞌij chic ninqꞌuejeꞌ waweꞌ cꞌacꞌariꞌ ninmeloji pa Cesarea. 
\v 5 Mejor, ja más nimak quekꞌij chewe ejeꞌeꞌ quebe na chwij in wi cꞌo ril ja rachi ejeꞌeꞌ nebin chwe, neꞌ chique. 
\p 
\v 6 Cꞌo la lajuj kꞌij qꞌuejeꞌe ja Festo pa Jerusalén. Cꞌacꞌariꞌ meloji ja pa Cesarea. Ja cꞌa chi rcab kꞌij tzꞌabeꞌe pa kꞌetbaltzij in xutak rcꞌamaric ja Pablo. 
\v 7 Ja cꞌa Pablo tok xekaj chwach ja Festo ja raj Israel ja reꞌelnakel pa Jerusalén ejeꞌeꞌ congana nqueban, xeyictaj trij in quemaj rbixic ja ril. Congana ril nquibij ja más cꞌayew chi na pro ma xecowin ta queban ta asegurar. 
\v 8 Cꞌacꞌariꞌ xumaj tzij ja Pablo ja ntobej riꞌ chiquewach. Quewaꞌ xbij riꞌ: 
\p —Anin mta jun itzel nbanon ta tre ja ley xin Dios ja kaniman ja rok aj Israel nixtacꞌa tre ta ja nimlaj templo xin Dios in nixtacꞌa tre ta ja nimlaj rey César, neꞌe. 
\v 9 Ja cꞌa Festo como cꞌo rgana chi utz ntzꞌati cumal ja raj Israel chewiꞌ tok quewaꞌ xbij tre ja Pablo riꞌ: 
\p —¿La maxta cꞌol agana natbe pa Jerusalén utzcꞌaꞌ chi triꞌ nkꞌet wiꞌ tzij chawij rmal ja rawil nquibij chawe? neꞌ tre. 
\v 10 Pro ja Pablo xbij tre: 
\p —Camic inpaꞌl chwach ja kꞌetbaltzij xin César, ni rjawaxic wiꞌ chi waweꞌ nkꞌe̱t wiꞌ tzij chwij, ma pa Jerusalén ta. Atat bien awotak chi mta jun itzel nbanon ta chique ja wach tak aj Israel. 
\v 11 Ja wi cꞌo wil, wi cꞌoli nbanon in wi yatal chwij chi nincamsax rmal jariꞌ matinpokonaj nincami. Pro jalaꞌ winak leꞌ wi ma katzij ta ja nquibij chwe chi cꞌo wil jariꞌ ni majun ja cꞌo ta rukꞌaꞌ chwe xquinrujach ta pa quekꞌaꞌ. Camic quinatakaꞌ ruqꞌuin ja nimlaj rey César, arjaꞌ ta xtikꞌeto tzij chwij, neꞌ tre. 
\p 
\v 12 Ja cꞌa Festo arjaꞌ xumaj tzij cuqꞌuin ja rach kꞌetol tak tzij. Ja cꞌa tok tzuri tzij cumal quewaꞌ xbij tre ja Pablo riꞌ: —Como xacꞌutuj ja César chi arjaꞌ nkꞌeto tzij chawij, camic ruqꞌuin César natnutakel wiꞌ, neꞌ tre.
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 13 Xocꞌo jun caꞌiꞌ kꞌij cꞌacꞌariꞌ ja rey Agripa rachbil jun ixok rbinaꞌan Berenice ejeꞌeꞌ xeꞌekaj pa Cesarea chi rkꞌiloxic ja Festo. 
\v 14 Como xeqꞌuejeꞌ jun tiempo pa Cesarea xcꞌa chewiꞌ ja Festo xuchol chwach ja rey nak rbanon ja Pablo. Quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Cꞌo jun achi yaꞌon can pa cheꞌ rmal ja Félix. 
\v 15 Ja tok incꞌo pa Jerusalén ecꞌo juleꞌ aj Israel e jefe quixin sacerdote e cachbil ja principaliꞌ xin tinamit ejeꞌeꞌ quibij chwe nak ril ja rachi in quicꞌutuj chwe chi ncamsaj. 
\v 16 Pro anin quewaꞌ xinbij chique riꞌ: —Ajoj ja rok aj Roma ma chaka ta quiꞌ chake nkajach jun achi pa camíc. Ni rjawaxic wiꞌ chi nabey nkayaꞌ lugar tre ja rachi chi nbij nak ja ntobej riꞌ chiquewach ja winak ja nebini chi cꞌo ril, xincheꞌ chique. 
\v 17 Ja cꞌa tok xeꞌurkaj waweꞌ ma xinyaꞌ ta tiempo tre, ja xinban, ni chi rcab kꞌij xintzꞌabeꞌe ja pa kꞌetbaltzij in xintak rcꞌamaric ja rachi. 
\v 18 Ja xinchꞌob anin nabey chi congana lawuloꞌ ja ril ja xtiquibij chwe pro tok qꞌuiswani mta ril quibij chwe ja caniꞌ nchꞌobon. 
\v 19 Pro ja nquechꞌaꞌ tre xa juleꞌ punto tre ja quireligión in tre jun achi camnak rbinaꞌan Jesús pro ja Pablo nbij chi cꞌastajnak chic. 
\v 20 Ja cꞌa ranin maquincowini nchomij ja nquibij, nak la nban tre. Rmalcꞌariꞌ ja tok xinbij tre ja Pablo: —¿La maxta cꞌol agana natbe pa Jerusalén utzcꞌa chi triꞌ nkꞌet wiꞌ tzij chawij rmal ja rawil nquibij chawe? xincheꞌ tre. 
\v 21 Pro arjaꞌ xbij chwe: —Camic quinatakaꞌ ruqꞌuin ja nimlaj rey César Augusto, arjaꞌ ta xtikꞌeto tzij chwij, neꞌ chwe. Xa chewiꞌ tok xinyaꞌ jun orden chi ni nchajix wiꞌ ja rachi como preso. Ja cꞌa tok xtitzur mwal ntakel na ruqꞌuin ja César. Queriꞌ xbij ja Festo tre ja rey Agripa. 
\v 22 Ja cꞌa rAgripa quewaꞌ xbij tre ja Festo riꞌ: 
\p —Anin chakajaꞌ cꞌo ngana ncꞌwaxaj ja nbij ja rachi, neꞌ tre. 
\p —Utz cꞌariꞌ, chwak nacꞌwaxaj, neꞌxi rmal ja Festo. 
\p 
\v 23 Ja cꞌa chi rcab kꞌij ja rAgripa rachbil Berenice congana quiwekon quiꞌ, etrani ja rayudante chiquij, cꞌo jun nimlaj cuarto xeꞌoc chipan. Ecꞌoli ja jefe quixin soldado e cachbil ja principaliꞌ rxin ja tinamit, ejeꞌeꞌ xeꞌoc chipan ja nimlaj cuarto chakajaꞌ. Cꞌoli ja Festo chakajaꞌ, arjaꞌ xutak rcꞌamaric ja Pablo. 
\v 24 Ja cꞌa tok xekaji ja Pablo xumaj tzij ja Festo, quewaꞌ xbij riꞌ: 
\p —Rey Agripa in ixix chakajaꞌ ewanojel ja remolon ewiꞌ kuqꞌuin, waweꞌ netzꞌat wiꞌ riꞌ ja rachi rbinaꞌan Pablo. E qꞌuiy ja raj Israel ja recꞌo pa Jerusalén e cachbil juleꞌ chic ja recꞌo waweꞌ pa Cesarea ejeꞌeꞌ congana inquicojon pa chꞌaꞌoj, xajutij quimajon rbixic chwe chi ja Pablo ma yatal chi ta trij chi ncꞌaseꞌ más. 
\v 25 Pro anin xincꞌot ruchiꞌ in mta rbanon, ma yatal ta trij chi nkacamsaj. Arjaꞌ mismo cꞌutun chwe chi nkatakel pa Roma ruqꞌuin ja nimlaj rey César Augusto. Rmalcꞌariꞌ ja tok xinchꞌob chi pa Roma ntakel wiꞌ. 
\v 26 Pro anin cꞌo rjawaxic chwe chi nbanel jun carta in ntakel ruqꞌuin ja César pro nak la ril ja Pablo ja nbijel chipan ja carta. Rmalcꞌariꞌ ja tok xintak rcꞌamaric, cꞌo chic chewach riꞌ in chawach atat rey Agripa in camic nwajoꞌ chawe chi nacꞌot jutzꞌit ruchiꞌ utzcꞌa chi nwotakij nak ril ja nbijel chipan ja carta. 
\v 27 Como ja chwe anin xa ma chꞌobol ta nkaban ja wi nkatakel jun preso in wi mta ril nkabijel. Queriꞌ xbij ja Festo. 
\c 26 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Cꞌacꞌariꞌ ja rAgripa xbij tre ja Pablo: 
\p —Camic utz chic nattzijoni, tabij chake nak ja natobej awiꞌ, neꞌ tre. Ja cꞌa Pablo arjaꞌ xuyaꞌ jun saludo tre ja rey in quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p 
\v 2 —Rey Agripa, camic ninquicoti chi chawach atat nbij wiꞌ nak ja ntobej wiꞌ como cꞌo juleꞌ wil ja nbix chwe cumal ja wach tak aj Israel. 
\v 3 Ninquicoti como atat bien awotak nak rbanic nojel ja kacostumbre ja rok aj Israel, bien awotak nojel ja nkachꞌaꞌ chibil tak kiꞌ. Rmalcꞌariꞌ tok ncꞌutuj jun utzil chawe, tacꞌwaxaj jutzꞌit chi utz ja xtinbij chawe riꞌ. 
\p 
\v 4 Canojel ja wach tak aj Israel ejeꞌeꞌ bien cotak janiꞌ ncꞌaslemal ja kas nabey ja tok xinqꞌuejeꞌ chiquicojol ja ntinamit ja tok xinqꞌuiyto pa Jerusalén. 
\v 5 Ja wi cꞌo quigana nquibij chawe bien cotak chi fariseo xinoc wiꞌ, bien cotak chi cꞌa in cꞌajol na ja tok xinocto fariseo. Ja cꞌa rok fariseo, ajoj más chi na nkatij kakꞌij chi rnimaxic ja kareligión chiquewach ja juleꞌ chic wach tak aj Israel. 
\v 6 Ja camic ntajini nkꞌe̱t tzij chwij pro xa rmal ja nniman chi cꞌo cꞌastajic chiquij ja camnakiꞌ ja caniꞌ rtzujun can ja Dios chique ja katiꞌt kamamaꞌ ojer, xa chewiꞌ tok ntajini nkꞌe̱t tzij chwij camic. 
\v 7 Pro ja cablajuj tribu xin Israel ejeꞌeꞌ chakajaꞌ nquinimaj chi necꞌastaj na ja camnakiꞌ in rmalariꞌ ja tok quimajon rtijic quekꞌij chi ryaꞌic rukꞌij ja Dios chi pa kꞌij chi chakꞌaꞌ. In camic nbij chawe rey Agripa, como anin nnimaj chi cꞌo cꞌastajic chiquij ja camnakiꞌ xa chewiꞌ tok nbix chwe cumal ja wach tak aj Israel chi cꞌo wil. 
\v 8 ¿La maticowin cꞌa ja Dios nerucꞌas ja winak chipan ja camíc nechꞌob ixix? 
\p 
\v 9 Ja xinchꞌob anin nabey chi ni rjawaxic wiꞌ nban pokon chique ja winak ja nenatan rubiꞌ ja Jesús ja raj Nazaret 
\v 10 in queriꞌ xinban chique ja pa Jerusalén. Yataj chwe cumal ja jefe quixin sacerdote chi cꞌo nukꞌaꞌ chique ja winak ja quiniman ja Jesucristo chi e qꞌuiy chique xenucoj pa cheꞌ. Ja tok xecamsaxi anin jun xincꞌutuni chi necamsaxi. 
\v 11 Qꞌuiylaj mul xinban pokon chique, xinoc pa tak jay xin molbal riꞌil pro ni nojelal in triꞌ xinban wiꞌ pokon chique, ja ta nwajoꞌ chi matiquinimaj chic ja Jesús. Congana yictaj wayewal chiquij, xnaꞌ xeꞌencanoj pa tak tinamit ja ma pa rcuenta ta Israel cꞌo wiꞌ. 
\p 
\v 12 Rmalcꞌariꞌ tok xinban jutij xinbe chipan ja tinamit Damasco chi quichapic como cꞌo jun orden yaꞌonel chwe cumal ja jefe quixin sacerdote. 
\v 13 Pro camic nbij chawe rey Agripa, kas nmajon bey pa ncꞌajkꞌij ja tok cꞌo jun luz xintzꞌat kajnakto chilaꞌ chicaj, más chi na fuerte chwach kꞌij. Ja cꞌa luz xuqꞌuiak riꞌ chwij in xuqꞌuiak riꞌ chiquij ja wachbil chakajaꞌ. 
\v 14 Xokbe chi tokꞌulew rmal kanojelal. Cꞌacꞌariꞌ cꞌo jun kulaj xincꞌwaxaj, tzijon chipan ja tzobal hebreo, quewaꞌ xbij chwe riꞌ: 
\p —Saulo, Saulo ¿nak tre ja tok naban pokon chwe? Como jariꞌ xa nacamsaj awiꞌ ayon ja caniꞌ nuban jun wacax ajcareta tok nuyaꞌ akan tre jun cheꞌ ja chꞌut rutzaꞌm, neꞌe ja kulaj chwe. 
\p 
\v 15 —¿Nak abiꞌ? xincheꞌ tre. 
\p —Anin in Jesús, chwe anin abanon wiꞌ ja pokon, neꞌ chwe. 
\v 16 In xbij chic chwe: —Catyictaji, camic nchꞌob chawach nak tre tok xincꞌut wiꞌ chawach. Camic atnchaꞌon chi natoc jun ajsamajel wxin utzcꞌa chi nayaꞌ rbixic chique ja winak nojel ja xatzꞌat camic in nabij chique chakajaꞌ nojel ja xtatzꞌat tok xtincꞌut chic jutij wiꞌ chawach. 
\v 17 Natnutoꞌ na pa quekꞌaꞌ ja raj Israel, natnutoꞌ na chakajaꞌ pa quekꞌaꞌ ja ma e aj Israel ta. Ja camic natnutakel cuqꞌuin ja winak ja ma e aj Israel ta 
\v 18 utzcꞌa chi nasakirsaj quebey chiquewach. Camic e caniꞌ moyaꞌ, pa kꞌekumal ecꞌo wiꞌ pro neꞌacoj na pa sakil. Neꞌel na pa rukꞌaꞌ ja Satanás in neꞌoc chi na pa rukꞌaꞌ ja Dios. Queriꞌ naban chique utzcꞌa chi ncuytaji ja quil quemac utzcꞌa chi cꞌo jun herencia nyataj na chique chiquicojol ja winak ja rechꞌachꞌojirsan chic chipan ja quil quemac rmal ja yukulbal quecꞌuꞌx wqꞌuin. Queriꞌ xbij ja Jesús chwe. 
\p 
\v 19 Queriꞌ xinban rey Agripa, ja tok xintzꞌat ja Jesús ja penak chilaꞌ chicaj xinnimaj ja bix chwe rmal chi nban. 
\v 20 Ja kas xinyaꞌ wiꞌ rbixic nabey chique ja winak ja recꞌo pa Damasco. Xinbij chique chi rjawaxic chi nqueqꞌuex ja quinaꞌoj in nqueyaꞌ can ja ritzelal in nquejach quiꞌ pa rukꞌaꞌ ja Dios. Xinbij chique chakajaꞌ chi rjawaxic chi nqueban ja nrajoꞌ ja Dios chique chi nqueban utzcꞌa chi bien kꞌalaj chi quiqꞌuexon chic ja quinaꞌoj. Cꞌacꞌariꞌ xinyaꞌ rbixic chique ja winak ja recꞌo pa Jerusalén in chique ja recꞌo chipan ja departamento Judea in chique chakajaꞌ ja winak ja ma e aj Israel ta. 
\v 21 Rmalcꞌariꞌ ja tok xinquechap pa templo ja wach tak aj Israel, rmalcꞌariꞌ ja tok laj xinquicamsaj. 
\v 22 Pro ja Dios arjaꞌ nij inrchajinto wiꞌ in rmalariꞌ ja tok ni nmajonto wiꞌ rbixic ja rtzobal chique ja winak chi nimak quekꞌij chi ma nimak ta quekꞌij. Ja tijonem ja nyaꞌ anin bien nucꞌam riꞌ ruqꞌuin ja quibin can ja Moisés e rachbil ja juleꞌ chic profeta como ejeꞌeꞌ quibin can nak ja nbantaj na, quewaꞌ quibin can riꞌ, 
\v 23 ja Cristo rjawaxic chi nutij na rpokonal in arjaꞌ ja kas ncꞌastaj na nabey chiquicojol ja camnakiꞌ in rmal ja rtzobal arjaꞌ ja tok neqꞌuejeꞌ na pa sakil ja winak chi aj Israel chi ma aj Israel ta. Queriꞌ quibin can, neꞌe ja Pablo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 24 Kas rmajon rbixic ja ntobej riꞌ tok peti ja Festo, xurak ruchiꞌ in quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Pablo, atat xa atchꞌujarnak rmal ja congana estudio abanon, neꞌ tre. 
\p 
\v 25 —Honorable Festo, anin ma inchꞌujarnak ta pro ni katzij wiꞌ nojel ja cꞌa xinbij kaj chewe riꞌ, cꞌo rubey. 
\v 26 Como ja rey Agripa arjaꞌ bien rotak nojel ja nmajon rbixic chewe camic, cꞌo nconfianza nintzijon ruqꞌuin. Cꞌo nseguro chi ekajnak chic rbixic ruqꞌuin nojel awaꞌ wariꞌ como ma pan awatal ta ja tok bantaji, neꞌe ja Pablo tre ja Festo. 
\v 27 Cꞌacꞌariꞌ xbij tre ja rey: 
\p —Rey Agripa ¿la nanimaj ja quibin can ja profeta ojer? Anin wotak chi nanimaj, neꞌ tre.
\v 28 Ja cꞌa rAgripa quewaꞌ xbij tre riꞌ: 
\p —Ja nachꞌob atat xa jurata ninachꞌec chi ninoc ewachbil ja rix xin Jesús, neꞌ tre. 
\v 29 Ja cꞌa Pablo quewaꞌ xbij riꞌ: 
\p —Ja wi xa jurata owi cꞌamalo pro ja kas nwajoꞌ chawe atat in chewe ixix chakajaꞌ ewanojel ja nixtajini necꞌwaxaj ja nmajon rbixic chewe camic, triꞌ ta nyukeꞌ wiꞌ ecꞌuꞌx ja bar yukul wiꞌ nucꞌuꞌx anin pro xarwariꞌ mta ngana xquixoc ta preso ja caniꞌ nbanon anin camic riꞌ, neꞌe. 
\p 
\v 30 Cꞌacꞌariꞌ ja rey peꞌe nojoj in queriꞌ xuban ja gobernador chakajaꞌ e cachbil ja Berenice in canojel ja recꞌo triꞌ. 
\v 31 Ja cꞌa tok eꞌelnakel chic chipan ja nimlaj cuarto quewaꞌ quibij chibil tak quiꞌ riꞌ: 
\p —Ja rachi mta rbanon, ma yatal ta trij chi xtikacamsaj ta nixtacꞌa yatal ta trij chi xtiqꞌuejeꞌ ta pa cheꞌ chakajaꞌ, xecheꞌe. 
\v 32 Ja cꞌa rAgripa xbij tre ja Festo: 
\p —Utz ta wasaxel ta libre ja rachi ja maquita xcꞌutuj ja César chi arjaꞌ nkꞌeto tzij trij, neꞌ tre. 
\c 27 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Cꞌacꞌariꞌ quechꞌob chi nquetakel ja Pablo chipan ja tinamit Roma ja cꞌo pa rcuenta Italia. Cꞌo jun capitán, Julio rubiꞌ, arjaꞌ paꞌl chiquij jun moc soldado quibinaꞌan e xin Augusto. Ja Pablo e rachbil juleꞌ chic preso xeja̱ch pa rukꞌaꞌ ja Julio. 
\v 2 Anin wachbil ja rAristarco ja raj Tesalónica ja cꞌo pa rcuenta Macedonia kachbilajel ja Pablo. Cꞌo jun lancha ja penak chipan ja tinamit Adramitio in nbe pa tak tinamit ja cꞌo pa rcuenta Asia, xokoquel chipan. 
\v 3 Ja cꞌa chi rcab kꞌij xokekaji pa Sidón. Ja cꞌa Julio arjaꞌ cꞌo jun utzil xuban tre ja Pablo como xuyaꞌ lugar tre chi neꞌerkꞌijlaꞌ ja ramigo ja recꞌo pa Sidón utzcꞌa chi nqueyaꞌ tre ja ncꞌatzin tre. 
\v 4 Cꞌacꞌariꞌ xokoquel chic chipan ja lancha, xokelel ja pa Sidón. Cꞌo jun ikꞌ penak chakij rmalcꞌariꞌ tok xokkꞌax chwach ja lugar Chipre ja cꞌo pa mar, pa kaxcon qꞌuejeꞌ can wiꞌ como ja triꞌ ma kas ta rbey ikꞌ. 
\v 5 Xokkꞌax chiꞌ tak mar ja cꞌo pa rcuenta Cilicia in pa rcuenta Panfilia, xokekaj chic chipan ja tinamit Mira ja cꞌo pa rcuenta Licia. 
\p 
\v 6 Triꞌ cꞌo wiꞌ jun lancha xuwil ja capitán, pan Alejandría penak wiꞌ in nbe pan Italia. Ja cꞌa capitán arjaꞌ xokrucoj chipan ja lancha in xokbe chic. 
\v 7 Xokqꞌuejeꞌ jun tiempo parwiꞌ mar, kas pan ekal okbenak. Kas maril xokekaj chwach ja tinamit Gnido. Como fuerte ja ikꞌ rmalariꞌ ja tok kaqꞌuex ja kabey, xokbe chic pa Salmón ja cꞌo pa rcuenta Creta ja cꞌo pa mar. 
\v 8 Ja tok xokekaj chwach ja Salmón xokkꞌax chic chiꞌ tak mar ja cꞌo pa rcuenta Creta, pa kiquikꞌaꞌ qꞌuejeꞌ can wiꞌ. Kas maril xokekaj chipan jun lugar rbinaꞌan Buenos Puertos ja cꞌo chinakaj ja tinamit Lasea ja cꞌo pa rcuenta Creta. 
\p 
\v 9 Como congana tiempo katzꞌilaꞌ chewiꞌ tok cꞌo chic rcꞌayewal ja natkꞌax parwiꞌ mar como rtiempo chic ja ikꞌ. Rmalcꞌariꞌ tok ja Pablo quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\v 10 —Achiꞌiꞌ, ja ntzꞌat anin camic congana cꞌayew chake ja wi xkobe más parwiꞌ ja mar. Ja cꞌa wi nokbe nkatzꞌilaꞌ ja lancha rachbil ijkaꞌm in ma cꞌayew ta nokcam ajoj chakajaꞌ, neꞌ chique. 
\v 11 Pro ja capitán ma xnimaj ta ja xbij ja Pablo pro ja xuban, xnimaj ja nbinsani ja lancha rachbil ja rajaw lancha. 
\v 12 Ja lugar Buenos Puertos ma kas ta utz nqꞌuejeꞌ triꞌ ja lancha pa rtiempo ikꞌ. Rmalcꞌariꞌ ja winak quechꞌob chi mejor nokbe pa Fenice ja cꞌo pa rcuenta Creta ja bar cꞌo wiꞌ jun lugar xin lancha in ma kas ta rbey ikꞌ. Quewaꞌ quibij riꞌ: —Maxla nokcowini nokekaji pa Fenice in triꞌ nokqꞌuejeꞌ wiꞌ, cꞌa tokoriꞌ nokbe chic ja tok xtocꞌowi ja rtiempo ikꞌ, xecheꞌe. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 13 Ja cꞌa tok ekal xumaj xcomel: —Utz chic nokbe, xecheꞌe. Cꞌacꞌariꞌ quecꞌol ja nimak tak chꞌichꞌ ja chapbal rxin ja lancha, xokbe, xokkꞌax chiꞌ tak mar ja cꞌo pa rcuenta Creta. 
\v 14 Pro cꞌa ma nim ta koꞌelel ja tok cꞌo jun nimlaj ikꞌ jaktajto chakij, Euroclidón rubiꞌ ja ikꞌ. 
\v 15 Ja cꞌa lancha matibin chic rmal ja ikꞌ in tok qꞌuiswani kayaꞌ lugar tre ja ikꞌ chi xokrucꞌamel. 
\v 16 Xokkꞌax chwach jun ti lugar rbinaꞌan Clauda, pa kiquikꞌaꞌ qꞌuejeꞌ can wiꞌ in ja triꞌ ma kas ta rbey ikꞌ. Cꞌo jun ti lancha chararan rmal ja nimlaj lancha ja rokcꞌo chipan, kas maril xokcowini kacoj chipan ja nimlaj lancha. 
\v 17 Ja cꞌa tok cojtaj kumal cꞌacꞌariꞌ quebacꞌ pa cadena ja nimlaj lancha utzcꞌa chi mta nuban rmal ikꞌ. Cꞌo jalal ja mar rbinaꞌan Sirte congana xax rpan. Ja recꞌayon rxin ja lancha ejeꞌeꞌ nquixbej quiꞌ como ma cꞌayew ta nkꞌapeꞌe ja lancha pa snayiꞌ rmalcꞌariꞌ tok quikajsaj jalal ja vela. Ja cꞌa ikꞌ junwiꞌ xokrucꞌamel chi wiꞌ. 
\v 18 Ja cꞌa chi rcab kꞌij como ja ikꞌ congana nuban tre ja lancha rmalcꞌariꞌ tok quichꞌakij can pa mar ja rijkaꞌm ja cꞌo chipan. 
\v 19 Ja cꞌa chi rox kꞌij kachꞌakij can pa mar chakajaꞌ ja samajbal xin lancha. 
\v 20 Qꞌuiylaj kꞌij mchita rwakꞌij katzꞌat nixtacꞌa ecꞌo ta chꞌumil xekatzꞌat ta chakajaꞌ. Ja kachꞌob ajoj ni nokcam wiꞌ como congana jun nimlaj ikꞌ jaktajnakto chakij. 
\p 
\v 21 Qꞌuiylaj kꞌij ni majun way katij. Ja cꞌa Pablo arjaꞌ tzijon cuqꞌuin ja winak, quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Achiꞌiꞌ, ja wixta xenimaj ja xinbij chewe, xokqꞌuejeꞌ ta triꞌ pa Creta, maquita cꞌoli ja rpokonal nkatij camic, maquita cꞌoli katzꞌilaꞌ chakajaꞌ. 
\v 22 Pro ja camic ma ticapuj ta ecꞌuꞌx, ni majun xticam ta chewe pro ja lancha jariꞌ ntzꞌilox na. 
\v 23 Queriꞌ nbij chewe como ja xakꞌak cꞌo jun ángel xin Dios winakar chinwach, jariꞌ Dios arjaꞌ Wajaw, anin in jun ajsamajel rxin. 
\v 24 Quewaꞌ xbij ja ángel chwe riꞌ: —Pablo, ma taxbej ta awiꞌ, ni rjawaxic wiꞌ chi natekaj chwach ja nimlaj rey César ja cꞌo pa Roma. Bien tacꞌwaxaj ja xtinbij chawe riꞌ, ja Dios arjaꞌ amwal atat nerutoꞌ na ja rawachbil ja recꞌo pa lancha, maquecami, neꞌe ja ángel chwe. 
\v 25 Rmalcꞌariꞌ tok nbij chewe camic, ma ticapuj ta ecꞌuꞌx como anin yukul nucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios, bien wotak chi ni queriꞌ nbantaj na ja caniꞌ bin chwe rmal ja ángel. 
\v 26 Xarwariꞌ ni rjawaxic wiꞌ chi nkꞌapeꞌe ja lancha pa jun lugar ja cꞌo pa mar. Queriꞌ xbij ja Pablo chique. 
\p 
\v 27 Tuban caꞌiꞌ semana tumaj ja nimlaj ikꞌ, kamajon binem chakꞌaꞌ parwiꞌ ja mar rbinaꞌan Adriático. Congana nba̱n tre ja lancha rmal ja ikꞌ. Ja cꞌa pa tak ncꞌajakꞌaꞌ ja recꞌayon rxin ja lancha ejeꞌeꞌ chꞌobtaj cumal chi xajalal majaꞌn koꞌekaji chiꞌ mar. 
\v 28 Rmalcꞌariꞌ tok quetaj rpan ja mar. Ja tok xetataj cumal treintiséis metro rpan. Xokbin chic jalal cꞌacꞌariꞌ quetaj chic jutij. Ja tok xetataj chic cumal xa veintisiete metro chic rpan. 
\v 29 Congana quixbej quiꞌ como ma cꞌayew ta npowij riꞌ ja lancha chwach abaj. Cꞌo quijiꞌ nimak tak chꞌichꞌ pa rchak ja lancha jariꞌ quikajsaj xeꞌ mar utzcꞌa chi matibin chic ja lancha. Congana quixben quiꞌ: —Taqꞌue tisakari, kas necheꞌe. 
\v 30 Cꞌacꞌariꞌ laj quetoꞌ quiꞌ queyon, laj queyaꞌ can ja lancha. Ja cꞌa queban, pan ekal quemaj rkajsaxic pa yaꞌ ja jun chic lancha ja tinoꞌy pro cꞌo jun engaño queban utzcꞌa chi mta nenabexi. Como cꞌo chi na juleꞌ chꞌichꞌ pa rutzaꞌm ja lancha in ja queban caniꞌ chꞌichꞌ ja nquikajsaj chipan ja mar. 
\v 31 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ tzijon ruqꞌuin ja capitán e rachbil ja soldado, quewaꞌ xbij chique riꞌ: —Jalaꞌ winak leꞌ wi nqueyaꞌ can ja lancha jariꞌ mta moda netoꞌ ewiꞌ ixix, neꞌ chique. 
\v 32 Cꞌacꞌariꞌ ja soldado quikupijel ja caloꞌ ja chapyon rxin ja ti lancha, quisokpijel ja ti lancha parwiꞌ ja mar. 
\p 
\v 33 Ja cꞌa pa rsakaric ja Pablo xbij chique ja winak chi newaꞌi canojelal: —Tuban caꞌiꞌ semana ma kas ta ixwarnak nixtacꞌa ixwaꞌnak ta chakajaꞌ. 
\v 34 Camic puersa nixwaꞌi utzcꞌa chi npit ewachokꞌakꞌ como ni majun xticam ta chewe nixtacꞌa cꞌo ta jun rsamal ewiꞌ xtitzak can ta, neꞌ chique. 
\v 35 Cꞌacꞌariꞌ cꞌo jun caxlanway xucꞌam, xmaltioxij tre ja Dios chiquewach canojelal, xuwechꞌ in xumaj waꞌim. 
\v 36 Ejeꞌeꞌ yukbax quecꞌuꞌx canojelal rmal ja xbij ja Pablo chique in quemaj waꞌim chakajaꞌ. 
\v 37 Ja rokcꞌo chipan ja lancha ok caꞌiꞌ ciento in setentiséis chi kanojelal. 
\v 38 Xewaꞌi chi utz. Ja cꞌa tok colbetaji waꞌim cumal cꞌacꞌariꞌ cꞌo juleꞌ trigo quichꞌakij can pa mar utzcꞌa chi ma kas ta al chic rijkaꞌm ja lancha. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 39 Ja cꞌa tok sakari ma cotak ta nak la rubiꞌ ja lugar ja bar ecꞌo wiꞌ. Pro cꞌo jun rukꞌaꞌ mar quetzꞌat pon, congana snayiꞌ cꞌo chuchiꞌ in ja quechꞌob ejeꞌeꞌ triꞌ nquikajsaj wiꞌ ja lancha ja wi necowini. 
\v 40 Quisokpijel ja nimak tak chꞌichꞌ ja chapben rxin ja lancha in queyaꞌ can pa mar. Cꞌacꞌariꞌ quequir ja nimak tak kꞌabat ja ncucꞌabej ja lancha. Cꞌacꞌariꞌ quichomij ja vela ja xin pa rutzaꞌm. Ja cꞌa tok chomtaj cumal ja ikꞌ xumaj rminic ja lancha chuchiꞌ ja rukꞌaꞌ mar. 
\v 41 Pro chaka jalal tok kawil jun lugar ja bar nucꞌul wiꞌ riꞌ ja nimak tak baloj in triꞌ kꞌapeꞌ wiꞌ ja lancha. Ja rutzaꞌm ni be pa snayiꞌ, xajutij kꞌapeꞌe. Ja cꞌa rchak congana xpowij riꞌ ja nimak tak baloj trij, queriꞌ xuban jokꞌtaji. 
\v 42 Ja cꞌa soldado ejeꞌeꞌ quichomin chic quiꞌ chi nequicamsaj ja preso utzcꞌa chi maqueꞌanmaji pan atinem. 
\v 43 Pro ja capitán como cꞌo rgana nutoꞌ ja Pablo rmalcꞌariꞌ tok xerukꞌil ja soldado. Cꞌacꞌariꞌ cꞌo jun orden xuyaꞌ: —Ewanojel ja rewotak netij atinem ixix nixnabeyaji, teqꞌuiakel ewiꞌ pa yaꞌ, pan atinem nixkaji ja chiꞌ mar. 
\v 44 Ja cꞌa wi ma ewotak ta netij atinem mejor, trij tak tzꞌalam netoꞌ wiꞌ ewiꞌ owi trij tak cheꞌ rxin ja lancha ja jokꞌtajnak, neꞌe. Queriꞌ kaban, katoꞌ kiꞌ chi kanojelal, xokkaji ja chiꞌ mar. 
\c 28
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja tok katoꞌon chic kiꞌ cꞌa tokoriꞌ kotakij rubiꞌ ja lugar ja bar okcꞌo wiꞌ, Malta rubiꞌ. 
\v 2 Ja winak ja raj Malta congana lokꞌ xokquenaꞌ. Como congana tew in najin jab chakajaꞌ rmalcꞌariꞌ tok quebox jun kꞌakꞌ, kas quiꞌil kacꞌulic queban. 
\v 3 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ cꞌo juleꞌ xcꞌaꞌy rcanon, kas rmajon ryaꞌic pa kꞌakꞌ tok chaka jalal cꞌo jun itzel cumatz xelto rmal ja cꞌatan, ni tzakeꞌ chi rukꞌaꞌ ja Pablo. 
\v 4 Ja cꞌa raj Malta tok quetzꞌat chi tzakal jun itzel cumatz chi rukꞌaꞌ quewaꞌ quibij chibil tak quiꞌ riꞌ: —Jalaꞌ jun achi leꞌ xa camsanel, kꞌalaj. Masqui xutoꞌ riꞌ pa mar pro ja camic nutoj na ja ritzelal ja rbanon, ncami, xecheꞌe. 
\v 5 Ja cꞌa Pablo xquiraj rukꞌaꞌ in tzak kaj pa kꞌakꞌ ja cumatz, mta nak ta xuban ja Pablo. 
\v 6 Ja cꞌa winak quimajon rtzꞌelwachixic ja Pablo, ja nquechꞌob ejeꞌeꞌ nsapoji owi chaka jalal nbe pa tokꞌulew in ncami. Nim ja tiempo quitzꞌelwachij pro ja tok mta nak ta xuban junwiꞌ chic nquechꞌob trij: —Jalaꞌ jun dios, xecheꞌe. 
\p 
\v 7 Cꞌo juleꞌ ulew chinakaj ja bar okcꞌo wiꞌ, rxin jun achi, Publio rubiꞌ. Ja cꞌa Publio arjaꞌ gobernador xin Malta. Xokrucꞌul pa rochoch in oxiꞌ kꞌij xokqꞌuejeꞌ ruqꞌuin, congana lokꞌ xokrunaꞌ. 
\v 8 Cꞌo rtataꞌ ja Publio, xuban jutij yawaji, cꞌo chwa chꞌat, majtajnak rmal cꞌatan in chꞌuculem. Be ja Pablo chi rkꞌiloxic. Ja cꞌa tok xekaj ruqꞌuin xumaj jun oración. Ja cꞌa tok tzuri ja roración rmal xuyaꞌ rukꞌaꞌ parwiꞌ in xtzursaj. 
\v 9 Cꞌacꞌariꞌ xepeti ja juleꞌ chic yawaꞌiꞌ ja recꞌo pa Malta, ejeꞌeꞌ xetzursaxi chakajaꞌ. 
\v 10 Congana xel quecꞌuꞌx chakij, cꞌo ta man ta queban ta chake in pior cꞌa tok xokoquel chic jutij pa lancha quecoj chipan xa nak ta ja ncꞌatzin tre kaviaje. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 11 Oxiꞌ icꞌ xokqꞌuejeꞌ triꞌ pa Malta ja tok xokoquel chic jutij pa lancha. Ja cꞌa lancha penak chipan ja tinamit Alejandría in pa Malta cꞌo chi wiꞌ como rayben nak kꞌij nocꞌowi ja rtiempo ikꞌ. Ecꞌo caꞌiꞌ cachbal dios quibanon ja winak pa rutzaꞌm ja lancha, jun Cástor rubiꞌ, in jun chic Pólux. 
\v 12 Xokbe, xokekaj chipan ja tinamit Siracusa in triꞌ xokqꞌuejeꞌ chi wiꞌ oxiꞌ kꞌij. 
\v 13 Xokbe chic, xokkꞌax chiꞌ tak mar in xokekaj chic chipan ja tinamit Regio. Ja cꞌa chi rcab kꞌij xumaj xcomel in xokbe chic, ja cꞌa chi rox kꞌij xokekaj chic chipan ja tinamit Puteoli. 
\v 14 Triꞌ ecꞌo wiꞌ juleꞌ kachꞌalal xekawil, ejeꞌeꞌ xokqueban invitar chi nokqꞌuejeꞌ jun semana cuqꞌuin. Ja cꞌa tok tzꞌakati ja jun semana kumal cꞌacꞌariꞌ xokbe chic pa Roma. 
\v 15 Ja cꞌa kachꞌalal ja recꞌo pa Roma ejeꞌeꞌ xekaj rbixic cuqꞌuin nak kabanon cꞌacꞌariꞌ xeꞌelto chipan ja tinamit, xokurquicꞌuluꞌ pa bey. Ecꞌo juleꞌ chique kacꞌul kiꞌ cuqꞌuin pa jun lugar, Foro xin Apio rubiꞌ. Ja juleꞌ chic xokcaybej pa jun lugar rbinaꞌan Tres Tabernas. Ja cꞌa Pablo tok xerutzꞌat xmaltioxij tre ja Dios in congana quicot ranma cumal. 
\v 16 Ja cꞌa tok xokekaji pa Roma ja capitán arjaꞌ xerujach can ja preso pa rukꞌaꞌ ja jefe ja paꞌl chiquij juleꞌ soldado ja nechajin quixin ja preso. Pro ja Pablo arjaꞌ yataj lugar tre chi junwiꞌ nqꞌuejeꞌ wiꞌ ruyon rachbil jun soldado ja nchajin rxin. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 17 Ja Pablo oxiꞌ kꞌij tekaji pa Roma ja tok xutak quisiqꞌuixic ja principaliꞌ quixin ja raj Israel ja recꞌo triꞌ. Ja tok xeꞌekaj ruqꞌuin quewaꞌ xbij chique riꞌ: 
\p —Wach tak aj Israel, anin masqui mta nbanon chique ja kach tak aj tinamit nixtacꞌa itzel ta intzijonnak ta tre ja costumbre quixin ja katiꞌt kamamaꞌ pro ejeꞌeꞌ xinquecoj preso pa Jerusalén in xinquejach pa quekꞌaꞌ ja raj Roma. 
\v 18 Ja cꞌa raj Roma ejeꞌeꞌ tok quicꞌoton chic nuchiꞌ laj xinquiwasajel libre como mta wil in ma yatal ta chwij chi xquinquicamsaj ta. 
\v 19 Pro ja kach tak aj Israel ejeꞌeꞌ ma e conforme ta chi xquinwasaxel ta libre rmalcꞌariꞌ tok puersa xincꞌutuj ja nimlaj rey César chi arjaꞌ nkꞌeto tzij chwij. Pro ma ja ta nwajoꞌ xtinyaꞌ ta parte chiquij ja ntinamit. 
\v 20 Rmalcꞌariꞌ tok xintak esiqꞌuixic utzcꞌa chi nutzꞌat riꞌ kawach ewqꞌuin in noktzijon ewqꞌuin chakajaꞌ. Como ajoj ja rok aj Israel nkanimaj chi necꞌastaj na ja camnakiꞌ queriꞌ nnimaj anin in rmalariꞌ tok inbacꞌon pa cadena camic, neꞌ chique. 
\v 21 Ejeꞌeꞌ quewaꞌ quibij tre riꞌ: 
\p —Ajoj mta atzijoxic kacꞌaxan ta nixtacꞌa chipan ta jun carta ja takonpi ta kuqꞌuin pa Judea in nixtacꞌa cumal ta ja kach tak aj Israel ja reꞌurkajnak waweꞌ, mta awil quibinto chake. 
\v 22 Pro camic cꞌo kagana nkacꞌaxaj nak ja raniman atat como nojel nat nakaj kacꞌaxan wiꞌ chi xa ma utz ta ja rereligión ja rix xin Jesús. Queriꞌ quibij tre. 
\p 
\v 23 Cꞌacꞌariꞌ quicanoj jun kꞌij ja tok xtitzijoni ja Pablo cuqꞌuin. Ja cꞌa tok xerilaꞌ ja kꞌij congana e qꞌuiy ja xebe ruqꞌuin ja bar cꞌo wiꞌ. Ja tok xeꞌekaj ruqꞌuin arjaꞌ xumaj quitijoxic, akꞌabil xumaj quitijoxic in cꞌa takakꞌij xtanbaꞌ. Xuchꞌob chiquewach nak rbanic ja gobierno xin Dios. Xuchꞌob chiquewach nak rcꞌamonto ja tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios ja caniꞌ tre ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés in caniꞌ tre ja quitzꞌiban can ja juleꞌ chic profeta jariꞌ ncꞌutbej chiquewach chi ja Jesús arjaꞌ ja Cristo ja chaꞌon rmal ja Dios. Congana xutij rukꞌij chiquij utzcꞌa chi nchꞌobtaj cumal. 
\v 24 Ecꞌoli chique chꞌobtaj cumal ja xbij pro ecꞌo juleꞌ chic chique ejeꞌeꞌ ma xquinimaj ta. 
\v 25 Ma junan ta nquechꞌob. Kas benam nqueban ja tok quewaꞌ bix chique rmal ja Pablo riꞌ: 
\p —Ja rEspíritu Santo cꞌo jun mensaje xuyaꞌ tre ja profeta Isaías ojer chi jaꞌ Isaías nbij chic chique ja katiꞌt kamamaꞌ in ni rubey wiꞌ ja xbij. Quewaꞌ xbij tre ja rIsaías riꞌ: 
\v 26 —Jat cuqꞌuin ja tinamit Israel in quewaꞌ nabij chique riꞌ: —Ixix necꞌwaxaj na ja xtibix chewe pro xa matikaj pan ewiꞌ, netzꞌat na ja xticꞌut chewach pro xa matichꞌobtaj emwal, catcheꞌ chique. 
\v 27 Como ja tinamit Israel leꞌ ejeꞌeꞌ xa matoc chic ja rtzobal Dios pa tak canma, xa matoc chic pa tak quixquin ja nbix chique, xa caniꞌ quitzꞌapin quewach. Como ejeꞌeꞌ mta quigana xtiquechꞌob ta ja ncꞌu̱t chiquewach, nixtacꞌa cꞌo ta quigana xtiquicꞌaxaj ta ja nbix chique, nixtacꞌa xtichꞌobtaj ta cumal ja rtzobal Dios pa tak canma, nixtacꞌa xtiqueqꞌuex ta ja quinaꞌoj utzcꞌa chi nentzursaj. Queriꞌ xbij ja rEspíritu Santo tre ja rIsaías, neꞌe ja Pablo chique. In xbij chic chique: 
\v 28 —Camic tewotakij, ja utzlaj tzij tre ja totajem xin Dios jariꞌ majtajnak chic rbixic chique ja winak ja ma e aj Israel ta in ejeꞌeꞌ nqueyaꞌ na quixquin tre, neꞌ chique. 
\v 29 Ja cꞌa raj Israel tok bitaj queriꞌ chique rmal ja Pablo xebe, congana jun tzij nqueban rmal ja bix chique. 
\p 
\v 30 Ja cꞌa Pablo arjaꞌ cꞌo jun jay rkajon, caꞌiꞌ junaꞌ qꞌuejeꞌ chipan. Ecꞌoli winak xebe jeꞌe ruqꞌuin chi rkꞌiloxic in arjaꞌ xerucꞌul canojelal. 
\v 31 Yataj tre chi nuyaꞌ rbixic ja gobierno xin Dios, nertijoj ja winak tre ja kajaw Jesucristo, ni majun nak ta kꞌilo ta rxin chi rbixic.