\id ROM Western Tzutujil [tzt] NT (Guatemala) -2009 bd. 
\h ROMANOS 
\toc1 Romanos 
\toc2 Ro
\mt ROMANOS
\c 1
\s 
\p
\v 1 Anin ja rin Pablo camic ntzꞌibajel jawaꞌ carta riꞌ chewe ixix wachꞌalal ja rixcꞌo pa Roma. Anin in ajsamajel rxin ja Jesucristo. Ja Dios arjaꞌ xinsiqꞌuini chi xinoc apóstol, arjaꞌ xinchaꞌowi chi ninbe cuqꞌuin ja winak chi nenyaꞌaꞌ rbixic chique ja utzlaj tzij xin Jesucristo ja rtakonto waweꞌ chwachꞌulew.
\v 2 Jawaꞌ utzlaj tzij ja rtakonto camic ojer tzujun can. Tzujux can rmal ja Dios in tzꞌibax can chipan ja santilaj tzobal rxin cumal ja rojer tak profeta ja xesamaj pa rcuenta.
\v 3 Jawaꞌ utzlaj tzij ja xinbij chewe riꞌ jawaꞌ ncꞌutu chikawach nak rbanic ja Ralcꞌwal Dios. Ja cꞌa Ralcꞌwal Dios arjaꞌ riy rumam can ja rojer rey David, xoc kach winak.
\v 4 Pro bien kꞌalaj chi Ralcꞌwal Dios, bien kꞌalaj chi congana nim ja rpoder, ni junan ja canma ruqꞌuin ja santilaj Dios. Jariꞌ bien kꞌalasaxi chi queriꞌ rbanic, tokoriꞌ kꞌalasaxi ja tok cꞌastaji chiquicojol camnakiꞌ. Ja kajaw Jesucristo jaꞌ cꞌariꞌ ja Ralcꞌwal Dios.
\v 5 Rmal cꞌa arjaꞌ tok kacochin tre ja Dios ja rutzil ja nsipaj chake in rmal arjaꞌ chakajaꞌ tok yatajnak ajoj chake chi okocnak apóstol rxin. Ma chaka ta queriꞌ tok banon queriꞌ chake, rumac chi nokbe cuqꞌuin ja tinamit ja recꞌo nojel nat nakaj chwach ja rwachꞌulew chi nekayaꞌaꞌ rbixic ja Jesucristo chique utzcꞌa chi nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin in nquinimaj ja rtzobal. Nojel ariꞌ nkaban, yaꞌbal rukꞌij arjaꞌ ja nkaban.
\v 6 Caniꞌ chewe ixix wachꞌalal ja rix aj Roma, Dios xixsiqꞌuini chi nixoc ix tinamit rxin ja Jesucristo in xenimaj.
\p
\v 7 Jawaꞌ carta riꞌ ewxin ewanojelal wachꞌalal. Ixix janila nixrajoꞌ ja Dios arjaꞌ xixsiqꞌuini chi ixocnak ix tinamit rxin. Ja rutzil ja nsipaj ja Dios chake rachbil ja quicotemal xin Dios, ja tariꞌ xtecochij más tre ja katataꞌ Dios in tre ja kajaw Jesucristo.
\s * * * * * * * * * *
\p
\v 8 Camic wachꞌalal nwajoꞌ nbij chewe nabey chi congana nmaltioxij tre ja nDios emwal pro nij ewanojelal. Pa rubiꞌ ja Jesucristo nmaltioxij tre rumac ja bien notakixi nat nakaj nojel chwach ja rwachꞌulew chi ixix ruqꞌuin ja Jesucristo yukul wiꞌ ecꞌuꞌx.
\v 9 Como ja Dios arjaꞌ rotak chi anin xajutij nmajon rbanic orar pan ecuenta, ni mta wiꞌ ja maquita ixncojon pan oración. Jariꞌ Dios anin nintajini nmajon rbanic ja rsamaj pro ruqꞌuin wanma nban ja samaj, nintajini nmajon rbixic ja utzlaj tzij ja rcꞌamonto ja Ralcꞌwal.
\v 10 Xajutij nmajon rcꞌutuxic tre ja Dios matzij xtuyaꞌ chwe camic chi ninbe ewqꞌuin ja wi queriꞌ rvoluntad arjaꞌ como ojer nmajonto rchꞌobic chi ninbe ewqꞌuin.
\v 11 Como anin congana ngana xtutzꞌat riꞌ kawach ewqꞌuin, nwajoꞌ ninbe ewqꞌuin chi nenchꞌoboꞌ chewach nak rbanic ja nsipax jeꞌe chake rmal ja rEspíritu Santo, nwajoꞌ chi necochij más tre. Queriꞌ nwajoꞌ chewe utzcꞌa chi ncowir más ecꞌuꞌx ewanma chipan ja rtzobal Dios.
\v 12 Pro ja ninbe ewqꞌuin jariꞌ ma eyon ta ixix cꞌoli rcꞌamonto chewe pro cꞌoli rcꞌamonto anin chwe chakajaꞌ como cꞌoli ja yukulbal ecꞌuꞌx ixix ruqꞌuin ja Jesucristo in cꞌoli ja yukulbal nucꞌuꞌx anin ruqꞌuin chakajaꞌ jariꞌ nkabanbej animar kiꞌ chibil tak kiꞌ ja tok xquinekaji.
\p
\v 13 Camic wachꞌalal, nwajoꞌ nchꞌob chewach chi anin qꞌuiylaj mul nchꞌobon chi ninbe ewqꞌuin pro ma incowinnak ta. Nwajoꞌ ninbe ewqꞌuin nencꞌoloꞌ ja cosecha rxin ja obra xin Dios ja cꞌo checojol ixix chilaꞌ pa Roma ja caniꞌ nintajini nban camic chiquicojol ja juleꞌ chic tinamit ja ma e aj Israel ta.
\v 14 Ja utzlaj tzij xin Jesucristo cꞌo chi nukul chi nenyaꞌaꞌ rbixic chique ja winak xa nak ta chi winakil, wi netzijon pa griego owi mani, wi e ajtijaꞌ owi ma e ajtijaꞌ ta.
\v 15 Rmalcꞌariꞌ tok nbij chewe, ja wi Dios xtuyaꞌ chwe can ninbe ewqꞌuin nenyaꞌaꞌ rbixic ja utzlaj tzij xin Jesucristo chewe ixix chakajaꞌ ja rixcꞌo pa Roma.
\v 16 Queriꞌ nbij chewe como ja utzlaj tzij xin Cristo, anin ma qꞌuixbal ta nnaꞌ nyaꞌ rbixic. Ma qꞌuixbal ta como ja utzlaj tzij xin Cristo jariꞌ ja nimlaj poder xin Dios, nerutoꞌ ja winak chipan ja quil quemac, nerutoꞌ xa nak ta chi winakil ja nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Cuqꞌuin ja raj Israel xekaj wiꞌ rbixic nabey in chakajaꞌ ntajini nekaji camic cuqꞌuin ja ma e aj Israel ta.
\v 17 Ja utzlaj tzij xin Jesucristo jariꞌ nimlaj poder xin Dios nincheꞌ tre como ruqꞌuin awaꞌ utzlaj tzij riꞌ nkꞌalajin wiꞌ nak rbanic ja utzlaj kꞌetoj tzij xuban ja Dios ja xokrtobej ja rok winak in xokrwasajel libre chipan ja kil kamac. Pro ja nacꞌambej jawaꞌ totajem xin Dios riꞌ yukulbal acꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in nyataji ja totajem chique canojel ja nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin. Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja winak ja utz netzꞌa̱t rmal ja Dios ejeꞌeꞌ nquewil na ja utzlaj cꞌaslemal ja mta qꞌuisic trij pro rumac ja yukulbal quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios chewiꞌ tok nquewil.
\s * * * * * * * * * *
\p
\v 18 Como ja Dios ja cꞌo chilaꞌ chicaj arjaꞌ rkꞌalasan chic camic chi congana ryewal penak rumac nojel ja nqueban ja winak ja quimestan chic ja Dios in matiqueyaꞌ chic caso tre ja nbij in xa itzelal ja nqueban. Ja cꞌa ritzelal nqueban jariꞌ nquitzꞌapbej quixquin, maticajoꞌ ncotakij nak ja kas mero rbanic ja Dios ja katzij chi Dios.
\v 19 Ja cꞌa wixta cꞌo quigana cotakij nak rbanic xecowin ta cꞌariꞌ cotakij ta como jariꞌ bien kꞌalasan chic chiquewach rmal ja Dios.
\v 20 Jaruꞌ pa tiempo winakarsanto ja rwachꞌulew ni kꞌalaj wiꞌ nak rbanic ja Dios chi arjaꞌ masqui matitzꞌattaji ruqꞌuin awach pro bien nchꞌobtaji nak rbanic. Bien kꞌalaj ja nimlaj poder ja cꞌo pa rukꞌaꞌ ja ni mta wiꞌ qꞌuisic trij in bien kꞌalaj chakajaꞌ chi arjaꞌ Dios. Nojel ja rwinakarsan jeꞌe jariꞌ ncꞌutuwi chi queriꞌ rbanic. Ja cꞌa winak ja mta quigana ncotakij nak rbanic bar ta cꞌa xtipi wiꞌ tzij cumal ja xtiquitobej ta quiꞌ chwach ja Dios.
\v 21 Majun xtiquitobej ta quiꞌ como ejeꞌeꞌ masqui kꞌalasax chiquewach nak rbanic ja Dios ja katzij chi Dios pro xa queban tre caniꞌ ma Dios ta in nixtacꞌa cꞌo ta quimaltioxij ta tre chakajaꞌ. Ja quinaꞌoj ni majun rsamaj, xa yojtaji. Ja canma mchita ja rnaꞌoj Dios rcꞌan, xa kꞌekumiri.
\v 22 Congana jakal quewiꞌ necheꞌe pro xa e nacnak tak winak xeꞌoc wiꞌ.
\v 23 Ma xqueyaꞌ chi ta rukꞌij ja lokꞌlaj Dios ja mta camíc trij, xa cachbal tak winak in cachbal tak chicop xequecoj pa rqꞌuexwach. Xexuqueꞌ chiquewach cachbal tak winak pro makanaꞌ maquita cꞌo camíc chiquij ja winak. Xexuqueꞌ chiquewach cachbal tak chicop xa nak ta chi chicopal caniꞌ chique ja nerupup chicaj owi nebin chwachꞌulew owi nquichararaj quiꞌ pa tokꞌulew.
\p
\v 24 Rmalcꞌariꞌ tok ma xerukꞌil chi ta ja Dios pro ja xuban, xersokpij can chipan ja ritzelal ja nquiyarij kaj pa tak canma, xuyaꞌ lugar chique chi quitzꞌiloj más ja quicꞌaslemal. Ja tok qꞌuiswani cꞌo nariꞌ queban chiquibil tak quiꞌ, quitzꞌiloj ja quicuerpo tre juleꞌ itzelal ja más chi na qꞌuixbal rbanic.
\v 25 Ma chaka ta queriꞌ queban, rumac ja queyaꞌ can ja Dios ja katzij chi Dios in xequinimaj chic jeꞌe ja ma katzij ta chi e Dios. Xa ja chic ariꞌ queyaꞌ quekꞌij ja rewinakarsan jeꞌe in xexuqueꞌ chiquewach no ariꞌ ja katzij chi Dios ja winakarsyon nojelal jariꞌ ma xqueyaꞌ chi ta rukꞌij pro makanaꞌ maquita congana nim rukꞌij camic, chwak in chijutij. Amén.
\p
\v 26 Rmalcꞌariꞌ ja Dios xeruyaꞌ can, xuyaꞌ lugar chique chi nqueban ja ncꞌutuj ja ritzel tak yarinem ja cꞌo pa tak canma ja más chi na qꞌuixbal rbanic. Pakasaꞌ rixokiꞌ xeyojtaji, xemacun chic cuqꞌuin cach tak ixokiꞌ, ma achiꞌiꞌ chi ta ja nequiyarij.
\v 27 In queriꞌ chique achiꞌiꞌ chakajaꞌ, xemacun chic cuqꞌuin cach tak achiꞌiꞌ, ma ixokiꞌ chi ta ja nequiyarij. Queriꞌ queban ja rachiꞌiꞌ, xa congana nquiyarij quiꞌ, ni majun chi queqꞌuix. Nojel ja queban congana tzꞌilor canma rmal. Ja cꞌariꞌ rtojbalil ja ni takal wiꞌ chique. Ja cꞌariꞌ quechꞌec trij ja queyaꞌ can ja utzlaj bey xin Dios.
\p
\v 28 Ejeꞌeꞌ ni majun xbij quecꞌuꞌx tre chi qꞌuejeꞌ ta ja Dios pa tak quewiꞌ pa tak canma. Rmalcꞌariꞌ ja Dios arjaꞌ xersokpijel, xuyaꞌ lugar chique chi xa itzel tak naꞌoj chic nquechꞌob, xuyaꞌ lugar chique chi nqueban jeꞌe ja ma yatal ta chique chi nqueban.
\v 29 Ejeꞌeꞌ xa emakꞌenirnak chi rbanic nojel rwach ja ritzelal. Xa il mac nqueban achiꞌiꞌ cuqꞌuin ixokiꞌ, xa itzel netzꞌatoni, chaka benak chi yarin quinakun winak, nqueban itzel chique winak in nquiakir canma chiquij in nequicamsaj. Xa e ticol tak chꞌaꞌoj, xa e banol tak engaño in nojel ja rutzil xa itzel nquetzꞌat.
\v 30 Ejeꞌeꞌ xa nequitzijoj winak, xa itzel nquetzꞌat ja Dios, xa e tzꞌujunelaꞌ xa e yokꞌonelaꞌ. Congana e nimak nquenaꞌ kaj, xa nqueyaꞌ quekꞌij, xa itzelal ja nquiwinakarsaj. Ejeꞌeꞌ maquequinimaj quitataꞌ queteꞌ,
\v 31 xa ma e chꞌobol ta nak la utz nak la ma utz ta, xa matiqueban cumplir ja nquitzujuj, mta quigana cuqꞌuin quitataꞌ queteꞌ in nixtacꞌa cuqꞌuin ta calcꞌwal chakajaꞌ. Ejeꞌeꞌ ni maquecuyun wiꞌ in ni matiquipokonaj wiꞌ quewach winak.
\v 32 Ejeꞌeꞌ bien cotak ja rbin can ja Dios chi ni yatal wiꞌ camíc chawij ja tok naban ja juleꞌ itzelal ja caniꞌ cꞌa xinbij kaj chewe riꞌ. Pro masqui cotak pro ni quimajon wiꞌ rbanic camic. In ma ruyon ta itzelal ja nqueban, na xa congana nel quecꞌuꞌx chiquij ja winak ja tok nqueban ja ritzelal ja caniꞌ nqueban ejeꞌeꞌ.
\c 2 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Como yatal camíc chiquij ja nebanowi ja ritzelal rmalcꞌariꞌ tok mta nquitobej quiꞌ ja winak ja tok neꞌoqui e caniꞌ kꞌetol tak tzij trij jun winak. Mta como ejeꞌeꞌ tok nquekꞌet tzij trij jariꞌ xa nquekꞌet kaj tzij chiquij ejeꞌeꞌ queyon. Queriꞌ cꞌa rbanic como ejeꞌeꞌ nquekꞌet tzij trij pro ejeꞌeꞌ jun nebanowi ja ritzelal chakajaꞌ. 
\v 2 Bien cꞌa kotak chi ja Dios arjaꞌ ni rubey wiꞌ nuban ja tok nukꞌet tzij chiquij ja nebanowi ja juleꞌ itzelal ja nbin chic chipan awaꞌ carta riꞌ. 
\v 3 Ja cꞌa winak ja tok neꞌoqui e caniꞌ kꞌetol tak tzij chiquij cach tak winak tok nqueban ja ritzelal pro wi ejeꞌeꞌ jun nebanowi ja ritzelal chakajaꞌ ¿la maquita cꞌa xtukꞌet tzij ariꞌ chiquij ja Dios nechꞌob ixix? 
\v 4 Owi maxla xa ni mta nqueban tre nojel ja rbanon pa quicuenta ja Dios como arjaꞌ janila ja rutzil ryaꞌon chique, janila rcuyun ja ryewal chiquij, janila ja rpaciencia cuqꞌuin. ¿La ma cotak ta cꞌa chi ja Dios tok nuyaꞌ ja rutzil chique ma chaka ta nuyaꞌ chique pro rumac chi nqueqꞌuex ja quinaꞌoj, rumac chi nqueyaꞌ can ja ritzelal? 
\v 5 Pro como ja canma xa cowirnak chi rbanic ja ritzelal, como xa mta quigana xtiqueqꞌuex ta ja quinaꞌoj jariꞌ xa janiꞌ nquisiqꞌuij más ja ryewal Dios chiquij. Tokoriꞌ xtikaj chiquij ja ryewal Dios ja tok xterilaꞌ ja nimlaj kꞌij xin juicio. Chipan ariꞌ kꞌij ja Dios arjaꞌ xtukꞌet tzij chiquij ja winak in ni rubey wiꞌ ja kꞌetoj tzij xtuban. 
\v 6 Rubey nuban como arjaꞌ nuyaꞌ na rtojbalil chique ja winak janiꞌ queban chipan ja quicꞌaslemal chiquijujunal. 
\v 7 Juleꞌ xtuyaꞌ chique ja utzlaj cꞌaslemal ja mta qꞌuisic trij. Ejeꞌeꞌ riꞌ ja ni matiqueyaꞌ can wiꞌ ja banoj utzil como ejeꞌeꞌ xajutij quimajon rtijic quekꞌij chi nequilaꞌ ja gloria xin Dios, ja ta ncajoꞌ chi utz netzꞌa̱t rmal ja Dios in neqꞌuejeꞌ ta chipan jun quicotemal ja mta yojtajic trij. 
\v 8 In juleꞌ chic xa janiꞌ xtipi más ja ryewal Dios chiquij. Ejeꞌeꞌ riꞌ xa jaꞌ nquechꞌob ja cꞌo rcꞌamonto chique ejeꞌeꞌ queyon. Ma ja ta nquinimaj ja xin Dios pro xa nqueyaꞌ quiꞌ tre ja banoj itzelal. 
\v 9 Congana pokon xtiquetij na ja winak ja nebanowi ja ritzelal, congana lawuloꞌ xtiqueban rmal pro ni canojelal. Queriꞌ cꞌa xtiqueban chi aj Israel chi ma aj Israel ta xarwariꞌ chiquij ja raj Israel xtikaj wiꞌ nabey. 
\v 10 Pro canojel ja winak ja nebanowi ja rutzil ejeꞌeꞌ nequilaꞌ na ja gloria xin Dios, utz netzꞌa̱t na rmal ja Dios in neqꞌuejeꞌ na chipan ja quicotemal xin Dios. Queriꞌ cꞌa xtiqueban chi aj Israel chi ma aj Israel ta xarwariꞌ chique ja raj Israel xtiyataj wiꞌ nabey. 
\p 
\v 11 Queriꞌ cꞌa rbanic como ja Dios arjaꞌ ma jun ta utz nutzꞌat in ma jun ta itzel. 
\v 12 Queriꞌ nbij chewe como canojel ja winak ja ma quicꞌaxan ta ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés wi cꞌoli quil quemac quibanon jariꞌ nquetij na rpokonal rmal xarwariꞌ ma ja tariꞌ ley xin Moisés ja xtoc chiquij ja tok xquetakel chipan ja rpokonal. In canojel ja winak ja quicꞌaxan ja ley ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés wi cꞌoli quil quemac quibanon jariꞌ nkꞌe̱t na tzij chiquij rmal xarwariꞌ ni ja wariꞌ ley xin Moisés ja xtoc chiquij chi rkꞌetic tzij chiquij. 
\v 13 Queriꞌ cꞌa rbanic como ja tok xcatekaj chwach ja kꞌetbaltzij xin Dios ja wi chaka acꞌwaxan ja nbij ja ley pro wi ma animan ta ja nbij chake chi nkaban jariꞌ macatwasaxel libre. Ja cꞌa wi animan ja nbij ja ley chake chi nkaban jariꞌ natwasaxel libre. 
\v 14 In caniꞌ chique ja ma e aj Israel ta ejeꞌeꞌ ma quicꞌaxan ta ja ley ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés pro como ja canma nbin chique nak ja rutzil in nak ja ritzelal rmalcꞌariꞌ tok cꞌoli nqueban jeꞌe ja bien nucꞌam riꞌ ruqꞌuin ja caniꞌ nrajoꞌ ja ley chake chi nkaban. Ja tok queriꞌ nqueban jariꞌ cꞌo jun ley cucꞌan pa tak canma masqui ma quicꞌaxan ta ja ley ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés. 
\v 15 Triꞌ cꞌa nkatzꞌat wiꞌ chi ejeꞌeꞌ caniꞌ pa tak canma tzꞌibtal wiꞌ ja caniꞌ nrajoꞌ ja ley chake chi nkaban. Ja cꞌa canma arjaꞌ nbin chique wi utzil ja quimajon rbanic owi xa itzelal. In chakajaꞌ nquechꞌob rij rwach ja nbantaj jeꞌe chiquicojol, cꞌo jeꞌe nbantaj cumal ja winak: —Xa itzel, necheꞌ tre, in cꞌo cꞌa nbantaji: —Ma itzel ta, necheꞌ tre. 
\v 16 Ja tok xterilaꞌ ja nimlaj kꞌij xin juicio tokoriꞌ xtibantaj cumplir nojel awaꞌ ja cꞌa xinbij kaj chewe riꞌ. Ja cꞌa tok xterilaꞌ riꞌ kꞌij ja Dios arjaꞌ xtucoj ja Jesucristo chi rkꞌetic tzij chiquij ja winak, xtucoj chi rkꞌalasaxic nojel ja quichꞌobon in nojel ja quibanon ja xa quiwawan pa tak canma. Queriꞌ nucꞌut chikawach ja utzlaj tzij xin Jesucristo ja ni nmajonto wiꞌ rbixic anin. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 17 Pro ecꞌoli quewaꞌ nquibij riꞌ: —Ajoj ok aj Israel, ok tinamit xin Dios, kas necheꞌe, pro jariꞌ xa quekꞌij ejeꞌeꞌ nqueyaꞌ kaj queyon. Ja nquechꞌob ejeꞌeꞌ chi nequilaꞌ na ja totajem xin Dios rumac ja cꞌo cuqꞌuin ja ley ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés. Kas nqueyaꞌ quekꞌij chi cotak rwach ja Dios ja katzij chi Dios. 
\v 18 Cotak nak ja rvoluntad Dios, cotak nak ja rutzil in nak ja ritzelal como cꞌutun chiquewach nak nrajoꞌ ja ley chake chi nkaban. 
\v 19 Ejeꞌeꞌ nquechꞌob chi bien necowini nquechꞌob ja rbey Dios chiquewach ja winak ja ma cotak ta rwach ja Dios owi e caniꞌ jun luz ja nsakirsan quebey ja winak ja ma cotak ta nak ja rutzil in nak ja ritzelal 
\v 20 owi bien necowini neꞌoc maestro quixin ja winak ja matichꞌobtaj cumal ja rtzobal Dios owi bien necowini nequitijoj ja re tak sencillo. Como cꞌoli ja ley cuqꞌuin ja ncꞌutu chiquewach ja tijonem ja katzij chi tijonem xin Dios xa chewiꞌ tok nquechꞌob chi bien necowini nqueban queriꞌ. 
\v 21 Como ejeꞌeꞌ nequitijoj juleꞌ chic ¿nak cꞌa tre tok matiquitijoj quiꞌ ejeꞌeꞌ chakajaꞌ? Nquibij chique winak chi: —Ma teban ta alakꞌ, necheꞌ chique, pro ¿la mta cꞌa alakꞌ nqueban ejeꞌeꞌ chakajaꞌ? 
\v 22 Nquibij chique winak chi: —Ma rubey ta jun achi nuban rij rwiꞌ ja rxjayil, pro ¿la mta cꞌa rij tak quewiꞌ quixjayilal ejeꞌeꞌ nqueban chakajaꞌ? Ejeꞌeꞌ kas itzel nequetzꞌat cachbal tak winak owi rachbal tak nakun jeꞌe ja nexuqueꞌ winak chiquewach pro ¿la mta cꞌa nqueban ejeꞌeꞌ chakajaꞌ ja xa itzel nutzꞌat ja Dios? 
\v 23 Ejeꞌeꞌ congana nqueyaꞌ rukꞌij ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés pro como ejeꞌeꞌ mismo matiquinimaj ja nbij ja ley chake chi nkaban jariꞌ xa ruqꞌuix Dios nqueyaꞌ. 
\v 24 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja rubiꞌ Dios xa ntzꞌuji xa nyokꞌi cumal ja winak ja ma e rtinamit Dios ta pro xa emwal ixix ja tok nba̱n queriꞌ tre. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\p 
\v 25 In caniꞌ tre ja tok neba̱n circuncidar jariꞌ retal chi e tinamit xin Dios in cꞌoli rcꞌamonto chique pro wi nquinimaj ja nbij ja ley xin Dios chake chi nkaban. Pro ja cꞌa wi matiquinimaj xcꞌa junan ariꞌ ruqꞌuin ja caniꞌ ma e rtinamit Dios ta masqui ebanon chic circuncidar. 
\v 26 Caniꞌ tre jun achi ja ma banon ta circuncidar chakajaꞌ pro wi nuban ja rutzil ja caniꞌ nrajoꞌ ja ley xin Dios chi nkaban ¿la ma junan ta cꞌariꞌ ruqꞌuin ja caniꞌ rtinamit Dios masqui ma banon ta circuncidar? 
\v 27 Ja winak ja ma banon ta circuncidar ja quicuerpo pro wi nqueban ja rutzil ja caniꞌ nrajoꞌ ja ley chake chi nkaban jariꞌ nkꞌetbex na tzij chiquij ja maquenimani. Queriꞌ xtiban chique como ejeꞌeꞌ cꞌoli ja ley cuqꞌuin ja tzꞌibtal can in ebanon circuncidar pro xa matiquinimaj ja nbij ja ley chake chi nkaban. 
\v 28 Queriꞌ cꞌa rbanic como ejeꞌeꞌ masqui e aj Israel, masqui e rtinamit Dios necheꞌxi, pro xa ma katzij ta chi e rtinamit Dios ja wi xa chi quechiꞌ cꞌo wiꞌ. In masqui ebanon circuncidar necheꞌxi, pro xa ma katzij ta chi ebanon circuncidar ja wi chaka costumbre chique in wi xa ruyon ja quicuerpo ja banon circuncidar. 
\v 29 Ja cꞌa wi nachꞌuclaꞌaj ja rtzobal Dios jariꞌ katzij chi at aj Israel, jariꞌ katzij chi at rtinamit Dios. In chakajaꞌ, wi majtajnak rchꞌachꞌojirsaxic ja rawanma, wi nsamaji ja rEspíritu Santo pan awanma jariꞌ jun circuncisión ja katzij chi circuncisión, ma ja ta ja circuncisión ja chaka ta acuerpo nba̱n circuncidar. Ja cꞌa wi queriꞌ abanon atat, ja cꞌa Dios arjaꞌ nbin chawe: —Congana utz natnutzꞌat, neꞌ chawe, masqui majun winak xtibin ta queriꞌ chawe. 
\c 3 
\p 
\v 1 Pro ja wi queriꞌ rbanic ¿la cꞌo cꞌa rcꞌamonpi chake ariꞌ chi ok aj Israel owi la cꞌo cꞌa xoc wiꞌ ariꞌ ja xokban circuncidar? maxla necheꞌ na ja winak chwe. 
\v 2 Jariꞌ cꞌoli, congana qꞌuiy rcꞌamonto chake. Nabey, pa kakꞌaꞌ ajoj ja rok aj Israel ban wiꞌ recomendar ja rtzobal Dios chi nkaban cuenta. 
\v 3 Ecꞌo nacꞌa chake ja ma xeniman ta ja rtzobal Dios pro ¿la tibij cꞌa tzij ariꞌ chi ja Dios matuban cumplir ja ntzujuj chipan ja rtzobal? 
\v 4 Jariꞌ ni ma can ta wiꞌ. Ja cꞌa rok winak nixtacꞌa jun chake ja maquita xtutzꞌak ta tzij pro ja Dios ma queriꞌ ta, arjaꞌ ni katzij wiꞌ nojelal ja nbij. Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij riꞌ: —Queriꞌ cꞌa rbanic nataꞌ Dios utzcꞌa chi puersa xtikꞌalajin na chi atat ni utz wiꞌ ja naban, ni rubey wiꞌ nojelal ja nabij in tok wi cꞌoli xtichꞌaꞌ chawe pro nij atat wiꞌ xcatchꞌocmaji, neꞌe. 
\p 
\v 5 Pro ja ma utz ta nkaban wi jariꞌ xtikꞌalasan más chi ja Dios ni utz wiꞌ ja nuban ¿nak nechꞌob ixix tre? ¿La tibij an tzij ariꞌ chi ma rubey ta nuban ja Dios ja tok npi ryewal chakij rmal ja ritzelal ja nkaban? Pro ja cꞌa xinbij kaj chewe riꞌ jariꞌ xa quinaꞌoj winak. 
\v 6 Ja cꞌa Dios arjaꞌ ni mta wiꞌ moda xtuban ta ja ma rubey ta. Mta moda como ja Dios wixta cꞌoli ja ma rubey ta xtuban ¿nak ta cꞌa moda ariꞌ xticowin ta xtukꞌet ta tzij chakij ja rok winak? 
\p 
\v 7 Pro maxla quewaꞌ nabij chwe riꞌ: —Ja ranin wi cꞌo jeꞌe ja tzꞌakoj tzij nban, wi jariꞌ xtikꞌalasan más chi mta tzꞌakoj tzij nuban ja Dios in wi xtiyaꞌ más rukꞌij ja Dios rmal ¿nak cꞌa tre ja tok Dios cꞌa nbij na chwe chi in ajꞌil chi in ajmac in nukꞌet tzij chwij rmal? 
\v 8 Ja cꞌa wi queriꞌ rbanic ¿nak cꞌa tre ja tok ma quewaꞌ ta nkabij chique ja winak: —Kabanaꞌ cꞌa ja ritzelal utzcꞌa chi xtipi más ja rutzil, kocheꞌ na chique? maxla natcheꞌe. Na xa ecꞌoli winak quijolon ariꞌ ja itzel tijonem chakij, quilasan katzijoxic rmal. Pro ja neyoꞌ awaꞌ ja ritzel tijonem ja cꞌa xinbij chewe riꞌ ejeꞌeꞌ ni rubey wiꞌ chi nkꞌe̱t tzij chiquij in neta̱kel chipan ja rpokonal. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 9 ¿Nak cꞌa nkabij chic tre camic? Ja rajoj ja rok aj Israel ¿la más na utz noktzꞌat rmal ja Dios chiquewach ja ma e aj Israel ta? Jariꞌ ma queriꞌ ta. Como caniꞌ katzꞌaton chic ewqꞌuin chipan awaꞌ carta riꞌ chi ja rok winak okkajnak pa rukꞌaꞌ ja il mac pro ni kanojelal chi aj Israel chi ma aj Israel ta. 
\v 10 Caniꞌ nbij ja ley xin Dios ja tzꞌibtal can quewaꞌ nbij riꞌ: —Ni majun winak ja maquita ajꞌil ajmac pro nixtacꞌa jun. 
\v 11 Ni majun ja kas ta chꞌobtajnak ta rmal nak rbanic ja rutzil, ni majun ja kas ta rmajon ta rotakixic janiꞌ ja kas mero rnaꞌoj ja Dios. 
\v 12 Quiyaꞌon can ja utzlaj bey xin Dios pro ni canojelal, ni majun chic quisamaj tre ja Dios. Ni majun nbanowi ja rutzil pro nixtacꞌa jun. 
\v 13 Ja quechiꞌ congana itzel tak tzij nelto chipan, xa caniꞌ jul jakali ja cꞌo camnak chipan. Ja cakꞌ xa banbal engaño nquecoj wiꞌ. Ja tzij nelto pa quechiꞌ xa banbal camíc, xa caniꞌ veneno rcꞌan jun itzel cumatz. 
\v 14 Xa congana itzel tak tzij, xa congana pokonlaj tak tzij ja nquibij. 
\v 15 Chaka cꞌoli mani nequicamsaj winak. 
\v 16 Xa bar ta triꞌ nebe wiꞌ ni cꞌo wiꞌ camíc nqueban can, xa bis okꞌej nquetic can. 
\v 17 Ni ma cotak ta wiꞌ nak la rbanic ja quiꞌil natqꞌuejeꞌe. 
\v 18 Nixtacꞌa nquixbej ta jutzꞌit quiꞌ chwach ja Dios. Queriꞌ nbij ja rtzobal Dios. 
\p 
\v 19 Queriꞌ cꞌa nbij ja ley xin Dios in bien kotak chi chique nbij wiꞌ ja re aj Israel como ejeꞌeꞌ ecꞌo pa rukꞌaꞌ ja ley. Queriꞌ cꞌa rbanic utzcꞌa ja winak ni majun chique ja xticanoy chi ta rmal nak la chi tzijal xtibij ta ja xtitobej chi ta riꞌ chwach ja Dios in xticotakij na canojel chi e ajꞌil e ajmaquiꞌ pro ni canojelal in puersa nquejach na cuenta chwach ja Dios chi aj Israel chi ma aj Israel ta. 
\v 20 Queriꞌ xtiqueban como ni majun winak ja ni ta rniman wiꞌ ja ley xin Dios, ni majun ja xtitotaji, xtiwasaxel ta libre chipan ja kꞌetoj tzij ja xtuban ja Dios xta rmal ja ley rniman. Queriꞌ nbij chewe como ja ley xin Dios jariꞌ xa nucꞌut chikawach chi ok ajꞌil ok ajmaquiꞌ. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 21 Pro ja camic kꞌalasan chic chikawach jun utzlaj kꞌetoj tzij ja xuban ja Dios ja xokrtobej ja rok winak in xokrwasajel libre chipan ja kil kamac pro ma rmal ta ja ley xin Dios kaniman chewiꞌ tok xokrwasajel libre. Xarwariꞌ, jawaꞌ ja xuban ja Dios ja cꞌa xinbij kaj chewe riꞌ ni tzꞌibtalto wiꞌ ojer chipan ja ley xin Dios chi nbantaj na in queriꞌ quitzꞌibanto ja rojer tak profeta xin Dios chakajaꞌ. 
\v 22 Quewaꞌ rbanic ja utzlaj kꞌetoj tzij ja xuban ja Dios riꞌ, xa rumac ja yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo rmalariꞌ xokrutoꞌ in xokrwasajel libre in queriꞌ cꞌa xtuban chique canojelal ja winak ja xtiyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin como xa ok junan chi nimlaj kanojelal. 
\v 23 Xa ok junan como mta jun winak ja maquita cꞌo ril rumac rbanon, mta jun ja cowinnak ta rkꞌiꞌon ta chi nrcꞌaj ta ja mero utzlaj cꞌaslemal xin Dios. 
\v 24 Pro ja Dios nokrwasajel libre, nuban chake caniꞌ mta kil kamac kabanon pro jariꞌ jun utzil nuban chake, xa nsipaj chake, mta nkalokꞌbej. Ja Cristo Jesús arjaꞌ tojowi ja kil kamac, xcꞌa rmalariꞌ ja tok nokwasaxel libre ja wi xa jun nkaban ruqꞌuin. 
\v 25 Arjaꞌ takto waweꞌ chwachꞌulew rmal ja Dios chi xoc jun sacrificio pro jun sacrificio ja tzursan kaxin ruqꞌuin ja Dios. In noktzur ruqꞌuin ja Dios ja wi nyukeꞌ kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo chi ja rquiqꞌuel arjaꞌ jariꞌ tojbexi ja kil kamac. Ja Dios tok xutoj ja kil kamac triꞌ xucꞌut wiꞌ chikawach chi arjaꞌ ni rubey wiꞌ nuban tre ja kꞌetoj tzij, ma chaka ta quiꞌ tre ja il mac nbani. Queriꞌ nbij chewe como arjaꞌ tok majaꞌn tipeti ja Jesucristo xa rcochꞌon ja il mac quibanonto ja winak. 
\v 26 Pro arjaꞌ xutoj na utzcꞌa chi bien nkꞌalajin na chikawach ajoj ja rokcꞌo chipan awaꞌ tiempo riꞌ chi arjaꞌ ni rubey wiꞌ nuban tre ja kꞌetoj tzij. Queriꞌ cꞌa xuban utzcꞌa chi bien kꞌalaj chi arjaꞌ jun utzlaj kꞌetol tzij in ma ruyon tariꞌ pro utz chic nokrutzꞌat ja nyukeꞌ kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesús, nokrwasajel libre, nuban chake caniꞌ mta kil kamac kabanon. 
\p 
\v 27 Ja wi queriꞌ rbanon chake ja Dios ¿nak ta cꞌa xtikayabej ta kakꞌij ajoj camic nechꞌob ixix? Jariꞌ ni mta wiꞌ. Mta como xa rumac ja yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesús tok utz chic nokrutzꞌat ja Dios in ma rmal ta chi cꞌoli kaban ja kachꞌecbej ta. 
\v 28 Triꞌ cꞌa nkatzꞌat wiꞌ chi ja Dios tok utz natrutzꞌat in tok natrwasajel libre chipan awil amac jariꞌ xa rmal yukulbal acꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo tok nuban queriꞌ chawe in ma rmal ta chi cꞌoli ja ley xin Dios animan. 
\p 
\v 29 In chakajaꞌ ja Dios arjaꞌ Dios kaxin chi nimlaj kanojelal, ma kayon ta kaxin ja rok aj Israel pro quixin chakajaꞌ ja ma e aj Israel ta. 
\v 30 Quixin como xa jun ja Dios in ja Dios arjaꞌ utz nerutzꞌat na ja raj Israel ja wi xtiyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in xa rumac ja yukulbal quecꞌuꞌx tok nerwasajel na libre in nuban chique caniꞌ mta quil quemac quibanon. Ja cꞌa ma e aj Israel ta utz nerutzꞌat na chakajaꞌ ja wi xtiyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in xa rumac ja yukulbal quecꞌuꞌx tok nerwasajel na libre in nuban chique caniꞌ mta quil quemac quibanon. 
\v 31 Ja cꞌa tok yukul chic kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo ¿la tibij cꞌa tzij ariꞌ chi mchita rsamaj chake ja ley xin Dios? Jariꞌ ma queriꞌ ta. Pro ja kas rubey, ja tok yukul kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo jariꞌ más chi na nkanimaj ja ley xin Dios. 
\c 4 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa kamamaꞌ Abraham ojer ¿nak tre tok utz tzꞌat rmal ja Dios nechꞌob ixix? 
\v 2 Ja rAbraham tok ban tre rmal Dios caniꞌ mta ril rumac wixta cꞌoli xuban ja xchꞌecbej cꞌo ta cꞌa rbase ariꞌ xuyaꞌ ta rukꞌij arjaꞌ ruyon. Pro mta rbase ja xyabej ta rukꞌij chwach ja Dios. 
\v 3 Mta como caniꞌ nucꞌut chikawach ja rtzobal Dios, quewaꞌ tzꞌibtal can riꞌ: —Ja rAbraham arjaꞌ yukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios in rumac ja yukulbal rucꞌuꞌx chewiꞌ tok utz tzꞌat rmal ja Dios in ban tre caniꞌ mta ril rumac rbanon. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\v 4 Ja cꞌa wi xaban jun samaj in wi xattoj tre jariꞌ matibix chawe chi xa sipax chawe ja pwok pro jariꞌ xachꞌec. 
\v 5 Pro ja wi awotak chi mta moda xtaban ta jun samaj ja xtachꞌecbej ta ja totajem xin Dios in wi xtiyukeꞌ acꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios ja nerwasajel libre ja rajꞌil ja rajmaquiꞌ chipan ja quil quemac, ja wi queriꞌ naban jariꞌ quewaꞌ nbix chawe rmal ja Dios riꞌ: —Rumac ja yukulbal acꞌuꞌx wqꞌuin chewiꞌ tok utz chic natnutzꞌat in nban chawe caniꞌ mta awil amac abanon, natcheꞌxi. 
\v 6 In queriꞌ cꞌa tre ja rojer rey David chakajaꞌ, arjaꞌ xbij chi congana natquicoti ja tok Dios utz natrutzꞌat in nuban chawe caniꞌ mta awil amac abanon pro mta samaj naban ja xtachꞌecbej ta, quewaꞌ rbin can ja David riꞌ: 
\v 7 —Janila natquicoti ja tok Dios nucuy ja ritzelal abanon. Janila natquicoti ja tok Dios nuchup ja rawil amac. 
\v 8 Janila natquicoti ja tok Dios natrwasajel libre in nuban chawe caniꞌ mta awil amac abanon, neꞌe. 
\v 9 Jawaꞌ quicotemal riꞌ ¿la xa ruyon chake ajoj nyataj wiꞌ ja rokbanon circuncidar, la xa ruyon chake ajoj ja rok aj Israel nechꞌob ixix, o la nyataj chique chakajaꞌ ja ma e aj Israel ta? Como caniꞌ katzꞌaton chic ewqꞌuin ja rAbraham arjaꞌ yukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios in rumac ja yukulbal rucꞌuꞌx chewiꞌ tok utz tzꞌat rmal ja Dios in ban tre caniꞌ mta ril rumac rbanon. 
\v 10 Pro ¿nak cꞌa rbanic ja tok ban queriꞌ tre? ¿La banon chic circuncidar triꞌ o majaꞌni? Arjaꞌ majaꞌn tiban circuncidar triꞌ. 
\v 11 Cꞌa después na ja tok ban circuncidar. Ja circuncisión jariꞌ jun retal cꞌa xoc na tre, jun retal ja ncꞌutuwi chi ja rAbraham utz tzꞌat rmal ja Dios rumac ja yukulbal rucꞌuꞌx ruqꞌuin. Pro utz tzꞌat rmal ja Dios nabey in cꞌa después na ja tok ban circuncidar. Queriꞌ cꞌa rbanic ja xchomarsaj ja Dios utzcꞌa chi xtibinaꞌax tre ja rAbraham chi arjaꞌ tatixel quixin canojel ja xtiyukeꞌ na quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios ja ma ebanon ta circuncidar utzcꞌa chi ejeꞌeꞌ utz xquetzꞌa̱t rmal ja Dios chakajaꞌ in ja Dios nuban chique caniꞌ mta quil quemac quibanon pro rumac ja yukulbal quecꞌuꞌx ruqꞌuin. 
\v 12 In jun chic, utzcꞌa chi xtibinaꞌax tre ja rAbraham chi arjaꞌ tatixel quixin ja rebanon circuncidar chakajaꞌ pro xarwariꞌ wi ma chaka ta queriꞌ tok neba̱n circuncidar pro wi cꞌoli ja yukulbal quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios ja caniꞌ cꞌo tre ja katataꞌ Abraham. Como caniꞌ xuban ja rAbraham arjaꞌ cꞌo chic ja yukulbal rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios ja tok majaꞌn tiban circuncidar. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 13 Queriꞌ cꞌa rbanic como ja rAbraham arjaꞌ utz tzꞌat rmal ja Dios rumac ja yukulbal rucꞌuꞌx ruqꞌuin in xa rmalariꞌ ja tok Dios xtzujuj jun herencia tre, ma rmal ta ley xin Dios rniman. Como ja Dios cꞌo jun herencia xtzujuj tre ja rAbraham in chique ja riy rumam can, quewaꞌ xbij tre riꞌ: —Noc na ja rwachꞌulew pan akꞌaꞌ, neꞌe ja Dios tre ja rAbraham. 
\v 14 Ja cꞌa winak ja nebini chi rumac ja ley xin Dios quiniman chewiꞌ tok nequilaꞌ na ja totajem xin Dios, wixta chique ejeꞌeꞌ tzujux wiꞌ ja herencia xin Dios maquita cꞌa ncꞌatzin ariꞌ chi nyukeꞌ kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios in ni ta majun rsamaj ariꞌ ja rutzil ja tzujun can tre ja rAbraham rmal ja Dios. 
\v 15 Ja ley xin Dios xa ryewal ja Dios rcꞌamonto chake, ma totajem ta. Ja cꞌa wixta mta ja ley yaꞌon chake cꞌo ta cꞌa moda ariꞌ xtikabij ta chi mta ley nokchapbex rmal pro como cꞌoli. 
\p 
\v 16 Rmalcꞌariꞌ tok nbij chewe, ja herencia xin Dios rumac ja yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios tok nyataj chake. Queriꞌ cꞌa rbanic utzcꞌa chi ja rutzil ja tzujun can rmal ja Dios xa nsipax chake, mta nkachꞌecbej. Queriꞌ cꞌa rbanic utzcꞌa chi kanojel ja rok riy rumam can ja rAbraham chwach Dios cꞌo kaseguro chi nyataj chake ja rutzil ja tzujun can rmal ja Dios pro chake kanojelal. Ma ruyon ta chake ajoj nyataj wiꞌ ja cꞌo ley xin Dios kuqꞌuin ja tzꞌibtal can rmal ja Moisés pro nyataj chique chakajaꞌ canojelal ja nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios caniꞌ xuban ja rAbraham ojer. Ja cꞌa rAbraham arjaꞌ tatixel kaxin chwach Dios chi nimlaj kanojelal ja yukul kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios. 
\v 17 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ xbij ja Dios tre ja rAbraham riꞌ: —Ja camic atncojon chi at tatixel quixin juleꞌ tinamit pro nij e qꞌuiy, neꞌ tre. Jariꞌ Dios ja yukeꞌ wiꞌ rucꞌuꞌx ja rAbraham, jariꞌ Dios nyoꞌ quicꞌaslemal camnakiꞌ in cꞌo jeꞌe ja majaꞌn tibantaji pro arjaꞌ ntzijon tre caniꞌ bantajnak chic como rotak pon chic chi nbantaj na. 
\v 18 Ja cꞌa rAbraham arjaꞌ yukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios, xajutij xumajel raybexic chi nebantaj na cumplir ja caniꞌ bin tre rmal ja Dios, ma xcapuj ta rucꞌuꞌx chi raybexic masqui ja pa quetzij winak mta moda xtibantaj ta cumplir. Queriꞌ cꞌa xuban utzcꞌa chi arjaꞌ noc na tatixel quixin ja juleꞌ tinamit ja caniꞌ bin tre rmal ja Dios como quewaꞌ bin tre riꞌ: —Ja rawiy amam xa janiꞌ xtiquesep na quiꞌ, neꞌxi. 
\v 19 Ja cꞌa rAbraham xa janiꞌ yukeꞌ más rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios in quewaꞌ xuchꞌob kaj pa ranma riꞌ: —Anin masqui congana in ti riꞌj chic, masqui cꞌo chi la jun ciento njunaꞌ, in chakajaꞌ ja wixjayil Sara, masqui ni mta wiꞌ alanem trij, pro bien wotak chi Dios nuyaꞌ na chwe jun ti walcꞌwal ja caniꞌ rtzujun chwe, neꞌe. 
\v 20 Ni majutij xuchꞌob kaj ta pa ranma: —Ma nuyaꞌ la cꞌawaꞌ ja Dios ja rtzujun chwe, xcheꞌ kaj ta, pro ja xuban, xa janiꞌ pi más ja yukulbal rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios, xa janiꞌ xuyaꞌ más rukꞌij. 
\v 21 Bien rotak chi ja Dios sobre poder pa rukꞌaꞌ ja nbanbej cumplir ja rtzujun. 
\v 22 Queriꞌ cꞌa rbanic ja yukulbal rucꞌuꞌx ja rAbraham ruqꞌuin ja Dios in rumac ja yukulbal rucꞌuꞌx chewiꞌ tok utz tzꞌat rmal ja Dios chewiꞌ tok ban tre caniꞌ mta ril rumac rbanon. 
\p 
\v 23 Ja cꞌa tok tzꞌibax can chipan ja rtzobal Dios chi queriꞌ ban tre ja rAbraham rmal ja Dios jariꞌ ma ruyon ta tre arjaꞌ ntzijon wiꞌ 
\v 24 pro chake ajoj ntzijon wiꞌ chakajaꞌ. Ja caniꞌ ban tre ja rAbraham queriꞌ cꞌa nba̱n ajoj chake chakajaꞌ ja yukul kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios pro jun Dios ja yico rxin ja kajaw Jesús chiquicojol camnakiꞌ. 
\v 25 Ja cꞌa kajaw Jesús arjaꞌ camsaxi rmal kil kamac in cꞌastaji chiquicojol camnakiꞌ utzcꞌa chi nba̱n chake rmal ja Dios caniꞌ mta kil kamac kabanon. 
\c 5 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Queriꞌ cꞌa rbanic, rumac ja yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios chewiꞌ tok nba̱n chic chake rmal ja Dios caniꞌ mta kil kamac kabanon in rmalariꞌ tok oktzurnak chic ruqꞌuin ja Dios pro xa rmal ja kajaw Jesucristo tok banon queriꞌ chake. 
\v 2 In jun chic, como ruqꞌuin ja Jesucristo yukul wiꞌ kacꞌuꞌx rmalariꞌ tok sipan chake jawaꞌ rutzil xin Dios ja cꞌa xinbij kaj chewe riꞌ in cow okpaꞌl chipan. In kotak chakajaꞌ chi nekachbilaj na ja Dios chipan ja utzlaj cꞌaslemal ja cꞌo wiꞌ arjaꞌ in congana nokquicoti chi raybexic. 
\v 3 In jun chic, congana nokquicot rmal chakajaꞌ ja rpokonal ja nkatij pa rubiꞌ ja Jesucristo. Nokquicoti como bien kotak chi chipan ja rpokonal nqꞌuiy wiꞌ más ja kapaciencia. 
\v 4 Ja cꞌa paciencia jariꞌ ncowirsan más ja kacꞌaslemal chi rbanic ja rutzil. Ja cꞌa tok ncowir más ja kacꞌaslemal chi rbanic ja rutzil jariꞌ xa janiꞌ nokquicot más chi raybexic nojel ja rtzujun chake ja Dios. 
\v 5 In nojel ja kayben ja rtzujun chake ja Dios mta moda ja maquita xtuyaꞌ in xtikayaꞌ ta kaqꞌuix rmal. Mta moda como ja Dios arjaꞌ bien rkꞌalasan chic chikawach chi congana nokrajoꞌ. Arjaꞌ xutakto ja rEspíritu Santo kuqꞌuin in xa janiꞌ nojnak ja rajoben riꞌil xin Dios pa tak kanma rmal. 
\p 
\v 6 Bien kꞌalaj chi congana nokrajoꞌ ja Dios como xutakto ja Cristo chi katoꞌic. Ajoj ni ma okcowinnak ta wiꞌ katoꞌon ta kiꞌ in ja tok xurwilaꞌ ja tiempo ja ni chomarsanto wiꞌ tokocꞌariꞌ peti ja Cristo, xurcam kaj pa kacuenta ja rok winak pro makanaꞌ maquita itzel ja kacꞌaslemal. 
\v 7 Masqui kas jic ja racꞌaslemal pro congana cꞌayew chi cꞌo jun winak ja maquita npokonaj ncam pan acuenta. Owi congana at utzlaj winak maxla ecꞌo jujun ja neqꞌuejeꞌ conforme chi necam amwal. 
\v 8 Pro ja Dios tok cꞌa okcꞌo na chipan ja kil kamac arjaꞌ xutakto ja Cristo chi xurcam kaj pa kacuenta in triꞌ xucꞌut wiꞌ chikawach nak rbanic ja rajoben riꞌil ja cꞌo tre chi congana nokrajoꞌ. 
\v 9 Ja Cristo wi conforme xuban queriꞌ chake ja tok cꞌa okcꞌo na chipan ja kil kamac más chi na conforme chi nokrutoꞌ camic. Como ja camic, rumac ja rquiqꞌuel banon chic chake caniꞌ mta kil kamac kabanon in rmalariꞌ tok bien kotak chi ma xtikaj ta chakij ja ryewal Dios como ja Cristo arjaꞌ xtitoꞌo kaxin chipan. 
\v 10 Ja Dios xa ok rcꞌulel ja tok peti ja Ralcꞌwal, xurcam kaj pa kacuenta in ja rcamic jariꞌ tzursan kaxin ruqꞌuin ja Dios. Ja Dios wi conforme xuban queriꞌ chake tok xa ok rcꞌulel más chi na conforme chi nokrutoꞌ camic. Como ja camic oktzurnak chic ruqꞌuin ja Dios in rmalariꞌ tok bien kotak chi ni xtiyataj na wiꞌ chake ja totajem xin Dios como cꞌastajnak chic ja Ralcꞌwal. 
\v 11 In ma ruyon tariꞌ pro congana noktajini nokquicoti camic chakajaꞌ rumac ja xa jun kabanon chic ruqꞌuin ja Dios pro xa rumac ja kajaw Jesucristo tok banon queriꞌ chake como arjaꞌ tzursyon kaxin camic ruqꞌuin ja Dios. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 12 In caniꞌ tre chakajaꞌ ja tok tzꞌucarto ja il mac waweꞌ chwachꞌulew xa rumac jun achi chewiꞌ tok tzꞌucarto. In tzꞌucarto ja camíc chakajaꞌ pro xa rumac ja il mac bani tok tzꞌucarto. Queriꞌ cꞌa bantaji, xa janiꞌ be más pa nim ja camíc, xa nokcami ja rok winak pro ni kanojelal. Nokcami como ok ajꞌil ok ajmaquiꞌ kanojelal. 
\v 13 Masqui chipan ja tiempo tok majaꞌn tiyaꞌi ja ley xin Dios tre ja Moisés pro ni cꞌo wiꞌ ja il mac nqueban ja winak triꞌ. Pro xarwariꞌ, ma xbix ta chique chi ley xin Dios ja matiquinimaj como majaꞌn tiyaꞌi ja ley chipan ariꞌ tiempo. 
\v 14 Pro ni xecam wiꞌ ja winak ja xeqꞌuejeꞌ chwachꞌulew chipan ja tiempo ja xumajto pa rtiempo Adán in xurqꞌuisaꞌ cꞌa pa rtiempo Moisés. Masqui ma junan ta rwach ja il mac queban chwach ja caniꞌ xuban ja rAdán pro ni xecam wiꞌ. Rumac ja rAdán tok tzꞌucarto ja camíc in rumac ja Jesucristo tok tzꞌucarto ja totajem xin Dios. Ja Jesucristo arjaꞌ ja Toꞌonel ja tzujunto ojer rmal ja Dios. 
\p 
\v 15 Pro ja totajem ja nsipaj ja Cristo jariꞌ más chi na samaji chwach ja il mac ja xuban ja rAdán. Congana samaji ja il mac ja xuban jun achi in congana e qꞌuiy ja winak ecamnak rmal. Pro más chi na samaji ja totajem ja nacochij tre ja Dios, más chi na samaji ja rutzil ja nsipaj chawe ja jun chic achi rbinaꞌan Jesucristo in congana e qꞌuiy ja winak etotajnak rmal. 
\v 16 Más chi na samaji ja totajem ja nsipaj ja Jesucristo chwach ja il mac ja xuban ja rAdán. Ja cꞌa rAdán arjaꞌ xuban jun il mac in xokyojtaji ja rok winak rmal, itzel chic xokrutzꞌat ja Dios rmal. Pro masqui congana qꞌuiy rwach ja il mac kaban pro ja totajem ja nsipaj ja Jesucristo jariꞌ chomarsani nojelal, utz chic nokrutzꞌat ja Dios rmal. 
\v 17 Rmal ja il mac ja xuban jun achi chewiꞌ tok xoqui ja camíc chakij ja rok winak in xokqꞌuejeꞌ pa rukꞌaꞌ ja camíc. Pro más chi na xtisamaji ja cꞌacꞌa cꞌaslemal ja nyataj chake rmal ja jun chic achi rbinaꞌan Jesucristo. Ja wi nkacochij tre ja Dios ja nimlaj totajem nuyaꞌ, wi Dios nbij chic chake chi: —Utz chic nixnutzꞌat, wi neꞌ chake, jariꞌ nokoc na rach kꞌetol tak tzij ja Jesucristo chipan jun cꞌacꞌa cꞌaslemal ja mta qꞌuisic trij. 
\p 
\v 18 Queriꞌ cꞌa rbanic, caniꞌ tre ja jun achi rbinaꞌan Adán arjaꞌ xuban jun il mac in rmal ja il mac xuban chewiꞌ tok itzel xokrutzꞌat ja Dios kanojel ja rok winak. In queriꞌ cꞌa tre ja jun chic achi rbinaꞌan Jesucristo chakajaꞌ arjaꞌ xuban jun utzlaj samaj in rmal ja utzlaj samaj xuban chewiꞌ tok nyataj chake kanojel camic chi utz chic nokrutzꞌat ja Dios chipan jun cꞌacꞌa cꞌaslemal. 
\v 19 Queriꞌ cꞌa rbanic como caniꞌ tre ja jun achi rbinaꞌan Adán arjaꞌ ma xnimaj ta ja Dios in congana e qꞌuiy xeꞌoc e ajꞌil e ajmaquiꞌ rmal. In queriꞌ cꞌa tre ja jun chic achi rbinaꞌan Jesucristo arjaꞌ xnimaj ja Dios in congana e qꞌuiy ja utz nerutzꞌat na ja Dios rmal. 
\p 
\v 20 Ja cꞌa Dios tok xuyaꞌ ja ley tre ja Moisés jariꞌ xcꞌutbej chi xa janiꞌ benak más pa nim ja ritzelal ja nqueban ja winak. Pro masqui be más pa nim ja il mac pro más chi na be pa nim ja totajem ja nkacochij tre ja Dios. 
\v 21 Queriꞌ cꞌa rbanic utzcꞌa chi nyataj chic chake ja totajem ja nkacochij tre ja Dios utzcꞌa chi pa rukꞌaꞌ chic nokqꞌuejeꞌ wiꞌ. Caniꞌ tre nabey xa pa rukꞌaꞌ ja camíc xokqꞌuejeꞌ wiꞌ in xa nokcam rmal. Pro ja camic utz chic nokrutzꞌat ja Dios in rmalariꞌ arjaꞌ chijutij rmajon rsipaxic chake ja totajem. Queriꞌ cꞌa nuban chake utzcꞌa chi nokeqꞌuejeꞌ na chipan jun utzlaj cꞌaslemal ja mta qꞌuisic trij. Pro xa rmal ja kajaw Jesucristo tok xtiban queriꞌ chake. 
\c 6 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Pro ¿la rubey cꞌariꞌ ja wi xa nkaban más ja il mac nechꞌob ixix? Tacꞌa jun achi xtibij ta: —Anin mta nuban ja wi nbe más pa nim ja il mac pa ncꞌaslemal como más chi na nbe pa nim ja totajem ja nkacochij tre ja Dios, xticheꞌ ta. 
\v 2 Pro jariꞌ congana itzel na ja xtikaban ta queriꞌ. Ja cꞌa tok kanimaj ja Jesucristo xokoc caniꞌ ok camnakiꞌ chwach ja il mac, matikasil chic kiꞌ chi rbanic ja il mac. Ja cꞌa camic ¿nak moda xtikasil chi ta jutij kiꞌ chi rbanic ja il mac? 
\v 3 Bien turkaj chewe nak rcꞌamonto chake kanojelal ja xokban bautizar pa rubiꞌ ja Jesucristo. Ja tok xokban bautizar jariꞌ nucꞌut chikawach chi ajoj jun xokcam ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 4 Nucꞌut chikawach chi ajoj jun xokmuk ruqꞌuin, xa jun kaban ruqꞌuin xokkaj kaj chipan ja camíc. Queriꞌ cꞌa kaban utzcꞌa chi nqꞌuejeꞌ can ja tzabuklaj cꞌaslemal kucꞌan in nkucꞌaj chic jun cꞌacꞌa cꞌaslemal. Caniꞌ xuban ja Cristo chakajaꞌ arjaꞌ cꞌastaji chiquicojol ja camnakiꞌ como congana samaji ja nimlaj poder rxin ja katataꞌ Dios. 
\p 
\v 5 Ja wi xa jun kaban ruqꞌuin ja Jesucristo, wi ajoj jun xokcam ruqꞌuin chwach cruz jariꞌ bien kotak chi ajoj jun chakajaꞌ xkocꞌastaji ja caniꞌ xuban arjaꞌ. 
\v 6 Bien kotak chi ja tzabuklaj cꞌaslemal ja kucꞌan nabey jariꞌ jun camsax chwach cruz ruqꞌuin ja Jesucristo. Camsaxi utzcꞌa chi nkajsaxi ja rchokꞌakꞌ ja ritzel cꞌaslemal kucꞌan nabey utzcꞌa chi nokel libre pa rukꞌaꞌ ja il mac. 
\v 7 Queriꞌ nbij chewe como jun camnak mta moda xtusil ta riꞌ chi rbanic ja il mac. 
\v 8 Ja cꞌa wi ajoj jun xokcam ruqꞌuin ja Cristo jariꞌ bien kotak chi ajoj jun nokcꞌaseꞌ ruqꞌuin chakajaꞌ chipan jun cꞌacꞌa cꞌaslemal. 
\v 9 Como ja Cristo arjaꞌ cꞌastajnak chic chiquicojol camnakiꞌ in bien kotak chi mchita camíc trij, mchita rukꞌaꞌ ja camíc tre. 
\v 10 Arjaꞌ cami pro rmal kil kamac tok cami, ni mchita wiꞌ jutij xticam chi ta. Ja cꞌa camic cꞌas chic in ja rcꞌaslemal jariꞌ ocnak yaꞌbal rukꞌij ja Dios. 
\v 11 Ja cꞌa chewe ixix chakajaꞌ tebanaꞌ caniꞌ ixcamnak chwach ja il mac, maxta quixrusil chic. Ja cꞌa recꞌaslemal ixix chakajaꞌ xtoc ta yaꞌbal rukꞌij ja Dios. Quirtariꞌ neban jutzꞌit rumac ja xa jun ebanon ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo. 
\p 
\v 12 Maxta quixmacun chic, maxta teyaꞌ rgana ja il mac xtuban ta mandar ja recuerpo xquixrtakchiꞌij chi ta chi rbanic juleꞌ itzelal ja caniꞌ nrajoꞌ nuban ja kacuerpo como xa ncami ja recuerpo. 
\v 13 Maxta teyaꞌ rgana ja il mac xtucoj chi ta ja rekꞌaꞌ ewakan chi rbanic juleꞌ itzelal pro ja neban, teyaꞌaꞌ rgana ja Dios. Kas turkaj chewe nak ja rebanon nabey caniꞌ ixcamnak chipan ja rewil emac pro ja cꞌa Dios xixrucꞌas in xuyaꞌ jun cꞌacꞌa cꞌaslemal chewe. Ja cꞌa rekꞌaꞌ ewakan jariꞌ tejachaꞌ pa rukꞌaꞌ ja Dios utzcꞌa chi noc juleꞌ samajbal banbal utzil. 
\v 14 Queriꞌ cꞌa nbij chewe como ja rixix mta moda xquixruban ta mandar ja il mac como ixix ma pa rukꞌaꞌ ley ta ixcꞌo wiꞌ pro pa rukꞌaꞌ jun Dios ixcꞌo wiꞌ ja nsipan chewe ja ncꞌatzin chewe. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 15 Ja cꞌa camic, como xa nsipax chake ja totajem xin Dios in mta rukꞌaꞌ ja ley chake ¿la tibij cꞌa tzij ariꞌ chi ok libre chic chi nkaban ja il mac? Jariꞌ congana itzel na wixta queriꞌ rbanic. 
\v 16 ¿La ma ewotak ta cꞌa chewiꞌ nak rbanic tok cꞌo jun awajaw? Ja rawajaw jariꞌ xa nak ta ja nayaꞌ awiꞌ tre in nanimaj ja nbij chawe chi naban. Ja cꞌa wi nayaꞌ awiꞌ tre ja il mac jariꞌ ocnak awajaw in xa pa camíc natrucꞌamel wiꞌ. Nowi tre ja Dios nayaꞌ wiꞌ awiꞌ jaꞌ Dios ocnak awajaw in natrucꞌaj chipan jun utzlaj cꞌaslemal. 
\v 17 Ja cꞌa nabey ocnak ewajaw ja il mac pro ja camic maltiox tre ja Dios chi nojel ecꞌuꞌx nojel ewanma eniman chic ja utzlaj tijonem ja chꞌobon chewach. 
\v 18 Ixwasanel chic libre pa rukꞌaꞌ ja il mac, ixocnak chic pa rukꞌaꞌ ja Dios chi rbanic ja rutzil. 
\v 19 Anin camic nmajon rcojic cꞌambal tak tzij chewach utzcꞌa chi nchꞌobtaj emwal chi utz ja nintajini nbij chewe. Caniꞌ xeban nabey, xecoj ja rekꞌaꞌ ewakan chi rbanic ja ritzelal in chaka benak chaka benak chi il mac xeban pro ja camic tecojoꞌ chic ja rekꞌaꞌ ewakan chi rbanic ja rutzil, kas ta chꞌajchꞌoj chic ja rewanma chwach ja Dios. 
\p 
\v 20 Ja cꞌa tok cꞌa ix cꞌo na pa rukꞌaꞌ ja il mac ni majun rsamaj chewe ja banoj utzil triꞌ. 
\v 21 Pro ¿nak cꞌa xechꞌec trij tok xeban queriꞌ? como nojel ja ma utz ta xebanto xa qꞌuixbal nenaꞌ chic rmal camic. Nojel ja ma utz ta xebanto jariꞌ xa pa camíc natrucꞌamel wiꞌ. 
\v 22 Pro ja camic ixwasanel chic libre pa rukꞌaꞌ ja il mac, Dios chic ja rewajaw in ja nechꞌec trij jariꞌ jun chꞌajchꞌojlaj cꞌaslemal. Jariꞌ chipan ja utzlaj cꞌaslemal natrucꞌamel wiꞌ pro jun cꞌaslemal ja ni mta wiꞌ qꞌuisic trij. 
\v 23 Queriꞌ nbij chewe como ja tok naban ja il mac jariꞌ camíc nattojbexi pro ja tok nacꞌam ja totajem ja nsipaj ja Dios chake jariꞌ nyataj chawe ja utzlaj cꞌaslemal ja ni mta wiꞌ qꞌuisic trij. Jariꞌ nyataj chawe ja tok xa jun naban ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo. 
\c 7 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Wachꞌalal, ixix bien ewotak nak rbanic ja ley xin Dios in bien ewotak chi ja ley mchita rukꞌaꞌ chawe ja tok natcami. 
\v 2 Caniꞌ tre jun ixok, ja ley xin Dios nbij chi jun ixok mta moda xtujach can ta ja rchajil ja tok cꞌa cꞌas na ja rachi. Pro ja cꞌa wi cami rchajil jariꞌ libre chic ja rixok chwach ja ley ja chapyon rxin ruqꞌuin ja rchajil. 
\v 3 Ja cꞌa wi cꞌa cꞌas na ja rchajil in wi nucꞌam chic jun achi jariꞌ nbix tre chi adulterio ja nuban. Pro ja wi camnak chic ja rchajil jariꞌ libre chic ja rixok chwach ja ley ja chapyon rxin ruqꞌuin ja camnak rchajil. Ja cꞌa wi ncꞌuleꞌ chic ruqꞌuin jun chic achi jariꞌ ma adulterio ta ja nuban. 
\p 
\v 4 In caniꞌ nuban ja rixok tok noc pa rcuenta jun chic achi queriꞌ cꞌa chewe ixix chakajaꞌ wachꞌalal, xixcam chwach ja ley utzcꞌa chi xixoc chic pa rcuenta ja Jesucristo. Rumac ja rcuerpo ja Cristo tok rip chwa cruz chewiꞌ tok xixcam chwach ja ley in xixoc chic pa rcuenta ja Jesucristo ja cꞌastajnak chic chiquicojol ja camnakiꞌ. Queriꞌ cꞌa kabanon utzcꞌa chi qꞌuiy rwach ja rutzil xtikaban ja caniꞌ najoꞌx chake rmal ja Dios chi nkaban. 
\v 5 Bien techꞌoboꞌ janiꞌ kacꞌaslemal nabey ja tok kaban xa nak ta cꞌo kagana nkaban. Ja tok cꞌo jeꞌe nchꞌa̱ꞌ chake rmal ja ley jariꞌ xa nucꞌas más ja ritzel tak yarinem ja cꞌo pa tak kanma. Ja cꞌa ritzel tak yarinem congana samaji, xucoj kakꞌaꞌ kakan chi rbanic ja ritzelal utzcꞌa chi qꞌuiy rwach ja ritzelal kaban pro juleꞌ itzelal ja xa pa camíc natrucꞌamel wiꞌ. 
\v 6 Pro ja camic okwasanel chic libre chwach ja ley, okcamnak chic chwach ja chapyon kaxin nabey. In ja camic cꞌacꞌa chic ja bey kucꞌan chi rnimaxic ja najoꞌx chake rmal ja Dios chi nkaban in ja rEspíritu Santo arjaꞌ chic nucꞌan kaxin chipan ja bey, ma ja ta ja rojer tak costumbre ja tzꞌibtal can. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 7 Ja wi queriꞌ rbanic ja ley xin Dios ¿nak cꞌa nkabij tre nechꞌob ixix? ¿La xa itzel ja ley? Ma itzel ta. Ja cꞌa wixta maquita cꞌoli ja ley maquita nchꞌobtaj ariꞌ mwal nak ja kas mero rbanic ja il mac. Ja ley nbij chi: —Maxta chaka benak chi nayarij quinakun winak, neꞌe. Pro ja wixta maquita cꞌoli ja ley maquita xinwotakij ariꞌ chi xa il mac ja nayarij quinakun winak. 
\v 8 Pro ja tok bix chwe chi: —Maxta chaka benak chi nayarij quinakun winak, tok xincheꞌxi, chanim xumaj samaj ja il mac, nojel rwach ja ritzel tak yarinem xucꞌas pa wanma. Queriꞌ cꞌa rbanic como ja tok matichꞌobtaj amwal nak ja kas mero rbanic ja ley jariꞌ xa matanaꞌ ja il mac ja naban. 
\v 9 Ja nabey ja tok majaꞌn tichꞌobtaj mwal nak ja kas mero rbanic ja ley anin in utzlaj achi ja nchꞌob kaj. Pro ja cꞌa tok chꞌobtaj mwal nak rbanic ja mandamiento xin Dios jariꞌ xa janiꞌ xumaj samaj ja il mac pa wanma, xa camíc yatal chic chwij ja nnaꞌ kaj chic. 
\v 10 Ja mandamiento xin Dios jariꞌ yataj chake utzcꞌa chi nokrucꞌaj chipan jun utzlaj cꞌaslemal. Ja chi utzlaj cꞌaslemal ntzujuj chake ja mandamiento xin Dios xa ek yatal camíc chwij rmal ja xinnaꞌ kaj anin 
\v 11 como ja tok bix chwe chi: —Ma tayarij ta quinakun winak, tok xincheꞌxi, chanim xumaj samaj ja il mac, xinruban engañar, xucoj ja ley chwij in ja ranin chꞌobtaj mwal chi xa camíc yatal chic chwij rmal. 
\p 
\v 12 Queriꞌ cꞌa rbanic ja ley, ma itzel ta, Dios yoyonto. Ja cꞌa mandamiento ja nkawil chipan ja ley, Dios yoyonto, utzlaj kꞌetoj tzij nucꞌut, utzil nrajoꞌ chake. 
\v 13 Pro wi utzil nrajoꞌ ja mandamiento chwe ¿la rumac cꞌariꞌ ja mandamiento tok xinnaꞌ kaj chi xa camíc yatal chic chwij? Jariꞌ ma rumac ta mandamiento pro rumac ja il mac. Queriꞌ rbanic utzcꞌa chi bien nchꞌobtaj kumal nak ja kas mero rbanic ja il mac utzcꞌa chi nkotakij chi congana itzel na ja il mac. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 14 Ja ley ma itzel ta como bien kotak chi ja ley ruqꞌuin ja rEspíritu Santo winakarnakto wiꞌ. No anin xa in winak, inchapon rmal ja il mac. 
\v 15 Inchapon como cꞌo jeꞌe nban chipan ja ncꞌaslemal pro xa matichꞌobtaj mwal nak la tre tok nban queriꞌ. Como anin tok nwajoꞌ nban ja rutzil pro matinban. Pro cꞌo juleꞌ itzelal ja ni majun ngana ruqꞌuin jariꞌ nban. 
\v 16 Queriꞌ cꞌa rbanic, anin nban ja ritzelal pro como mta ngana ruqꞌuin ja ritzelal triꞌ natzꞌat wiꞌ chi ja chwe anin ma itzel ta ja ley, utz. 
\v 17 Ja wi queriꞌ rbanic tibij cꞌa tzij ariꞌ chi ma anin ta ninbanowi ja ritzelal pro ja nbanowi jariꞌ ja il mac ja cꞌayon wxin. 
\v 18 Como anin bien wotak chi ja wanma ni majun utzil cꞌo chipan. Tibij cꞌa tzij ariꞌ chi ni majun utzil cꞌo chipan ja tzabuklaj cꞌaslemal wcꞌan. Mta como maquincowini nban ja rutzil masqui cꞌo ngana nban. 
\v 19 Anin cꞌo ngana ruqꞌuin ja rutzil pro matinban ja rutzil in ni majun ngana ruqꞌuin ja ritzelal pro nban ja ritzelal. 
\v 20 Ja cꞌa wi nban ja ritzelal ja ni majun ngana ruqꞌuin tibij cꞌa tzij ariꞌ chi ma anin ta ninbanowi pro ja nbanowi jariꞌ ja il mac ja cꞌayon wxin. 
\p 
\v 21 In niquirwariꞌ ntzꞌaton chipan ja ncꞌaslemal, ja tok cꞌo ngana nban ja rutzil mta ariꞌ ja maquita cꞌoloc pa wanma ja ritzelal in numaj chꞌaꞌoj wqꞌuin. 
\v 22 Ja cꞌa kas mero pa wanma congana utz ncꞌwaxaj ja ley xin Dios. 
\v 23 Pro ni cꞌoloc wiꞌ jun itzel poder ntzꞌaton ja cꞌayon rxin ja tzabuklaj cꞌaslemal wcꞌan. Ja ritzel poder ni rmajon wiꞌ chꞌaꞌoj ruqꞌuin ja utzlaj poder ja cꞌayon rxin ja nwiꞌ wanma in ninrucꞌamel preso pa rukꞌaꞌ ja il mac ja cꞌayon rxin ja tzabuklaj cꞌaslemal wcꞌan. 
\v 24 Congana lawuloꞌ nuban chwe, xa pa camíc ninrucꞌamel wiꞌ. ¿Nak cꞌa xquintoꞌowi pa rukꞌaꞌ? 
\v 25 Maltiox tre ja Dios chi arjaꞌ inrtoꞌon pa rukꞌaꞌ pro xa rumac ja kajaw Jesucristo tok rbanon queriꞌ chwe. Queriꞌ cꞌa rbanic, anin nojel nucꞌuꞌx nojel wanma nyaꞌ wiꞌ tre ja utzlaj poder ja nsamaj pan nwiꞌ wanma chi rnimaxic ja ley xin Dios. Pro ja cꞌa wi xtinyaꞌ wiꞌ tre ja ritzel poder ja nsamaj chipan ja tzabuklaj cꞌaslemal wcꞌan jariꞌ xa ninrucꞌamel pa rukꞌaꞌ ja il mac chi rbanic ja ritzelal. 
\c 8
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Rmalcꞌariꞌ nbij chewe, ja camic chic kanojel ja xa jun kabanon ruqꞌuin ja Cristo Jesús okwasanel chic libre chipan ja kil kamac in ma xkorutakel ta ja Dios chipan ja nimlaj rpokonal. Ajoj cꞌariꞌ ja matikayaꞌ chic rgana ja tzabuklaj cꞌaslemal kucꞌan pro ja nkayaꞌ chic rgana ja rEspíritu Santo chi arjaꞌ nsamaj pa tak kacꞌaslemal. 
\v 2 Ja poder rxin ja rEspíritu Santo jariꞌ inwasyonel libre. Jariꞌ Espíritu ja yoyon chake jun cꞌacꞌa cꞌaslemal kanojel ja xa jun kabanon ruqꞌuin ja Cristo Jesús in xcꞌa rmal ja poder rxin ja rEspíritu Santo chewiꞌ tok in libre chic pa rukꞌaꞌ ja il mac, in libre chic pa rukꞌaꞌ ja camíc. 
\v 3 Ja cꞌa ley xin Dios jariꞌ ma xcowin ta xokrutoꞌ ta chipan ja kil kamac. Como xa ok winak chewiꞌ tok ma xcowin ta ja ley xuqꞌuex ta ja ritzel tak naꞌoj kucꞌan. Pro ja Dios arjaꞌ cowini xokrutoꞌ, xutakto ja Ralcꞌwal ja ni xarwariꞌ jun. Peti ja Ralcꞌwal, xoc kach winak ja rok ajꞌil ok ajmaquiꞌ pro xarwariꞌ mta ril rumac arjaꞌ. Rmal kil kamac chewiꞌ tok takto. Queriꞌ cꞌa xuban ja Dios jariꞌ xkajsbej ja poder rxin ja il mac ja cꞌo pa tak kanma ja rok winak. 
\v 4 Queriꞌ xuban ja Dios utzcꞌa chi nokcowin chic nkaban ja rutzil ja nbij ja ley chake chi nkaban. Ajoj cꞌariꞌ ja nokcowini nkaban ja rutzil ja matikayaꞌ chic rgana ja tzabuklaj cꞌaslemal kucꞌan pro ja nkayaꞌ chic rgana ja rEspíritu Santo. 
\p 
\v 5 Ja cꞌa wi natban mandar rmal ja tzabuklaj cꞌaslemal awcꞌan xa jaꞌ nachꞌob ja cꞌo rgana ja tzabuklaj cꞌaslemal chawe chi naban. Pro wi natban mandar rmal ja rEspíritu Santo jaꞌ nachꞌob ja cꞌo rgana ja rEspíritu Santo chawe chi naban. 
\v 6 Ja wi jaꞌ nachꞌob ja cꞌo rgana ja tzabuklaj cꞌaslemal chawe chi naban jariꞌ xa pa camíc natrucꞌamel wiꞌ pro ja wi jaꞌ nachꞌob ja cꞌo rgana ja rEspíritu Santo chawe chi naban jariꞌ pa jun cꞌacꞌa cꞌaslemal natrucꞌamel wiꞌ, ja rawanma janila quiꞌil nunaꞌ rmal. 
\v 7 Ja cꞌa wi jaꞌ nachꞌob ja cꞌo rgana ja tzabuklaj cꞌaslemal chawe chi naban jariꞌ mta agana ruqꞌuin ja Dios, xa nacꞌullaꞌaj, mta agana nanimaj ja ley rxin in cꞌuluto masqui cꞌol agana nanimaj pro macatcowini. 
\v 8 Ja cꞌa wi amajon ryaꞌic rgana ja tzabuklaj cꞌaslemal awcꞌan jariꞌ mta moda xtiquicot ta ja Dios chawij. 
\p 
\v 9 Pro ja rixix ma emajon ta ryaꞌic rgana ja tzabuklaj cꞌaslemal ewcꞌan pro emajon ryaꞌic rgana ja rEspíritu Santo. Queriꞌ emajon rbanic ja wi cꞌoli ja rEspíritu Santo pa tak ewanma. Ja cꞌa wi ma awcꞌan ta ja rEspíritu xin Cristo ma atcꞌo ta cꞌariꞌ pa rcuenta ja Cristo. 
\v 10 Pro wi cꞌoli ja Cristo pa tak ewanma jariꞌ ewcꞌan jun cꞌacꞌa cꞌaslemal. Masqui cꞌo camíc trij ja recuerpo como ja il mac yojo rxin pro mta camíc trij ja cꞌacꞌa anma ewcꞌan como ja Dios utz chic nutzꞌat ja recꞌaslemal. 
\v 11 Ja wi cꞌoli pa tak ewanma ja rEspíritu Santo ja takonto rmal ja Dios, pro jun Dios ja yico rxin ja Jesús chiquicojol camnakiꞌ, jariꞌ mismo Dios ja yico rxin ja Cristo Jesús arjaꞌ xtuyaꞌ na chewe chi ncꞌastaj chi na jutij ja recuerpo ixix chakajaꞌ. Masqui cꞌo camíc trij ja recuerpo camic pro ncꞌastaj chi na jutij rmal ja rEspíritu Santo ja cꞌo pa tak ewanma. 
\p 
\v 12 Queriꞌ cꞌa rbanic wachꞌalal, mta kacꞌas ruqꞌuin ja tzabuklaj cꞌaslemal kucꞌan ja xtikaban ta nak cꞌo rgana chake chi nkaban, ma can ta. 
\v 13 Ja cꞌa wi xa neyaꞌ rgana ja tzabuklaj cꞌaslemal ewcꞌan jariꞌ xa pa camíc nixrucꞌamel wiꞌ in matewil ja utzlaj cꞌaslemal. Pro ja wi neyaꞌ rgana ja rEspíritu Santo, wi cow nechap ja tzabuklaj cꞌaslemal ewcꞌan in wi nechꞌakij can ja ritzelal ja nrajoꞌ nuban jariꞌ pa jun utzlaj cꞌaslemal nixrucꞌamel wiꞌ. 
\v 14 Queriꞌ rbanic como kanojel ja rokucꞌan rmal ja rEspíritu Santo ajoj cꞌariꞌ ok ralcꞌwal Dios. 
\v 15 Caniꞌ chewe ixix wachꞌalal, tok xecꞌul ja rEspíritu Santo pa tak ewanma jariꞌ ma xuban ta ja Dios chewe ix caniꞌ ta juleꞌ moso ja xa lawuloꞌ nqueban rumac xben riꞌil caniꞌ xebanto nabey pro ja xuban chewe ix caniꞌ chakꞌlaj tak ralcꞌwal. Xa chewiꞌ tok noktzijon ruqꞌuin ja Dios: —Aba, Nataꞌ, nokcheꞌ tre. 
\v 16 Chꞌobtajnak chic kumal chi ok ralcꞌwal Dios in ja rEspíritu Santo arjaꞌ mismo nuyaꞌ kaseguro chi ok ralcꞌwal Dios. 
\v 17 Caniꞌ nba̱n tre jun alcꞌwalaxel cꞌo jun herencia nja̱ch tre in queriꞌ cꞌa chake ajoj chakajaꞌ, cꞌo jun herencia xin Dios majaꞌn tijach chake, ajoj jun xtijach na chake ja herencia ruqꞌuin ja Cristo. Queriꞌ xtikaban ja wi ajoj jun chakajaꞌ matikapokonaj ja xtikatij rpokonal ja caniꞌ xuban ja Cristo utzcꞌa chi ajoj jun xtiyataj na chake chi nchꞌaꞌan chakij ja gloria xin Dios ja caniꞌ yatajnak tre ja Cristo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 18 Como ja rpokonal ja nkatij waweꞌ chwachꞌulew anin cꞌo nseguro chi xa ma nim ta chwach ja nimlaj gloria xin Dios ja xtichꞌaꞌan na chakij ja xtikꞌalajin na pa jun kꞌij. 
\v 19 Ja cꞌa chicop in tijcoꞌm jeꞌe e cachbil chakajaꞌ xa nak ta ja retzꞌucarsanto rmal ja Dios ejeꞌeꞌ caniꞌ kas tzꞌel pon quewach trij ja kꞌij ja xtikꞌalajin wiꞌ ja nimlaj gloria xin Dios ja xtichꞌaꞌan chakij ja rok ralcꞌwal Dios. 
\v 20-21 Queriꞌ quimajon rbanic como ja tok xterilaꞌ riꞌ kꞌij mchita camíc mchita akꞌayic chiquij triꞌ. Ja cꞌa nba̱n chique, newasaxel na libre pa rukꞌaꞌ ja camíc in xtichꞌaꞌan chic ja nimlaj gloria xin Dios chiquij ja caniꞌ xtiban chake ajoj chakajaꞌ ja rok ralcꞌwal Dios. Ja kas nabey xeco̱j pa rukꞌaꞌ ja rpokonal pro ma quemac ta tok ban queriꞌ chique. Ja Dios arjaꞌ chomarsanto nojel awaꞌ wariꞌ pro ni cꞌo wiꞌ jun kꞌij rchꞌobonto ja nerwasajel na wiꞌ libre pa rukꞌaꞌ ja camíc. 
\v 22 Queriꞌ cꞌa rbanic como bien kotak chi ni rmajonto wiꞌ ja tijoj rpokonal xa nak ta ja tzꞌucarsanto rmal ja Dios, congana lawuloꞌ rbanonto rmal, raybento ja kꞌij ja tok xtiban cꞌacꞌa tre. 
\v 23 In queriꞌ chake ajoj chakajaꞌ, congana lawuloꞌ kabanon rumac ja tijoj rpokonal. Lawuloꞌ kabanon masqui cꞌo chic ja rEspíritu Santo pa tak kanma, masqui arjaꞌ ocnak kaseguro chi nekilaꞌ na nojelal ja tzujun chake rmal ja Dios. Pro congana rmajon tiꞌonem ja kanma chi raybexic ja kꞌij ja tok xkorkꞌalasaj na chi utz ja Dios chi ok ralcꞌwal tokoriꞌ tok xtuqꞌuex ja kacuerpo in nuban cꞌacꞌa tre. 
\v 24 Queriꞌ nbij chewe como ja kas nabey tok kawil ja totajem xin Dios bien chꞌobtaj kumal chi nerilaꞌ na jun kꞌij tok xtiqꞌuextaji ja kacuerpo in nba̱n cꞌacꞌa tre in jariꞌ kayben camic. Pro como majaꞌn terilaꞌ ja kꞌij ja cꞌa xinbij chewe riꞌ rjawaxic chi nkaybej na. Ja wixta kawilon chic ja kꞌij jariꞌ maquita kamajon raybexic ariꞌ camic. 
\v 25 Pro wi kotak chi nerilaꞌ na ja kꞌij ja kayben jariꞌ ni maticapuj wiꞌ kacꞌuꞌx chi raybexic. 
\p 
\v 26 In chakajaꞌ ja rEspíritu Santo arjaꞌ nokrutoꞌ chi rbanic ja makocowini nkaban ja xa kayon. Caniꞌ tre tok nkaban oración ma kas ta kotak nak ja kas mero ncꞌatzin chake chi nkacꞌutuj chipan ja roración pro ni cꞌoloc wiꞌ ja rEspíritu Santo pa tak kanma chi katoꞌic. Ja tok congana ralal jun problema nkanaꞌ kaj tok makocowini nkachꞌob nak la nkabij chipan ja roración pro ja rEspíritu Santo nokrutoꞌ chi rbixic. 
\v 27 Ja cꞌa Dios arjaꞌ bien rotak nojelal ja nkachꞌob kaj pa tak kanma ja rok winak in bien rotak chakajaꞌ janiꞌ rnaꞌoj ja rEspíritu Santo. Rotak como ja rEspíritu Santo tok nokrutoꞌ ja rok tinamit xin Dios chi rbanic ja roración ni rvoluntad wiꞌ ja Dios ja ncꞌutuj. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 28 Ja cꞌa rajoj bien kotak chi ja Dios nsamaj chipan xa nak ta nkawil jeꞌe chipan ja kacꞌaslemal, arjaꞌ nchomarsaj nojelal ja nkawil utzcꞌa chi cꞌol utzil rcꞌamonto chake. Queriꞌ nuban chake ja wi nkajoꞌ ja Dios in wi oksiqꞌuin rmal chi kawilon ja totajem ja rchomarsanto ojer. 
\v 29 Arjaꞌ ni rotakinto wiꞌ okchinatak ja xtiyukeꞌ kacꞌuꞌx ruqꞌuin, ni rchominto wiꞌ ja xtuban chake chi ja kacꞌaslemal ajoj queriꞌ xteli ja caniꞌ rcꞌaslemal ja Jesucristo ja Ralcꞌwal. Queriꞌ xuban chake utzcꞌa chi noqui ja Jesucristo nabey winak in ok qꞌuiy ja nokoc rchꞌalal ja Jesucristo. 
\v 30 Queriꞌ rchominto ja Dios ojer ja nuban chique canojel ja nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin, arjaꞌ nersiqꞌuij chi neꞌoc ralcꞌwal, nuban chique caniꞌ mta quil quemac quibanon in nuyaꞌ chique chi nchꞌaꞌan chiquij ja nimlaj gloria xin Dios. 
\p 
\v 31 Ja cꞌa wi queriꞌ rbanon ja Dios chi katoꞌic, ja wi rcojon riꞌ ja Dios kuqꞌuin ¿nak ta cꞌa xticowin ariꞌ chakij nechꞌob ixix? Ni majun. 
\v 32 Ja Dios ma xpokonaj ta xutakto ja Ralcꞌwal, xarariꞌ jun, xutakto chi xurcam kaj pa kacuenta kanojelal. Ja wi ma xpokonaj ta xutakto ja Ralcꞌwal ¿nak moda xtipokonaj xtuyaꞌ chake ja xa nak ta ncꞌatzin chake? 
\v 33 ¿La cꞌo ta cꞌa jun xticowini xterbij ta tre ja Dios ja kil kamac kabanon ja rokchaꞌon rmal ja Dios? Ni majun como arjaꞌ mismo Dios banyon chake caniꞌ mta kil kamac kabanon. 
\v 34 ¿La cꞌo ta cꞌa jun xtibij ta chake chi: —Rjawaxic netoj ja rewil emac, xticheꞌ ta chake? Mta como ja Cristo Jesús arjaꞌ mismo camsax chwach cruz chi rtojic ja kil kamac in ja camic pa riquikꞌaꞌ ja Dios cꞌo wiꞌ in triꞌ ntajin wiꞌ nuban orar pa kacuenta. 
\v 35 ¿La cꞌo ta cꞌa jun xticowini xkorlasaj ta ruqꞌuin ja Cristo in maquita xkorajoꞌ chic ja Cristo rmal? Ni majun nak ta xticowini xtuban ta queriꞌ chake, masqui nkatij rpokonal, masqui kas lawuloꞌ nkaban rmal problema, masqui nokquisaluj ja netzelan kaxin, masqui nkatij waꞌal, masqui mchita katziak nkacoj, masqui xa pa rcꞌayewal nokqꞌuejeꞌ wiꞌ in masqui nokquicamsaj ja winak tzaꞌn espada. 
\v 36 Queriꞌ nba̱n chake ja caniꞌ ban chique ja rtinamit Dios ojer in tzꞌibtal can quewariꞌ: —Kꞌij kꞌij ni pa camíc wiꞌ okcꞌo wiꞌ pro amwal atat tok nba̱n queriꞌ chake. Ja nba̱n chake xa ok caniꞌ juleꞌ tak carnelo ja rechapon chi nepochꞌi, queriꞌ bix tre ja Dios cumal ja rtinamit. 
\v 37 Pro masqui nba̱n chake nojel awaꞌ ja cꞌa xinbij chewe riꞌ pro nij ajoj wiꞌ nokchꞌocmaji como ja Jesucristo nokrajoꞌ, cam pa kacuenta in nuyaꞌ chake chi nokchꞌocmaji. 
\v 38 Queriꞌ nbij chewe como anin bien wotak chi majun nak ta xticowini xkorlasaj ta ruqꞌuin ja Dios in maquita nokrajoꞌ chic ja Dios rmal. Ja wi nokcami owi nokcꞌaseꞌ na más pro ni nokrajoꞌ wiꞌ ja Dios. Ni majun ángel, ni majun itzel espíritu, ni majun kꞌetol tzij xticowini xkorlasaj ta ruqꞌuin. Nixtacꞌa ja noktajini nkawil camic in nixtacꞌa ja xtikawil na chwak cabij xticowini xkorlasaj ta ruqꞌuin. 
\v 39 Nixtacꞌa ja cꞌo jeꞌe chicaj, nixtacꞌa ja cꞌo jeꞌe xeꞌ ulew in nixtacꞌa nak chi ta ja winakarsan jeꞌe xticowini xkorlasaj ta ruqꞌuin ja rajoben riꞌil xin Dios ja nkawil ja tok xa jun nkaban ruqꞌuin ja kajaw Cristo Jesús. 
\c 9
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1-3 Pro ja wach tak aj Israel ejeꞌeꞌ maticajoꞌ nquinimaj ja Jesucristo in congana npokonaj quewach, ni matel wiꞌ ja bis chwe cumal. Ni katzij wiꞌ ja nbij chewe chi congana ninbison cumal como ja Cristo cꞌayon wxin, ma npayil ta ja nbij chewe. Como ja rEspíritu Santo cꞌo pa wanma chewiꞌ wotak chi ni katzij wiꞌ ja nbij chewe. Ja wixta rubey na ja xquinwasaxel ta pa rukꞌaꞌ ja Cristo in xquintakel ta chipan ja rpokonal chi quitoꞌic ja wach tak aj Israel in conforme ta chi queriꞌ nba̱n chwe. 
\v 4 Pro makanaꞌ maquita e aj Israel, makanaꞌ maquita xerucoj ja Dios como e ralcꞌwal. In chakajaꞌ chꞌaꞌan jeꞌe chiquicojol ja gloria xin Dios. Ja cꞌa Dios cꞌo jeꞌe chominem xchomarsaj cuqꞌuin in chique xuyaꞌ wiꞌ ja ley in xuchꞌob chiquewach nak nqueban chi nquiyabej rukꞌij ja Dios in qꞌuiy rwach ja xtzujuj chique. 
\v 5 Makanaꞌ maquita e quijaꞌtzul can ja rAbraham ja rIsaac in Jacob, makanaꞌ maquita cach aj Israel ja Cristo tok xoc kach winak waweꞌ chwachꞌulew. Ja Cristo arjaꞌ Dios in majun ja maquita cꞌo rukꞌaꞌ tre, kas ta xtiyaꞌ rukꞌij camic, chwak in chijutij. Amén. 
\p 
\v 6 Como e qꞌuiy chique ja ma quiwilon ta ja totajem xin Dios ¿la tibij cꞌa tzij ariꞌ chi ja Dios ma rbanon ta cumplir ja rtzujunto chique chipan ja rtzobal? Ma queriꞌ ta como ma canojel ta ja raj Israel ja ni katzij wiꞌ chi e aj Israel chwach ja Dios. 
\v 7 In chakajaꞌ ma canojel ta ja riy rumam can ja rAbraham ja ni katzij wiꞌ chi e riy rumam can chwach ja Dios pro quewaꞌ bin can tre ja rAbraham rmal ja Dios riꞌ: —Abraham, ruqꞌuin ja rIsaac xquepi wiꞌ ja rawiy amam ja ni katzij wiꞌ chi awiy amam chinwach anin, neꞌxi. 
\v 8 Triꞌ cꞌa nkatzꞌat wiꞌ chi ja riy rumam can ja rAbraham ja chaka neꞌalaxi ma ejeꞌeꞌ ta ja reꞌocnak ralcꞌwal Dios pro ja wi atalaxnak rmal ja rtzujunto ja Dios jariꞌ ni katzij wiꞌ chi at riy rumam can ja rAbraham chwach Dios. 
\v 9 Queriꞌ cꞌa rbanic como ja rIsaac ma chaka ta xalaxi pro tzujux tre ja rAbraham rmal ja Dios quewariꞌ: —Quewaꞌ junaꞌ ninmelojpi chic jutij awqꞌuin, tokocꞌariꞌ ja rawixjayil Sara nqꞌuejeꞌ jun ti ral talaꞌ, neꞌxi ja rAbraham rmal ja Dios. 
\p 
\v 10 In ma ruyon tariꞌ pro queriꞌ rbanic chakajaꞌ ja tok Rebeca ecꞌo caꞌiꞌ tak ral pa gracia, e ralcꞌwal jun achi in jariꞌ achi Isaac ja kamamaꞌ. 
\v 11-12 Ja cꞌa Rebeca majaꞌn queꞌalaxi ja caꞌiꞌ tak ral tok quewaꞌ bix tre rmal ja Dios riꞌ: —Ja nabey winak arjaꞌ xtiban mandar rmal ja rcabal, neꞌxi. Queriꞌ bix tre masqui majaꞌn queꞌalaxi ja caꞌiꞌ tak ral, masqui mta nak ta quibanon ta triꞌ, nixtacꞌa quibanon ta ja rutzil in nixtacꞌa quibanon ta ja ritzelal chakajaꞌ. Queriꞌ cꞌa rbanic utzcꞌa chi bien nchꞌobtaj kumal chi ja Dios neruchaꞌ ja winak echinatak ja cꞌo rgana neruchaꞌ in ma rmal ta ja quibanon tok neruchaꞌ. 
\v 13 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij ja Dios riꞌ: —Ja Jacob jariꞌ xel nucꞌuꞌx trij pro xa itzel xintzꞌat ja rEsaú, neꞌe. 
\p 
\v 14 ¿La tibij cꞌa tzij ariꞌ chi ma rubey ta ja nuban ja Dios? Jariꞌ mta moda xtuban ta ja ma rubey ta. 
\v 15 Como ja Dios quewaꞌ rbin can tre ja Moisés riꞌ: —Anin xtinpokonaj quewach echinatak ja cꞌo ngana npokonaj quewach in xquenbisoj ja cꞌo ngana xquenbisoj, neꞌ tre. 
\v 16 Triꞌ cꞌa nkatzꞌat wiꞌ chi ja Dios ruqꞌuin arjaꞌ cꞌo wiꞌ wi npokonaj awach owi mani in ma rmal ta chi cꞌol agana chi npokonax awach rmal in ma rmal ta chakajaꞌ chi naban jun lucha chi npokonax awach rmal. 
\v 17 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios tre ja rey Faraón quewaꞌ bix tre rmal ja Dios riꞌ: —Faraón, anin atncojon como rey utzcꞌa chi nkꞌalasaj janiꞌ ja nimlaj poder ja cꞌo pa nukꞌaꞌ como jariꞌ poder xtincoj chawij in natnkajsaj. Queriꞌ xtinban chawe utzcꞌa chi nel rbixic ja nubiꞌ nojel rwachꞌulew, neꞌe ja Dios tre. 
\v 18 Queriꞌ cꞌa nuban ja Dios, arjaꞌ npokonaj quewach echinatak ja cꞌo rgana npokonaj quewach in ncowirsaj canma chipan ja ritzelal echinatak ja cꞌo rgana nuban queriꞌ chique. 
\p 
\v 19 Ja tok necꞌwaxaj ja cꞌa xinbij chewe riꞌ seguro chi quewaꞌ nebij chwe riꞌ: —Ja wi queriꞌ nuban ja Dios chique winak ¿nak cꞌa tre tok cꞌa nuchꞌaꞌ na chique ja ritzelal nqueban? Ja wi ncajoꞌ owi mani mta moda ja maquita nqueban ja ni rchominto wiꞌ arjaꞌ chi nqueban, nixcheꞌ na chwe. 
\v 20 Pro como xa ix winak ¿nak cꞌa ixocnak wiꞌ chewiꞌ tok necꞌulbaꞌ ja Dios? ¿La cꞌo ta cꞌa jun bojoꞌy xtibij ta tre ja banyon rxin: —¿Nak tre tok xa quewaꞌ abanon chwe, xticheꞌ ta tre? 
\v 21 Ja banol bojoꞌy tok cꞌo jun mulaj chꞌabak cꞌo chwach ¿la mta cꞌa rukꞌaꞌ tre ja chꞌabak xtuban tre nak cꞌo rgana nuban tre? ¿La mta rukꞌaꞌ tre chi nuban jun bojoꞌy tre ja congana nim rukꞌij in nuban chic jun bojoꞌy tre ja ma nim ta rukꞌij? 
\v 22 Ja Dios ¿la mta cꞌa rukꞌaꞌ tre chi nuban ja cꞌo rgana nuban? Caniꞌ xuban chique ja winak ja cꞌo ryewal chiquij in yatal chiquij chi neta̱kel chipan ja nimlaj rpokonal, arjaꞌ xucochꞌ ja ritzelal queban, janila rpaciencia cuqꞌuin. Xucochꞌ masqui nrajoꞌ nkꞌalasaj ja ryewal in masqui nrajoꞌ nkꞌalasaj ja poder ja cꞌo pa rukꞌaꞌ. 
\v 23 Queriꞌ xuban utzcꞌa chi nkꞌalasaj chi janila nim ja gloria rxin ja nuyaꞌ chique ja winak ja npokonax quewach rmal. Ejeꞌeꞌ riꞌ nij echaꞌonto wiꞌ ojer rmal chi neꞌoc rachbil chipan ja nimlaj gloria rxin. 
\v 24 Queriꞌ rbanon chake ja rokchaꞌon rmal, juleꞌ chake ok aj Israel pro ecꞌoli ja ma e aj Israel ta erchaꞌon chakajaꞌ. 
\v 25 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios rmal ja profeta Oseas quewaꞌ nbij ja Dios riꞌ: —Ja winak ja ma e ntinamit ta nabey nerilaꞌ na jun kꞌij tok xtinbij chique: —Camic ix ntinamit chic, xquincheꞌ chic chique. Ja winak ja ma xenwajoꞌ ta nabey nerilaꞌ na jun kꞌij tok xtinbij chique: —Camic nixwajoꞌ chic, xquincheꞌ chic chique, neꞌe ja Dios. 
\v 26 In chakajaꞌ, ja bar bix wiꞌ chique rmal ja Dios chi ma e rtinamit ta triꞌ chipan ja mismo lugar xtibix chic wiꞌ chique chi e ralcꞌwal ja cꞌaslic Dios. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\v 27 In chakajaꞌ cꞌoli bin can chique ja raj Israel rmal ja rojer profeta Isaías, quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja raj Israel, masqui congana nquesep na quiꞌ, masqui congana cꞌayew chi neꞌaltaji pro xa ma e nim ta ja xquetotaj chique. 
\v 28 Como ja Dios arjaꞌ rbin chic chi nutakpi na jun juicio parwiꞌ ja tinamit in jariꞌ matuyaꞌ más tiempo tre pro nutakto chanim. Queriꞌ rbin can ja rIsaías. 
\v 29 In chakajaꞌ caniꞌ xbij ja rIsaías nabey chique ja rach tak aj Israel quewariꞌ: —Ja Dios ja rajaw caj in rwachꞌulew ja wixta maquita xuyaꞌ lugar chake chi ecꞌo jujun chake ja ma xecamsax ta cam ta cꞌa kawach ariꞌ ja rok aj Israel ja caniꞌ ban chique ja raj Sodoma in chique ja raj Gomorra ojer, neꞌe. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 30 Nojel awaꞌ ja nmajon rbixic chewe quewaꞌ rbanic riꞌ. Ja winak ja ma e aj Israel ta ja quibanonto nabey ma ja ta neꞌoclaꞌ wiꞌ il tre ja wi utz quicꞌaslemal owi mani pro ja camic utz chic ja quicꞌaslemal nutzꞌat ja Dios pro xa rmal ja yukulbal quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo tok nuban queriꞌ chique. 
\v 31 Pro ja quibanonto ja raj Israel congana neꞌoclaꞌ il chi rbanic cumplir jun ley in utz neli ja quicꞌaslemal rmal nquechꞌob ejeꞌeꞌ pro ni ma ecowinnak ta wiꞌ quibanon ta cumplir ja ley. 
\v 32 ¿Nak tre tok ma ecowinnak ta? Ma ecowinnak ta como ja nquechꞌob ejeꞌeꞌ chi xa natij akꞌij ayon chi rbanic cumplir ja nbij ja ley xin Dios chake chi nkaban in utz neli ja racꞌaslemal rmal pro ni matiqueyaꞌ wiꞌ cuenta tre ja Cristo wi rjawaxic chi nyukeꞌ acꞌuꞌx ruqꞌuin owi mani. Ja cꞌa Jesucristo arjaꞌ caniꞌ jun abaj ja nqꞌuejeꞌ pa quebey in ja queban ejeꞌeꞌ caniꞌ quechokꞌ cakan chwach ja rabaj. 
\v 33 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij ja Dios ja ncꞌambej tzij riꞌ: —Bien tecꞌwaxaj ja xtinbij chewe riꞌ, cꞌo jun abaj ja nmajon rcojic chipan ja tinamit Sión. Ja cꞌa winak nquechokꞌ na cakan chwach ja rabaj in nquetij na rpokonal rmal. Pro ja cꞌa winak ja xtiyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja rabaj ejeꞌeꞌ mta moda ja maquita xtiquewil ja totajem xin Dios. Queriꞌ rbin can ja Dios. 
\c 10
\p 
\v 1 Wachꞌalal, ja kas ngana anin xtiquewil ta ja totajem xin Dios ja wach tak aj Israel, congana ncꞌutun tre ja Dios chi netotaji. 
\v 2 Como anin bien wotak chi congana nquetij quekꞌij chi ryaꞌic rukꞌij ja Dios pro xa ma chꞌobtajnak ta cumal ja kas mero rbey Dios. 
\v 3 Como ejeꞌeꞌ ma xcajoꞌ ta cotakij nak rbanic ja utzlaj cꞌaslemal ja nuyaꞌ Dios chake pro ja queban, cajoꞌ ta quiwinakarsaj nojoj queyon jun utzlaj cꞌaslemal ja junwiꞌ chi na in mta quigana ruqꞌuin ja utzlaj cꞌaslemal ja xin Dios. 
\v 4 Pro xa ma chꞌobtajnak ta cumal nak rbanic ja ley como ja ley jariꞌ yaꞌonto rmal ja Dios utzcꞌa chi nokurjachaꞌ can pa rukꞌaꞌ ja Cristo. Queriꞌ cꞌa rbanic utzcꞌa utz nutzꞌat ja kacꞌaslemal ja Dios kanojel ja yukul kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Cristo. 
\p 
\v 5 Caniꞌ tzꞌibtal can rmal ja Moisés ojer quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja wixta cꞌo jun achi xtuban ta cumplir ja ley xin Dios pro ni ta nojelal utz ta cꞌa nel ariꞌ ja rcꞌaslemal rmal, neꞌe. 
\v 6 Pro ma cꞌayew ta ja nawil ja utzlaj cꞌaslemal ja tok cꞌo yukulbal acꞌuꞌx ruqꞌuin ja Dios como quewaꞌ tzꞌibtal can tre riꞌ: —Maxta quewaꞌ tachꞌob kaj pan awanma riꞌ: —Congana cꞌayew ja xtibe ta jun chilaꞌ chicaj chi xtercꞌamaꞌ nojoj ta ja Cristo, maxta catcheꞌe, 
\v 7 owi: —Congana cꞌayew ja xtibe ta jun cuqꞌuin ja camnakiꞌ chi xtercꞌamaꞌ kaj ta ja Cristo, maxta catcheꞌe chakajaꞌ. 
\v 8 Como xa chanakaj cꞌo wiꞌ ja utzlaj tzij xin Dios, ma cꞌayew ta rilic como jariꞌ tzij natcowini nabij ruqꞌuin achiꞌ in natcowini nachꞌob rij rwach pan awanma. Queriꞌ cꞌa rbanic ja utzlaj tzij ja nucꞌut chikawach ja Moisés in ni queriꞌ ja utzlaj tzij ja kamajon rbixic chique winak camic chakajaꞌ, jun tzij ja nucꞌut chikawach nak rbanic ja tok nyukeꞌ acꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 9 Xa chanakaj cꞌo wiꞌ como ja wi nabij ruqꞌuin achiꞌ chi ja Jesús arjaꞌ rajaw caj in rwachꞌulew in wi ruqꞌuin awanma nanimaj chi ja Dios xuyic ja Jesús chipan ja camíc jariꞌ nawil ja totajem xin Dios rmal. 
\v 10 Nawil como ja tok ruqꞌuin awanma nanimaj ja Jesucristo jariꞌ utz nutzꞌat acꞌaslemal ja Dios rmal in wi matapokonaj nabij chique winak chi yukul acꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo jariꞌ nawil na ja totajem xin Dios. 
\v 11 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios, quewaꞌ nbij chake riꞌ: —Xa nak ta chi winakil ja xtiyukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin mta moda ja maquita xtuwil ja totajem xin Dios. Queriꞌ ja tzꞌibtal can 
\v 12 in queriꞌ nbij como xa ok jun chwach ja Dios wi ok aj Israel owi ma ok aj Israel ta como ja kajaw Jesucristo arjaꞌ kajaw chi nimlaj kanojelal. Arjaꞌ nuyaꞌ ja mebaꞌil xin Dios chique xa nak ta chi winakil ja necꞌutun quitoꞌic tre. 
\v 13 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios, quewaꞌ nbij riꞌ: —Xa nak ta chi winakil ja ncꞌutuj rtoꞌic tre ja Kajaw jariꞌ can nuwil na ja totajem xin Dios. 
\v 14 Pro ja winak ¿nak moda xtiquicꞌutuj ta quitoꞌic tre ja wi majaꞌn tiyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin? In jun chic ¿nak moda xtiyukeꞌ ta quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja wi majaꞌn tiyaꞌ rbixic chique? In ¿nak moda xtiquicꞌaxaj ta rbixic ja wi mta nyoꞌ rbixic chique? 
\v 15 In ¿nak moda xquebe ta winak cuqꞌuin chi xtequiyaꞌaꞌ ta rbixic chique ja wi mta netakoꞌel cuqꞌuin? Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios, quewaꞌ nbij riꞌ: —Congana quiꞌil ja tok cꞌo jun nekaji chiquicojol winak in numaj rbixic chique ja utzlaj tzij xin Dios ja rcꞌamonto quicotemal, neꞌe. 
\p 
\v 16 Pro ecꞌoli ja ma xqueyaꞌ ta quixquin tre ja utzlaj tzij xin Dios, caniꞌ tzꞌibtal can ojer rmal ja profeta Isaías, quewaꞌ nbij riꞌ: —Kajaw Dios, xa ma e nim ta ja winak ja quiniman ja utzlaj tzij ja kabij chique, neꞌe. 
\v 17 Ni rjawaxic wiꞌ chi nekaj rbixic ja utzlaj tzij cuqꞌuin winak como ja tok nbix chique jariꞌ nwinakarsani ja yukulbal quecꞌuꞌx in ja utzlaj tzij jariꞌ ruqꞌuin rtzobal Dios npi wiꞌ. 
\p 
\v 18 Pro ja wach tak aj Israel ¿la ma quicꞌaxan ta cꞌa ja utzlaj tzij? Quicꞌaxan como caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios, quewaꞌ nbij riꞌ: —Ekajnak chic ja rbixic nojel nat nakaj tre ja rwachꞌulew, neꞌe. 
\v 19 Pro ¿la ma cotak ta cꞌa nak rbanic? Cotak como jariꞌ bix chique ojer rmal ja Dios caniꞌ tzꞌibtal can rmal ja Moisés quewariꞌ: —Ecꞌo juleꞌ tinamit ja ma e tinamit ta wxin, juleꞌ tinamit ja xa ma e chꞌobol ta pro ja xtinban chique nenucoj na chi e ntinamit. Ja cꞌa rixix congana pokon xtenaꞌ ja xtinban queriꞌ chique in congana nyictaj ewayewal rmal, xecheꞌxi ja raj Israel rmal ja Dios. 
\v 20 In chakajaꞌ ja rojer profeta Isaías cꞌoli xbij chique ja raj Israel in ma xbej ta riꞌ chi rbixic chique: —Quewaꞌ nbij ja Dios chewe riꞌ, neꞌe ja rIsaías: —Ecꞌo juleꞌ tinamit ja mta nak ta queban chi rotakixic janiꞌ ja nnaꞌoj pro ja camic cotak chic. Ejeꞌeꞌ ma xquicꞌutuj ta chwe chi ninqꞌuejeꞌ chiquicojol pro ja camic nkꞌalasan wiꞌ chiquewach. 
\v 21 Pro ja cꞌa rixix ja rix aj Israel kꞌij kꞌij ni nbin wiꞌ chewe pan utzlaj tzij: —Quixmelojto wqꞌuin, inchenak chewe, pro ni maquixniman wiꞌ, ni mateban wiꞌ ja nwajoꞌ chewe chi neban, neꞌe ja Dios chique ja rtinamit. Queriꞌ ja tzꞌibtal can rmal ja rIsaías. 
\c 11
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Pro majutij techꞌob chi ja Dios erchꞌakin can ta ja raj Israel como in aj Israel anin chakajaꞌ. Como anin in riy rumam can ja rAbraham, ruqꞌuin ja tribu xin Benjamín inpenak wiꞌ. 
\v 2 Ja Dios arjaꞌ ma erchꞌakin can ta ja tinamit Israel como nij erchaꞌonto wiꞌ ojer chi neꞌoc rtinamit. ¿La ma ewotak ta cꞌa ja tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios ojer? Como ja rojer profeta Elías arjaꞌ xa itzel xutzꞌat ja queban ja rach tak aj Israel in quewaꞌ xbij tre ja Dios riꞌ: 
\v 3 —Kajaw Dios, xa equicamsan ja profeta ja xeyoꞌ rbixic ja ratzobal, xa quiyojon jeꞌe ja raltar ja bar kayaꞌ wiꞌ akꞌij. Ja cꞌa camic xa nuyon chic anin incꞌo can pro ncajoꞌ ninquicamsaj chic anin chakajaꞌ, neꞌ tre. 
\v 4 Pro kas turkaj chewe ja bix tre ja rElías rmal ja Dios: —Ma ayon ta como ecꞌo na wukuꞌ mil achiꞌiꞌ ja neniman wxin ja mta jutij exucul ta chwach ja rachbal winak rbinaꞌan Baal, neꞌxi ja rElías. 
\v 5 In queriꞌ cꞌa tre ja tiempo ja rokcꞌo wiꞌ camic riꞌ, okcꞌo jujun ja rok aj Israel ja rokchaꞌon rmal ja Dios pro xa rmal ja rutzil tok xokruchaꞌ, xa siptal chake. 
\v 6 Ja cꞌa wi siptal chake mta cꞌa moda ariꞌ xtikabij ta tre chi cꞌoli kaban ja kachꞌecbej ta. Ja wixta cꞌoli kaban ja kachꞌecbej mta cꞌa moda ariꞌ xtikabij ta tre chi siptal chake. 
\p 
\v 7 Ja nmajon rbixic chewe ¿nak cꞌa nucꞌut chikawach? Quewaꞌ nucꞌut chikawach riꞌ, ja tinamit Israel congana quimajon rtijic quekꞌij chi rchꞌaquic jun cꞌaslemal ja utz ntzꞌa̱t rmal ja Dios pro xa ma chꞌobtajnak ta cumal nak rbanic. Pro ja rokchaꞌon rmal ja Dios cꞌoli ja cꞌaslemal yatajnak chake ja utz ntzꞌa̱t rmal ja Dios. Pro ja cꞌa juleꞌ chic ejeꞌeꞌ ni maticajoꞌ wiꞌ nquinimaj ja Dios in ja Dios xeruyaꞌ can. 
\v 8 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja Dios xusach quipensar, cꞌo paquewach pro matiquetzꞌat ja ncꞌu̱t chiquewach in chakajaꞌ cꞌo quixquin pro matiquicꞌaxaj ja nbix chique in niquirwariꞌ quibanonto camic. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\v 9 In caniꞌ tzꞌibtal can rmal ja rojer rey David chakajaꞌ quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja tok quimajon rbanic jun nimlaj waꞌim chi nequicoti chaka jalal tok nekaj na chipan jun rcꞌayewal caniꞌ nuban jun chicop tok nbe pa trampa. Nyataj na chique rtojbalil ja ritzelal quibanon. 
\v 10 Neqꞌuejeꞌ na chipan jun kꞌekumal utzcꞌa chi matiquetzꞌat ja ncꞌu̱t chiquewach. Nquijkalej na nojel ja ritzelal ja quibanon in xajutij xtiluqueꞌ quij rmal, neꞌe ja David. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 11 Queriꞌ cꞌa queban ja tinamit Israel, ma xquewil ta ja totajem xin Dios pro ¿la tibij cꞌa tzij ariꞌ chi ni mchita wiꞌ chomtajic chiquij? ¿La queriꞌ ja rchominto ja Dios? Jariꞌ ma queriꞌ ta pro quewaꞌ rbanic riꞌ. Ja raj Israel tok ma xquinimaj ta ja Jesucristo rmalcꞌariꞌ tok xekaj chic rbixic ja totajem xin Dios cuqꞌuin ja winak ja ma e aj Israel ta. Queriꞌ rchominto ja Dios utzcꞌa chi ja raj Israel pokon xtiquenaꞌ rmal utzcꞌa chi npi chic jutij quigana chi nquinimaj ja Jesucristo. 
\v 12 Ja tinamit Israel tok ma xquinimaj ta ja Jesucristo rmalcꞌariꞌ tok yataj chic ja nimlaj utzil xin Jesucristo chique ja juleꞌ chic tinamit waweꞌ chwachꞌulew. Ja tok Dios xlasaj chique ja raj Israel ja privilegio ja ryaꞌon chique rmalcꞌariꞌ tok yataj chic ja nimlaj utzil xin Jesucristo chique ja winak ja ma e aj Israel ta. Ja raj Israel wi cꞌol utzil rcꞌamonto ja tok ma xquinimaj ta pior cꞌa ja tok xterilaꞌ ja kꞌij tok xtiquinimaj chic chi nimlaj canojelal. 
\p 
\v 13 Pro ja camic ewqꞌuin ixix nintzijon wiꞌ ja ma ix aj Israel ta. Ja Dios arjaꞌ inrtakon chi ninesamaj checojol ewanojelal ja ma ix aj Israel ta in jawaꞌ samaj riꞌ janila nim rukꞌij. 
\v 14 Anin nyaꞌ rukꞌij jawaꞌ samaj riꞌ ja yatajnak chwe matzij ecꞌoli chique ja wach tak aj Israel xtiquewil na ja totajem xin Dios rmal, matzij ecꞌoli chique xtiquiyarij chi na ja totajem ja caniꞌ yatajnak chewe ixix rmal ja Dios. 
\v 15 Ja Dios tok ma xerucꞌul chi ta ja raj Israel rmalcꞌariꞌ tok xixchomtaj chic ixix ruqꞌuin ja ma ix aj Israel ta. Pior cꞌa ja tok xterilaꞌ ja kꞌij tok xquerucꞌul chic jutij, ja queriꞌ caniꞌ ecamnak nabey pro caniꞌ necꞌastaj chiquicojol camnakiꞌ. 
\v 16 Ja tinamit Israel epartiꞌin, e xin Dios pro ni chi e jun. Caniꞌ tre juleꞌ kꞌor, ja wi cꞌo jutzꞌit tre npartiꞌixi nabey chi noc xin Dios, xin Dios cꞌariꞌ chi nojelal ja kꞌor. In caniꞌ tre jun cheꞌ chakajaꞌ, ja wi partiꞌin ja rcꞌamal chi noc xin Dios, xin Dios cꞌariꞌ chakajaꞌ ja tak rukꞌaꞌ. 
\p 
\v 17 Ecꞌo juleꞌ chique ja tinamit Israel ja xeya̱ꞌ can rmal ja Dios, ban chique e caniꞌ rukꞌaꞌ jun cheꞌ olivo pro juleꞌ rukꞌaꞌ ja chꞌakixto. Ja cꞌa rixix ja ma ix aj Israel ta ix caniꞌ rukꞌaꞌ jun chic cheꞌ olivo pro jun cheꞌ ja ma ticon ta, jun cheꞌ ja xa ruyon penak. Ja xuban ja Dios chewe, xixrucoj como ix cachbil ja tinamit Israel ja ma xeruyaꞌ can ta, caniꞌ xixruban ingertar ruqꞌuin jun cheꞌ olivo pro jun cheꞌ arjaꞌ ticyon in camic xa jun chic ebanon cuqꞌuin ja tinamit Israel chi rtijic ja utzlaj cꞌaslemal ja penak ruqꞌuin ja rcꞌamal jawaꞌ cheꞌ riꞌ. 
\v 18 Pro maxta tenaꞌ kaj chi más na nimak ekꞌij ixix chiquewach ja tinamit Israel ja xeya̱ꞌ can rmal ja Dios. Ja cꞌa wi neyaꞌ ekꞌij kas turkaj chewe chi xa ix tak rukꞌaꞌ ja cheꞌ, bien techꞌoboꞌ chi jun cheꞌ ma ja ta rukꞌaꞌ ntzuku rxin ja rcꞌamal pro ja rcꞌamal jariꞌ ntzuku rxin ja tak rukꞌaꞌ. 
\p 
\v 19 Maxla cꞌo jun chewe quewaꞌ xtibij chwe riꞌ: —Pro ja Dios xerchꞌakijto ja juleꞌ utzcꞌa chi nokoc ajoj pa quicꞌaxel, maxla xticheꞌ na chwe. 
\v 20 Ni katzij wiꞌ chi xerchꞌakijto ja juleꞌ pro xa rmal ja ma xyukeꞌ ta quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo xa chewiꞌ tok xerchꞌakijto. Ja cꞌa rixix chakajaꞌ wixta maquita yukul ecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo maquita cꞌa ixrcꞌulun ariꞌ ja Dios chi ixocnak tinamit rxin. Rmalcꞌariꞌ nbij chewe, maxta teyaꞌ ekꞌij, ja cꞌa neban, texbej jutzꞌit ewiꞌ chwach ja Dios. 
\v 21 Queriꞌ nbij chewe como ja Dios xerchꞌakijto ja juleꞌ masqui nij e rtinamit wiꞌ ojer in arjaꞌ matipokonaj nuban queriꞌ chewe ixix chakajaꞌ. 
\v 22 Bien mpeꞌ techꞌoboꞌ janiꞌ rnaꞌoj ja Dios, bien rotak nuyaꞌ ja rutzil chawe pro bien rotak natruban castigar chakajaꞌ. Arjaꞌ xeruban castigar ja ma xeniman ta rxin pro xuyaꞌ ja rutzil chewe ixix in ni nuyaꞌ wiꞌ ja rutzil chewe ja wi ma xteyaꞌ can ta ja yukulbal ecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Nowi xteyaꞌ can jariꞌ nixrchꞌakijto ixix chakajaꞌ. 
\v 23 In chakajaꞌ ja juleꞌ ja rerchꞌakinto pro wi xtiqueqꞌuex quinaꞌoj in wi xtiyukeꞌ chic quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo jariꞌ nerucꞌul chic jutij caniꞌ neruban ingertar ruqꞌuin ja cheꞌ ja bar echꞌakinto wiꞌ. Ja Dios arjaꞌ bien ncowini nuban queriꞌ chique. 
\v 24 Ja cꞌa rixix ja ma ix aj Israel ta, ix caniꞌ rukꞌaꞌ jun cheꞌ ja xa ruyon penak. Ma ruqꞌuin ta jun cheꞌ ixpenak wiꞌ ja ticon rmal ja Dios. Pro ja Dios ma xpokonaj ta xixruban ingertar ruqꞌuin jun cheꞌ ja rticon arjaꞌ. Pior cꞌa chique ja raj Israel ja xechꞌakixto, ejeꞌeꞌ e caniꞌ rukꞌaꞌ jun cheꞌ ja ticon rmal ja Dios in bien seguro chi ja Dios matipokonaj xqueruban chic jutij ingertar ruqꞌuin ja cheꞌ ja bar echꞌakinto wiꞌ nabey. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 25-26 Wachꞌalal, cꞌoli ja ma kꞌalasan ta nabey pro ja camic Dios rkꞌalasan chic in ja kas nwajoꞌ chewe chi nchꞌobtaj emwal nak rbanic. Kas ta xtichꞌobtaj emwal jawaꞌ wariꞌ utzcꞌa chi matewinakarsaj juleꞌ enaꞌoj ixix eyon in xteyaꞌ ta ekꞌij rmal. Quewaꞌ rbanic ja rkꞌalasan ja Dios riꞌ. Ja tinamit Israel masqui juleꞌ chique congana e cow masqui congana nquechꞌaꞌ ja totajem ja rcꞌamonto ja Jesucristo pro nerilaꞌ na jun kꞌij ja tok xtitotaji ja tinamit Israel pro ni chi jun. Pro cꞌa tokocꞌariꞌ xtibantaj cumplir ja wariꞌ ja tok xquetzꞌakati canojelal ja ma e aj Israel ta ja majaꞌn tiyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Pro ja tinamit Israel can ntotaj na caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios, quewaꞌ nbij ja Dios riꞌ: —Cꞌo jun Toꞌonel ja nwinakar na chipan ja tinamit Sión, arjaꞌ nuchup nojel ja ma utz ta ja quibanonto ja tinamit Israel. 
\v 27 Anin cꞌo jun chominem ja nchominto cuqꞌuin in tok xtinchup ja quil quemac jariꞌ nbanbej cumplir ja chominem, neꞌe ja Dios. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\v 28 Como ja tinamit Israel ma xquinimaj ta ja utzlaj tzij xin Jesucristo rmalcꞌariꞌ tok eꞌocnak chic e rcꞌulel ja Dios in rmalcꞌariꞌ chakajaꞌ tok xekaji ja utzlaj tzij xin Jesucristo ewqꞌuin ixix ja ma ix aj Israel ta. Pro como ja Dios nij erchaꞌonto wiꞌ ojer rmalcꞌariꞌ tok cꞌa nerajoꞌ na. Rumac jun chominem ja rchominto cuqꞌuin ja catiꞌt quimamaꞌ chewiꞌ ja tok cꞌa nerajoꞌ na. 
\v 29 Queriꞌ nbij chewe como ja Dios mta moda xtuqꞌuex ta ja rnaꞌoj. Ja wi cꞌoli rsipan chawe nij awxin wariꞌ owi atrchaꞌon chi atocnak tinamit rxin nij at rtinamit wariꞌ chakajaꞌ. 
\v 30 Ja nabey tok majaꞌn tipeti ja Jesucristo ixix ja ma ix aj Israel ta ma xenimaj ta ja Dios pro ja Dios xpokonaj ewach in camic ewilon chic ja totajem rmal. Como ja tinamit Israel ma xeniman ta xa chewiꞌ tok ewilon chic ixix ja totajem xin Dios. 
\v 31 In queriꞌ cꞌa chique ja tinamit Israel chakajaꞌ, ejeꞌeꞌ maquenimani camic pro ja Dios ni rchominto wiꞌ chi nerilaꞌ na jun kꞌij tok xtipokonaj chic quewach in nerutoꞌ. Caniꞌ xuban chewe ixix xpokonaj ewach in queriꞌ xtuban chic chique chakajaꞌ npokonaj na quewach. 
\v 32 Como ja Dios arjaꞌ ni rchominto wiꞌ chi npokonaj kawach kanojelal ja rok winak xa nak ta chi ok winakil. Pro ja nabey ni rjawaxic wiꞌ chake kanojelal chakajaꞌ chi nkayaꞌ chakij chi xa ma ok nimanelaꞌ ta. Queriꞌ ja rchominto utzcꞌa chi arjaꞌ ncowini npokonaj chic kawach kanojelal in xa rmalariꞌ tok nokrutoꞌ. 
\p 
\v 33 Janila nim ja rchominto jeꞌe ja Dios, congana ja rutzil ryaꞌon chake, congana xucoj rnaꞌoj, ni majun ja maquita rotak. Ni majun nak ta cowinnak ta rkꞌiꞌon ta nojel ja rnaꞌoj, ni majun nak ta cowinnak ta rchꞌobon ta nojel ja nuban jeꞌe. 
\v 34 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij riꞌ: —Ni majun otakyon nojel ja nuchꞌob ja Dios, arjaꞌ maticꞌatzin tre chi cꞌo chi ta jun xtuyaꞌ ta consejo tre. 
\v 35 Ni majun chake ja rok winak cꞌo ta kayaꞌon ta tre ja Dios, arjaꞌ mta rucꞌas kuqꞌuin. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\v 36 Queriꞌ nbij como ja Dios arjaꞌ winakarsyon nojelal, arjaꞌ paꞌl trij nojelal in chakajaꞌ noc na nojelal yaꞌbal rukꞌij. Kas ta xtiyaꞌ rukꞌij camic, chwak in chijutij. Amén. 
\c 12 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Wachꞌalal, camic katzꞌaton chic ewqꞌuin chi ja Dios janila rpokonan kawach, janila rbanonto pa kacuenta chi katoꞌic. Rmalcꞌariꞌ congana nban recomendar chewe chi netzujuj ja recuerpo pa rukꞌaꞌ ja Dios chi rbanic ja rvoluntad. Toqui ja recuerpo caniꞌ jun sacrificio pro jun sacrificio cꞌasli, jun sacrificio bien chꞌajchꞌoj, jun sacrificio ja utz ntzꞌa̱t rmal ja Dios. Ja wi queriꞌ neban jariꞌ ni katzij wiꞌ chi yaꞌbal rukꞌij Dios ja neban. 
\v 2 Maxta tewcꞌaj ixix jun cꞌaslemal ja caniꞌ quicꞌaslemal winak ja xa ruqꞌuin rwachꞌulew yukul wiꞌ quecꞌuꞌx. Pro ja neban, kꞌij kꞌij teyaꞌaꞌ lugar tre ja Dios chi arjaꞌ nuqꞌuex ja renaꞌoj, teyaꞌaꞌ lugar tre chi nucoj cꞌacꞌa tak naꞌoj chewe. Queriꞌ ta xteban jutzꞌit utzcꞌa chi newotakij janiꞌ rvoluntad ja Dios utzcꞌa chi newotakij nak ja utz ntzꞌa̱t rmal ja Dios utzcꞌa chi newotakij chakajaꞌ chi ja rvoluntad ja Dios jariꞌ ni utz wiꞌ in majun nak ta falta tre. 
\p 
\v 3 Como ja Dios ryaꞌon chwe chi inocnak apóstol rxin ja Jesucristo chewiꞌ tok cꞌo jun paxbanem nyaꞌ chewe riꞌ chejujunal. Maxta congana ix nimak tenaꞌ kaj pro kas techꞌoboꞌ chi utz nak ja kas mero ebanic chejujunal. Bien techꞌoboꞌ chi Dios yoyon chewe ja yukulbal ecꞌuꞌx in xa chewiꞌ tok nixcowini neban ja samaj xin Dios. 
\v 4 Queriꞌ nbij chewe como qꞌuiy rwach ja samaj ja yatajnak chake chi nkaban. Queriꞌ rbanic caniꞌ rbanic ja kacuerpo, cꞌo wiꞌ rsamaj kawiꞌ in pakawach in cꞌo wiꞌ rsamaj kakꞌaꞌ in kakan, ma jun ta rsamaj chi nojelal. 
\v 5 In queriꞌ cꞌa chake ajoj chakajaꞌ ja rok xin Jesucristo, ok qꞌuiy pro xa jun cuerpo kabanon kanojelal, ok cuerpo rxin ja Cristo, xa jun kabanon, kayuklaꞌon kiꞌ chibil tak kiꞌ. 
\p 
\v 6 Cꞌo cꞌa ja yatajnak chake rmal ja Dios ja rokocnak wiꞌ pro ma junan ta ja rokocnak wiꞌ. Kasamajij cꞌa ja samaj ja ryaꞌon ja Dios chake chikajujunal. Ja wi Dios ryaꞌon chawe chi natcowini nayaꞌ rbixic ja nkꞌalasaj arjaꞌ chawach tayaꞌaꞌ cꞌa rbixic pro xarwariꞌ rjawaxic chi bien nucꞌam riꞌ ja nabij ruqꞌuin ja tijonem xin Jesucristo ja bar yukul wiꞌ kacꞌuꞌx. 
\v 7 Ja wi Dios ryaꞌon chawe chi neꞌawilij ja kachꞌalal queꞌawilij cꞌa. Ja wi ryaꞌon chawe chi neꞌatijoj queꞌatijoj cꞌa. 
\v 8 Ja wi ryaꞌon chawe chi neꞌapaxbaj queꞌapaxbaj cꞌa. Ja wi ryaꞌon chawe chi neꞌatoꞌ ja cꞌo rjawaxic chique queꞌatoꞌoꞌ cꞌa pro nojel acꞌuꞌx nojel awanma. Ja wi ryaꞌon chawe chi neꞌawcꞌaj ja kachꞌalal tatijaꞌ cꞌa akꞌij chi cucꞌaxic, maxta catsakꞌorini. Ja wi ryaꞌon chawe chi nayukbaꞌ quecꞌuꞌx ja netiꞌoni tabanaꞌ cꞌa pro catquicoti chi rbanic. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 9 Tewajoꞌ ewiꞌ pro nojel ecꞌuꞌx nojel ewanma. Itzel tetzꞌataꞌ ja ritzelal, kas tel ecꞌuꞌx chi rbanic ja rutzil. 
\v 10 Caniꞌ nuban jun winak lokꞌ nerunaꞌ ja rchꞌalal queriꞌ ta cꞌa neban ixix chakajaꞌ kas lokꞌ tenaꞌaꞌ ewiꞌ chibil tak ewiꞌ in tebanaꞌ respetar ewiꞌ chibil tak ewiꞌ chakajaꞌ. 
\p 
\v 11 Tetijaꞌ ekꞌij chi rbanic ja samaj ja ryaꞌon ja Dios chewe chi neban, maxta quixsakꞌorini. Kas ta xtimakꞌeꞌ ewiꞌ ewanma chi rbanic xa nak ta ja najoꞌx chewe rmal ja kajaw Jesucristo chi neban. 
\p 
\v 12 Quixquicoti chi raybexic nojelal ja rtzujun ja Dios chake. Ja tok cꞌoli npi chewij tiqꞌuejeꞌe ja repaciencia chi rcochꞌic. Maxta quixcosi chi rbanic ja roración. 
\p 
\v 13 Queꞌetoꞌoꞌ ja kachꞌalal ja cꞌo rjawaxic chique. Ja tok ecꞌoli ja ncꞌatzin posada chique teyaꞌaꞌ quiposada. 
\p 
\v 14 Ja nebano pokon chewe tecꞌutuj tre ja Dios chi nuyaꞌ ja rutzil pa quewiꞌ, maxta tecꞌutuj tre chi neruyaꞌ chipan jun rpokonal. 
\p 
\v 15 Ja tok ecꞌoli nequicoti quixquicot ixix cuqꞌuin chakajaꞌ. Ja cꞌa tok ecꞌoli neꞌokꞌi quixokꞌ ixix cuqꞌuin chakajaꞌ. 
\p 
\v 16 Xta jun neban ewanojelal, xta jun nechꞌob. Maxta congana ix nimak tenaꞌ kaj pro ja neban, kas tel ecꞌuꞌx chiquij ja re tak sencillo chi neꞌewachbilaj. Maxta xa ix kꞌolaꞌ, maxta techꞌob chi congana ewotak. 
\p 
\v 17 Ja wi cꞌo jun winak xtibano itzel chewe xa nak ta chi winakil maxta teyaꞌ rjil rcꞌaxel. Tecꞌutuꞌ ja rewutzil chiquewach ja winak, maxta xa itzel tiquetzꞌat ja neban chiquewach. 
\v 18 Ja wi nixcowini kas ta quiꞌil nixqꞌuejeꞌe cuqꞌuin ja winak canojelal, maxta cꞌoli teban ixix ja xa nuyic jun chꞌaꞌoj chiquicojol. 
\v 19 Chakꞌlaj wachꞌalal, ja tok cꞌo jun xtibano jun itzel chewe maxta teyaꞌ rjil rcꞌaxel pro ja neban, tejachaꞌ pa rukꞌaꞌ ja Dios chi arjaꞌ nbano castigar rxin. Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij ja kajaw Dios riꞌ: —Xa nuyon anin yatal chwe chi nyaꞌ rjil rcꞌaxel chique ja winak ja nebanowi ja ritzelal, neꞌe. 
\v 20 Rmalcꞌariꞌ tok nbij chewe, wi cꞌo jun ecꞌulel in wi nkꞌakꞌan rupan teyaꞌaꞌ rway. Ja cꞌa wi nchakij ruchiꞌ teyaꞌaꞌ ruyaꞌ. Ja wi queriꞌ neban tre jariꞌ qꞌuixbal xtunaꞌ rmal in numaj tiꞌonem ja ranma rmal ja rbanon chewe. 
\v 21 Ja tok cꞌo jun itzel nba̱n chewe, wi neyaꞌ rjil rcꞌaxel jariꞌ xa nixruchꞌec ja ritzelal. Mejor ja neban, tebanaꞌ ja rutzil chique ja nebano itzel chewe jariꞌ ixix nixchꞌeco rxin ja ritzelal. 
\c 13
\p 
\v 1 Tenimaj ewanojel ja ley ja cꞌo pa rukꞌaꞌ ja kꞌetbal tak tzij. Queriꞌ nbij chewe como ni majun kꞌetbaltzij nwinakari ja maquita Dios nwinakarsan rxin. Ja kꞌetbal tak tzij ja cꞌoli camic Dios chaꞌyon rxin. 
\v 2 Rmalcꞌariꞌ nbij chewe, ja wi napokonaj nanimaj ja ley ja cꞌo pa rukꞌaꞌ ja kꞌetbal tak tzij jariꞌ napokonaj nanimaj ja chaꞌon rmal ja Dios. Ja cꞌa winak ja nquipokonaj nquinimaj ja ley ja cꞌo pa rukꞌaꞌ ja kꞌetbal tak tzij ejeꞌeꞌ nquetij na rpokonal rmal. 
\v 3 Nquetij como ja kꞌetbal tak tzij neruban castigar ja re banol itzelal, ma ejeꞌeꞌ ta ja re banol utzil. Ja wi matewajoꞌ nixban castigar rmal ja kꞌetol tzij tebanaꞌ cꞌa ja rutzil. Ja wi utzil ja neban ja cꞌa kꞌetol tzij arjaꞌ utz nixrutzꞌat. 
\v 4 Utz nixrutzꞌat como ja kꞌetol tzij arjaꞌ jun ajsamajel rxin ja Dios, arjaꞌ paꞌl chewij chi nixruban cuenta. Pro ja cꞌa wi neban ja ma utz ta kas texbej ewiꞌ como ja kꞌetol tzij cꞌo rukꞌaꞌ chewe chi nixruban castigar, ma chaka ta nbix tre chi kꞌetol tzij. Arjaꞌ jun ajsamajel rxin ja Dios, arjaꞌ cojon chipan ja kꞌetbaltzij chi neruban castigar ja winak ja nebanowi ja ritzelal. 
\v 5 Rmalcꞌariꞌ nbij chewe, ni rjawaxic wiꞌ chi nkanimaj ja ley ja cꞌo pa rukꞌaꞌ ja kꞌetbal tak tzij. Pro ¿la xa rmal chi matikaj chakij ja castigo xin Dios, la xa chewiꞌ tok rjawaxic chi nkanimaj? Mni, pro ni rjawaxic wiꞌ chi nkanimaj como bien kotak chi queriꞌ nrajoꞌ ja Dios chake chi nkaban. 
\v 6 Rmalcꞌariꞌ chakajaꞌ tok nkatoj impuesto pa kꞌetbaltzij. Queriꞌ nbij como ja kꞌetol tak tzij jariꞌ samaj nqueban xin Dios chi nqueban cuenta ja tinamit. 
\p 
\v 7 Ja tojonem ja rocnak chakij pa kꞌetbaltzij tetojoꞌ pa quekꞌaꞌ ja yatal chique chi nquecꞌam chake. Texbej ewiꞌ chiquewach ja yatal chewe chi nexbej ewiꞌ chiquewach. Queꞌebanaꞌ respetar ja yatal chique chi neꞌeban respetar. Canojel xa nak ta ja yatal chique chi neban chique tebanaꞌ cꞌa. 
\v 8 Majun nak ta tiqꞌuejeꞌ wiꞌ ecꞌas, tetojoꞌ. Pro ja rajoben riꞌil jariꞌ caniꞌ jun kacꞌas ja ni matitzur wiꞌ rtojic, maxta tetanbaꞌ, ni tewajoꞌ wiꞌ ewiꞌ. Ja cꞌa tok neꞌawajoꞌ ja winak xa ruqꞌuin ariꞌ nabanbej cumplir nojelal ja nbij ja ley xin Dios chawe chi naban. 
\v 9-10 Ja wi neꞌawajoꞌ ja winak jariꞌ mta moda xtaban ta jun itzel chique chewiꞌ ja tok nbij chewe chi ja tok neꞌawajoꞌ ja winak xa ruqꞌuin ariꞌ nabanbej cumplir nojelal ja nbij ja ley chawe chi naban. Cꞌo jun mandamiento xin Dios quewaꞌ nbij riꞌ: —Caniꞌ nawajoꞌ kaj awiꞌ ayon queriꞌ cꞌa tabanaꞌ chique ja juleꞌ chic winak chakajaꞌ queꞌawajoꞌ, neꞌe. Jariꞌ jun mandamiento wi nanimaj xa ruqꞌuin ariꞌ nabanbej cumplir ja juleꞌ chic mandamiento xa nak ta chi mandamientoꞌil caniꞌ tre ja juleꞌ mandamiento ja xtinbij chewe riꞌ: —Ma catoc ta ruqꞌuin jun ixok ja ma awixjayil ta, ma taban ta camíc, ma taban ta alakꞌ in maxta chaka benak chi nayarij quinakun winak, neꞌe. 
\p 
\v 11 Ni rjawaxic wiꞌ chi nkanimaj ja caniꞌ nmajon rbixic chewe como ixix bien ewotak chi ja tiempo ja rokcꞌo wiꞌ riꞌ tiempo chic chi nokcꞌasoji in nokcꞌascꞌoti. Queriꞌ nbij chewe como cꞌo chic tiempo kaniman ja Toꞌonel kaxin in xa nnakajinto ja kꞌij tok xtipi chic jutij chi nokrutoꞌ pro ni chijutij. 
\v 12 Ntajini nqꞌuisi ja tiempo rxin ja kꞌekumal ja rcꞌan itzelal in xajalal majaꞌn telto ja kꞌij. Rmalcꞌariꞌ nbij chewe, kayaꞌaꞌ can ja banoj itzelal. Ja nkaban, ni ta ja wiꞌ ja sakil xin Dios xtucꞌan kaxin chi nokcowini nkachꞌec ja ritzelal. 
\v 13 Kabanaꞌ cꞌa ja rutzil como nijawariꞌ yatal chake chi nkaban ja rokucꞌan rmal ja sakil xin Dios. Maxta tikaban ajoj ja caniꞌ nqueban ja winak ja xa nekꞌabari in jun pa quechiꞌ nequicoti chi rbanic ja ritzelal. Maxta tikaban ajoj ja caniꞌ nqueban juleꞌ achiꞌiꞌ cuqꞌuin ixokiꞌ ja xa nemacuni in cꞌo chi na más ja nqueban ja más chi na qꞌuixbal rbanic. Maxta tikaban sícꞌ chꞌaꞌoj, maxta tiquiakiri ja kanma chiquij winak. 
\v 14 Ja nkaban, ni ta ja wiꞌ ja rnaꞌoj ja kajaw Jesucristo xtikawekbej ta kiꞌ. Ja tok npeti ja ritzel tak naꞌoj chewe ma tenimaj ta, ma teyaꞌ ta rgana. 
\c 14 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa wi cꞌo jun kachꞌalal xtekaj ewqꞌuin in wi ma kas ta cow ja yukulbal rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo maxta ma tecꞌul ta. Pro maxta temajlaꞌ rchꞌaꞌic tre chakajaꞌ ja majaꞌn ticowir jeꞌe tre ja yukulbal rucꞌuꞌx. 
\v 2 Tacꞌa juleꞌ chique ja kachꞌalal ejeꞌeꞌ nquechꞌob chi ma xajan ta ja natiꞌ ja xa nak ta natiꞌ jeꞌe. Pro ma queriꞌ ta nquechꞌob ja kachꞌalal ja ma kas ta cow ja yukulbal quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo como ejeꞌeꞌ matiquetiꞌ ja tiꞌij. 
\v 3 Ja wi atat natiꞌ ja tiꞌij maxta queꞌaban despreciar ja kachꞌalal rmal ja matiquetiꞌ ejeꞌeꞌ. Ja cꞌa wi matatiꞌ ja tiꞌij maxta tabij chique ja kachꞌalal chi xajan nqueban ja tok nquetiꞌ ejeꞌeꞌ. Como ja Dios ercꞌulun chewiꞌ tok nbij queriꞌ chewe. 
\v 4 ¿Nak cꞌa atocnak wiꞌ atat tok nakꞌet tzij chiquij winak ja tok mta akꞌaꞌ chique? Cꞌoli jun cajaw jariꞌ ja Jesucristo in chwach cꞌa arjaꞌ nequijachaꞌ na wiꞌ cuenta, arjaꞌ cꞌa xtibin chique wi utz ja quibanon owi mani. Anin wotak chi cow xquepeꞌi chi rbanic ja rutzil como ja Jesucristo arjaꞌ ncowini nuyaꞌ chique chi queriꞌ xtiqueban. 
\p 
\v 5 Ecꞌoli ja kachꞌalal quewaꞌ nquibij riꞌ: —Jawaꞌ jun kꞌij ja rokcꞌo wiꞌ riꞌ más na nim rukꞌij chwach ja juleꞌ chic kꞌij, necheꞌe. Pro ecꞌo cꞌa juleꞌ chic quewaꞌ nquibij riꞌ: —Mni pro ja kꞌij nimak rukꞌij chi nojelal, necheꞌe. Pro jariꞌ ewqꞌuin cꞌo wiꞌ chejujunal, kas techꞌoboꞌ chi utz chejujunal nak ja yatal chewe chi neban. 
\v 6 Ja kachꞌalal ma chaka ta quigana nquechꞌob chi cꞌo jeꞌe kꞌij ja más nimak rukꞌij chwach ja juleꞌ chic kꞌij pro rumac chi jariꞌ nquinatbej ja kajaw Jesucristo. In queriꞌ chique ja juleꞌ chic kachꞌalal chakajaꞌ, ma chaka ta quigana nquechꞌob chi ja kꞌij nimak rukꞌij chi nojelal pro rumac chi jariꞌ nquinatbej ja kajaw Jesucristo chakajaꞌ. In chakajaꞌ ja kachꞌalal tok nquetiꞌ ja tiꞌij ejeꞌeꞌ nquinataj ja kajaw Jesucristo como nquimaltioxij tre ja Dios ja nquetiꞌ. In chakajaꞌ ja juleꞌ chic kachꞌalal tok matiquetiꞌ ja tiꞌij ejeꞌeꞌ nquinataj ja kajaw Jesucristo in nquimaltioxij tre ja Dios ja nquetiꞌ chakajaꞌ. 
\p 
\v 7 Queriꞌ cꞌa rbanic wachꞌalal como mta jun chake ja cꞌo ta rukꞌaꞌ tre ja rcꞌaslemal in xtuban ta ja rvoluntad kaj arjaꞌ ruyon nixtacꞌa cꞌo ta rukꞌaꞌ tre ja rcamic chakajaꞌ. 
\v 8 Ja wi okcꞌasli, xa rmal chi nkayaꞌ rukꞌij ja kajaw Jesucristo tok okcꞌasli. Ja cꞌa wi nokcami, xa rmal chi nkayaꞌ rukꞌij ja kajaw Jesucristo tok nokcami. Queriꞌ cꞌa rbanic, ja wi okcꞌasli owi nokcami xarwariꞌ nij ok rxin wiꞌ ja kajaw Jesucristo. 
\v 9 Xcꞌa rmalariꞌ ja tok cami ja Cristo in tok cꞌastaji chiquicojol camnakiꞌ. Arjaꞌ cami in cꞌastaji utzcꞌa chi xoc kajaw kanojelal ja rok winak tanto chake ja rokcꞌasli in chique ja camnakiꞌ chakajaꞌ. 
\p 
\v 10 ¿Nak cꞌa tre tok juleꞌ chewe xa nquecoj quiꞌ como e kꞌetol tak tzij chiquij juleꞌ kachꞌalal? In ¿nak cꞌa tre chakajaꞌ tok juleꞌ chic chewe xa nequeban despreciar juleꞌ chic kachꞌalal? Ma rubey ta ja neban como nerilaꞌ na jun kꞌij tok nokcꞌamarel chwach ja kꞌetbaltzij xin Cristo pro kanojelal. 
\v 11 Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij ja kajaw Dios riꞌ: —Anin in cꞌaslic Dios in ni katzij wiꞌ ja xtinbij chewe riꞌ, nerilaꞌ na jun kꞌij tok puersa nexuqueꞌ na ja winak chinwach pro ni canojelal in quewaꞌ xtiquibij chwe riꞌ: —Atat ja rat Dios, xquecheꞌ na chwe, neꞌe ja kajaw Dios. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\v 12 Queriꞌ cꞌa rbanic, nekajachaꞌ na cuenta chwach ja Dios chikajujunal. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 13 Rmalcꞌariꞌ nbij chewe, ma tikacoj chi ta kiꞌ como ok kꞌetol tak tzij chiquij ja kachꞌalal. Mejor ja nkaban, bien kabanaꞌ cuenta, maxta cꞌoli tikaban ja xa noqui caniꞌ jun trampa chwach jun kachꞌalal in nkaji ja kachꞌalal chipan ja il mac kumal. 
\v 14 Anin bien wotak chi ma xajan ta nkatiꞌ xa nak ta nkatiꞌ jeꞌe, bien wotak chi xa junan nkachꞌob ruqꞌuin ja kajaw Jesús trewaꞌ wariꞌ. Pro wi cꞌo jun achi wi nuchꞌob chi cꞌo jeꞌe ja xajan ntiꞌi in wi xutiꞌ jariꞌ xajan ja xuban. 
\v 15 Pro wi kas kꞌalawachili natiꞌ jun nakun chwach jun kachꞌalal in wi xa nyojtaji ja kachꞌalal amwal jariꞌ bien kꞌalaj chi matawajoꞌ ja kachꞌalal. Maxta xa rmal ja natiꞌ tok xtiyojtaj jun kachꞌalal amwal, makanaꞌ maquita cami ja Cristo pa rcuenta. 
\v 16 Maxta ma tewajoꞌ ta ewiꞌ in xta rmalariꞌ tok itzel netzijoni ja winak tre ja utzlaj tzij ja rcꞌamonto ja Jesucristo chewe. 
\v 17 Queriꞌ nbij chewe como ja tok nokqꞌuejeꞌ chipan ja gobierno xin Dios ma ja ta nrajoꞌ chi noktzijon tre nak ja nkatiꞌ in nak ja matikatiꞌ, ma queriꞌ ta. Pro ja tok nokqꞌuejeꞌ chipan ja gobierno xin Dios quewaꞌ nrajoꞌ riꞌ, chi nkucꞌaj jun utzlaj cꞌaslemal, in jun chic, chi mta sícꞌ chꞌaꞌoj nkaban chibil tak kiꞌ, in jun chic, chi xa jun nkaban ruqꞌuin ja rEspíritu Santo in nkanaꞌ ja quicotemal xin Dios rmal. 
\v 18 Queriꞌ nrajoꞌ ja Cristo chake chi nkaban in wi nkanimaj jariꞌ nel rucꞌux ja Dios chakij rmal in ja winak utz nokquetzꞌat rmal chakajaꞌ. 
\p 
\v 19 Rmalcꞌariꞌ nbij chewe, bien kachꞌoboꞌ rij rwach nak nkaban utzcꞌa chi mta sícꞌ chꞌaꞌoj chikacojol, bien kachꞌoboꞌ rij rwach nak nkatobej kiꞌ chibil tak kiꞌ utzcꞌa chi nqꞌuiy más ja yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 20 Maxta xa rmal ja natiꞌ tok xtiyojtaji ja obra xin Dios. Ni katzij wiꞌ chi ma xajan ta nkatiꞌ xa nak ta nkatiꞌ jeꞌe. Pro wi kas kꞌalawachili natiꞌ jun nakun chwach jun kachꞌalal in wi nyojtaji ja kachꞌalal amwal jariꞌ ma rubey ta ja naban. 
\v 21 Mejor ja nkaban, ma tikatiꞌ ta ja tiꞌij chwach jun kachꞌalal ja wi xa nyojtaji ja kachꞌalal rmal. In chakajaꞌ ma tikatij ta vino chwach in ma tikatij ta xa nak ta chwach ja wi xa ntzꞌilori rcꞌaslemal ja kachꞌalal rmal. 
\v 22 Atat wi awotak chi ma xajan ta nkatiꞌ xa nak ta nkatiꞌ jeꞌe mejor xa pan awanma nqꞌuejeꞌ wiꞌ chwach ja xa nayabej akꞌij como ja Dios rotak ja cꞌo pan awanma. Congana quiꞌil chake ja tok kotak chi ma xajan ta ja nkaban jeꞌe in tok matitiꞌoni ja kaconciencia rmal. 
\v 23 Pro ja tok ma awotak ta wi xajan natiꞌ jun nakun owi ma xajan ta in wi xatiꞌ jariꞌ ma utz ta ja xaban. Ma utz ta como xa caꞌiꞌ acꞌuꞌx xatiꞌ. Ja cꞌa wi cꞌoli naban xa nak ta pro wi xa caꞌiꞌ acꞌuꞌx naban jariꞌ il mac ja naban. 
\c 15
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Ja cꞌa rajoj ja cow chic ja yukulbal kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo yatal chake chi nqꞌuejeꞌe ja kapaciencia cuqꞌuin ja kachꞌalal ja ma e cow ta, ruqꞌuin ta paciencia quekatoꞌoꞌ tre ja majaꞌn tichꞌobtaj jeꞌe cumal. Ma yatal ta chake chi nkaban ja xa nak ta cꞌo kagana nkaban. 
\v 2 Pro ja nkaban, quekayaꞌaꞌ pa cuenta ja kachꞌalal, kabanaꞌ ja cꞌol utzil rcꞌamonto chique utzcꞌa chi ncowir más ja yukulbal quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. 
\v 3 Quirtariꞌ nkaban jutzꞌit como ja Cristo arjaꞌ ma rgana ta ja xuban pro rvoluntad ja Tatixel ja xuban caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij ja Cristo tre ja Tatixel riꞌ: —Ja pokonlaj tak tzij ja quibij chawe atat chwij anin kaj wiꞌ, neꞌe ja Cristo. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\v 4 Xa nak ta ja tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios ojer jariꞌ ma chaka ta tzꞌibtali, rumac chi nokrpaxbaj. Ja tzꞌibtal can ojer jariꞌ nuyaꞌ ja kapaciencia chi rcochꞌic ja nkawil jeꞌe chipan ja kacꞌaslemal in nyukbaꞌ más kacꞌuꞌx chakajaꞌ. Jariꞌ rcꞌamonto chake utzcꞌa chi nokquicoti chi raybexic ja tzujun chake rmal ja Dios. 
\v 5 Ja Dios ruqꞌuin arjaꞌ npi wiꞌ ja kapaciencia, arjaꞌ nyukban kacꞌuꞌx. Dios ta cꞌa xtiyoꞌ chewe chi xa jun neban como caniꞌ nrajoꞌ ja Cristo Jesús chewe chi neban. 
\v 6 Quirtariꞌ neban jutzꞌit utzcꞌa chi xa jun neban chi ryaꞌic rukꞌij ja Dios ja Tatixel rxin ja kajaw Jesucristo. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 7 Xa chewiꞌ tok nbij chewe maxta ma tecꞌul ta ewiꞌ. Caniꞌ xuban ja Cristo chake xokrucꞌul kanojelal quirtacꞌariꞌ neban ixix chakajaꞌ tecꞌuluꞌ ewiꞌ utzcꞌa chi xtiyataj na más rukꞌij ja Dios emwal. 
\v 8 Quewaꞌ rbanic riꞌ ja nmajon rbixic chewe, peti ja Jesucristo waweꞌ chwachꞌulew, xurbanaꞌ ja samaj xin Dios chiquicojol ja raj Israel. Queriꞌ xuban utzcꞌa chi nkatzꞌat chi ja Dios arjaꞌ ni nuban wiꞌ cumplir ja ntzujuj. Xurbanaꞌ ja samaj utzcꞌa chi jariꞌ xbanbej cumplir ja rtzujun can ojer ja Dios chique ja rAbraham ja rIsaac in Jacob. 
\v 9 In jun chic, xurbanaꞌ ja samaj utzcꞌa chi nqueyaꞌ rukꞌij ja Dios ja winak ja ma e aj Israel ta como ja Dios xpokonaj quewach chewiꞌ tok nqueyaꞌ rukꞌij. Caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios quewaꞌ nbij riꞌ: —Rmalcꞌariꞌ tok xtinyaꞌ na akꞌij chiquicojol ja winak ja ma e aj Israel ta in xtinbixaj na abiꞌ chiquicojol chakajaꞌ, neꞌxi ja Dios. 
\v 10 In jun chic ja tzꞌibtal can quewaꞌ nbij riꞌ: —Ixix ja ma ix aj Israel ta quixquicot cuqꞌuin ja rtinamit Dios, neꞌe. 
\v 11 In jun chic quewaꞌ nbij riꞌ: —Teyaꞌaꞌ rukꞌij ja kajaw Dios ewanojel ja ma ix aj Israel ta, tiquiyaꞌaꞌ rukꞌij ja winak pro ni canojelal, neꞌe. 
\v 12 In jun chic ja tzꞌibtal can rmal ja rojer profeta Isaías tre ja Cristo, quewaꞌ nbij riꞌ: —Cꞌo jun Toꞌonel nalax na, arjaꞌ riy rumam can ja rIsaí.\f Ja rIsaí arjaꞌ rtataꞌ ja rojer rey David.\f* Arjaꞌ xtoc na rey pa quewiꞌ ja winak ja ma e aj Israel ta in ja rejeꞌeꞌ kas xquequicoti chi raybexic nojel ja rtzujun can ja Dios chique. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\v 13 Ja Dios arjaꞌ nyoꞌ chake chi nokquicoti chi raybexic nojel ja rtzujun can chake. Arjaꞌ ta cꞌa xtiyoꞌ chewe chi nnoji ja quicotemal pa tak ewanma, arjaꞌ ta xtiyoꞌ chewe chi xa jun neban, jariꞌ nuyaꞌ chake ja tok yukul kacꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo. Quirtacꞌariꞌ neban utzcꞌa chi nsamaji ja poder rxin ja rEspíritu Santo pa tak ewanma in rmaltariꞌ kas ta npulinto ja quicotemal pa tak ewanma chi raybexic nojel ja rtzujun can chake ja Dios. 
\p 
\v 14 Ja chwe anin wachꞌalal bien wotak chi nojnak ja rutzil pa tak ewanma in wotak chakajaꞌ chi bien chꞌobtajnak emwal ja tijonem xin Jesucristo in nixcowini nepaxbaj ewiꞌ. 
\v 15 Pro cꞌo jeꞌe xintzꞌibaj chipan awaꞌ jun carta riꞌ ja rewotak chic pro ma xinnaꞌ ta wiꞌ xintzꞌibaj chipan como matinwajoꞌ chi nemestaj. Como anin cꞌo jun privilegio ncochin tre ja Dios ja cꞌo chi nukul chewiꞌ tok xintzꞌibaj chipan. 
\v 16 Ja Dios ryaꞌon chwe chi nintajini nban ja samaj xin Jesucristo chiquicojol ja winak ja ma e aj Israel ta, ryaꞌon chwe chi nchꞌob chiquewach ja utzlaj tzij xin Dios. Jariꞌ samaj ryaꞌon ja Dios chwe utzcꞌa chi nenujach ja ma e aj Israel ta pa rukꞌaꞌ utzcꞌa chi neꞌoc e caniꞌ jun sacrificio ja nentzujuj chwach ja Dios pro jun sacrificio ja utz ntzꞌa̱t rmal ja Dios, jun sacrificio ja chꞌachꞌojirsan rmal ja rEspíritu Santo. 
\p 
\v 17 Rmalcꞌariꞌ tok congana ninquicot rmal ja samaj xin Dios ja nbanon pro jariꞌ nmaltioxij tre ja Jesucristo. 
\v 18 Como ja samaj ja nmajon rnataxic chewe, ja Cristo arjaꞌ samaji pa wanma chi rbanic, mchita jun samaj nnataj. Queriꞌ xuban ja Cristo, arjaꞌ xucꞌan wxin chi rbanic ja samaj chiquicojol ja ma e aj Israel ta utzcꞌa chi ejeꞌeꞌ nyukeꞌ na quecꞌuꞌx ruqꞌuin. Ja Cristo xucꞌan wxin tre nojel ja xinbij chique in tre nojel ja xinban chiquicojol chakajaꞌ. 
\v 19 Ja Cristo xuyaꞌ chwe chi xinban nimak tak milagro in xuyaꞌ chwe chakajaꞌ chi congana samaji ja poder rxin ja rEspíritu Santo chipan ja samaj xinban. Queriꞌ cꞌa rbanic ja samaj nbanon, nojel nat nakaj xinbij wiꞌ ja utzlaj tzij xin Jesucristo, xinmajel rbixic pa Jerusalén in xinekaji cꞌa pan Ilírico. 
\v 20 Pro congana ntijon nukꞌij chi rbixic ja utzlaj tzij pa tak lugar ja bar majaꞌn tekaj wiꞌ rbixic ja Cristo como ma ja ta ncanoj ja xquinesamaj ta pa jun lugar ja bar ticon chi wiꞌ ja samaj xin Jesucristo rmal jun chic ajsamajel. 
\v 21 Pro xinban cumplir ja caniꞌ tzꞌibtal can chipan ja rtzobal Dios, quewaꞌ nbij riꞌ: —Ja winak ja majaꞌn tekaj rbixic ja Cristo cuqꞌuin nerilaꞌ na jun kꞌij tok xticotakij na rwach. Ja winak ja majaꞌn tiquicꞌaxaj nak rbanic nerilaꞌ na jun kꞌij tok xtichꞌobtaj na cumal nak rbanic. Queriꞌ ja tzꞌibtal can. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 22 Rumac cꞌa ja nsamaj chewiꞌ ja tok ma incowinnak ta inbenak ta ewqꞌuin masqui qꞌuiylaj mul nchꞌobon chi ninbe ewqꞌuin. 
\v 23 Pro ja camic mchita samaj nban chipan ja juleꞌ lugar ja rinsamajnak wiꞌ in tuban qꞌuiylaj junaꞌ ja fuerte ngana ninbe ewqꞌuin 
\v 24 rmalcꞌariꞌ tok nchꞌobon chi ninbe ewqꞌuin. Como cꞌo jun nviaje nenbanaꞌ España nchꞌobon chi ninkꞌax na ewqꞌuin chipan ja viaje. Ja cꞌa tok xquinekaj ewqꞌuin janila ninquicoti ja ninqꞌuejeꞌ checojol masqui xa jurata. Ja cꞌa tok xquinel chic checojol ninetoꞌel ta jutzꞌit tre ja nviaje. 
\v 25 Pro ninbe na pa Jerusalén nabey como cꞌo jun ayuda jachon chwe chi nenyaꞌaꞌ chique ja tinamit xin Dios ja recꞌo chilaꞌ. 
\v 26 Como ja kachꞌalal ja recꞌo chipan ja caꞌiꞌ departamento Macedonia in Acaya ejeꞌeꞌ nojel quecꞌuꞌx nojel canma quemol jun ayuda in camic nquetakel cuqꞌuin ja tak mebaꞌiꞌ ja recꞌo cuqꞌuin ja tinamit xin Dios ja recꞌo pa Jerusalén. 
\v 27 Ejeꞌeꞌ ma e aj Israel ta pro kas quiꞌ quecꞌuꞌx queyaꞌ ja rayuda chique ja raj Israel pro ni yatal wiꞌ chique chi nqueyaꞌ como cꞌoli caniꞌ jun quecꞌas cuqꞌuin. Cꞌoli quecꞌas como ejeꞌeꞌ tok quewil ja totajem xin Dios, cumal ja raj Israel tok quewil. Chewiꞌ cꞌa ja tok yatal chique chi nequetoꞌ ja raj Israel tre jun ayuda. 
\v 28 Ja cꞌa tok xtitzur mwal, tok xtijachtaj can mwal ja rayuda cꞌacꞌariꞌ xtenbanaꞌ chic ja nviaje España in ninkꞌax na ewqꞌuin chipan ja viaje. 
\v 29 Ja cꞌa tok xquinekaj ewqꞌuin anin wotak chi kas nnoj na ja quicotemal pa tak kanma rumac ja utzlaj tzij xin Cristo. 
\p 
\v 30 Ja camic wachꞌalal, como ixix newajoꞌ ja kajaw Jesucristo in como cꞌoli ja rajoben riꞌil xin Dios pa tak ewanma ja yaꞌon chewe rmal ja rEspíritu Santo rmalcꞌariꞌ tok congana nban recomendar chewe, quinetoꞌoꞌ, tebanaꞌ jun lucha chi rbanic orar pa ncuenta. 
\v 31 Tecꞌutuj tre ja Dios chi arjaꞌ ninrutoꞌ pa quekꞌaꞌ ja winak ja maticajoꞌ nquinimaj ja Jesucristo ja recꞌo chipan ja departamento Judea. In jun chic, como nenjachaꞌ na ja rayuda chique ja tinamit xin Dios ja recꞌo pa Jerusalén tecꞌutuj tre ja Dios chi ejeꞌeꞌ nquecꞌam ja rayuda chwe. 
\v 32 Quirtariꞌ neban jutzꞌit utzcꞌa kas quiꞌil ja tok xquinekaj ewqꞌuin ja wi rvoluntad Dios utzcꞌa kas nxucꞌuxuꞌi ja kanma ewqꞌuin. 
\v 33 Dios ta xtiqꞌuejeꞌ ewqꞌuin ewanojelal, arjaꞌ nyowi ja quicotemal. Amén. 
\c 16
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 1 Camic cꞌo jun kachꞌalal ixok ntakel ewqꞌuin rbinaꞌan Febe, arjaꞌ jun ajsamajel chipan ja riglesia ja cꞌo chipan ja tinamit Cencrea. 
\v 2 Ja cꞌa tok xtekaj ewqꞌuin congana nban recomendar chewe chi necꞌul pa rubiꞌ ja kajaw Jesucristo como nijawariꞌ yatal chake chi nkaban ja rok tinamit xin Dios. Ja kas nwajoꞌ chewe chi netoꞌ ja kachꞌalal Febe tre xa nak ta ncꞌatzin tre como arjaꞌ e qꞌuiy ja kachꞌalal ertoꞌon in chakajaꞌ inrtoꞌon anin. 
\p 
\v 3 Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja rAquila rachbil Priscila, ejeꞌeꞌ e wachbil chipan ja samaj xin Cristo Jesús 
\v 4 in queban jutij jutzꞌit laj xecami chi ntoꞌic. Anin janila nmaltioxij chique pro ma nuyon ta anin nmaltioxij chique pro canojel ja kachꞌalal ja ma e aj Israel ta ja recꞌo pa tak iglesia jeꞌe ejeꞌeꞌ nquimaltioxij chique chakajaꞌ. 
\v 5 In chakajaꞌ teyaꞌaꞌ rutzil quewach ja riglesia ja nquemol quiꞌ pa cochoch. Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja chakꞌlaj kachꞌalal Epeneto, arjaꞌ kas yukeꞌ rucꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo nabey chiquewach ja juleꞌ chic kachꞌalal ja recꞌo chipan ja departamento Acaya. 
\v 6 Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja María, arjaꞌ congana jun samaj rbanon checojol. 
\v 7 Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja rAndrónico rachbil Junias, ejeꞌeꞌ e wach tak aj tinamit in kaban jutij xa junan katij pa cheꞌ cuqꞌuin. Kas lokꞌ nenaꞌi ja rAndrónico in Junias chiquicojol ja rapóstol in chakajaꞌ yukeꞌ quecꞌuꞌx ejeꞌeꞌ nabey ruqꞌuin ja Cristo chinwach anin. 
\p 
\v 8 Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja rAmplias, arjaꞌ chakꞌlaj kachꞌalal como arjaꞌ chakajaꞌ xa jun rbanon ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo. 
\v 9 Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja Urbano como junan xoksamaj ruqꞌuin pa rcuenta ja Cristo. Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja chakꞌlaj kachꞌalal Estacas chakajaꞌ. 
\v 10 Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja rApeles, arjaꞌ ni kꞌalaj wiꞌ chi xa jun rbanon ruqꞌuin ja Cristo. In teyaꞌaꞌ rutzil quewach chakajaꞌ ja recꞌo pa rochoch ja rAristóbulo. 
\v 11 Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja Herodión, arjaꞌ wach aj tinamit. In teyaꞌaꞌ rutzil quewach chakajaꞌ ja recꞌo pa rochoch ja Narciso ja xa jun quibanon ruqꞌuin ja kajaw Jesucristo. 
\v 12 Teyaꞌaꞌ rutzil quewach ja Trifena rachbil Trifosa, ejeꞌeꞌ e ajsamajelaꞌ rxin ja kajaw Jesús. In teyaꞌaꞌ rutzil rwach chakajaꞌ ja chakꞌlaj kachꞌalal Pérsida, arjaꞌ congana jun samaj rbanon pa rcuenta ja kajaw Jesús. 
\v 13 Teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja Rufo, arjaꞌ jun ajsamajel chaꞌon rmal ja kajaw Jesucristo in teyaꞌaꞌ rutzil rwach ja ruteꞌ chakajaꞌ como arjaꞌ xuban chwe in caniꞌ chakꞌlaj ral. 
\v 14 In juleꞌ chic ja teyaꞌaꞌ rutzil quewach riꞌ, Asíncrito, Flegonte, Hermas, Patrobas, Hermes in canojel ja kachꞌalal ja recꞌo cuqꞌuin. 
\v 15 In juleꞌ chic riꞌ, Filólogo rachbil Julia, Nereo rachbil ja ranaꞌ, Olimpas in canojel ja tinamit xin Dios ja recꞌo cuqꞌuin. 
\p 
\v 16 Ja tok nemol ewiꞌ teyaꞌaꞌ rutzil ewach chibil tak ewiꞌ pro ruqꞌuin ta ja rajoben riꞌil xin Dios. Ja juleꞌ chic kachꞌalal ja nquemol quiꞌ pa rubiꞌ ja Cristo, ejeꞌeꞌ nquetakel rutzil ewach ixix. 
\p 
\v 17 Camic wachꞌalal congana nban recomendar chewe, tebanaꞌ cuenta chiquewach ja re ticol tak división in chꞌaꞌoj, juleꞌ winak ja nqueyaꞌ jun tijonem ja matucꞌam riꞌ ruqꞌuin ja tijonem ja cꞌut chewach ixix, ma queꞌewachbilaj ta. 
\v 18 Ejeꞌeꞌ riꞌ winak ma ja ta ja kajaw Jesucristo nquinimaj pro xa quivoluntad ejeꞌeꞌ nqueban kaj queyon. Congana buen tak tzij nquibij, kas nekꞌoloni pro jariꞌ xa nequibanbej engañar ja kachꞌalal ja re tak sencillo. 
\v 19 Ja cꞌa rixix wachꞌalal, bien otakin chic nojel nat nakaj chi congana nixnimani in congana ninquicot chewij rmal xarwariꞌ nwajoꞌ chewe chi bien techꞌoboꞌ nak rbanic ja banoj utzil in xtiqꞌuejeꞌ ta nat chewe ja banoj itzelal. 
\v 20 Ja cꞌa Dios ja nyowi ja quicotemal arjaꞌ nkajsaj na chanim ja rchokꞌakꞌ ja Satanás in nbe ja Satanás xeꞌ ewakan. Ja camic xtiqꞌuejeꞌ ta ewqꞌuin ja rutzil ja nkacochij tre ja kajaw Jesucristo. Amén. 
\p 
\v 21 Ja Timoteo ja wachbil chipan ja samaj xin Jesucristo arjaꞌ nutakel rutzil ewach in queriꞌ nqueban chakajaꞌ ja Lucio, ja Jasón in Sosípater, ejeꞌeꞌ e wach tak aj tinamit. 
\p 
\v 22 Ja Tercio arjaꞌ rmajon rtzꞌibaxic jawaꞌ carta riꞌ in arjaꞌ chakajaꞌ nutakel rutzil ewach pa rubiꞌ ja kajaw Jesucristo. 
\p 
\v 23 Ja Gayo nutakel rutzil ewach, arjaꞌ ryaꞌon ja nposada in pa rochoch arjaꞌ nquemol wiꞌ quiꞌ ja riglesia canojel. Ja Erasto ja tesorero xin tinamit arjaꞌ nutakel rutzil ewach in queriꞌ nuban ja kachꞌalal Cuarto chakajaꞌ. 
\p 
\v 24 Xtiqꞌuejeꞌ ta ewqꞌuin ewanojel ja rutzil ja nkacochij tre ja kajaw Jesucristo. Amén. 
\s * * * * * * * * * * 
\p 
\v 25 Ja camic ja kas nwajoꞌ anin chi ja Dios ni ta xtiyaꞌ wiꞌ rukꞌij pro ni ta chijutij. Ja Dios arjaꞌ bien ncowini ncowirsaj ecꞌuꞌx utzcꞌa chi cow nixpeꞌi chi rnimaxic ja Jesucristo. Queriꞌ nbij ja utzlaj tzij ja nmajon rbixic chewe, juleꞌ tzij ja nucꞌut chikawach nak rbanic ja Jesucristo. Jawaꞌ utzlaj tzij riꞌ nij awatalto wiꞌ jaruꞌ pa tiempo kas tzꞌucarnakto ja rwachꞌulew pro ja camic kꞌalasan chic chikawach. 
\v 26 Ja Dios arjaꞌ rkꞌalasan chic chikawach camic ja utzlaj tzij in chakajaꞌ cꞌo jeꞌe ja quitzꞌiban can ja rojer tak profeta xin Dios ja noqui camic chi rkꞌalasbexic ja utzlaj tzij chiquewach ja winak pro ni chiquewach canojelal ja winak xa nak ta chi tinamital ecꞌo wiꞌ. Ja cꞌaslic Dios ja ni mta wiꞌ camíc trij arjaꞌ ryaꞌon jun orden chi nkꞌalasaxi ja utzlaj tzij chiquewach canojel ja winak utzcꞌa chi ejeꞌeꞌ nyukeꞌ quecꞌuꞌx ruqꞌuin ja Jesucristo in nquinimaj. 
\v 27 Rumac cꞌa ja Jesucristo chewiꞌ tok nbij chewe, kayaꞌaꞌ rukꞌij ja Dios ja ni xarwariꞌ jun chi Dios, jun Dios ja majun nak ta nkꞌiꞌo ta ja rnaꞌoj. Ni ta xtiyaꞌ wiꞌ rukꞌij camic, chwak in chijutij. Amén.