\id ACT
\h Hechos
\mt Tniuu ja ni ka saꞌa tee ni chitniuu ña Jesús
\c 1
\s Ni kee yuꞌu Jesús ja tetniuu Dios Espíritu ya
\p
\v 1 Nuu tutu xtnañuꞌu ja ni tetniuu san nuu ni, vi Tata Teófilo, ni tee san ndiꞌi ja ni saꞌa Jesús vi ja ni kaxtnoꞌo ya ndee kiuu nuu ni kejaꞌa ya
\v 2 vi guaa ndee kiuu mandaa ya andivi. Te ama ka ja noꞌo ya, ja ni kaxtnoꞌo ya nuu tee ni chitniuu ya ja ka kuu tee ni ndakaji ya ja vi xtutenuu de tnoꞌo maa ya jin maꞌñu sagua Espíritu ia Dios.
\v 3 Te nuu kuee ka ja ni jiꞌi ya, te ni ndatuu teku ya, te ni xneꞌe ya maa ya nuu de ja kaxtnoꞌo kaji ya ja ni ndateku ya. Te kuaꞌa jichi ni ka jini ña de jin ya nuu uu xiko kiuu. Te ni kaxtnoꞌo ya naxa tatnuni ia Dios.
\v 4 Te nuu ni ka oo de jin ya ni tatnuni ya ja ma kekuei de Jerusalén, chi jiñaꞌa ya:
\p ―Vi kondetu ni guaa ndee na skunkuu tnoꞌo ni kee yuꞌu Tata Dios, nagua ni ka onini ni ja ni kaꞌan san,
\v 5 chi ja ndaa ja Juan ni skuandute ñayiu jin ndute, su maa ni, chi nuu masu kuaꞌa ka kiuu, te vi niꞌi ni Espíritu ia Dios ja koo ini anu ni, na kuinio ja ni ka jandute ni jin ya ―jiñaꞌa Jesús.
\s Kuanoꞌo Jesús andivi
\p
\v 6 Te nuu ni ka otutu de jin ya, te ka jiñaꞌa de:
\p ―¿A vitna te ndasaꞌa siin ni ñuo Israel ja tatnuni mai, vi Jitoꞌo san?
\p
\v 7 Yun te jiñaꞌa ya:
\p ―Ja maa ni, chi masu ka oo ni ja vi kuni ni na kiuu axi naxa kokuu ja skunkuu ia Dios, chi ja naꞌa maa Tata Dios nagua kuu ja saꞌa ya, chi maintnoꞌo maa ya tatnuni.
\v 8 Su nuu na kii Espíritu ia Dios nuu ndiꞌi ni, te vi niꞌi ni jakaꞌnu, te kekuei ni vi kaka nuu ni vi ndakani ni tnoꞌo ja jaꞌa san ja ni ka jini ni nuu ñayiu ñuu Jerusalén vi nuu ñayiu nii ñuu tnii Judea vi Samaria vi nii ndee jaꞌa ñuyiu.
\p
\v 9 Vi yun ni ka ni kaꞌan ya, te vi ka ndiaꞌa de, te mandaa ya, te ni jinkisaꞌu ya nuu viko, te tu ni ka jini ka ña de.
\v 10 Te vi ka jito niꞌni guaguaꞌa de ichi andivi ja mandaa ya kuaꞌan ya, te sanaa ni ni ka jini de uu tee ka niꞌnu saꞌun kuijin.
\v 11 Te ka jiñaꞌa ya:
\p ―Tee Galilea, ¿nau ja ka jito niꞌni niꞌni ni ichi andivi? Te maa Jesús ja ni ka oo jin ni yaꞌa, mandaa ya andivi, te saa ni ndajiokuiin ya inka jichi nagua ka ndiaꞌa ni ja mandaa ya andivi ―ka jiñaꞌa ia ka jinokuechi nuu Dios.
\s Ni ka kaji de Matías ja nukuiin de nuu tniuu Judas
\p
\v 12 Yun te ni ndekuei de yuku nani Olivos, te kuanoꞌokuei de Jerusalén, chi masu jika kuu nagua oo nuu Ley ja kuu vi kaka de kiuu ndatatu.
\v 13 Nuu ni ndajinokuei de ñuu yun, te ni ndiukuei de in veꞌe, te ni ndakuei de veꞌe oo ndee sukun nuu ka ndoo de. Te tee yun ka kuu Pedro vi Jacobo, Juan, Andrés, Felipe, Tomás, Bartolomé, Mateo, Jacobo seꞌe Alfeo, Simón Zelote \f + \fr 1:13 \ft Zelote kei kaꞌan tee yinduu nuu tee ka ndakoo ja kaxin tnaꞌa ja jaꞌa ñuu de.\f* vi Judas ñani Jacobo.
\v 14 Ndiꞌi de ni ka otutu jin sava ka ñani Jesús vi María, nana ya, vi sava ka ñasiꞌi ja inuu inuu ni ka ondakuatu de vi ni ka ojikantaꞌu de nuu ia Dios.
\p
\v 15 Te in kiuu yun ni ka kututu ndee ciento oko ñayiu ka kandija Jesús. Yun te ni ndakoo Pedro maꞌñu ndiꞌi ñayiu yun, te jiñaꞌa de:
\p
\v 16 ―Nini kuu ja ni skunkuu tnoꞌo yoso nuu tutu ii, vi ñani vi kuaꞌa, ja ni kaꞌan Espíritu ia Dios jin David ndee janaꞌa siki Judas, tee ni ondeka ña jin ñayiu ja ni ka kakuiko ña jin Jesús.
\v 17 Te Judas, chi in tee ni ka ojika jin ndi uxi uu san kuu de, te suni ni chitniuu ña ya jin de ja vi saꞌa san tniuu yaꞌa.
\v 18 Su ni jaꞌan de, te ni ndakiꞌin de ñuꞌu jin xuꞌun ni junkunyaꞌu de ja jaꞌa tniuu kueꞌe ni saꞌa de. Yun te ni kanakau ndei de ichi xini de, te ni kaꞌndi chii de, te ni yagua ndiꞌi jiti de.
\v 19 Su nuu ni ka jini ndiꞌi ñayiu Jerusalén, te ni ka xnani de ñuꞌu yun Acéldama, jin saꞌan maa de, ja kei kaꞌan ñuꞌu niñi.
\v 20 Chi suaꞌa kaꞌan nuu tutu Salmo:
\q Na kendoo ndaꞌu veꞌe de
\q te tu na in koo saꞌun ka.
\m Te suni inka nuu kaꞌan:
\q Ja inka ñayiu na saꞌa tniuu ni osaꞌa de.
\p
\v 21 ’Chi nini kuu ja vi ndandukuo inka tee nukuiin nuu tniuu de, te na kokuu in tee ni ka oo jin san ndiꞌi kiuu nuu ni ojaꞌankuei san vi ni ondikuei san jin Jitoꞌo Jesús,
\v 22 nuu ni jinkondee guaa ndee nuu ni skuandute ña Juan vi guaa ndee kiuu ni ndee ya neꞌu san ja mandaa ya andivi. Te tee yun na kokuu testiu ja vi ndakani jin san ja ni ndateku Jesús ―jiñaꞌa Pedro suaꞌa.
\p
\v 23 Yun te ni ka jani de uu tee, in de kuu José ja nani de Barsabás ja suni ni ka xnani ña jin de Justo, te inka de kuu Matías.
\v 24 Te ka ndakuatu de ja jaꞌa tee yun, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Maa ni, vi Jitoꞌo san, ja jini ni anu ndiꞌi ñayiu, xneꞌe ni ndee tee yaꞌa guaa ndakaji ni,
\v 25 nagua ja ndachitniuu ni de ja xtutenuu de tnoꞌo vaꞌa maa ni ja ni xndendoo Judas jin yika kuechi de, te kuaꞌan de nuu ka oo ñayiu ka saꞌa jakueꞌe ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 26 Te ni ka jitotnuni de, te ni kanakau Matías ja ni kiunduu de nuu ni ka nduu uxi uu tee ni chitniuu ña Jesús ja vi xtutenuu de tnoꞌo vaꞌa ya.
\c 2
\s Ni kenta Espíritu ia Dios
\p
\v 1 Te nuu ni kenta kiuu viko Pentecostés, te ka otutu ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa invaa ni veꞌe.
\v 2 Te vi sanaa ni, ni jiso jiso ichi andivi vaji na kuinio in tikacha niꞌi, te ni chitu nii ini veꞌe nuu ka nukoi yun.
\v 3 Te ni ka jini na kandaa yañuꞌu kandaa ja makunkuei ichi xini, te ni ka junkoo siki in in ñayiu.
\v 4 Te ni kee ña Espíritu ia Dios jin ndiꞌi, te ni ka jinkondei ni ka kaꞌin siin siin nuu saꞌan, na kuu na kuu naxa ni saꞌa maa Espíritu ia Dios ja vi kaꞌin.
\p
\v 5 Te kiuu yun ni ka oo tee judio ja ka chiñuꞌu de ia Dios maa Jerusalén ja vajikuei de ndee sava ka ñuu ja ka oo nii ñuyiu.
\v 6 Te nuu ni jiso jiso, te ni ka kututu kuaꞌa ndevaꞌa ñayiu, te vi ni ka saꞌu kuii kuiti ini, chi ni ka onini ja ka kaꞌan tee yun saꞌan ka kaꞌan in in mai.
\v 7 Te vi ka saꞌu kuii ini, te tu ka niꞌi ini nagua vi saꞌi, te ni ka kaꞌin:
\p ―Vi kondiaꞌa ni, ¿a masu tee ñuu ja tnii Galilea ka kuu tee ka kaꞌan yaꞌa?
\v 8 ¿Te nau ja ka ninio ka kaꞌan de in in nuu saꞌan ka kaꞌon ñuu nuu ni ka kakuo?
\v 9 Yaꞌa, chi ka oo ndee ñayiu Partia vi Media vi Elam vi Mesopotamia vi Judea vi Capadocia vi Ponto vi ndee Asia,
\v 10 vi Frigia vi Panfilia vi Egipto vi sava ka ñuu ja tnii Libia yatni ñuu Cirene vi ñayiu ni ka jinkoo Roma na kuinio tnaꞌo judio vi tee ni ka kiunduu ja ka jantnoꞌo Ley Moisés,
\v 11 vi ñayiu Creta vi Arabia ka ninio ka kaꞌan de saꞌan ka kaꞌan mamao, te ka kaꞌan de ndiꞌi javii javaꞌa saꞌa ia Dios ―ka kachi de.
\p
\v 12 Te vi ka saꞌu kuii kuiti ini de, te tu ka niꞌi ini de nagua vi ndakani ini de, te ka jikan tnoꞌo tnaꞌa de:
\p ―¿Naxa kei ja siaꞌa saꞌa ia Dios jin tee yaꞌa?
\p
\v 13 Su sava ñayiu, chi saa suaꞌa ka kaꞌan kueꞌe ñai jin de, te ka kachi:
\p ―Ka jini ndevaꞌa tee yaꞌa.
\s Ni kaxtnoꞌo Pedro nuu kuaꞌa ñayiu
\p
\v 14 Yun te ni ka ndakoo ndichi Pedro jin ndi uxi in tee ni chitniuu ña Jesús, te jiñaꞌa de:
\p ―Maa ni, tee judio, vi ndiꞌi ni ja ka oo ni Jerusalén yaꞌa, vi kuni ni tnoꞌo yaꞌa, te vi konini guaꞌa ni na kaꞌan san.
\v 15 Chi masu ka jini tee yaꞌa, nagua ka jani ini ni, chi vitna ñuꞌni te inka ka iin neꞌe kuu.
\v 16 Chi yaꞌa skunkuu nagua ni kaꞌan Joel, tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa, nuu ni kaꞌan de:
\q
\v 17 Kachi ia Dios ja kiuu sandiꞌi,
\q tetniuu rin Espíritu rin nuu ndiꞌi ñayiu,
\q te seꞌe yii ron vi seꞌe siꞌi ron vi ndakani tnoꞌo rin,
\q te suchi kuechi, chi skuni rin jin, suaꞌa ni,
\q te tee nijaꞌnu, chi vi jani de nuu ka kixin de.
\q
\v 18 Te jandaa ja kiuu yun tetniuu rin Espíritu rin
\q nuu teyii vi nuu ñasiꞌi ja ka jinokuechi nuu rin,
\q te vi ndakani tnoꞌo maa rin.
\q
\v 19 Te saꞌa rin in ja ioo ndevaꞌa ichi andivi
\q vi jakaꞌnu nuu ñuꞌu,
\q te koo kuaꞌa niñi vi ñuꞌu ja kandaꞌa vi junkaka ñuaꞌa na kuinio viko.
\q
\v 20 Te kunee nuu nikandii
\q te nduu kuaꞌa nuu yoo na kuinio niñi
\q ama ka ja kenta kiuu sandaa Jitoꞌo yika kuechi ñayiu
\q kiuu kaꞌnu ndevaꞌa ja vi kuni ndiꞌi ñayiu.
\q
\v 21 Te ndiꞌi ñayiu ka ndakakuneꞌe sivi Jitoꞌo vi kaku niꞌnui
\m suaꞌa ni tee Joel.
\p
\v 22 ’Maa ni ja ka kuu ni tee Israel, vi konini ni tnoꞌo yaꞌa: Jesús, ia ni jaꞌnu Nazaret, kuu ia ni ndakuantnoꞌo Dios nuu ni xneꞌe ya javii javaꞌa ni saꞌa ya vi jakaꞌnu ya jin maꞌñu sagua Jesús neꞌu maa ni, nagua ja ka jini ni.
\v 23 Su nuu ni kanakau ya nuu ndaꞌa ndiꞌi ni, nagua ja ni chikuaꞌa maa ia Dios ja kokuu, te ni ka kakuiko ni ya, te ni ka ndasiaꞌa ni ya nuu ndaꞌa ñayiu kueꞌe, te ni ka jatakaa ñai jin ya yika cruz ja ni ka jaꞌni ni ya.
\v 24 Te ni ndaxteku ña ia Dios, te ni kindee ya ja jatu vi ja janiꞌni ya nuu ni jiꞌi ya, te ni ndeneꞌe ña ya, chi ma kuu kundee ñuu jiꞌi ja konevaꞌa ña jin ya.
\v 25 Chi ni kaꞌan David ja jaꞌa ya nuu ni kaꞌan de suaꞌa:
\q Ni ondiaꞌa san Jitoꞌo san ndiꞌi ni kiuu,
\q chi oo san ndaꞌa kuaꞌa ya, te tu na in xtajioo ña jin san.
\q
\v 26 Te yun guaa kusii ini san
\q vi jita sii ini san jin yuꞌu san nuu ni, vi Dios,
\q te ndatatu yiki kuñu san, chi ndetu kaꞌnu ña san jin ni,
\q
\v 27 chi ma xndendoo ña ni yau ñaña,
\q te ni ma kuandetu ni ja teꞌi yiki kuñu ia tetniuu ni.
\q
\v 28 Ni kaxtnoꞌo ni ichi nuu koteku san,
\q te maa ni saꞌa ja kusii ndevaꞌa ini san ja koo san nuu ni
\m suaꞌa ni tee David.
\p
\v 29 ’Vi kuandetu ni, vi ñani vi kuaꞌa, ja na kaꞌan ndaa san ja jaꞌa ndi nijaꞌnuo David, ja ni jiꞌi de, te ni jinkoyuꞌu de, te yau ñaña de oo neꞌu yoon ndee kiuu vitna.
\v 30 Su ndi David, chi in tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa ni okuu de. Te ni jini de ja ni kee yuꞌu ia Dios nuu ni kaꞌan ya ja neꞌu ndikin tata de keneꞌe ya ia kokuu Kristu ja jinkoo ya nuu mesa ja kotatnuni ya.
\v 31 Te vi na kuinio ja vi ndiaꞌa ña ndi David, te ni kaꞌan de: Ja ia ni tetniuu Dios ndateku ya, te ma ndoo ya nuu yau ñaña ni ma teꞌi yiki kuñu ya.
\v 32 Te ja ndaa ja ia Dios ni ndaxteku Jesús, te ndiꞌi san ka jini, te ka ndakani san tnoꞌo ya.
\v 33 Te kuanoꞌo ya ja ni nukoo ya ndaꞌa kuaꞌa maa Tata Dios. Te ni niꞌi ya maa Espíritu, nagua ja ni kee yuꞌu ia Dios. Te ni tetniuu ya vitna ja ni ka jini nuu ni vi ka onini ni.
\v 34 Chi David, visi tu ni kaa de andivi, su ni kaꞌan de:
\q Ni kaꞌan Jitoꞌo Dios nuu Jitoꞌo san:
\q “Junkoo ndaꞌa kuaꞌa rin
\q
\v 35 vi guaa ndee na saꞌa rin ndiꞌi ja ka kaꞌan uꞌu ña ndee chii jaꞌa ron”,
\m suaꞌa ni tee de.
\p
\v 36 ’Te yun guaa vi kuni ndiꞌi ñayiu ñuu Israel ja vi jandaa ja Jesús, ia ni ka jatakaa ni yika cruz, kuu ia ni saꞌa kaꞌnu Dios ja kokuu ya Jitoꞌo vi Kristu ―ni kaꞌan Pedro.
\p
\v 37 Te nuu ni ka onini ñayiu yun tnoꞌo ni kaxtnoꞌo Pedro, te ni ka tnaꞌu ini ndevaꞌa de. Yun te ka jikan tnoꞌo de Pedro vi nuu sava ka tee ni chitniuu ña Jesús, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Tata ñani, ¿nagua kuu ja vi saꞌa san? ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 38 Yun te jiñaꞌa Pedro:
\p ―Vi ndatnaꞌu ini ni, te vi kujioo ni nuu ichi kueꞌe, te vi kuandute in in ni jin sivi maa Jesukristu, nagua ja vi ndondee yika kuechi ni. Yun te vi kutaꞌu ni Espíritu ia Dios.
\v 39 Chi saa ni kee yuꞌu ia Dios nuu in in ni, vi nuu seꞌe ni, vi saa ni nuu ndiꞌi ñayiu ka oo jika, vi nuu na saa ñayiu ja ndakana ña maa Jitoꞌo Dios ―ni kaꞌan Pedro.
\p
\v 40 Ni kaꞌan Pedro ndiꞌi tnoꞌo yaꞌa vi kuaꞌa ka tnoꞌo, te xteku ña de:
\p ―Vi kujioo ni nuu ñayiu ka saꞌa jakueꞌe ka oo vitna ―jiñaꞌa de.
\p
\v 41 Te yun guaa ndiꞌi ñayiu ni ka kandija tnoꞌo ni kaꞌan de, te ni ka jandutei, guaa ni ka kiunduu ndee uni mil ka ñayiu kiuu yun ja ni ka kandijai Jesús.
\v 42 Te ndiꞌi de ni ka jantnoꞌo guaꞌa nagua ni ka kaxtnoꞌo tee ni chitniuu ña Jesús, te ndiꞌi de ni ka otutu de ja ni ka ondakuatu de vi ni ka ojaa de xtaa.
\s Ni ka otutu ndiꞌi ñayiu ni ka kandija xtnañuꞌu
\p
\v 43 Te ni ka yuꞌu ñayiu vi ni ka saꞌu kuii kuiti ini nuu ni ka jini jakaꞌnu vi javii javaꞌa ni ka saꞌa tee ni chitniuu ña Jesús.
\v 44 Te ndiꞌi ñayiu ka kandija yun ka otutui, te ka jiñaꞌa nuu tnaꞌi nagua ka nevaꞌi,
\v 45 vi ni ka oxikoi nagua ka nevaꞌi, te ni ka ojaꞌndei xuꞌun na kuu na kuu naxa ka jaꞌni ña jin in in.
\v 46 Te ndiꞌi ni ka ondututu in in kiuu veñuꞌu kaꞌnu maa Jerusalén, vi in ni tutu ni ka ojaꞌndei xtaa ni ka ojai, te ni ka okusii ini vi ni ka osaꞌa ndaꞌu ka osaꞌa kei mai.
\v 47 Te ni ka ondakuantaꞌui nuu ia Dios, te ni ka okaꞌan guaꞌa ndiꞌi ñayiu ñuu ja jaꞌa ñayiu ka kandija yun. Te in kiuu in kiuu ni ndaskaya Jitoꞌo Dios ñayiu ka kandija ja ni skaku niꞌnu ña ya.
\c 3
\s Ni nduvaꞌa in tee kuꞌu siꞌin
\p
\v 1 Te in kiuu kuaꞌankuei Pedro vi Juan veñuꞌu kaꞌnu ka uni jañini, ore ka ndakuatu ñayiu.
\v 2 Te in kiuu in kiuu ni ka ojunsiaꞌa ñayiu in tee kuꞌu siꞌin ja vi saa ni kaku de yeꞌe veñuꞌu nani Luu Kaa, ja na kakan de xuꞌun nuu ñayiu kiukuei nuu oo veñuꞌu yun.
\v 3 Te nuu ni jini tee yun ja makiukuei Pedro vi Juan nuu oo veñuꞌu yun, te ni jatakaa de ndaꞌa de ja jikan de xuꞌun.
\v 4 Su Pedro vi Juan, chi suaꞌa ni ka ndiaꞌa de nuu tee yun, te jiñaꞌa Pedro:
\p ―Kondiaꞌa ni nuu nduu san.
\p
\v 5 Yun te ndiaꞌa guaguaꞌa de nagua kuu ja vi kuñaꞌa tee yun.
\v 6 Su yun te jiñaꞌa Pedro:
\p ―Tu na xuꞌun kaa ni xuꞌun oro nee san ja skutaꞌu ña san. Su ja nevaꞌa san, te na taa san. Te jin jakaꞌnu maa Jesukristu, ia ni jaꞌnu ñuu Nazaret, kaꞌan san ja ndakoo ni te kaka ni ―jiñaꞌa de.\fig Peter, John look at lame man|75cn01895B.tif|col|||Jikan tee kuꞌu xuꞌun nuu Pedro jin Juan|3.6\fig*
\p
\v 7 Te ni tnii de ndaꞌa kuaꞌa tee yun, te ni ndoneꞌe ña de, te vi ore saa ni kuyutnu siꞌin de vi sukun jaꞌa de.
\v 8 Te vi ni kanta sukun de ja ni ndakoo de, te ni jika de ni kiukuei de jin tee yun nuu oo veñuꞌu yun. Jika de vi kanta sukun de ndakuantaꞌu de nuu ia Dios.
\v 9 Te ndiꞌi ñayiu ni ka jini ña ja jika de vi ndakuantaꞌu de nuu ia Dios.
\v 10 Yun te ni ka ndakuni ña ja suu de ni ojunkoo yeꞌe veñuꞌu nani Luu Kaa ja ni ojikan de xuꞌun, te ni ka saꞌu kuii kuiti ini ñayiu yun ja ni ka yuꞌi ja siun ni kuu.
\s Ni kaxtnoꞌo tuku Pedro nuu ñayiu
\p
\v 11 Te vi tu ni siaa saꞌun ña tee ni nduvaꞌa ja ni okuꞌu siꞌin yun jin Pedro vi Juan. Te yun guaa ndiꞌi ñayiu ni ka saꞌu kuii kuiti ini, te ni ka jinoi ni jaꞌankuei nuu ka oo Pedro vi Juan nuu oo veñuꞌu nuu nani Yuveꞌe Salomón ja vi kondiaꞌi ja siun ni kuu.
\v 12 Te nuu ni jini Pedro, te jiñaꞌa de nuu ñayiu yun:
\p ―Maa ni ja ka kuu ni ñayiu ñuu Israel, ¿nau ja vi ni ka saꞌu kuii ini ni ka ndiaꞌa ni yaꞌa? Te ka ndiaꞌa ña ni na kuinio ja vi maa san ka nevaꞌa jakaꞌnu axi vi maa san ka kuu tee vii tee vaꞌa ja ni ka ndasaꞌa san tee yaꞌa.
\v 13 Su masu saa, chi ia Dios ni ochiñuꞌu ndi tatao Abraham vi Isaac vi Jacob, vi Dios ndiꞌi tatatnoꞌo kuu ia ni saꞌa kaꞌnu ya seꞌe ya Jesús, te ia yaꞌa ni ka kakuiko ni, te ka kaꞌan kuechi ni siki ya nuu Pilato. Te nuu ni kuini de ja siaa ña de, te tu ni ka jandetu ni.
\v 14 Chi saa suaꞌa ni ka skexiko ni ia vii ia ndaa, te ni ka jikan ni ja ni yaa in tee jaꞌni ndiyi.
\v 15 Te ni ka jaꞌni ni ia taa ja kotekuo, ia ni ndaxteku Dios neꞌu ndiyi. Te sein, chi ka jini san te ka ndakani san ja saa ni kuu.
\v 16 Te ja ka kandija san jin sivi Jesús kuu ja ka ndiaꞌa ni, te ka jini ndiꞌi ni, ja ni nduvaꞌa tee yaꞌa, te jandaa ja sivi ia Jesús kuu ja ni ndasaꞌa tee ni okuꞌu siꞌin yaꞌa jin nuu ndiꞌi maa ni.
\p
\v 17 ’Su vitna, vi ñani vi kuaꞌa, te jini san ja tu ni ka jinkuiꞌnu ini ni jakueꞌe ni ka saꞌa ni, ni tee ka netniuu, tu ni ka junkuiꞌnu ini de.
\v 18 Su ia Dios, chi suaꞌa ni saꞌa ya ja skunkuu ya nagua ni kaꞌan ya jin maꞌñu sagua ndiꞌi tee ni ka ondakani tnoꞌo ya ndee janaꞌa ja ia tetniuu ya, chi kuu ya.
\v 19 Te yun guaa vi ndatnaꞌu ini ni taka jakueꞌe ka saꞌa ni, te vi ndiokuiin ni ichi ia Dios, nagua ja na kindee ya yika kuechi ni, te saa nagua ja saꞌa ya ja vi kokusii ini ni.
\v 20 Te na ndatetniuu ya Jesukristu, ia ni kaji ya ndee jaxtnañuꞌu ja na ndii ya ja jaꞌa in in maa ni.
\v 21 Su vi jandaa ja nini kuu ja koo ya andivi ndee kiuu ndasandaa ia Dios ndiꞌi nagua oo ñuyiu, nagua ni kaꞌan ya jin maꞌñu sagua tee vii ja ni ka ndakani tnoꞌo ya ndee janaꞌa.
\v 22 Chi Moisés ni kaꞌan jin ndee ndi yuao: “Jitoꞌo Dios, chi ndoneꞌe ya in tee ndakani tnoꞌo ya neꞌu ñanio nagua ni saꞌa ya jin san, te nini kuu ja vi konini ni ndiꞌi tnoꞌo kaꞌan de.
\v 23 Chi ndiꞌi ñayiu ja tu kuini ja kandijai tnoꞌo kaꞌan tee yun ja ndakani de tnoꞌo ia Dios, te na nai neꞌu ñayiu ñui”, ni kaꞌan Moisés suaꞌa.
\p
\v 24 ’Te ndiꞌi tee ni ka ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa, guaa ndee Samuel vi ja vaji ka na saa ni de, ni ka okaꞌan de ja jaꞌa nagua kokuu kiuu ka oo vitna.
\v 25 Te maa ni ka kuu seꞌe tee ni ka ondakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa, te suni ja jaꞌa maa ni ni saꞌa ya tratu jin ndi tatao Abraham nuu jiñaꞌa ya: “Te ja jaꞌa ndikin tata ron vi koo vii vi koo vaꞌa ndiꞌi ñayiu ñuyiu”.
\v 26 Te nuu ni ndaxteku ña Dios jin seꞌe ya, te ni tetniuu ña ya xtnañuꞌu ka nuu ndiꞌi ni ja na saꞌa ña ya javii javaꞌa, nagua ja ndasama ña ya jin jakueꞌe ni ka osaꞌa in in ni ―jiñaꞌa Pedro.
\c 4
\s Ni junkuei Pedro vi Juan nuu ndaꞌa tee ka netniuu
\p
\v 1 Te vi ka kaꞌan ka Pedro vi Juan nuu ñayiu yun, te ni jinokuei tee ka kuu sutu vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu tee ka jito veñuꞌu vi tee ka kuu saduceo.
\v 2 Te ni ka kiti ini de ja ka kaxtnoꞌo Pedro vi Juan nuu ñayiu ñuu yun ja jaꞌa ja vi ndateku ñayiu neꞌu ndiyi, nagua ni ka jini maa de ja ni ndateku Jesús.
\v 3 Te yun guaa ni ka kakuiko ña de, te ni ka jasi ña de vekaa guaa ndee inka kiuu, chi ja mañini kiuu yun.
\v 4 Su kuaꞌa ñayiu ni ka onini tnoꞌo ni ka kaxtnoꞌo de ni ka kandijai, te ni jino vaa ndee uꞌun mil ja vi nani teyii.
\p
\v 5 Te inka kiuu tnee ni ka kututu tee ka tatnuni vi tee ka kuu nijaꞌnu vi tee ka kaxtnoꞌo Ley Moisés maa ñuu Jerusalén.
\v 6 Te Anás, tee kuu nijaꞌnu nuu sutu, vi Caifás vi Juan vi Alejandro vi sava ka tee ka kuu tnaꞌa sutu ka kuu nijaꞌnu ni ka oo yun.
\v 7 Te ni ka jani ña de jin Pedro vi Juan maꞌñu sagua, te ni ka jikan tnoꞌo ña de:
\p ―¿Na in ni chitniuu ña axi na xiin sivi ka saꞌa ni tniuu yaꞌa? ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 8 Yun te ni kaꞌan Pedro, chi oo de jin Espíritu ia Dios, te jiñaꞌa de:
\p ―Tee ka tatnuni nuu ñuo vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu tnaꞌo Israel,
\v 9 ka kuini ni vi kundaa ini ni ja jaꞌa javii javaꞌa ni ndoꞌo in tee ni okuꞌu siꞌin yaꞌa vi naxa ni kuu ja ni nduvaꞌa de.
\v 10 Te vi kuni ndiꞌi ni vi nii ñuo Israel ja jin sivi Jesukristu, ia ni jaꞌnu ñuu Nazaret, ni saꞌa ja ni nduvaꞌa de, te yaꞌa oo de jin nuu ndiꞌi maa ni, te suu ya kuu ia ni ka jatakaa ni yika cruz, ia ni ndaxteku Dios neꞌu ndiyi.
\v 11 Te suu Jesús kuu na kuinio in kava ja ni ka skexiko ni ja ka saꞌa ni veꞌe, te suu ya ni nduu kava kaꞌnu ja yituu skina veꞌe.
\v 12 Chi tu na inka xiin sivi vi niꞌo ja vi kaku niꞌnuo, chi tu na inka sivi ni taa ia Dios nuu ñayiu ñuyiu ja kuu skaku niꞌnu ña jion ―jiñaꞌa Pedro.
\p
\v 13 Yun te ni ka jini tee ka netniuu yun ja ka kaꞌan ndee ini ndevaꞌa Pedro vi Juan, te vi ni ka saꞌu kuii ini de ka nini de, chi ka jini de ja tee tu ni ka skuaꞌa guaꞌa ka kuu de vi tee ndaꞌu ka kuu de, te ni ka ndakuni ña de ja tee ni ka oo jin Jesús ka kuu de.
\v 14 Te tu ni kuu vi kaꞌan kuechi saꞌun tee ka kuu nijaꞌnu yun siki Pedro vi Juan, chi ni ka ndiaꞌa de ja yun nukuiin tee ni nduvaꞌa siꞌin yun.
\v 15 Yun te ni ka tatnuni de ja ni kekuei Pedro vi Juan nuu veꞌe tniuu yun, te ni ka ndoo maa ni ka de, ka ndatnoꞌo tnaꞌa de.
\v 16 Te ka kachi de:
\p ―¿Nagua vi saꞌo jin tee yaꞌa? Te ndiꞌi ñayiu Jerusalén ka jini ja ni ka saꞌa de in jakaꞌnu vi javii javaꞌa, te ma kuu vi kaꞌon ja masu ndija.
\v 17 Su ja ma kutenuu ka tnoꞌo yaꞌa nuu ñayiu ñuo, te vi skoto ioo de ja vitna jin kiuu kuaꞌon, te ma vi kaꞌan ka de nuu ni in ñayiu sivi Jesús ―ka kachi de.
\p
\v 18 Yun te ni ka ndakana de Pedro vi Juan, te ni ka tatnuni de ja tu ka kuini saꞌun ka de ja vi kaꞌan tee yun sivi Jesús, ni ja vi kaxtnoꞌo de tnoꞌo ya nuu ñayiu.
\v 19 Su yun te ni ka kaꞌan Pedro jin Juan, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Vi ndakani guaꞌa ini maa ni, ¿a vatuka kuu nuu ia Dios ja vi kuantnoꞌo san xtnañuꞌu ka nuu maa ni, te saa nuu ia Dios?
\v 20 Chi ma kuu vi xndoo san ja vi kaꞌan san tnoꞌo ni ka jini san vi ni ka onini san ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 21 Yun te ni ka skoto ioo ña tee ka netniuu yun jin Pedro vi Juan, te ni ka siaa ña de, chi tu ni ka niꞌi de nagua vi xtavi kuechi ña de ja jaꞌa ñayiu ñuu yun, chi ndiꞌi ka ndakuantaꞌu nuu ia Dios ja siun ni ndasaꞌa ña ya jin tee ni okuꞌu siꞌin yun.
\v 22 Chi viꞌi ka uu xiko kuia oo tee ni okuꞌu siꞌin yun, te ni saꞌa ia Dios in jakaꞌnu ja ni nduvaꞌa de.
\s Ka ndakuatu ñayiu ka skuaꞌa nuu ia Dios
\p
\v 23 Nuu ni ka yaa Pedro jin Juan, te kuanoꞌokuei de nuu ka oo sava ka ñayiu ka skuaꞌa, te ni ka ndakani de ndiꞌi nagua ni ka kaꞌan sutu ka tatnuni vi tee ka kuu nijaꞌnu yun.
\v 24 Yun te nuu ni ka onini de, te inuu inuu ni ka ndakuatu de nuu ia Dios, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Jitoꞌo Dios, ja tatnuni maa ni siki ndiꞌi, maa ni kuu ia Dios ja ni saꞌa ni andivi vi ñuꞌu vi ndute mar vi ndiꞌi ja oo nui,
\v 25 ja jin maꞌñu sagua Espíritu maa ni, ni jantniuu ni yuꞌu David, tee ni jinokuechi nuu ni ndee janaꞌa nuu ni kaꞌan ni:
\q ¿Nau ja vi ndiꞌi ñayiu ñuyiu ka kuvai,
\q te ka ndakani ini, in ja tu jiniuꞌu?
\q
\v 26 Ni ka ndututu tee ka tatnuni ñuyiu vi ndiꞌi tee ka kuu nijaꞌnu ni ka kututu,
\q ja ni ndontakuei de siki Jitoꞌo Dios vi siki Kristu, ia ni kaji ni
\m ni kachi ni jin maꞌñu sagua David.
\p
\v 27 ’Chi ja ndaa kuiti ja ñuu yaꞌa ni ka kututu Herodes vi Poncio Pilato vi ndiꞌi ñayiu sava ka tatatnoꞌo vi ñayiu ñuo Israel ja ni ka ndakoi siki seꞌe vii ni Jesús, ia ni ndakaji ni,
\v 28 ja vi saꞌa de ndiꞌi yaꞌa, nagua ja ni ndakani ini maa ni ndee ama ka ja saa kokuu.
\v 29 Te vitna, vi Jitoꞌo san, kondiaꞌa ni ja ka skoto ioo ña de jin san ja ka jinokuechi san nuu ni, te ka jikantaꞌu san ja chindee chituu ña ni ja ma vi yuꞌu san vi kaꞌan san tnoꞌo vaꞌa ni.
\v 30 Te saꞌa ni jakaꞌnu maa ni ja na vi nduvaꞌa ñayiu ka kuꞌu, te na vi kuni ñayiu kuaꞌa tniuu naꞌnu vi javii javaꞌa ja vi saꞌa san jin maꞌñu sagua sivi seꞌe vii ni Jesús ―ni ka kaꞌan de.
\p
\v 31 Te nuu ni ndiꞌi ni ka ndakuatu de, te ni tnaa nuu ka otutu de yun. Te ndiꞌi de ni kee ña Espíritu ia Dios, te tu ni ka yuꞌu de ja ni ka kaꞌan de tnoꞌo vaꞌa ia Dios.
\s Ndiꞌi nagua ka nevaꞌa ñayiu ka skuaꞌa ni ka okuu kuenta ndiꞌi
\p
\v 32 Ndiꞌi ñayiu ka kandija yun, invaa ni anu invaa ni jajintnuni ka nevaꞌi. Te ni in tu ni saꞌa jajin ndatniuu nevaꞌa mai, chi ni ka jani ini ja ndatniuu ndiꞌi ni kuu.
\v 33 Te tee ni chitniuu ña Jesús, chi jin jakaꞌnu maa ya ka ndakani de nuu ñayiu ja jaꞌa ja ni ndateku Jitoꞌo Jesús neꞌu ndiyi. Te ni chindee chituu ña ia Dios jin ndiꞌi.
\v 34 Te ni in ñayiu, tu nagua ni ojaꞌni saꞌun ña jin. Chi ndiꞌi ñayiu ni ka onevaꞌa ñundeꞌi axi veꞌe ni ka oxikoi, te ni ka onusiaꞌi xuꞌun ni ka oniꞌi yun
\v 35 nuu tee ni chitniuu ña Jesús. Te ni ka ojaꞌnde de na kuu na kuu naxa ka jiniuꞌu in in ñayiu yun.
\v 36 Te yun ni oo José, tee ni ka xnani ña tee ni chitniuu ña Jesús, Bernabé, ja kei kaꞌan seꞌe ndasaꞌa ndee ini ña, tee tatatnoꞌo Leví ja ni kaku ñuu Chipre ni okuu de.
\v 37 Tee yaꞌa, chi ni xiko de in ñundeꞌi ni onevaꞌa de, te ni jiñaꞌa de xuꞌun yun nuu tee ni chitniuu ña Jesús ja vi chituu de sava ka ñayiu.
\c 5
\s Ni junkuei Ananías jin Safira nuu yika kuechi
\p
\v 1 Su inka tee nani Ananías jin ñasiꞌi de Safira ni ka xiko de ñundeꞌi de.
\v 2 Su ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa de jin ñasiꞌi de, te ni ka tayuꞌu de sava xuꞌun yun, te ndee saa ni ka jiñaꞌa de nuu tee ni chitniuu ña Jesús, te ka saꞌa ni de ja yun kuu ndiꞌi xuꞌun yun.
\v 3 Te jiñaꞌa Pedro:
\p ―Ananías, ¿nau ja ni kee tachi anu ni, te ni ka kuini ni ja vi xndaꞌu ni Espíritu ia Dios ja ni ka jaꞌnde ni sava xuꞌun ni oo ndee ñundeꞌi ni?
\v 4 Te ¿a masu ñundeꞌi maa ni ni kuu yun? Te ja siun ja ni xiko ni, ¿a masu xuꞌun maa ni ni kuu? ¿Nau ja ni kii ini ni ja siun ni saꞌa ni? Te masu ñayiu ni xndaꞌu ni, chi ia Dios ni kuini ni ja xndaꞌu ni.
\p
\v 5 Te vi nuu ni onini Ananías tnoꞌo yaꞌa, te ni ndonso de ja vi ni jiꞌi saꞌun de. Te ni ka yuꞌu ndevaꞌa ñayiu nuu ni ka jini ja siun ni ndoꞌo de.
\v 6 Yun te ni jaꞌankuei suchi kuechi ka oo yun, te ni ka tniutui yiki kuñu de, te ni ka jintayuꞌu ñai.
\p
\v 7 Te nuu ni yaꞌa ndee uni ore, te ni kiuu ñasiꞌi Ananías, su tu jini ña ja siun kaa ja ni kuu.
\v 8 Yun te jiñaꞌa Pedro:
\p ―Kaxtnoꞌo ni, ¿a vi jandaa ja yaꞌa ni kuu ndiꞌi xuꞌun ja ni ka xiko ni ñundeꞌi ni yun?
\p Te jiñaꞌa ña:
\p ―Jandaa ja yaꞌa ni kuu ndiꞌi.
\p
\v 9 Te jiñaꞌa Pedro:
\p ―¿Nau ja ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa ni jin yii ni ja vi koto tnuni ni Espíritu maa Jitoꞌo? Te yun mandikuei suchi ni ka jintayuꞌu yii ni. Te vitna te kiꞌinkuei ni jin vi jintayuꞌu ñai.
\p
\v 10 Te vi ore saa ni ndonso ña nuu jaꞌa de, te ni jiꞌi ña. Te nuu ni ndiukuei suchi kuechi yun, te ni ka jini ñai ja ni jiꞌi ña, te ni ka jintayuꞌu ñai xiin nuu yiyuꞌu yii ña.
\v 11 Yun te ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa vi ndiꞌi ñayiu ni ka jini yun, ni ka yuꞌu ndevaꞌa ja siun kaa ja ni ka ndoꞌo de.
\s Kuaꞌa javii javaꞌa ni ka saꞌa tee ni chitniuu ña Jesús
\p
\v 12 Te jin maꞌñu sagua tee ni chitniuu ña Jesús, ni saꞌa ia Dios kuaꞌa javii javaꞌa vi tniuu naꞌnu ja ni ka jini ñayiu ñuu. Te ndiꞌi ñayiu ka kandija, ni ka ondututu nuu nani Yuveꞌe Salomón.
\v 13 Te ñayiu tu ka kandija, ni in tu kikuei ini ja vi nitnaꞌa jin ñayiu ka skuaꞌa yun, visi ñayiu ñuu yun, chi ka kaꞌan guaꞌa ndevaꞌa ja jaꞌa ñayiu ka skuaꞌa yun.
\v 14 Te ñayiu ka kandija tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo, chi makaya makaya ni, kuu teyii kuu ñasiꞌi.
\v 15 Te ka keneꞌe ñai jin ñayiu ka kuꞌu yuꞌu ichi, te ni ka jakintuu ñai nuu jito vi nuu yuu ichi nuu yaꞌa Pedro, nagua ja visi ja kati de na yaꞌa siki ñayiu ka kuꞌu yun, te vi nduvaꞌi.
\v 16 Te saa ni ñayiu ñuu ja netnaꞌa yatni yun, kuaꞌa ni jaꞌankuei Jerusalén ni ka jinsiaꞌa ñayiu ka kuꞌu vi ñayiu ka ñuꞌu ña tachi, te ndiꞌi ni ka nduvaꞌa.
\s Ni ka tnaꞌa tee ni chitniuu ña Jesús tnundoꞌo
\p
\v 17 Yun te ni ka ndakoo tee kuu nijaꞌnu nuu sutu vi ndiꞌi tee ka oo jin de ja ka kuu ñayiu ka yinduu nuu saduceo, chi ka kukuasun ndevaꞌa ini de.
\v 18 Te ni ka kakuiko de tee ni chitniuu ña Jesús, te ni ka jasi ña de vekaa.
\v 19 Su nuu jakuaa ni jaꞌan in ia jinokuechi nuu Jitoꞌo Dios, te ni ndakune ya yeꞌe vekaa yun, te ni keneꞌe ña ya, te jiñaꞌa ya:
\p
\v 20 ―Kuaꞌankuei veñuꞌu kaꞌnu, te vi ndakani ron nuu ñayiu ñuu ndiꞌi tnoꞌo ja kaxtnoꞌo ichi jaa nuu vi koteku ron nikuii nikani ―jiñaꞌa ya.
\p
\v 21 Te nuu ni ka onini de tnoꞌo ni kaꞌan ia yun, te ni kiukuei de ini nuu oo veñuꞌu nuu matuu suaꞌa, te ni ka jinkondee de ni ka kaxtnoꞌo de nuu ñayiu.
\p Te tee kuu nijaꞌnu nuu sutu vi tee ka oo jin de ni ka ndututu de ja ni ka kana de ndiꞌi tee ka kuu nijaꞌnu nuu tatatnoꞌo Israel ja vi kaꞌnde de kuechi. Te ni ka tatnuni de ja vi jinkeneꞌe ndajaꞌa de tee ni chitniuu ña Jesús ja ka oo vekaa yun.
\v 22 Su nuu ni jinokuei ndajaꞌa yun ja vi keneꞌe ña de, te tu ka de ka yiꞌi ini vekaa yun, te ni ka ndajiokuiin de ni ka kaxtnoꞌo de,
\v 23 te ka jiñaꞌa de:
\p ―Ni ka ndaniꞌi san ndesi guaꞌa yeꞌe vekaa vi ka oo guaꞌa tee ka jito yuyeꞌe yun, su nuu ni ka june san, te ni in de, tu na in oo ini vekaa yun ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 24 Su nuu ni ka onini tee ka kuu nijaꞌnu nuu sutu vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu tee ka jito veñuꞌu ja siun ka jiñaꞌa de, te vi tu ka nii ini de nagua vi ndakani ini de, te ka jikan tnoꞌo tnaꞌa de:
\p ―¿Naxa kaa ja kokuu ndiꞌi yaꞌa nuu saa?
\p
\v 25 Su yun te vi nuu saa ni jino in tee ni kaxtnoꞌo, te jiñaꞌa de:
\p ―Tee ni ka jasi ni vekaa ka oo de nuu oo veñuꞌu kaꞌnu ka kaxtnoꞌo de nuu ñayiu ñuu.
\p
\v 26 Yun te ni jaꞌankuei tee tatnuni nuu tee ka jito yun jin ndajaꞌa de, te ni ka jinkuaka de tee ni chitniuu ña Jesús jin tnoꞌo mani, chi ka yuꞌu de ja vi kani yuu ña ñayiu ñuu.
\v 27 Te nuu ni jinokuei de jin tee yun, te ni ka junsiaꞌa ña de nuu ka oo tee ka jaꞌnde kuechi yun, nagua ja kakan tnoꞌo ña tee kuu nijaꞌnu ka nuu sutu yun.
\p
\v 28 Te jiñaꞌa de:
\p ―¿A masu ja ni ka kaꞌan kaji san nuu ni, ja ma kuu vi kaxtnoꞌo ka ni sivi tee yun? Te vitna vi ja kuu nii ñuu Jerusalén ka kaxtnoꞌo ni tnoꞌo Jesús, te ka kuini ni vi skuiso kuechi ña ni ja suu san ni ka jaꞌni tee yun.
\p
\v 29 Yun te ni ka kaꞌan Pedro jin sava ka tee ni chitniuu ña Jesús, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Nini kuu ja vi kuantnoꞌo san nuu ia Dios xtnañuꞌu ka, saa nuu ñayiu.
\v 30 Te Dios ndee ndi yuao ni ndaxteku Jesús, ia ni ka tatnuni maa ni ja ni ka jatakaa ña jin ya yika in yutnu cruz.
\v 31 Su Dios, chi ni ndoneꞌe ña ya, te ni juntaa ña ya ndaꞌa kuaꞌa ya, te ni saꞌa kaꞌnu ña ya ja skaku niꞌnu Jesús ñayiu, nagua ja ñayiu ñuo Israel vi ndatnaꞌu ini ichi kueꞌe, te vi ndajiokuiin nuu ia Dios, te kuakaꞌnu ini ya yika kuechi.
\v 32 Te sein, chi testiu ka kuu san nuu ndiꞌi tnoꞌo yaꞌa. Te suni testiu kuu Espíritu ia Dios ja ni jiñaꞌa ya nuu ñayiu ka jantnoꞌo nuu ya ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 33 Su nuu ni ka onini tee yun tnoꞌo ni ka kaꞌan Pedro, te ni ka kiti ini ndevaꞌa de, te vi ni ka kuini de ja vi kaꞌni ña de.
\v 34 Yun te ni ndakoo in tee fariseo ndisa ka jaꞌnde de kuechi, tee nani Gamaliel, in tee kaxtnoꞌo Ley Moisés ja ka nee yiñuꞌu ndevaꞌa ñayiu nuu de, te ni tatnuni de ja vi keneꞌe nunuu ña jin tee ni chitniuu ña Jesús yeꞌe.
\v 35 Te nuu ni ka kujioo tee yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Tata ñani Israel, vi kondiaꞌa guaꞌo naxa vi saꞌo siki tee yaꞌa.
\v 36 Te vi ndakaꞌan ni ja ni kuu kiuu ni yaꞌo yun, nani ndakoo Teudas nuu ni kaꞌan de ja tee kanuu kuu de, te ni ka kututu ndee kuun ciento ñayiu ni ka ondikin ña jin de. Su ni ka jaꞌni ña jin de, te ndiꞌi tee ni ka ondikin ña yun ni ka yagua de, te ni naa ndiꞌi.
\v 37 Te nuu kuee ka, te ni ndakoo Judas, tee ñuu Galilea, kiuu ka nukoso sivi ñayiu nuu tutu, te ni xtutu kuaꞌa de ñayiu ñuu ja ni ka ondikin ña jin de. Te suni ni jiꞌi de, te ndiꞌi tee ni ka ondikin ña jin de ni ka yagua.
\v 38 Te yun guaa vitna kaꞌan san ja ma vi kiunduu ni jin tee yaꞌa, te vi siaa ni de na vi kokuu mamaa de, chi nuu ja in ñayiu ñuyiu yaꞌa xteku ña ja siun ka saꞌa de, te kuaꞌan saa te naa.
\v 39 Su nuu ja ia Dios jiñaꞌa tniuu ka saꞌa de, te ma kuu ja vi ndakoo siki de ja vi jinkanio de. Vi kondiaꞌa guaꞌo, kana saa vatu ni ia Dios vi kokaxin tnaꞌa jion ―jiñaꞌa de.
\p
\v 40 Te ni ka junkuaan ini de nagua ni kaꞌan tee yun. Ni ka ndakana de tee ni chitniuu ña Jesús, te ni ka tatnuni de ja ni ka kani ndevaꞌa ña ndajaꞌa de, vi ni ka skoto ioo ña de ja ma vi kaꞌan saꞌun ka de sivi Jesús. Yun te ni ka siaa ña de.
\v 41 Yun te ni ndekuei de nuu tee ka jaꞌnde kuechi yun. Kuanoꞌokuei de, te ka kusii ini de ja ni jandetu ia Dios ja ni ka nani ña ñayiu jin de vi ni ka tnaꞌa de tnundoꞌo ja jaꞌa sivi Jesús.
\v 42 Te vi ndiꞌi kiuu ni ka okaxtnoꞌo de nuu ñayiu maa veñuꞌu kaꞌnu vi taka veꞌe, ni tu ni ka kuita de ja vi kaxtnoꞌo de nuu ñayiu ja Jesús kuu ia ni tetniuu Dios.
\c 6
\s Ni ka ndatau uja tee vi chituu tnaꞌa jin tee ni chitniuu ña Jesús
\p
\v 1 Te kiuu yun ni kaya kuaꞌa ñayiu ka kandija tnoꞌo Jesús. Te ni ka jinkondee ñayiu ka kaꞌan saꞌan griego ka kaꞌan kuechi siki ñayiu ka kaꞌan saꞌan arameo. Te ni ka kaꞌan de ja ñaꞌa ñuu de ni ka ndondaꞌu, tu ka niꞌi vaꞌa ña ja vi kaa ña in in kiuu nuu teꞌnde ja ka jaa ña.
\v 2 Yun te ndi uxi uu tee ni chitniuu ña Jesús ni ka ndaxtutu de ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Masu vatuka kuu ja vi junkani san tnoꞌo vaꞌa ia Dios, ja ma vi kaxtnoꞌo ka san nuu ñayiu ja vi kunukuechi san nuu teꞌnde ja ka jaa ñayiu.
\v 3 Te yun guaa vi nduku maa ni neꞌu ni uja tee ka oo jin Espíritu ia Dios, vi tee guaꞌa vi kokuu de, te vi koo ndichi de, te na vi skuiso sikio de tniuu yaꞌa, vi ñani.
\v 4 Te sein, na vi kondakuatu ni san nuu ia Dios, te vi kaxtnoꞌo san tnoꞌo vaꞌa ya nuu ñayiu ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 5 Te ndiꞌi ñayiu yun ni ka junkuaan ini tnoꞌo ni ka kaꞌan de, te ni ka taui Esteban, tee jantnoꞌo guaꞌa vi oo de jin Espíritu ia Dios, vi Felipe vi Prócoro vi Nicanor vi Timón vi Parmenas vi Nicolás, tee ñuu Antioquía ja ni kiunduu de jantnoꞌo de Ley Moisés.
\v 6 Yun te ni ka junsiaꞌa ña de nuu tee ni chitniuu ña Jesús, te ni ka sonee de ndaꞌa de siki tee yun, te ni ka ndakuatu de.
\p
\v 7 Te jitenuu tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo Dios, te ni ka kaya kuaꞌa ndevaꞌa ñayiu ka skuaꞌa Jerusalén, te suni kuaꞌa sutu ni ka jantnoꞌo ja ni ka kiunduu ichi Jesús.
\s Ni ka kakuiko de Esteban
\p
\v 8 Te Esteban, chi oo de jin jakaꞌnu maa ia Dios, te ni chindee ni chituu ña ya. Ni saꞌa de kuaꞌa javii javaꞌa vi tniuu naꞌnu nuu ñayiu ñuu.
\v 9 Yun te ni ka ndakoo tee ka oo veꞌe ii sinagoga nuu nani “tee ni ka ojinokuechi te ni ka yaa” ja vajikuei ndee Cirene vi ndee Alejandría vi ndee ñuu ja tnii Cilicia vi Asia, te ni ka jinkondee de ka tee tnaꞌa de jin Esteban.
\v 10 Su tu ni ka kundee de, chi tnoꞌo ndichi ndevaꞌa ni kaꞌan Esteban, ni saꞌa Espíritu ia Dios.
\v 11 Yun te ni ka tniuyaꞌu de sava tee ja na vi kaꞌan de ja ni ka onini de ja kaneꞌe Esteban siki Moisés vi siki ia Dios.
\v 12 Siun ni ka saꞌa de, te ni ndontakuei vaa ñayiu ñuu vi tee ka kuu nijaꞌnu vi tee ka kaxtnoꞌo Ley Moisés. Ndiꞌi de ndontakuei siki Esteban, te ni ka kakuiko ña de, te ni ka junsiaꞌa ña de nuu tee ka jaꞌnde kuechi.
\v 13 Te ni ka jani de tee ka ndakani tnoꞌo tnoꞌo, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Tee yaꞌa, chi vi ndiꞌi kiuu kaneꞌe de siki veñuꞌu vii ñuo vi siki Ley Moisés.
\v 14 Chi ka nini san kaꞌan de ja Jesús, in tee nijaꞌnu ñuu Nazaret, xnaa veñuꞌu yaꞌa, te ndasama de nagua vajikueio ka saꞌo ja ni xndoo Moisés ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 15 Yun te ndiꞌi tee ka nukoo ja ka jaꞌnde kuechi yun ni ka ndiaꞌa guaguaꞌa de nuu Esteban, te ni ka jini de ja na jito in ia jinokuechi nuu Dios jito de.
\c 7
\s Ni kaꞌan niꞌnu Esteban ja jaꞌa maa de
\p
\v 1 Yun te ni jikan tnoꞌo ña sutu kuu nijaꞌnu ka jin Esteban:
\p ―¿A inu ndija tee yaꞌa tnoꞌo ka kaꞌan de? ―jiñaꞌa de.
\p
\v 2 Yun te jiñaꞌa Esteban:
\p ―Tata ñani, vi konini ni tnoꞌo kaꞌan san. Dios, ia yeꞌe tajan, ni kaꞌan ya nuu ndee ndi yuao Abraham nuu ni oo de in ñuu ja tnii Mesopotamia, nuu chiaꞌan ka ja kiꞌin de ja koo de ñuu Harán,
\v 3 te jiñaꞌa ya: “Xndendoo ñuu ron vi tnaꞌa kuikin ron, te kuaꞌan nuu oo inka ñuu ja xneꞌe jaa rin nuu ron”, jiñaꞌa ya.
\v 4 Yun te ni ndee de ñuu ñayiu caldeo, te ni jinkoo de ñuu Harán. Te nuu kuee ka, te ni jiꞌi tata yua de, te Dios ni ndisiaꞌa Abraham ñuu yaꞌa nuu ka oo vitna.
\v 5 Su tu ni jiñaꞌa ya ndenu saꞌa jajin de ni ja in taꞌu luluu ndenu jinkani jaꞌa de. Su ni kee yuꞌu ya ja kuñaꞌa ya ndee nuu ndiꞌi ndikin tata de ja vi koo nuu kuee ka, visi chiaꞌan ka ja na seꞌe de koo.
\v 6 Te jiñaꞌa Dios: “Ndiꞌi ndikin tata ron vi koo inka ñuu. Te yun vi kunukuechi nuu ñayiu ñuu yun, te vi kotnaꞌi tnundoꞌo nuu kuun ciento kuia.
\v 7 Te tetniuu rin tnundoꞌo siki ñayiu ñuu ja ka saꞌa ja vi kokunukuechi ndikin tata ron, te nuu ndekuei ñuu yun, te vi chiñuꞌu ñai jin rin ñuu yaꞌa”, jiñaꞌa ya.
\v 8 Yun te ni saꞌa ia Dios jin Abraham in tratu nuu ni kaxtnoꞌo ya ja kitnuni nuu yiki kuñu. Te yun guaa nuu una kiuu ja ni kaku Isaac, seꞌe Abraham, te ni chitnuni de nuu yiki kuñui vi suni saa ni ni saꞌa Isaac jin seꞌe de Jacob, vi Jacob jin ndi uxi uu seyii de. Te ndi uxi uu tee yun ni ka kuu tata yuao ja ni ka jakin de tatatnoꞌo Israel.
\p
\v 9 ’Te ndiꞌi seꞌe Jacob yaꞌa ni ka kukuasun ini de jin ñani de José, te ni ka xiko ña de ja ni ka junsiaꞌa ña nuu ñayiu ñuu Egipto, su ia Dios ni oo jin José.
\v 10 Te ni skaku niꞌnu ña ya nuu ndiꞌi tnundoꞌo vi ni saꞌa ndichi ña ya, te ni chindee ni chituu ña ya nuu Faraón, rey ñuu Egipto, ja ni jani de José ja ni otatnuni de nuu ñayiu ñuu Egipto vi nuu ñayiu veꞌe maa rey yun.
\p
\v 11 ’Yun te ni kii soko nii ñuu Egipto vi Canaán ja ni kii kuaꞌa tnundoꞌo nuu ñayiu, te ndi yuao, tu ni ka oniꞌi ka ja vi kokaa.
\v 12 Su nuu ni niꞌi tnoꞌo Jacob ja oo triu ñuu Egipto, te ni tetniuu de seꞌe de ja ka kuu ndi yuao, te ni jaꞌankuei de jaxtnañuꞌu.
\v 13 Te nuu ni jaꞌankuei de jichi kuu uu, te ni xtuu José mai ja ñani de kui, te saa ni jini Faraón ja tatatnoꞌo José ka kuu tee yun.
\v 14 Te nuu kuee ka, te ni kana José yua de Jacob vi ndiꞌi tnaꞌa de ja ka kuu uni xiko xaꞌun ñayiu ja ni jinokuei Egipto.
\v 15 Saa ni kuu ja ni jino Jacob nuu ni oo de ñuu Egipto, te yun ni jiꞌi de. Te suni yun ni ka jiꞌi sava ka ndi yuao.
\v 16 Te ni ka ndajiokuiin de ni ka nusiaꞌa de yiki kuñu yun ñuu Siquem. Te yun ni ka tayuꞌu de nuu yau ñaña ni ndakiꞌin Abraham jin xuꞌun de nuu seꞌe Hamor ñuu Siquem.
\p
\v 17 ’Su nuu ni yaꞌa kuaꞌa kuia, te ni kuyatni kiuu ja skunkuu tnoꞌo ni kee yuꞌu ia Dios ja ni kaꞌan ya jin Abraham, te ni kaya kuaꞌa ndevaꞌa ñayiu tatatnoꞌo mao Israel ja ni ka oo ñuu Egipto,
\v 18 vi guaa ndee nuu ni nukonetniuu inka rey ñuu Egipto ja tu ni jini tnaꞌa de jin José.
\v 19 Te rey yaꞌa ni xndaꞌu de ñayiu ñuo, te ni saꞌa ndevaꞌa de ndi yuao vi ni tatnuni de ja na vi xndoi seꞌe kueli inka ka kaku, te na vi kuu mai.
\v 20 Te kuia saa ni kaku Moisés, te ni kutoo ndevaꞌa ña ia Dios jin, te uni vi yoo ni ka jito ña yuai nuu veꞌe de.
\v 21 Te nuu ni junsiaꞌa ña nanai ja ni ndoo maintnoꞌo ni, te yun ndakuaka ña sesiꞌi Faraón, te ni skuaꞌnu ñai na kuinio seꞌe mai.
\v 22 Te ni ka skuaꞌa ña jin Moisés ndiꞌi jandichi ka jini ñayiu Egipto, te suni ni okuu de in tee kaꞌnu jin tnoꞌo kaꞌan de vi tniuu ni osaꞌa de.
\p
\v 23 ’Te nuu ni jino de nuu uu xiko kuia, te ni ndakani ini de ja jinkoto de ñani de ja ka kuu tnaꞌo Israel.
\v 24 Su nuu ni jini de in tee Egipto ja saꞌa ndevaꞌa de in tee Israel, te ni kiunduu de ni kani de tee Egipto yun vi ndee ni jaꞌni ña de.
\v 25 Chi ni ndakani ini de ja vi junkuiꞌnu ini ñani de yun ja Dios kuantniuu ña jin de ja skaku niꞌnu ña de nuu tnundoꞌo. Su tee yun, chi masu saa ni ka junkuiꞌnu ini de.
\v 26 Te inka kiuu ni jino Moisés nuu ka jaxin tnaꞌa uu tee Israel, te ni kaꞌan de ja sansaꞌan ña de, te jiñaꞌa de: “In ni seꞌe vi in ni ñani ka kuu ni, te ¿nau ja ka jaxin tnaꞌa ni?” jiñaꞌa de.
\v 27 Yun te ni chindaꞌa ña tee kani inka tnaꞌa de yun, te jiñaꞌa de: “¿Na in ni jani ña jin ni ja kokuu ni tee tatnuni vi tee jaꞌnde kuechi ja kee ni kokaꞌan ni yaꞌa?
\v 28 ¿A kaꞌan ni ja kaꞌni ña ni jin san nagua ni jaꞌni ni tee Egipto iku?” jiñaꞌa tee yun.
\v 29 Te nuu ni onini Moisés tnoꞌo yaꞌa, te ni jino yuꞌu de ja ni jino de Madián nuu ni ojika ndaꞌu de. Te yun ni ka jinkoo uu seyii de.
\p
\v 30 ’Te nuu ni yaꞌa uu xiko kuia, te ni jaꞌan de in nuu ñuꞌu teꞌa yuku Sinaí. Te yun ni kenta in ia jinokuechi nuu Dios nuu oo in yutnu ndoko ja oo iñu tnu ja jaꞌnu jaꞌnu yañuꞌu kai tnu.
\v 31 Yun te nuu ni jini Moisés, te vi ni saꞌu kuii ini de ndiaꞌa de ja siun ni skuni ña jin de. Te ni kuyatni de ja kondiaꞌa guaꞌa ka de, te ni onini de tnoꞌo kaꞌan Jitoꞌo:
\v 32 “Maa rin kuu ia Dios ni ka ochiñuꞌu ndi yua ron Abraham vi Isaac vi Jacob”, jiñaꞌa ya. Te Moisés, chi vi ni niꞌi de ja ni yuꞌu de, te tu ni kii ini de ja kondiaꞌa ka de.
\v 33 Te jiñaꞌa Jitoꞌo Dios: “Keneꞌe ndijan ron, chi nuu ñuꞌu jain ron jian, chi ñuꞌu ii kuu.
\v 34 Ni jini rin ja kuaꞌa tnundoꞌo ka tnaꞌa ñayiu ñuu rin ja ka oo Egipto, te ni onini rin ja ka kana ka ndaꞌi nuu rin. Te yun guaa vaji rin ja skaku niꞌnu rin. Te vitna neꞌe, chi tetniuu ña rin noꞌo ron Egipto”, jiñaꞌa ya.
\p
\v 35 ’Te suu Moisés yaꞌa kuu tee ni ka skexiko de ja ka jiñaꞌa de: “¿Na in ni jani ña jin ni ja kotatnuni ni vi kokaꞌnde ni kuechi?” Su tee yaꞌa ni tetniuu ia Dios ja tatnuni de vi skaku niꞌnu de tnaꞌo Israel ja ni ka oo Egipto jin maꞌñu sagua ia jinokuechi nuu Dios ja ni skuni ña ya nuu in yutnu ndoko ja oo iñu.
\v 36 Te suu Moisés ni ndeneꞌe tatatnoꞌo ñuu Egipto nuu ni saꞌa de kuaꞌa javii javaꞌa vi tniuu naꞌnu ñuu Egipto vi nuu ndute mar kuaꞌa vi nuu ñuꞌu teꞌa nuu uu xiko kuia.
\v 37 Te suu Moisés yaꞌa kuu tee ni kaꞌan nuu tnaꞌo Israel: “Ndoneꞌe ia Dios in tee ndakani tnoꞌo ya neꞌu ñanio, na kuinio sein, te vi konini ni tnoꞌo ja kaꞌan de”.
\v 38 Te suu Moisés yaꞌa kuu tee ja ni oo de jin ndiꞌi tnaꞌo Israel ja ni ka okututui nuu ñuꞌu teꞌa, jin ia jinokuechi nuu ia Dios ja ni okaꞌan ya nuu yuku Sinaí, nuu ndee ndi yuao. Te suu Moisés kuu tee ni niꞌi tnoꞌo teku nuu ia Dios, te ni ndasiaꞌa de nuo.
\p
\v 39 ’Su tu ni ka jantnoꞌo ndi yuao nuu Moisés, chi saa suaꞌa ni ka oskexiko ña de, te ni ka ondakani ini de ja vi ndajiokuiin de ñuu Egipto.
\v 40 Te ni ka jiñaꞌa de nuu Aarón: “Saꞌa ni chuꞌchi ja na vi koxnoꞌo nuo kiꞌinkueio, chi Moisés, tee ni ndeneꞌe ña Egipto, tu ka jinio nagua ni ndoꞌo de ja tu de ndenta”.
\v 41 Yun te ni ka saꞌa de in isndiki luluu, te ni ka jaꞌni de kiti ni ka soko de nuu chuꞌchi yun, vi ni ka kusii ini ndevaꞌa de ja ka nevaꞌa de in chuꞌchi ja ni ka saꞌa de jin ndaꞌa de.
\v 42 Su yun te ni saꞌa jioo ña ia Dios, te ni xndoo ña ya ja vi chiñuꞌu de nikandii vi yoo vi kimi, nagua yoso nuu tutu ii ja ni ka tee tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa nuu kaꞌan suaꞌa:
\q Roon ñayiu Israel,
\q ¿a na in kiuu te ni ka jaꞌni ron kiti ja vi soko ron nuu rin
\q nuu ni ka oo ron nuu ñuꞌu teꞌa nuu uu xiko kuia?
\q
\v 43 Chi saa suaꞌa ni ka jiso ron veꞌe chuꞌchi ron Moloc,
\q vi kimi chuꞌchi ron Refán, ja ni ka saꞌa ron
\q ja vi chiñuꞌu ron.
\q Te yun guaa keneꞌe ña rin kiꞌinkuei jika ka ron saa Babilonia
\m kachi nuu tutu ii.
\p
\v 44 ’Te ni ka onevaꞌa ndi yuao veꞌe ii nuu xneꞌe Dios maa ya ja oo ya jin ñayiu Israel nuu ñuꞌu teꞌa ja ni ka saꞌa de nagua ni tatnuni ia Dios nuu ni kaꞌan ya jin Moisés ja vi saꞌa de nagua kaa ja ni skuni ña ya jin de.
\v 45 Te ni ka kiundaꞌa ndi yuao veꞌe ii yun, te ka ndiso de nuu ni kiukuei de jin Josué nuu ñuu ñayiu inka tatatnoꞌo ja ni skunu ña ia Dios. Te ni jiñaꞌa ya ñuꞌu yun nuu ndi yuao, te vi saa ni, ni ka oo de jin veꞌe ii yun guaa ndee kiuu ni oo ndi rey David.
\v 46 Te ni junkuaan ini ña ia Dios jin David ja ni jikan de nuu ya ja saꞌa de veñuꞌu nuu koo ya, ja kuu ya Dios Jacob.
\v 47 Su Salomón kuu tee ni saꞌa veñuꞌu ia Dios.
\v 48 Su visi ni saa, te ia Dios oo ndee sukun, chi tu oo ya veñuꞌu ni saꞌa teyii jin ndaꞌa de, nagua ni kaꞌan tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa nuu kaꞌan:
\q
\v 49 Andivi kuu nuu tatnuni rin
\q te nuu ñuyiu kuu nuu yoxnee jaꞌa rin.
\q ¿Nuu saa te na veꞌe rin kuu ja vi saꞌa ron?
\q kaꞌan Jitoꞌo.
\q ¿Axi ndenu kuu nuu ndatatu rin?
\q
\v 50 Te ndiꞌi kuu ja ni saꞌa rin jin ndaꞌa maa rin, kachi ia Dios
\m ni tee de.
\p
\v 51 ’Su maa ni, chi vi saa inu ndee ini ni, na kuinio ñayiu tneꞌe ja tu ka jini ichi Dios ja vi konini, chi siun ni ka oo ni siki Espíritu ia Dios, nagua ni ka osaꞌa ndi yua ni, te vi saa ni kuaꞌankuei ni.
\v 52 ¿Axi ndee in tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa, tu ni ka sondikin ña ndi yua ni ja vi saꞌa ndevaꞌa ña de? Su ndi yua ni ni ka jaꞌni tee ni ka okaꞌan ndee ama ka ja kii ia ndaa. Su nuu ni kii ya, te maa ni ni ka xtuu ya nuu ndaꞌa tee ka netniuu, te ni ka jaꞌni ni ya.
\v 53 Visi maa ni ni ka niꞌi ni Ley Moisés jin maꞌñu sagua ia ka jinokuechi nuu Dios, su tu ni ka jantnoꞌo ni ―jiñaꞌa Esteban.
\s Ni jiꞌi Esteban
\p
\v 54 Yun te nuu ni ka onini de tnoꞌo yaꞌa, te ni ka kiti ini ndevaꞌa de, te vi ni ka kaꞌñi noꞌo de ni ndontakuei de siki Esteban.
\v 55 Su Esteban, chi ni oo de jin Espíritu ia Dios, te ni ndakondiaꞌa de ichi andivi, te ni jini de ja yeꞌe tajan nuu oo ia Dios, te ichi ndaꞌa kuaꞌa ya oo Jesús.
\v 56 Te jiñaꞌa de:
\p ―Vi kondiaꞌa guaꞌa ni, chi ndiaꞌa san ja nune ichi andivi vi oo Seꞌe Teyii ndaꞌa kuaꞌa maa ia Dios ―jiñaꞌa de.
\p
\v 57 Yun te ni ka jasi tee yun soꞌo de ja ma vi konini ka de, te ni ka kana koꞌo de ni ka jino de ni ka jinkakuiko ña de jin Esteban.
\v 58 Te ni ka keneꞌe ña de yuꞌu ñuu yun, te yun ni ka xndoo tee ni ka okuu testiu tnoꞌo ni kaꞌan Esteban saꞌun de ja kokoto in suchi nani Saulo, nagua ja kuu vi kani guaꞌa ña de yuu.
\v 59 Te vi ka kuun ka kani ña de yuu, te ni jikantaꞌu Esteban nuu ia Dios, te jiñaꞌa de:
\p ―Jitoꞌo Jesús, ndiundaꞌa maa ni anu san.
\p
\v 60 Te ni junkuiin jiti de, te ni kana jaa de:
\p ―Jitoꞌo san, ma saꞌa ni kuenta yika kuechi ka saꞌa tee yaꞌa ―jiñaꞌa de.
\p Te vi ndiꞌi ni kaꞌan de tnoꞌo yaꞌa, te ni jiꞌi de.
\c 8
\s Ni sondikin Saulo ñayiu ka skuaꞌa
\p
\v 1 Te Saulo, chi ni junkuaan ini de ja ni ka jaꞌni de Esteban. Te vi kiuu yun ni jinkondee tnundoꞌo siki ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo Jerusalén. Te ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa yun ni ka ndutenuu kuaꞌankuei sava ñuu ja tnii Judea, vi sava kuaꞌankuei ñuu ja tnii Samaria, te nani tee ni chitniuu ña Jesús ni ka kendoo.
\v 2 Te ni ka oo tee ka chiñuꞌu ia Dios ja ni ka tayuꞌu de yiki kuñu Esteban, te ni ka ndaꞌi ni ka kana de ja ni jiꞌi de.
\v 3 Yun te ni saꞌa Saulo ja ni oo kuaꞌa tnundoꞌo siki ñayiu ka skuaꞌa, chi ni jika de veꞌe veꞌe, ni okakuiko de ñayiu yun, kuu teyii kuu ñasiꞌi, te ni otnaa ña de vekaa.
\s Ni kenta tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu Samaria
\p
\v 4 Su ñayiu ni ka yagua ja kuaꞌankuei inka ñuu, chi ndiꞌi nuu ñayiu ñuu jinokuei ka kaxtnoꞌi tnoꞌo vaꞌa Jesús.
\v 5 Yun te makenuu Felipe kuaꞌan de ñuu kaꞌnu Samaria, te yun ni kaxtnoꞌo de nuu ñayiu tnoꞌo vaꞌa Kristu, ia ni tetniuu Dios.
\v 6 Te ni ka okututu kuaꞌa ñayiu ka nini guaguaꞌi tnoꞌo kaꞌan Felipe yun, ka nini vi ka ndiaꞌi javii javaꞌa saꞌa ia Dios jin maꞌñu sagua de.
\v 7 Chi kuaꞌa ñayiu ka ñuꞌu ña tachi ni ka nduvaꞌa, te vi ka kana koꞌo tachi yun, te kanakuei ña jin ñayiu yun. Te suni kuaꞌa ñayiu ni ka ndutuchiin vi ñayiu ka kuꞌu siꞌin ni ka nduvaꞌa.
\v 8 Te yun guaa ni ka kusii ndevaꞌa ini ñayiu ñuu yun.
\p
\v 9 Suni ñuu Samaria yun ni oo in tee nani Simón, tee ni oskuaꞌa tnoꞌo tasi ndee ama ka, te ni xndaꞌu de ñayiu yun ja in tee kaꞌnu kuu de.
\v 10 Ndiꞌi ñayiu ni ka onini guaꞌa tnoꞌo kaꞌan de ndee ñayiu naꞌnu vi ndee ñayiu kuechi ka, te ka kaꞌin:
\p ―Tee yaꞌa kuu tee ni niꞌi tniuu kaꞌnu nuu maa ia Dios.
\p
\v 11 Te ni ka onini ñayiu tnoꞌo kaꞌan de, chi kuaꞌa ndevaꞌa kuia ni oxndaꞌu ña de jin tniuu tasi ni osaꞌa de yun.
\v 12 Su nuu ni kaxtnoꞌo Felipe tnoꞌo vaꞌa naxa tatnuni ia Dios, vi tnoꞌo maa Jesukristu, te ni ka kandija ñayiu, guaa ni ka jandute teyii vi ñasiꞌi.
\v 13 Te suni ni kandija maa Simón yun, te ni jandute de, te ndiꞌi kiuu ni ka oo de jin Felipe, vi ni osaꞌu kuii ini de ni ondiaꞌa de javii javaꞌa vi jakaꞌnu ja ni osaꞌa tee yun.
\p
\v 14 Te nuu ni ka onini tee ni chitniuu Jesús ka oo Jerusalén ja ñayiu Samaria ni ka kandija tnoꞌo vaꞌa ia Dios, te ni ka tetniuu de Pedro jin Juan ja kuaꞌankuei de ñuu yun.
\v 15 Su nuu ni jinokuei de, te ni ka ndakuatu de nuu ia Dios ja jaꞌa ñayiu ka kandija ja ka oo ñuu yun, nagua ja na vi niꞌi Espíritu ia Dios.
\v 16 Chi chiaꞌan ka ja kii Espíritu ia Dios siki ni in ñayiu yun, chi suaꞌa ni ni ka jandutei jin sivi Jesús.
\v 17 Yun te ni ka sonee Pedro jin Juan ndaꞌa de siki ñayiu yun, te ni ka niꞌi Espíritu ia Dios.
\p
\v 18 Te nuu ni jini Simón ja ni ka niꞌi ñayiu Espíritu ia Dios nuu ni ka sonee Pedro vi Juan ndaꞌa de, te ni skanduu Simón xuꞌun nuu nduu tee yun ja ndakiꞌin de tniuu kaꞌnu yun.
\v 19 Te jiñaꞌa de:
\p ―Vi taa ni jakaꞌnu jian na konevaꞌa san, nagua ja suni ndee ni ñayiu xiin siki sonee san ndaꞌa san, te niꞌi Espíritu ia Dios ―jiñaꞌa Simón.
\p
\v 20 Yun te jiñaꞌa Pedro:
\p ―Junaa ni jin xuꞌun ni, chi ni ndakani ini ni ja in nagua kutaꞌuo nuu ia Dios, te kiꞌon jin xuꞌon.
\v 21 Su maa ni, chi tu na tniuu ni ja nagua niꞌi ni, ni ja konevaꞌa ni nuu tniuu kaꞌnu yaꞌa, chi tu oo ndaa anu ni nuu ia Dios.
\v 22 Ndatnaꞌu ini ni nuu jakueꞌe yaꞌa, te kakantaꞌu ni nuu ia Dios axi saa naxa kuakaꞌnu ini ya ja siun ndakani ini ni jin anu ni.
\v 23 Chi ndiaꞌa san ja kukuasun ndevaꞌa ini ni, te jasi ña jakueꞌe jasuaꞌa jian jin ni ―jiñaꞌa Pedro.
\p
\v 24 Yun te jiñaꞌa Simón:
\p ―Vi kakantaꞌu ni ja jaꞌa san nuu Jitoꞌo, nagua ja ma kii tnoꞌo xeen ni kaꞌan ni jian siki san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 25 Yun te nuu ni ka ndakani Pedro vi Juan naxa saꞌa Jesús vi tnoꞌo vaꞌa ya, te ni ka ndajiokuiin de kuanoꞌokuei de Jerusalén. Su nuu kuanoꞌokuei de, te ni ka kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ka oo kuaꞌa ñuu kueli ja tnii Samaria.
\s Ni kaxtnoꞌo Felipe nuu tee netniuu ñuu Etiopía
\p
\v 26 Yun te in ia jinokuechi nuu Jitoꞌo ni kaꞌan jin Felipe, te jiñaꞌa ya:
\p ―Ndakoo te kuaꞌan ichi ja kee Jerusalén ja kuaꞌan ñuu Gaza, ja yaꞌa kuaꞌan ichi ñuꞌu teꞌa.
\p
\v 27 Yun te ni ndakoo Felipe te kuaꞌan de, te ichi yun ni ka junkuntnaꞌa de jin in tee Etiopía ja nee de in tniuu kaꞌnu, chi yindaꞌa de xuꞌun Candace, ñaꞌa kuu reina ñuu Etiopía yun, te ni ndajiokuiin tee yun ja ni oo de Jerusalén nuu ni chiñuꞌu de ia Dios.
\v 28 Te nuu ni ndajiokuiin de kuanoꞌo de ñuu de nukoo de nuu carreta de, te kaꞌu de nuu tutu ii ni tee Isaías, tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa.
\p
\v 29 Te jiñaꞌa Espíritu ia Dios nuu Felipe:
\p ―Majintnaꞌa yatni carreta jian.
\p
\v 30 Te nuu ni juntnaꞌa ña Felipe, te ni onini de kaꞌu tee Etiopía yun nuu ni tee Isaías, tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa, te jiñaꞌa de:
\p ―¿A jinkuiꞌnu ini ni naxa kaꞌan nuu tutu kaꞌu ni jian?
\p
\v 31 Te jiñaꞌa tee Etiopía yun:
\p ―¿Naxa jinkuiꞌnu ini sein, te tu na in kaxtnoꞌo?
\p Yun te ni kaꞌan de jin Felipe ja na kaa de nuu carreta de, te na jinkoo de xiin maa tee yun.
\v 32 Te nuu tutu ii kaꞌu de yun yoso suaꞌa:
\q Ni ka jaka ña ñayiu jin de na kuinio in ndikachi ja kuu ti,
\q vi na kuinio in lelu ja tu ndaꞌi ti nuu ka sete ti.
\q Te saa tu ni june de yuꞌu de ja kaꞌan de.
\q
\v 33 Te ni ka saꞌa ndaꞌu ndevaꞌa ña jin de.
\q Tu na ni saꞌa ndaa siki de.
\q Te tu na in kondakakuneꞌe ndikin tata de,
\q chi ni ka jaꞌni ña jin de ja ma koo ka de nuu ñuyiu yaꞌa,
\m suaꞌa ni tee Isaías nuu kaꞌu tee yun.
\p
\v 34 Yun te ni jikan tnoꞌo ña tee Etiopía yun jin Felipe, te jiñaꞌa de:
\p ―Jikantaꞌu san ja kaxtnoꞌo ni: ¿Na in kaꞌan jin tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa yaꞌa, a siki maa de axi siki inka ñayiu?
\p
\v 35 Yun te ni jinkondee Felipe ndee nuu kaꞌu maa tee Etiopía yun, ni kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús, ja jaꞌa maa ya kuu ja kaꞌan nuu tutu ii yun, jiñaꞌa de.
\v 36 Te kuaꞌankuei de ichi yun, te ni kentakuei de guaa ndee nuu ñuꞌu ndute, te jiñaꞌa tee Etiopía yun:
\p ―Yaꞌa ñuꞌu ndute. ¿Nagua kuu ja jaꞌni ña jin san ja kuu kuandute san?
\p
\v 37 Te jiñaꞌa Felipe:
\p ―Nuu ja kandija ni ndiꞌi ni jin anu ni, te kuu kuandute ni.
\p Te ni kaꞌan tee Etiopía yun:
\p ―Kandija san ja Jesukristu kuu Seꞌe ia Dios.
\p
\v 38 Te ni tatnuni de ja ni ka junkani carreta yun. Te nduu de ni kekuei nuu ndute, te ni skuandute ña Felipe jin tee Etiopía yun.
\v 39 Su nuu ni nanakuei de nuu ndute yun, te vi sanaa ni ni ndakuaka ña Espíritu Jitoꞌo jin Felipe, te tu ni jini uun ka ña tee Etiopía yun. Su kusii ndevaꞌa ini de kuanoꞌo de.
\v 40 Su Felipe, chi vi sanaa ni ni ndenta de ñuu Azoto. Te nuu ni yaꞌa de yun, ni kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ndiꞌi ñuu yun guaa ndee ni ndenta de ñuu Cesarea.
\c 9
\s Ni kiunduu Saulo ichi Jesús
\p
\v 1 Te Saulo, chi vi tu jinkuiin de ja skoto ioo de ja kaꞌni de ñayiu ka kandija tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo Jesús. Te ni jino de nuu tee kuu nijaꞌnu ka nuu sutu,
\v 2 te ni jikan de tutu nuu tatnuni sutu kuu nijaꞌnu ka yun ja kiꞌin jin de taka veꞌe ii sinagoga ja ka oo ñuu Damasco. Te yun yoso ja kuu kakuiko de ñayiu ka kandija ichi Jesús, kuu teyii kuu ñasiꞌi, te junsiaꞌa ña de vekaa maa Jerusalén.
\v 3 Su nuu kuaꞌan Saulo ichi yun, te nuu ni kuyatni de ñuu Damasco, te vi sanaa ni ni jionduu ña in ñuꞌu ja ni yeꞌe niꞌnu ndee andivi jin de.
\v 4 Te ni ndondiso de ndee nuu ñuꞌu, te ni onini de in tnoꞌo ja jiñaꞌa suaꞌa:
\p ―Saulo, Saulo, ¿nau ja sondikin ndikin ña ron?\fig Paul on ground|76CN02023B.TIF|col|||Ni jini Pablo tnoꞌo kaꞌan maa Jesús|9.4\fig*
\p
\v 5 Te jikan tnoꞌo de:
\p ―¿Na in kuu ni, vi Jitoꞌo?
\p Te ni kaꞌan tnoꞌo yun:
\p ―Maa rin kuu Jesús ja sondikin ndikin ron. Te xtuji ñukuun ron maa ron na kuinio isndiki ja jain yata ti nuu yiꞌi puya punta karrocha, te xtuji ti maa ti ―kachi tnoꞌo yun. \f + \fr 9:5 \ft Masu ndiꞌi tutu ii nevaꞌa tnoꞌo yaꞌa.\f*
\p
\v 6 Te vi suaꞌa niꞌi de ja yuꞌu de, te jiñaꞌa de:
\p ―¿Nagua kuini ni ja saꞌa san, vi Jitoꞌo san?
\p Yun te jiñaꞌa Jitoꞌo:
\p ―Ndakoo te kuaꞌan ñuu jian, te yun vi kaxtnoꞌo nagua kuu ja saꞌa ron ―jiñaꞌa ya.
\p
\v 7 Su tee kuaꞌankuei jin Saulo yun, chi vi ni ka saꞌu kuii kuiti ini de ka nini de tnoꞌo kaꞌan yun, su tu ni ka jini de na in kuu ja kaꞌan.
\v 8 Yun te ni ndakoo Saulo nuu ñuꞌu yun, te ni ndakune de nuu de, su tu ni kuu kondiaꞌa saꞌun de. Yun guaa ni ka tnii tee kuaꞌankuei jin de ndaꞌa de, te ni ka junsiaꞌa ña jin de ñuu Damasco.
\v 9 Te yun ni oo de uni kiuu. Te tu ni kuu kondiaꞌa de, ni tu ni jaa de xtaa, ni tu ni jiꞌi de ndute.
\p
\v 10 Te ñuu Damasco yun ni oo in tee kandija tnoꞌo vaꞌa Jesús nani Ananías. Te ni skuni ña Jitoꞌo, te jiñaꞌa ya:
\p ―Ananías.
\p Te ni kaꞌan de:
\p ―Yaꞌa oo san, vi Jitoꞌo.
\p
\v 11 Te jiñaꞌa Jitoꞌo:
\p ―Ndakoo te kuaꞌan kayi nani Ichi Ndaa, veꞌe Judas, te yun ndanduku ron in tee nani Saulo, tee ñuu Tarso, chi yun oo de ndakuatu de.
\v 12 Te ja ni skuni rin de ja ni kiuu in tee nani Ananías, te ni sonee de ndaꞌa de siki de, nagua ja kuu ndanune nduchi nuu de ―jiñaꞌa ya.
\p
\v 13 Su yun te jiñaꞌa Ananías:
\p ―Jitoꞌo san, kuakuaꞌa ñayiu ka ndakani siki tee yun, ja kuaꞌa ndevaꞌa jakueꞌe saꞌa de jin ñayiu ka kandija tnoꞌo maa ni ja ka oo Jerusalén.
\v 14 Te ni kenta de vitna, chi ni ka chitniuu ña tee ka kuu nijaꞌnu ka nuu sutu ja vi kakuiko de ndiꞌi ñayiu ka chiñuꞌu ña jin ni.
\p
\v 15 Te jiñaꞌa Jitoꞌo:
\p ―Kuaꞌan, chi tee ni kaji maa rin kuu tee yun ja kokaꞌan de tnoꞌo rin nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo vi nuu tee ka kuu rey vi nuu ñayiu Israel.
\v 16 Chi xneꞌe maa rin nuu de ja kuni de kuakuaꞌa tnundoꞌo ja jaꞌa rin ―jiñaꞌa ya.
\p
\v 17 Te yun guaa kuaꞌan Ananías ja ni kiuu de veꞌe nuu oo Saulo. Te ni sonee de ndaꞌa de siki tee yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Ñani Saulo, Jitoꞌo Jesús ja ni skuni ña ya nuu ichi vaji ni, ni tetniuu ña jin san ja kakantaꞌu san, te nduu ndijin nduchi nuu ni, te koo ni jin Espíritu ia Dios.
\p
\v 18 Te vi nuu saa ni junkuei nuu Saulo na kuinio in ñii yaxin luluu, te ni nduu ndijin nduchi nuu de. Yun te ni ndakoo de ja ni jaꞌan de ni jandute de.
\v 19 Te ni jaa de xtaa, te ni ndaniꞌi ndee de.
\p Te ni oo de ndee saa kiuu jin ñayiu ka kandija tnoꞌo Jesús ja ka oi ñuu Damasco yun.
\s Ni kaxtnoꞌo Saulo nuu ñayiu Damasco
\p
\v 20 Yun te ni jinkondee Saulo kaxtnoꞌo de nuu ñayiu taka veꞌe ii sinagoga, te jiñaꞌa de ja Jesús kuu Seꞌe ia Dios.
\v 21 Te ndiꞌi ñayiu ka nini yun ni ka saꞌu kuii kuiti ini ja siun kaꞌan de, te ka ndatnoꞌo tnaꞌi:
\p ―¿A masu tee yaꞌa kuu tee sondikin ndikin ñayiu ka kandija tnoꞌo vaꞌa Jesús ñuu Jerusalén? Te ¿a masu tniuu yun ni kee de yaꞌa ja kakuiko de ñayiu ka kandija Jesús, te kuꞌni ña de, te nusiaꞌa ña de nuu tee ka kuu nijaꞌnu nuu sutu? ―ka kachi.
\p
\v 22 Su Saulo, chi viꞌi ka nduku ndee de kaxtnoꞌo de ja Jesús kuu Kristu, ia ni tetniuu maa Dios. Te ni skunu nuu ini ña de jin ñayiu judio ja ka oo ñuu Damasco yun ja siun kaxtnoꞌo de.
\s Ni kaku Saulo nuu ndaꞌa tnaꞌa de judio
\p
\v 23 Te nuu ni yaꞌa kuaꞌa kiuu, te ni ka skaꞌan tnaꞌa ñayiu judio ja vi kaꞌni de Saulo.
\v 24 Su ni niꞌi tnoꞌo Saulo ja vi nduu vi ñuu ka jito ñayiu yun yeꞌe nuu kekuei ñayiu ñuu yun ja vi kaꞌni ña jin de.
\v 25 Yun te ni ka kakuiko ñayiu ka kandija tnoꞌo Jesús in chika kaꞌnu, te ni ka tnaa de Saulo, te ni ka kuneꞌe ña de nuu yoꞌo siki muro ñuu yun nuu jakuaa, saa te ni kaku Saulo.
\s Ni jinkoto Saulo ñayiu ka skuaꞌa Jerusalén
\p
\v 26 Te nuu ni ndajino de Jerusalén, te ni nduku de ja vi nitnaꞌa de jin tee ka kandija tnoꞌo vaꞌa Jesús. Su ndiꞌi ñayiu ka yuꞌu ña, chi tu ka kandijai ja suni Saulo ni kandija de.
\v 27 Yun te saa ni jaka ña Bernabé, te ni junsiaꞌa ña de nuu ka oo tee ni chitniuu ña Jesús, te ni ndakani de naxa ni skuni ña Jitoꞌo jin Saulo ichi kuaꞌan de ñuu Damasco nuu ni kaꞌan ya jin de, vi naxa ni kundee ni kukaꞌnu ini de ja ni kaꞌan de tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ñuu Damasco yun.
\v 28 Te ni kendoo Saulo jin tee ni chitniuu ña Jesús, te in ni ni ka ondeka tnaꞌa de ni ka okaxtnoꞌo de nuu ñayiu ñuu Jerusalén.
\v 29 Ni ka okaꞌan ndee ini ndevaꞌa de tnoꞌo maa Jitoꞌo Jesús, vi ni ka otee tnaꞌa de ja jaꞌa ya jin ñayiu judio ka kaꞌan saꞌan griego, su tee yun, chi ni ka nduku ndee de ja vi kaꞌni de Saulo.
\v 30 Su nuu ni ka jini ñayiu ka kandija ja siun kaa, te ni ka junsiaꞌa ña de jin Saulo guaa ndee ñuu Cesarea. Te yun ni ka ndatetniuu ña de ja kuanoꞌo de ñuu Tarso.
\p
\v 31 Yun te ni nukoo tnoꞌo mani nuu ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo nii Judea vi Galilea vi Samaria. Te ni ka nukundee ini kai, vi ni ka oyuꞌu niꞌnui Jitoꞌo, te ni chindee ni chituu ña Espíritu ia Dios ja ka oo yutnui, te ni ka kaya kuaꞌa kai.
\s Ni nduvaꞌa Eneas
\p
\v 32 Yun te ni jiondita Pedro ni jinkoto de ndiꞌi ñayiu ka kandija, te suni ni jaꞌan de ni jinkoto de ñayiu ka kandija ja ka oo ñuu Lida.
\v 33 Te yun ni jini de in tee ni onani Eneas ja kaa de nuu jito ja ni kuu una kuia kuꞌu de kueꞌe ndutuchiin.
\v 34 Te jiñaꞌa Pedro:
\p ―Eneas, Jesukristu ndasaꞌa ña jin ni. Ndakoo ni te ndasavaꞌa ni jito ni.
\p Te vi nuu saa ni ndakoo de.
\v 35 Te ndiꞌi ñayiu ka oo ñuu Lida vi ñuu Sarón ni ka jini ja ni nduvaꞌa Eneas, te ni ka kiundui ni ka kandijai Jitoꞌo Jesús.
\s Ni ndateku Dorcas
\p
\v 36 Te ñuu Jope oo in ñaꞌa kandija nani Tabita, ja kei kaꞌan Dorcas \f + \fr 9:36 \ft Dorcas kei kaꞌan “isu”.\f* jin saꞌan griego. Te ñaꞌa yun, chi saꞌa ña kuaꞌa tniuu guaꞌa vi chituu ña ñayiu ka kundaꞌu.
\v 37 Te tiempu yun ni kee kueꞌe ña, te ni jiꞌi ña. Yun te ni ka skuchi yiki kuñu ña, te ni ka ndakin vaꞌa ña ini veꞌe oo ndee sukun.
\v 38 Te Jope, chi yatni oo jin ñuu Lida nuu oo Pedro, te ni ka niꞌi tnoꞌo tee ka kandija ja yun oo de, te ni ka tetniuu de uu tee ja kuaꞌankuei de mavijunkuaka de Pedro, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Tanundaꞌa ni, neꞌe ñama ni, ma kokuu kuee ni na kiꞌon ñuu Jope ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 39 Yun te ni ndakoo Pedro, ni ka jaka tnaꞌa de kuaꞌankuei de. Te nuu ni jino de, te ni ka jaka ña jin de, ni kiuu de ini veꞌe nuu katuu ndiyi yun. Te ndiꞌi ñaꞌa ni ka ndondaꞌu ni ka jionduu ña ndiyi yun ka ndaꞌi ña, te ni ka xneꞌe ña taka saꞌun ni okiku Dorcas nuu ni oteku ña.
\v 40 Yun te ni kaꞌan Pedro jin ndiꞌi ñayiu ja ni kekuei yeꞌe, te junkuiin jiti de, te ni ndakuatu de nuu ia Dios. Yun te ni ndakoto de nuu katuu ndiyi yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Tabita, ndakoo ni.
\p Te ni ndakondiaꞌa ña, te nuu ni jini ña jin Pedro, te ni nukoo ña.
\v 41 Te ni tnii de ndaꞌa ña, te ni ndoneꞌe ña de. Yun te ni ndakana de ndiꞌi ñaꞌa ni ka ndondaꞌu vi sava ka ñayiu ka kandija, te ni xneꞌe ña de ja ni ndateku ña.\fig Peter presents Dorcas alive|77cn01941B.tif|col|||Ja kusii ini ñayiu ja ni ndateku Dorcas|9.41\fig*
\v 42 Te ni jitenuu tnoꞌo yaꞌa ja ni ka jini ndiꞌi ñayiu ñuu Jope. Te kuaꞌa ñayiu ni ka kandija Jitoꞌo Jesús.
\v 43 Te ni kendoo Pedro kuaꞌa kiuu ñuu Jope yun, veꞌe in tee xteꞌi ñii nani Simón.\fig Joppa|78HK-19G.tif|col|||Yaꞌa ni okuu ñuu Jope|9.43\fig*
\c 10
\s Ni skuni ña ia Dios jin Pedro vi jin Cornelio
\p
\v 1 Ni oo in tee ni onani Cornelio ñuu kaꞌnu Cesarea ja kuu de capitán, tatnuni de nuu in ciento soldado ka xnani “Italiano”.
\v 2 Te in tee guaꞌa kuu de, chi yuꞌu niꞌnu de ia Dios, te ndiꞌi de jin ñayiu veꞌe de ka chiñuꞌu de ya, vi kuaꞌa ja ni oskutaꞌu de ñayiu judio ja ka kuu ndaꞌu, vi ndi kiuu ndakuatu de nuu ia Dios.
\v 3 Te in kiuu ndee nuu ka uni jañini ni skuni ndaa ña in ia jinokuechi nuu Dios ja ni jino ya nuu oo de, te jiñaꞌa ya:
\p ―Cornelio.
\p
\v 4 Te vi ja nunuu ni ondiaꞌa ña de, te vi yuyuꞌu anu de, te ni jikan tnoꞌo ña de:
\p ―¿Nagua kuini ni, vi Jitoꞌo san?
\p Te ni kaꞌan ia jinokuechi nuu Dios:
\p ―Ja jini ia Dios ja ndakuatu ron, te ni jantaꞌu ya nagua saꞌa ron ja skutaꞌu ron ñayiu ka kundaꞌu.
\v 5 Te tetniuu tee na kiꞌinkuei vitna ñuu Jope na vi junkuaka de Simón, tee suni nani de Pedro.
\v 6 Oo de veꞌe inka Simón, in tee xteꞌi ñii ja oo veꞌe de yatni yuꞌu ndute mar. Te tee yun kuu ja kaꞌan nagua kuu ja saꞌa ron ―jiñaꞌa ya.
\p
\v 7 Yun te yata kuanoꞌo ia jinokuechi nuu Dios ja ni kaꞌan ya jin Cornelio, te ni kana de uu tee ka jinokuechi nuu de vi in soldado ja jito ña jin de ja suni chiñuꞌu de ia Dios.
\v 8 Te ni ndakani de ndiꞌi nagua ni jini de, te ni tetniuu ña de kuaꞌankuei tee yun ñuu Jope.
\p
\v 9 Te kiuu tnee suaꞌa ka ñuꞌu ichi tee yun kuaꞌankuei de, te vi ja ni ka kuyatni de ñuu yun, te ni kaa Pedro ndee siki veꞌe ni ndakuatu de nuu ia Dios ndee nuu ka uxi uu nduu.
\v 10 Te ni kaꞌan de ja kaxeꞌin de, chi kokin ndevaꞌa de, su vi nini ka savaꞌa ja kaa de, te ni ndakuatu de, te ni skuni ña ia Dios jin de.
\v 11 Ni jini de ja nune andivi, te yun makuun na kuinio in saꞌun kuijin kaꞌnu nuꞌni ndii kuun nuu makuun ichi nuu ñuꞌu.
\v 12 Te nuu saꞌun yun ka ñuꞌu ndinuu nuu kiti ja ka oo kuun ndaꞌa vi kiti ñuu chii nuu ñuꞌu vi kiti ndagua.
\v 13 Te ni onini de in tnoꞌo ni kaꞌan:
\p ―Pedro, ndakoo, kaꞌni ti te kaa ron ti.
\p
\v 14 Yun te jiñaꞌa Pedro:
\p ―Ñaꞌa, vi Jitoꞌo san, chi ni in kiuu tu na ama jaa san jatneꞌe, nagua kaxtnoꞌo nuu tutu ii ja tu oo vii, te ma kuu kaa san.
\p
\v 15 Te ni kaꞌan tuku tnoꞌo yun ja kuu uu, te jiñaꞌa:
\p ―Nagua ni ndasavii ia Dios ma xnani ron jatneꞌe.
\p
\v 16 Te saa ni kuu uni jichi, te mandaa saꞌun kaꞌnu yun kuanoꞌo andivi.
\v 17 Te vi nini ndakani ini Pedro naxa kei ja siun ni skuni ña jin de, te ni jinokuei tee ni tetniuu Cornelio yeꞌe yun, chi ja ni ka jikan tnoꞌo de ja yun oo veꞌe Simón.
\v 18 Te ni ka kana de ka jikan tnoꞌo de:
\p ―¿A yaꞌa oo tee nani Simón ja suni nani de Pedro? ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 19 Te vi nini ndakani ini Pedro ja jaꞌa ja ni skuni ña ia Dios, te ni kaꞌan Espíritu ya:
\p ―Kondiaꞌa, chi yaꞌa ni kekuei uni tee ka ndanduku ña jin ron.
\v 20 Ndakoo, mandee, te ma ndakani ini ron ja kiꞌin ron jin de, chi maa rin ni tetniuu de ja vajikuei de ―jiñaꞌa ya.
\p
\v 21 Yun te ni ndakoo Pedro, te mandee de kuaꞌan de, te ni jino de nuu ka oo tee ni tetniuu Cornelio, te jiñaꞌa de:
\p ―Yaꞌa oo san. Maa san kuu tee ka ndanduku ni. ¿A na in tniuu kuu ja vajikuei ni? ―jiñaꞌa de.
\p
\v 22 Yun te ka jiñaꞌa tee yun:
\p ―Vajikuei san, chi ni tetniuu ña capitán Cornelio, in tee vaꞌa, tee yuꞌu niꞌnu ia Dios vi in tee ka kaꞌan vaꞌa vi ka kaꞌan too ña tnaꞌa ni judio kuu de. Te ni kaꞌan in ia jinokuechi nuu Dios jin de, te jiñaꞌa ya ja kana ña de jin ni ja kiꞌin ni veꞌe de ja konini de tnoꞌo kaꞌan ni.
\p
\v 23 Yun te ni kaꞌan ña Pedro, te ni kiukuei tee mavijinkuaka ña yun veꞌe nuu oo de. Te ni jiñaꞌa de nuu ni ka ndoo tee yun. Te inka kiuu tnee suaꞌa, te kuaꞌankuei de jin Pedro vi suni ka ndikin ña ndee saa tee ka skuaꞌa ja ka oo ñuu Jope jin de.
\p
\v 24 Te inka kiuu tnee saa ni kentakuei de ñuu Cesarea. Te Cornelio, chi vi ja ndetu tuaꞌa ña de, ni ndaxtutu de ndiꞌi tnaꞌa de vi ñayiu ka jini tnaꞌa guaꞌa ka jin de, ka oo veꞌe de ja ka ndetui Pedro.
\v 25 Te nuu ni jino Pedro veꞌe yun, te ni kee Cornelio, te ni junkuiin jiti de nuu jaꞌa Pedro ja chiñuꞌu ña de.
\v 26 Su ni ndoneꞌe ña Pedro, te jiñaꞌa de:
\p ―Ndakoo ni. Suni sein, chi ñayiu kuu san na kuinio maa ni.
\p
\v 27 Te vi nini ka ndatnoꞌo de, te ni kiuu de veꞌe yun, te ni jini de ja ka otutu kuaꞌa ñayiu.
\v 28 Te ni kaꞌan de:
\p ―Ka jini ni ja sein, ñayiu judio, chi in jakueꞌe kuu ja vi nitnaꞌa san jin ñayiu inka tatatnoꞌo axi kiukuei san veꞌe ñayiu yun. Su ni kaxtnoꞌo ia Dios nuu san ja ma kuu xnani san ñayiu inka tatatnoꞌo ja ñayiu kueꞌe axi ñayiu tneꞌe ka kui.
\v 29 Te yun guaa vini ka kaꞌan tee yaꞌa ja kii san, te vaji ni san, ni in tnoꞌo tu ni kaꞌan san. Te yun guaa jikan tnoꞌo ña san, ¿nau ja ni ka kana ña ni jin san? ―jiñaꞌa de.
\p
\v 30 Yun te jiñaꞌa Cornelio:
\p ―Ja oo kuun kiuu ndee ore vitna ni ondite san. Te nuu ka uni jañini oo san ndakuatu san nuu ia Dios veꞌe san yaꞌa, te ni jini san ni junkuiin in tee niꞌnu saꞌun yeyeꞌe nuu san.
\v 31 Te kachi ya: “Cornelio, ni jini ia Dios ja ndakuatu ron, te ni ndakaꞌan ya ja saꞌa ron ja skutaꞌu ron ñayiu ka kundaꞌu.
\v 32 Te yun guaa tetniuu tee na kiꞌinkuei ñuu Jope na vi jinkuaka de Simón ja suni nani de Pedro, oo de veꞌe inka Simón, tee xteꞌi ñii, yatni yuꞌu ndute mar. Te nuu na kee de, te maa de guaa kaꞌan nuu ron” kachi ya.
\v 33 Te yun guaa vini ni tetniuu san tee ni ka jakuaka ña jin ni, te ni saꞌa ni in jandiuxi ja vaji ni. Te vitna yaꞌa ka otutu ndiꞌi san nuu ia Dios ja vi konini san ndiꞌi nagua ni tatnuni ya ja kaꞌan ni ―jiñaꞌa de.
\s Ni kaxtnoꞌo Pedro nuu ñayiu veꞌe Cornelio
\p
\v 34 Yun te ni jinkondee Pedro ni kaꞌan de, te jiñaꞌa de:
\p ―Vi jandaa jinkuiꞌnu ini san ja ia Dios, chi tu saꞌa siin siin ya ñayiu.
\v 35 Chi ñayiu ndiꞌi ni tatatnoꞌo junkuaan ini ya nuu ja ka yuꞌu niꞌnui ya vi ka saꞌa ndai.
\v 36 Ni tetniuu ia Dios tnoꞌo ya nuu ñayiu Israel nuu ni kaxtnoꞌo ya tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu yun ja na vi koo mani jin maꞌñu sagua ya, te maa ya kuu Jitoꞌo ndiꞌo.
\v 37 Te ja ka jini guaꞌa maa ni nagua ni kuu nuu ni kii Juan ni kaxtnoꞌo de ja nini kuu ja vi kuandute ñayiu. Te yatai yun ni jinkondee Jesús ñuu Galilea vi nii ñuu Judea ni kaxtnoꞌo ya.
\v 38 Te ka jini ni naxa ni jiñaꞌa ia Dios Espíritu ya vi tniuu kaꞌnu nuu Jesús, ia ni jaꞌnu ñuu Nazaret, te ni saꞌa ya kuaꞌa javaꞌa, chi Dios ni oo jin ya. Te ni ndasaꞌa ya ñayiu ni ka okuꞌu kueꞌe ñuꞌu ña tachi.
\v 39 Te sein ka kuu tee ni ka jini ndiꞌi ja ni saꞌa Jesús nuu ñuu Judea vi Jerusalén. Te suu ya ni ka jaꞌni ñayiu nuu ni ka jatakaa ñai in yika yutnu cruz.
\v 40 Te suu ia yaꞌa ni ndoneꞌe Dios nuu uni kiuu, te ni saꞌa ya ja ni ndatuu ia yaꞌa nuu ndiꞌi san,
\v 41 masu nuu ndiꞌi ñayiu ñuu, chi nani nuu sein ja ni ndakaji ña ia Dios ama ka ja ka kuu san testiu. Te sein ka kuu ja ni ka jaa vi ni ka jiꞌi jin ya nuu ni ndateku ya neꞌu ndiyi.
\v 42 Te ni tatnuni ya ja vi kaxtnoꞌo san nuu ñayiu, te vi ndakani san ja suu ya kuu ia ni jani Dios ja kaꞌnde ya kuechi ñayiu teku vi ñayiu ni jiꞌi.
\v 43 Te suu siki ia yaꞌa ni ka kaꞌan ndiꞌi tee ni ka ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa nuu ni ka kachi de ja ndiꞌi ñayiu ka kandija ya vi niꞌi ja kuakaꞌnu ini ia Dios yika kuechi jin maꞌñu sagua sivi ia yaꞌa ―jiñaꞌa Pedro.
\s Ni ka niꞌi ñayiu inka tatatnoꞌo Espíritu ia Dios
\p
\v 44 Te vi nini kaꞌan Pedro tnoꞌo yaꞌa, te ni kee Espíritu ia Dios ini anu ndiꞌi ñayiu ka nini tnoꞌo kaxtnoꞌo de yun.
\v 45 Te vi ni ka saꞌu kuii kuiti ini tee ka kuu judio ka kandija tnoꞌo Jesús ja ka ndeka tnaꞌa jin Pedro, ja suni vi ndee nuu ñayiu inka tatatnoꞌo ni jino Espíritu ia Dios ja ni ka kutaꞌui.
\v 46 Chi ka nini de ja vi sanaa ni ka kaꞌan ñayiu yun siin siin nuu saꞌan vi ka chiñuꞌu ndevaꞌi ia Dios.
\v 47 Yun te ni kaꞌan Pedro:
\p ―Tu na in kuu kindee ja vi kuandute ñayiu yaꞌa jin ndute, chi ni ka kutaꞌui Espíritu ia Dios, nagua ni ka kutaꞌu mao.
\p
\v 48 Te ni tatnuni de ja vi skuandute ña jin sivi Jitoꞌo Jesús. Yun te ni ka jikan taꞌu ñayiu yun ja kendoo de ndee saa ka kiuu.
\c 11
\s Ni ndakani Pedro nuu ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo Jerusalén naxa ni saꞌa ia Dios jin ñayiu veꞌe Cornelio
\p
\v 1 Yun te ni ka niꞌi tnoꞌo sava ka tee ni chitniuu ña Jesús vi tee ka kandija ja ka oo Judea, ja suni ñayiu inka tatatnoꞌo ni ka kandija tnoꞌo vaꞌa ia Dios.
\v 2 Te nuu mandaa Pedro Jerusalén, te ni ka tee tnaꞌa sava tee judio ka kandija ja ka yitnuni nuu yiki kuñu de jin Pedro.
\v 3 Te ka jiñaꞌa de:
\p ―¿Nau ja ni kiuu ni veꞌe tee inka tatatnoꞌo ja tu yitnuni nuu yiki kuñu de, te ni ka jaa ni xtaa jin de?
\p
\v 4 Yun te ni jinkondee Pedro ni ndakani de yukun yukun ndiꞌi naxa ni kuu, te jiñaꞌa de:
\p
\v 5 ―Nuu ni oo san ñuu Jope, ndakuatu san, te ni skuni ña ia Dios jin san. Ni jini san na kuinio in saꞌun kuijin kaꞌnu, te nuꞌni ndi kuun nuu makuun ichi andivi, te ni kunjino nuu oo san.
\v 6 Te nuu ni ndiaꞌa guaꞌa san, te ni jini san ka ñuꞌu kiti kuun ndaꞌa vi kiti xeen vi kiti ñuu chii nuu ñuꞌu vi kiti ndagua.
\v 7 Te ni onini san in tnoꞌo kaꞌan: “Pedro, ndakoo, kaꞌni ti, te kaa ron ti”.
\v 8 Te jiñaꞌa san: “Ñaꞌa, vi Jitoꞌo san, chi ni in kiuu tu na ama jaa san jatneꞌe nagua kaxtnoꞌo nuu tutu ii ja tu oo vii, te ma kuu kaa san”.
\v 9 Yun te ndee andivi ni kaꞌan tnoꞌo yun ja kuu uu, te kachi: “Nagua ni ndasavii ia Dios, ma xnani ron jatneꞌe”, kaꞌan.
\v 10 Te saa ni kuu uni jichi, te mandaa ndiꞌi kuanoꞌo ndee andivi.
\v 11 Te vi nuu saa ni kentakuei uni tee veꞌe nuu ni oo san ja ni kekuei de ndee ñuu Cesarea ja mavijakuaka ña de jin san.
\v 12 Te ni kaꞌan Espíritu ia Dios jin san ja kiꞌinkuei san jin de, te ma ndakani ini san. Te suni ni jaꞌankuei san jin iñu ñani ka kandija jion yaꞌa, te ni kiukuei san veꞌe in tee nani Cornelio.
\v 13 Te ni ndakani de ndiꞌi naxa ni jini de in ia jinokuechi nuu Dios nuu oo de veꞌe de. Ni junkuiin ya nuu de, te jiñaꞌa ya: “Tetniuu tee na kiꞌinkuei ñuu Jope na vi junkuaka de Simón, tee suni nani Pedro.
\v 14 Te suu de kaꞌan naxa saꞌa ron ja vi kaku niꞌnu ron jin ndiꞌi ñayiu veꞌe ron” jiñaꞌa ya suaꞌa.
\v 15 Te nuu ni jinkondee san ni kaꞌan san, te ni kuun Espíritu ia Dios siki ndiꞌi ñayiu yun, suni nagua ni ka ndoꞌo mao ndee jaxtnañuꞌu ja ni ka kutaꞌuo.
\v 16 Yun te ni ndakaꞌan san ja ni okaꞌan Jitoꞌo Jesús nuu ni kaꞌan ya suaꞌa: “Juan, chi jandaa ja jin ndute skuandute de ñayiu, su maa ron, chi jin Espíritu ia Dios vi kuandute ron”.
\v 17 Su nuu ja ia Dios ni jiñaꞌa ya Espíritu ya nuu ñayiu yun, inuu ni jin nagua ni taa ya nuu yoon ja ni ka kandija xtnañuꞌo nuu Jitoꞌo Jesukristu, te ¿na in kuu sein ja kasi niꞌnu san nuu ia Dios? ―jiñaꞌa Pedro.
\p
\v 18 Yun te nuu ni ka onini tee ka kandija maa Jerusalén tnoꞌo yun, te ndiꞌi de ni ka jasi yuꞌu, te ni ka kaꞌan yiñuꞌu ndevaꞌa de nuu ia Dios, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Nuu saa te suni ñayiu inka tatatnoꞌo ni jandetu ia Dios ja vi ndatnaꞌu ini, te vi ndajiokuiin nuu maa ya ja vi kotekui nikuii nikani ―ka kachi de.
\s Ni ka jinkoo ñayiu ka skuaꞌa ñuu Antioquía
\p
\v 19 Te kiuu nuu ni ka jino yuꞌu ñayiu na ni kii tnundoꞌo nuu ni jiꞌi Esteban, te savai ni kentakuei guaa ndee ñuu Fenicia vi ñuu Chipre vi ñuu Antioquía. Te tu ni ka kaꞌin tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu nani kuu ñayiu, chi nani nuu ñayiu judio ni ka kaꞌin.
\v 20 Te ni kekuei sava tee neꞌu ñayiu Chipre vi Cirene ja ka kandija kuaꞌankuei. Te nuu ni kiukuei de Antioquía, te suni ni ka kaꞌan de tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo Jesús nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo.
\v 21 Te ni chituu ña maa Jitoꞌo jin de ja ni ka kaꞌan de, te kuaꞌa ñayiu ni ka kandija, te ni ka kiundui nuu ichi Jitoꞌo Jesús.
\p
\v 22 Yun te ni ka niꞌi tnoꞌo ñayiu ka skuaꞌa ka oo Jerusalén ja siun kuu, te ni ka tetniuu de Bernabé ja kuaꞌan de ndee ñuu Antioquía.
\v 23 Te nuu ni jino Bernabé, te jini de ja chindee chituu ña ia Dios jin ñayiu yun, te ni kusii ndevaꞌa ini de, vi ni xteku ña de jin ndiꞌi ñayiu ja na vi koo ini vi koo anui, te na vi kondikin guaꞌi Jitoꞌo Jesús.
\v 24 Chi tee guaꞌa vi tee kandija kuu Bernabé, chi oo de jin Espíritu ia Dios. Te yun guaa kuaꞌa ndevaꞌa ñayiu ni ka kaya ka kandija Jitoꞌo Jesús jin tnoꞌo ni kaxtnoꞌo de.
\p
\v 25 Te nuu kuee ka, te kuaꞌan Bernabé ñuu Tarso, ndanduku de Saulo. Te nuu ni ndaniꞌi ña de, te ni ndakuaka ña de ja kuaꞌankuei de ñuu Antioquía yun.
\v 26 Te yun ni ka ondututu de jin ñayiu ka skuaꞌa yun in kuia mimiꞌi. Te ni ka okaxtnoꞌo de nuu kuaꞌa ñayiu. Te Antioquía yun kuu nuu ni kejaꞌa xtnañuꞌu ja ni ka xnani ñayiu ka kandija Jesús “Kristianu”. \f + \fr 11:26 \ft Kristianu: kei kaꞌan “ñayiu ka ndikin Kristu”.\f*
\p
\v 27 Te kiuu yun ni jinokuei sava tee ñuu Jerusalén ja ka ndakani tnoꞌo ia Dios ja mavijinkoto de ñayiu ka kandija ñuu Antioquía.
\v 28 Yun te ni ndakoo in tee ka ndeka tnaꞌa jin de nani Agabo, te ni kaꞌan de nagua kaxtnoꞌo maa Espíritu ia Dios nuu de ja koo ndevaꞌa tnama nii ñuyiu, te jandaa ja ni oo tnama yun na kuia ni otatnuni rey Claudio.
\v 29 Yun te ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa tee ka kandija Jesús ka oo ñuu Antioquía ja vi chituu de ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo ñuu ja tnii Judea na kuu na kuu naxa vi niꞌi maa de ja vi kuñaꞌa de.
\v 30 Saa ni ka saꞌa de. Te ni kututu ja ni ka tetniuu de ndaꞌa Bernabé vi ndaꞌa Saulo ja vi ndakuñaꞌa de nuu tee ka kuu nijaꞌnu ka oo ñuu ja tnii Judea.
\c 12
\s Ni jaꞌni ña Herodes jin Jacobo, te ni jasi de Pedro vekaa
\p
\v 1 Te kuia yun ni jinkondee rey Herodes ni tatnuni de ja ni ka kakuiko de sava ñayiu ka skuaꞌa ja saꞌa ndevaꞌa ña de.
\v 2 Te ni tatnuni de ja ni ka jaꞌni Jacobo, ñani Juan, jin in yuchi kani.
\v 3 Su nuu ni jini de ja ni ka junkuaan ini ñayiu judio, te suni ni tatnuni de ja ni ka kakuiko tuku de Pedro. Te saa ni kuu kiuu viko pascua ja ka jaa ñayiu judio xtaa vixin ja tu na levadura yiꞌi.
\v 4 Te nuu ni kakuiko Herodes Pedro, te ni jasi ña de vekaa. Te ni jani de kuun yukun soldado ja kuun kuun de in in yukun ja na vi kondee ña de, chi ni ndakani ini de ja keneꞌe ña de nuu ñayiu ñuu ndee nuu na yaꞌa viko pascua yun.
\v 5 Te yun guaa ka ndee guaꞌa ña soldado jin Pedro ini vekaa yun, su ñayiu ka skuaꞌa, chi vi ni ini kuiti ka ndakuatui nuu ia Dios ja jaꞌa de.
\s Ni skaku niꞌnu ña ia Dios jin Pedro vekaa
\p
\v 6 Te nuu jakuaa saa ni ndakani ini Herodes ja kiuu tnee keneꞌe ña de jin Pedro nuu ñayiu ñuu. Te jakuaa yun ni kixin Pedro neꞌu uu soldado nuꞌni de jin uu cadena, te sava ka soldado yun ka jito guaꞌa de yeꞌe vekaa yun.
\v 7 Te vi sanaa ni ni jino in ia jinokuechi nuu Jitoꞌo, te ni yeꞌe niꞌnu in ñuꞌu ini vekaa yun, te ni skanda ya xiin Pedro ja ni xndoto ña ya, te jiñaꞌa ya:
\p ―Ndakoo ñama.
\p Te vi ore saa ni junkuei cadena ndikin ndaꞌa de.
\v 8 Te jiñaꞌa ka ia jinokuechi yun:
\p ―Ndakuꞌni chii ron, te ndachiꞌi ndijan ron.
\p Te ni ndakuꞌni Pedro chii de vi ni ndachiꞌi de ndijan de. Te jiñaꞌa tuku ya:
\p ―Kakondii soo suꞌnu ron, te kondikin ña, kiꞌon ―jiñaꞌa ya.
\p
\v 9 Te ni ndee de ndikin de ia yun, su tu ni jinkuiꞌnu ini de a jandaa kuu ja saꞌa ia jinokuechi yun, chi ndakani ini de ja suaꞌa ni ni skuni ña jin de.
\v 10 Su ni ka yaꞌa de yeꞌe xtnañuꞌu nuu ka oo tee ka jito yun vi yeꞌe kuu uu nuu ka oo sava ka tee ka jito yun, te nuu ni kentakuei de yeꞌe kuu kaa ja kuaꞌan ichi kayi, te ni ndanune ni maa, te ni kekuei de ja ni ka yaꞌa de in kayi. Yun te ni xndoo ña ia jinokuechi yun jin de.
\v 11 Yun te ni ndikuiꞌnu ndaa ini Pedro, te ni ndakani ini de:
\p ―Vitna te jinkuiꞌnu ndaa inio ja Jitoꞌo ni tetniuu in ia jinokuechi nuu ya ja ni skaku niꞌnu ña ya nuu ndaꞌa Herodes vi ni kakuo nuu ndiꞌi jakueꞌe ka kaꞌan ñayiu ñuo judio ja vi saꞌa ñai.
\p
\v 12 Te nuu ni kutnuni ini Pedro ja ni kee de vekaa yun, te kuaꞌan de ja ni jino de veꞌe María, siꞌi Juan, ja suni nani de Marcos, nuu ka otutu kuaꞌa ñayiu ka ndakuatu.
\v 13 Te nuu ni kana Pedro yeꞌe yun, te ni kee in suchi siꞌi lule nani Rode ja kondiaꞌi na in kana.
\v 14 Te nuu ni ndakuni ja Pedro kuu ja kana, te vi ja kusii ndevaꞌa ini. Te tu ni junei yeꞌe yun, chi suaꞌa ni jinoi ni junkaxtnoꞌi, te jiñaꞌi:
\p ―Pedro kuu tee kana yeꞌe yaꞌa.
\p
\v 15 Te ka jiñaꞌa ñayiu yun:
\p ―Vaa nduu kueꞌe ron.
\p Su suchiun, chi vi ni ini kaꞌin ja ni ndakuni guaꞌi ja suu de kuu. Yun te ni ka kaꞌan ñayiu:
\p ―Masu maa de kuu, chi vaa ia jito ña jin de kuu ―ka jiñaꞌi.
\p
\v 16 Su Pedro, chi vi kana ni de yeꞌe yun, te nuu ni ka june ñayiu yeꞌe yun, te ni ka jini ñai, te vi ni ka saꞌu kuii kuiti ini.
\v 17 Su ni saꞌa seña de ndaꞌa de ja vi kasi yuꞌu ñayiu yun, te ni ndakani de naxa ni keneꞌe ña Jitoꞌo vekaa jin de, vi jiñaꞌa de:
\p ―Vi kaxtnoꞌo ni tnoꞌo yaꞌa nuu Jacobo \f + \fr 12:17 \ft Masu Jacobo ja ni jiꞌi, chi inka de kuu.\f* vi nuu sava ka ñayiu ka kandija ―jiñaꞌa de.
\p Te ni kee de kuaꞌan de inka ñuu.
\v 18 Yun te nuu ni tuu suaꞌa, te ni ka kuvaa ndiꞌi soldado ka saꞌa niꞌi ka saꞌa ioo de, nau ja tu ni ka jini de ndenu kuaꞌan Pedro.
\v 19 Yun te ni tatnuni Herodes ja ni ka ndanduku Pedro, su tu ni ka ndaniꞌi ña de. Su nuu ni ndiꞌi ni xndichi de tee ka ojito vekaa yun, te ni tatnuni de ja ni ka jaꞌni ña jin ndiꞌi de. Te nuu ni yaꞌa ja siun ni kuu, te ni kee Herodes ñuu ja tnii Judea kuaꞌan de, te ni jino de ñuu Cesarea, te yun ni oo de.
\s Ni jiꞌi Herodes
\p
\v 20 Te rey Herodes, chi kiti ini de nuu ñayiu ñuu Tiro vi ñayiu ñuu Sidón, su ja ni ka ndatnoꞌo tnaꞌi naxa vi kuñaꞌi nuu rey yun. Te ni ka kaꞌan ndaꞌui jin Blasto, in tee kuu kaꞌnu ka ja netniuu nuu rey, ja na chituu ña de vi kaꞌan de jin rey ja na koo jamani, chi ñayiu ñuu Tiro vi ñuu Sidón ka keꞌin ja vi kai nuu ñayiu ndiꞌi ñuu nuu tatnuni rey yun.
\v 21 Te ni jani rey yun in kiuu ni ndakana de ndiꞌi ñayiu, te ni ndekuiꞌnu de saꞌun vii ndevaꞌa niꞌnu de ja kuu de rey, te ni jinkoo de nuu mesa nuu tatnuni de, te ni kaꞌan de in tnoꞌo vii nuu ñayiu yun.
\v 22 Yun te ni ka jinkondee ñayiu ñuu yun ka kana jai:
\p ―Masu in tee ñuyiu kuu tee kaꞌan yaꞌa, chi in chuꞌchi kuu ya ―ka jiñaꞌi.
\p
\v 23 Te vi ore saa ni kee kueꞌe de, chi ni saꞌa ia jinokuechi nuu Jitoꞌo Dios ja ni ka jaa ña tindaku jin de, te ni jiꞌi de, chi tu ni chiñuꞌu de ia Dios.
\p
\v 24 Su tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo Jesús, chi ni jika ni jitenuu nii nuu ñayiu taka ñuu.
\p
\v 25 Te Bernabé vi Saulo, chi nuu ni ka xndiꞌi de tniuu ni ka saꞌa de Jerusalén, te ni ka ndajiokuiin de kuanoꞌokuei de Antioquía, te ni ka jaka de Juan, ja suni nani de Marcos.
\c 13
\s Ni saꞌa siin ña Espíritu ia Dios jin Pablo vi Bernabé
\p
\v 1 Te ñuu Antioquía yun ni ka oo tee ka ndakani tnoꞌo ia Dios vi tee ka kaxtnoꞌo nuu ñayiu ka skuaꞌa. Te suu de ka kuu Saulo, Bernabé, Simón ja suni nani de Niger, vi Lucio tee ñuu Cirene, vi suni Manaén tee ni ka jaꞌnu in ni veꞌe jin rey Herodes.
\v 2 Te ka oo tee yun ka chiñuꞌu de Jitoꞌo vi ka ondite de, te ni kaꞌan Espíritu ia Dios, te jiñaꞌa ya:
\p ―Vi saꞌa siin Bernabé vi Saulo na vi saꞌa de tniuu ni kana rin de.
\p
\v 3 Yun te nuu ni ndiꞌi ni ka ondite de vi ni ka ndakuatu de ja jaꞌa nduu tee yun, te ni ka sonee de ndaꞌa de siki tee yun, te ni ka ndakuantaꞌu nuu tnaꞌa de, te kuaꞌankuei nduu tee yun.
\s Ni ka kaxtnoꞌo Pablo jin Bernabé nuu ñayiu ñuu Chipre
\p
\v 4 Yun te ni tetniuu ña Espíritu ia Dios, te kuaꞌankuei de ñuu Seleucia. Te yun ni ka tnii de in barco ja kuaꞌankuei de ñuu ja tnii Chipre.
\v 5 Te nuu ni jinokuei de ñuu Salamina ja tnii Chipre yun, te ni ka kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa ia Dios nuu ñayiu judio ja ka skuaꞌa nuu veꞌe ii sinagoga. Te ka ndeka tnaꞌa de jin Juan ja chituu ña de.
\p
\v 6 Te ni ka yaꞌa de nii ñuu kueli ka oo maꞌñu ndute mar, te ni kentakuei de ndee ñuu Pafos nuu kuu ñuu sandiꞌi ni ka ja tnii Chipre. Te yun ni ka jukun tnaꞌa de jin in tee nani Barjesús, in tee tasi judio ja xndaꞌu ñayiu nuu kaꞌan de ja ndakani de tnoꞌo ia Dios.
\v 7 Te tee tasi yaꞌa ni oo jin Sergio Paulo, in tee ndichi ja tatnuni nuu ñuu yun. Te ni kana de Bernabé vi Saulo, chi kaꞌan de konini de tnoꞌo vaꞌa ia Dios.
\v 8 Su tee tasi yun ka xnani Elimas jin saꞌan griego, chi nduku de kasi niꞌnu de ichi ja ma kandija tee tatnuni ñuu yun tnoꞌo vaꞌa ia Dios.
\v 9 Yun te Saulo, ja suni nani de Pablo, oo de jin Espíritu ia Dios, te ni ndiaꞌa guaguaꞌa de nuu tee tasi yun.
\v 10 Te jiñaꞌa de:
\p ―Seꞌe tee tnoꞌo ja oo ni jin ndiꞌi jakueꞌe, seꞌe tachi ja jasi niꞌnu ni ichi ndaa, ¿a vi ma junkuiin ni ja jasi niꞌnu ni ichi ja vi kuni ñayiu ichi ndaa Jitoꞌo Jesús?
\v 11 Vitna te tetniuu Jitoꞌo tnundoꞌo kii siki ni, te ndesi nduchi nuu ni, ja ma kuni ka ni nikandii ndee saa tiempu ―jiñaꞌa de.
\p Te vi ore saa ni ndesi nduchi nuu Elimas yun, te ni jinkondee de skaka ndaꞌa de, nduku de na in tee kotnii ndaꞌa de ja kuni de na ichi kiꞌin de.
\v 12 Yun te nuu ni jini tee tatnuni ñuu yun ja siun ni kuu, te ni kandija de tnoꞌo vaꞌa Jesús, te vi ni saꞌu kuii kuiti ini de nini de.
\s Ni jinokuei Pablo jin Bernabé ñuu Antioquía ja tnii Pisidia
\p
\v 13 Yun te ni ka tnii Pablo vi tee ka ndeka tnaꞌa jin de in barco ñuu Pafos, te kuaꞌankuei de Perge, ñuu tnii Panfilia. Te ñuu yun ni kuu siin Juan nuu sava ka de, te ni ndajiokuiin de kuanoꞌo de Jerusalén.
\v 14 Yun te ni ndekuei de ñuu Perge kuaꞌankuei de, ja ni kentakuei de inka ñuu nani Antioquía, ñuu ja tnii Pisidia, te ni kiukuei de veꞌe ii sinagoga in kiuu ndatatu, te ni ka jinkoo de.
\v 15 Te nuu ni ndiꞌi ni ka kaꞌu nuu tutu Ley Moisés vi nuu tutu ni ka tee tee ni ka ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa, yun te ka jiñaꞌa tee ka tatnuni nuu veꞌe ii yun:
\p ―Tata ñani, nuu ja ndee in ni kaꞌan ja xteku ni ñayiu ñuu yaꞌa, te kaꞌan ni joo ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 16 Yun te ni ndakoo Pablo, te saꞌa seña de ndaꞌa de ja na vi kasi yuꞌu ñayiu, te jiñaꞌa de:
\p ―Ñayiu Israel vi ndiꞌi ñayiu ja ka yuꞌu niꞌnu nuu ia Dios, vi konini ni na kaꞌan san.
\v 17 Ia Dios ñayiu ñuo Israel ni kaji ya ndee ndi yuao, te ni skaya ña ya ja ni ka kuu de in ñuu kaꞌnu, visi ñayiu ni ka ojika ndaꞌu ni ka okuu de nuu ñayiu ñuu Egipto. Su nuu kuee ka, te jin jakaꞌnu ya ni ndeneꞌe ña ya ñuu yun.
\v 18 Te ni jandee ni jakaꞌnu ini ya ja ni ka osaꞌa ñayiu yun ndee nuu uu xiko kuia ja ni ka ojionditai nuu ñuꞌu teꞌa ja tu na ñayiu oo.
\v 19 Te nuu ni kiukuei Canaán, te ni chituu ya ñayiu yun ja ni ka xnai uja ñuu naꞌnu, te ni jiñaꞌa ya ñuꞌu ñuu yun nuu ndi tatatnoꞌo ja ni ka saꞌa jajin de.
\v 20 Te ni jani ya ñayiu ni ka otatnuni ja ni ka ojaꞌnde kuechi ndee nuu kuun ciento uu xiko uxi kuia, guaa ndee kiuu ja ni oo Samuel, tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa.
\p
\v 21 ’Yun te saa ni ka jikan ñayiu nuu ia Dios in tee kokuu rey. Te ni jani ya Saúl, seꞌe Cis, in tee ni okuu tatatnoꞌo Benjamín ja ni otatnuni de nuu uu xiko kuia.
\v 22 Te nuu kuee ka, te ni ndakindee ia Dios tniuu ni onee Saúl, te ni jiñaꞌa ya nuu David ja ni okuu de rey, te ni kaꞌan ya suaꞌa: “Ni junkuꞌun rin David, seꞌe Isaí, in tee junkuaan ini maa rin, chi kosaꞌa de ndiꞌi nagua kuini maa rin”.
\v 23 Te in ndikin tata maa rey David yaꞌa kuu Jesús, ia ni tetniuu Dios ja skaku niꞌnu ya ñayiu Israel, nagua ja ni kee yuꞌu ya ndee ama ka.
\v 24 Te ama ka ja kejaꞌa Jesús kaxtnoꞌo ya nuu ñayiu, te ja ni kii Juan, ni kaxtnoꞌo de nuu ndiꞌi ñayiu ñuo Israel ja na vi ndatnaꞌu ini nuu yika kuechi, te na vi kuandutei.
\v 25 Su nuu ni kuyatni ja xndiꞌi Juan tniuu saꞌa de, te ni kaꞌan de: “¿Na in ka ndakani ini ni ja kuu san? Masu ia ni tetniuu Dios kuu san, su yata sein, te kii in tee kanuu ka saa sein ja vi tu kaa tu oo san ja ndajin san joo luluu korria yata jaꞌa de” ni kachi Juan.
\p
\v 26 ’Tata ñani, maa ni ja ka kuu ni tatatnoꞌo Abraham, vi ndiꞌi ni ja ka oo ni yaꞌa ja ka yuꞌu niꞌnu ni ia Dios, nuu mao ni tetniuu ia Dios tnoꞌo ya ja naxa skaku niꞌnu ña ya.
\v 27 Chi ñayiu ka oo Jerusalén vi tee ka tatnuni nuu ñuu yun, tu ni ka jini de na in kuu Jesús, ni tu ni ka jinkuiꞌnu ini de naxa kaꞌan tnoꞌo yoso nuu tutu ii ja ni ka tee tee ni ka ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa, nuu ka kaꞌu de ndiꞌi kiuu ndatatu. Te ni ka skunkuu de tnoꞌo yoso yun nuu ni ka xtavi kuechi de Jesús, te ni ka jaꞌni ña de.
\v 28 Visi tu ni ka ndaniꞌi de na in kuechi ya ja kuu ya, su ni ka jikan de nuu Pilato ja na tatnuni de vi kaꞌni ña jin ya.
\v 29 Te nuu ni skunkuu ndiꞌi tnoꞌo yoso nuu tutu ii ja jaꞌa ya, te ni ka nuneꞌe yiki kuñu ya yika yutnu cruz, te ni ka tayuꞌu ya in yau ñaña.
\v 30 Su ni ndaxteku ña Dios jin ya neꞌu ndiyi.
\v 31 Te kuaꞌa kiuu ni ndatuu ya nuu ñayiu, ni ka ondeka tnaꞌa jin ya ja ni ndekuei ya Galilea, te ni ndentakuei ya Jerusalén, te ñayiu yun ka kuu testiu ja ka ndakani nuu ñayiu ñuo ndee vitna.
\p
\v 32 ’Te suni sein ka xtutenuu san tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ndiꞌi ni, tnoꞌo ni kee yuꞌu ia Dios nuu ndee ndi yuao.
\v 33 Te tnoꞌo yaꞌa ja ni skunkuu ia Dios nuu yoon ja ka kuo tatatnoꞌo de. Te yun ni saꞌa ya nuu ni ndaxteku ya Jesús, nagua yoso nuu Salmo kuu uu nuu kaꞌan:
\q Seꞌe maa rin kuu ron, te maa rin ni saꞌa kaꞌnu ña jin ron vitna, kaꞌan suaꞌa.
\p
\v 34 ’Te maa Dios, kuu ia ni kaꞌan ja ndaxteku ya Jesús, te ma teꞌi yiki kuñu ya chii ñuꞌu, nagua skunkuu nuu tutu ii nuu kaꞌan:
\q Chindee chituu ña rin nagua ni kee yuꞌu rin nuu David.
\p
\v 35 ’Yun guaa suni kaꞌan inka nuu Salmo:
\q Ma kuandetu ni, vi Dios, ja teꞌi yiki kuñu ia vii ja ni kaji maa ni, kaꞌan.
\p
\v 36 ’Chi ja ndaa ja David ni saꞌa de nagua kuini maa ia Dios, te ni jinokuechi de nuu ñayiu ni ka oo jin de nuu ni oo de ñuyiu. Te nuu ni jiꞌi de, te ni jinkoyuꞌu de nuu ka yiyuꞌu ndi yua de, su ni teꞌi yiki kuñu de.
\v 37 Su ia ni ndaxteku Dios, tu ni teꞌi yiki kuñu ya.
\v 38 Tata ñani, vi kuni ni yaꞌa, ja jin maꞌñu sagua maa Jesús kuu ja ka kaxtnoꞌo san ja kuakaꞌnu ini Dios yika kuechio.
\v 39 Te yun guaa ndiꞌi ñayiu ja ka kandija Jesús vi niꞌi ja kuakaꞌnu ini ia Dios yika kuechi, nuu ña ni kuu ja vi niꞌi nuu Ley Moisés ja konekaꞌnu ini ya.
\v 40 Vi koto guaꞌa ni maa ni ja ma vi junkuei ni nuu tnundoꞌo, nagua ni ka tee tee ni ka ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa nuu kaꞌan:
\q
\v 41 Te maa ron ja ka jaku ndee ron tnoꞌo yaꞌa, vi kondiaꞌa guaꞌa,
\q te vi saꞌu kuii kuiti ini ron,
\q chi vi naa ron nuu saꞌa rin in tniuu kaꞌnu kiuu ka oo ron ñuyiu yaꞌa,
\q tniuu ja ma vi kandija ron,
\q visi na in ndakani nuu ron,
\m kaꞌan nuu tutu ii ―jiñaꞌa Pablo.
\p
\v 42 Te nuu ni ndekuei de veꞌe ii sinagoga ñayiu judio, te ni ka jikan ñayiu inka tatatnoꞌo ja na vi kaxtnoꞌo tuku de tnoꞌo yaꞌa inka kiuu ndatatu.
\v 43 Te nuu ni ka ndakuantaꞌu nuu tnaꞌa ñayiu ni ka kututu ja ka skuaꞌa yun, te kuaꞌa ñayiu judio vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ni ka kiunduu ichi ñayiu judio, ni ka jata ndikin ña jin Pablo vi Bernabé, te ni ka oxteku ña de ja vi kondikin ichi ni kaꞌan ndaꞌu ni kaꞌan kee ña ia Dios.
\p
\v 44 Te nuu ni kenta inka kiuu ndatatu, ni ka kututu ja yatni ndiꞌi ñayiu ñuu yun ja vi konini tnoꞌo vaꞌa ia Dios.
\v 45 Su nuu ni ka jini ñayiu judio ja kuaꞌa ndevaꞌa ñayiu ni ka kututu, te ni ka kukuasun ini de, te ni ka kaꞌan kueꞌe de siki tnoꞌo kaxtnoꞌo Pablo, ja masu vatuka kaꞌan de, vi ni ka nani ña de.
\v 46 Yun te Pablo vi Bernabé ni ka kaꞌan ndee ini de, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Vi jandaa ja nini kuu ja xtnañuꞌu ka nuu ndiꞌi ni ja ka kuu ni ñayiu judio vi kaxtnoꞌo san tnoꞌo vaꞌa ia Dios. Su ja siun tu ni ka jantaꞌu ni, te yun kuu ja tu ka oo tu ka ndaa ni ja vi koteku ni nikuii nikani. Te vitna te kiꞌinkuei san nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo.
\v 47 Chi saa ni tatnuni Jitoꞌo nuu ni kaꞌan ya:
\q Ni jani ña rin na kuinio ñuꞌu ja koyeꞌe ron nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo,
\q ja kaxtnoꞌo ron tnoꞌo rin ja vi kaku niꞌnu ñayiu ka oo guaa ndee jaꞌa ñuyiu.
\p
\v 48 Te nuu ni ka onini ñayiu sava ka tatatnoꞌo tnoꞌo yaꞌa, te ni ka kusii ndevaꞌa ini, vi ni ka kaꞌan yiñuꞌu ndevaꞌi jin tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo, vi ni ka kandija ndiꞌi ñayiu ja ni chikuaꞌa ña maa ia Dios ja vi kotekui nikuii nikani.
\v 49 Te ni jitenuu tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo nii ñuu kueli yun.
\v 50 Su ñayiu judio yun ni ka skaꞌin sava ñaꞌa ka ndanuu ja ka chiñuꞌu ia Dios vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñuu yun, te ni ka ndakoi siki Pablo vi Bernabé, te ni ka skunu ñai nuu ñuu yun.
\v 51 Yun te ni ka kisi de ñuyaka siꞌin de siki ñayiu ñuu yun, ja kuu in seña ja tu ni ka jantaꞌui tnoꞌo vaꞌa Jesús, te kuaꞌankuei de ja ni jinokuei de ñuu Iconio.
\v 52 Su ñayiu ni ka kandija ka oo ñuu Antioquía yun, ni ka kusii ini ndevaꞌi vi ka oi jin Espíritu ia Dios.
\c 14
\s Ni ka kaxtnoꞌo Pablo jin Bernabé nuu ñayiu ñuu Iconio
\p
\v 1 Yun te nuu ni jinokuei Pablo jin Bernabé ñuu Iconio, te ni kiukuei de veꞌe ii sinagoga nuu ka skuaꞌa ñayiu judio, te ni ka kaꞌan de tnoꞌo vaꞌa Jesús. Te yun ni ka kandija kuaꞌa ndevaꞌa ñayiu judio vi saa ni ñayiu sava ka tatatnoꞌo.
\v 2 Su ñayiu judio ja tu ka kandija, ni ka skaꞌan de ñayiu sava ka tatatnoꞌo nagua ja vi ndakoo de siki ñayiu ka kandija yun.
\v 3 Te yun kuu ja ni ka kendoo Pablo jin Bernabé kuaꞌa kiuu, ni ka kaꞌan ndee ini de nuu ni ka okaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu. Chi ni ka kukanu ini de Jitoꞌo, te ni xneꞌe ya ja oo ndaa tnoꞌo ka kaxtnoꞌo de nuu ñayiu yun, chi ni kundaꞌu ini ña ya, te ni jiñaꞌa ya jakaꞌnu ya nuu de, ja ka saꞌa de javii javaꞌa neꞌu ñayiu yun.
\v 4 Su ñayiu ñuu yun ni ka jaꞌnde tnaꞌi, savai ka oo jin ñayiu judio ja tu ka kandija, te savai ka oo jin tee ni chitniuu ña Jesús.
\v 5 Su ni ka skaka tnaꞌa ñayiu judio ja ka oo ñuu yun vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo vi tee ka tatnuni nuu ñuu de, ja ndontakuei de siki Pablo jin Bernabé, te vi kani yuu ña de.
\v 6 Su nuu ni ka jini Pablo jin Bernabé, te ni ka  jino yuꞌu de kuaꞌankuei de ñuu Listra vi ñuu Derbe ja tnii Licaonia, vi sava ka ñuu kueli ja netnaꞌa yatni jin.
\v 7 Te yun ni ka kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús.
\s Ni ka kani yuu ña jin Pablo ñuu Listra
\p
\v 8 Te ñuu Listra yun nukoo in tee kuꞌu siꞌin. Te ni in kiuu tu ni kuu kaka de, chi saa ni kaku maa de.
\v 9 Te nini de tnoꞌo kaꞌan Pablo. Su ni ndiaꞌa Pablo nuu tee kuꞌu yun, te ni jini de ja kandija tee yun ja kuu nduvaꞌa de.
\v 10 Te ni kaꞌan jaa Pablo:
\p ―Ndakoo ndichi ndaa ni nuu siꞌin ni jian ―jiñaꞌa de.
\p Te vi ni kanta sukun tee kuꞌu yun, te ni jika de.
\v 11 Yun te nuu ni ka jini ñayiu ja siun ni saꞌa Pablo, te ni ka kana jai jin saꞌan Licaonia, ka jiñaꞌi:
\p ―¡Dios ni junkuei nuu ka oo yoon, te vi ka oo ka ndaa na kuinio teyii!
\p
\v 12 Te Bernabé ni ka xnani de chuꞌchi Júpiter, te Pablo chuꞌchi Mercurio, chi Pablo kuu tee kaꞌan.
\v 13 Yun te ni jino sutu jinokuechi nuu chuꞌchi nani Júpiter ja oo veñuꞌu ichi nuu ndiukuei ñayiu ñuu yun, ndeka de isndiki vi nee de in yoꞌo ni ndukutu ita ja oo de ndee yeꞌe ñuu de yun jin ndiꞌi ñayiu kuaꞌa yun, chi ka kaꞌan de ja vi kaꞌni de isndiki yun ja vi soko de nuu Bernabé vi Pablo.
\v 14 Su nuu ni ka jini Bernabé jin Pablo ja siun ka kaꞌan ñayiu yun vi saꞌi, te ni ka ndata de saꞌun de ja kuu in seña ja ka kuu suchi ini de, te ni kiukuei de neꞌu ñayiu yun ni ka kana jaa de,
\v 15 te ka jiñaꞌa de:
\p ―¿Nau ja siaꞌa ka saꞌa ni? Te suni ñayiu ka kuu sein na kuinio in in maa ni. Te yun kuu ja vajikuei san ka kaxtnoꞌo san ja vi xndoo ni ndiꞌi ja tu jiniuꞌu yaꞌa, te vi kiunduu ni ichi Dios teku, ia ni saꞌa andivi vi nuu ñuꞌu jin ndute mar vi ndiꞌi ja oo nui.
\v 16 Chi visi ndee kuia janaꞌa ni jandetu ia Dios ja ndiꞌi ñayiu ni ka jika nuu ichi mamai,
\v 17 su tu na in kiuu te ni xndoo saꞌun ña ya ja ma xneꞌe ya maa ya nuu nani kuu ñayiu, chi suu maa ya kuu ia saꞌa javaꞌa ja tetniuu ya sau andivi, vi saꞌa ya ja kuvaa guaꞌa nuu ñundeꞌi, vi taa kuaꞌa ya ja vi kao nagua vi kokusii ini anuo ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 18 Su visi saa ka jiñaꞌa Pablo jin Bernabé, su vijin ndevaꞌa ni kuu, saa ni ka jino ini ñayiu ja tu ni ka jaꞌni kiti ja vi sokoi nuu de.
\p
\v 19 Yun te ni jinokuei ñayiu judio ka oo ñuu Antioquía vi ñayiu judio ka oo ñuu Iconio ja ni ka skaꞌan tnaꞌa de jin ñayiu ñuu Listra yun. Te ni ka kuun ka kani ña de yuu jin Pablo. Te ni ka ndakani ini ñayiu yun ja ni jiꞌi saꞌun de, te ka ñuu ñai, ni ka keneꞌe ñai ndee yuꞌu ñuu yun.
\v 20 Su nuu ni ka jionduu ñayiu ka kandija tnoꞌo Jesús nuu katuu Pablo, te ni ndakoo de, te ni noꞌo de ñuu yun. Te inka kiuu suaꞌa, te ni ndekuei de jin Bernabé ja kuaꞌankuei de ñuu Derbe.
\p
\v 21 Te nuu ni ndiꞌi ni ka ndakani de tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ñuu yun, te ni ka kundee de ja ni ka kandija kuaꞌa ñayiu tnoꞌo ya, te ni ka ndajiokuiin de ñuu Listra vi Iconio vi saa ni Antioquía.
\v 22 Te ndiꞌi nuu ñayiu ka kandija ñuu yun ni ka ndakuñaꞌa de tnoꞌo ndee ini vi ni ka xteku ña de ja vi koo yutnui jin ja ni ka kandijai, te suni ka jiñaꞌa de:
\p ―Nini kuu ja kuakuaꞌa tnundoꞌo vi tnaꞌo, te saa ndiukueio nuu tatnuni ia Dios.
\p
\v 23 Te suni ni ka kaji de tee vi kokuu nijaꞌnu ja na vi kokoto de ñayiu ka skuaꞌa in in veñuꞌu. Te ni ka ndakuatu de vi ni ka ondite de, te ni ka jikantaꞌu de nuu Jitoꞌo, ia xiin nuu ni ka kandija de, ja na koto na kuni ña ya jin tee ka kuu nijaꞌnu yun.
\s Ni ka ndajiokuiin Pablo jin Bernabé kuanoꞌokuei de ñuu Antioquía ja tnii Siria
\p
\v 24 Yun te ni ka yaꞌa de Pisidia, te ni ndajinokuei de ñuu ja tnii Panfilia.
\v 25 Te yun ni ka kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ñuu Perge. Yun te saa kuanoꞌokuei de ñuu Atalia.
\v 26 Te yun ni ka ndatnii de in barco kuanoꞌokuei de, te ni ndentakuei de Antioquía, ñuu nuu ni ka jikantaꞌu ñayiu ka kandija nuu ia Dios ja na kaꞌan ndaꞌu kaꞌan kee ña ya jin de ja vi xtutenuu de tnoꞌo vaꞌa maa ya, te vitna ja ni ka xndiꞌi de tniuu yun.
\v 27 Te nuu ni ndajinokuei de ñuu yun, te ni ka ndaxtutu de ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa yun, te ni ka ndakani ndiꞌi de naxa ni chituu ña ia Dios jin de, vi naxa ni june ya ichi ja ni ka kandija ñayiu sava ka tatatnoꞌo.
\v 28 Te ni ka kendoo Pablo vi Bernabé kuaꞌa kiuu jin ñayiu ka kandija Jesús ñuu Antioquía yun.
\c 15
\s Ni ka ndututu ñayiu ka skuaꞌa maa Jerusalén
\p
\v 1 Yun te ni jinokuei sava tee Judea ni ka kaxtnoꞌo de nuu tee ka kandija ka oo Antioquía ja ma kuu vi kaku niꞌnu de nuu ja ma vi chitnuni de nuu yiki kuñu de, nagua ni kaxtnoꞌo Moisés.
\v 2 Yun te ni ka jinkondee Pablo jin Bernabé ni ka ndatnoꞌo de vi ni ka tee tnaꞌa ndevaꞌa de jin tee yun. Su tu ni ka kundaa ini de. Te yun ni ka tau de Pablo jin Bernabé vi ndee saa ka tee ka kandija ja noꞌokuei de nuu ka oo tee ni chitniuu Jesús vi tee ka kuu nijaꞌnu ka jito ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo Jerusalén, te yun vi ndatnoꞌo tnaꞌa de ja jaꞌa tnoꞌo yun.
\p
\v 3 Yun te ni ka skanu ichi ña ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo ñuu Antioquía jin de, te kuanoꞌokuei de ja ni ka yaꞌa de Fenicia vi Samaria, ka ndakani de nuu ñayiu ka kandija yun naxa ni ka kiunduu ñayiu sava ka tatatnoꞌo nuu ichi ia Dios. Te nuu ni ka jini ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa tnoꞌo yun, te ni ka kusii ndevaꞌa ini.
\p
\v 4 Yun te ni ndajinokuei Pablo jin Bernabé vi sava ka tee ka ndeka tnaꞌa jin de maa Jerusalén, te ni ka jantaꞌu ña ñayiu ka skuaꞌa vi tee ni chitniuu Jesús vi tee ka kuu nijaꞌnu. Yun te ni ka ndakani Pablo jin Bernabé ndiꞌi naxa ni saꞌa ia Dios jin de nuu ni ka ndakani de tnoꞌo ya nuu ñayiu.
\v 5 Su sava tee ka kuu fariseo ja ni ka kandija Jesús, chi ni ka ndakoo de, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Nini kuu ja vi kitnuni nuu yiki kuñu tee sava ka tatatnoꞌo ni ka kandija, te vi tatnunio ja na vi kuaan ii de Ley Moisés.
\p
\v 6 Yun te ni ka ndututu tee ni chitniuu Jesús vi tee ka kuu nijaꞌnu ja vi saꞌa ndaa de tniuu yaꞌa.
\v 7 Te nuu ni kuu kani ndevaꞌa ka tee tnaꞌa de, te ni ndakoo Pedro, te jiñaꞌa de:
\p ―Tata ñani, maa ni chi ja ka jini ni ja ja oo tiempu ni ndakaji ña ia Dios jin sein neꞌu ni ja kaxtnoꞌo san tnoꞌo vaꞌa ya nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo, te ni ka kandijai.
\v 8 Te ia Dios, chi jini ya anu ñayiu, te ni xneꞌe ya ja ni jantaꞌu ya ñayiu yun, chi ni jiñaꞌa ya Espíritu ya inuu ni jin nagua ni ka niꞌi mao.
\v 9 Te tu ni saꞌa siin ya yoon jin ñayiu yun, chi suni ni ndasavii ya anu ñayiu yun jin maꞌñu sagua ja ka kandijai ya.
\v 10 Te vitna, ¿nau ja ka jito tnuni ni ia Dios, te ka skuiso ni ñayiu ka kandija yun in javee ja vini ndi yuao, te ni yoon, tu ni ka kundeo vi skunkuo?
\v 11 Chi xnaa ka na vi kandijao ja yoon, chi suaꞌa ni kaꞌan ndaꞌu ni kaꞌan kee ña Jitoꞌo Jesús ja skaku niꞌnu ña ya jion, te suni saa ni vi kaku niꞌnu ñayiu yun ―jiñaꞌa Pedro.
\p
\v 12 Yun te ndiꞌi de ni ka jasi yuꞌu, te ka nini de tnoꞌo ka ndakani Bernabé vi Pablo ja kuaꞌa jakaꞌnu vi javii javaꞌa ni saꞌa ia Dios jin maꞌñu sagua de neꞌu ñayiu sava ka tatatnoꞌo.
\v 13 Te nuu ni ndiꞌi ni ka ndakani de, te jiñaꞌa Jacobo:
\p ―Tata ñani, vi konini ni na kaꞌan san joo.
\v 14 Ni ndakani Simón Pedro naxa ni kaꞌan ndaꞌu kaꞌan kee ña ia Dios jaxtnañuꞌu jin ñayiu sava ka tatatnoꞌo, te ni ndakaji ya ñayiu yun ja vi kokui ñayiu ñuu maa ya.
\v 15 Te ni ndakintnaꞌa tnoꞌo yaꞌa jin nagua yoso nuu tnoꞌo ni tee tee ni ndakani tnoꞌo ia Dios ndee janaꞌa nuu kaꞌan suaꞌa:
\q
\v 16 Te koo in kiuu, te ndajiokuiin rin
\q ndasaꞌa rin veꞌe tatatnoꞌo David ja ni junkuei,
\q te ndatee tnaꞌa rin,
\q te ndasavaꞌa tuku rin,
\q
\v 17 nagua ja sava ka ñayiu na vi ndandukui Jitoꞌi,
\q chi ndiꞌi ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ka oo jin sivi rin vi ndanduku ñai.
\q
\v 18 Suaꞌa kaꞌan Jitoꞌo nuu ni xneꞌe ya ndiꞌi yaꞌa ndee tiempu janaꞌa yun.
\p
\v 19 ’Te yun kuu ja ndakani ini san ja ma vi kuñaꞌo in tniuu vijin nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo yun ja vi kiunduu mai ichi ia Dios.
\v 20 Chi guaꞌa ka suaꞌa vi teo in nuu tutu na kiꞌin, te na kokaꞌan ja ma vi kaa ñayiu nagua ni ka sokoi nuu chuꞌchi, vi ma vi xnaꞌa tnaꞌi ja vi kuu kuechi jin inka ñayiu, vi ma vi kai kuñu kiti ni ndaniꞌni xnii, ni niñi in kiti ma vi kai.
\v 21 Chi guaa ndee janaꞌa ka oo tee ka kaxtnoꞌo Ley Moisés veꞌe ii sinagoga ja ka oo in in ñuu, te ka kaꞌu de nuu tutu yun in in kiuu ndatatu ―jiñaꞌa Jacobo.
\s Ni ka tetniuu de tutu nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo
\p
\v 22 Yun te ni ka junkuaan ini tee ni chitniuu ña Jesús vi tee ka kuu nijaꞌnu vi sava ka ñayiu ka skuaꞌa ja saa vi saꞌa de. Te ni ka kaji de uu tee neꞌu de ja na vi tetniuu ña de ñuu Antioquía, te vi kondeka tnaꞌa de jin Pablo vi Bernabé. Te ni ka tau de Judas, tee ni ka oxnani de Barsabás, vi Silas, tee ka ndanuu ka neꞌu ñani ka skuaꞌa yun.
\v 23 Te ni ka kiundaꞌa tee ni ka teku tniuu yun in tutu nuu kaꞌan:
\p “Maa san ka kuu tee ni chitniuu ña Jesús vi tee nijaꞌnu vi ñani ka skuaꞌa, te ka ndakan tnoꞌo ña san a kukueni ka oo ni, vi ñani, ja ka kuu ni ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ka skuaꞌa ka oo ñuu Antioquía jin Siria vi Cilicia.
\v 24 Ni ka niꞌi tnoꞌo san ja ni jakuei sava ñayiu yaꞌa, te ni ka skunu nuu ini ña de jin tnoꞌo ka kaꞌan de vi ka ndaskani ini ña de nuu ni ka tatnuni de ja vi chitnuni ni nuu yiki kuñu ni, te vi tavaꞌa ni Ley Moisés, su masu sein ni ka tetniuu de.
\v 25 Te yun kuu ja ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa san, te ni ka junkuaan tnaꞌa tnoꞌo ni ka ndatnoꞌo san. Te ni ka tau san uu tee mavijakoto ña ka ndeka tnaꞌa de jin ñanio ka kaꞌan too kao ja ka kuu de Bernabé vi Pablo,
\v 26 tee ni ka jakin anu nuu tnundoꞌo ja vi kunukuechi de ja jaꞌa sivi maa Jitoꞌo Jesukristu.
\v 27 Te yun guaa ni ka tetniuu san Judas vi Silas ja vi jin tnoꞌo yuꞌu maa de vi kaxtnoꞌo kaji de ndiꞌi tnoꞌo ni ka tee san nuu tutu jian.
\v 28 Chi ni junkuaan ini Espíritu ia Dios vi saa ni in in sein ja ma vi tee san ni in tniuu vijin ka, chi maa ni tniuu kanuu ka kuu ja ka tee san:
\v 29 Ma vi kaa ni nagua ni ka soko nuu chuꞌchi, ni ma vi kaa ni niñi na in kiti, ni kuñu kiti ndaniꞌni xnii ma vi kaa ni, te saa ni ma vi kuu kuechi ni jin inka ñayiu. Te nuu ja ka tavaꞌa ni ndiꞌi tnoꞌo yaꞌa, nase guaꞌa ka saꞌa ni. Vi koto kuee ni, saa kaꞌon.”
\m Kaꞌan tutu yun.
\p
\v 30 Yun te ni ka ndakuantaꞌu nuu tnaꞌa de, te kuaꞌankuei de ñuu Antioquía. Te nuu ni jinokuei de, te ni ka ndaxtutu de ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa, te ni ka ndakuñaꞌa de tutu yun.
\v 31 Te nuu ni ka kaꞌu ñayiu ka skuaꞌa yun, te ni ka kusii ndevaꞌa ini ja ndakuñaꞌa tutu yun tnoꞌo ndee ini.
\v 32 Te suni Judas vi Silas, chi tee ka ndakani tnoꞌo ia Dios ka kuu de, guaa ni ka ndakuñaꞌa de tnoꞌo ndee ini, vi ni ka ndakani yutnu de ñayiu ka skuaꞌa yun jin kuaꞌa tnoꞌo ni ka kaꞌan de.
\v 33 Te nuu ni yaꞌa ndee saa tiempu, te ni ka ndakuantaꞌu ña ñani ka skuaꞌa yun jin tnoꞌo mani, nagua ja vi ndajiokuiin de nuu tee ni ka tetniuu ña jin de.
\v 34 Su Silas, chi ni junkuaan ini de ja kendoo de yun.
\v 35 Te Pablo jin Bernabé, suni ni ka kendoo de ñuu Antioquía yun, ka kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo, vi ka xtutenuu de tnoꞌo ya jin kuaꞌa ka ñayiu.
\s Ni jaꞌan Pablo inka jichi ni kaxtnoꞌo de nuu ñayiu ka oo ñuu jika
\p
\v 36 Te nuu ni yaꞌa ndee saa kiuu, te jiñaꞌa Pablo nuu Bernabé:
\p ―Vi ndajiokuion na vi nukoto a kukueni ka oo ñani ka skuaꞌa ndiꞌi ñuu nuu ni ka kaxtnoꞌo tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo, nagua ja vi kunio naxa ka kuu de jin tnoꞌo ka kandija de.
\p
\v 37 Te ni kuini Bernabé ja vi kondeka de Juan, tee suni nani de Marcos.
\v 38 Su tu ni junkuaan saꞌun ini Pablo ja vi kondeka de in tee ja ni kuu siin de ndee ñuu Panfilia, te tu ni ondikin ña de nuu ni ka satniuu de ja ni ka kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús.
\v 39 Te tu ni ka junkuaan nuu tnaꞌa ini de, guaa ni ka saꞌa siin tnaꞌa in in de. Yun te ni jaka ña Bernabé jin Marcos, te ni ka tnii de in barco ja kuanoꞌokuei de ñuu Chipre.
\v 40 Te Pablo, chi ni kaji de Silas, te ni ka jikantaꞌu ñani ka skuaꞌa ja jaꞌa de ja na chindee chituu ña Jitoꞌo jin de, te ni kekuei de kuaꞌankuei de.
\v 41 Te ni ka yaꞌa de ñuu Siria vi ñuu Cilicia ka ndakani yutnu de ñayiu ka skuaꞌa.
\c 16
\s Ni juntnaꞌa ña Timoteo jin Pablo vi Silas
\p
\v 1 Yun te saa ni jinokuei Pablo vi Silas ñuu Derbe vi Listra, te yun ni ka jinkuntnaꞌa de jin in tee skuaꞌa nani Timoteo, seꞌe in ñaꞌa judio ja kandija, su yua de, chi tee inka tatatnoꞌo kuu de.
\v 2 Te ñani ka skuaꞌa ja ka oo ñuu Listra vi ñuu Iconio ka kaꞌan ja tee guaꞌa kuu Timoteo.
\v 3 Te ni kuini Pablo ja kiꞌinkuei de jin Timoteo, guaa ni chitnuni de nuu yiki kuñu Timoteo, nagua ja ma vi kiti ini ñayiu judio ka oo ñuu yun, chi ndiꞌi de ka jini ja in tee inka tatatnoꞌo kuu yua Timoteo.
\v 4 Te ndiꞌi ñuu nuu ni ka yaꞌa de, ni ka ndakani de tnoꞌo ni ka skuiso siki ña tee ni chitniuu ña Jesús vi tee ka kuu nijaꞌnu ka oo Jerusalén ja vi skunkuu ñayiu ka skuaꞌa.
\v 5 Te yun guaa ni ka jinkuiin yutnu kai jin tnoꞌo ka kandijai, te in kiuu in kiuu ni ka kaya kuaꞌa ka ñayiu ka skuaꞌa yun.
\s Ni jani Pablo ja ni jini de in tee ñuu Macedonia
\p
\v 6 Yun te ni ka yaꞌa de kuaꞌankuei de, su tu ni jandetu Espíritu ia Dios ja vi kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ka oo ñuu tnii Asia. Te yun guaa ni ka yaꞌa de ñuu tnii Frigia vi Galacia.
\v 7 Te nuu ni kentakuei de yuꞌu ñuu Misia, te ni ka ndakani ini de ja kiꞌinkuei de Bitinia, su tu ni jandetu Espíritu ia Jesús.
\v 8 Te ni ka yaꞌa de Misia, te ni ka ndenuu de ñuu Troas.
\v 9 Te nuu jakuaa ni skuni ña in tee Macedonia jin Pablo ja nukuiin de jikantaꞌu de:
\p ―Yaꞌa ni Macedonia, te chituu ña ni jin ndiꞌi san vi ñayiu ñuu san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 10 Te vi nuu ni skuni ña jani yun jin Pablo, te ni ka nduku ndee maa san ja kuu san Lucas ja kiꞌinkuei san jin Pablo Macedonia, chi jandaa ja Dios kana ña ja vi kaxtnoꞌo san tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ñuu yun.
\s Ni jinokuei san jin Pablo vi Silas ñuu Filipo
\p
\v 11 Yun te ni ka tnii san in barco ñuu Troas ja kuaꞌan ndaa ñuu Samotracia, te inka kiuu ni jinokuei san ñuu Neápolis.
\v 12 Yun te ni jaꞌankuei san Filipo ja tnii Macedonia ja kuu in ñuu kanuu ja ni ka junkoo ñayiu Roma. Te yun ni ka oo san ndee saa kiuu.
\v 13 Te in kiuu ndatatu ni ndekuei san yeꞌe ñuu yun, te ni kentakuei san in yuꞌu yute nuu ni ka ndakani ini san ja yun ka ndakuatu ñayiu. Te yun ni ka junkoo san, te ni ka kaxtnoꞌo san tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu siꞌi ni ka kututu yun.
\v 14 Yun te in ñasiꞌi nani Lidia, ñaꞌa xiko saꞌun kuaꞌa vii ja ndee yaꞌu ndevaꞌa, in ñaꞌa ñuu Tiatira, ñaꞌa chiñuꞌu ia Dios, nini ña tnoꞌo kaꞌan Pablo, te ni june Jitoꞌo ini anu ña ja ni kandija ña tnoꞌo kaꞌan de.
\v 15 Te ni ka jandute ndiꞌi ña jin ñayiu veꞌe ña. Yun te ni kaꞌan ña ña, te kachi ña:
\p ―Nuu ja ka jini ni ja jandaa ja ñaꞌa kandija Jitoꞌo kuu san, te kiꞌinkueio veꞌe san, te yun vi ndoo ni ―kachi ña. Te ni tenini ña ña, ja ni ka ndoo san.
\p
\v 16 Te in jichi kuaꞌankuei san ja vi ndakuatu san, te ni ka junkuntnaꞌa san jin in suchi siꞌi kuechi ja ñuꞌu ña espíritu ja jitotnuni, te jinokuechi nuu lamui ja jiñaꞌa kuaꞌi xuꞌun ja jitotnuni yun.
\v 17 Te suchi yaꞌa ndikin ñai jin ndiꞌi san ja kuaꞌankuei san jin Pablo, te kana jai yata nuu kuaꞌankuei san, te kachi:
\p ―Tee yaꞌa ka kuu tee ka jinokuechi nuu ia Dios oo ndee sukun, te ka ndakani de ichi ja naxa vi kaku niꞌnuo.
\p
\v 18 Te vi siaꞌa ni ni oo saꞌi kuaꞌa kiuu, vi guaa ndee ni kuxii ini Pablo, te ni jiokuiin de, te jiñaꞌa de nuu espíritu ñuꞌu ña jin:
\p ―Tatnuni rin jin sivi Jesukristu ja kana ron ini anu suchi jian ―jiñaꞌa de.
\p Te vi ore saa ni kana ña espíritu yun, te kuaꞌan.
\v 19 Su ni ka jini lamu suchi yun ja tu ka nagua vi kondetu de nui ja vi niꞌi de xuꞌun ja jaꞌa suchi yun, te ni ka kakuiko de Pablo vi Silas, te ni ka junsiaꞌa ña de nuu yaꞌu kaꞌnu, nuu ka oo tee ka netniuu yun.
\v 20 Te ni ka junsiaꞌa ña de nuu tee yun ja vi kaꞌnde de kuechi, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Tee yaꞌa, chi tee judio ka kuu de, te ni kekuei de ka skunu nuu ini de ñayiu ñuo.
\v 21 Te ka kaxtnoꞌo de ja vi saꞌo nagua ka saꞌa maa de, te masu vatuka kuu, chi oo ii nuu ley mao ja vi saꞌo, chi ñayiu Roma ka kuo ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 22 Yun te ni ndontakuei ndiꞌi ñayiu siki Pablo vi Silas. Te ni ka ndata tee ka jaꞌnde kuechi yun saꞌun nduu de, te ni ka tatnuni de ja in yutnu xii na vi kani ña jin nduu de.
\v 23 Te nuu ni ndiꞌi ni ka kani ndevaꞌa ña jin de, te ni ka chiꞌi ña de vekaa, te ni ka tatnuni de nuu tee jito vekaa yun ja na tavaꞌa guaꞌa ña de.
\v 24 Te nuu ni jini tee jito yun ja siun ni ka tatnuni de, te ni chiꞌi ña de ndee nuu kunu ka ini vekaa yun. Te yun ni saꞌa kutu de siꞌin Pablo vi Silas jin in vitu kaꞌnu, te ndiyau tnu nuu ka yiꞌi siꞌin de.
\p
\v 25 Su nuu sau ñuu, te ka ndakuatu Pablo jin Silas vi ka jita de yaa nuu ia Dios, te ndiꞌi tee ka yiꞌi vekaa yun ni ka onini de.
\v 26 Yun te vi sanaa ni, ni kii in ñutnaa guaguaꞌa, te ni kisi ninii ini vekaa yun. Te vi ore saa ni ka ndanune ndiꞌi yeꞌe vekaa, te ni ka ndajin cadena ka ndikin ndiꞌi tee ka yiꞌi vekaa yun.
\v 27 Te nuu ni ndoto tee jito vekaa yun, te ni jini de ja nune yeꞌe vekaa yun, te ni keneꞌe de in yuchi kani, ja ndakaꞌni de maa de, chi ni ndakani ini de ja ni ndiꞌi tee ka yiꞌi vekaa yun ni ka yagua.
\v 28 Su yun te ni kana jaa Pablo, te jiñaꞌa de:
\p ―¡Ma saꞌa ni in jakueꞌe maa ni! Chi ka oo ndiꞌi san yaꞌa.
\p
\v 29 Yun te ni jikan tee jito vekaa yun ja ni ka xnuu ñuꞌu, te vi jino ndaa de ni kiuu de, te vi suaꞌa niꞌi de ja yuꞌu de, te ni jinkindei de ndee nuu ñuꞌu nuu jaꞌa Pablo vi Silas.
\v 30 Yun te ni keneꞌe ña de vekaa yun, te ni jikan tnoꞌo ña de:
\p ―¿Tata xtoo, nagua kuu ja saꞌa san ja kaku niꞌnu san?
\p
\v 31 Yun te ka jiñaꞌa de:
\p ―Kandija ni Jitoꞌo Jesukristu, te vi kaku niꞌnu ni jin ñayiu veꞌe ni.
\p
\v 32 Te ni ka kaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo nuu de vi nuu ndiꞌi ñayiu ka oo veꞌe de.
\v 33 Te vi ore saa nuu jakuaa yun, ni ndakate tee jito vekaa yun nuu ni ka tuji Pablo jin Silas. Yun te vi nuu saa, ni ka jandute de jin ndiꞌi ñayiu veꞌe de.
\v 34 Yun te ni ndakuaka de Pablo jin Silas veꞌe de, te ni juntaa ña de nuu mesa, te ni jiñaꞌa de ja ni ka jaa de. Te maa de vi ndiꞌi ñayiu veꞌe de ni ka kusii ndevaꞌa ini de ja ni ka kandija de ia Dios.
\p
\v 35 Te nuu ni tuu ndii inka kiuu, te ni ka tetniuu tee ka jaꞌnde kuechi yun ndajaꞌa de ja ka jiñaꞌa de:
\p ―Siaa ni Pablo vi Silas.
\p
\v 36 Yun te ni kaxtnoꞌo tee jito vekaa yun nuu Pablo, te jiñaꞌa de:
\p ―Ni ka tatnuni tee ka jaꞌnde kuechi, te ka kaꞌan de ja na siaa ña san. Te yun guaa ja kuu kekuei ni, te kiꞌinkuei sii ini maa ni ―jiñaꞌa de.
\p
\v 37 Su yun te jiñaꞌa Pablo nuu ndajaꞌa yun:
\p ―Sein ja seꞌe ñuu Roma ka kuu san, te ni ka kani ña de jin nuu ndiꞌi ñayiu ama ka ja vi saꞌa ndaa tee ka netniuu na kuechi ka tavi san. Te ni ka jasi ña de vekaa, te vitna, ¿a ka kuini de ja vi keneꞌe yuꞌu ña de? Su, ñaꞌa. Na kikuei maa de vi keneꞌe ña de ―jiñaꞌa de.
\p
\v 38 Yun te ni ka ndakani ndajaꞌa yun nuu tee ka jaꞌnde kuechi yun ja siun jiñaꞌa Pablo. Te ni ka yuꞌu de nuu ni ka jini de ja seꞌe ñayiu Roma ka kuu Pablo jin Silas.
\v 39 Yun te ni jaꞌankuei tee ka jaꞌnde kuechi yun, te ni ka ndakantaꞌu de nuu Pablo vi Silas, te ni ka keneꞌe ña de vekaa yun, te ni ka kaꞌan ndaꞌu de jin tee yun ja na ndekuei de ñuu yun.
\v 40 Yun te nuu ni kekuei de vekaa yun, te ni jaꞌankuei de veꞌe Lidia. Te nuu ni ka jini de ñayiu ka skuaꞌa, te ni ka ndakuñaꞌa de tnoꞌo ndee ini, te kuaꞌankuei de.
\c 17
\s Ni ndontakuei vaa ñayiu ñuu Tesalónica
\p
\v 1 Ni ka yaꞌa Pablo jin Silas kuaꞌankuei de ñuu Anfípolis vi Apolonia, te ni kentakuei de ñuu Tesalónica nuu oo in veꞌe ii sinagoga ñayiu judio.
\v 2 Te Pablo, chi ojaꞌan de veꞌe ii nuu ka skuaꞌa ñayiu judio in in kiuu ndatatu, chi saa ni osaꞌa maa de. Te ni ojaꞌan de uni kiuu ndatatu ja ni ka otee tnaꞌa de jin ñayiu yun.
\v 3 Ni okaxtnoꞌo de nagua yoso nuu tutu ii yun ja oo ndaa ja nini kuu ja kuu Kristu, te ndateku ya neꞌu ndiyi. Te jiñaꞌa de:
\p ―Suu maa Jesús, ia xiin jaꞌa ndakani san yaꞌa kuu Kristu, ia ni tetniuu Dios.
\p
\v 4 Te ndee saa ñayiu judio ni ka kandija Jesús vi suni kuaꞌa tee sava ka tatatnoꞌo ja ni ka chiñuꞌu de ia Dios vi kuaꞌa ñaꞌa ka ndanuu ja suni ni ka kandija ña, ni ka nitnaꞌa jin Pablo vi Silas.
\v 5 Yun te ñayiu judio ja tu ka kandija yun ni ka kukuasun ndevaꞌa ini de, guaa ni ka xtutu de sava ñayiu ka saꞌa jakueꞌe ja tu na tniuu ka saꞌa, te ni ka skunu nuu ini ñayiu, te ni ndontakuei vaa ndiꞌi ñayiu ñuu. Te ni kiukuei de veꞌe in tee nani Jasón ja ka ndanduku de Pablo vi Silas ja vi keneꞌe ña de, te vi ndasiaꞌa ña de ndaꞌa ñayiu ñuu yun.
\v 6 Su tu ni ka ndaniꞌi ña de veꞌe yun, guaa ni ka jaka de Jasón vi ndee saa ñani ka skuaꞌa, te ni ka junsiaꞌa ña de nuu tee ka netniuu ñuu yun, te ka kana de ka jiñaꞌa de:
\p ―Tee yaꞌa ka kuu tee ka skunu nuu ini ñayiu nii ñuyiu, te ja ni kentakuei de ñuo.
\v 7 Te ni jantaꞌu ña Jasón yaꞌa. Te ndiꞌi tee yaꞌa ka jiso kava ley nagua tatnuni César, tee tatnuni ndee Roma, chi ka kaꞌan de ja oo inka rey ja kuu Jesús ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 8 Te nuu ni ka onini tnoꞌo yaꞌa, te ni ka jinonuu ini ñayiu ñuu vi tee ka netniuu.
\v 9 Su Jasón vi sava ka ñani ka skuaꞌa, chi ni ka xndoo de joo xuꞌun ja kuu vi yaa de. Yun te ni ka siaa ña tee ka netniuu yun.
\s Ni jinokuei Pablo jin Silas ñuu Berea
\p
\v 10 Yun te vi ñama kuiti ni ka ndatetniuu ña ñayiu ka skuaꞌa nuu jakuaa saa jin Pablo vi Silas ja kuaꞌankuei de guaa ndee ñuu Berea. Te nuu ni jinokuei de ñuu yun, te ni jaꞌankuei de veꞌe ii sinagoga ñayiu judio.
\v 11 Te ñayiu judio ka oo ñuu yun, chi ñayiu vaꞌa ka ini ka kui saa ñayiu Tesalónica. Yun guaa vi ni ini ni anui ni ka onini tnoꞌo vaꞌa Jesús, te vi ndiꞌi kiuu ni ka ondiaꞌa guaguaꞌi nuu tutu ii, nagua ja vi kuni a jandaa ja saa kaꞌan nagua kaxtnoꞌo Pablo.
\v 12 Te yun guaa kuaꞌa maa ñayiu yun ni ka kandija tnoꞌo vaꞌa Jesús, vi suni kuaꞌa ñayiu ka kaꞌan saꞌan griego, ñasiꞌi ka ndanuu vi suni kuaꞌa teyii ni ka kandija.
\v 13 Su nuu ni ka niꞌi tnoꞌo ñayiu judio ka oo ñuu Tesalónica ja suni kaxtnoꞌo Pablo tnoꞌo vaꞌa ia Dios nuu ñayiu Berea, te ni jaꞌankuei de ñuu yun, te ni ka skaꞌan de ndiꞌi ñayiu yun, guaa ni ndontakuei vai siki Pablo.
\v 14 Su vi ñama ni ka ndatetniuu ña ñayiu ka skuaꞌa jin Pablo ja kuaꞌan de ichi yuꞌu ndute mar. Te Silas jin Timoteo ni ka kendoo de ñuu yun.
\v 15 Te tee ni ka teku tniuu ja ka ndeka ña jin Pablo ni ka jaka ña de guaa ndee ñuu Atenas. Yun te jiñaꞌa Pablo ja vi kaxtnoꞌo de nuu Silas jin Timoteo ja ñama na vi kokuu de, te na kiꞌinkuei de ja vi ndanitnaꞌa de jin Pablo. Yun te kuanoꞌokuei tee yun.
\s Ni kaxtnoꞌo Pablo nuu ñayiu ñuu Atenas
\p
\v 16 Te nini ndetu ña Pablo jin Silas vi Timoteo ñuu Atenas, te ni jini de ja ndiꞌi ñayiu ñuu yun ka chiñuꞌi kuaꞌa nuu chuꞌchi, te ni kiti ini de vi ni tnaꞌu ini de ja siun ka saꞌa ñayiu yun.
\v 17 Te yun guaa ni ka otee tnaꞌa de jin ñayiu judio vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ka chiñuꞌu ia Dios ka oo veꞌe ii sinagoga vi suni nuu ñayiu ka kututu nuu yaꞌu yun in kiuu in kiuu.
\v 18 Te sava tee ka skuaꞌa tnoꞌo epicúreo vi sava tee ka skuaꞌa tnoꞌo estoico yun ka tee tnaꞌa de jin Pablo, te ka kaꞌan sava de:
\p ―¿Nagua kaꞌan ja jian ja kana kana yuꞌu?
\p Te sava de ka kaꞌan:
\p ―Kokaꞌon ja in tee kaxtnoꞌo siki chuꞌchi inka ñuu kuu de ―ka kaꞌan de ka ndatnoꞌo de, chi kaxtnoꞌo Pablo tnoꞌo vaꞌa Jesús vi suni kaxtnoꞌo de ja vi ndateku ndiyi.
\p
\v 19 Yun te ni ka jaka ña de jin Pablo nuu in yuku ja nani Areópago nuu ka ndututu tee ka kuu nijaꞌnu ja ka ndatnoꞌo tnaꞌa de, te ka jikan tnoꞌo ña de:
\p ―¿A kuu vi kuni san nagua kuu tnoꞌo jaa kaxtnoꞌo ni jian ja kaꞌan ni nuu in in san?
\v 20 Chi kaꞌan ni ndimaa tnoꞌo ja tu ka jini san. Te ka kuini san ja vi kuni san naxa kei tnoꞌo ja kaꞌan ni jian ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 21 Chi ndiꞌi ñayiu ñuu Atenas yun vi saa ni ñayiu sava ka ñuu ja ni ka jinkoo ñuu yun, tu nagua ka ndiꞌni kai, chi ninoꞌo ni ja ka kaꞌin vi ja ka nini tnoꞌo jaa.
\p
\v 22 Yun te ni ndakoo Pablo maꞌñu Areópago nuu ni ka kututu ndiꞌi ñayiu yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Tata ñani ja ka oo ni ñuu Atenas yaꞌa, ndiaꞌa guaꞌa san ja ndimaa ñayiu ka nduku ja vi chiñuꞌu guaꞌa chuꞌchi ka kuu ni.
\v 23 Chi nuu jiondita san ñuu yaꞌa, te ni jini san nuu ka oo chuꞌchi ka chiñuꞌu ni, te suni ni junkuꞌun san in altar nuu ndee letra kaꞌan suaꞌa: “Nuu dios ja tu ka jinio”. Te Dios ja tu ka jini ni, te ka chiñuꞌu ni, kuu ia vaji san kaxtnoꞌo san.\fig Paul looking at altar|79cn01998B.TIF|col|||Ni jini Pablo in chuꞌchi ñuu Atenas|17.23\fig*
\p
\v 24 ’Te suu maa Dios yaꞌa kuu ia ni saꞌa ñuyiu vi ndiꞌi ja oo nui. Maa ya kuu Jitoꞌo andivi vi ñuyiu, te ma kuu kondesi ya in veñuꞌu ja ka saꞌa ñayiu jin ndaꞌi.
\v 25 Ni tu jiniuꞌu ya ja na in saꞌa nagua koo nuu ya axi nagua jaꞌni ña jin ya. Chi suu maa ya kuu ia taa ja ka teku ndiꞌo vi ja ka ndakuantachio vi ndiꞌi ja ka nevaꞌo.
\p
\v 26 ’Te invaa ni niñi xikui ni saꞌa ya ndiꞌi kuiti ñayiu ja na vi koi nii nuu ñuyiu, vi ja ni chikuaꞌa ña ya na saa tiempu vi koteku ñayiu, vi ndenu vi kuneꞌu in in ñuu,
\v 27 nagua ja vi ndanduu ñayiu ia Dios, a saa vatuni vi ka skaka ndaꞌa ka skaka ndaꞌi, te vi ndaniꞌi ya, visi jandaa ja masu jika oo ya nuu in ion.
\v 28 Chi maa ya saꞌa ja ka tekuo vi ka kandao vi nagua ka oo ka ndao. Chi saa ka kaꞌan ñayiu ñuu maa ni nuu ni ka tee de ja kaꞌan suaꞌa: “Tatatnoꞌo maa ia Dios ka kuo”.
\p
\v 29 ’Te nuu ja tatatnoꞌo ia Dios ka kuo, te ma kuu vi ndakani inio ja Dios kuu oro axi plata axi yuu ja ka ndaneꞌe ñayiu nagua ka ndakani ini mai.
\v 30 Su ia Dios, chi ni jakaꞌnu ini ya ja ka osaꞌa ñayiu ama ka, chi tu ni ka ojini nagua ni ka osaꞌi. Su vitna tatnuni ya ja vi ndatnaꞌu ini ndiꞌi ñayiu ndiꞌi ñuu, te kiukuei ichi ya.
\v 31 Chi ia Dios, ja ni jani ya in kiuu ja kaꞌnde ndaa ya kuechi ñayiu ñuyiu ja jin maꞌñu sagua in tee ni kaji ya. Te ni xneꞌe ya maa ya ja oo ndaa nuu ni ndaxteku ña ya neꞌu ndiyi ―jiñaꞌa Pablo.
\p
\v 32 Su nuu ni ka onini de ja ndateku ndiyi, te sava de ni ka jaku ndee ña vi sava de ni ka kaꞌan:
\p ―Saa inka kiuu, te vi konini san tnoꞌo kaꞌan ni siki ja ndateku ndiyi.
\p
\v 33 Saa te ni ndee Pablo maꞌñu ndiꞌi tee yun, te kuaꞌan de.
\v 34 Su ndee sai, chi ni ka jata ndikin ñai jin Pablo, te ni ka kandijai tnoꞌo vaꞌa Jesús. Te neꞌu ñayiu yun oo Dionisio, ja kuu de in tee kuu nijaꞌnu nuu tee ka kututu nuu nani Areópago yun, vi suni in ñaꞌa nani Dámaris vi ndesaa ka ñayiu.
\c 18
\s Ni kaxtnoꞌo Pablo nuu ñayiu ñuu Corinto
\p
\v 1 Te nuu ni yaꞌa ndiꞌi yun, te ni ndee Pablo ñuu Atenas, te kuaꞌan de ñuu Corinto.
\v 2 Te yun ni ka junkuntnaꞌa de jin in tee judio nani Aquila, tee ñuu Ponto, ja vi inka ni ndajakuei jaa de jin ñasiꞌi de Priscila, mandikuei de nuu ni ka oo de Italia. Chi ni tatnuni rey Claudio ja ndiꞌi ñayiu judio ndekuei ñuu Roma ja tnii Italia yun. Te ni jaꞌan Pablo, ni jinkoto ña de.
\v 3 Te ja siun in ni tniuu ka jini de ka saꞌa de jin Aquila, te ni kendoo de jin tee yun, ni ka okiku de saꞌun ja ni ka osaꞌa de veꞌe saꞌun ja ka xnani carpa.
\v 4 Te ndiꞌi kiuu ndatatu ni ojaꞌan Pablo veꞌe ii sinagoga, ni ka otee tnaꞌa de vi ni onduku de naxa vi kandija ñayiu judio vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ni ka ondututu yun.
\p
\v 5 Te nuu ni jinokuei Silas vi Timoteo ñuu Corinto ja vajikuei de Macedonia, te Pablo, chi vi ndiꞌi kiuu ni oo de kaxtnoꞌo de vi ndakani de nuu maa ñayiu judio ja Jesús kuu ia ni tetniuu Dios.
\v 6 Su saa suaꞌa ni ka ndakoo ñayiu yun siki de vi ni ka nani ñai jin de. Yun te ni kisi Pablo saꞌun de ja kokuu in seña ja tu ni ka kandija ñayiu yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Kuechi maa ni vi kokuu ja vi naa ni. Te ma kotavi kuechi ña san, chi ni kaxtnoꞌo san tnoꞌo Jesús. Te ndee vitna te kee san kiꞌin san nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo.
\p
\v 7 Te ni ndee de veꞌe ii sinagoga yun, te kuaꞌan de veꞌe in tee nani Justo, tee yuꞌu niꞌnu ia Dios ja netnaꞌa veꞌe de jin sinagoga yun.
\v 8 Te Crispo, tee kuu nijaꞌnu nuu sinagoga yun, ni ka kandija ndiꞌi de jin ñayiu veꞌe de Jitoꞌo Jesús, nuu ni kaxtnoꞌo Pablo tnoꞌo vaꞌa ya. Te suni kuaꞌa ñayiu ñuu Corinto yun ni ka onini, te ni ka kandijai vi ni ka jandutei.
\v 9 Yun te nuu jakuaa ni skuni ña Jitoꞌo jin Pablo nuu jani, te jiñaꞌa ya:
\p ―Ma koyuꞌu ron, kuaꞌan te kaxtnoꞌo ron tnoꞌo rin, te ma kasi yuꞌu ron.
\v 10 Chi oo maa rin jin ron, te tu na in koxnaꞌa ña ja vi saꞌa ñai in jakueꞌe jin ron, chi nevaꞌa kuaꞌa rin ñayiu vi kandija tnoꞌo rin ñuu yaꞌa ―jiñaꞌa ya nuu jani yun.
\p
\v 11 Te ni kendoo Pablo in kuia sava ñuu Corinto yun, ni okaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa ia Dios.
\p
\v 12 Su in kiuu ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa ñayiu judio, te ni ndontakuei de siki Pablo, ni ka kakuiko ña de, te ni ka junsiaꞌa ña de nuu veꞌe tniuu nuu oo Galión, tee tatnuni ndiꞌi ñuu ja tnii Acaya.
\v 13 Te ka jiñaꞌa de nuu tee netniuu yun:
\p ―Tee yaꞌa, chi ninoꞌo skaꞌan de ñayiu ja vi chiñuꞌi ia Dios, te masu vatuka kuu nuu ley maa san.
\p
\v 14 Te nuu ni ndakoo Pablo ja kaꞌan de, te jiñaꞌa Galión nuu ñayiu judio yun:
\p ―Nuu ja na in kuechi guaꞌa tavi de axi na in ndiyi ni jaꞌni de, te konevaꞌa san de ja konini san ja vi kaꞌan kuechi maa ni ja ka kuu ni ñayiu judio.
\v 15 Su nuu ja ninoꞌo tnoꞌo ni kuu, axi sivi kuu, axi ja kaxtnoꞌo de siki Ley maa ni kuu, te vi kondiaꞌa maa ni naxa vi saꞌa ni. Sein, chi tu kuini san kaꞌnde san kuechi tnoꞌo jian ―jiñaꞌa de.
\p
\v 16 Te ni ndeneꞌe de ndiꞌi ñayiu yeꞌe veꞌe tniuu yun.
\v 17 Yun te ndiꞌi de ni ka tnii Sóstenes, tee kuu nijaꞌnu nuu veꞌe ii sinagoga, te ni ka kani ña de yuyeꞌe veꞌe tniuu yun. Su Galión, tee tatnuni yun, chi tu ni ndiꞌni saꞌun de ja siun ka saꞌa tee yun.
\s Ni ndajino Pablo ñuu Antioquía, te kuaꞌan de jichi kuu uni ñuu jika
\p
\v 18 Te ni oo Pablo kuaꞌa ka kiuu ñuu Corinto yun. Saa ni ndakuantaꞌu de nuu ñayiu ka skuaꞌa, te ni ndekuei de jin Aquila vi Priscila, ni ka tnii de in barco, te kuanoꞌokuei de ichi Siria. Te nuu ni jinokuei de ñuu Cencrea, te ni sete teꞌa de xini de ja kuu in seña ja skunkuu de tnoꞌo ni kee yuꞌu de nuu ia Dios.
\v 19 Te nuu ni ndentakuei de ñuu Éfeso, te yun ni xndoo de Aquila jin Priscila. Te ni jaꞌan de veꞌe ii sinagoga nuu ni ka otee tnaꞌa de jin ñayiu judio ni ka ondututu yun.
\v 20 Te ni ka jikantaꞌu tee yun ja kendoo Pablo vi koo ka jin de ndee saa ka kiuu, su tu ni jandetu de.
\v 21 Chi suaꞌa ni ndakuantaꞌu de, te jiñaꞌa de:
\p ―Nini kuu ja noꞌo san Jerusalén ja koo san viko ja vaji yaꞌa, su nuu ja ia Dios kuini, te ndajiokuiin tuku san inka jichi ndikoto ña san ―jiñaꞌa Pablo.
\p Te ni tnii de in barco ñuu Éfeso, te kuanoꞌo de.
\v 22 Su nuu ni ndajino de Cesarea, te ni kanuu de Jerusalén ja ni jaꞌan de ni ka ndakantnoꞌo tnaꞌa de jin ñayiu ka skuaꞌa yun, te vi yun ni yaꞌa de kuanoꞌo de ñuu Antioquía.
\v 23 Te nuu ni oo de ndee saa kiuu ñuu yun, te ni ndejaꞌa tuku de ni jikanuu de nagua ka oo maa ñuu yun nuu ka tnii Galacia vi Frigia, nuu ni ndakuñaꞌa de tnoꞌo ndee ini naxa vi koyutnu ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo ñuu yun.
\s Ni kaxtnoꞌo Apolos nuu ñayiu ñuu Éfeso
\p
\v 24 Te tiempu yun ni jino in tee judio nani Apolos ñuu Éfeso yun, in tee ñuu Alejandría kuu de, in tee kaxtnoꞌo guaꞌa, chi jini guaꞌa ndevaꞌa de tutu ii.
\v 25 Te ja ni jini guaꞌa de tnoꞌo Jitoꞌo, te vi ni ini ni anu de kaxtnoꞌo kaji de tnoꞌo Jesús, visi maintnoꞌo ni jini de tnoꞌo ni kaxtnoꞌo Juan nuu ni skuandute de.
\v 26 Te ni jinkondee de ni kaꞌan de nuu ñayiu ka ndututu veꞌe ii sinagoga, su nuu ni ka onini Priscila jin Aquila tnoꞌo kaxtnoꞌo Apolos yun, te ni ka jaka siin ña jin de, te ni ka kaxtnoꞌo kaji kai nuu de ichi ia Dios.
\v 27 Te ni ndakani ini Apolos ja kiꞌin de Acaya. Te ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo Éfeso yun ni ka chituu ña jin de. Te ni ka tee de in tutu nuu ñayiu ka skuaꞌa ja na vi kuantaꞌu ñai jin Apolos. Te nuu ni jino de Acaya, te ni chituu de jin kuaꞌa ñayiu ja ni ka kuyutnu kai, ja ni kaꞌan ndaꞌu ni kaꞌan kee ña ia Dios ja ni ka kandijai ya.
\v 28 Te vi jin nuu ndiꞌi ñayiu judio ni kaꞌan de ja masu vatuka ka kandijai, te ni kaxtnoꞌo kaji de ja oo ndaa nagua yoso nuu tutu ii, ja Jesús kuu ia ni tetniuu Dios.
\c 19
\s Ni kaxtnoꞌo Pablo nuu ñayiu ñuu Éfeso
\p
\v 1 Vi nini oo Apolos ñuu Corinto, te ni xndiꞌi Pablo ja ni jiondita de taka ñuu ka oo nuu yuku yun, te ni ndajino de ñuu Éfeso nuu ni ka junkuntnaꞌa de jin ndee saa tee ka skuaꞌa.
\v 2 Te jiñaꞌa de:
\p ―¿A ni ka niꞌi ni Espíritu ia Dios nuu ni ka kandija ni?
\p Te ka jiñaꞌa de nuu Pablo:
\p ―Ni tu ka jini soꞌo san ja oo Espíritu ia Dios.
\p
\v 3 Yun te jiñaꞌa Pablo:
\p ―¿Nuu saa te naxa ni ka jandute ni?
\p ―Ni ka jandute san nagua ni kaxtnoꞌo Juan ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 4 Te jiñaꞌa Pablo:
\p ―Juan ni skuandute de ñayiu nuu ni ka ndatnaꞌu ini yika kuechi, te jiñaꞌa de nuu ñayiu ñuu yun ja na vi kandijai Jesús, ia ni tetniuu Dios ja vaji yata nuu yaꞌa de yun.
\p
\v 5 Te nuu ni ka onini de tnoꞌo yaꞌa, te ni ka jandute de jin sivi maa Jitoꞌo Jesús.
\v 6 Te ni sonee Pablo ndaꞌa de siki ndiꞌi tee yun, te ni ka niꞌi de Espíritu ia Dios. Te ni ka kaꞌan de siin siin nuu saꞌan vi ni ka ndakani de tnoꞌo ni jiñaꞌa maa ia Dios.
\v 7 Te ja ndiꞌi de kuu vaa uxi uu de.
\p
\v 8 Te ni ojaꞌan Pablo veꞌe ii sinagoga vaa ndee uni yoo ni ka otee tnaꞌa de vi ni onduku de ichi ja vi jino ini ñayiu ka ndututu yun ja vi kandijai naxa tatnuni ia Dios.
\v 9 Su sava ñayiu ni ka saꞌa ndei anui, te tu ni ka kandijai tnoꞌo Jesús ja ni kaꞌan Pablo, te ni ka kaꞌan kueꞌi jin ichi Jesús jin nuu ndiꞌi ñayiu ni ka ndututu yun. Te ni kujioo Pablo nuu ka oi yun, te ni jaka de tee ka skuaꞌa nuu in skuela tee nani Tiranno. Te yun ni okaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa Jesús ndiꞌi kiuu nuu ñayiu yun.
\v 10 Te saa ni okaxtnoꞌo de nuu ñayiu ndee uu kuia, te ndiꞌi ñayiu ka oo ndiꞌi ñuu tnii Asia, maa ñayiu judio vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo, ni ka onini tnoꞌo vaꞌa Jitoꞌo Jesús.
\v 11 Te ia Dios ni chindee ni chituu ña jin Pablo, te kuaꞌa javii javaꞌa ni saꞌa de,
\v 12 ja vi ndee in pañitu axi saꞌun ja ni tnandee yiki kuñu Pablo, te ni ka ojunsiaꞌi nuu ñayiu ka kuꞌu, te ni ka onduvaꞌi, vi ñayiu ka ñuꞌu ña tachi, te ni okana ña tachi yun ja kuaꞌan.
\p
\v 13 Te suni ni ka oo sava tee judio ja tu ka kandija Jesús, ni ka ojikanuu de ja vi skunu de tachi ka ñuꞌu ña jin ñayiu. Te ni ka kuini de vi kuantniuu de sivi Jitoꞌo Jesús ja vi skunu de tachi yun. Te ka jiñaꞌa de:
\p ―Jin sivi Jesús, ia ndakani Pablo, ka tatnuni rin ja kekuei ron ―ka jiñaꞌa de nuu tachi yun.
\p
\v 14 Yaꞌa ni ka osaꞌa uja seyii in tee judio ja kuu nijaꞌnu nuu sutu nani Esceva.
\v 15 Su yun te ni kaꞌan espíritu tachi yun, te jiñaꞌa:
\p ―Jini rin Jesús, te suni jini rin na in kuu Pablo, su roon, ¿na in ka kuu ron?
\p
\v 16 Te tee ñuꞌu ña tachi yun ni kanta de, te ni kakuiko de ndi uja tee yun, te ni xtuji guaꞌa ña de vini tavichi teꞌa ña de, vi ndee ni skuita teꞌa ña de. Te vi suaꞌa kanda vichi tee yun, te ni ka jino de ni ndekuei de veꞌe yun kuaꞌankuei de.
\v 17 Te ndiꞌi ñayiu ka oo ñuu Éfeso yun, maa ñayiu judio vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo, ni ka niꞌi tnoꞌo ja siun ni kuu. Te nasaa ñayiu ni ka yuꞌu ndevaꞌa, te vi nasaa ñayiu ni ka kaꞌan ja jandaa ja ia kaꞌnu ndevaꞌa kuu Jitoꞌo Jesús.
\p
\v 18 Te kuaꞌa ñayiu ja ni ka kandija ni kikuei nuu Pablo, ni ka naꞌmai yika kuechi nuu ia Dios vi ni ka ndakani ndiꞌi jakueꞌe ni ka osaꞌi.
\v 19 Te suni kuaꞌa ñayiu ni ka oskuaꞌa tnoꞌo tasi, ni ka junsiaꞌi liurui, te vi jin nuu ndiꞌi ñayiu, te ni ka teñuꞌi. Te nuu ni ka taui kuenta, te ni ka jini ja ndee uu xiko uxi mil xuꞌun kaa ja kuu plata kuu ja yiꞌi ndiꞌi liuru yun.\fig Paul watches books burn|80cn02003B.tif|col|||Ka teñuꞌu de liuru tasi jin nuu Pablo|19.19\fig*
\v 20 Saa te ni jitenuu tnoꞌo ia Dios, te ni kuu kaꞌnu ja ni ka kandija kuaꞌa ñayiu.
\p
\v 21 Tee nuu ni yaꞌa ndiꞌi yun, te ni ndakani ini Pablo ja kiꞌin de kaka nuu de nii Macedonia vi Acaya, te ndayaꞌa de noꞌo de maa ñuu Jerusalén. Te jiñaꞌa de:
\p ―Nuu na ndiꞌi koo san Jerusalén, te suni nini kuu ja kiꞌin san jinkoto san ñayiu ñuu Roma.
\p
\v 22 Te ni tetniuu Pablo Timoteo jin Erasto, nduu tee ka chituu ña jin de, ja vi koxnoꞌo de kokiꞌinkuei de ñuu ja tnii Macedonia nini kendoo ka maa de ndee saa ka kiuu Asia.
\s Ni ka ndakoo vaa ñayiu ñuu Éfeso
\p
\v 23 Te tiempu saa ni ndontakuei vaa ñayiu ja jaꞌa ichi Jesús.
\v 24 Chi ni oo in tee ni onani Demetrio, ni osatniuu de jin kaa nani plata. Ni osaꞌa de veñuꞌu kueli jin kaa ja kuu veñuꞌu nuu oo chuꞌchi ka xnani Diana ja ka chiñuꞌu ñayiu. Te kuaꞌa ndevaꞌa xuꞌun ni ka oniꞌi de ja ni ka oxiko de jin tee ni ka yiꞌi jin de tniuu yun.
\v 25 Te ni ndaxtutu Demetrio yun sava ka tee ka yiꞌi jin de tniuu yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Ñani, maa ni ja ka kuu ni tee ka yiꞌo tniuu yaꞌa, ka jini guaꞌa ni ja tniuu ka yiꞌo kuu nuu ka niꞌi kuaꞌo xuꞌun ja ni ka jinkovaꞌo.
\v 26 Su ka jini soꞌo ni vi ka ndiaꞌa ni ja saꞌa Pablo nuu jika de kaxtnoꞌo de nuu ñayiu ja masu dios ka kuu ja saꞌa in tee jin ndaꞌa de. Te kundee de xtija de kuaꞌa ñayiu, ja masu maintnoꞌo ñuo Éfeso yaꞌa, chi vi nii ñuu ja tnii Asia saꞌa de siun.
\v 27 Te oo vijin ndevaꞌa, chi vatu ni vi skunao tniuu ka yiꞌo, su masu maintnoꞌo ni yun kuu, chi vi suni ndee veñuꞌu ia siꞌi Diana junaa. Te maa vi chiñuꞌu saꞌun ka ñayiu, te vatu ni vi xtajioo ya nuu ndiaꞌa ya, te ma vi kandija kai ya, te ia yaꞌa ka chiñuꞌu ndiꞌi ñayiu ñuu ja tnii Asia vi ndiꞌi ñayiu ñuyiu ―jiñaꞌa de.
\p
\v 28 Te nuu ni ka onini tee yun ja siun jiñaꞌa Demetrio, te ni ka kiti ndevaꞌa ini de vi ni ka kana jaa de, te ka jiñaꞌa de:
\p ―¡Kaꞌnu kuu Diana, \f + \fr 19:28 \ft Inka sivi chuꞌchi yun kuu “Artemisa”.\f* ia jito ñayiu Éfeso!
\p
\v 29 Te ni ndonta vaa ñayiu ñuu yun, te ni ka kakuiko de uu tee ñuu Macedonia, Gayo jin Aristarco, tee ka ndeka tnaꞌa jin Pablo, te ni ka ñundayi ña de guaa ndee nuu ka ndututu ñayiu ja ka saꞌi junta.
\v 30 Te ni kuini Pablo ja kiꞌin de nuu ni ka ndututu ñayiu ñuu yun ja kaꞌan de, su tu ni ka jandetu tee ka skuaꞌa ja kiꞌin de.
\v 31 Te suni sava tee ka netniuu Asia ja ka jini tnaꞌa jin de, ni ka tetniuu de in tutu nuu ka jikan de ja ma kiꞌin Pablo nuu ni ka ndututu ñayiu yun.
\v 32 Te nuu junta yun, sava ñayiu kana in tnoꞌo, savai inka tnoꞌo, te vi suaꞌa ni ka kuvai, chi ni ka jinonuu ini. Te sava ñayiu ni tu ka jini nau ja ni ka ndututui.
\v 33 Te sava ñayiu judio ni ka ndakani naxa kaa ja ka oi junta yun nuu Alejandro. Te vi suaꞌa ka chindaꞌa de ñayiu, te ni ka siaꞌa de Alejandro maꞌñu sagua yun, te ni saꞌa de seña jin ndaꞌa de ja na vi kasi yuꞌu ñayiu ja kaꞌan niꞌnu de ja jaꞌa ñayiu judio nuu ñayiu ñuu yun.
\v 34 Su nuu ni ka ndakuni ña ñayiu Éfeso yun ja tee judio kuu de, te ni ka kana jaa de vaa ndee uu ore invaa ni tnoꞌo, ka jiñaꞌa de:
\p ―¡Kaꞌnu kuu Diana, ia jito ñayiu Éfeso!
\p
\v 35 Yun te ni kundee sekretariu ñuu yun ja ni ka jasi yuꞌu ñayiu kuaꞌa yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Ñani ja ka kuo tee ñuu Éfeso, ja ka jini ni ja ndiꞌi ñayiu ñuyiu ka naꞌa ja tniuu ñuo kuu ja kotoi veñuꞌu nuu xika ia siꞌi Diana, ia jito ñuo ja kuu chuꞌchi makuun ndee andivi.
\v 36 Te ni ion ma kachi ja masu saa kuu, guaa vi kasi yuꞌu ni, te vi ndakani guaꞌa ini ni nagua kuu ja ka saꞌa ni.
\v 37 Chi tee ni ka jaka ni vajikuei jin ni yaꞌa, masu ni ka suꞌu de nagua oo veñuꞌo, ni masu ka kaneꞌe de jin ia siꞌi ka nevaꞌo.
\v 38 Te nuu ja Demetrio vi sava ka tee ka yiꞌi jin de tniuu yun, ka nee uꞌu tnaꞌa de, te na vi kaꞌan kuechi maa de nuu tee ka netniuu ja ka jaꞌnde kuechi. Te yun vi tee tnaꞌa maa de na kuechi ka xtavi tnaꞌa de.
\v 39 Te nuu ja inka tniuu ka jikan ni, te in nuu junta, te yun na vi ndatnoꞌo ndao nagua kuu ja vi saꞌo.
\v 40 Chi ja ni kuu vitna, te vatu ni vi xtavi kuechi ña ja ni ndontakueio siki tee tatnuni nuu ñuo, te ma vi niꞌo na tnoꞌo vi kuñaꞌo nuu ja na vi ndakan tnoꞌo ña de nau ja ni ndontakuei vaa ni ―jiñaꞌa de.
\p
\v 41 Te nuu ni ndiꞌi ni kaꞌan de tnoꞌo yaꞌa, te ni xtute de ñayiu ni ka ndututu yun.
\c 20
\s Ni jaꞌan tuku Pablo ñuu ja tnii Macedonia vi Grecia
\p
\v 1 Nuu ni ndiꞌi ja ni ka saꞌa niꞌi ka saꞌa ioo ñayiu yun, te ni ndaxtutu Pablo ñayiu ka skuaꞌa, te ni xteku ña de naxa vi koi, te ni ka ndakanu niꞌnu tnaꞌa de nuu ni ka ndakuantaꞌu nuu tnaꞌa de, te kuaꞌan Pablo Macedonia.
\v 2 Te ni jikanuu de nii ñuu kueli yun, xteku de ñayiu ka skuaꞌa jin kuaꞌa tnoꞌo naxa vi koi nuu ia Dios, te ni kenta de ndee Grecia.
\v 3 Te yun ni oo de uni yoo, te vi ja ni jino de ja tnii de in barco ja noꞌo de ñuu Siria, te ni niꞌi tnoꞌo de ja ka skaꞌan tnaꞌa tee judio ja vi kondee ña de, te vi kaꞌni ña jin de ichi kuanoꞌo de. Te yun guaa ni ndajiokuiin tuku de ja ni ndayaꞌa de ichi Macedonia.
\v 4 Te ni ka chitu tnaꞌa Pablo, ni ka jika de jin sava tee, ndee ni kentakuei de Asia. Te sivi tee yaꞌa ka kuu Sópater tee ñuu Berea, vi Aristarco vi Segundo tee ñuu Tesalónica, vi Gayo tee ñuu Derbe, vi Timoteo, vi tee Asia ja ka kuu Tíquico vi Trófimo.
\v 5 Te ñani yaꞌa ka kuu tee ni ka kakoxnoꞌo nuu san kuaꞌankuei de ñuu Troas, te yun ni ka ondetu ña de.
\v 6 Te sein ja ni ka ndoo san, chi ndee nuu ni yaꞌa viko kiuu ka jaa ñayiu judio xtaa vixin ja tu na levadura yiꞌi, saa ni kekuei san ñuu Filipo ja ni ka tnii san in barco kuaꞌankuei san. Te nuu uꞌun kiuu saa ni kentakuei san ñuu Troas. Yun ni ka ndanitnaꞌa san jin tee ka yoxnoꞌo yun. Te ni ka oo san uja kiuu ñuu yun.
\s Ni junkoto Pablo ñayiu ñuu Troas
\p
\v 7 Te kiuu xtnañuꞌu ja ndakiꞌin semana, ni ka ndututu ñayiu ka skuaꞌa ja vi kaa san xtaa vixin nuu ka ndakaꞌan san nagua ni saꞌa Jesús. Te ni kaxtnoꞌo Pablo tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ñayiu ni ka ndututu yun, chi inka kiuu tnee, te ndekuei san noꞌokuei san, guaa vi ndee sau ñuu ni kaꞌan de.
\v 8 Te ka oo kuaꞌa lámpara veꞌe ndee sukun nuu ni ka ndututu san yun.
\v 9 Te in suchi kuechi nani Eutico ni jinkoi yuꞌu ventana nini, te ni kuitai jin ñuaꞌna ja siun ni kuu kani ndevaꞌa kaꞌan Pablo. Te ni kitnaꞌa nui ni kixin ndei, te ni yai makei ndee veꞌe kuu uni, te ni kanakaui ndee nuu ñuꞌu, te vi ja ni jiꞌi nuu ni ka ndaneꞌe ña ñayiu.
\v 10 Yun te ni nuu Pablo, te ni junkuindei de siki suchi yun, te ni ndakanu ndee ña de jin, te jiñaꞌa de:
\p ―Ma vi yuꞌu ni, chi tekui.
\p
\v 11 Yun te ni ndajiokuiin tuku Pablo ni ndaa de, te ni jaꞌnde de xtaa vixin ni ka jaa san jin ndiꞌi ñayiu ka oo jin san yun. Te nuu ni ndiꞌi ni ka jaa san, te kani kuiti ni kaꞌan de tnoꞌo Jesús vi guaa ndee nuu ni tuu, te saa kuaꞌankuei san.
\v 12 Te ni ka ndakuakai suchi kuechi yun kuanoꞌokuei jin veꞌi, te ka kusii ndevaꞌa ini ja teku suchi yun.
\s Ni ndekuei san ñuu Troas, te kuaꞌankuei san ñuu Mileto
\p
\v 13 Yun te ni ka kakoxnoꞌo san ni ka tnii san in barco, te kuaꞌankuei san ñuu Asón ja mavinukuaka san Pablo, chi ni kuini maa de ja kaka jaꞌa de ndee ñuu yun.
\v 14 Te nuu ni ka nukuntnaꞌa san jin de ñuu Asón yun, te ni ka tnii san in barco jin de, te mandikuei san ñuu Mitilene.
\v 15 Te ni ndekuei tuku san ñuu yun, te inka kiuu ni ka ndayaꞌa yatni san ñuu nani Quío, te inka kiuu ni ka ndayaꞌa san ndee Samos. Te yun ni ka ndatatu san ñuu nani Trogilio. Te inka kiuu saa ni ndentakuei san ñuu Mileto.
\v 16 Chi ni kuini Pablo ja yaꞌa jioo de ñuu Éfeso ja tnii Asia ja ma junkuiin de ñuu yun, chi ñuꞌu ini de ja koo de maa Jerusalén kiuu viko Pentecostés, nuu ja na kuu ñama de.
\s Ni xteku ña Pablo jin tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñayiu ka skuaꞌa ñuu Éfeso
\p
\v 17 Su nuu ni oo Pablo ñuu Mileto, te ni kana de tee ka kuu nijaꞌnu ka yindaꞌa ñayiu ka skuaꞌa ñuu Éfeso.
\v 18 Te nuu ni jinokuei tee yun nuu Pablo, te jiñaꞌa de:
\p ―Maa ni ka jini guaꞌa ni naxa ni osaꞌa san nuu ni ka oo, guaa ndee kiuu xtnañuꞌu nuu ni kiuu san Asia,
\v 19 naxa ni ojinokuechi san nuu Jitoꞌo Jesús vi naxa ni osaꞌa ndaꞌu san maa san. Te tu ni okuu teyii san. Te jin kuaꞌa tenuu san ni oskunaa san nuu ni otnaꞌa san tnundoꞌo, ja ni ka osaꞌa ña ñayiu judio nuu ni ondontakuei de siki san.
\v 20 Su tu ni oyuꞌu san, chi ni okaxtnoꞌo san tnoꞌo vaꞌa Jesús nuu ndiꞌi maa ni ja kuu in javaꞌa in in maa ni. Ni okaxtnoꞌo san nuu ni ka ondututu kuaꞌa ñayiu, vi saa ni veꞌe in in maa ni.
\v 21 Ni okaxtnoꞌo san nuu ñayiu judio vi nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja na vi ndatnaꞌu ini jin yika kuechi, te na kiukuei ichi ia Dios, te na vi kandijai Jitoꞌo Jesukristu.
\v 22 Te vitna ja ñuꞌu ichi san ja kuanoꞌo san Jerusalén, chi saa tatnuni maa Espíritu ia Dios. Su ni tu jini san naxa kaa ja ndoꞌo san yun.
\v 23 Maintnoꞌo ja jini san kuu ja kaꞌan Espíritu ia Dios ja ndiꞌi ñuu nuu jaꞌan san, te ja ndetu ña vekaa vi kuaꞌa tnundoꞌo.
\v 24 Su vini tu ndiꞌni saꞌun san nagua kuu ja ndaꞌu ja teku san ja kokuu jin maa san, chi ja kuini san kuu ja skenta sii ini san kaxtnoꞌo san nuu ñayiu, vi skunkuu guaꞌa san tniuu ni taa Jitoꞌo Jesús ja ndakani san tnoꞌo vaꞌa maa ya ja kaꞌan ndaꞌu kaꞌan kee ña ia Dios jion.
\p
\v 25 ’Te vitna guaa ja jini guaꞌa san ja ni in maa ni xiin nuu ni kaxtnoꞌo san tnoꞌo naxa tatnuni ia Dios, ma vi ndakuni ka ña ni.
\v 26 Te yun guaa yaꞌa vi kuni maa ni kiuu vitna ja ma kotavi kuechi san ja jaꞌa ni in ni nuu ja tu ni ka kandija maa ni.
\v 27 Chi tu ni tayuꞌu tnoꞌo san, te ndiꞌi ni ndakani ndaa san nagua kuini maa ia Dios ja saꞌa ya jion.
\v 28 Te yun guaa vi koto vaꞌa ni maa ni, vi suni ndiꞌi ñayiu ka skuaꞌa ja ka kui na kuinio ndikachi vi koto vaꞌa ni. Chi Espíritu ia Dios ni taa tniuu yaꞌa ja vi kokuu ni na kuinio tee jito ndikachi ja vi kokoto ni ñayiu ka skuaꞌa ja ni ndakuaan ya jin niñi ya.
\v 29 Chi ja jini san ja yata kee san kiꞌin san, te kikuei tee kueꞌe nuu ka oo ni ja vi xndaꞌu ña de. Chi ka kuu de na kuinio vaꞌu lobo xeen ndevaꞌa ja vi kaa ti ndikachi.
\v 30 Te vi neꞌu maa ni vi kejaꞌa tee vi xndaꞌu ñayiu ka kandija ja vi kaxtnoꞌo de ninoꞌo tnoꞌo tnoꞌo, nagua ja vi kata ndikin ña ñayiu yun jin de.
\v 31 Te yun guaa vi koto ni maa ni ja ma vi junkuei ni nuu jakueꞌe. Te vi kondakaꞌan ni ja uni kuia, vi nduu vi ñuu, ni tu ni junkuiin san ja ni oxteku ña san vi ni ondaꞌi san ja jaꞌa in in ni.
\p
\v 32 ’Te vitna, vi ñani, jikantaꞌu san nuu ia Dios ja na kaꞌan ndaꞌu kaꞌan kee ña ya jin tnoꞌo ni ka kutaꞌuo nuu ya. Chi jin jakaꞌnu maa ya, te vi jinkuiꞌnu guaꞌa ini ni ja vi koyutnu ni nuu ya, te taa ya in nuu vi koo ni jin ndiꞌi ñayiu ni ka nduvii jin yika kuechi.
\v 33 Vi ni tu ni jioꞌo san xuꞌun plata ni oro ni in saꞌun ñayiu.
\v 34 Chi ka jini guaꞌa maa ni ja ni satniuu san jin ndaꞌa san, te ni niꞌi san taka ja jaꞌni ña jin san vi ja jaꞌni ña jin ñayiu ni ka oo jin san.
\v 35 Te jin ndiꞌi tniuu ni saꞌa san kaxtnoꞌo san ja kanuu ja satniuo. Te saa saa kuu chituo ñayiu nagua jaꞌni ña jin. Te vi kondakaꞌan ni tnoꞌo ni kaꞌan Jitoꞌo Jesús nuu jiñaꞌa ya: “Na taꞌu na ndetu ñayiu nuu jini mani inka ñayiu masu nuu kutaꞌu mai” ―jiñaꞌa Pablo.
\p
\v 36 Te vi nuu ni ndiꞌi ni kaꞌan de tnoꞌo yun, te ni ka junkuiin jiti de ja ni ka ndakuatu de jin ndiꞌi ñani ka oo jin de yun.
\v 37 Yun te ndiꞌi de ni ka ndaꞌi ndevaꞌa. Te ni ka ndakanu niꞌnu de Pablo vi ni ka chitu de nuu de.
\v 38 Ni ka kusuchi ndevaꞌa ini de ja siun ni kaꞌan Pablo ja ma vi ndakuni ka ña de. Yun te ni ka junsiaꞌa ña de nuu ni ka tnii san jin Pablo in barco ja kuanoꞌokuei san.
\c 21
\s Kuanoꞌo Pablo maa ñuu Jerusalén
\p
\v 1 Yun te ni ka saꞌa siin tnaꞌa san jin tee ka kuu nijaꞌnu ka oo ñuu Éfeso, te ni ka tnii san barco ja ni ka jaꞌnde ndaa san kuanoꞌokuei san ñuu Cos, te inka kiuu ni ndentakuei san ñuu Rodas. Yun te saa ni ndentakuei san ñuu Pátara.
\v 2 Te yun ni ka niꞌi san inka barco ja kuanoꞌo Fenicia, te ni ka tnii san mandikuei san.
\v 3 Te nuu ni ka yaꞌa san, te ni ka jini san ñuu Chipre ja ni kendoo ichi ndaꞌa satni, chi mandikuei san jin barco ja kuaꞌan Siria, te ja siun xndoo barco yun ja ndisoi ñuu Tiro ja tnii Siria, guaa ni kiukuei san ñuu yun.
\v 4 Te yun ni ka jinkuntnaꞌa san jin tee ka skuaꞌa, te ni ka kendoo san jin de uja kiuu, te ja ni skuni ña Espíritu ia Dios jin de, guaa ka jiñaꞌa de nuu Pablo ja ma noꞌo de Jerusalén.
\v 5 Su nuu ni jino kiuu yun, te ni ka nusiaꞌa ña tee ka skuaꞌa yun, ndiꞌi de jin ñasiꞌi de vi seꞌe de, ni ka nuskanuu ichi ña de guaa ndee yuꞌu ñuu yun. Te yun ni ka junkuiin jiti san yuꞌu ndute mar, te ni ka ndakuatu san.
\v 6 Yun te ni ka ndakuantaꞌu nuu tnaꞌa san, te ni kakuei san nuu barco, te ni ka ndajiokuiin de veꞌe de.
\p
\v 7 Yun te ni kekuei san kuaꞌankuei san ja vi xndiꞌi san vi kiondita san nuu ndute mar, chi ni kekuei san ñuu Tiro, te ni ndajinokuei san ñuu Tolemaida. Te yun ni ka ndanitnaꞌa san jin ñayiu ka skuaꞌa, te ni ka ndakantnoꞌo tnaꞌa san. Te ni ka oo san jin ñayiu yun in kiuu.
\v 8 Te inka kiuu ni kekuei san jin Pablo vi tee ka ndeka tnaꞌa jin san kuanoꞌokuei san ñuu Cesarea, te ni jinokuei san veꞌe Felipe, tee xtutenuu tnoꞌo vaꞌa Jesús kuu de, in tee neꞌu uja tee ja ni ka kaji ñayiu ka skuaꞌa ja vi kokoto de ñaꞌa ni ka ndondaꞌu, te ni ka ndoo san veꞌe de.
\v 9 Te nevaꞌa de kuun sesiꞌi de ja chiaꞌan ka na yii vi koo, ja ka ndakani tnoꞌo ni jiñaꞌa maa ia Dios.
\v 10 Te ja ni kuu kiꞌin kiuu ka oo san yun, te ni kenta in tee ndakani tnoꞌo ni jiñaꞌa ia Dios, tee nani Agabo ja vaji de ndee Judea,
\v 11 ja majakoto de ndiꞌi san. Te ni tnii de kanchii Pablo, te ni juꞌni de ndaꞌa de vi siꞌin de, te jiñaꞌa de:
\p ―Kachi Espíritu ia Dios ja suaꞌa vi kuꞌni ñayiu judio ka oo Jerusalén jin tee xiin kanchii yaꞌa, te vi ndasiaꞌa ña de ndaꞌa ñayiu sava ka tatatnoꞌo ―jiñaꞌa de.
\p
\v 12 Nuu ni ka onini san ja siun kaꞌan tee yun, te ni ka kaꞌan ndaꞌu san jin ñayiu yun nuu Pablo ja ma noꞌo de Jerusalén.
\v 13 Yun te ni kaꞌan Pablo:
\p ―Ma vi kondaꞌi ni, chi saa suaꞌa ka tniuu suchi ini ña ni. Te sein chi oo ini san ja vi naxa ni na kokuu, masu maintnoꞌo ni ja konuꞌni san, chi vi na kuu san Jerusalén ja jaꞌa sivi maa Jitoꞌo Jesús ―kachi de.
\p
\v 14 Te vi ja tu ni ka kundee san vi kaꞌnu san de, te ka jiñaꞌa san:
\p ―Na kokuu nagua kuini maa Jitoꞌo Dios, nuu saa.
\p
\v 15 Nuu ni yaꞌa kiuu yun, te ni ka saꞌa tuaꞌa san, te ni ka ndanuu san Jerusalén.
\v 16 Te suni ka ndikin ña ndee saa ñayiu ka skuaꞌa ja ka oo Cesarea yun ja kuanoꞌokuei san jin, te ni ka jaka ñai veꞌe in tee ñuu Chipre nani Mnasón, in tee ja ni kunuu ndevaꞌa skuaꞌa, te veꞌe tee yun ni ka ndoo san.
\s Ni ndajino Pablo maa ñuu Jerusalén
\p
\v 17 Te nuu ni ndajinokuei san Jerusalén, te sii ini ndevaꞌa ni ka jantaꞌu ña ñayiu ka skuaꞌa.
\v 18 Te inka kiuu ni jaꞌankuei san jin Pablo, ni ka jinkoto san Jacobo. Te yun ja ni ka ndututu ndiꞌi tee ka kuu nijaꞌnu ka yindaꞌa ñayiu ka skuaꞌa.
\v 19 Te nuu ni ndiꞌi ni ndakantnoꞌo ña Pablo jin tee yun a kukueni ka oo de, te ni jinkondee de ni ndakani de ndi in ndi in tniuu ja ni saꞌa ia Dios jin de nuu ni ndakani de tnoꞌo vaꞌa ya nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo.
\v 20 Nuu ni ka onini de ja siun ndakani Pablo, te ni ka ndakuantaꞌu de nuu ia Dios, te ka jiñaꞌa de nuu Pablo:
\p ―Ja jini ni, vi ñani, ja kuaꞌa mil ñayiu ñuo judio ni ka kandija Jesús, te ndiꞌi de ka kaꞌan ja nini kuu ja vi skunkuo Ley Moisés.
\v 21 Su ni ka niꞌi tnoꞌo de ja jika ni kaxtnoꞌo ni nuu ndiꞌi tnaꞌo judio ja ka oo neꞌu ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ma vi kuantnoꞌo ka de Ley Moisés, vi suni jiñaꞌa ni ja ma vi chitnuni ka de nuu yiki kuñu seyii de, ni ma vi kondikin ka de nagua vajikueio ka saꞌo ndee janaꞌa.
\v 22 ¿Te nagua vi saꞌo nuu saa? Te vi ndututu kuaꞌa ñayiu na vi niꞌi tnoꞌi ja ni ndajaa ni.
\v 23 Guaꞌa ka kuu ja saꞌa ni suaꞌa: yaꞌa ka oo kuun tee ni ka kee yuꞌu nuu ia Dios ja vi skunkuu de tnoꞌo ni ka kaꞌan de.
\v 24 Kuaka ni ndiꞌi kuun de, te kuaꞌankuei ni jin de veñuꞌu kaꞌnu, te vi saꞌa ni nagua yoso nuu Ley Moisés ja ndundoo ñayiu, te tniuyaꞌu ni ja kiꞌinkuei tee yaꞌa, na vi sete teꞌa de xini de. Saa te na vi kuni tnaꞌo judio ja masu ndija nagua ka niꞌi tnoꞌo de siki ni, chi suaꞌa kuini ni ja kaka ndaa ni nagua ja skunkuu ni Ley.
\v 25 Su ja ñayiu sava ka tatatnoꞌo ja ni ka kandija, chi ja ni ka tetniuu san in tutu nui ja masu nini kuu ja vi skunkui Ley Moisés, chi ja vi tavaꞌi kuu ja ma vi kai nagua ni ka soko nuu chuꞌchi, ni niñi na in kiti, ni kuñu in kiti ja ni ndaniꞌni xnii ti, vi ni ma vi xnaꞌa tnaꞌi ja vi kukuechi jin inka ñayiu ―ka jiñaꞌa de nuu Pablo.
\s Ni ka kakuiko de Pablo nuu veñuꞌu kaꞌnu
\p
\v 26 Yun te ni jaka Pablo ndi kuun tee yun, te kiuu tnee suaꞌa, te ni ka jinkondee de ni ka skunkuu de Ley Moisés ja ni ka nduvii de. Yun te ni jaꞌan Pablo veñuꞌu ja ni kaxtnoꞌo de nuu sutu na kiuu jino ja ka ndundoo de ja vi junsiaꞌa in in maa de kiti nuu sutu yun ja vi soko de nuu ia Dios.
\p
\v 27 Su nuu ni kuyatni ja jino ndiꞌi uja kiuu ja ka ndundoo de nuu ia Dios, te ni ka jini ña sava tee judio ja vajikuei ñuu Asia ja oo Pablo veñuꞌu yun. Te ni ka skaꞌan de jin ndiꞌi ñayiu, te ni ndontakuei vai ja ni ka kakuikoi Pablo.
\v 28 Te ni ka kanai, ka jiñaꞌi:
\p ―¡Ñayiu ñuo Israel, vi chituu ña ni! Chi tee yaꞌa kuu tee jikanuu nuu na saa na tuꞌu ñuu kaxtnoꞌo de nuu ñayiu ja ma vi kandijai Ley Moisés, vi kaꞌan de siki ñuo vi siki veñuꞌu kaꞌnu yaꞌa. Te masu yun ni kuu, chi ni kiukuei de jin ñayiu sava ka tatatnoꞌo veñuꞌu ii yaꞌa, te ni saꞌa tneꞌe de veñuꞌo, ja siun ni saꞌa de ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 29 Ni ka kaꞌan de suaꞌa, chi ndee ama ka ni ka jini de Pablo maa ñuu Jerusalén, ka jika de jin Trófimo, tee ñuu Éfeso ja kuu de in tee inka tatatnoꞌo, te ni ka jani ini de ja ni kiukuei Pablo jin tee yun veñuꞌu.
\p
\v 30 Yun te ni ka kuvaa ndiꞌi ñayiu ñuu yun, te ka kututu ndiꞌi ja ni ka kakuikoi Pablo, te ka ñuu ndayi ñai jin Pablo, ni ka keneꞌe ñai ndee yeꞌe nuu oo veñuꞌu yun. Te vi ñama ni ka jasi yeꞌe nuu oo veñuꞌu yun.
\v 31 Te vi ja ka nduku ndei ja vi kaꞌni Pablo, te ni niꞌi tnoꞌo tee kuu nijaꞌnu yindaꞌa soldado ja ndiꞌi kuiti ñayiu ñuu Jerusalén ni ndontakuei vai.
\v 32 Te ni jaka tee kuu nijaꞌnu yun tee ka kuu capitán vi tee ka kuu soldado, te ni kekuei de ka jino de kuaꞌankuei de nuu ka oo ñayiu yun. Te nuu ni ka jini ñayiu yun tee kuu nijaꞌnu vi soldado ja vajikuei de, te ni ka junkuiin. Tu ni ka kani kai Pablo.
\v 33 Yun te nuu ni jinokuei tee kuu nijaꞌnu yun, te ni ka kakuiko de Pablo, te ni tatnuni de ni ka juꞌni ña de jin uu cadena, te ni jikan tnoꞌo de ñayiu yun na tee kuu Pablo vi nagua ni saꞌa de.
\v 34 Su neꞌu ñayiu kuaꞌa yun, savai kana in tnoꞌo vi savai inka tnoꞌo, vi suaꞌa ni ka kuvai, guaa tu ni kundaa ini tee kuu nijaꞌnu yun na kuechi kuu ja ni saꞌa Pablo. Yun te ni tatnuni de ja ni ka jaka ña jin Pablo ndee cuartel.
\v 35 Te nuu ni jinokuei de nuu skalera yeꞌe cuartel, te ni ka jiso ña soldado yun jin Pablo kuaꞌankuei jin de, vi ja kuechi ja ioo ndevaꞌa ka saꞌa ñayiu yun.
\v 36 Chi ndiꞌi ñayiu kuaꞌa yun ka ndikin yata soldado yun ka kana jai, ka jiñaꞌi:
\p ―¡Na kuu tee jian!\fig Paul in chains w/3 soldiers|81CN02039B.TIF|col|||Nuꞌni Pablo jin cadena|21.36\fig*
\s Ni kaꞌan niꞌnu Pablo ja jaꞌa maa de nuu ñayiu ñuu yun
\p
\v 37 Te nuu makiukuei soldado jin Pablo ini cuartel yun, te ni kaꞌan Pablo jin tee kuu nijaꞌnu yun:
\p ―¿A ma kuandetu ni kaꞌan san joo luluu jin ni? ―jiñaꞌa de.
\p Te ni kaꞌan tee kuu nijaꞌnu yun:
\p ―¿A kuu kaꞌan ron saꞌan griego?
\v 38 ¿A masu roon kuu tee Egipto ja ni ndonta siki tee tatnuni ndee ja oo kiuu? Chi tee yun ni keneꞌe kuun mil ñayiu ka jaꞌni ndiyi ja ni jaꞌan jin de ndee nuu ñuꞌu teꞌa ―jiñaꞌa tee kuu nijaꞌnu yun.
\p
\v 39 Yun te jiñaꞌa Pablo:
\p ―Tuu, chi tee judio kuu san. Ni kaku san Tarso, te kuu san in seꞌe ñuu kanuu ka ja tnii Cilicia, su jikantaꞌu san ja kuandetu ni na kaꞌan san jin ñayiu ñuu san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 40 Te nuu ni jandetu tee kuu nijaꞌnu yun ja kaꞌan Pablo, te ni junkuiin de nuu skalera yun, te ni saꞌa de seña jin ndaꞌa de ja na vi kasi yuꞌu ñayiu ñuu yun. Te nuu ni ka kunaꞌi ja tu na in kaꞌan ka, te ni kaꞌan de jin saꞌan hebreo, te jiñaꞌa de:
\c 22
\p
\v 1 ―Tata ñani, vi konini ni vitna na kaꞌan san jin ndiꞌi ni ja jaꞌa maa san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 2 Te nuu ni ka onini ñayiu yun ja saꞌan hebreo kaꞌan Pablo, te ni ka jasi yuꞌu ndiꞌi, te jiñaꞌa de:
\p
\v 3 ―Maa san, chi jandaa ja tee judio kuu san. Ni kaku san ñuu Tarso ja tnii Cilicia, su chi ni jaꞌnu san ñuu Jerusalén yaꞌa. Te ni skuaꞌa ña Gamaliel nuu ni kutuaꞌa san Ley nagua ni ka osaꞌa ndi nijaꞌnuo. Te ni onduku san ja skunkuu guaꞌa san nuu ia Dios jin ndee ini ndee anu san nagua ka saꞌa ndiꞌi maa ni vitna.
\v 4 Chi ni osondikin san ñayiu ka kandija ichi Jesús, te ni ondanduku san de ja kaꞌni san de vi ni okakuiko san teyii vi ñasiꞌi ja ni otnaa san jin vekaa.
\v 5 Te ka ñunaꞌa maa tee ka kuu nijaꞌnu nuu sutu vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñuo, chi maa de ni ka taa tutu ja kiꞌin nuu tnaꞌa kuikion ja ka oo Damasco, te kuaꞌan san ja majinkuaka san nani kuu ñayiu ka kandija Jesús ja junkuntnaꞌa jin san, te kakuiko san jin ja kiꞌinkuei vekaa nuu vi tniuyaꞌui jakueꞌe ka saꞌi.
\s Ni ndakani Pablo naxa ni kiunduu de ichi Jesús
\p
\v 6 ’Su yun te nuu ni kuyatni san kuaꞌan san Damasco ndee nuu sau nduu, te vi sanaa ni ni jionduu ña in ñuꞌu ja ni yeꞌe niꞌnu ndevaꞌa, ni kuun ichi andivi.
\v 7 Te ni ndonso san ndee nuu ñuꞌu, te ni onini san in tnoꞌo ja kaꞌan: “Saulo, Saulo, ¿nau ja sondikin ndikin ña ron?”
\v 8 Yun te jiñaꞌa san: “¿Na in kuu ni, vi Jitoꞌo san?” Te ni kaꞌan: “Maa rin kuu Jesús, ia ni jaꞌnu ñuu Nazaret, ia sondikin ndikin ron”, kachi ya.
\v 9 Te ndiꞌi tee ka ndeka tnaꞌa jin san ni ka jini ndaa de ñuꞌu yun, te ni ka yuꞌu ndevaꞌa de, su tnoꞌo ni kaꞌan ya jin san, chi tu ni ka jini de.
\v 10 Te jiñaꞌa san: “Jitoꞌo san, ¿nagua kuu ja kuini ni ja saꞌa san?” Te ni kaꞌan Jitoꞌo Jesús: “Ndakoo te kuaꞌan ñuu Damasco. Yun oo in tee kaxtnoꞌo ndiꞌi nagua kuu ja kuini rin ja saꞌa ron”, kachi ya.
\v 11 Su tu ni kuu ka kondiaꞌa san, chi ni ndesi nuu san ni saꞌa ñuꞌu ja ni yeꞌe niꞌnu ndevaꞌa nduchi nuu san. Yun te ni ka tnii tee ka ndeka tnaꞌa jin san ndaꞌa san, te ni ka junsiaꞌa ña de Damasco.
\p
\v 12 ’Te yun oo in tee nani Ananías, in tee guaꞌa ja skunkuu de Ley Moisés. Te ndiꞌi ñayiu judio ja ka oo ñuu yun ka kaꞌan ja tee guaꞌa kuu de.
\v 13 Yun te ni jaa de ni jakoto ña de, te ni kuyatni de, te kachi de: “Ñani Saulo, nduu ndijin nduchi nuu ni”, ni kaꞌan de. Te vi nuu saa ni ndayeꞌe nduchi nuu san, te ni jini san de.
\v 14 Te ni kaꞌan de: “Maa ia Dios ndee ndi yuao ni ndakaji ña jin ni, ja kuni ni nagua kuini ya ja saꞌa ni, vi kuni ni jin nduchi nuu ni Jesús, ia ndaa, vi konini ni tnoꞌo kaꞌan ya.
\v 15 Te ndakani ni tnoꞌo ya nuu ndiꞌi ñayiu nagua ni jini ni vi nagua ni onini ni.
\v 16 Te yun guaa vitna ma kokuu kuee ni. Ndakoo ni te kuandute ni, te kakantaꞌu ni jin sivi maa Jitoꞌo Jesús ja na ndasavii ya anu ni vi na kindee ya yika kuechi ni” kachi Ananías nuu san.
\s Ni ndakani Pablo naxa ni tetniuu ña Jesús nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo
\p
\v 17 ’Te nuu ni ndajaa san Jerusalén, te ni jaꞌan san veñuꞌu ja ni ndakuatu san, te ni skuni ña ya.
\v 18 Ni jini san maa Jitoꞌo Jesús, te kachi ya nuu san: “Koo kama ron, te ndee ron nuu ñuu Jerusalén yaꞌa, chi ma vi konini ñayiu tnoꞌo kaꞌan ron ja ndakani ron tnoꞌo vaꞌa rin”.
\v 19 Yun te jiñaꞌa san nuu Jesús: “Jitoꞌo san, ja ka naꞌa de ja maa san ni ojiondita taka veꞌe ii sinagoga, ni okakuiko san ñayiu ja ni otnaa san jin vekaa, vi ni okani san ñayiu ka kandija maa ni.
\v 20 Te nuu ni ka jaꞌni de Esteban, tee ni okaxtnoꞌo tnoꞌo maa ni, vi suni yun nukuiin san, te vi ndiꞌi san ni ka ndatnoꞌo ja kuu de, chi vi ni ojito san saꞌun tee ni ka jaꞌni ña yun” jiñaꞌa san nuu ya.
\v 21 Su yun te kachi ya: “Kuaꞌan, chi tetniuu jika ña rin kiꞌin ron nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo, ndakani ron tnoꞌo vaꞌa rin”, kachi ya nuu san ―jiñaꞌa Pablo.
\s Ni kendoo Pablo nuu ndaꞌa tee kuu nijaꞌnu nuu soldado
\p
\v 22 Vi guaa ndee tnoꞌo yaꞌa ni ka, ni ka jandetu ñayiu ja ni ka onini. Su nuu ni kaꞌan Pablo ja jaꞌa ñayiu inka tatatnoꞌo, yun te ni ka kana jaa ñayiu, ka jiñaꞌi:
\p ―Uni na kuu tee jian, chi masu vatuka kuu ja koteku de ―ka jiñaꞌa ñayiu yun.
\p
\v 23 Te ja siun ka kana jai vi ka kaja ndee yui saꞌmai nuu ñuꞌu, te ka siaguai ñuyaka nuu tachi ja ka kiti ndevaꞌa ini.
\v 24 Yun te ni tatnuni tee kuu nijaꞌnu yun ja na vi chiꞌi ña soldado yun jin Pablo ini cuartel yun. Te suni ni tatnuni de ja na vi kani ña soldado yun jin Pablo, nagua ja na ndaa yuꞌu de na kuechi tavi de ja ni ndontakuei vaa ñayiu siki de.
\v 25 Su nuu ni ka juꞌni ña de jin yoꞌo ja vi kani ña de, te jiñaꞌa Pablo nuu tee kuu capitán nukuiin yun:
\p ―¿A vatuka kuu ja vi kani ni in seꞌe ñuu Roma ja chiaꞌan ka vi kuni ni na kuechi tavi de? ―jiñaꞌa de.
\p
\v 26 Te nuu ni onini capitán yun ja siun ni kaꞌan Pablo, te ni jaꞌan de ni kaxtnoꞌo de nuu tee kuu nijaꞌnu yun, te jiñaꞌa de:
\p ―¿Naxa saꞌa ni jin tee yun? Chi seꞌe ñuu Roma kuu de, kachi de ―jiñaꞌa capitán yun.
\p
\v 27 Yun te ni jino tee kuu nijaꞌnu yun nuu oo Pablo, te jiñaꞌa de:
\p ―Kaꞌan ni, ¿a ndija ja seꞌe ñuu Roma kuu ni? ―jiñaꞌa de.
\p ―Jandaa, chi suu kuu san ―jiñaꞌa Pablo.
\p
\v 28 Yun te jiñaꞌa tee kuu nijaꞌnu yun:
\p ―¿Naxa ni saꞌa ni nuu saa? Te sein, chi kuaꞌa xuꞌun ni junkuꞌun san, te ni nduu san seꞌe ñuu kaꞌnu Roma ―jiñaꞌa de.
\p Yun te jiñaꞌa Pablo:
\p ―Suu kuu san, chi ndee nuu ni kaku san kuu san seꞌe ñuu Roma ―jiñaꞌa de.
\p
\v 29 Te ja siun jiñaꞌa Pablo, te ni ka kujioo ndiꞌi soldado ka kaꞌan ja vi kani ña jin de. Te vi suni ndee maa tee kuu nijaꞌnu yun, ni yuꞌu de nuu ni jini de ja seꞌe ñuu Roma kuu Pablo, chi masu vatuka kuu ja ni juꞌni de in seꞌe ñuu Roma.
\s Ni ka jani ña jin Pablo nuu tee judio ja ka jaꞌnde kuechi
\p
\v 30 Te inka kiuu ni kuini tee kuu nijaꞌnu yun ja kukanu ndaa ini de na jaꞌa kuu ja ni ndontakuei ñayiu judio yun siki Pablo, te ni ndajin de cadena ndikin Pablo. Te ni tatnuni de ja ni ka ndututu ndiꞌi tee ka kuu nijaꞌnu nuu sutu vi tee ka kuu nijaꞌnu ja ka jaꞌnde kuechi ñayiu judio. Yun te ni keneꞌe de Pablo, te ni junsiaꞌa ña de nuu ndiꞌi tee ni ka ndututu yun.
\c 23
\p
\v 1 Yun te ni ndakondiaꞌa Pablo nuu ndiꞌi tee ka jaꞌnde kuechi yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Tata ñani, sein chi jini guaꞌa san ja masu na kuechi tavi san, chi saꞌa ndaa san nuu ia Dios ndee kiuu vitna ―jiñaꞌa de.
\p
\v 2 Yun te ni tatnuni Ananías tee kuu nijaꞌnu ka nuu sutu yun ja na vi katu tee ka nukuiin yatni yun maa yuꞌu Pablo.
\v 3 Yun te jiñaꞌa Pablo nuu sutu kuu nijaꞌnu yun:
\p ―Dios na kani ña jin maa ni, chi kuu ni na kuinio yika veꞌe kuijin ndiyi, chi nukoo ni ja saꞌa ndaa ni kuechi san nagua yoso nuu Ley Moisés, su jisokava ni Ley nuu tatnuni ni nuu tee yaꞌa ja na vi kani ña de jin san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 4 Te ka jiñaꞌa tee ka oo yun:
\p ―¿Nau ja kaneꞌe ni jin sutu kuu nijaꞌnu ja jinokuechi nuu ia Dios? ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 5 Te jiñaꞌa Pablo:
\p ―Tu ni jini san, vi ñani, ja sutu kuu nijaꞌnu kuu de. Te nuu siun jini san, te ma kaꞌan san, chi yoso nuu tutu ii: “Ma kaneꞌe ron jin tee kuu nijaꞌnu nuu ñuu ron” ―jiñaꞌa de.
\p
\v 6 Yun te nuu ni kutnuni ini Pablo ja masu in ni tee ka kuu tee ni ka ndututu yun, chi sava de ka kuu saduceo, te sava de ka kuu fariseo, te ni kaꞌan jaa de nuu tee ka ndututu yun, jiñaꞌa de:
\p ―Tata ñani, maa san vi tata san ka kuu san fariseo, te ndetu kaꞌnu san nuu ia Dios ja koo in kiuu te ndaxteku ya ndiyi, yun guaa ka kaꞌan kuechi ni siki san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 7 Te nuu ni kaꞌan de siun, te ni ka jinkondee tee fariseo jin tee saduceo ka tee tnaꞌa de, guaa ni ka saꞌa siin tnaꞌa de nuu ka otutu de yun.
\v 8 Chi tee ka kuu saduceo yun ka kaꞌan de ja tu ka ndateku ndiyi, ni tu ka kandija de ja ka oo ia ka jinokuechi nuu Dios, ni espíritu tu ka kandija de. Su tee ka kuu fariseo, chi ka kandija de ja oo ndiꞌi yaꞌa.
\v 9 Te ndiꞌi de ni ka kuvaa. Yun te ni ndontakuei sava tee ka kaxtnoꞌo Ley Moisés, ja suni ka yiunduu de ka kuu de fariseo, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Tee yaꞌa, tu saꞌun na kuechi vi teo de, chi tu na in jakueꞌe saꞌa de, chi vatu ni, in espíritu ni kaꞌan jin de axi in ia jinokuechi nuu Dios, te ma kuu vi koo siki ia Dios ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 10 Te ja siun ioo ndevaꞌa ka saꞌa de, te ni yuꞌu tee kuu nijaꞌnu nuu soldado yun ja kana saa vi skuechi de Pablo nuu ni ka ndututu de yun. Te ni tatnuni de nuu soldado de ja ni ka ndakindee de Pablo nuu ñayiu yun, te ni ka ndachiꞌi tuku ña de ini cuartel yun.
\v 11 Te nuu jakuaa saa ni skuni ña Jitoꞌo Jesús jin Pablo, te jiñaꞌa ya:
\p ―Koo anu ron te ma yuꞌu ron, chi vi nani ni ndakani ron tnoꞌo rin nuu ñayiu Jerusalén yaꞌa, te vi saa ni kanuu ja ndakani ron nuu ñayiu Roma ―jiñaꞌa ya.
\s Ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa de ja vi kaꞌni de Pablo
\p
\v 12 Te inka kiuu ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa sava ñayiu judio ja vi kaꞌni de Pablo. Te ni ka kee yuꞌu de jin tnoꞌo xtau tniaꞌa de maa de, ja ma vi kaa de xtaa, te ni ndute ma vi koꞌo de vi guaa ndee na vi kaꞌni de Pablo.
\v 13 Te viꞌi ka uu xiko de ni ka ndututu ja ni kekuei yuꞌu de ja siun vi saꞌa de.
\v 14 Te ni jaꞌankuei de nuu tee ka kuu nijaꞌnu nuu sutu vi nuu tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñayiu ñuu de, te ka jiñaꞌa de:
\p ―Sein, chi ni kekuei yuꞌu san jin tniaꞌa ja ma vi kaa saꞌun san vi guaa ndee na vi kaꞌni san Pablo.
\v 15 Te vitna ka kuini san ja ndiꞌi maa ni vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu junta kiꞌinkuei ni vi kaꞌan ni jin tee kuu nijaꞌnu nuu soldado yun ja na keneꞌe de Pablo, te na kii de nuu vi ndututu de xtnee, chi vi kuñaꞌa ni ni ja ka kuini ni ja vi kakan tnoꞌo guaꞌa ni de, nagua ja vi kundaa ini ni siki de. Te ja vi kotuaꞌa san ja vi kaꞌni san de ama ka ja kenta de ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 16 Su nuu ni onini seyii kuaꞌa Pablo ja siun ka skaꞌan tnaꞌa de, te ni jaꞌin ndee cuartel yun ni jinkaxtnoꞌi nuu Pablo.
\v 17 Yun te ni kana Pablo in tee kuu capitán, te jiñaꞌa de:
\p ―Kuaka ni suchi yaꞌa, te kiꞌin ni jin nuu tee kuu nijaꞌnu, chi oo in tnoꞌo kaxtnoꞌi nuu de ―jiñaꞌa de.
\p
\v 18 Yun te ni jaka ña capitán yun jin suchiun nuu tee kuu nijaꞌnu yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Ni kana ña Pablo, tee yiꞌi vekaa jin san, te ni jikantaꞌu de ja kisiaꞌa san suchi yaꞌa, chi oo in tnoꞌo kaxtnoꞌi nuu ni ―jiñaꞌa de.
\p
\v 19 Yun te ni tnii tee kuu nijaꞌnu yun ndaꞌi, te ni jaka siin ña de, te ni jikan tnoꞌo ña de:
\p ―¿Na tnoꞌo kuini ron ja kaxtnoꞌo ron nuu rin? ―jiñaꞌa de.
\p
\v 20 Te jiñaꞌa suchiun:
\p ―Vaji san kaxtnoꞌo san ja ni ka skaꞌan tnaꞌa sava tnaꞌa san judio ja vi kakantaꞌu de nuu ni ja kiꞌin ni jin Pablo nuu junta xtnee, te vi kachi ni de suaꞌa, ja ka kuini de vi kakan tnoꞌo ndaa de Pablo siki nagua ni saꞌa de.
\v 21 Su ma kandija ni, chi viꞌi ka uu xiko de ni ka skaka tnaꞌa guaꞌa de ja vi kondetu yuꞌu de Pablo ichi yun, chi ni ka kee yuꞌu de jin tniaꞌa ja ma vi kaa de xtaa ni ndute ma vi koꞌo de vi guaa ndee na vi kaꞌni de Pablo. Te vitna, chi vi ka ndetu tuaꞌa de ja na kuandetu ni kiꞌin Pablo nuu junta yun ―jiñaꞌi.
\p
\v 22 Yun te jiñaꞌa tee kuu nijaꞌnu yun nui ja ma kokaꞌan saꞌuin nuu ni in ñayiu ja ni jaꞌin ni ndakani nuu de. Te ni ndatetniuu ña de kuanoꞌi.
\s Ni ndasiaꞌa de Pablo ndaꞌa Félix, tee tatnuni
\p
\v 23 Te ni kana de uu tee ka kuu capitán de, te ni tatnuni de ja na vi saꞌa tuaꞌa tee yun uu ciento soldado ja vi kaka jaꞌa vi uni xiko uxi tee vi koso kuai vi uu ciento tee vi kindaꞌa lanza, chi ka iin jakuaa kekuei de ja kiꞌinkuei de ndee ñuu Cesarea.
\v 24 Te suni jiñaꞌa de ja na vi saꞌa tuaꞌa de in kuai ja koso Pablo, te ni tatnuni de ja na vi koto vaꞌa de Pablo, ja tu nagua ndoꞌo de ichi kiꞌin de, te na vi junsiaꞌa ña de nuu Félix, tee tatnuni ñuu yun.
\v 25 Te ni tee de in tutu ja ka yindaꞌa tee yun, te kaꞌan suaꞌa:
\p
\v 26 “Maa san kuu Claudio Lisias ja tee san tutu yaꞌa nuu ni, vi tata Félix, ja kuu ni in tee tatnuni guaꞌa nuu ñuu. Na taꞌu na ndetu kuu ni nuu ñuu. ¿A kukueni oo ni?
\v 27 Te kaxtnoꞌo san nuu ni ja ñayiu judio ni ka kakuiko tee yaꞌa, te ka nduku de ja vi kaꞌni ña de. Su nuu ni jini san ja seꞌe ñuu Roma kuu de, te ni jaꞌan san jin soldado san ja ni skaku niꞌnu san de.
\v 28 Te ni kuini san ja kukanu ini san na kuechi kuu ja tavi de. Te ni jaꞌan san jin de nuu ni ka ndututu maa tee judio ja ka jaꞌnde kuechi.
\v 29 Te ni jini san ja siki Ley maa de kuu ja ka xtavi de tee yaꞌa, su tu na kuechi tavi de ja kuu de ni ja koo de vekaa.
\v 30 Su ni niꞌi tnoꞌo san ja ni ka skaka tnaꞌa tee judio ja vi kaꞌni ña de. Te yun guaa ni tetniuu ñama san de ja majaa de nuu ni. Te suni ni kaxtnoꞌo san nuu tee ka kaꞌan kuechi jaꞌa de ja na jakuei de nuu ni, te jian na vi kaꞌan de na kuechi kuu ja ka xtavi ña de. Yaꞌa ni kuu ndiꞌi ja ni soo san nuu tutu yaꞌa. Ndee saa ini ni, saa na kaꞌon”, kaꞌan tutu yun.
\p
\v 31 Yun te ni ka jaka jakuaa ña soldado jin Pablo kuaꞌankuei de ndee ñuu Antípatris, nagua ni tatnuni tee kuu nijaꞌnu yun.
\v 32 Te nuu ni tuu inka kiuu, te ni ka ndajiokuiin ndiꞌi soldado ka jika jaꞌa yun ni ndajinokuei de cuartel, te maa ni ka tee ka yoso kuai kuaꞌankuei jin Pablo.
\v 33 Te nuu ni jinokuei de ñuu Cesarea, te ni ka jiñaꞌa de tutu yun vi ni ka ndachiꞌi de Pablo ndaꞌa tee tatnuni yun.
\v 34 Te nuu ni ndiꞌi ni kaꞌu de tutu yun, te ni jikan tnoꞌo de ndenu kuu ñuu Pablo. Te nuu ni jini tee tatnuni yun ja in tee ñuu ja tnii Cilicia kuu de,
\v 35 te jiñaꞌa de:
\p ―Nuu kikuei tee ka kaꞌan kuechi siki ni, saa na konini san tnoꞌo kaꞌan ni ―jiñaꞌa de.
\p Te ni tatnuni de ja na vi kokoto guaꞌa ña tee ka netniuu yun jin Pablo ini palacio ndi Herodes.
\c 24
\s Ni kaꞌan niꞌnu Pablo ja jaꞌa maa de nuu Félix
\p
\v 1 Te nuu ni yaꞌa nuu uꞌun kiuu, te ni jinokuei Ananías, sutu kuu nijaꞌnu, jin sava ka tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñayiu judio jin in tee kaꞌan jaꞌvi nani Tértulo. Te ni kiukuei de nuu tee tatnuni yun ja ka kaꞌan kuechi de siki Pablo.
\v 2 Te nuu ni kana ña tee tatnuni yun jin Pablo ja kundaa kuechi de, te ni jinkondee Tértulo yun ni kaꞌan kuechi de siki Pablo, te jiñaꞌa de:
\p ―Tata Félix, ja tatnuni ni nuu ñuu, ka ndakuantaꞌu ndevaꞌa san nuu ni ja kuyaꞌa kukueni oo joo ñuu yaꞌa vi ja guaꞌa tatnuni ni ndiꞌi taka tniuu oo, te ka kutaꞌu san ja vi jandichi maa ni, te majinkoo vaꞌa ka ñuu yaꞌa.
\v 3 Te vi ndee ni ni kuu ka jini san tniuu guaꞌa saꞌa ni, te ka kutaꞌu ndevaꞌa san nuu ni, vi Tata Félix, ja kuu ni in tee yindaꞌa ñuu yaꞌa.
\v 4 Te kuakaꞌnu ini ni ja ni kekuei san ka kindee san tniuu saꞌa ni joo nuu ñuu. Te ja ma kaꞌan kani kani san, te jikantaꞌu san ja saꞌa ni jamani, konini ni joo luluu tnoꞌo vi kaꞌan san.
\v 5 Chi ka jini ndaa san ja tee yaꞌa kuu de na kuinio in kueꞌe ja chiꞌi tnaꞌa, te vi nii ñuyiu jika de, te suu de kuu ja saꞌa ja jaꞌnde tnaꞌa ñayiu judio, chi maa de kuu nijaꞌnu yindaꞌa ñayiu ka skuaꞌa tnoꞌo Jesús, tee ni jaꞌnu ñuu Nazaret.
\v 6 Te vi suni ja nduku de ja saꞌa tneꞌe de veñuꞌu kaꞌnu, te ni ka kakuiko san de, chi ni ka kuini san ja vi saꞌa ndaa san kuechi de, nagua tatnuni Ley ka nevaꞌa maa san.
\v 7 Su ni kiunduu Lisias, tee kuu nijaꞌnu, te vi tnoꞌo xeen ni ndakindee de tee yaꞌa nuu ndaꞌa ndiꞌi san.
\v 8 Te ni tetniuu de tee ka kaꞌan kuechi jaꞌa tee yaꞌa ja kikuei de nuu ni, te yaꞌa saꞌa ndaa maa ni. Te kakan tnoꞌo maa ni de, te kuni ndaa ni ndiꞌi na kuechi kuu ja ka xtavi san de ―jiñaꞌa tee kaꞌan jaꞌvi yun.
\p
\v 9 Te vi ndiꞌi tee judio ja ka ndeka tnaꞌa jin de yun ni ka jiñaꞌa de ja ndaa ja saa ndija kuu.
\v 10 Yun te ni saꞌa tee tatnuni yun seña nuu Pablo ja na kaꞌan de, te jiñaꞌa de:
\p ―Osii ndevaꞌa ini san ja kaꞌan san nuu ni, ja ndanduku niꞌnu san kuechi san, chi ja jini san ja ni kuu kuaꞌa kuia oo ni netniuu ni ja jaꞌnde ni kuechi ñayiu ñuu san.
\v 11 Te kuu ndanduku ni tnoꞌo ndaa, te kuni ni ja vi inka uxi uu kiuu ni ndajino san Jerusalén ja chiñuꞌu san ia Dios.
\v 12 Te ni masu ndee ka jinkuꞌun ña de ja tee tnaꞌa san jin ni in ñayiu axi ndee ka skaka tnaꞌa san jin ñayiu ja vi saꞌa niꞌi vi saꞌa ioi, ni nuu veñuꞌu kaꞌnu, ni nuu veꞌe ii sinagoga, ni nuu ni in ñayiu maa ñuu Jerusalén.
\v 13 Su tee yaꞌa, chi ni in kuechi ja ka xtavi ña de jin san vitna, ma kee ndaa.
\v 14 Su ja naꞌma san nuu ni kuu ja jinokuechi san nuu ia Dios ndi yua san, te chiñuꞌu san ia Jesús ja kuu in ichi jaa ja ka xnani maa tee yaꞌa ichi kueꞌe, chi kandija san ndiꞌi nagua yoso nuu tutu Ley Moisés vi ndiꞌi tnoꞌo ni ka tee ñayiu ni ka ndakani tnoꞌo maa ia Dios ndee janaꞌa.
\v 15 Te suni inuu ni ka kandija san jin de, ja ka ndetu san ja in kiuu, te ndaxteku ia Dios ndiyi, ndiꞌi ñayiu ni ka jiꞌi, a kuu ñayiu ni saꞌa javaꞌa axi ñayiu ni saꞌa ja uꞌu.
\v 16 Te yun guaa nduku ndee san ja siun ni koo vii jajintnuni san ja saꞌa san javaꞌa nuu ia Dios vi nuu ñayiu.
\v 17 Te nuu ni yaꞌa ndee saa kuia ja ni jikanuu san sava ñuu, te ni ndajiokuiin san nuu ñuu san Jerusalén ja skutaꞌu san xuꞌun nuu ñayiu ka kuu ndaꞌu ñuu san vi ja soko san kiti nuu ia Dios.
\v 18 Te saa saꞌa san, oo san veñuꞌu nuu ja ni nduvii san ja skunkuu san nagua yoso nuu Ley Moisés, te ni ka jinkuꞌun ña sava tee ka kuu tnaꞌa san judio ja vajikuei ndee Asia. Te masu na ñayiu kuaꞌa oo jin san ni tu na in saꞌa ioo.
\v 19 Te nuu siun, chi tee Asia yun ka kuu tee kikuei nuu ni ja vi kaꞌan kuechi de siki san nuu ja na kuechi ka xtavi ña de.
\v 20 Axi vi kaꞌan maa tee yaꞌa na kuechi ni jinokau san nuu ni oo san nuu ka jaꞌnde de kuechi yun.
\v 21 Axi nuu ja vi nani ja ni kaꞌan jaa san nuu ni ka ndututu de yun nuu jiñaꞌa san: “A vi chia kandija san ja ndaxteku ia Dios ndiyi, te yun guaa ka kaꞌan kuechi ni siki san vitna” jiñaꞌa san ―jiñaꞌa Pablo.
\p
\v 22 Yun te nuu ni onini Félix ndiꞌi tnoꞌo yaꞌa, te ja siun ja ni jini guaꞌa de naxa ka kandija ñayiu ichi jaa ja ka chiñuꞌi ia Jesús, te ni xndendoo de tniuu yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Kondioꞌni na kiuu kii Lisias, tee kuu nijaꞌnu nuu soldado, te saa kakan tnoꞌo guaꞌa san de, nagua ja kutnuni ndaa ini san naxa oo tniuu yaꞌa ―jiñaꞌa de.
\p
\v 23 Te ni tatnuni de nuu capitán ja vi kokoto de Pablo, su na vi kuandetu de ja vi yaꞌa na in tnaꞌa de jinokuei ja vi jinkoto ña axi vi chituu ña jin de, te ma vi kasi de ichi.
\p
\v 24 Te nuu ni yaꞌa ndee saa kiuu, te ni ndajino tuku Félix jin ñasiꞌi de Drusila, in ñaꞌa judio, te ni kana de Pablo, te ni onini de tnoꞌo ni kaxtnoꞌo Pablo naxa oo ja vi kandija ñayiu tnoꞌo ia Jesukristu.
\v 25 Su nuu ni kaꞌan Pablo ja kanuu ja vi kaka ndaa ñayiu nuu ia Dios, te vi kaꞌnu niꞌnui mai, chi kiuu sandiꞌi, te saꞌa ndaa ia Dios ndiꞌi nagua ni ka saꞌa ñayiu, te ni yuꞌu Félix, te jiñaꞌa de:
\p ―Kuanoꞌo ni vekaa vitna, te kiuu na nune san, te saa kana tuku ña san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 26 Chi ndetu de ja kaꞌan Pablo ja kuñaꞌa de xuꞌun, te siaa ña de. Yun guaa kuaꞌa jichi ni kana de Pablo ja ni ka ndatnoꞌo jin de.
\v 27 Su nuu ni yaꞌa uu kuia ja siun ni osaꞌa de, te ni jino kiuu ja ni kee de tniuu de, te ni nukuiin Porcio Festo nuu tniuu de. Te vi ja na kendoo vaꞌa Félix jin ñayiu judio, guaa ni xndendoo de Pablo vekaa yun.
\c 25
\s Ni kana ña Festo jin Pablo
\p
\v 1 Yun te nuu uni kiuu ja ni kiuu Festo ja tatnuni de, te ni kee de ñuu Cesarea ja kuaꞌan de ñuu Jerusalén.
\v 2 Te yun ni ka kututu sutu ka kuu nijaꞌnu vi tee ka kuu ni jaꞌnu nuu ñayiu judio ja ni jinokuei de nuu Festo ka kaꞌan kuechi de siki Pablo. Te ni ka jikantaꞌu de
\v 3 ja na saꞌa Festo in jandiuxi, na ndatetniuu de Pablo na ndii de Jerusalén, ka jiñaꞌa de. Yun ni ni ka kaꞌan de, chi ja ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa de ja vi kondesi de Pablo, te vi kaꞌni ña de nuu ichi yun.
\v 4 Su yun te jiñaꞌa Festo:
\p ―Pablo, chi ndesi guaꞌa de vekaa ñuu Cesarea, te ndee saa ni ka kiuu te ndajiokuiin san.
\v 5 Su na kiꞌinkuei tee ka kuu nijaꞌnu ñuu ni jin san, te nuu ja oo na kuechi ni saꞌa Pablo, te yun na vi kaꞌan kuechi de ―jiñaꞌa de.
\p
\v 6 Te ni oo de Jerusalén vaa ndee una axi uxi kiuu, te ni ndajiokuiin de ni ndajino de ñuu Cesarea. Te inka kiuu, te ni nukoo de nuu mesa nuu sandaa de kuechi, te ni tatnuni de ja ni ka junkuaka ña jin Pablo.
\v 7 Te nuu ni kiuu Pablo, te ni ka jionduu ña tee judio ja kuaꞌankuei de ndee ñuu Jerusalén, te ni ka jinkondee de ni ka xtavi de Pablo kuaꞌa kuechi nini ndevaꞌa. Su vini in tnoꞌo, tu ni kee ndaa.
\v 8 Yun te ni kaꞌan Pablo ja ni ndanduku niꞌnu de kuechi de, te jiñaꞌa de:
\p ―Sein, chi vini in kuechi tu nagua ni saꞌa san, ni siki Ley tnaꞌa san judio, te ni siki veñuꞌu, ni siki rey César, tu na in kuechi ni saꞌa san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 9 Su vi ja kuini Festo ja kendoo vaꞌa de jin tee judio yun, guaa ni jikan tnoꞌo de Pablo, te jiñaꞌa de:
\p ―¿A kuini ni noꞌo ni Jerusalén, te yun sandaa san kuechi ni? ―jiñaꞌa de.
\p
\v 10 Yun te jiñaꞌa Pablo:
\p ―Ja oo san nuu ndaꞌa rey César, te yun kuu nuu kundaa kuechi san, chi ja jini guaꞌa maa ni ja tu na in jakueꞌe ni saꞌa san siki tnaꞌa san judio.
\v 11 Chi nuu ja na in jakueꞌe ni saꞌa san ja nini kuu ja kuu san, tu ma kuu ndakindee san maa san ja kuu san. Su tu saꞌun nagua ni saꞌa san, chi ninoꞌo ni ka xtavi ña de, te masu jandaa kuu. Te ni in tee, tu na tniuu de ja ndasiaꞌa ña de ndaꞌa tee yaꞌa. Chi jikantaꞌu san ja ndasiaꞌa ña ni nuu ndaꞌa César, te maa de na saꞌa ndaa kuechi san ―jiñaꞌa de.
\p
\v 12 Yun te ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa Festo jin sava ka tee ka netniuu jin de naxa saꞌa de. Te nuu ni ndiꞌi ni ka ndatnoꞌo de, te jiñaꞌa de nuu Pablo:
\p ―Ja ni jikan maa ni ja kiꞌin ni nuu ndaꞌa César ja saꞌa ndaa de kuechi ni, te nuu César kiꞌin ni nuu saa ―jiñaꞌa de.
\s Ni jino Pablo nuu rey Agripa
\p
\v 13 Te nuu ni yaꞌa ndee saa kiuu, te ni jinokuei rey Agripa jin Berenice ñuu Cesarea ja mavijinkoto de Festo.
\v 14 Te ja siun kiꞌin kiuu ni ka oo de, te ni ndakani Festo nuu rey yun ja jaꞌa Pablo, te jiñaꞌa de:
\p ―Oo in tee ndesi vekaa yaꞌa ja ni xndendoo Félix.
\v 15 Te na ni jaꞌan san Jerusalén, te ni jakuei sutu ka kuu nijaꞌnu vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñayiu judio ka kaꞌan kuechi de nuu san siki tee yaꞌa, te ka jikan de ja na kuaꞌa san tnoꞌo ja kuu de.
\v 16 Te jiñaꞌa san nuu de ja tu na tnoꞌo yun ka nevaꞌo ja ka netniuu Roma ja vi kuandetuo kuu in tee nuu chiaꞌan ka ja vi jin nuu maa de, te vi kaꞌan kuechi ñayiu siki de, te suni ndanduku niꞌnu de kuechi de, jiñaꞌa san.
\v 17 Te yun guaa nuu ni kekuei ñayiu yun yaꞌa, te vi tu ni kukuee san, chi vi inka ni kiuu, te ni nukoo san nuu mesa ja jaꞌnde san kuechi, te ni tatnuni san ni ka junkuaka ña jin de.
\v 18 Su tee ni kikuei ja ka kaꞌan kuechi siki de, ni tu na kuechi guaꞌa ja ni ondakani ini san ni ka xtavi ña de.
\v 19 Chi vi nani ja ka kaꞌan kuechi de ja jaꞌa tee yaꞌa kuu siki tnoꞌo ja ka kandija de, vi maa ñayiu judio ka kaꞌan ja ni jiꞌi in tee ni onani Jesús, te Pablo kaꞌan de ja teku tee yun.
\v 20 Te ja tu ni nii ini san naxa saꞌa san tniuu yaꞌa, te ni jikan tnoꞌo san Pablo ja a kuini de noꞌo de Jerusalén, te yun kundaa kuechi de.
\v 21 Su ni kachi de ja kuini de ja kiꞌin de nuu ndaꞌa César Augusto, nagua ja tee yun saꞌa ndaa kuechi de. Te ni tatnuni san ja kondesi ni de vekaa vi guaa ndee na tetniuu san de nuu César ―jiñaꞌa Festo.
\p
\v 22 Yun te jiñaꞌa Agripa nuu Festo:
\p ―Sein, chi suni kuini san ja konini san tnoꞌo kaꞌan tee yun.
\p Te jiñaꞌa Festo:
\p ―Xtnee te konini ni tnoꞌo kaꞌan de nuu saa ―jiñaꞌa de.
\p
\v 23 Yun te inka kiuu, te ni jinokuei Agripa jin Berenice, te vi yiñuꞌu ndevaꞌa ni ka jantaꞌu ña ñayiu nuu ni kiukuei de veꞌe kaꞌnu nuu tatnuni Festo jin taka tee ka kuu nijaꞌnu nuu soldado vi tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñuu, te ni tatnuni Festo ja ni ka junkuaka de Pablo.
\v 24 Yun te ni kaꞌan Festo nuu ndiꞌi ñayiu ni ka ndututu yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Tata Rey Agripa vi ndiꞌi ni ja ni ka ndututuo yaꞌa, te yaꞌa oo tee ka kaꞌan kuechi na saa na tuꞌu ñayiu judio siki de, ñayiu ka oo Jerusalén vi ñayiu ka oo ñuu Cesarea yaꞌa, te vi ka kana jai ja na kuu de.
\v 25 Su maa san, chi kaꞌan san ja tu na kuechi ni saꞌa de ja kuu de. Su ja siun vi maa de ni jikan ja ndayaꞌa de nuu ndaꞌa César Augusto, guaa ni ndakani ini san ja ndasiaꞌa san de nuu ndaꞌa rey yun.
\v 26 Su tu niꞌi saꞌun san na kuechi de ja tee san nuu tutu ja kiꞌin de nuu jitoꞌo san rey ja oo ndaa na kuechi tavi de. Te yun guaa ni keneꞌe san de nuu ndiꞌi ni, te vi ja kanuu ka kuu nuu maa ni, vi rey Agripa, te kakan tnoꞌo guaꞌa ni de, nagua ja kukanu ini san ndee saa tnoꞌo ja tee san nuu tutu ja kiꞌin jin de.
\v 27 Chi ndeꞌe kanoo naꞌa nuu maa san ja tetniuu san in tee oo vekaa, te ma kaꞌan san na kuechi tavi de ―jiñaꞌa Festo.
\c 26
\s Ni kaꞌan niꞌnu Pablo ja jaꞌa maa de nuu rey Agripa
\p
\v 1 Yun te jiñaꞌa rey Agripa nuu Pablo:
\p ―Vitna te kuu ndakani ni na kuechi tavi ni ―jiñaꞌa de.
\p Yun te ni skaa Pablo ndaꞌa de, te ni jinkondee de ni kaꞌan niꞌnu de ja jaꞌa de, te jiñaꞌa de:
\p
\v 2 ―Tata rey Agripa, kusii ndevaꞌa ini san vitna ja jandetu ni ja ndanduku niꞌnu san kuechi san jin nuu ni, ndiꞌi ja ka xtavi kuechi ña tnaꞌa san judio jin san.
\v 3 Chi ja jini ndiꞌi maa ni naxa ka oo san vi taka tnoꞌo ka tee tnaꞌa san jin tnaꞌa san judio, te yun guaa jikantaꞌu san ja saꞌa ni in jamani, konini ni joo tnoꞌo ja ndakani san, te ma kiti ini ni.
\s Ni ndakani Pablo naxa ni oo de ama ka
\p
\v 4 ’Te ja ka jini ndiꞌi maa tnaꞌa san judio naxa vaji san ñuyiu ndee nuu lule san ja ni oo san neꞌu maa de, ñuu nuu ni kaku san vi nuu ni oo san Jerusalén.
\v 5 Te kuu vi ndakani maa de nuu ja ka kaꞌan de, chi ndiꞌi de ka jini ja ndee nuu lule san ni yinduu san nuu fariseo ja kuu in ichi saꞌa ja nini ndevaꞌa kuu ja vi skunkuu san ndiꞌi Ley.
\v 6 Te vitna ni ka tnaa ña de yaꞌa vi ja nani ja ndetu kaꞌnu san nagua ni kee yuꞌu ia Dios nuu ndi yua san.
\v 7 Te inuu ni ka kandija san tnoꞌo ja ka ndetu kaꞌnu san jin ndi uxi uu tatatnoꞌo san judio, te nduu vi ñuu ni ka jinokuechi de nuu ia Dios ja skunkuu ya nagua ni kee yuꞌu ya, vi tata rey Agripa. Te siki yun kuu ja ka kaꞌan kuechi tnaꞌa san judio ja jaꞌa san.
\v 8 ¿Te nau ja tu ka kandija maa ni ja ia Dios ndaxteku ya ndiyi?
\s Ni ndakani Pablo naxa ni osondikin de ñayiu ka kandija
\p
\v 9 ’Vi suni maa san ni ondakani ini san ja vatuka kuu ja saꞌa san kuaꞌa jakueꞌe siki ñayiu ka kandija Jesús, ia ni jaꞌnu ñuu Nazaret.
\v 10 Te vi suni saa ni saꞌa san Jerusalén nuu ni ka otatnuni sutu ka kuu nijaꞌnu. Te ni ojasi san kuaꞌa ñayiu ka kandija Jesús vekaa vi ni oñunaꞌa san nuu ni ka ojaꞌni de ñayiu ka kandija yun.
\v 11 Te kuaꞌa jichi ni okani ndevaꞌa san ñayiu ka kandija ndiꞌi veꞌe sinagoga, te ni otenini san jin ja na vi kaꞌan neꞌi jin Jesús. Te vi ja kiti ndevaꞌa ini san nuu ñayiu ka kandija yun, te vi ni osondikin san jin ndee inka ñuu jika.
\s Ni ndakani tuku Pablo naxa ni kiunduu de ichi Jesús
\p
\v 12 ’Te vi suu tniuu yaꞌa kuaꞌan san Damasco ja ndiso san in tniuu kaꞌnu ja ni ka chitniuu ña sutu ka kuu nijaꞌnu.
\v 13 Su vaa ndee nuu sau nduu kuu kuaꞌan san ichi yun, vi tata rey, te ni jini san in ñuꞌu ja ni yeꞌe ichi andivi ja vi yeꞌe niꞌnu ka saa ndaꞌa nikandii, te ni jionduu ña ñuꞌu yun jin san vi tee kuaꞌankuei jin san yun.
\v 14 Te ndiꞌi san ni ka ndondiso san ndee nuu ñuꞌu, te ni onini san in tnoꞌo ja ni kaꞌan jin saꞌan hebreo, te kachi: “Saulo, Saulo, ¿nau ja sondikin ndikin ña ron? Te xtuji ñukuun ron maa ron na kuinio isndiki ja jain yata ti nuu yiꞌi puya punta karrocha, te xtuji ti maa ti” kachi tnoꞌo yun.
\v 15 Yun te jiñaꞌa san: “¿Na in kuu ni, vi Jitoꞌo?” Te ni kachi tnoꞌo yun: “Maa rin kuu Jesús, ia sondikin ndikin ron.
\v 16 Su ndakoo te nukuiin ron, chi yaꞌa kuini rin ja ni kenta rin nuu ron, nagua ja kokuu ron in tee kokunukuechi nuu rin, te ndakani ron tnoꞌo rin nuu ñayiu ja ni jini ron vitna vi ja skuni ka ña rin kiuu kuaꞌon.
\v 17 Te skaku niꞌnu ña rin nuu ñayiu ñuu ron judio vi nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo nuu tetniuu ña rin vitna ja kiꞌin ron,
\v 18 nagua ja ndakune ron nduchi nui nuu kaxtnoꞌo ron tnoꞌo rin, te ma vi kokakai nuu inee ja kuu ichi kueꞌe, chi na yeꞌe ñuꞌu nui. Te ma vi kosaꞌa kai nagua kuini Tachi, chi na vi saꞌi nagua kuini maa ia Dios, te na vi kandija ñai jin rin. Te vi niꞌi ja konekaꞌnu ini rin yika kuechi, te vi niꞌi in nuu vi saꞌa jajin jin ñayiu ka nduvii nuu rin”, kachi ya nuu san ―jiñaꞌa de.
\s Ni jantnoꞌo Pablo tnoꞌo ni skuni ña jin de
\p
\v 19 ’Te yun guaa tu ni saꞌa jatu san, vi tata rey Agripa, tnoꞌo ni kaꞌan ia Jesús ndee andivi.
\v 20 Chi vi saa suaꞌa ñama ni jinkondee san ni ndakani san tnoꞌo ya, xtnañuꞌu ka nuu ñayiu Damasco, te saa ni jaꞌan san nuu ñayiu Jerusalén vi ni jikanuu san nii taka ñuu tnii Judea, vi suni nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo, ja na vi ndatnaꞌu ini yika kuechi, te na vi kiundui nuu ia Dios, te na vi saꞌi javaꞌa nagua ja na vi xneꞌi mai ja jandaa ja ni ka ndatnaꞌu ini.
\v 21 Te ja jaꞌa yaꞌa kuu ja ni ka kakuiko ña tnaꞌa san judio nuu ni oo san veñuꞌu, te ni ka nduku de ja vi kaꞌni ña de.
\v 22 Su ndakuantaꞌu san nuu ia Dios ja ni chindee ni chituu ña ya jin san, te nukuiin xii ka san ndee kiuu vitna, ndakani san tnoꞌo ya nuu ñayiu naꞌnu vi nuu ñayiu kueli. Te tu saꞌun xtaa xtuu ka san na in tnoꞌo kokaꞌan san, chi ndakani ndaa san nagua ni ka kaꞌan tee ni ka ndakani tnoꞌo maa ia Dios ndee janaꞌa vi Moisés nuu ja ni ka kaꞌan de nagua kokuu:
\v 23 Ja Kristu, chi kuaꞌa tnundoꞌo tnaꞌa ya, te kuu ya. Te suu maa ya kuu ia ni ndateku xtnañuꞌu ka neꞌu ndiyi, te xneꞌe kaji ya ja skaku niꞌnu ya ñayiu judio vi ñayiu sava ka tatatnoꞌo ―jiñaꞌa Pablo.
\s Ni nduku Pablo ichi ja na kandija rey Agripa
\p
\v 24 Te nuu ni kaꞌan Pablo tnoꞌo yaꞌa ja kaꞌan niꞌnu de ja jaꞌa de, te vi ni kana jaa Festo yun, jiñaꞌa de:
\p ―Vaa ndukueꞌe ni Pablo, chi vaa ja kuaꞌa ndevaꞌa letra jian ni kutuaꞌa ni, te suu ndasaꞌa kueꞌe ña jin ni ―jiñaꞌa de.
\p
\v 25 Su jiñaꞌa Pablo:
\p ―Masu ndukueꞌe san, vi jitoꞌo san Festo, chi kaꞌan ndaa san vi kaxtnoꞌo kaji san ja oo ndaa ndija.
\v 26 Te suni maa rey, ja jini guaꞌa de taka tnoꞌo yaꞌa, te yun guaa vi ni ini ni anu san kaꞌan san nuu de, chi ndakani ini san ja ndiꞌi tnoꞌo kaꞌan san ja jini guaꞌa de, chi masu tnoꞌo kokuu yuꞌu jion kuu.
\v 27 ¿A kandija ni, vi tata rey Agripa, tnoꞌo ni ka kaꞌan tee ni ka ndakani tnoꞌo maa ia Dios ndee janaꞌa? Ja jini san ja kandija ni ―jiñaꞌa Pablo.
\p
\v 28 Yun te jiñaꞌa Agripa yun nuu Pablo:
\p ―¿A ndakani ini ni ja jin joo ni tnoꞌo ni kaꞌan ni, te sino ini ña ni ja kandija san Kristu? ―jiñaꞌa de.
\p
\v 29 Te jiñaꞌa Pablo:
\p ―Visi joo ni tnoꞌo ni kaꞌan san axi kuaꞌa, su ndeja ñuꞌu ka maa Dios. Te masu maintnoꞌo ni maa ni kandija, chi suni ndiꞌi ñayiu ka nini yaꞌa na vi kandijai ya, te vi koo ni nagua oo san, su ma kuatu ndiaꞌa ya ja vi konuꞌni ni jin cadena yaꞌa, nagua ndoꞌo sein vitna ―jiñaꞌa de.
\p
\v 30 Te nuu ni ndiꞌi ni kaꞌan Pablo taka tnoꞌo yaꞌa, te ni ndakoo rey yun vi suni ni ndakoo Festo, tee tatnuni ñuu yun, vi Berenice vi ndiꞌi tee ni ka onukoo jin de yun.
\v 31 Te nuu ni ka kujioo siin de ja ka ndatnoꞌo tnaꞌa ni maa de ja jaꞌa tniuu yaꞌa, te ka jinkondee de ka kaꞌan de:
\p ―Tu saꞌun na kuechi tee yaꞌa ja kuu de, ni ja kondesi de vekaa nuu siun ―ka kachi de.
\p
\v 32 Te jiñaꞌa Agripa nuu Festo:
\p ―Kuu siaa ni tee yaꞌa nuu siun ja tu ni jikan maa de ja kiꞌin de nuu César ja kundaa kuechi de ―jiñaꞌa de.
\c 27
\s Ni ka tetniuu ña de jin Pablo ja kuaꞌan de Roma
\p
\v 1 Te nuu ni kundaa ja vi siaꞌa ña de kiꞌinkuei san jin Pablo ndee Italia. Te ni ka chiꞌi ña de jin Pablo vi sava ka tee ka yiꞌi vekaa ndaꞌa in capitán nani Julio, tee yindaꞌa grupo soldado nani Augusto.
\v 2 Te ni ka tnii san in barco ja vaji ñuu nani Adramitio ja yaꞌa sava ka ñuu ka oo yuꞌu ndute mar ja tnii Asia. Te suni kuaꞌankuei san nuu barco yun jin Aristarco, tee ñuu Tesalónica ja tnii Macedonia.
\v 3 Te inka kiuu ni jinokuei san ñuu Sidón, te ni kundaꞌu ini ña Julio yun jin Pablo, te ni jandetu de ja ni jaꞌan Pablo nuu ñayiu ka ndeka tnaꞌa guaꞌa jin de ja ni ka ndachindee ñai jin de.
\v 4 Yun te ni ka ndatnii tuku san barco ñuu Sidón ja kuaꞌankuei san chia saa suaꞌa manana nuu tachi ichi nuu kuaꞌankuei san. Te yun guaa ni ka xtaa xiin san ichi ja ni ka yaꞌa san xiin ñuu Chipre ja oo maꞌñu ndute mar.
\v 5 Yun te ni ka yaꞌa san nuu ndute mar yatni nuu oo ñuu Cilicia vi ñuu Panfilia, te ni kentakuei san ñuu Mira ja tnii Licia.
\p
\v 6 Te yun ni niꞌi tee kuu capitán yun inka barco ja vaji ndee ñuu Alejandría, te kiꞌin ndee Italia. Te ni tatnuni de ja ni ka sama san, te ni ka ndatnii san barco yun, te kuaꞌankuei san jin de.
\v 7 Te kuaꞌa kiuu ni ka jika san nuu ndute mar, chi kuee ndevaꞌa ni jika barco yun ja siun suaꞌa mananuu tachi ichi kuaꞌankuei san, guaa kuaꞌa ndevaꞌa tnundoꞌo, te saa ni kentakuei san yuꞌu ñuu Gnido. Te ja siun tu ni jandetu tachi yun ja kiꞌinkuei ndaa san guaa ni ka jiko san ndee yatni yuꞌu ñuu Salmón ja tnii Creta ja oo maꞌñu ndute mar yun.
\v 8 Te vi saa ni yiꞌi tachi guaa kuaꞌa tnundoꞌo ni ka tnaꞌa tee ka skaka barco yun nuu ni ka yaꞌa san yuꞌu ndute yun, te saa ni kentakuei san in nuu nani Buenos Puertos yatni nuu oo ñuu Lasea.\fig Fiar Havens|82HK00371B.TIF|col|||Yaꞌa ni okuu Buenos Puertos|27.8\fig*
\p
\v 9 Te ja siun kuee ndevaꞌa ni jika barco yun, guaa kuaꞌa kiuu ni skunaa, te makuvijin ndevaꞌa ja kiondita barco nuu ndute mar, chi ja ni kuyatni yoo vijin, chi ja ni yaꞌa kiuu viko ja ni ka ondite ñayiu judio. Te ni xteku ña Pablo jin tee ka netniuu yun,
\v 10 te jiñaꞌa de:
\p ―Tee vajikuei nuu barco yaꞌa, vijin ndevaꞌa kokuu ichi kiꞌon yaꞌa, chi jini san ja koo kuaꞌa tnundoꞌo nuu vi skunao barco vi taka ja ndisoi, te vatuni vi ndee mao vi junaa ―jiñaꞌa de.
\p
\v 11 Su vini tu ni onini saꞌun capitán yun tnoꞌo ni kaꞌan Pablo, chi vi ni kunuu ka tnoꞌo ka kaꞌan tee ka skaka yun jin maa tee xiin barco yun kuu ja nini de.
\v 12 Te ja siun tu oo guaꞌa yuꞌu ndute mar yun ja koo barco yoo vijin, guaa ni ka ndakani ini kuaꞌa de ja guaꞌa ka kokuu ja kiꞌinkuei san jin barco yun, te vi nduku de ichi axi saa kuu kentakuei san ñuu Fenice nuu kuu yuꞌu ndute mar ja tnii Creta. Te Fenice yun oo ichi xiin nuu kana nikandii, te yun vi koo san ndee na yaꞌa yoo vijin.
\s Ni jinkiꞌi tachi niꞌi nuu ndute mar
\p
\v 13 Te ni jinkiꞌi in tachi kuiñi luluu ja makana nuu ichi nuu ndute mar yun, guaa ni ka ndakani ini de ja kuu kentakuei san ñuu Fenice, te ni ka skaka de barco yun ja ni yaꞌa yuꞌu ñuu Creta.
\v 14 Su vi masu kuaꞌa ni jaꞌankuei san, te ni jinkiꞌi tuku in tachi niꞌi ndevaꞌa nani Euroclidón ja vaji ichi nuu ñuꞌu yichi, te kuaꞌan nuu ndute mar.
\v 15 Te ni chindaꞌa ña jin barco yun, te ña ni ka kundee ka tee ka skaka yun ja kiꞌin ndai, guaa ni ka siaa de, te maa ni ka tachi yun tundaꞌa ña jin barco yun kuaꞌankuei san.
\v 16 Te vi saa tundaꞌa ña tachi, te saa ni kentakuei san in ñuu luluu nani Clauda ja oo maꞌñu ndute mar, nuu tu kani niꞌi tachi, su vini saa te kuaꞌa tnundoꞌo ni ka tnaꞌa san. Saa ni ka kundee san ja ni ka ndajiokuita san in barco luluu ja ñuu barco kaꞌnu yun.
\v 17 Te nuu ni ka kundee san ni ka ndatnaa san barco luluu yun nuu barco kaꞌnu yun. Te ni ka juꞌni de barco kaꞌnu jin in yoꞌo guaꞌa, te ja siun ka yuꞌu de ja kana saa kiꞌin barco yun nuu ñuꞌu yaxin ndute mar. Yun te ndee tnii niꞌnu nuu ñuti nani Sirte, guaa ni ka xtajioo de saꞌun manta ja nuꞌni ichi xini barco yun. Te suaꞌa ni tundaꞌa ña tachi yun kuaꞌin.
\v 18 Te ja siun vi saa ni yiꞌi niꞌi ndevaꞌa tachi yun inka kiuu, guaa ni ka jinkondee de ni ka tnaa de ndatniuu ndiso barco yun nuu ndute mar yun ja na nduu ñamai.
\v 19 Te kiuu kuu uni, te ni ka tnaa ndiꞌi ka san taka ja ka jantniuu de ja ka skaka de barco yun.
\v 20 Te kuaꞌa kiuu vini tu ni ka jini san nikandii ni kimi ja siun oo ndevaꞌa viko vi kuun sau, te ni tu jinkuiin tachi niꞌi ndevaꞌa vi tee suaꞌa tee suaꞌa ña guaa vi ja ni ka jaꞌnde ni ka kuu ini san ja ma vi kaku ka san.
\v 21 Te ja siun ja ni kuu kiꞌin kiuu tu na xtaa ka jaa san, guaa ni ndakoo Pablo, te ni jinkuiin de maꞌñu ndiꞌi tee ka oo nuu barco yun, te jiñaꞌa de:
\p ―Ndiꞌi ni tee vajikueio nuu barco yaꞌa, guaꞌa ka kuu nuu siun te ni ka kandija ni tnoꞌo ni kaꞌan san ja ma kekueio ñuu Creta, te nani vajikueio ja ka tnaꞌo tnundoꞌo vi ka skunao ndiꞌi ndatniuu.
\v 22 Su vitna te xteku ña san ja vi koo anu ni, te ma vi yuꞌu ni, chi ni ion tu na in junaa, maintnoꞌo barco yaꞌa guaa junaa.
\v 23 Chi nuu jakuaa vitna, ni skuni ña in ia jinokuechi nuu Dios, ia xiin nuu oo san vi jinokuechi san.
\v 24 Te kaꞌan ya suaꞌa: “Pablo, ma yuꞌu ron, chi nini kuu ja kenta ron nuu rey César. Te ja ni jini Dios ja ndakuatu ron, te yun guaa skaku niꞌnu ya ndiꞌi tee ka jionuu jin ron nuu barco yaꞌa”, kachi ya.
\v 25 Te yun guaa vi koo anu ni, vi ñani, chi ndetu kaꞌnu san nuu ia Dios ja saa ndija kokuu nagua ni kaꞌan ia jinokuechi nuu ya.
\v 26 Su nini kuu ja ndee vi jinkituo nuu oo ñuꞌu yichi maꞌñu ndute mar ―jiñaꞌa de.
\p
\v 27 Te nuu ni jino uxi kuun jakuaa ja ka ñuꞌu san nuu ndute mar Adriático ja vi unsuaꞌa unsuaꞌa kuaꞌan barco yun saꞌa tachi, te ndee nuu sau ñuu, te ni ka ndakani ini tee ka satniuu nuu barco yun ja ja ni ka kuyatni san ja vi ndejioo san nuu ñuꞌu yichi.
\v 28 Yun te ni ka chikuaꞌa de ja vi kutnuni ini de nasaa ka kunu oo ndute yun, guaa ni ka jini de ja saa oko ndaꞌa ja kunu ñuꞌu de. Yun te ni jaꞌankuei ka san joo ka, te ni ka chikuaꞌa tuku de, te ni ka jini de ja saa xaꞌun ndaꞌa ni ka kunu ñuꞌu de.
\v 29 Te vi ja ka yuꞌu de ja jinkuntnaꞌa barco yun jin kava, te ni ka tnaa de kuun kaa tikanchu naꞌnu ichi yata barco yun ja kondioꞌni a ma jinkituu, te ka ndakuatu kaꞌnu de ja na tuu inka kiuu.
\v 30 Yun te ni ka jinkondee tee ka satniuu nuu barco yun ka nduku ndee de ja vi kunu yuꞌu de. Yun te ni ka jinkondee de ka nuneꞌe de barco luluu inee nuu barco kaꞌnu yun, te vi ka saꞌa ni de ja kaa tikanchu naꞌnu ka yun ka tnaa de ichi nuu barco kaꞌnu yun nagua ja ma vi kuni sava ka tee yun ja vi kunu yuꞌu de, ka ndakani ini de.
\v 31 Su yun te ni jini Pablo, guaa ni kaxtnoꞌo de nuu tee kuu capitán vi nuu soldado, te jiñaꞌa de:
\p ―Nuu ja ma vi kendoo maa tee ka satniuu yaꞌa ini maa barco kaꞌnu yaꞌa, te vi konaꞌa ni ja ni ion ma vi kaku ―jiñaꞌa de.
\p
\v 32 Yun te ni ka jaꞌnde soldado yun yoꞌo ndikin barco luluu yun, te ni ka siaa de, kuaꞌan maa jin ndute yun.
\p
\v 33 Te nuu ni kejaꞌa ja matuu, te ni xteku ña Pablo jin ndiꞌi de ja na vi kaa de xtaa, te jiñaꞌa de:
\p ―Yaꞌa kuu uxi kuun kiuu ja ka jito ni barco yaꞌa, te ka ondite ni ja tu saꞌun nagua ka jaa ni.
\v 34 Te yun guaa jikantaꞌu san ja vi kaa ni nagua ja vi ndaniꞌi ndee ni, chi ni in ni ma vi junaa ―jiñaꞌa de.
\p
\v 35 Te nuu ni kaꞌan de tnoꞌo yun, te ni tnii de in xtaa, te ni ndakuantaꞌu de nuu ia Dios jin nuu ndiꞌi tee kuaꞌankuei yun, te ni taꞌu de ja ni jinkondee de jaa de.
\v 36 Yun te nasaa san ni ka ndusii ini, te suni ni ka jaa san xtaa.
\v 37 Te uu ciento uni xiko xaꞌun in san kuu ja ndiꞌi san nagua ka ñuꞌu san nuu barco yun.
\v 38 Te nuu ni ndiꞌi ni ka jaa guaꞌa san vi ndee ni ka ndutu chii san, te ni ka tnaa de sava ka triu nuu mar ja na nduu ñama barco yun.
\s Ni tnii niꞌnu barco nuu ndute mar
\p
\v 39 Te nuu ni tuu saꞌun, te ni ka jini san in nuu oo ñuꞌu yichi, su tu ni ka ndakuni tee ka satniuu nuu barco yun na ndenu kuu. Su chi ni ka jini de in nuu jinkituu yuꞌu ndute mar ja ñuꞌu kuaꞌa ñuti, te ni ka nduku ndee de ja vi ndeneꞌe jioo de barco yun nuu ja na kuu.
\v 40 Te ni ka jaꞌnde de cadena ja ka nuꞌni kaa tikanchu yun, te ni kendoo nuu ndute mar yun. Te ni ka xtaya de yutnu ja ndeka ña naxa kiꞌin maa barco yun. Te ichi nuu barco yun ni ka ndakuꞌni de saꞌun manta nuu yutnu yun. Te ni jinkondee tachi ni chindaꞌa barco yun ja jika majintnaꞌa yuꞌu ndute mar yun.
\v 41 Su tu ni kuu ndejioo, chi saa suaꞌa nuu ndanitnaꞌa uu yute nuu jika niꞌi ndute ni tnaa niꞌnu maa, guaa ni tnii niꞌnu kutui yun nuu oo kuaꞌa ñuti, guaa tu ni kandaa saꞌun kai. Te ichi yatai ni jinkondee jechi kueli ja niꞌi ndevaꞌa tee ña ndaꞌa ndute mar yun.
\p
\v 42 Yun te ni ka ndatnoꞌo tnaꞌa soldado yun ja vi kaꞌni de ndiꞌi tee ka oo vekaa, nagua ja ni in de ma kaku ja vi xtaa de ndute, te vi kunu yuꞌu de kiꞌinkuei de.
\v 43 Su tu ni jandetu capitán yun, chi ni kuini de ja skaku niꞌnu de Pablo. Te ni tatnuni de ja tee kuu xtaa ndute, te na jinkondee xtnañuꞌu ka de na xtaa de ndute, te na vi ndejioo de nuu ñuꞌu yichi.
\v 44 Te sava ka de na kiꞌinkuei de siki in tabla axi in pedasu maa barco yun. Te saa ni ka saꞌa san ja ni ka kaku ndiꞌi san, te ni ka ndejioo san nuu ñuꞌu yichi.
\c 28
\s Ni jino Pablo ñuu Malta
\p
\v 1 Te nuu ja ni ka kaku san, saa ni ka jini san ja Malta nani ñuu ja oo maꞌñu ndute mar yun.
\v 2 Te ñayiu ñuu yun ni ka kundaꞌu ini ñai jin ndiꞌi san, guaa ni ka xnaꞌi in ñuꞌu kaꞌnu, te ni ka kana ñai ja ni ka ndasaa san, chi vijin ndevaꞌa vi kuun sau.
\v 3 Yun te ni xtutu Pablo in tnii tutnu yichi, te vi inka tnaa de tnu nuu ñuꞌu, te ni kee niꞌni ni in koo xeen nuu tutnu yun. Jino ti ja ni ka kiꞌin ña ñuꞌu yun, te ni kakuiko ni ti ndaꞌa de.
\v 4 Te nuu ni ka jini maa ñayiu ñuu yun ja intakaa guaꞌa ti ndaꞌa de, te ni ka jinkondee de ka ndatnoꞌo de:
\p ―Tee yaꞌa, chi vi ja ndaa ja tee jaꞌni ndiyi kuu de, yun guaa ndoꞌo de siaꞌa, chi visi ni kaku de nuu ndute mar, su maa chuꞌchi ja saꞌa ndaa ya kuechi ñayiu, tu ka kuini ya ja koteku de.
\p
\v 5 Su ni kisi Pablo ndaꞌa de, te ni kanakau koo yun nuu ñuꞌu, te ni tu nagua ni ndoꞌo saꞌun de.
\v 6 Te ndiꞌi ñayiu yun, chi ka ndetu ni kai ja na ore, te jaa yiꞌndi de axi sanaa te kani xini de ja kuu de. Su nuu ni kunaꞌa ka ndetu de ja tu nagua ndoꞌo Pablo, te ni ka ndasama de tnoꞌo ka kaꞌan de, te ni ka kachi de ja in chuꞌchi kuu Pablo.
\p
\v 7 Te yatni yun oo ñundeꞌi in tee nani Publio ja kuu nijaꞌnu de nuu ñuu yun. Te ni kana ña de ja ni tanuu de veꞌe de ja ni ka oo san uni kiuu, te ni jito vaꞌa ña de.
\v 8 Te kiuu yun katuu tata Publio yun nuu jito jin kueꞌe kiji vi kueꞌe niñi, te ni kiuu Pablo ni jinkoto ña de. Yun te ni ndakuatu de nuu ia Dios. Te nuu ni ndiꞌi ja ni ndakuatu de, te ni sonee de ndaꞌa de siki tee yun, te ni nduvaꞌa de.
\v 9 Te vi ja siun ni saꞌa de tniuu yaꞌa, guaa ni jaꞌankuei sava ka ñayiu ka kuꞌu ja ka oo ñuu yun nuu oo Pablo, te vi ndiꞌi ni ka nduvaꞌa.
\v 10 Guaa ni ka skutaꞌu ñai ndiꞌi nagua ka jaꞌni ña jin san. Te nuu ni kitnaꞌa kiuu ja kiꞌinkuei tuku san nuu inka barco, te ni ka jini mani ñai taka ja kokuu ichi nuu kiꞌinkuei san.
\s Ni jino Pablo Roma
\p
\v 11 Te nuu uni yoo ja ni ka oo san ñuu Malta, te ni ka tnii tuku san in barco ja suni ni oo ñuu yun nii yoo vijin. Te barco yun, chi vaji ndee ñuu Alejandría, te ichi nuu barco yun ndiso uu chuꞌchi, in nani Cástor te inka nani Pólux.
\v 12 Yun te ni jinokuei san ñuu Siracusa, te yun ni ka oo san uni kiuu.
\v 13 Te vi ñuu yun ni kekuei san kuaꞌankuei san yuꞌu ndute mar, te saa ni jinokuei san ñuu Regio. Te inka kiuu ni jinkiꞌi tachi ichi sur, guaa vi kiuu uu ni, te ni jinokuei san ñuu Puteoli.
\v 14 Te yun ni ka jinkuntnaꞌa san jin sava ñayiu ka skuaꞌa, te ni ka jikantaꞌu de ja ni ka kendoo san jin de uja kiuu. Yun te saa ni kekuei san ja kuaꞌankuei san Roma.
\v 15 Te ja ni ka niꞌi tnoꞌo ñayiu ka skuaꞌa ka oo ñuu Roma ja kuaꞌankuei san, guaa ni kekuei de ja ni ka nditnaꞌa ña de nuu oo Foro Apio, in nuu nani Uni Taberna. Te nuu ni jini ña Pablo jin de, te ni ndakuantaꞌu de nuu ia Dios, te ni nukuꞌun ndee ini ka de.
\v 16 Te nuu ni jinokuei san Roma, te ni ndakuñaꞌa capitán kuaꞌankuei jin san yun ndiꞌi tee ka oo vekaa ndaꞌa tee kuu nijaꞌnu yindaꞌa soldado maa Roma. Te ndia Pablo, chi ni ka taa siin ña de jin in soldado ja jito ña jin de.
\s Ni kaxtnoꞌo Pablo nuu ñayiu ñuu Roma
\p
\v 17 Yun te saa nuu uni kiuu ja ni jinokuei san, te ni kana Pablo tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñayiu judio ja ka oo Roma yun. Te nuu ni ka kututu de, te jiñaꞌa Pablo:
\p ―Tata ñani, tu saꞌun na jakueꞌe saꞌa san siki ñayiu ñuo, ni siki nagua ni ka osaꞌa ndi yuao. Su vini saa, te ni ka kakuiko ña tnaꞌo judio jin san Jerusalén, te ni ka ndasiaꞌa ña de ndaꞌa tee Roma ja ni jasi ña de vekaa.
\v 18 Su nuu ni ka saꞌa de ja ni naꞌma san na kuechi tavi san, te tu ni ka niꞌi de na kuechi tavi san. Yun guaa ni ka kuini de ja vi siaa ña de, chi tu na kuechi saꞌun san ja kuu san.
\v 19 Su tu ni ka jandetu ñayiu ka kuu tnaꞌo judio, guaa kaꞌan san a tuu, su ni jikan san ja kii san nuu César, nagua ja na saꞌa ndaa de, su chi masu vaji san ja kaꞌan kuechi san siki ñayiu ñuo.
\v 20 Te yun guaa tniuu yaꞌa kuu ja ni kana ña san ja kuni ña san vi kaꞌan san nuu ndiꞌi ni, chi kandija san ja ndetu san nagua ka ndetu kaꞌnu maa ñayiu ñuo Israel ja skunkuu nagua ni kee yuꞌu maa ia Dios, te yun guaa nuꞌni san jin cadena yaꞌa ―jiñaꞌa de.
\p
\v 21 Yun te ka jiñaꞌa tee ka kuu nijaꞌnu nuu ñayiu judio:
\p ―Sein, vi ñani, ni in tutu tu nagua ka ndaniꞌi san ja vi tetniuu tnaꞌo judio ja ka oo ñuu Judea ja vi kukanu ini san ja jaꞌa ni. Te ni in tee ja vaji ndee yun, tu na in kenta ja kaꞌan kuechi siki ni axi kokaꞌan kueꞌe de ja jaꞌa ni.
\v 22 Su ka kuini san ja vi konini san tnoꞌo kaꞌan ni vi naxa ndakani ini ni, chi ka jini san ja vi na saa ni nuu ka kaꞌan kuechi ñayiu ja tu ka jintnaꞌa ini ichi jaa Jesús ja jika ni kaxtnoꞌo ni ―ka jiñaꞌa de.
\p
\v 23 Yun te ni ka jani de in kiuu ja vi ndanitnaꞌa de. Te kiuu yun ni ka kututu kuaꞌa ñayiu veꞌe nuu oo Pablo, te ni jinkondee de ndee nuu neꞌe, te vi ndee nuu mañini ja ndakani de naxa tatnuni ia Dios, vi nduku de ja na vi jinkuiꞌnu kaji ini ñayiu, te na vi jino ini ichi ia Jesús jin tnoꞌo nagua yoso nuu Ley Moisés vi nagua ni ka kaꞌan tee ni ka ndakani tnoꞌo maa ia Dios ndee janaꞌa, ja suni ja ni ka okaꞌan de ja jaꞌa Jesús.
\v 24 Te sava ñayiu ni ka jantaꞌu tnoꞌo kaꞌan Pablo, su savai, chi tu ni ka kandijai.
\v 25 Te ja siun masu inuu ni ka kandija de, guaa ni ka ndayagua de ja noꞌokuei de veꞌe de, te jiñaꞌa Pablo tnoꞌo yaꞌa:
\p ―Guaꞌa ni kaꞌan Espíritu ia Dios jin maꞌñu sagua Isaías, tee ni ndakani tnoꞌo ya ndee janaꞌa, nuu ndi yuao nuu ni kaꞌan de:
\q
\v 26 Kuaꞌan nuu ñayiu ñuu yaꞌa, te kuñaꞌa ron:
\q Ja jin soꞌi vi konini, su ma vi jinkuiꞌnu ini.
\q Te vi kondiaꞌi jin nduchi nui, su ma vi kuni.
\q
\v 27 Chi ni ka kundee ndevaꞌa ini anu ñayiu yaꞌa,
\q te tu ka jinkuiꞌnu ini, chi joo ni ka nini,
\q te ka ndesi nduchi nui nagua ja ma kuu vi kuni jin nduchi nui
\q ni ma vi konini jin soꞌi,
\q ja vi jinkuiꞌnu ini jin anui,
\q te kiukuei ichi rin,
\q te ndasaꞌa rin anui ja skaku niꞌnu rin nuu yika kuechi,
\m suaꞌa ni kaꞌan Isaías.
\p
\v 28 ’Te vitna guaa vi konaꞌa ni ja kiuu kuaꞌon, te tnoꞌo ja ni tetniuu ia Dios ja skaku niꞌnu ya jin yoon, tetniuu ya nuu ñayiu sava ka tatatnoꞌo, te ñayiu yun vi konini tnoꞌo ya ―jiñaꞌa Pablo.
\p
\v 29 Te nuu ni ndiꞌi ni kaꞌan Pablo tnoꞌo yaꞌa, te kuanoꞌokuei ñayiu judio ka tee tnaꞌa de ja jaꞌa tnoꞌo yaꞌa ichi kuanoꞌokuei de.
\p
\v 30 Te ni oo Pablo uu kuia mimiꞌi nuu in veꞌe ni otniuyaꞌu de, te ni ojantaꞌu de ndiꞌi ñayiu ni ka ojinkoto ña jin de.
\v 31 Te ni ondakani de naxa tatnuni ia Dios vi ni okaxtnoꞌo de tnoꞌo vaꞌa maa Jitoꞌo Jesukristu, ni onune ni ichi ja ni okaxtnoꞌo de nuu ñayiu, te tu na in ni jasi niꞌnu.
\p Saa ni kuu.
